Ohjelmistoala. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Transkriptio

1 Ohjelmistoala Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus

2 Ohjelmistoala Toimialaraportti Timo Metsä-Tokila 1/2009 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2009 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Timo Metsä-Tokila Toimialapäällikkö Varsinais-Suomen TE-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Ohjelmistoala Tiivistelmä Ohjelmistoala on vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa elinkeinokentässä 2000-luvulla. Osana laajempaa liike-elämän palveluiden kokonaisuutta ohjelmistoala on kasvanut nopeasti 2000-luvun alun lyhyestä hitaamman kasvun ajankohdan jälkeen. Ohjelmistoliiketoiminnalla on vanha suhde sen asiakastoimialoihin ja osin toimialan kasvu selittykin sillä, että ohjelmistoliiketoiminta on tullut osaksi muita toimialoja laajalla rintamalla. Tämä tekee alan tarkastelun myös haasteelliseksi, sillä kaikki ohjelmistoliiketoimintaan liittyvää toimintaa ei raportoida tilastokeskuksen toimialaluokituksen mukaan. Raportissa käsitellään ohjelmistoalaa osana tietojenkäsittelypalvelualaa Tilastokeskuksen TOL 2002 toimialaluokka 72 tietojen pohjalta. Saatavilla oleva tilasto- ja muu aineisto kuvaa kuitenkin alaa ja sen kehitystä suhteellisen hyvin. Vuoden 2007 lopussa alalla työskenteli yli henkilöä yhteensä hieman vajaassa toimipaikassa. Alan liikevaihto oli yhteensä 6,2 miljardia euroa. Liikevaihtoa alan yrityksissä oli keskimäärin vajaa euroa toimipaikkaa kohden. Henkilöstön määrään suhteutettuna saadaan liikevaihdoksi runsaat euroa jokaista työntekijää kohden. Alalle on tyypillistä myös voimakas keskittyminen kasvukeskuksiin. Tarkasteltaessa toimialan yritysten kehitystä, on havaittavissa muutama silmiinpistävä muutos. Suurten toimipaikkojen painoarvo on noussut tarkasteltaessa niin alaa työllistäjänä kuin liikevaihdon kertymisen näkökulmasta. Vuonna 2003 esimerkiksi lähes 44 prosenttia liikevaihdosta syntyi 50:stä 249:ään työllistävissä yrityksissä. Vuoteen 2007 mennessä ko. kokoisten yritysten osuus liikevaihdosta oli pudonnut 20 prosenttia. Vaikka suurten toimipaikkojen merkitys on kasvanut, niin samalla alle 10 henkeä työllistävien yritysten määrä on noussut suhteellisesti ja absoluuttisesti. Alan vetovoima on varsinkin nuorten keskuudessa suhteellisen voimakas. Asiaa tukee mm. TEM:n pk-yrityksille suunnatun kyselyn tulokset. Tietojenkäsittelyalan yrityksistä joka neljäs ilmoitti aikovansa rekrytoida tulevan vuonna. Vain yksi sadasta näki tulevan vuoden aikana tarpeen irtisanoa henkilöstöä. Alan näkemykset uuden henkilökunnan rekrytoinnin suhteen poikkeavat aika paljon muusta pk-sektorista. Esimerkiksi pk-teollisuudessa joka kymmenes yritys aikoo irtisanoa seuraavan vuoden aikana. Näiden tietojen valossa näyttää siltä, että taloudellinen taantuma ei vaikuta yhtä rajusti tietojenkäsittelyalaan kuin moniin muihin aloihin. TEM:n kyselyn mukaan myös muiden kysymysten suhteen ohjelmistoalan yritykset näkevät tulevat ajan positiivisemmin kuin yleisesti yrityskentällä. Toimialan yritykset investoivat ja käyttävät rahaa tuotekehitykseen muita yrityksiä enemmän. Samalla usko toimialaan ja yritysten selviytymiseen nykyisestä taloudellisesta taantumasta on selvästi korkeampi. Positiiviset näkemykset ovat monella tapaa perusteltuja, sillä taloudellisesti vaikeina aikoina yritysten laajemmin kannattaa panostaa oman toimintansa tehostamiseen. Yksi keskeinen tapa tehostaa yrityksen toimintaa on lisätä tietotekniikan käyttöä yrityksen tuotantoprosesseissa. Tietotekniikan lisääminen tuo aina lisää työtä ohjelmistoalalle. TEM:n yhdyshenkilö: Konserniohjausyksikkö/Esa Tikkanen, puh Asiasanat ISSN Kokonaissivumäärä 95 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

5 4 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimistoala osana liike-elämän palveluja ja kytkennät muihin toimialoihin Toimialan rakenne Yritykset ja toimipaikat Toimialan alueellinen jakauma Henkilöstö ja työllisyyden kehitys Yrityskannan muutokset Alan suurimpia yrityksiä Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kansainvälinen rakenne ja kehitys Suomen markkinoiden kehitys Vienti ja kansainvälistyminen Tuotanto ja tuotantomenetelmät Ohjelmistoliiketoiminta Projekti- ja palveluliiketoiminta Asiakassuhteet, asiakashankinta ja alihankinta Teknologian kehitys Investoinnit Taloudellinen tila Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Menestystekijät Keskeiset ongelmat Keskeisimmät kehittämistarpeet Osaamistarpeet ja koulutuksen kehittäminen Tulevaisuudennäkymät toimialalla Ohjelmistoalan kasvavat osa-alueet Yritysten tietojärjestelmät, internet ja sähköinen liiketoiminta Yritysten suhdanneodotukset Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Liite 1 Ohjelmistoalan kansainvälistymiskatsaus Liite 2 Tietojenkäsittelypalvelualan yritysten taloudellisia tunnuslukuja TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 5

7 6 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

8 0 Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää kahdeksan päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikkateollisuus, kone- ja laite teollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus, bioenergia sekä matkailu- ja palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa TEM Toimialapalvelun internet-sivuilla ositteessa Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät nykyisin Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa ao. raportin kohdalta. Lähteenä käytetään viimeistä saatavissa olevaa tilastoaineistoa ja toimialan yritysten, yrittäjien ja alan muiden merkittävien toimijoiden näkemyksiä. Yksi keskeinen tiedon lähde raportin laatimisessa on ollut yritysten omiin nykytilan ja tulevaisuuden arvioihin perustuva työ- ja elinkeinoministeriön selvitys. Selvityksen tulokset ovat hyvin ajankohtaisia, sillä se toteutettiin keväällä Lisäksi raporttia varten olen haastellut alan yrittäjiä sekä muita toimijoita. Raportissa käsitellään toimialan rakennetta, markkinoita, tyypillisiä piirteitä, taloudellista tilaa sekä kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Toimialaraporttien sisältöä on kehitetty TE-keskusten tarpeiden pohjalta. Julkaisut palvelevat myös alan yritysten, yrittäjien sekä eri sidosryhmien tarpeita. Raportin liitteenä on Finpron kansainvälistymyskatsaus. Se keskittyy erityisesti Itäisen Euroopan mahdollisuuksien kuvaamiseen Ohjelmistoalalla on koettu 2000-luvulla kasvua ja taantumaa luvun alun hitaan kasvun jälkeen toimiala on kasvanut voimakkaasti ja jotta kasvu voi jatkua on alan kansainvälityttävä entistä laajemmalla rintamalla. Ala on säilyttänyt vetovoimaisuutensa ja uusia yrityksiä syntyy alalle suhteellisen paljon. Monien arvioiden mukaan ala tulee myös osin välttymään nykyisen taloudellisen taantuman suurimmilta negatiivisilta vaikutuksilta mm. sen johdosta, että tietotekniikkaan panostaminen auttaa yrityksiä tehostamaan toimintaansa ja kohottaa kannattavuutta. Ohjelmistoala on sinällään hieman ongelmallinen tilastollisessa tarkastelussa. Tilastoluokitusten TOL 2002:n mukaisesti ohjelmistoalaa kuvaa parhaiten toimialaluokka 72 tietojenkäsittelypalvelut, mutta samalla jotkut ohjelmistoja tuottavat yritykset rajataan toimialan ulkopuolelle. Uskon silti, että raportti antaa hyvän ja ajanmukaisen kuvan toimialan tilanteesta. Lausun kiitokseni kaikille niille henkilöille, yrityksille ja yhteistyökumppaneille, jotka ovat olleet myötävaikuttamassa tämän raportin syntymiseen. Toivon, että raportti antaa virikkeitä alan yrityksille niiden kehittäessä toimintaansa ja palvelee lisäksi myös muita alasta kiinnostuneita. Turussa Timo Metsä-Tokila Toimialapäällikkö TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 7

9 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Ohjelmistoalan kuvaus ja määrittely perustuu tässä raportissa toimialaluokituksen TOL 2002 mukaiseen toimialaluokkaan 72 Tietojenkäsittelypalvelut. Toimialaluokituksen mukaan 72 Tietojenkäsittelypalvelut on määritelty seuraavasti: Automaattiseen tietojenkäsittelyyn liittyvä, asiakkaan laskuun tapahtuva laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi, ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja julkaiseminen, tietokone- ja käsittelypalvelutoiminta, tietokantaisännöinti, konttori- ja tietokoneiden korjaus ja huolto sekä muu tietojenkäsittelypalvelu. Toimiala on kasvanut 2000-luvulla ja vakiinnuttanut paikkansa osana suomalaista elinkeinoelämää. Alan asemasta kertoo myös se, että se työllistää jo yli henkilöä ja alan vuotuinen liikevaihto on yli kuusi miljardia euroa. Toimialaluokkaan ei kuulu mm. seuraavat toiminnot: atk-laitteiden valmistus ja niiden korjaukset, atk-laitteiden maahantuonti tai kauppa, ja atk-pohjaiset tekstinkäsittelypalvelut asiakkaan laskuun. Uudessa toimialaluokituksessa (TOL 2008) ohjelmistoalan määrittelyt muuttuvat hieman. TOL 2008 luokituksessa ohjelmistoala tulee sijoittumaan informaation ja viestinnän alaluokkaan 62. TOL 2002 luokituksessa tietojenkäsittelypalvelut on jaettu kuuteen alaluokkaan. Atk-laitteistokonsultointiin (721) kuuluu tietokonelaitteiden ja niiden ohjelmasovellusten tyyppiin ja laitteistokokonaisuuteen liittyvä konsultointi, käyttäjien tarpeiden ja ongelmien analysointi ja parhaan ratkaisun löytäminen. Myös ohjelmiston valintaan liittyvä neuvonta lasketaan tähän luokaan, mikäli se kuuluu osana kokonaisuuteen. Ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja konsultointi (722) sisältää useita erilaisia toimintoja. Alaan kuuluvat keskeisesti valmisohjelmien kehittäminen, valmistus ja dokumentointi. Lisäksi tähän luokkaan kuuluu asiakkaan vaatimusten mukaan yksilöllisesti tehtävien tietokonesysteemien analysointi, suunnittelu, ohjelmointi, toteuttaminen, dokumentointi ja kehittäminen. Liittyen edelliseen luokkaan kuuluu lisäksi valmisohjelmien asiakaskohtainen muuntelu sekä käyttäjän ohjeisiin perustuvien ohjelmien laatiminen. Atk-ohjelmistokonsultointi, kuten asiakkaan atk-järjestelmätarpeen selvittäminen, toteuttamismahdollisuuksien tutkiminen, atk-kehityssuunnitelman laadinta ja atk-toiminnan saneeraus ovat myös osa tätä kokonaisuutta. Lopuksi vielä ohjelmistojen valinnan opastus sekä neuvonta järjestelmien tekniikkaan liittyvissä asioissa sekä ohjelmistojen käyttöönottoon olennaisesti liittyvä ohjaus ja koulutus luetaan tähän kokonaisuuteen. Seuraavaan alaluokkaan elikkä tietojenkäsittelyyn (723) kuuluu edellisen tavoin monia erilaisia toimintoja. Ensiksi tähän alaluokkaan kuuluu tiedonvalmistelu eli tietovälinemuunnokset, ajovalmistelu ja tallennukset. Toiseksi luokkaan kuuluu tietokoneajan myynti. Tällöin asiakkaan tietojenkäsittelylaite on kytketty palvelun tarjoajan keskusyksikköön ja tieto- 8 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

10 jenkäsittely tapahtuu suorakäyttönä asiakkaan omilla ohjelmilla. Kolmanneksi alaan kuuluu laskentapalvelutoiminta, jolloin asiakkaan tiedot siirretään palvelujen tarjoajan tietokoneelle, jossa ne käsitellään palvelun tarjoajan ohjelmilla. Neljänneksi alaan lasketaan kuuluvana käyttöosastopalvelut. Tällä tarkoitetaan sitä, että asiakkaan koko tietojenkäsittelytoiminta tai sen osa hoidetaan asiakkaan laitteilla pitkäaikaisen sopimuksen puitteissa. Myös ylläpito tai satunnainen järjestelmän kehittäminen voivat kuulua osana palveluun. Muut käsittelypalvelut kuten asiakirjojen skannaus, mikrotulostuspalvelu, piirturi- ja digitointipalvelut yms kuuluvat tähän alaluokkaan. Seuraava alaluokka on tietokanta- ja verkkopalvelut (724). Se sisältää tietokantaisännöinnin eli tietokantatilan ja tiedonhakuohjelmiston käyttöön asettamisen maksua vastaan. Toiseksi siihen lasketaan kuuluvaksi atk-rekisteripalvelut kuten tietojen keruu ja tallennus tietokoneelle tietokannoiksi myyntiä varten. Kolmanneksi on-line tietokantapalvelut ovat osa tätä alaluokkaa. Siihen lasketaan sähköisen tiedon ostaminen, tuottaminen ja jälleenmyynti sähköisessä muodossa sekä tietokantajulkaiseminen verkossa. Lopuksi vielä tietoverkkopalvelut kuten tietoverkkoja hyödyntävä, vain niiden varaan rakennettu erityinen liiketoiminta kuuluu alaluokkaan 724. Toimialaluokkaan 72 kuuluu myös konttori- ja tietokoneiden korjaus ja huolto (725) sisältää asiakkaan laskuun tapahtuvan tietokoneiden ja niiden oheislaitteiden, konttorikoneiden ja atk-pohjaisten kassajärjestelmien huollon ja korjauksen silloin, kun siitä laskutetaan erikseen. Tähän luokkaan kuuluvat myös valmistajan ja maahantuojan huollot, kun niistä laskutetaan erikseen. Viimeinen alaluokka toimialaluokka 72 on muu tietojenkäsittelypalvelu (726). Se käsittää manuaaliset rekisteripalvelut: tietojen keruun, lajittelun ja jäsentelyn myyntiä varten, mm. lehtileikepalvelun ja referaattipalvelun. Tähän luokkaan kuuluu myös muualla luokittelematon tietojenkäsittelypalvelu. Toimialaraportissa on jätetty alatoimialaluokka 725 konttori- ja tietokoneiden korjaus ja huolto tarkastelun ulkopuolelle aina silloin kun se lähdemateriaalin tarkkuuden puolesta on ollut mahdollista. Toimiala ohjelmistotuoteliiketoiminnan näkökulmasta Ohjelmistoalan muissa määritelmissä ja jaotteluissa on pyritty täsmentämään erityisesti luokan 722, ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja konsultointi, toimintoja. Lähtökohtana on usein ollut ohjelmistotuotteisiin liittyvän liiketoiminnan erottaminen palveluliiketoiminnasta. Ohjelmistoala on usein jaettu kolmeen eri lohkoon. Mm. Tekesin selvityksissä käytettiin seuraavaa jaottelua: Ohjelmistotuotteet, joita ei ole suunniteltu tai valmistettu asiakaskohtaisesti ja jotka muodostavat yhden kokonaisuuden. Niitä markkinoidaan ja toimitetaan samanlaisina jopa miljoonille käyttäjille. Ohjelmistotuotteita ovat esimerkiksi taulukkolaskenta-, tekstinkäsittely- ja virustentorjuntaohjelmat. Ohjelmistotuotteista usein käytettyjä synonyymeja ovat mm. pakettiohjelmisto ja valmisohjelmisto. Asiakaskohtaiset ohjelmistot, jotka räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan, yleensä tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa. TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 9

11 Sulautetut ohjelmistot, jotka tehdään osaksi muuta kuin varsinaista atk-tuotetta. Esi- merkki sulautetuista ohjelmistoista ovat matkapuhelimien sisältämät ohjelmistot. Ryhmien väliset rajat ovat käytännössä häilyviä, ja sama ohjelmisto voidaan luokitella moneen eri ryhmään. Esimerkiksi toimialasovelluksissa on usein sekä tuotteistettuja että asiakaskohtaisesti räätälöityjä osia ja monia atk-maailmaan myytäviä ohjelmistotuotteita, esimerkiksi tietokantoja, käytetään myös sulautettujen järjestelmien osina. Kuva 1. Ohjelmistoalan jakautuminen Ohjelmistotuotteet Asiakaskohtaiset ohjelmistot Sulautetut ohjelmistot Tekes on määritellyt ohjelmistoihin liittyvän liiketoiminnan eri käsitteet: Erityisesti ohjelmistotuotteisiin liittyvää liiketoimintaa kutsutaan ohjelmistotuoteteol- lisuudeksi eli ohjelmistotuoteliiketoiminnaksi. Ohjelmistoteollisuus tarkoittaa tuotteistettujen ja asiakaskohtaisesti suunniteltujen ohjelmistojen ja niihin liittyvien palvelujen kokonaisuutta, jota kutsutaan myös ohjelmistoliiketoiminnaksi. Ohjelmistoala on laajin käsite, joka kattaa ohjelmistotuotteiden ja asiakaskohtaisesti suunniteltujen ohjelmistojen lisäksi sulautetut ohjelmistot. 1.2 Ohjelmistoala osana liike-elämän palveluja ja kytkennät muihin toimialoihin Toimialaluokituksessa tietojenkäsittelypalvelut ovat osa laajempaa liike-elämän palveluiden toimialakokonaisuutta. Liike-elämän palvelut ovat olleet jo noin kolmen vuosikymmenen ajan ripeimmin kasvava toimiala niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. Kasvun on ennustettu jatkuvan selvästi keskitasoa nopeammin myös tulevina vuosina. Taloudellisella taantumalla voi olla jopa alaa edistävä vaikutus kun yritykset tehostavat ja kehittävät toimintaansa. Suomen avainklustereiden tulevaisuutta kartoittavan tutkimuksen mukaan koko lii- 10 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

12 ke-elämän palvelusektorin työllisyys tulee Suomessa kasvamaan vuoteen 2015 mennessä vuosittain 2,8 prosenttia työllisyyden keskimääräisen kasvun ollessa 0,7 prosenttia. Liike-elämän palveluihin sisältyy alatoimialoina ns. osaamisintensiiviset toimialat, joilla tarkoitetaan niitä yritysten toisille yrityksille tai julkiselle sektorille tuottamia palveluita, joissa asiantuntijatoiminnalla on erityisen suuri merkitys. Osaamisintensiivisiin liike-elämän palveluihin luetaan yleensä ohjelmistoala, tutkimus ja kehittäminen, lainopilliset palvelut, taloushallinnon palvelut, mainos- ja markkinointipalvelut, tekniset palvelut sekä konsultti- ja henkilöstöpalvelut. Taulukossa 1 on vertailtu eri liike-elämän palveluiden alojen merkitystä ja kokoa Suomessa vuoden 2007 lopun tietojen valossa. Taulukosta selviää havainnollisesti miten tietojenkäsittelypalvelut ovat suurin yksittäinen kokonaisuus. Vertailun helpottamiseksi toimialaluokka 74 Muu liike-elämää palveleva toiminta on jaettu pienenpiin osiin. Tosin taulukosta puuttuu useita toimialaluokka 74 alaluokkia. Taulukko 1. Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto palvelujen pääryhmittäin vuonna 2007 (TOL 2002 luokitusten mukaan) Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (1000 euroa) 72 Tietojenkäsittelypalvelu Tutkimus ja kehittäminen Muu liike-elämää palveleva toiminta Lakiasiaintoimistot Asianajotoimistot Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu Tilintarkastuspalvelu Mainostoimistot Työvoiman vuokraus Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen merkitys ei rajoitu niiden asemaan keskeisenä kasvualana, vaan niillä on myös yleistä taloudellista kasvua tukeva merkitys. Toisin kuin aiemmin, jolloin liike-elämän palvelujen kasvun nähtiin johtuvan pelkästään kustannustekijöihin liittyvästä toimintojen ulkoistamisesta, on uudemmissa tutkimuksissa korostettu ulkopuolisten palvelujen käytön motiivina olevan usein asiantuntemuksen tason nousu. Palveluyrityksillä, joilla on asiakkainaan suuri määrä muita yrityksiä, näkökulma on laajempi kuin mihin yksittäisen yrityksen sisällä on mahdollista päästä. Levittäessään tietoa uusista ideoista ja parhaista käytännöistä osaamisintensiiviset palveluyritykset ovat keskeisessä asemassa asiakasyritystensä liiketoiminnan kehittämisessä. Osaamisintensiivisten palvelujen pääryhmistä eniten ovat kasvaneet juuri tietojenkäsittelypalvelut. Ne muodostavat merkittävän osan liike-elämän palvelujen kokonaisuudesta. Vuonna 2000 tietojenkäsittelypalvelut nousivat suurimmaksi liike-elämän palvelujen toimi- TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 11

13 alaksi sekä henkilöstön että liikevaihdon mukaan tarkasteltuna; tätä ennen suurin oli teknisten palvelujen toimiala. Tietojenkäsittelypalveluala tuottaa yli kolmanneksen liike-elämän palvelujen koko liikevaihdosta, ja alan henkilöstö muodostaa noin neljänneksen liikeelämän palvelujen koko henkilöstöstä. Toimipaikkamäärästä alan osuus ei ole yhtä suuri, mikä johtuu muita liike-elämän palveluja suuremmasta toimipaikkakoosta tietojenkäsittelypalveluissa. Toimialatarkastelujen rinnalle on viime vuosina kehitetty joustavampia ns. klusteritarkasteluja. Tässä selvityksessä klusteri-käsitettä käytetään melko väljässä merkityksessä viittaamaan yritysryppäisiin, jotka ovat eri tavoin vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja joiden keskinäinen vuorovaikutus tuottaa synergiaetuja. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen voidaan katsoa muodostavan oman klusterinsa, jossa keskeinen yhdistävä tekijä on samantyyppinen osaamispohja ja asiantuntemus. Toimialojen työntekijöille on tyypillistä korkea koulutustaso. Tällaista yhteistä resurssipohjaa hyödyntävää yritysrypästä tai verkostoa voidaan nimittää horisontaaliseksi klusteriksi. Perinteisemmin klusteri-käsitteellä on viitattu samaan arvoketjuun kuuluvaan yritysverkostoon, jota voidaan nimittää vertikaaliseksi klusteriksi ja johon luetaan kuuluvaksi sekä ko. arvoketjun sisältämät ydintoiminnot että niitä tukevat palvelutoiminnot. Kuva 2. Ohjelmistoala osana tieto- ja viestintäteollisuutta Tieto- ja viestintäteollisuus INFOCOM ICT (information and communication technologies Tietotekniikka Tietoliikenne Ohjelmistoklusterilla on vahva side muiden toimialaklustereiden kanssa. Ohjelmistokehityksessä ja ohjelmistoliiketoiminnassa tarvitaan myös asiakastoimialan osaamista. Ohjelmistoja myydään myös suoraan kuluttajille, mutta kuluttajamyynnin osuus on vähäistä verrattuna yritysmyyntiin. Viime vuosien ohjelmistoalan kasvua ei voida selittää ohjelmistoteknologioiden muutoksella, vaan asiakastoimialojen kehittyminen ja muuttuminen on ohjannut myös ohjelmistoalan kehitystä. Kysyntä ohjelmistotuotteille ja ohjelmistopalveluille vaihtelee paljonkin toimialasta riippuen. Tämä vaihtelevuus ohjaa myös ohjelmistoalan omaa kehitystä ja panostusta. Vah- Viestintäteollisuus Tietokonelaitteet Toimistotekniikka Lähiverkot Ohjelmistot Palvelut Yleiset tietoverkot Päätelaitteet Tietoliikennepalvelut Kaapeli- ja TV-palvelut Graafinen viestintä Sähköinen viestintä Tallenneviestintä 12 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

14 vat ja kehitykseen panostavat toimialat ohjaavat ohjelmistoklusterin kehitystä ja niillä alueilla myös muodostuu todennäköisemmin uusia ohjelmistoalan yrityksiä ja liiketoimintoja. Suomessa vahvoja asiakastoimialoja ohjelmistoalalle ovat olleet 70-luvulla automaatioala, 80-luvulla elektroniikka-ala ja 90-luvulla tietoliikenneala ja telepalvelut. Ohjelmistotuotteet muodostavat noin neljänneksen suomalaisten ohjelmistoalan yritysten liikevaihdosta. Ohjelmistotuotteiden kehittämiseen on panostettu kuitenkin viime vuosina yhä enemmän ja niiden osuus yritysten liikevaihdon muodostumisesta tulee varmastikin kasvamaan. Silti suurin osa liikevaihdosta jatkossakin muodostuu ohjelmistokehityspalveluista, jota tehdään muilla toimialoilla toimiville asiakasyrityksille. Kuva 3. Ohjelmistoalan yritysten ja muiden yritysten välisiä vuorovaikutuksia Spin-off Ohjelmistoyksiköt Ohjelmistoalan yritykset Ulkoistus Ohjelmistokehitys Työ Ohjelmistotuotteet ASP-palvelut Ohjelmisto ASP-palvelu Muiden alojen yritykset TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 13

15 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimialan jakautuminen alaryhmiin sekä alueellinen jakautuminen Uusimmat toimialoittaiset tiedot toimipaikkojen lukumäärästä, henkilöstön määrästä sekä liikevaihdosta ovat saatavissa Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkatilastosta vuodelta Yritys- ja toimipaikkatilastossa ovat mukana yritykset, jotka ovat työllistäneet henkilöitä vähintään puolen vuoden ajan ja ovat arvonlisäverovelvollisia. Tietoja on saatavissa sekä toimipaikoittain että yritysten mukaan. Tässä raportissa käytetään pääosin toimipaikan mukaisia tietoja. Nämä kuvaavat toiminnan alueellista jakautumista paremmin kuin yritystason tiedot, joihin vaikuttaa pääkonttoritoimintojen keskittyminen pääkaupunkiseudulle. Taulukko 2. Tietojenkäsittelypalvelujen toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto vuonna 2007 Toimipaikan koko Yritykset Henkilöstö Liikevaihto (1000 euroa) Määrä % Määrä % Määrä % alle 10 henkilöä , , , henkilöä 422 7, , , henkilöä 93 1, , ,4 yli 250 henkilöä 25 0, , ,9 Yhteensä , , ,0 Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilasto Taulukossa 2 on esitetty tietojenkäsittelypalveluiden toimipaikkojen määrä, henkilöstön määrä ja liikevaihdon määrä jaoteltuna yritysten koon mukaan. Taulukon tiedoista ilmenee, että selvästi eniten yritysten toimipaikoista on suhteellisen pieniä, eli työllistävät alle 10 henkilöä. Keskimäärin jokaisessa toimipaikassa työskentelee 8,1 henkilöä. Suurin osa henkilöstöstä työskentelee kuitenkin toimipaikoissa, joissa työskentelee yli 250 henkilöä. Suurin osa toimialan liikevaihdostakin muodostuu edellä mainitun kokoisissa toimipaikoissa, joka vastaa 42 prosenttia koko toimialan liikevaihdosta. Vuonna 2007 tietojenkäsittelypalveluiden toimialalla liikevaihtoa oli keskimäärin vajaa euroa toimipaikkaa kohden. Henkilöstön määrään suhteutettuna saadaan liikevaihdoksi runsaat euroa jokaista työntekijää kohden. Verrattaessa toimialan kehitystä esimerkiksi vuoteen 2003, jonka vuoden tietoihin perustui edellinen ohjelmistoalan toimialaraportti, on havaittavissa muutama silmiinpistävä muutos. Suurten toimipaikkojen painoarvo on noussut tarkasteltaessa niin alaa työllistäjänä ja liikevaihdon kertymisen näkökulmasta. Vuonna 2003 esimerkiksi lähes 44 prosenttia liikevaihdosta syntyi 50:stä 249:ään työllistävissä yrityksissä. Vaikka suurten toimipaik- 14 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

16 kojen merkitys on kasvanut, niin samalla alle 10 henkeä työllistävien yritysten määrä on noussut suhteellisesti ja absoluuttisesti. Kuva 4. Tietojenkäsittelypalveluja tarjoavien yritysten toimipaikkojen suhteellinen kehitys vuosina (vuosi 2002 = 100) alle 10 henkilöä henkilöä henkilöä yli 250 henkilöä Lähde: Tilastokeskus; yritys- ja toimipaikkatilasto Taulukossa 3 on esitetty tietojenkäsittelypalveluiden toimialan toimipaikat, henkilöstön määrä ja liikevaihto jaettuna alatoimialoille. Selvästi suurin osuus liiketoiminnasta kuuluu alatoimialaluokkaan 722 ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja konsultointi. Toimipaikoista 73 prosenttia kuuluu tähän toimialaryhmään. Seuraavaksi suurimpia alatoimialoja ovat tietokanta- ja verkkopalvelut, atk-laitteistokonsultointi ja tietojenkäsittely, ja, joiden osuus vaihtelee 11 prosenttista 6 prosenttiin. Myös henkilöstön määrästä suurin osa työskentelee ohjelmiston suunnittelu, valmistus ja konsultointi toimialaluokassa. Tietojenkäsittely alatoimiala työllistää kuitenkin yllättävän paljon, noin neljänneksen henkilöstöstä, kun taas tietokanta- ja verkkopalvelut työllistää vain 4,5 prosenttia ja atk-laitteistokonsultointi vain 1,3 prosenttia. Jakauma pysyy samansuuntaisena liikevaihdon muodostumista tarkasteltaessa. Edelleen selkeästi suurin ryhmä on ohjelmistojen suunnittelu, valmistus ja konsultointi, jonka alalta muodostuu 63 prosenttia koko toimialan liikevaihdosta. Tietojenkäsittely muodostaa liikevaihdosta vajaan kolmanneksen ja atk-laitteistokonsultointi vain vajaan prosentin. Kaikkien alatoimialojen yhteenlaskettu liikevaihto on noin 6,1 miljardia euroa. TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 15

17 Taulaukko 3. Tietojenkäsittelypalvelujen jakautuminen alatoimialoittain vuonna 2007 Toimipaikan koko Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto 1000 Eur Määrä % Määrä % Määrä % 721 Atk-laitteistokonsultointi 438 8, , ,7 722 Ohjelmistojen suunnittelu, , , ,4 valmistus ja konsultointi 723 Tietojenkäsittely 301 5, , ,2 724 Tietokanta ja , , ,7 -verkkopalvelut 726 Muu tietojenkäsittelypalvelu 59 1, , ,9 Yhteensä , , ,0 Lähde: Tilastokeskus; yritys- ja toimipaikkatilasto 2.2 Toimialan alueellinen jakauma Tietojenkäsittelypalvelujen toimialalla työskentelevät yritykset ovat sijoittuneet varsin epätasaisesti Suomeen. Taulukossa 4 on esitetty toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon määrä TE-keskusalueittain. Ylivoimaisesti eniten tietojenkäsittelypalveluiden alalla toimivista yrityksistä sijaitsee Uudellamaalla. Toimipaikoista lukumääräisesti hieman vajaa puolet sijaitsee Uudellamaalla, Uudellamaalla työskentelee 61 prosenttia toimialan henkilöstöstä ja liikevaihdosta muodostuu lähes 68 prosenttia Uudellamaalla. Lähes yhtä selkeä on Pirkanmaan toinen tila. Siellä sijaitsee joka kymmenes toimialan toimipaikoista, henkilöstöstä Pirkanmaalla työskentelee hieman yli kymmenen prosenttia ja liikevaihdosta muodostuu noin 8 prosenttia. Muista maakunnista tietojenkäsittelypalveluiden kannalta seuraavaksi eniten liiketoimintaa on Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Kainuun osuus on pienin koko maassa. Taulukosta puuttuu Ahvenanmaan luvut. 16 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

18 Taulukko 4. Tietojenkäsittelypalveluiden toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto vuonna 2007 TE-keskusalueittain TE-keskusalue Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (1000 euroa) Määrä % Määrä % Määrä % Uusimaa , , ,9 Varsinais-Suomi 524 8, , ,6 Satakunta 157 2, , ,2 Häme 262 4, , ,1 Pirkanmaa 602 9, , ,1 Kaakkois-Suomi 185 3, , ,9 Etelä-Savo 87 1, , ,4 Pohjois-Savo 167 2, , ,7 Pohjois-Karjala 81 1, , ,5 Keski-Suomi 263 4, , ,1 Etelä-Pohjanmaa 108 1, , ,6 Pohjanmaa 208 3, , ,1 Pohjois-Pohjanmaa 336 5, , ,2 Kainuu 51 0, , ,2 Lappi 88 1, , ,5 Yhteensä , , ,0 Lähde: Tilastokeskus; yritys- ja toimipaikkatilasto 2.3 Henkilöstö ja työllisyyden kehitys Tietojenkäsittelypalvelujen alan henkilöstömäärä kasvoi voimakkaasti 1990-luvun puolivälin jälkeen aina vuoteen 2001 saakka. Kasvu oli niin nopeaa, että alalla työskentelevien määrä kaksinkertaistui. Vuonna 2002 alan työntekijämäärä hieman laski, mutta sen jälkeen alalla työskentelevien määrä on jälleen kasvanut tasaisesti. Tosin kasvu on ollut huomattavasti hitaampaa kuin 1990-luvulla. Vuonna 2006 alan työntekijöiden määrä ylitti työntekijän rajan. TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 17

19 Kuva 5. Henkilöstön ja toimipaikkojen määrän kehitys tietojenkäsittelypalveluissa vuosina Toimipaikat Henkilöstö Lähde: Tilastokeskus; yritys- ja toimipaikkatilasto Keväällä 2009 työ- ja elinkeinoministeriö teetätti pk-yritysten suhdanteita ja toimintaympäristöä hahmottelevan selvityksen. Selvityksessä haastateltiin yhteensä 4002 yritystä. Yksi kysymyskokonaisuus liittyi työvoiman rekrytointiin. Yrityksiltä kysyttiin aikovatko ne seuraavan kahdentointa kuukauden aikana rekrytoida lisää henkilökuntaa. Tietojenkäsittelyalan yrityksistä joka neljäs ilmoitti aikovansa rekrytoida tulevan vuonna. Vain yksi sadasta näki tulevan vuoden aikana tarpeen irtisanoa henkilöstöä. Alan näkemykset poikkeavat aika paljon muusta pk-sektorista. Esimerkiksi pk-teollisuuden puolella joka kymmenes yritys aikoo irtisanoa seuraavan vuoden aikana. Näiden tietojen valossa näyttää siltä, että taloudellinen taantuma ei vaikuta yhtä rajusti tietojenkäsittelyalaan kuin moniin muihin aloihin. 18 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

20 Kuva 6. Työvoiman kohtaatotilanne tietotekniikan alan ammateissa tammikuussa 2009 Työvoiman kohtaantotilanne Tietotekniikan ala tammikuu 2009 Vaikeuksia työvoiman saannissa (alle 2 työtöntä/paikka) Kysyntä ja tarjonta tasapainossa (2-4,9 työtöntä/paikka) Hieman ylitarjontaa (5-9,9 työtöntä/paikka) Työvoima- ja elinkeinotoimiston raportoima vaikeasti täytettävä paikka Suurta ylitarjontaa (väh. 10 työtöntä/paikka) Google AdWords tuottaja Ohjelmistosuunnittelija Linux ohjelmoija/ylläpitäjä Ohjelmoija/tuotekehittäjä Sitebuilder System administrator Java-osaaja Ohjelmistosuunnittelija Project manager, Järjestelmäasiantuntija Java-ohjelmistosuunnittelija, Ohjelmoija, Järjestelmäylläpitäjä Lähde: TEM Työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaantotilanne tietotekniikan ammateissa seutukunnittain ilmenee ohessa olevasta kartasta. Tarkastelu on tehty työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoitettujen avointen työpaikkojen ja työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi rekisteröityjen pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle ovat jääneet siten ne avoimet työpaikat, jotka eivät ole tulleet työ- ja elinkeinotoimiston tietoon ja muut kuin työttömäksi rekisteröityneet työnhakijat. Kuvaan on lisäksi merkitty työ- ja elinkeinotoimistojen raportoimat tietotekniikan alan avoimet työpaikat, joita on ollut vaikea täyttää. Tietotekniikan ammattien rekrytointiongelmat ovat työvoimatoimistoissa varsin alueellisia. Ongelmat keskittyivät selvästi niille paikkakunnille, joilla alan yrityksiäkin on paljon. Tietojenkäsittelypalveluala on myös ala, jossa yritykset rekrytoivat hyvin paljon suoraan esimerkiksi oppilaitoksista, jolloin työ- ja elinkeinotoimiston painoarvo on pienempi. TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 19