Toimialaraportit ennakoivat liiketoimintaympäristön muutoksia. Työnvälitys t i

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimialaraportit ennakoivat liiketoimintaympäristön muutoksia. Työnvälitys t. www.tem.f www.mmm.fi www.okm.fi i"

Transkriptio

1 Näkemyksestä menestystä Toimialaraportit ennakoivat liiketoimintaympäristön muutoksia Työnvälitys t i

2 Työnvälityspalvelut Toimialaraportti Timo Metsä-Tokila 1/2012 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) / HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Timo Metsä-Tokila Toimialapäällikkö Varsinais-Suomen ELY-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Työnvälityspalvelut Tiivistelmä Osaamisintensiivisiä liike-elämän palveluita pidetään monella tapaa tänä päivänä elintärkeinä elinkeinoelämälle ja sen kehittymiselle. Yritystoiminnan muutosten ja esimerkiksi ulkoistamisen lisääntyessä asiantuntijoilta ostetut palvelut ovat tärkeä osa varsinkin pk-yritysten toimintaa. Yritysten keskittyessä omaan ydinosaamiseen niiden ei kannata tuottaa kaikkia yritystoiminnan tukipalveluita itse. Monasti yritykset solmivat pitkäaikaisia kumppanuuksia eri liike-elämän palveluiden yritysten ja toimijoiden kanssa, jolloin näistä kumppaneista tulee yrityksen strategisia kumppaneita. Ulkoa ostetut palvelut tuovat myös kaivattua joustoa pk-yrityksen hallintoon ja talouteen. Yksi esimerkki tästä on työvoiman vuokraus. Tiukkoina taloudellisina aikoina yritykset eivät ole halukkaita palkkaamaan uusia työntekijöitä, vaan he mieluummin vuokraavat tarvittavan työvoiman. Yksityisiä työnvälistyspalveluita ja varsinkin työvoiman vuokrausta voidaan pitää yhtenä erinomaisena talouden indikaattorina, sillä alan yritysten liikevaihto vaihtelee voimakkaasti riippuen yleisestä taloudellisesta tilanteesta. Yleisellä tasolla voimme todeta, että vuoden 2008 kesästä loppuvuoteen 2009 toimialan liikevaihto laski huomattavasti, mutta on nyt taas palannut voimakkaalle kasvu-uralle. Tosin viimeisen vuoden aikana toimialan kehitykseen on heijastunut talouden epävarmuus ja aivan uusimmat luvut kertovat kasvun hidastuneen. Vuonna 2010 työnvälitysalalla oli kaikkiaan yhteensä 1448 toimipaikkaa ja se työllisti henkilöä. Alan yhteenlaskettu liikevaihto oli 1,44 miljardia euroa. Vertailun vuoksi ala on kasvanut suuremmaksi mitattuna liikevaihdolla kuin perinteinen liike-elämän palvelu taloushallintoala. Julkisuudessa mielikuvat toimialasta ovat muuttuneet positiiviseen suuntaan. Tähän on vaikuttanut mm. se, että monelle nuorelle ovi työmarkkinoille avautuu nykyään työvoimaa vuokraavan yrityksen kautta. Tulevaisuudessa ala tulee edelleen kehittymään ja leviämään talouden uusille sektoreille. Myös alan toimijat tulevat erikoistumaan yhä selkeämmin pienempiin asiakaskokonaisuuksiin samalla kun alan isot toimijat pystyvät tarjoamaan työvoimaa useille sektoreille. TEM:n yhdyshenkilö: Tieto-osasto/Toimialapalvelu/Esa Tikkanen, s-posti: esa.tikkanen@tem.fi puh ELY-keskuksen yhdyshenkilö: Timo Metsä-Tokila, timo.metsa-tokila@ely-keskus.fi, puh Asiasanat Työnvälistyspalvelut, työvoiman vuokraus, toimialan kehitys, tulevaisuus ISSN Kokonaissivumäärä 44 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

4 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan 4 PB 32 Telefon / HELSINGFORS STATSRÅDET Telefax (09) Författare Timo Metsä-Tokila Branschchef Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Arbetsförmedlingstjänster Referat Kunskapsintensiva företagstjänster betraktas i dag på många sätt som livsviktiga för näringslivet och dess utveckling. När förändringarna i företagsverksamheten och t.ex. utläggningarna på entreprenad ökar är tjänster som man köper av experter en viktig del av speciellt små och medelstora företags verksamhet. När företagen koncentrerar sig på sin kärnkompetens lönar det sig inte för dem att själva producera alla stödtjänster för företagsverksamheten. Många gånger ingår företagen långvariga partnerskap med olika företag och aktörer som tillhandahåller företagstjänster. Dessa blir då företagets strategiska partner. Externt köpta tjänster ger också en efterlängtad flexibilitet i små och medelstora företags förvaltning och ekonomi. Ett exempel på detta är personalhyrning. Under bistra ekonomiska tider är företagen inte villiga att anställa nya arbetstagare utan hyr hellre den arbetskraft de behöver. Privata arbetsförmedlingstjänster och speciellt personaluthyrning kan betraktas som en utmärkt indikator för ekonomin, eftersom företagen i branschen har en omsättning som varierar kraftigt beroende på det allmänna ekonomiska läget. På allmän nivå kan vi konstatera att omsättningen i branschen sjönk betydligt från sommaren 2008 till slutet av 2009 men nu igen har kommit in på ett kraftigt tillväxtspår. Under det senaste året har osäkerheten i ekonomin visserligen återspeglats i branschens utveckling och de allra senaste siffrorna visar att tillväxten har blivit långsammare. År 2010 fanns det sammanlagt 1448 verksamhetsställen inom arbetsförmedlingsbranschen och den sysselsatte personer. Branschen omsatte totalt 1,44 miljarder euro. För jämförelsens skull kan konstateras att branschen mätt med omsättningen har vuxit sig större än den traditionella företagsservicen inom ekonomiförvaltningsbranschen. I offentligheten har föreställningarna om branschen blivit mer positiva. En bidragande orsak till detta är bl.a. att dörren till arbetsmarknaden för många unga numera öppnas via bemanningsföretag. I framtiden kommer branschen ytterligare att utvecklas och expandera till nya sektorer inom ekonomin. Också aktörerna i branschen kommer allt tydligare att specialisera sig på mindre kundsegment samtidigt som de stora aktörerna kan erbjuda arbetskraft för flera sektorer. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Avdelningen för kunskapshantering/branschtjänst/ Esa Tikkanen, e-post: esa.tikkanen@tem.fi, tfn Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Timo Metsä-Tokila, timo.metsa-tokila@ely-keskus.fi, tfn Nyckelord Arbetsförmedlingstjänster, personaluthyrning, branschens utveckling, framtiden ISSN Sidoantal 44 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN Pris - Förläggare

5 Sisältö 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Työnvälitystoiminta osana liike-elämän palveluja Toimialan rakenne Toimialan jakautuminen alaryhmiin sekä alueellinen jakautuminen Henkilöstö- ja toimipaikkamäärän kehitys Toimialan suurimpia yrityksiä Toimialan työvoimarakenne Markkinoiden rakenne ja kehitys Kotimaan markkinoiden kehitys Vienti ja muu kansainvälinen toiminta Tuotanto ja tuotantomenetelmät Investoinnit Taloudellinen tila Toimialan menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Keskeiset ongelmat Alan kehittämistarpeita Tulevaisuuden näkymät toimialalla Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Liitteet TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 5

6 0 Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää yhdeksän elintarviketeollisuus, elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus, bioenergia, kaivos- ja kiviteollisuus, matkailualat, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liike-elämän palvelut. Vuonna 2012 uutena toimialana on mukaan otettu luovat toimialat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa ilman rekisteröitymistä TEM Toimialapalvelun internet-sivuilla osoitteessa Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät myös Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa kyseisen raportin kohdalta. Toimiala Online -tietopalvelu on uudistunut viimeisen kahden vuoden aikana siten, että kaikkien toimialojen laajat tilastotiedot sekä myös tänä syksynä julkaistavien toimialaraporttien toimialaryhmäkohtaiset pk-yritysten suhdannekyselyn tulokset ovat nyt vapaasti saatavissa osoitteesta Työnvälitystoiminta ja tarkemmin ottaen työvoiman vuokraus toimialana on suhteellisen uusi Suomessa, vaikka jotkut alan yrityksistä ovatkin jo suhteellisen iäkkäitä. Alaan on liitetty monenlaisia mielikuvia ja jopa ideologisia latauksia. Se on kuitenkin kehittynyt nopeasti, ja siitä on tullut tiivis osa suomalaista elinkeinoelämää. Myös monenlaiset ideologiset lataukset ovat vähentyneet, osin siksi, että alasta on saatavilla tietoa ja yhä useampi yritys on käyttänyt alan palveluja. Myös varsin monet nuoret ovat saaneet töitä työvoimaa vuokraavien yritysten kautta. Tiedon ja kokemusten myötä mielikuvat ovat muuttuneet positiivisempaan suuntaan. Työvoiman vuokraus liiketoimintana on kiinteästi yhteydessä talouden kehitykseen. Viimeisien vuosien aikana työvoiman välitys- ja vuokrauspalvelut ovat myös monipuolistuneet. Ala on yksi tärkeä talouden osakokonaisuus, ja sen arvioidaan jatkavan kasvua tulevinakin vuosina viime vuosien taantumasta ja epävarmuudesta huolimatta. Itse asiassa taloudellisesta taantumasta nouseminen antaa tälle toimialalle erinomaisen kasvumahdollisuuden. Vielä orastavan kasvun aikana yritykset eivät välttämättä halua voimakkaasti palkata uusia työntekijöitä, ja henkilöstön vuokrauksella voidaan pienentää henkilöstökuluihin liittyvää riskiä. Työvoimanvuokrausalaa lähemmin analysoimalla voidaan kertoa myös paljon talouden tilasta. Väitän, että alan menestys on yksi hyvä mittari talouden piristymisestä. Raportin tavoitteena on palvella henkilöstövuokrausalan yrityksiä sekä niitä erilaisia yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioita, jotka pyrkivät tukemaan alan kehitystä. Henkilöstövuokrausalan kehitysnäkymiä tarkastellaan raportissa pääosin pk-yritysten näkökulmasta. Raportin laatimisessa on käytetty hyväksi muun muassa yritysten omiin nykytilan ja tulevaisuuden arvioihin perustuvia työ- ja elinkeinoministeriön tilaamia selvityksiä, joista uusin on toteutettu keväällä Lisäksi olen haastellut useita alan yrittäjiä sekä muita toimijoita niin kasvukeskuksissa kuin niiden ulkopuolella. Toimialapäälliköt ovat laatineet toimialaraporttien tueksi omat rahoitusnäkemyksensä ensisijaisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tukien suuntaamiseksi sekä yritystoiminnan kehittämiseksi. Laaditut rahoitusnäkemykset aivan kuten toimialaraporttikin edus- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 7

7 tavat kunkin tekijän henkilökohtaisia näkemyksiä. Tavoitteena on, että rahoitusnäkemykset yhdessä toimialaraporttien ja Toimiala Online -tilastokuvien kanssa muodostavat kattavan perustietopaketin, joka osaltaan tukee eri tahoja yrityshankkeiden suunnittelussa tai käsittelyssä sekä työvoiman koulutuksen suuntaamisessa. Julkaisu on aikaisempina vuosina ollut vain viranomaiskäytössä, mutta nyt se on vapaasti saatavilla ilman rekisteröintiä. Haluan lausua kiitokseni kaikille niille henkilöille, yrityksille ja yhteistyökumppaneille, jotka ovat olleet myötävaikuttamassa tämän raportin syntymiseen. Toivon, että raportti antaa virikkeitä alan yrityksille niiden kehittäessä toimintaansa ja palvelee myös muita alasta kiinnostuneita. Turussa Timo Metsä-Tokila Toimialapäällikkö 8 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Raportissa käsitellään erityisesti työvoimanvuokrausalaa. Työvoimanvuokrausala kuuluu laajemmin ottaen TOL 2008 luokituksen mukaan toimialaluokkaan 78 työnvälitystoiminta. Työnvälitystoiminta kuuluu laajempaa hallinto- ja tukipalvelutoimintakokonaisuuteen. Tähän pääluokkaan kuuluu liike-elämän yleisiä rutiiniluonteisia ja useimmiten lyhytkestoisia tukipalveluita. Työnvälitystoiminta jakautuu kolmeen alaluokkaan. Ensimmäinen niistä on 781 työvälitystoiminta, johon kuuluu työvälitystoiminta ja rekrytointitoiminta mukaan lukien työnvälitys verkkoympäristössä. Työllistettävät henkilöt eivät aina ole työsuhteessa työvoimaa välittävään yritykseen tai yhteisöön. Tähän kuuluu valtion järjestämä työnvälitystoiminta eli työja elinkeinoministeriön alaiset työvoimatoimistot. Lisäksi alaluokkaan kuuluu työvoimanvälitysyritykset, joiden tehtävänä on varmistaa kausi- ja suhdanneluonteisen ammattityövoiman saatavuus sekä erikoistunut johtotason henkilöiden ja erityisammattilaisten työnvälitys asiakkaan toimeksiannosta. Luokkaan kuuluvat myös erityisammattilaisten ja johtajien etsintä, arviointi ja valinta sekä valintatoimistot, kuten näyttelijöiden ja mallien valintatoimistot. Toinen alaluokkaa on 782 työvoiman vuokraus, johon kuuluvat tilapäisen, korvaavan tai täydentävän työvoiman hankinta asiakkaille. Työllistetyt henkilöt ovat työsuhteessa työvoimaa vuokraavaan yritykseen. Vastaanottavat yksiköt huolehtivat vuokratyöntekijöiden työnjohdosta ja valvonnasta. Ryhmä sisältää myös työvoiman vuokrauksen, esimerkiksi tietotekniikan ja viestintäalan työntekijät, toimistotyöntekijät, teollisuus- ja rakennustyöntekijät, kuljetus- ja varastotyöntekijät, hotelli- ja ravintolatyöntekijät, maatalouden työntekijät ja muiden toimialojen vuokratyövoiman. Kolmas alaluokka on 783 muut henkilöstön hankintapalvelut, joka muodostuu pitkäaikaisen tai jatkuvan henkilöstön hankinnasta. Henkilöstönhankintayritykset huolehtivat työnantajina asiakkaalle hankkimansa henkilöstön palkoista ja henkilöstöhallinnasta mutta eivät ole vastuussa henkilöstön työnjohdosta tai valvonnasta asiakkaan tiloissa. Tällaiset yritykset ovat usein erikoistuneet tietyllä toimialalla toimiviin yrityksiin. Henkilöstön hankintapalveluihin luokitellaan myös yritys, joka huolehtii toimeksiantaja- tai emoyrityksen koko työvoiman hankinnasta eikä palvele muita toimeksiantajia. Ryhmä sisältää myös sellaiset yritykset, jotka tuottavat työvoimapalveluja useille samalla toimialalla toimiville, työvoiman hankinnan ulkoistaneille asiakkaille (esim. pitkäaikaiset sopimukset lääkäripäivystyspalveluiden järjestämisestä). Kokonaisuuden kannalta on tärkeää tarkastella koko toimialaa 78. Tällöin muodostuu kokonaisvaltaisempi kuva siitä, mitä työnvälityksen markkinoilla tapahtuu, vaikka tämän raportin erityinen kohde on työvoiman vuokraus. Työvoiman vuokraus on kuitenkin merkittävin alatoimiala. Usein työvoiman vuokraus ja sitä sivuavat toimialat tukevat toinen toisiaan ja asiakasyritykset käyttävät niiden palveluja monin eri tavoin. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 9

9 1.2 Työnvälitystoiminta osana liike-elämän palveluja Työnvälitystoiminta on osa laajempaa liike-elämän palvelujen toimialaa. Toimiala on kasvanut länsimaissa jo noin kolmen vuosikymmenen ajan. Kasvu on ollut erityisen voimakasta viimeisten vuosien aikana. Sen on ennustettu jatkuvan selvästi työllisyyden keskitasoa nopeampana myös tulevina vuosina. Suomen avainklustereiden tulevaisuutta kartoittavan tutkimuksen mukaan koko liike-elämän palvelusektorin työllisyys tulee Suomessa kasvamaan vuoteen 2015 mennessä vuosittain 2,8 prosenttia työllisyyden keskimääräisen vuosikasvun ollessa 0,7 prosenttia. Nykyinen talouden taantuma ja epävarmuus eivät näytä hidastavan liike-elämän palveluiden käyttöä, sillä taantumassa yritykset tarvitsevat ehkä jopa enemmän liike-elämän palveluja, sillä taantumassa yritysten on aiempaan tarkemmin osattava toimia kannattavasti. Tosin useat työvoimanvuokrausyritykset ovat kertoneet taantuman vaikuttaneen toimintaansa erittäin paljon. Liike-elämän palvelujen sisällä niin sanotut osaamisintensiiviset alatoimialat ovat herättäneet viime vuosina laajaa kiinnostusta. Aiheesta on tehty lukuisia tutkimuksia. Osaamisintensiivisillä liike-elämän palveluilla (knowledge-intensive business services KIBS) tarkoitetaan niitä yritysten toisille yrityksille tai julkiselle sektorille tuottamia palveluja, joissa asiantuntijatoiminnalla on erityisen suuri merkitys. Osaamisintensiivisiin liike-elämän palveluihin luetaan yleensä seuraavat toimialaluokat: ohjelmistoala, tutkimus ja kehittäminen, lainopilliset palvelut, taloushallinnon palvelut, mainos- ja markkinointipalvelut, tekniset palvelut sekä konsultti- ja henkilöstöpalvelut. Kuten liike-elämän palvelualat yleensä ovat myös edellä luetellut osaamisintensiiviset alatoimialat kasvaneet voimakkaasti. Samalla niitä on leimannut voimakas keskittyminen pääkaupunkiseudulle. Henkilöstön määrä osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluyrityksissä Suomessa oli vuonna 2007 lähes kolmanneksen suurempi kuin vuonna Vaikka kasvu on hidastunut 1990-luvun lopun ja kuluvan vuosituhannen alun luvuista, on ala vielä voimakkaasti kasvava. Kehitys eroaa selvästi useimpien muiden toimialojen yleisestä kehityksestä. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen merkitys ei rajoitu niiden asemaan keskeisenä kasvualana, vaan niillä on myös yleistä taloudellista kasvua tukeva merkitys. Toisin kuin aiemmin, jolloin liike-elämän palvelujen kasvun nähtiin johtuvan pelkästään kustannustekijöihin liittyvästä toimintojen ulkoistamisesta, on uudemmissa tutkimuksissa korostettu ulkopuolisten palvelujen käytön motiivina asiantuntemuksen ja osaamisvaatimusten tason nousua. Yrityspalveluyrityksillä, joilla on asiakkainaan suuri määrä yrityksiä, näkökulma on laajempi kuin mihin yksittäisellä yrityksellä. Levittäessään tietoa uusista ideoista ja parhaista käytännöistä osaamisintensiiviset palveluyritykset ovat keskeisessä asemassa asiakasyritystensä liiketoiminnan kehittämisessä. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen pääryhmistä suurimmaksi ovat sekä henkilöstöllä että liikevaihdolla mitattuna nousseet 2000-luvulla ohjelmistoala. Toimialaluokkaan 69 kuuluvassa taloushallinnonpalveluissa on paljon pieniä toimipaikkoja; lähes joka viides osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen toimipaikoista edustaa taloushallintoalaa. Eniten toimipaikkoja on kuitenkin teknisen suunnittelun ja insinööripalveluiden aloilla. Ne ovat perinteisesti hyvin pienyritysvoittoisia. Työnvälitystoiminnan alalla on henkilös- 10 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

10 töä huomattavasti, mutta liikevaihdossa ja toimipaikkojen määrässä se jää merkittävästi jälkeen muista osaamisintensiivisistä aloista. Yhteenlaskettuna osaamisintensiivisillä toimialoilla työskentelee lähes henkilöä yhteensä lähes toimipaikassa. Liikevaihtoa aloilla on yhteensä huomattava 16,7 miljardia euroa. Työnvälitystoimintaan liittyvänä kuriositeettina voidaan mainita, että alan liikevaihto vuonna 2010 oli jo lähes samalla tasolla kuin matkatoimistoalalla. Taulukko 1. Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto palvelujen pääryhmittäin vuonna Toimipaikat % Henkilöstö % Liikevaihto (1000 euroa) % 62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta , , ,1 69 Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut , , ,9 70 Pääkonttorien toiminta; liikkeenjohdon konsultointi , , ,6 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi , , ,5 73 Mainostoiminta ja markkinatutkimus , , ,3 78 Työllistämistoiminta , , ,6 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri , , ,0 Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen henkilöstölisäystä tarkasteltaessa vuosina voimme havaita, että nopeimmin ovat kasvaneet työnvälitystoimiala ja liikkeen johdon konsultoinnin alat. Viidessä vuodessa liikkeenjohdon konsultoinnin toimialan työntekijämäärä on kasvanut lähes 45 prosenttia. Työnvälitystoiminta on kasvanut viidenneksen viidessä vuodessa. Kuten taulukosta 2 voimme havaita on henkilöstön määrän kasvu ollut kaikilla aloilla huomattavaa. Suuntaus kuvaa hyvin Suomessa tapahtunutta elinkeinoelämän kehitystä. Erityispalveluja ostetaan yritysten ulkopuolelta alan ammattilaisilta, ja varsinkin kasvun aikoina ulkoisille palveluille on kysyntää. Näin suuremmat yritykset hakevat muun muassa joustoa omaan toimintaansa. Samalla on syntynyt uusia markkinoita erikoituneelle osaamiselle. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 11

11 Taulukko 2. Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden henkilöstön määrällinen ja suhteellinen muutos vuodesta 2006 vuoteen 2010 palvelujen pääryhmittäin. Määrällinen kasvu Suhteellinen kasvu (%) 62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta ,2 69 Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut ,4 70 Pääkonttorien toiminta; liikkeenjohdon konsultointi ,8 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi ,7 73 Mainostoiminta ja markkinatutkimus ,1 78 Työllistämistoiminta ,9 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Toimialatarkastelujen rinnalle ovat nousseet 1990-luvulla erilaiset talouden klusteritarkastelut. Tässä selvityksessä klusterikäsitettä käytetään melko väljässä merkityksessä viittaamaan yritysryppäisiin, jotka ovat eri tavoin vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja joiden keskinäinen vuorovaikutus tuottaa synergiaetuja. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen voidaan katsoa muodostavan oman kokonaisuutensa tai klusterinsa, jossa keskeinen yhdistävä tekijä on osaamisen melko korkeat vaatimukset ja asiantuntemus. Toimialojen työntekijöille on tyypillistä korkea koulutustaso. Tällaista yhteistä resurssipohjaa hyödyntävää yritysrypästä tai verkostoa voidaan nimittää myös horisontaaliseksi klusteriksi. Perinteisemmin klusterikäsitteellä on viitattu samaan arvoketjuun kuuluvaan yritysverkostoon, jota voidaan nimittää vertikaaliseksi klusteriksi. Kuvio 1. Työvoiman välityspalveluiden kytkeytyminen muihin liike-elämän palveluihin. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen muotoutumista yhä selvemmin omaksi klusterikseen kuvastaa alan sisäisten toimialarajojen hämärtyminen. Tyypillisin toimialarajojen hämärtymiseen liittyvä ilmiö on eri liike-elämän palvelujen siirtyminen osittain konsultoinnin ja neuvonnan alueelle. Kehitys on luonnollinen seuraus siitä, että sekä tietotekni- 12 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

12 set ratkaisut, markkinointiin ja viestintään liittyvät kysymykset, lainopilliset kysymykset että taloushallinnon ratkaisut liittyvät entistä tiiviimmin asiakasyritysten strategiaan ja johtamiseen. On selvästi havaittavissa, että esimerkiksi kirjanpitoa ja tilintarkastusta harjoittavissa yrityksissä työ muuttuu yhä enemmän taloudelliseksi konsultoinniksi. Havaintoa tukee myös tätä raporttia varten tehdyt haastatellut. Muutamat työnvälitystoimintaa tekevät yrittäjät totesivatkin, että ovat asiakkaidensa strategisia kumppaneita siinä määrin, että hoitavat yrittäjän puolesta kaikki työvoimaan liittyvät kysymykset. Työnjako eri liike-elämän palveluiden välillä on toisaalta selkeä, mutta osittain eri toimialat menevät päällekkäin. Lisäksi ne tukevat toinen toisiaan erittäin hyvin. Esimerkiksi, kun yritys kasvaa voimakkaasti, se tarvitsee usein lisää osaavaa työvoimaa. Samalla sen tulee varmistaa, että yrityksen talous kestää kasvun ja markkinoille välitetään oikeanlaisia viestejä. Näin esimerkiksi kasvavan yrityksen tukena voi olla niin työvoiman vuokrausyritykset, tilitoimistot, tilintarkastajat, rahoittajat, mainostoimisto kuin muut konsultit. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 13

13 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimialan jakautuminen alaryhmiin sekä alueellinen jakautuminen Uusimmat toimialakohtaiset tiedot toimipaikkojen lukumäärästä, henkilöstön määrästä sekä liikevaihdosta ovat saatavissa Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkatilastosta vuodelta Yritys- ja toimipaikkatilastossa ovat mukana yritykset, jotka ovat työllistäneet henkilöitä vähintään puolen vuoden ajan ja ovat arvonlisäverovelvollisia. Tietoja on saatavissa sekä toimipaikan että yrityksen mukaan. Tässä raportissa käytetään pääosin toimipaikan mukaisia tietoja. Nämä kuvaavat toiminnan alueellista jakautumista paremmin kuin yritystason tiedot, joihin vaikuttaa emoyhtiöiden toiminnan keskittyminen pääkaupunkiseudulle. Taulukko 3. Työnvälitystoiminnan toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto vuonna 2010 alatoimialoittain. Toimipaikat % Henkilöstö % Liikevaihto (1000 euroa) % 781 Työnvälitystoiminta 48 3, , ,6 782 Työvoiman vuokraus , , ,3 783 Muut henkilöstön hankintapalvelut , , ,2 Yhteensä , , ,0 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Taulukosta 3 voimme havaita, että työnvälitystoiminta keskittyy alatoimialaan 782 työvoiman vuokraus. Yli kahdeksan kymmenestä toimipaikasta kuuluu kyseiseen alatoimialaan. Kaikkiaan alalla on yhteensä 1448 toimipaikkaa ja se työllistää henkilöä. Asiakastiedon mukaan Suomessa toimii työnvälitysalan yrityksiä yhteensä 1930 toimipaikassa vuonna Ero tilastokeskuksen lukuun selittyy suurelta osin sillä, että Suomessa toimii lähes 400 ulkomaista työvoimaa välittävää yritystä. Suurin osa näistä yrityksistä on virolaisia. Tilastokeskuksen mukaan alan yhteenlaskettu liikevaihto on noin 1,44 miljardia euroa. Luku on huomattavasti suurempi kuin esimerkiksi taloushallintoalalla, jossa yhteenlaskettu liikevaihto on noin miljardi euroa. Työnvälityspalvelujen jakautumista alueittain tarkastelemme tässä raportissa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin (ELY-keskuksiin) perustuvan aluejaon mukaisesti. Liike-elämän palvelut ovat tyypillisesti keskittyneet suurille kaupunkiseuduille niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. Suomessa keskittyminen ilmenee pääkaupunkiseudun (Uudenmaan ELY-keskuksen) suurena osuutena useimmilla liike-elämän palvelualoilla. Tosin Tilastokeskuksen omien selvitysten mukaan tietointensiivisten alojen yritysten keskittyminen Uudellemaalle on tauonnut. Taulukossa 4 on vertailtu eri liike-elämän alojen työntekijöiden jakautumista Uudenmaan ELY-keskuksen ja muun maan välillä. 14 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

14 Taulukko 4. Uudenmaan ELY-keskuksen alueella toimivien liike-elämän palveluiden yritysten henkilöstömäärä verrattuna koko maan lukuihin vuonna Henkilöstö Koko maa Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan %-osuus 62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta ,6 63 Tietopalvelutoiminta ,7 69 Lakiasiain- ja laskentatoimen palvelut ,1 702 Liikkeenjohdon konsultointi ,9 711 Arkkitehti- ja insinööripalvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi ,0 712 Tekninen testaus ja analysointi ,8 73 Mainostoiminta ja markkinatutkimus ,6 78 Työllistämistoiminta ,8 Yhteensä ,4 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Työnvälitystoimintaa tarkasteltaessa Uudenmaan osuus korostuu erityisesti liikevaihdon kohdalla. Se, että reilut puolet alan liikevaihdosta tulee Uudeltamaalta, kertoo osin alan keskittymisestä, mutta myös siitä, että siellä on enemmän tarjontaa. Samalla Uudellamaalla on tarjolla myös erikoistuneempia alan yrityksiä. Työvoiman vuokraus on yleisempää siellä, missä taloudellinen aktiviteetti on suurempaa ja missä on enemmän vapaana olevaa työvoimaa. Lisäksi pääkaupunkiseudulla on pidemmät perinteet vuokratyövoiman käytössä kuin muualla maassa. Uudenmaan ELY-keskuksen alueen osuus alan toimipaikoista on reilu 40 prosenttia ja osuus henkilöstöstä on 50 prosenttia. Taulukko 5. Uudenmaan ELY-keskuksen alueella toimivien työnvälitystoimintaa harjoittavien yritysten toimipaikkojen ja henkilöstön määrä sekä liikevaihto ja alueen osuus työvälitystoiminnan toimipaikoista, henkilöstöstä ja liikevaihdosta vuonna 2010 koko maassa. Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (1000 euroa) Koko maa Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan %-osuus 41,1 49,8 51,9 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Työnvälitystoiminta on esimerkiksi taloushallintoalaan verrattuna selvästi maantieteellisesti keskittyneempi toimiala. Kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluista noin kolmannes on pääkaupunkiseudulla, mutta esimerkiksi tilintarkastuksen henkilöstöstä jopa kolme neljästä työskentelee Uudellamaalla. Työnvälitystoiminta sijoittuu näiden kahden esimerkkialan väliin. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 15

15 Kuvio 2. Työnvälitystoiminnan jakautuminen (%) henkilöstömäärän ja liikevaihdon mukaan ELY-keskuksittain vuonna (Etelä-Savon ja Ahvenanmaan tiedot puuttuvat.) Lapin ELY-keskus Kainuun ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Etelä-Savon ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus Liikevaihto (1000 euroa) Henkilöstö Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 Tarkasteltaessa ELY-keskusalueiden suhteelista osuutta henkilöstömäärän ja liikevaihdon mukaan kaksi suurinta työnvälityspalveluja tarjoavaa maakuntaa Uudenmaan ohella ovat Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa. Mielenkiintoista on, että Satakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla alan yritysten liikevaihdon osuus on suurempi kuin henkilöstön suhteellinen osuus. Taulukosta puuttuu Etelä-Savon ja Ahvenanmaan tiedot. Liitteen taulukossa 1 on esitetty työnvälitystoiminnan alatoimialaluokittain henkilöstötiedot toimipaikkamäärän ja liikevaihtotietojen kanssa. Palvelujen tarjonnassa ilmeneviä alueellisia vaihteluja voidaan havainnollistaa vertaamalla, kuinka montaa yritystoimipaikkaa kukin työnvälitysyritys eri ELY-keskusalueilla palvelee. Vuonna 2010 työvälitysyrityksiä oli alueen yritystoimipaikkoja kohden keskitasoa enemmän erityisesti Kainuussa, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Kainuussa oli suhteellisesti ottaen tihein työnvälityspalveluiden yritysverkko. Siellä yhtä työnvälitystoimintaa harjoittavaa toimipaikkaa kohden toimi 160 muun alan toimipaikkaa. Vertailun vuoksi keskimääräinen luku kokomaassa oli 241. Myös näin tarkastellen alan palveluiden tarjonta osoittautui keskimääräistä vähäisemmäksi erityisesti Ahvenanmaalla, Etelä- Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa. Esimerkiksi Etelä-Savossa yksi työnvälitystoimintaa harjoittava yritys palveli 857 muun toimialan toimipaikkaa. 16 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

16 2.2 Henkilöstö- ja toimipaikkamäärän kehitys Kuvio 3. Henkilöstömäärän kehitys työvälitystoiminnan alalla vuosina Työnvälitystoiminta 782 Työvoiman vuokraus 783 Muut henkilöstön hankintapalvelut Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Kuviossa 3 on esitetty työnvälitystoiminnan henkilöstömäärän vuosittainen kehitys alatoimialoittain vuodesta 2006 vuoteen 2010, jolta viimeisimmät tiedot ovat saatavissa. Kuviosta näkyy selvästi, miten voimakkaasti työvoiman vuokraus on kasvanut ja miten vuoden 2009 taloudellinen taantuma vaikutti alaan. Toimialan pienen osakokonaisuus työnvälitystoiminta on kasvanut koko ajan jaksona tarkasteltuna erittäin vähän. Alalla työskenteli vuonna 2006 kaikkiaan 156 henkilöä. Kaksi vuotta myöhemmin luku oli noussut vain kahdella ja vuonna 2010 tällä alatoimialalla työskenteli vain 211 henkilöä. Työvoiman vuokrauksessa kasvua on ollut kaikkiaan 30 prosenttia siten, että alan yritykset työllistivät reilut henkilöä vuoden 2008 lopussa. Vuoden 2010 lopulla työvoiman vuokrauksessa työskenteli noin henkilöä. Kuvio 4. Toimipaikkojen määrän kehitys työnvälitystoiminnassa vuosina Työnvälitystoiminta 782 Työvoiman vuokraus 783 Muut henkilöstön hankintapalvelut Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 17

17 Toimipaikkojen määrää tarkasteltaessa merkittävin määrällinen kasvu on tapahtunut työvoimaa vuokraavissa yrityksissä. Niiden määrä on noussut 804 toimipaikasta yhteensä 1212 toimipaikkaan. Mielenkiintoista on havaita, että toimipaikkojen määrässä ei ole tapahtunut yhtä nopeaa muutosta kuin henkilöstön määrässä. Työvoiman vuokrausta harjoittavien yritysten toimipaikat ovat lisääntyneet 50 prosenttia tarkasteluajankohtana. Työnvälitystoimintaa tarjoavien yritysten toimipaikkojen määrä on yli kaksinkertaistunut, vaikka alatoimialan henkilöstö ei ole käytännössä kasvanut ollenkaan. Myös muiden henkilöstön hankintaa harjoittavien yritysten toimipaikkojen määrä on kasvanut. Kasvu on kuitenkin ollut hyvin maltillista: kahdeksan prosenttia tarkasteluajankohtana. Tosin molemmilla alatoimialoilla toimipaikkojen määrät ovat niin pieniä, että pienikin kasvu merkitsee huomattavaa suhteellista kasvua. Taulukko 6. Henkilöstömäärän muutos työnvälitystoiminnan piirissä vuodesta 2006 vuoteen 2010 ELY-keskuksittain Muutos Kasvu-% Koko maa ,9 Uudenmaan ELY-keskus ,1 Varsinais-Suomen ELY-keskus ,4 Satakunnan ELY-keskus ,2 Hämeen ELY-keskus ,6 Pirkanmaan ELY-keskus ,6 Kaakkois-Suomen ELY-keskus ,8 Etelä-Savon ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus ,2 Pohjois-Karjalan ELY-keskus ,6 Keski-Suomen ELY-keskus ,7 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ,7 Pohjanmaan ELY-keskus ,2 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ,5 Kainuun ELY-keskus ,4 Lapin ELY-keskus ,7 Ahvenanmaa Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Taulukossa 6 on tarkasteltu työvälitystoiminnan kasvua alueittain henkilömäärän perusteella. Taulukko osoittaa, että kasvu on ollut voimakasta tarkasteluajankohtana. Koko maassa kasvu on noin viidenneksen luokkaan. Kasvua on esiintynyt Satakunnassa, Uudellamaalla, Hämeessä ja Kaakkois-Suomessa. Myös Lapissa ja Kainuussa kasvu on ollut erittäin huomattavaa. Tosin lähtötasot ovat olleet matalia. Mielenkiintoista on havaita, että Varsinais- Suomessa muutos on ollut negatiivista, eli työnvälitystoiminnassa oli vuonna 2010 vähemmän työntekijöitä kuin neljä vuotta aiemmin. Syitä tälle on vaikea löytää, mutta ehkä elinkeinoelämän rakenne Varsinais-Suomessa ei suosi samalla tavalla alan yrityksiä kuin muualla. Myös laivanrakennuksen hiljeneminen on vaikuttanut vuokratyövoiman käytön vähene- 18 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

18 miseen. Myös Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa työnvälitystoiminnan käyttö väheni. Huomattavaa kasvua on siis tapahtunut Satakunnassa, Lapissa ja Kainuussa. Lapin ja Kainuun selitys lienee sesonkiluontoinen matkailuala ja Satakunnan huiman kasvun takana on Olkiluodon ydinvoimalan rakentaminen. Ydinvoimala työllistää huomattavan määrän myös vuokratyöntekijöitä. Raportin lopun liitteissä on TOL 2002 mukaiset tiedot työvälitystoiminnan kasvusta vuodesta 2000 vuoteen Liitteissä on tiedot henkilöstön, toimipaikkojen ja liikevaihdon kasvusta. Yhteenvetona vuodesta 2000 ala on kasvanut vajaat työntekijää työllistävästä noin henkilöä työllistäväksi. Alan yhteenlaskettu liikevaihto on kasvanut noin 250 miljoonasta eurosta yli miljardiin. Myös toimipaikkojen määrä on kaksi ja puolikertaistunut. Vuositason tiedot työnvälitystoiminnan alalle perustettujen uusien yritysten ja toimintansa lopettaneiden yritysten määristä ovat taulukossa 7. Uusia yrityksiä perustettiin luonnollisesti eniten työvoiman vuokraus alatoimialalla. Vuosina 2008 ja 2009 perustettiin vilkkaimmin uusia yrityksiä. Vuonna 2008 perustettiin 238 uutta alan yritystä ja vuosi myöhemmin neljä vähemmän. Vuonna 2007 perustettiin kaikkiaan 91 muuta henkilöstön hankintapalveluja tarjoavaa yritystä. Kasvuluvut ovat merkittäviä, sillä esimerkiksi vuonna 2009 uusia yrityksiä työvoimanvuokrauksessa oli kaikkiaan 18,5 prosenttia alan kaikista yrityksistä. Vertailun vuoksi esimerkiksi taloushallintoalalla uusien yritysten osuus koko alasta vuosittain on noin prosentin luokkaa. Havainto kertoo omalla tavallaan alan kasvusta ja siitä, että ala on vielä kaikesta huolimatta uusi. Taulukko 7. Aloittaneiden ja lopettaneiden työnvälitystoiminta-alan yritysten määrät vuosina TYÖNVÄLITYSTOIMINTA 782 TYÖVOIMAN VUOKRAUS 783 MUUT HENKILÖSTÖN HANKINTAPALVELUT Aloittaneita Lopettaneita Aloittaneita Lopettaneita Aloittaneita Lopettaneita Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Lopettaneiden yritysten määrää tarkasteltaessa on selvästi havaittavissa talouden taantuman vaikutus. Kaikilla alatoimialoilla ovat yritysten lopettamiset lisääntyneet huomattavasti vuosina 2008, 2009 ja Tästä huolimatta ainoastaan muiden henkilöstön hankintapalveluiden saralla nettoperustanta oli negatiivinen, eli alalla lopetti enemmän yrityksiä kuin sinne syntyi uusia. Osa selitys tälle ilmiölle voi olla se, että kokonaisuutena ala kehittyy kovaa vauhtia ja uudet alan yritykset ovat yhä selkeämmin erikoistuneet esimerkiksi työvoiman vuokraukseen eivätkä hamua liiketoimintaa monilta eri toimialoilta. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 19

19 Kuvio 5. Työnvälitystoiminnan alalla perustettujen ja lopetettujen yritysten prosenttiosuus vuosina Aloittaneita Lopettaneita Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Tarkasteltaessa työvälitystoimintaa kokonaisuutena huomaamme, että ala uusiutuu kovaa vauhtia. Kuviossa 5 on kunakin vuonna perustettujen ja lopetettujen yritysten suhteellinen määrä. Esimerkiksi vuonna 2007 alle vuoden ikäisten yritysten määrä toimialalla oli lähes 23 prosenttia. Vuosina 2008 ja 2009 kaksitoista prosenttia alan yrityksistä lopetti. Liitteen kuviossa 4 on vastaavat tiedot TOL 2002 tietojen mukaan vuosilta Liitekuvion mukaan heti 2000-luvun puolivälin jälkeen uusiutuminen on ollut toimialalla nopeinta. Vilkkaimpina vuosina enemmän kuin joka viides alan yritys oli alle vuoden vanha. Tarkasteltaessa vireille pantuja konkursseja joudumme turvautumaan vanhaan TOL tilastoluokitukseen. Sen mukaan työnvälitystoiminnan konkurssit ovat olleet suhteellisen harvinaisia. Esimerkiksi vuonna 2003 ja 2005 vain 10 alan yritystä ajautui konkurssiin. Vuonna 2008 luku oli 26. Vuonna 2009 konkurssien määrä kasvoi 41:een, mutta vuonna 2010 niiden määrä putosi takaisin 29:ään. Vuonna 2011 konkursseja tapahtui 27. Johtuen toimialan rakenteesta suuri osa konkursseista tapahtuu Uudellamaalla. Koko maassa vuonna 2011 vireille tuli yhteensä 2944 konkurssia. Suhteellisen matalia konkurssilukuja selittää osin se, että alan yritykset ovat pieniä ja usein yrittäjä ajaa yrityksen toiminnan alas ennen kuin konkurssi realisoituu. Työ- ja elinkeinoministeriö on vuosien saatossa teettänyt erilaisia selvityksiä pk-yritysten toimintaympäristöstä ja kehitysnäkymistä. Vuoden 2010 alusta ministeriö ja samalla TEM toimialapalvelu yhdisti resurssinsa Suomen Yrittäjien ja Finnveran toteuttaman pk-yritysbarometrin kanssa. Näissä selvityksissä on tietoja henkilöstökehityksestä kuluneen vuoden aikana samoin kuin yritysten odotuksista seuraavalle vuodelle. Yrityksiltä kysyttiin, miten suhdanteet ja yrityksen oma tilanne kehittyvät seuraavan vuoden aikana. 57 prosenttia vastaajista ei uskonut työntekijöiden määrässä tapahtuvan muutoksia, eli nämä yritykset eivät ole kasvattamassa henkilöstöään. 43 prosenttia uskoi kuitenkin työntekijöiden vähenevän. Tämä on myös tulkittavissa siten, että työvoiman vuok- 20 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

20 rausta harjoittavat yritykset uskovat, että lähitulevaisuudessa heidän palvelujaan ei välttämättä käytetä nykyistä enempää. Tulos on mielenkiintoinen, sillä kysyttäessä yrityksiltä, miten he näkevät tulevan vuoden suhdanteet, yli 70 prosenttia vastasi suhdanteiden paranevan. Vastaus on tulkittavissa, että yrittäjät näkevät yritystensä kannattavuuden paranevan. Kuvio 6. Toimialan suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana. Lähde: Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEM:n pk-yritysbarometri 2/ Toimialan suurimpia yrityksiä Työnvälitystoiminnan suurimpien yritysten listaaminen niin henkilömäärän kuin liikevaihdonkin suhteen on haasteellinen tehtävä. Esimerkiksi Baronalla, joka on yksi tunnetuimmista työvoiman vuokrausta harjoittavista yrityksistä, on useita tytäryhtiöitä ja selvittääkseen kaikkien yhteenlasketun liikevaihdon ja henkilömäärän on tietoja etsittävä useasta lähteestä. Näyttää hyvin yleiseltä, että alalla toimivat isot yritykset ovat todellisuudessa yritysryppäitä. Lisäksi ala on ketjuutunut. Suurimmat toimijat kuten VMP Group ja Barona ovat jo etabloituneet ulkomaille useaan maahan. Myös jotkin kuntien kokonaan tai osittain omistavat alan yritykset ovat erittäin merkittäviä toimijoita. Asiakastiedolta saatujen tietojen mukaan TOL luokan 781 työnvälistyspalvelut mukaan suurimpien tämän toimialan yritysten liikevaihto on reilu 11 miljoonaa vuodessa. Kyseinen yritys työllistää yli 250 henkilöä vuositasolla ja toimii koko maassa. Luvut perustuvat yritysten ilmoittamiin tilinpäätöstietoihin ja niissä voi olla puutteita. Lisäksi kaikki yritykset eivät ilmoita omia tilinpäätöstietoja kuten niiden tulisi. 2.4 Toimialan työvoimarakenne Julkisessa keskustelussa työvoiman vuokrausta harjoittavien yritysten olemassaoloa pidetään tärkeänä, koska nuoret saavat niiden kautta arvokasta työkokemusta ja yritykset voivat reagoida joustavasti vaihteleviin työvoimatarpeisiin. Tarkasteltaessa työssäkäyvän väestön ikärakennetta havaitaan väite nuorten työllistämisestä oikeaksi. Kuviossa 7 on verrattu työ- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 21

21 välitysalan ikärakennetta kaikkiin työssäkäyviin henkilöihin. Ero kahden käyrän välillä on ilmeinen. Nuoret hyötyvät eniten työvoiman vuokrauksesta. Se usein sopii parhaiten heidän elämäntilanteeseensakin. Vuokratyönä alkaneet työsuhteet voivat myös muuttua pysyviksi. Henkilöstöpalvelualan liiton tiedon mukaan alan yritykset rekrytoivat vuonna 2010 asiakkailleen lähes 9000 työntekijää joko vuokrauksen jälkeen tai suoraan toimeksiannosta. Kuvio 7. Kaikkien toimialojen ja työnvälityspalveluiden henkilöiden suhteellinen ikäjakauma koko maassa vuoden 2009 lopussa. 7 6 Kaikki toimialat yhteensä Työnvälitystoiminta Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. Alan työllistävä kehitys tulee jatkumaan hyvänä varsinkin kun taloudellinen taantuma kääntyy nousuksi. Työvoiman vuokraaminen ja muiden työvoimaan liittyvien palveluiden ostaminen yrityksen ulkopuolelta on muodostunut tavaksi monella alalla. Toimintamalli levinnee uusille aloille seuraavien vuosien aikana. Lienee selvää, että vuokratyövoimaa tullaan käyttämään kaikilla toimialoilla seuraavan vuosikymmenen aikana. Uusien toimialojen joukkoon tulee myös korkeasti koulutettujen perinteiset toimialat sekä perinteiset ammatillisen koulutuksen professionaaliset työpaikat. Näille aloille syntyy hyvin pitkälle erikoistuneita työnvälityspalveluja. Samalla alan merkittävimmät toimijat vakiinnuttavat asemansa ja alan toimintamallit tulevat entistä läpinäkyvämmiksi. Tämä mahdollistaa myös sen, että mielikuvat alasta muuttuvat positiivisemmaksi. Elinkeinoelämän keskusliiton henkilöstö- ja koulutustiedustelussa 2011 kysyttiin toimialoittain vuokratyövoiman osuutta EK:n jäsenyritysten henkilöstöstä. Hotelli- ja ravintoalan jäsenet ilmoittivat, että joka kymmenes heidän työntekijänsä on vuokratyövoimaa. Myös rakennusalalla vuokratyövoiman määrä on huomattava 7,7 prosenttia. Yksi alhaisimmista vuokratyön käyttöasteista on puunjalostusteollisuudessa, missä vain 0,2 prosenttia työvoimasta on vuokrattua. Tulevaisuudessa vuokratyövoiman käyttö lisääntyy myös näillä aloilla. Yleisessä pk-yritysbarometrissä selvitettiin myös ulkomaalaistaustaisen työvoiman käyttöä, ja tulokset olivat positiiviset. Selvästi ennakkokäsitystä useammassa pk-yrityksessä oli ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Pk-yrityksistä 18 prosenttia ilmoitti palveluksessaan 22 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

22 olevan Suomessa asuvaa ulkomaalaistaustaista työvoimaa. Alueellisesti tarkasteltuna eniten ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä oli paitsi oletetusti Helsingissä, myös Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Varsinais-Suomessa. Vastaavasti Keski-Suomessa ja Lapissa heitä on vähiten pk-yritysten palveluksessa. Tarkasteltaessa syitä siihen, siihen miksi pk-yritykset eivät käytä enempää ulkomaalaistaustaista työvoimaa, nousi keskeiseksi ongelmaksi kielitaito. Heikko suomen kielen taito nousi esteeksi 70 prosentilla vastaajista. Kielitaidon merkitystä lisää se, että tutkimusten mukaan puutteelliseen kielitaitoon yhdistyy usein myös puutteellinen tieto suomalaisesta kulttuurista. Kielitaidon puute korostui sitä merkittävämmäksi, mitä suurempi pk-yritys oli kyseessä. Työvoiman ammattitaidon puute oli niin ikään keskeinen syy siihen, miksi ulkomaalaistaustaisen työvoiman käyttö on ongelmallista. Noin 20 prosenttia ilmoitti ulkomaalaistaustaisen työvoiman käytön ongelmaksi oman tiedonpuutteensa monikulttuurisista työyhteisöistä tai maahanmuuttajien rekrytointia tukevista julkisista palveluista. Lopuksi toisten yrittäjien kokemuksilla on myös oma merkityksensä siihen, käytetäänkö ulkomaalaistaustaista työvoimaa. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 23

23 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Kotimaan markkinoiden kehitys Ajantasaisinta tietoa Suomen markkinoiden kehityksestä on saatavissa Tilastokeskuksen Liiketoiminnan kuukausikuvaajat -tilastosta. Tilasto kuvaa toisaalta liikevaihdon, toisaalta palkkasummien kehitystä noin kolmen kuukauden viiveellä, ja kausivaihteluista on saatavissa myös vuositason tietoja tarkempaa tietoa. Kuvio 8. Työnvälitystoiminnan (TOL 78100) liikevaihdon kehitys 1/2000 4/2012 Suomessa. Lähde: Tilastokeskus. Liiketoiminnan kuukausikuvaajat; 2005 = 100. (Liikevaihdon kehitystiedot päivittyvät kolme kertaa vuodessa toimialaonlinessa.) Vuoden 2008 kesästä loppuvuoteen 2009 liikevaihto laski, mutta on nyt taas palannut voimakkaalle kasvu-uralle. Tosin viimeisen vuoden aikana toimialan kehitykseen on heijastunut talouden epävarmuus. Näyttää siltä, että ala reagoi talouden suhdanteisiin voimakkaasti ja on näin hyvä indikaattori talouden tilasta. 24 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

24 Kuvio 9. Suhdannenäkymät työvälitystoiminnan (n=14) alalla tulevan vuoden aikana. Lähde: Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEM:n pk-yritysbarometri 2/2012; 1 = suhdanteet kohenevat, 2 = suhdanteet pysyvät ennallaan ja 3 = suhdanteet huonontuvat Kuvaa työnvälityksen markkinakehityksestä voidaan hahmottaa myös pk-yritysbarometrin avulla. Kyselyn mukaan tilanne alalla ei ole kovin hyvä. Tutkimuksessa mukana olleista alan yrityksistä 71 prosenttia arvioi, että suhdanteet kohenevan. Vain seitsemän prosenttia näki suhdanteiden huononevan. Puolet vastaajista näki tilausten määrän vähenevän, ja kymmenen vastaajaa näki yritysten vakavaraisuuden heikkenevän. Kuviossa 9 on eritelty työvälitysalan yritysten vastauksia eri asiakokonaisuuksista yksityiskohtaisemmin. Kuvio 10. Suhdannenäkymät liike-elämän palveluiden (n=272) alalla tulevan vuoden aikana. Lähde: Suomen Yrittäjien, Finnveran ja TEM:n pk-yritysbarometri 2/2012; 1 = suhdanteet kohenevat, 2 = suhdanteet pysyvät ennallaan ja 3 = suhdanteet huonontuvat TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 25

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluihin tässä katsauksessa pääsääntöisesti luetaan seuraavat toimialat TOL 2008

Lisätiedot

Työnvälityspalvelut. Toimialaraportti Timo Metsä-Tokila 1/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

Työnvälityspalvelut. Toimialaraportti Timo Metsä-Tokila 1/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Työnvälityspalvelut Toimialaraportti Timo Metsä-Tokila 1/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 00170 HELSINKI

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Kasvun mahdollistajat ohjelmistoala ja tekninen konsultointi

Kasvun mahdollistajat ohjelmistoala ja tekninen konsultointi Kasvun mahdollistajat ohjelmistoala ja tekninen konsultointi TIMO METSÄ-TOKILA http://www.temtoimialapalvelu.fi/ Ohjelmistoala ja tekninen konsultointi TOL 2008 62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä

Lisätiedot

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online TOIMIALA ONLINE Tietohuolto ja ennakointi - ESR TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online Elintarvikealan toimialaseminaari 15.11.2011 Kouvolan upseerikerho, KOUVOLA 15.11.2011 Jukka Vepsäläinen, Toimiala

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Työnvälityspalveluiden toimialaraportin julkistaminen Turku 16.10.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Ulkomaisen työvoiman käytöstä, syksy 2012,

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

Tekninen konsultointi

Tekninen konsultointi Tekninen konsultointi Toimialaraportti Timo Metsä-Tokila 2/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 00170 HELSINKI

Lisätiedot

Näkemyksestä menestystä. Mainostoiminta. Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi

Näkemyksestä menestystä. Mainostoiminta. Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Näkemyksestä menestystä Mainostoiminta Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Taloushallinnon palvelut

Taloushallinnon palvelut Taloushallinnon palvelut Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

Alueraporttien yhteenveto Syksy 2007

Alueraporttien yhteenveto Syksy 2007 Alueraporttien yhteenveto Syksy 2007 Suomen Yrittäjät ALUERAPORTTIEN YHTEENVETO Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat kaikilla tutkimusalueilla saldolukujen 1 mukaan

Lisätiedot

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Tavoite: kartoittaa laajasti mm. TEM hallinnon alan, ministeriöiden, seutukuntien ja kuntien arviot ja tarpeet taustana julkisen hallinnon vaikeutuva

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. oli henkilöstövuokrauspalvelut.

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. oli henkilöstövuokrauspalvelut. Liikevaihtotiedustelu zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto kesäkuussa selvästi vuoden takaista suurempi Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Alueraporttien 1/2003 yhteenveto. Suomen Yrittäjät

Pk-yritysbarometri. Alueraporttien 1/2003 yhteenveto. Suomen Yrittäjät Pk-yritysbarometri Alueraporttien 1/2003 yhteenveto Suomen Yrittäjät Alueraporttien yhteenveto Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana ovat koko maassa

Lisätiedot

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset 4.5.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 4.5.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 17.4.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Alueraporttien yhteenveto 2/2006

Alueraporttien yhteenveto 2/2006 Alueraporttien yhteenveto 2/2006 Suomen Yrittäjät ALUERAPORTTIEN YHTEENVETO Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat kaikilla tutkimusalueilla saldolukujen 1 mukaan positiivisia

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

jptaloushallinnon palvelut

jptaloushallinnon palvelut jptaloushallinnon palvelut Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työvoima- ja elinkeinokeskus Finpro

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Alueiden ennakointiseminaari Rovaniemi 21.3.2014 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Näkemyksestä menestystä

Näkemyksestä menestystä Näkemyksestä menestystä Toimialaraportit ennakoivat liiketoimintaympäristön muutoksia www.temtoimialapalvelu.fi www.tem.f www.mmm.fi www.okm.fi i www.ely-keskus.fi www.tekes.fi www.lapinliitto.fi www.finpro.com

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Alueraporttien yhteenveto 1/2006

Alueraporttien yhteenveto 1/2006 Alueraporttien yhteenveto 1/2006 Suomen Yrittäjät ALUERAPORTTIEN YHTEENVETO Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat kaikilla tutkimusalueilla saldolukujen 1 mukaan positiivisia

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri kevät 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri kevät 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri kevät 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 9.2.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, kevät 2012 9.2.2012

Lisätiedot

TALOUSHALLINNON PALVELUT

TALOUSHALLINNON PALVELUT TALOUSHALLINNON PALVELUT TOIMIALARAPORTTI JOULUKUU 2003 MARJA TOIVONEN 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 0. SAATTEEKSI 3 1. TIIVISTELMÄ 4 2. TOIMIALAN MÄÄRITTELY JA SISÄLTÖ 6 2.1. Toimialan kuvaus ja rajaus 6 2.2.

Lisätiedot

TALOUSHALLINNON PALVELUT

TALOUSHALLINNON PALVELUT TALOUSHALLINNON PALVELUT TOIMIALARAPORTTI JOULUKUU 2002 MARJA TOIVONEN 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 0. SAATTEEKSI 3 1. TIIVISTELMÄ 4 2. TOIMIALAN MÄÄRITTELY JA SISÄLTÖ 6 2.1. Toimialan kuvaus ja rajaus 6 2.2.

Lisätiedot

Taloushallinnon palvelut

Taloushallinnon palvelut Toimialaraporttisarja Taloushallinnon palvelut Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia TALOUSHALLINNON PALVELUT TOIMIALARAPORTTI TAMMIKUU 2005 MARJA TOIVONEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 0 SAATTEEKSI...3

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014 KATSAUS 17.10.2014 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014 Työ- ja elinkeinotoimistoissa on syys - lokakuun vaihteessa tehty arvio noin

Lisätiedot

HPL:n jäsentutkimus 2007

HPL:n jäsentutkimus 2007 HPL lehdistötilaisuus 4.6.2007 HPL:n jäsentutkimus 2007 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL 4.6.2007 Merru Tuliara 1 Menetelmä Sisältö Jäsenkysely HPL:n jäsenyrityksille Kysymyksiä yritysten palvelutarjonnasta,

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Toimiala Online -tietopalvelu asiakkuuden apuvälineenä

Toimiala Online -tietopalvelu asiakkuuden apuvälineenä Toimiala Online -tietopalvelu asiakkuuden apuvälineenä Jyväskylä 14.12. 2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia

Lisätiedot

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002... Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.

Lisätiedot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot

Asiakastilaisuus 2.3.2011 Mira Kuussaari. Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan Suhdanteet Asiakastilaisuus Tilastokeskuksen tuottamat kaupan tilastot Kaupan liikevaihtokuvaaja- ja myynnin määrä, kk Kaupan palkkasummakuvaajat, kk Kaupan varastotilastot, neljännesvuosi Kaupan

Lisätiedot

Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017

Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017 Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TRADENOMIHARJOITTELUPAIKKA KEVÄÄLLE 2017 Työ- ja elinkeinoministeriön elinkeino- ja innovaatio-osasto tarjoaa harjoittelupaikkaa

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2011 4.5.2011

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2011 4.5.2011 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 4.5. Sisältö: Menetelmä 3 Taustatiedot yrityksistä 4 Työvoiman määrä 11 Työsuhteet 18 Rekrytointi 21 Ulkomaiset työntekijät 26 Asiakkaat 28 Yritysten liikevaihto

Lisätiedot

SOTE-toimialan näkymiä. Rovaniemi Sanna Hartman, toimialapäällikkö

SOTE-toimialan näkymiä. Rovaniemi Sanna Hartman, toimialapäällikkö SOTE-toimialan näkymiä Rovaniemi 20.3.2014 Sanna Hartman, toimialapäällikkö Sosiaalipalvelujen tuotos tuottajittain 2000, 2003, 2006, 2009 ja 2012 Lähde: Pekka Lith, Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut,

Lisätiedot

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Pk-yritysbarometri Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Alueraporttien yhteenveto Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat koko maassa nyt selvästi paremmat

Lisätiedot

Pienyritykset taantumassa. Ville Koskinen

Pienyritykset taantumassa. Ville Koskinen Pienyritykset taantumassa Suomalaiset yritykset vuosiliikevaihdon mukaan Kumulatiivinen osuus 100,00 % 90,00 % 80,00 % 70,00 % 60,00 % 50,00 % 40,0000 % 30,00 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % Noin 95:llä prosentilla

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012. 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012. 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107 Toteutus Sisältö Jäsenkysely Henkilöstöpalveluyritysten Liiton jäsenyrityksille Kysymyksiä yritysten palvelutarjonnasta,

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Matkailun asiantuntijaseminaari Jyväskylä 12.12.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Toimialaraporttien käyttö 12 000-22 000 kpl/kk Alueelliset

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. verrattuna liikevaihto laski. 0,3 prosenttia. Vuoden 2013 marraskuuhun

Henkilöstöpalvelut. verrattuna liikevaihto laski. 0,3 prosenttia. Vuoden 2013 marraskuuhun Liikevaihtotiedustelu zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto joulukuussa hieman vuoden takaista suurempi Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista ilman

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

ToimialaOnlinen hyödyntäminen ELYkeskuksessa. Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Kuopio. Strategiapäällikkö Juha Kaipiainen

ToimialaOnlinen hyödyntäminen ELYkeskuksessa. Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Kuopio. Strategiapäällikkö Juha Kaipiainen ToimialaOnlinen hyödyntäminen ELYkeskuksessa Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Kuopio Strategiapäällikkö Juha Kaipiainen 28.11.2013 Muutosten seuranta osa arkipäivän työtä Tulossuunnitelmat

Lisätiedot

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Rahoitusvaihtoehtoja kansainvälistymiseen 4.2.2014 Lappeenranta Sari Federley, Kaakkois-Suomen ELY-keskus k sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Onko yritykselläni riittävät valmiudet kansainvälistymis

Lisätiedot

Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016

Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016 Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016 TEM Toimialapalvelu Esa Tikkanen KORKEAKOULUHARJOITTELUPAIKKA KESÄLLE 2016 Työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelu tarjoaa harjoittelupaikkaa kesälle 2016

Lisätiedot

Talouskatsaus. Henkilöstöpalveluiden suhdannetilanne ja -näkymät selvästi muita palvelualoja positiivisemmat

Talouskatsaus. Henkilöstöpalveluiden suhdannetilanne ja -näkymät selvästi muita palvelualoja positiivisemmat 5 19 HPL TOP liikevaihtotiedustelu 5/19 Henkilöstöpalveluiden suhdannetilanne on yhä hyvä ja myös suhdannenäkymät ovat varovaisen positiiviset. Henkilöstön määrän odotetaan lähikuukausina kasvavan. Henkilöstöpalveluiden

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri. Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri syksy 2011 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 13.9.2011 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2011 13.9.2011

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. Henkilöstövuokrauspalveluiden

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. Henkilöstövuokrauspalveluiden Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 74,34 miljoonaa Liikevaihto supistui 3,6 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Syksy Työnvälityspalvelut. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Syksy Työnvälityspalvelut. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Syksy 2016 Työnvälityspalvelut Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tekes Finpro

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Tulli Tilastointi Tilastojohtaja Timo Koskimäki Toimiala Online-seminaari 12.10.2011 Sisällys: Ulkomaankauppa maakunnittain tilasto

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 28.11.2018 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2017 Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Karppanen (09) 1734 2656 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lappeenranta 1.10.2008 1.10.2008 A 1 Mihin suhdannetietoja

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Neljännesvuosikatsaus

Neljännesvuosikatsaus HPL TOP 20 liikevaihtotiedustelu 3/2017 Neljännesvuosikatsaus PALVELUIDEN VALLITSEVA SUHDANNETILANNE PALVELUIDEN VALLITSEVA SUHDANNENÄKYMÄT Henkilöstöpalvelualan näkymät EK:n barometrissa ovat tavanomaista

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 3.5.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2016 Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot