TALOUSHALLINNON PALVELUT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSHALLINNON PALVELUT"

Transkriptio

1 TALOUSHALLINNON PALVELUT TOIMIALARAPORTTI JOULUKUU 2003 MARJA TOIVONEN

2 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 0. SAATTEEKSI 3 1. TIIVISTELMÄ 4 2. TOIMIALAN MÄÄRITTELY JA SISÄLTÖ Toimialan kuvaus ja rajaus Taloushallinnon palvelut osana liike-elämän palveluja 6 3. TOIMIALAN RAKENNE Toimialan jakautuminen alaryhmiin sekä alueellinen jakautuminen Henkilöstö- ja toimipaikkamäärän kehitys Toimialan suurimpia yrityksiä Toimialan työvoimarakenne ja työllisyyden kehitys MARKKINOIDEN RAKENNE JA KEHITYS Kotimaan markkinoiden kehitys ja asiakastoimialat Vienti ja muu kansainvälinen toiminta TUOTANTO JA TUOTANTOMENETELMÄT INVESTOINNIT TALOUDELLINEN TILA TOIMIALAN KESKEISET MENESTYSTEKIJÄT, ONGELMAT JA 29 KEHITTÄMISTARPEET 8.1. Keskeiset ongelmat Osaamisen kehittäminen TULEVAISUUDENNÄKYMÄT TOIMIALALLA Tilitoimistoalan kehityssuuntia Tilintarkastusalan kasvavia osa-alueita Yritysten suhdanneodotukset YHTEENVETOANALYYSI (SWOT) LIITTEET LÄHTEET 41

3 3 0. SAATTEEKSI Taloushallintoala jakaantuu kahteen pääryhmään: tilitoimistoihin, joita nimitetään myös kirjanpitotoimistoiksi, sekä tilintarkastustoimistoihin. Taloushallinto on vanha ja vakiintunut toimiala, joka aiemmin on keskittynyt pääasiassa lakisääteisten tehtävien hoitoon. Viime vuosina ala on lähtenyt kehittymään nopeasti, palvelut ovat monipuolistuneet ja muuttuneet yhä enemmän asiakasyritysten liikkeenjohtoa tukeviksi neuvontapalveluiksi. Samanaikaisesti rutiinipalvelut ovat siirtymässä suurelta osin tietotekniikan avulla hoidettaviksi.tulevina vuosina taloushallintoala tulee olemaan yksi keskeisiä rakennemuutosaloja ja sen merkitys tulee huomattavasti kasvamaan. Tämän raportin tavoitteena on palvella taloushallintoalan yrityksiä sekä niitä erilaisia yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioita, jotka pyrkivät tukemaan alan kehitystä. Taloushallintoalan kehitysnäkymiä tarkastellaan tässä raportissa pääosin PK-yritysten näkökulmasta. Raportti päivittää joulukuussa 2002 julkaistun vastaavan raportin ja perustuu uusimpaan käytettävissä olevaan aineistoon. Raportin laatimisessa on käytetty hyväksi mm. yritysten omiin nykytilan ja tulevaisuuden arvioihin perustuvia kauppa- ja teollisuusministeriön selvityksiä, joista uusin on syksyltä Tämän PK-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät -tutkimuksen tiedot vastaavat aikaisempia PK-barometrien nimellä kulkevia selvityksiä. Tilastollisissa tarkasteluissa toimialaa on käsitelty Tilastokeskuksen EU:n toimialaluokitusstandardin NACE:n mukaisen toimialaluokituksen (TOL) perusteella. Sekä NACE että TOL -luokitukset on uudistettu vuonna Ko. vuotta vanhemmat tilastoaineistot perustuvat edelliseen vuoden 1995 luokitukseen. Taloushallinnon palvelujen kohdalla TOL 1995 ja TOL 2002 ovat kuitenkin käytännössä samansisältöisiä, joten vertailtavuusongelmia ei ole. Raportissa esitetyt tilastolliset tarkastelut mm. toimipaikkamäärän, henkilöstön ja liikevaihdon kehityksestä koskevat sekä kirjanpito- että tilintarkastusalaa. Samoin raportissa esitetyt tutkimustulokset koskevat koko alaa. Sen sijaan kauppa- ja teollisuusministeriön selvitysten tuloksia kuvataan tässä raportissa vain kirjanpitopalvelujen osalta, sillä tilintarkastusalalla selvitysten ulkopuolelle jäävät suuret yritykset ovat alan kehityksen kannalta niin merkittävässä asemassa, etteivät selvitykset anna alasta oikeaa kuvaa. Lisäksi selvitysten otoskoko tilintarkastusalalla (30 yritystä) tekisi prosenttijakautumien käytön ainakin eräiltä osin arveluttavaksi. Haluan lausua kiitokseni kaikille niille henkilöille, yrityksille ja yhteistyökumppaneille, jotka ovat olleet myötävaikuttamassa tämän raportin syntymiseen. Toivon, että raportti antaa virikkeitä alan yrityksille niiden kehittäessä toimintaansa ja palvelee lisäksi myös muita alasta kiinnostuneita. Helsingissä Marja Toivonen toimialapäällikkö

4 4 1. TIIVISTELMÄ Taloushallinto on aiemmin kehittynyt hitaasti ja toiminta on ollut vain osin ammatillistunutta luvun jälkipuoliskolta lähtien taloushallinto on erittäin voimakkaan muutoksen kohteena. Keskeisiä muutostekijöitä ovat pääomamarkkinoiden aktivoituminen, kansainvälistyminen ja tietotekniikan kehitys, joiden seurauksena ala ammattimaistuu, keskittyy ja osin polarisoituu sekä kytkeytyy tiiviisti muihin liike-elämän palvelualoihin. Keskeinen muutossuunta on neuvonta- ja analysointipalvelujen merkityksen kasvu lakisääteisten tehtävien rinnalla. Sekä kirjanpitoettä tilintarkastusyritysten tehtävät tulevat jatkossa liittymään yhä kiinteämmin yritysjohdon tukemiseen ja sitä kautta kilpailukyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen sen lisäksi, että tarjotaan oikeusturvaa. Tilitoimistojen perustehtäviä ovat laskentatoimi ja verotukseen liittyvät tehtävät. Suuremmat toimistot voivat tarjota laskentatoimen palveluita hyvinkin laajasti: kirjanpito, tilinpäätös, palkanlaskenta, reskontra, laskutuspalvelut, maksuliikenteen hoito. Lisäksi ne antavat veroneuvontaa ja osalla on taloushallinnon konsultointia mm. yritysjärjestelyihin liittyen. Painopistettä on siirretty verottajaa varten tehdyistä laskelmista johdon laskentatoimen kehittämiseen. Perinteiseen tilintarkastukseen kuuluvat lakisääteinen tilintarkastustehtävä ja lakisääteiset asiantuntijatehtävät. Perinteisestä tarkastustehtävästä toiminta laajeni ensin veroneuvontaan ja taloushallinnon konsultointiin luvun jälkipuoliskolla huomattavasti lisääntyneet yritysjärjestelyt ovat tuoneet tilintarkastustoimistoille monia uusia tehtäviä. Tietotekniikan tulo taloushallintoon on kytkenyt alan myös näitä järjestelmiä koskevaan konsultointiin. Viime aikoina eräät tilintarkastustoimistot ovat laajentaneet toimintaansa myös lainopillisiin palveluihin. Uusia alueita ovat myös ympäristölaskenta ja sähköiseen liiketoimintaan liittyvä taloushallinto. Vuonna 2001 taloushallinnon palveluiden koko liikevaihto oli vajaat 0,7 miljardia euroa. Yrityksiä oli yhteensä 4263, ja yritystoiminta tapahtui 4444 toimipaikassa. Henkilöstön määrä oli Valtaosa taloushallinnon toimipaikoista, henkilöstöstä ja liikevaihdosta on kirjanpitopalvelujen alatoimialalla. Tilintarkastustoiminta kattaa toimipaikoista kymmenesosan ja henkilöstöstä 17%; liikevaihdosta alan osuus on jonkin verran yli neljänneksen. Taloushallinnon palveluille on tyypillistä hyvin pieni toimipaikkakoko, alle viiden henkilön toimipaikat muodostavat yli 90% kaikista toimipaikoista. Tilintarkastusalalla on kuitenkin myös muutama suuri kansainvälisiin ketjuihin kuuluva yritys; nämä yritykset kattavat yli puolet alan liikevaihdosta ja henkilöstöstä. Tilintarkastuspalvelut ovat myös voimakkaasti keskittyneet Uudellemaalle, jossa työskentelee yli 70% alan henkilöstöstä. Sen sijaan kirjanpitopalveluissa maantieteellinen jakautuma on tasaisempi ja vastaa koko talouden yleistä jakautumista: 33% alan henkilöstöstä on Uudellamaalla. Uudenmaan jälkeen kirjanpitopalveluja on sekä määrällisesti että yrityskantaan suhteutettuna eniten Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Vähiten kirjanpitopalveluja on Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Taloushallinnon palvelujen henkilöstömäärä on kasvanut vuosina kaikkiaan 3915 henkilöllä (61%:lla). Valtaosa kasvusta on tapahtunut suurimmalla alatoimialalla eli kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluissa. Suhteellisesti tarkasteltuna tilintarkastuspalvelujen lisäys on kuitenkin ollut selvästi voimakkaampaa. Uusia yrityksiä perustettiin taloushallintoalalle 1990-luvun puolivälissä ja välittömästi sen jälkeen varsin runsaasti. Vuosikymmenen loppuun tultaessa aloittaneiden yritysten määrä väheni, putosi vuonna 2000 lopettaneiden tasolle ja vuonna 2001 lopettaneiden määrä ylitti aloittaneiden määrän. Vuonna 2002 lopettaneiden määrä jälleen väheni ja aloittaneita yrityksiä oli lopettaneita enemmän; aloittaneiden määrä oli 282 ja lopettaneiden määrä 234. Konkurssien määrä taloushallintoalalla on pieni, vuoden 2003 tammi-syyskuussa vireille pantuja konkursseja oli yhteensä 16. Sekä kirjanpitopalveluissa että tilintarkastuspalveluissa toimivien yritysten taloudelliset tunnusluvut ovat kehittyneet pääosin suotuisasti viime vuosina. Vakavaraisuutta kuvaava omavaraisuusaste on hyvä ja noussut viime vuosina. Vastaavasti suhteelli-

5 5 nen velkaantuneisuus on melko pieni ja vähentynyt viime vuosina sekä kirjanpito- että tilintarkastusyrityksissä. Myös liikevaihdon trendi on vuosina ollut taloushallinnon palveluissa yleissuunnaltaan kasvava, joskin kehityksessä on ollut vaiheita, joissa liikevaihto on pysynyt lähes paikallaan tai jopa hieman laskenut. Vuodet ovat edustaneet juuri tällaista vaihetta: vuoden 2002 jälkipuoliskolla liikevaihto oli laskusuunnassa ja vaikka se nousi uudelleen vuoden 2003 tammi-heinäkuussa, on se vain hienoisesti ylittänyt edellisvuoden alkupuolen tason. Palkkasummaindeksi on kuluvana vuonna ollut joka kuukausi edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa korkeammalla, mutta ero edellisvuoteen on useina kuukausina ollut aiempaa pienempi. KTM:n syksyllä 2003 tekemästä PK-yritysten toimintaympäristöä ja kehitysnäkymiä kartoittavasta tutkimuksesta on saatavissa tarkempia tietoja kirjanpitoyritysten henkilöstön ja liikevaihdon kehityksestä viimeksi kuluneen vuoden aikana samoin kuin yritysten arvioita tulevasta kehityksestä. Selvityksen mukaan 17% kirjanpitoyrityksistä oli lisännyt henkilöstöään viimeksi kuluneen vuoden aikana, 80%:lla henkilöstömäärä oli säilynyt ennallaan ja vain 3%:lla supistunut. Liikevaihtonsa ilmoitti kasvaneen 49% tutkimuksessa mukana olleista yrityksistä, tilanne oli pysynyt ennallaan 34%:lla, 17%:lla yrityksistä liikevaihto oli supistunut. Edellisvuonna tehtyyn kyselyyn verrattuna henkilöstökehitys oli kirjanpitoalalla pysynyt varsin samankaltaisena, liikevaihdon kohdalla tilanne oli hieman heikentynyt. Koko PK-sektoriin verrattuna kirjanpitoyritysten tilanne oli kehittynyt jonkin verran myönteisemmin: sekä henkilöstöä että liikevaihtoa supistaneiden yritysten osuudet olivat keskitasoa pienemmät. Kirjanpitoyritysten arvioille tulevaisuudestaan on tyypillistä maltillisuus, mistä syystä arviot ovat kuluneina vuosina melko hyvin pitäneet paikkansa; eräitä osin ne ovat olleet toteutunutta kehitystä pessimistisemmät. Myös KTM:n syksyn 2003 kyselyssä saatuja vastauksia leimaa varovaisuus. Henkilöstön kohdalla valtaosa kirjanpitoalan yrityksistä (86%) arvioi tilanteen pysyvän nykyisellään; henkilöstölisäyksiä, mutta myös vähennyksiä, suunnittelevien osuus oli pieni. Liikevaihdon kasvua ennakoi 45% kirjanpitoyrityksistä, 47% arvioi tilanteen liikevaihdon suhteen pysyvän ennallaan. Koko PK-sektoriin verrattuna selvin ero tulevaisuuden arvioissa oli henkilöstölisäysten kohdalla, joita kirjanpitoyritykset arvioivat tekevänsä selvästi vähemmän kuin PKyritykset keskimäärin. Myös lyhyen aikavälin suhdannekehityksessä valtaosa (71%) kirjanpitoyrityksistä arvioi tilanteen säilyvän nykyisellään; suhdannetilanteen paranemista seuraavan vuoden aikana ennakoi 22% ja vain 7% ennakoi suhdanteiden vielä nykyisestään heikkenevän. Pidemmällä aikavälillä eli seuraavien kolmen vuoden aikana suhdannetilanteen paranemista odotti kolmannes kirjanpitoyrityksistä. Suhdannetilanteen huononemiseen uskovien osuus oli pieni myös pidemmällä aikavälillä, vain 5%. Koko PK-sektoriin verrattuna kirjanpitoyrityksissä oli enemmän suhdannetilanteen ennallaan pysymistä odottavia yrityksiä, olipa sitten kysymys lyhyen tai pidemmän tähtäyksen arvioista. Kirjanpitoyritykset ovat vähemmän kasvuhakuisia kuin PK-yritykset keskimäärin. Kun koko PKsektorilla puolet yrityksistä ilmoitti KTM:n kyselyn mukaan olevansa joko voimakkaasti kasvuhakuisia tai kasvavansa mahdollisuuksien mukaan, oli tämä osuus kirjanpitoalalla 40%. Kirjanpitoyrityksistä 21%:lla ei ollut lainkaan kasvutavoitteita, kaikissa PK-yrityksissä tämä osuus oli 11%. Tuotekehityspanostuksissa kehitys sen sijaan oli edennyt kirjanpitoyrityksissä samaan tapaan kuin PK-sektorilla yleensä. Neljällä viidestä kirjanpitoyrityksestä tuotekehityspanostukset olivat säilyneet ennallaan, joka viidennellä kasvaneet. Myönteistä on, etteivät tuotekehitykseen käytetyt resurssit olleet vähentyneet yhdelläkään alan yrityksellä ja erittäin vähän oli myös yrityksiä, jotka arvioivat tuotekehityksen vähenevän tulevaisuudessa. Taloushallinnon palveluissa toimivilla yrityksillä on monenlaisia kehittämistarpeita. Kehityksen hitaudesta ja ammatillistumisen keskeneräisyydestä johtuvat haasteet ovat erityisen suuret tilitoimistoalalla. Monet tilitoimistoyrittäjät ovat vailla alan koulutusta ja alalla on paljon yhden henkilön yrityksiä. Myös henkilöstörakenne ja henkilöstön saanti ovat ongelmia, keski-ikä alalla on melko korkea.

6 6 2. TOIMIALAN MÄÄRITTELY JA SISÄLTÖ 2.1. Toimialan kuvaus ja rajaus Taloushallintoalan määrittelyn lähtökohtana käytetään tässä raportissa toimialaluokituksen TOL 2002 mukaista toimialaluokkaa 7412: laskentatoimi, kirjanpito, tilintarkastus ja veroneuvonta. Toimialalla on kolme alaluokkaa, jotka on määritelty seuraavasti: Kirjanpito ja tilinpäätöspalvelu (74121). Tähän luokkaan kuuluu kirjanpidon ja tilinpäätöksen laadinta asiakkaan laskuun sekä palkkojen laskeminen, liikevaihtoverolaskelmien ja reskontrien laatiminen, mikäli se kuuluu osana palveluun. Kiinteistöhuoltoyhtiöiden kirjanpitopalvelu kuuluu kuitenkin luokkaan (isännöinti ja kiinteistönhoito). Tilintarkastuspalvelu (74122). Tähän luokkaan kuuluu tilintarkastus eli kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tarkastaminen sekä tilinpäätöksen vahvistaminen asiakkaan laskuun. Muu laskentatoimen palvelu (74129). Tähän luokkaan kuuluu yritysten ja luonnollisten henkilöiden tulo- ja varallisuusveroilmoitusten laadinta sekä verotukseen liittyvä neuvonta asiakkaan laskuun. Myös asiakkaan edustaminen veroviranomaisten luona muissa kuin oikeudellisissa asioissa kuuluu tähän luokkaan. Sen sijaan tämä luokka ei sisällä laskentajärjestelmien ja muiden taloushallintoon liittyvien järjestelmien suunnittelua, joka kuuluu luokkaan (liikkeenjohdon konsultointi). Luokka ei myöskään sisällä laskujen perintää eikä luottotietopalvelua, jotka kuuluvat luokkaan (perintätoimistot ja luottotietopalvelu). Tilastolliset luokitukset vastaavat taloushallinnon kohdalla moneen muuhun alaan verrattuna melko hyvin toimialan jakautumista käytännössä. Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelua tarjoavat tilitoimistot, joita nimitetään myös kirjanpitotoimistoiksi, tilintarkastuspalveluja tarjoavat tilintarkastustoimistot. Tilastollisen luokituksen mukaista ns. muuta laskentatoimen palvelua eli veroneuvontaa tarjoavat kuitenkin useammat eri tahot, sekä tilitoimistot että tilintarkastustoimistot, asianajo- ja lakiasiaintoimistot jne. Lisäksi taloushallinnon kohdalla on viime vuosina tapahtunut muutoksia, joita tilastollisilla luokituksilla on vaikea tavoittaa. Tärkein muutos on se, että varsinkin tilintarkastustoimistot, mutta jossain määrin myös tilitoimistot tarjoavat yrityksille monia muitakin palveluja kuin edellä esitettyihin kuvauksiin sisältyvät. Joiltain osin tilitoimistojen ja tilintarkastustoimistojen tehtäväkentät myös sekoittuvat toisiinsa. Näitä kysymyksiä käsitellään tarkemmin myöhemmissä luvuissa Taloushallinnon palvelut osana liike-elämän palveluja Taloushallinnon palvelut ovat osa laajempaa liike-elämän palvelujen toimialaa. Tämä toimiala on ollut eri toimialoista eniten kasvava niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa jo yli kahden vuosikymmenen ajan (OECD 1999). Kasvun on ennustettu jatkuvan selvästi työllisyyden keskitasoa nopeampana myös tulevina vuosina. Suomen avainklustereiden tulevaisuutta kartoittavan tutkimuksen mukaan koko liike-elämän palvelusektorin työllisyyden on arvioitu Suomessa kasvavan vuoteen 2015 mennessä vuosittain 2,8 % työllisyyden keskimääräisen vuosikasvun ollessa 0,7 % (Hernesniemi et al. 2001). Liike-elämän palvelujen sisällä ns. osaamisintensiiviset alatoimialat ovat herättäneet viime vuosina laajaa kiinnostusta. Osaamisintensiivisillä liike-elämän palveluilla tarkoitetaan niitä yritysten toisille yrityksille tai julkiselle sektorille tuottamia palveluja, joissa asiantuntijatoiminnalla on erityisen suuri merkitys. Osaamisintensiivisiin liike-elämän palveluihin luetaan yleensä seuraavat

7 7 toimialaluokat: ohjelmistoala, tutkimus ja kehittäminen, lainopilliset palvelut, taloushallinnon palvelut, mainos- ja markkinointipalvelut, tekniset palvelut sekä konsultti- ja henkilöstöpalvelut. Kuten liike-elämän palvelualat yleensä ovat myös edellä luetellut osaamisintensiiviset alatoimialat kasvaneet voimakkaasti. Henkilöstön määrä osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluyrityksissä oli vuonna 2001 Suomessa 76% suurempi kuin vuonna 1995 ja liikevaihto kasvoi tänä aikana yli kaksinkertaiseksi. Kehitys eroaa selvästi toimialojen yleisestä kehityksestä, vaikka kasvu siltäkin osin on ollut huomattavaa. Kaikilla aloilla henkilöstölisäys vuosina oli 22% ja liikevaihdon kasvu 63%. (Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilasto) Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen merkitys ei rajoitu niiden asemaan keskeisenä kasvualana, vaan niillä on myös yleistä taloudellista kasvua tukeva merkitys. Toisin kuin aiemmin, jolloin liike-elämän palvelujen kasvun nähtiin johtuvan pelkästään kustannustekijöihin liittyvästä toimintojen ulkoistamisesta, on uudemmissa tutkimuksissa korostettu ulkopuolisten palvelujen käytön motiivina olevan usein asiantuntemuksen tason nousu (ks. esim. Kox 2002; Strambach 2001). Palveluyrityksillä, joilla on asiakkainaan suuri määrä muita yrityksiä, näkökulma on laajempi kuin mihin yksittäisen yrityksen sisällä on mahdollista päästä. Levittäessään tietoa uusista ideoista ja parhaista käytännöistä osaamisintensiiviset palveluyritykset ovat keskeisessä asemassa asiakasyritystensä liiketoiminnan kehittämisessä. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen pääryhmistä suurimmaksi ovat sekä henkilöstöllä että liikevaihdolla mitattuna nousseet 2000-luvun alussa tietojenkäsittelypalvelut. Lähes yhtä paljon henkilöstöä ja liikevaihtoa on teknisten palvelujen (insinööri- ja arkkitehtipalvelut) toimialalla, joka vuoteen 1999 saakka oli osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen suurin toimiala ja jossa tietojenkäsittelypalveluja pienemmästä toimipaikkakoosta johtuen on edelleen eniten toimipaikkoja. Myös taloushallinnon palveluissa on paljon pieniä toimipaikkoja, lähes joka kuudes (16,6%) osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen toimipaikoista edustaa taloushallintoalaa. Henkilöstömäärällä mitattuna taloushallinnon palvelut muodostavat 9,3% ja liikevaihdolla mitattuna 5,6% kaikista osaamisintensiivisistä liike-elämän palveluista. Taulukko 1: Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto palvelujen pääryhmittäin vuonna 2001 (Lähde: Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto.) toimiala toimipaikat henkilöstö liikevaihto* määrä % määrä % määrä % tietojenkäsittelypalvelut ,6 % ,2 % ,3 % tutkimus ja kehittäminen 293 1,1 % ,8 % ,5 % lainopilliset palvelut ,0 % ,0 % ,6 % taloushallinnon palvelut ,6 % ,3 % ,6 % mainonta ja markkinointi ,2 % ,8 % ,2 % tekniset palvelut ,1 % ,7 % ,8 % konsultti- ja henkilöstöpalvelut ,3 % ,2 % ,9 % yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % * 1000 euroa Verrattuna nopeimmin kasvaneisiin osaamisintensiivisiin liike-elämän palveluihin on taloushallinnon palveluiden kasvu ollut selvästi vähäisempää (kuvio 1). Vuosina henkilöstö-

8 8 määrältään eniten ovat kasvaneet tietojenkäsittelypalvelut, konsultti- ja henkilöstöpalvelut sekä tekniset palvelut. Nämä kolme alaa kattavat osaamisintensiivisen liike-elämän palvelusektorin viime vuosien kasvusta yhteensä yli 87%. Taloushallinnon palvelujen osuus kasvusta oli vuosina hieman alle 5%. Myös toimialan kokoon suhteutettuna tietojenkäsittelypalvelujen samoin kuin konsultti- ja henkilöstöpalvelujen kasvu on ollut huomattavan suurta (selvästi yli 100%). Taloushallinnon palveluja suurempaa suhteellinen kasvu on ollut myös mainos- ja markkinointialalla sekä teknisissä palveluissa. Kuitenkin taloushallinnon palveluissakin henkilöstömäärä kasvoi vuosina %:lla. Alan kasvua tarkastellaan yksityiskohtaisemmin myöhemmissä luvuissa. Kuvio 1: Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen henkilöstön määrällinen ja suhteellinen lisäys vuosina palvelujen pääryhmittäin (Lähde: Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto.) määrällinen kasvu suhteellinen kasvu 160,0 % 140,0 % 120,0 % 100,0 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % 0 tietojenkäsittelypalvelut tutkimus ja kehittäminen lainopilliset palvelut taloushallinnon palvelut mainos- ja markkinointipalvelut tekniset palvelut konsultti- ja henkilöstöpalvelut 0,0 % Toimialatarkastelujen rinnalle on viime vuosina kehitetty joustavampia ns. klusteritarkasteluja. Tässä selvityksessä klusteri-käsitettä käytetään melko väljässä merkityksessä viittaamaan yritysryppäisiin, jotka ovat eri tavoin vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja joiden keskinäinen vuorovaikutus tuottaa synergiaetuja (vrt. Mannermaa 2000). Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen voidaan katsoa muodostavan oman klusterinsa, jossa keskeinen yhdistävä tekijä on samantyyppinen osaamispohja ja asiantuntemus. Toimialojen työntekijöille on tyypillistä korkea koulutustaso. Tällaista yhteistä resurssipohjaa hyödyntävää yritysrypästä tai verkostoa voidaan nimittää horisontaaliseksi klusteriksi. Perinteisemmin klusteri-käsitteellä on viitattu samaan arvoketjuun kuuluvaan yritysverkostoon, jota voidaan nimittää vertikaaliseksi klusteriksi. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen muotoutumista yhä selvemmin omaksi klusterikseen kuvastaa alan sisäisten toimialarajojen hämärtyminen. Tyypillisin toimialarajojen hämärtymiseen liittyvä ilmiö on eri liike-elämän palvelujen siirtyminen osittain konsultoinnin alueelle.

9 9 Kehitys on luonnollinen seuraus siitä, että sekä tietotekniset ratkaisut, markkinointiin ja viestintään liittyvät kysymykset, lainopilliset kysymykset että taloushallinnon ratkaisut liittyvät jokainen omalta osaltaan entistä tiiviimmin asiakasyritysten strategiaan ja johtamiseen. Kuvio 2: Taloushallinnon palvelujen kytkeytyminen muihin liike-elämän palveluihin INVESTOINTI- PANKIT ASIANAJO- TOIMISTOT LIIKE- PANKIT TILIN- TARKASTUS- TOIMISTOT KONSULTTI- YRITYKSET TILI- TOIMISTOT OHJELMISTO- YRITYKSET Taloushallintoalan osalta kytkentä ei liity varsinaiseen johdon konsultointiin, vaan ennen muuta asiakasyrityksille annettaviin muihin neuvontapalveluihin, joita tarjoavat myös monen muun toimialan yritykset. Esimerkiksi yritysjärjestelyihin liittyviä neuvontapalveluja tarjotaan tilintarkastustoimistojen ohella rahoitussektorilla; erityisesti investointipankit ja osin myös liikepankit tekevät näitä tehtäviä. Tilintarkastustoimistot antavat myös lainopillisia neuvoja. Työnjako asianajotoimistoihin päin on tältä osin kuitenkin melko selkeä: tilintarkastustoimisto ei edusta päämiestä eli toiminta ei kohdistu kolmansiin osapuoliin. Viime aikoina suurilla tilintarkastustoimistoilla on kytkentöjä myös ohjelmistoalaan tietojärjestelmiä koskevan konsultoinnin muodossa. Tilitoimistot puolestaan kytkee ohjelmistoalaan kirjanpidon automatisoinnin kehitys. Näitä kysymyksiä käsitellään yksityiskohtaisemmin luvuissa 9.1 ja 9.2.

10 10 3. TOIMIALAN RAKENNE 3.1. Toimialan jakautuminen alaryhmiin sekä alueellinen jakautuminen Uusimmat toimialoittaiset tiedot toimipaikkojen lukumäärästä, henkilöstön määrästä sekä liikevaihdosta ovat saatavissa Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkatilastosta vuodelta Yritys- ja toimipaikkatilastossa ovat mukana yritykset, jotka ovat työllistäneet henkilöitä vähintään puolen vuoden ajan ja ovat arvonlisäverovelvollisia. Tietoja on saatavissa sekä toimipaikoittain että yritysten mukaan. Tässä raportissa käytetään pääosin toimipaikan mukaisia tietoja. Nämä kuvaavat toiminnan alueellista jakautumista paremmin kuin yritystason tiedot, joihin vaikuttaa emoyhtiöiden toiminnan keskittyminen pääkaupunkiseudulle. Vuonna 2001 taloushallinnon palveluiden koko liikevaihto oli vajaat 0,7 miljardia euroa. Yrityksiä oli yhteensä 4263, ja yritystoiminta tapahtui 4444 toimipaikassa. Henkilöstön määrä oli Toiminnan jakautuminen alatoimialoihin vuonna 2001 on esitetty taulukossa 2. Taulukko osoittaa, että valtaosa taloushallinnon toimipaikoista, henkilöstöstä ja liikevaihdosta on kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelujen alatoimialalla. Tilintarkastustoiminta kattaa toimipaikoista kymmenesosan ja henkilöstöstä 17%; liikevaihdosta alan osuus on jonkin verran yli neljänneksen. Muu laskentatoimen palvelu eli veroneuvonta on alatoimialana hyvin pieni, mikä selittyy sillä, että veroneuvonta on useimmiten muita taloushallinnon palveluja tai lainopillisia palveluja tarjoavien yritysten lisätoimintamuoto, ei yritysten ensisijainen toiminta. Taulukko 2: Taloushallinnon palvelujen toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto vuonna 2001 alatoimialoittain (Lähde: Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto) alatoimiala toimipaikat henkilöstö liikevaihto* määrä % määrä % määrä % kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu ,2 % ,8 % ,3 % tilintarkastuspalvelu ,4 % ,2 % ,9 % muu laskentatoimen palvelu 61 1,4 % 108 1,0 % ,7 % yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % * 1000 euroa Taulukossa 3 on esitetty taloushallintoalan yritystoiminnan laajuutta kuvaavat tiedot toimipaikan koon mukaan. Erityisesti kirjanpitoyrityksille on tyypillistä hyvin pieni toimipaikkakoko, alan yrityksissä työskenteli vuonna 2001 keskimäärin kaksi henkilöä. Tilintarkastusyrityksissä toimipaikkojen keskikoko oli vajaat neljä henkilöä, joka sekin on pienempi kuin kaikilla aloilla keskimäärin. Kaikkien alojen keskimääräinen toimipaikkakoko oli vuonna 2001 viisi henkilöä. Kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluissa pienet, alle viiden henkilön toimipaikat muodostavat 90% kaikista toimipaikoista. Pienet toimipaikat työllistävät 55% alan henkilöstöstä ja tuottavat noin 54% alan liikevaihdosta. Yli kahdenkymmenen henkilön toimipaikkoja on alle yksi prosentti kaikista toimipaikoista. Näissä suurimmissa toimipaikoissa työskentelee noin 13% työntekijöistä ja liikevaihdosta ne tuottavat noin 15%. Tilintarkastusmarkkinoille on tyypillistä yritysten jakautuminen toisaalta aivan pieniin, toisaalta muutamaan suureen yritykseen. Pienten, alle viiden henkilön toimipaikkojen osuus on tilintarkastusalalla jopa vieläkin suurempi kuin kirjanpitoalalla. Pienten yritysten osuus tilintarkastusalan henkilöstöstä on kuitenkin vain vajaa neljännes ja osuus liikevaihdosta noin neljännes.

11 11 Yli puolet alan henkilöstöstä työskentelee muutamassa selvästi muita suuremmassa yrityksessä. Nämä kansainvälisiin ketjuihin kuuluvat yritykset ovat hyvin keskeisessä asemassa tilintarkastusmarkkinoilla, henkilöstön keskittymisen ohella ne tuottavat yli puolet alan liikevaihdosta. Taulukko 3: Kirjanpito- ja tilintarkastuspalvelujen toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto vuonna 2001 toimipaikkakoon mukaan (Lähde: Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto.) kirjanpito- ja toimipaikat henkilöstö liikevaihto* tilinpäätöspalvelu määrä % määrä % määrä % 1-4 henkilöä ,1 % ,0 % ,7 % 5-9 henkilöä 284 7,2 % ,9 % ,5 % henkilöä 75 1,9 % ,3 % ,9 % 20 tai enemmän 30 0,8 % ,8 % ,9 % yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % tilintarkastus- toimipaikat henkilöstö liikevaihto* palvelu määrä % määrä % määrä % 1-4 henkilöä ,6 % ,0 % ,9 % 5-9 henkilöä 21 4,5 % 130 7,3 % ,7 % henkilöä 9 1,9 % 110 6,2 % ,4 % 20 tai enemmän 9 1,9 % ,5 % ,0 % yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % * 1000 euroa Taloushallinnon palvelujen jakautumista alueittainen on tässä raportissa tarkasteltu työvoima- ja elinkeinokeskuksiin (TE-keskuksiin) perustuvan aluejaon mukaisesti. Liike-elämän palvelut ovat tyypillisesti keskittyneet suurille kaupunkiseuduille niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa (vrt. Hermelin 1997). Suomessa keskittyminen ilmenee pääkaupunkiseudun (Uudenmaan TEkeskuksen) suurena osuutena useimmilla liike-elämän palvelualoilla. Myös taloushallinnon palveluissa tilintarkastuspalvelut ovat voimakkaasti keskittyneet Uudenmaan alueelle, sen sijaan kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluissa maantieteellinen jakautuminen on tasaisempi, kuten taulukosta 4 voidaan havaita. Kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluissa Uudenmaan osuus alan toimipaikoista ja henkilöstöstä on kolmannes, liikevaihdosta jonkin verran yli kolmannes. Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelujen maantieteellinen jakautuminen vastaa pitkälti koko talouden keskittymisastetta, ei liike-elämän palveluille tyypillistä maantieteellistä jakautumista. Ero liike-elämän palvelujen yleistilanteeseen on huomattava erityisesti liikevaihdon kohdalla: Uusimaa tuottaa kaikkien liike-elämän palvelujen liikevaihdosta lähes kaksi kolmasosaa. Henkilöstön kohdalla ero on jonkin verran pienempi ja vielä pienempi toimipaikkojen kohdalla, mikä kuvastaa sitä, että liike-elämän palvelujen yleinen keskittyminen Uudellemaalle liittyy erityisesti suurten yritysten keskittymiseen. Taulukko 4: Uudenmaan TE-keskuksen osuus (%) kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelujen, tilintarkastuspalvelujen sekä kaikkien liike-elämän palvelujen toimipaikoista, henkilöstöstä ja liikevaihdosta vuonna 2001 (Lähde: Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto.)

12 12 alatoimiala toimipaikat henkilöstö liikevaihto kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu 33,2 % 33,1 % 38,0 % tilintarkastuspalvelu 38,8 % 71,5 % 76,8 % kaikki liike-elämän palvelut 45,4 % 56,6 % 64,8 % Toisin kuin kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelut, joissa pieniä toimipaikkoja on ympäri maata, tilintarkastuspalvelut ovat henkilöstön ja liikevaihdon osalta keskittyneet Uudellemaalle jopa liikeelämän palvelujen keskitasoa jyrkemmin. Toimipaikat ovat kuitenkin jakautuneet tasaisemmin kuin liike-elämän palveluissa yleensä. Ilmiö liittyy tilintarkastusalan kahtiajakoisuuteen: alalla on pääkaupunkiseudulla hyvin suuria toimipaikkoja, toisaalta pieniä toimipaikkoja on muuallakin maassa. Kuviossa 3 on tarkasteltu taloushallinnon palvelujen sijoittumista Uudenmaan ulkopuolella. Kuvio esittää eri TE-keskusalueiden osuuden henkilöstömäärän mukaisena prosenttijakautumana. Liitteen 1 taulukossa 1 on esitetty alkuperäiset määrälliset tiedot henkilöstöstä yhdessä toimipaikkamäärän ja liikevaihtotietojen kanssa sekä kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluista että tilintarkastuspalveluista. Kuvio 3: Kirjanpito- ja tilintarkastuspalvelujen jakautuminen (%) yritysten henkilöstömäärän mukaan TE-keskuksittain Uudenmaan ulkopuolella vuonna 2001 (Lähde: Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto.) Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu tilintarkastuspalvelu Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi 0,00 % 2,00 % 4,00 % 6,00 % 8,00 % 10,00 % 12,00 % 14,00 % 16,00 % 18,00 % 20,00 % Kuvio osoittaa, että Uudenmaan ulkopuolella kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluja on muita alueita enemmän Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Vielä selvemmin nämä kaksi aluetta erottuvat muista tilintarkastuspalvelujen kohdalla. Seuraavaksi eniten kirjanpitopalveluja on Hämeessä ja

13 13 Pohjois-Pohjanmaalla. Tilintarkastuspalvelujen määrässä Pohjois-Pohjanmaa on Varsinais- Suomen ja Pirkanmaan jälkeen kolmantena. Vähiten kirjanpitopalveluja on Kainuussa, Pohjois- Karjalassa ja Etelä-Savossa; tilintarkastuspalveluja on Kainuun jälkeen toiseksi vähiten Lapissa. Vähäisestä määrästä huolimatta taloushallinnon palvelut kattavat mainituilla alueilla kaikista liike-elämän palveluista selvästi suuremman osan (noin viidenneksen) kuin maassa keskimäärin, sillä muut liike-elämän palvelut ovat näillä alueilla vielä heikommin edustettuna. Liikeelämän palvelujen kokonaisuudessa taloushallinnon palveluilla on kaikkein suurin merkitys Etelä-Pohjanmaalla, jossa ne muodostavat 32% kaikista liike-elämän palveluista. Kaikkiin liikeelämän palveluihin suhteutettuna taloushallinnon palvelujen osuus on Uudenmaan ulkopuolella pienin Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa; näillä alueilla osuus vastaa valtakunnallista keskiarvoa eli on noin 10%. Jo edellä oleva puhtaasti palvelujen jakautumaan perustuva tarkastelu osoittaa, ettei taloushallinnon palvelujen määrä eri alueilla riipu vain alueen koosta. Palvelujen tarjonnassa ilmeneviä alueellisia vaihteluja voidaan vielä havainnollistaa vertaamalla, kuinka monta yritystoimipaikkaa kukin kirjanpitotoimistoissa työskentelevä asiantuntija eri alueilla palvelee. Vuonna 2001 tämä määrä oli koko maassa keskimäärin 30 toimipaikkaa. Kirjanpitohenkilöstöä oli alueen yritystoimipaikkoja kohden keskitasoa enemmän Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Myös näin tarkastellen kirjanpitopalvelujen tarjonta osoittautui heikoimmaksi Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Kainuussa. Lisäksi Pohjois-Savo nousi esiin alueena, jossa kirjanpitohenkilöstö palvelee selvästi keskimääräistä suurempaa asiakasyritysten joukkoa Henkilöstö- ja toimipaikkamäärän kehitys Tässä luvussa tarkastellaan aluksi taloushallinnon palvelujen pidemmän aikavälin kasvua, sen jälkeen viimeaikaista kehitystä. Kuviossa 4 on esitetty taloushallinnon palvelujen henkilöstömäärän vuosittainen kehitys alatoimialoittain vuodesta 1993 vuoteen 2001, jolta viimeisimmät tiedot ovat saatavissa. Vastaavat alkuperäiset luvut yhdessä toimipaikkojen määrää kuvaavien tietojen kanssa on esitetty liitteen 1 taulukossa 2. Taloushallinnon palvelujen henkilöstömäärä on kasvanut vuosina kaikkiaan 3915 henkilöllä (61%:lla). Koko toimialan tasolla kasvu on ollut jatkuvaa lukuun ottamatta vuotta 1999, jolloin henkilöstömäärä pieneni 157 henkilöllä. Seuraavina vuosina henkilöstömäärä kuitenkin jälleen kasvoi selvästi, vuonna 2000 kasvu oli 621 henkilöä ja vuonna henkilöä. Kaikkein voimakkainta kasvu oli tarkasteluajanjaksolla vuosina 1995 ja 1996, vuonna 1995 henkilöstölisäys oli 1000 henkilöä. Toimialaa kasvatti tuossa vaiheessa palvelujen kysynnän kasvu, joka johtui mm. taloushallintoon liittyneistä useammista lainsäädännöllisistä muutoksista sekä laman jälkeisestä vilkkaasta yritysperustannasta. Taloushallinnon palvelujen kasvusta valtaosa on tapahtunut suurimmalla alatoimialalla eli kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluissa. Suhteellisesti tarkasteltuna tilintarkastuspalvelujen lisäys on kuitenkin ollut selvästi voimakkaampaa. Vuosina tilintarkastuspalvelut kasvoivat kaikkiaan 1152 henkilöllä, mikä merkitsi sitä, että alan henkilöstömäärä lähes kolminkertaistui (suhteellinen kasvu 184%). Kirjanpitopalvelut kasvoivat samana aikana 2712 henkilöllä (suhteellinen kasvu 47%). Kasvun vuosittaista vaihtelua on esiintynyt molemmilla alatoimialoilla. Henkilöstön väheneminen vuonna 1999 ja kehityksen kääntyminen uudelleen nousuun vuonna 2000 tapahtuivat molemmissa ryhmissä. Sen sijaan vuonna 2001 alatoimialojen kehitys poikkesi selvästi toisistaan: tilintarkastuksessa tapahtui koko tarkasteluajanjakson suurin kasvu (487 henkilöä), kun taas kirjanpitoalan henkilöstö väheni hieman (88 henkilöä). Kuvio 4: Henkilöstömäärän kehitys taloushallinnon palveluissa vuosina (Lähde: Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto)

14 muu laskentatoimen palvelu tilintarkastuspalvelu kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu Toimipaikkamäärä on kasvanut taloushallinnon palveluissa vuosina yhteensä 1019 toimipaikalla eli 30%:lla (liite 1, taulukko 2). Kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluissa lisäys oli 777 toimipaikkaa (25%), tilintarkastuspalveluissa 221 toimipaikkaa (91%). Toimipaikkalisäys oli suurimmillaan vuonna 1996, jolloin taloushallinnon toimipaikkamäärä kasvoi 399:llä, lisäys oli pitkälti yli sata toimipaikkaa myös kahtena seuraavana vuonna. Sekä kirjanpito- että tilintarkastus kasvattivat toimipaikkojensa määrää. Vuodesta 1998 vuoteen 1999 tapahtui henkilöstön vähenemisen lisäksi myös toimipaikkojen vähenemistä: vähennys (26 toimipaikkaa) kohdistui kokonaisuudessaan kirjanpitopalveluihin. Vuonna 2000 taloushallinnon toimipaikat lisääntyivät jälleen 89:llä, lisäystä tapahtui sekä kirjanpidossa että tilintarkastuksessa. Toimipaikkakasvu jatkui vuonna 2001, mutta oli pienempi (37 toimipaikkaa) ja kohdistui valtaosin tilintarkastuspalveluihin. Taulukossa 5 on tarkasteltu taloushallinnon palvelujen kasvua alueittain henkilöstömäärän perusteella. (Ns. muu laskentatoimen palvelu on jätetty tästä tarkastelusta pois, koska havaintojen pieneen määrään liittyvien salassapitosäännösten vuoksi tietoja ei kaikilta alueilta ole saatavissa.) Taulukko osoittaa, että kasvua taloushallinnon palveluissa on vuosina ollut kaikilla alueilla. Yli puolet alan henkilöstömäärän kasvusta on tapahtunut Uudellamaalla, jossa kasvu on myös suhteellisesti ollut suurinta (noin 43%). Yli 30%:lla taloushallinnon palvelut ovat kasvaneet lisäksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla; myös Keski-Suomessa alan kasvu on ollut liki 30%. Yli 20% kasvua osoittavat edelleen Varsinais-Suomi, Pohjois-Savo ja Pohjanmaa. Vähäisintä kasvu on ollut Lapissa ja seuraavaksi vähäisintä Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa eli alueilla, joilla taloushallinnon palveluja on kaiken kaikkiaankin vähän. Toisaalta myös Kaakkois- Suomessa, jossa palvelujen kokonaismäärä on alueiden keskitasoa, on kasvu ollut suhteellisesti yhtä pientä kuin Kainuussa. Vastaavasti yllättävän vähäistä kasvua taloushallinnon palveluissa osoittaa Hämeen TE-keskusalue, jossa palvelujen tarjonta kaiken kaikkiaan on maan eri alueista suurimpia. Taulukko 5: Henkilöstömäärän muutos taloushallinnon palveluissa (kirjanpito- ja tilintarkastuspalvelut yhteensä) vuodesta 1995 vuoteen 2001 TE-keskuksittain (Lähde: Tilastokeskus. Yritysja toimipaikkatilasto.)

15 15 TE-keskusalue henkilöstön määrä muutos määrä % Uusimaa ,7 % Varsinais-Suomi ,9 % Satakunta ,1 % Häme ,1 % Pirkanmaa ,3 % Kaakkois-Suomi ,6 % Etelä-Savo ,8 % Pohjois-Savo ,3 % Pohjois-Karjala ,0 % Keski-Suomi ,1 % Etelä-Pohjanmaa ,8 % Pohjanmaa ,8 % Pohjois-Pohjanmaa ,3 % Kainuu ,2 % Lappi ,6 % Yhteensä ,2 % Vuositason tiedot taloushallinnon toimialalle perustettujen uusien yritysten ja toimintansa lopettaneiden yritysten määristä on koko alan osalta esitetty kuviossa 5, alatoimialoittain liitteen 1 taulukossa 3. Uusia yrityksiä perustettiin taloushallintoalalle 1990-luvun puolivälissä ja välittömästi sen jälkeen varsin runsaasti. Vuonna 1995 aloittaneita yrityksiä oli yli 500. Seuraavina kahtena vuotena määrä väheni noin sadalla yrityksellä vuosittain. Tämän jälkeen väheneminen tasoittui, vuosina aloittaneita yrityksiä oli taloushallintoalalla noin kaksi ja puolisataa. Vuonna 2000 aloittaneiden yritysten määrä jälleen väheni; väheneminen oli kuitenkin pientä ja yritysperustanta kääntyi nousuun vuosina Lopettaneiden yritysten määrän kehitys on koko tarkastelujaksoa ajatellen ollut aloittaneita yrityksiä tasaisempi ja vaihdellut yrityksen välillä. Vuoteen 1999 asti taloushallintoalalla oli aloittaneita yrityksiä lopettaneita enemmän, vuonna 2000 aloittaneiden määrä putosi lopettaneiden tasolle. Vaikka aloittaneiden määrä vuonna 2001 hieman kasvoi, kasvoi lopettaneiden määrä vielä selvästi enemmän ja ylitti tarkastelujakson aikana ainoan kerran aloittaneiden määrän. Vuonna 2002 lopettaneiden määrä jälleen väheni ja aloittaneita yrityksiä oli lopettaneita enemmän; aloittaneiden määrä oli 282 ja lopettaneiden määrä 234. Uusien yritysten määrä suhteessa yrityskantaan oli taloushallinnon palveluissa vuonna ,6%, mikä on pienempi osuus kuin kaikilla toimialoilla keskimäärin (9,1%). Toisaalta myös lopettaneiden yritysten osuus yrityskannasta, joka taloushallintoalalla vuonna 2002 oli 5,5%, oli yleistä tasoa pienempi; kaikilla aloilla lopettaneiden osuus yrityskannasta oli 8,3%. Aloittaneiden yritysten määrä väheni 1990-luvun puolivälistä vuosikymmenen loppuun tultaessa sekä kirjanpito- että tilintarkastuspalveluissa (liite 1, taulukko 3). Useimpina vuosina vähennys oli suhteellisesti suurempaa kirjanpito- kuin tilintarkastusalalla. Vuosina tilanne on sikäli muuttunut, että aloittaneiden yritysten määrän kasvu on kohdistunut nimenomaan kirjanpitopuolelle, kun sen sijaan tilintarkastuspalveluissa yritysperustanta on vähentynyt edelleen. Ilmiö saattaa ainakin osin heijastaa suurten tilintarkastusyhtiöiden aseman vahvistumista. Toimintansa lopettaneiden yritysten määrässä tapahtunut positiivinen kehitys eli määrän väheneminen vuonna 2002 koski kuitenkin sekä kirjanpito- että tilintarkastusalaa.

16 16 Kuvio 5: Toimintansa aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuosina taloushallinnon palveluissa (Lähde: Tilastokeskus. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset.) aloittaneita lopettaneita Vuoden 2003 kehityksestä on saatavissa tietoja aloittaneiden yritysten osalta ensimmäiseltä puolivuotisjaksolta ja lopettaneiden osalta ensimmäiseltä neljännekseltä. Tammi-kesäkuussa 2003 taloushallintoalalla aloitti yhteensä 137 uutta yritystä. Lopettaneita yrityksiä oli tammihuhtikuussa 2003 yhteensä 63. Aloittaneiden määrä oli hieman pienempi ja lopettaneiden hieman suurempi kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana (tammi-kesäkuussa 2002 toimintansa aloittaneita taloushallintoyrityksiä oli 155, lopettaneiden yritysten määrä tammihuhtikuussa 2002 oli alalla 41). Vireille pantuja konkursseja oli taloushallinnon palveluissa vuoden 2003 tammi-syyskuussa yhteensä 16, mikä on vähemmän kuin vuoden 2002 vastaavana ajankohtana, jolloin konkursseja pantiin vireille 22. Henkilöstöä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli vuoden 2003 tammisyyskuussa 36, vuoden 2002 vastaavana aikana 40 henkilöä. Taloushallintoalan osuus kaikista konkursseista on pieni, vuonna ,8% (tammi-syyskuussa 2003 konkurssiin haettiin kaikilla aloilla yhteensä 2043 yritystä). Myös konkurssiin päätyneiden yritysten osuus yrityskannasta on taloushallinnon palveluissa pienempi kuin kaikilla aloilla, vuoden 2003 tammi-syyskuussa taloushallintoalalla 0,4%, kaikilla aloilla 0,9%. (Tilastokeskus. Konkurssitilasto.) Kauppa- ja teollisuusministeriön PK-yritysten toimintaympäristöä ja kehitysnäkymiä koskevasta tutkimuksesta (ja vastaavista aiemmista PK-barometreista) on saatavissa tietoja henkilöstökehityksestä kuluneen vuoden aikana samoin kuin tietoja yritysten odotuksista seuraavalle vuodelle. Tutkimuksen tuloksia kuvataan seuraavassa vain kirjanpitopalvelujen osalta, sillä tilintarkastusalalla selvityksen ulkopuolelle jäävät suuret yritykset ovat alan kehityksen kannalta niin merkittävässä asemassa, ettei selvitys anna alasta oikeaa kuvaa. Lisäksi otoskoko tilintarkastusalalla (30 yritystä) tekee prosenttijakaumien käytön eräiltä osin arveluttavaksi. Syksyllä 2003 tehdyn selvityksen mukaan 17% kirjanpitoyrityksistä oli lisännyt henkilöstöään viimeksi kuluneen vuoden aikana, 80%:lla henkilöstömäärä oli säilynyt ennallaan ja 3%:lla supistunut. Tilanne henkilöstölisäysten ja -supistusten suhteen oli varsin samankaltainen kuin vuotta aiemmin tehdyssä kyselyssä. Henkilöstökehitys oli ollut kirjanpitoalalla viimeksi kuluneen

17 17 vuoden aikana myönteisempi kuin koko PK-sektorilla sikäli, että henkilöstöään supistaneiden yritysten osuus oli pienempi; koko PK-sektorilla tämä osuus oli 13%. Odotukset työvoimakehityksestä olivat kuitenkin varovaisemmat kuin tapahtunut kehitys ja myös hieman varovaisemmat kuin edellisvuonna: 9% kirjanpitoalan yrityksistä arvioi lisäävänsä henkilökunnan määrää seuraavan vuoden aikana, 86% arvioi tilanteen pysyvän ennallaan; työvoimavähennyksiä ennakoi 5% yrityksistä. (Edellisvuonna työvoimalisäyksiä ennakoi 11% ja vähennyksiä 2% kirjanpitoyrityksistä.) Kirjanpitoyritysten arviot olivat myös koko PK-sektoria pessimistisemmät, alalla oli vähemmän henkilöstölisäyksiä suunnittelevia yrityksiä ja enemmän yrityksiä jotka odottivat tilanteen säilyvän ennallaan, henkilöstövähennyksiä koskevissa odotuksissa ei sen sijaan ollut juurikaan eroa. (Koko PK-sektorilla henkilöstölisäyksiä ennakoi 18% ja vähennyksiä 6% yrityksistä, 76% arvioi tilanteen säilyvän ennallaan.) Kuviossa 6 on verrattu kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluja tarjoavien yritysten odotuksia henkilöstömääränsä suhteen toteutuneeseen kehitykseen viimeksi kuluneiden vuosien aikana. (Aiempina vuosina kysely tehtiin puolivuosittain, vuosina kysely on tehty vain syksyllä.) Yritysten odotukset ovat kirjanpitoalalla olleet yleensä varsin maltillisia, ja toteutunut kehitys on vastannut melko hyvin odotuksia. Eroja odotusten ja toteutuneen kehityksen välillä toki on, mutta nämä poikkeamat eivät sisällä ainoastaan ylisuuria odotuksia, vaan toteutunut tilanne on ajoittain ollut parempi kuin yritysten ennakoima. Näin ollut erityisesti viime vuosina tehdyissä kyselyissä. Kuvio 6: Kirjanpitoyritysten odotukset henkilöstömäärän kehityksestä verrattuna toteutuneeseen kehitykseen (Lähde: KTM:n Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät ja PKbarometrit Tiedot ns. saldolukuna, joka on muodostettu vähentämällä kasvua ennakoivien yritysten prosenttiosuudesta supistumista ennakoivien yritysten osuus ) Saldoluku II/95 I/96 II/96 I/97 II/97 I/98 II/98 I/99 II/99 I/00 II/00 I/01 II/ Odotukset Toteutunut KTM:n syksyn 2003 tutkimuksessa tiedusteltiin myös erikseen yritysten kasvuhakuisuutta ja tärkeimpiä kasvun keinoja. Tulokset osoittavat, että kirjanpitoyritysten keskuudessa kasvuhakuisten yritysten osuus on pienempi kuin PK-sektorilla keskimäärin. Kun koko PK-sektorilla puolet yrityksistä ilmoitti olevansa joko voimakkaasti kasvuhakuisia tai kasvavansa mahdollisuuksi-

18 18 en mukaan, oli tämä osuus kirjanpitoalalla 40%. Kirjanpitoyrityksistä 21%:lla ei ollut lainkaan kasvutavoitteita, kaikissa PK-yrityksissä tämä osuus oli 11%. Sellaisten yritysten osuus, joiden ensisijainen tavoite on asemansa säilyttäminen oli sama kirjanpitoalalla ja koko PK-kentässä (40%). Sekä kirjanpitoalalla että koko PK-sektorilla ehdottomasti tärkeimpänä kasvun keinona pidettiin tuotannon ja myynnin laajentamista: 82% kirjanpitoyrityksistä ja 84% kaikista PK-yrityksistä totesi tämän tärkeimmäksi kasvun keinoksi. Yritysostoilla oli kasvukeinona vain vähäinen merkitys kirjanpitopalveluissa (4% vastaajista); vielä vähäisempi merkitys oli alihankintatöiden lisäämisellä (1% vastaajista). Viimeksi mainitulta osin kirjanpitoyritykset eroavat selvästi PK-sektorin yleisestä ajattelutavasta: kaikista PK-yrityksistä noin joka kymmenes mainitsi alihankinnan lisäämisen tärkeimmäksi kasvukeinokseen. Myös niiden yritysten osuudessa, jotka eivät osanneet sanoa tärkeintä kasvukeinoaan tai eivät olleet kasvun keinoja suunnitelleet, oli selvä ero kirjanpitoyritysten ja koko PK-sektorin välillä: kirjanpitoalalla tällaisia yrityksiä oli 14%, koko PKsektorilla vain 4%. Kuvio 7: Yritysten kasvuhakuisuus kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluissa sekä koko PK-sektorilla (Lähde: KTM:n selvitys 2003) voimakkaasti kasvuhakuinen Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu PK-yritykset yhteensä pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan pyrkii säilyttämään asemansa ei kasvutavoitteita 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % 50 % 3.3. Toimialan suurimpia yrityksiä Taulukoissa 6 ja 7 on lueteltu taloushallintoalan suurimpia yrityksiä henkilöstömäärän mukaan. Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelujen osalta tiedot perustuvat Kirjanpitotoimistojen liiton jäsenrekisteriin. Tilintarkastuksen osalta mukaan on otettu vain suurimmat yritykset, jotka edustavat yli puolta tilintarkastustoiminnan henkilöstömäärästä ja liikevaihdosta; nämä tiedot on hankittu yritysten Internet-sivuilta. Tilastokeskuksen tietoja ei suurimpien yritysten tarkastelussa ole käytetty tietojen vanhentuneisuuden ja niihin sisältyvien luokitteluongelmien vuoksi. (Ongelmat näkyvät siinä, että suurimpien yritysten yhteenlaskettu henkilöstömäärä yritysten omien ilmoitusten mukaan on tilintarkastusalalla huomattavasti suurempi kuin taulukossa 3 esitetyt tilastotiedot suurimpien yritysten yhteenlasketusta henkilöstömäärästä. Kysymys on paitsi siitä, että viimei-

19 19 simmät tilastotiedot ovat vuodelta 2001, myös vaikeudesta luokitella monialaisia tilintarkastusyrityksiä.) Kirjanpitotoimistojen liiton luettelossa alan yritykset esiintyvät toimipaikoittain eriteltynä eli samasta konsernista on mukana useampia toimipaikkoja. Alalla toimivista konserneista suurimmat ovat Pretax ja Talenom. Taulukko 6 osoittaa, että suurimmatkin kirjanpitoyritykset ovat kooltaan pieniä, noin henkilön yrityksiä. Luettelo myös kuvastaa sitä aiemmin todettua seikkaa, että kirjanpitopalvelut ovat melko tasaisesti jakautuneet ympäri maata. Suurimmasta 22 Kirjanpitotoimistojen liiton jäsenyrityksestä vain vajaa neljännes on Helsingissä, ja suurimpien yritysten joukossa on toimistoja myös Pohjois- ja Itä-Suomesta, kuten Oulusta ja Joensuusta, ja melko pienistäkin kaupungeista, kuten Kajaanista ja Pietarsaaresta. Taulukko 6: Kirjanpitotoimistojen liiton suurimmat jäsenyritykset henkilöstömäärän mukaan vuonna 2003 (Lähde: Kirjanpitotoimistojen liitto) henki- löstö kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu yrityksen nimi Pretax Pori Oy, Pori 47 Oy Visma Services Infocon Ab, Helsinki 46 Tampereen Kirjanpitotoimisto Oy, Tampere 39 Kirjanpitotoimisto Rantanen Oy, Tampere 37 Telenom, Voudintien yksikkö, Oulu 35 Pretax Toimialapalvelut Oy, Helsinki 33 Lahden Tilikeskus Oy, Lahti 33 Korhonen Oy Tili- ja kiinteistötoimisto, Kajaani 31 Tietotili Consulting Oy, Helsinki 29 Tilitoimisto A. Karppinen Oy, Oulu 25 Taloushallinnon Suunnittelu- ja palvelutoimisto R.O.I. Oy, Turku 25 Ålands Företagsbyrå Ab, Maarianhamina 24 Accounting Services Tilimatic Oy, Helsinki 22 Pretax Accounting Oy, Helsinki 21 Telenom, Teknologiakylän yksikkö, Oulu 21 Tietokate Oy, Joensuu 21 Kirjanpitotoimisto Rekola-Nieminen Oy, Järvenpää 21 Tilistar Oy, Hyvinkää 20 Turun Tilitoimisto 20 Tilini Oy, Turku 20 Oy Wasa Profit Center Ab, Vaasa 20 Oy Pietarsaaren Tilitoimisto Ab, Pietarsaari 20 Taulukossa 7 luetellut tilintarkastusyritykset ovat kansainvälisiä ketjuja, joilla on kuitenkin taustallaan ketjuun liittynyt suomalainen tilintarkastusyhteisö. Yritysten koko on kirjanpitopalveluihin ja muihin tilintarkastusyrityksiin verrattuna huomattavan suuri. PriceWaterhouse Coopers ja KPMG työllistävät lähes viisisataa henkilöä ja Ernst & Young neljäsataa henkilöä; pienempi Deloitte & Touche työllistää vajaat kaksisataa työntekijää. Helsingin lisäksi kaikilla mainituilla yrityksillä on useita alueellisia toimistoja ympäri Suomea. Tilintarkastuskenttä järjestyi kansainvälisten ketjujen osalta uudelleen vuonna 2002, kun Arthur Andersen tilintarkastusyhteisö joutui lopettamaan toimintansa. Lopettamisen taustalla olivat

20 20 eettiset ongelmat, jotka olivat syntyneet johdon konsultoinnin kytkemisestä tilintarkastustoimintaan. Nämä ongelmat tulivat julkisuuteen, kun Andersen tuomittiin suuriin korvauksiin osallisuudesta Enron-yhtiön todellisen taloudellisen tilanteen salaamiseen. Suomessa Arthur Andersenin toiminta sulautettiin tilintarkastuksen osalta Ernst & Young tilintarkastusyhtiöön heinäkuun alussa Kaikki suuret tilintarkastusyritykset ovat myös luopuneet konsulttitoiminnastaan eriyttämällä tämän toiminnan erilliseksi yritykseksi joko oman yrityksen rinnalle (kuten KPMG ja Deloitte & Touche) tai yhteistyössä IT-alan yritysten kanssa (kuten Ernst & Young CapGeminin kanssa ja Pricewaterhouse Coopers IBM:n kanssa). Taulukko 7: Tilintarkastusalan suurimmat yritykset ja niiden henkilöstömäärä yritysten oman ilmoituksen mukaan vuonna 2003 tilintarkastuspalvelu henkilöstö yrityksen nimi Pricewaterhouse Coopers 480 KPMG 470 Ernst & Young 400 Deloitte & Touche Toimialan työvoimarakenne ja työllisyyden kehitys Taloushallintoalan tärkeimmät ammatit ovat kirjanpitäjän ja tilintarkastajan ammatit. Näiden ammattien työllisyystilanteesta on saatavissa joitain tietoja työhallinnon tilastojärjestelmästä. Varsinkin avointen paikkojen osalta tiedot kuitenkin ovat puutteelliset, sillä alan työvoiman rekrytointi tapahtuu suurelta osin muuta kautta kuin työvoimatoimistojen välityksellä. Erityisesti tilintarkastajan työpaikkoja ilmoitetaan työvoimatoimistoihin harvoin. Vuosina työvoimatoimistoissa oli kuukausittain avoinna keskimäärin 3-4 tilintarkastajan paikkaa; viimeisen saatavissa olevan lokakuuta 2003 koskevan tiedon mukaan avoimia työpaikkoja ei ollut yhtään. Toisaalta myös työttömiä on tilintarkastusalalla vähän; työvoimatoimistoihin ilmoittautuneita työttömiä tilintarkastajia oli vuosina koko maassa kuukausittain keskimäärin 25, lokakuussa 2003 määrä oli 26. Myös kirjanpitäjien työvoimakysynnästä vain osa näkyy tilastoissa. Ala on tyypillinen kohtaantoongelma-ala: ammattitaitoisesta työvoimasta on puutetta, mutta toisaalta alalla on paljon henkilöitä, joiden ammattitaito on puutteellinen tai vanhentunut ja jotka siksi ovat työttömiä. Vuosina kirjanpitäjille oli maan eri työvoimatoimistoissa avoinna kuukausittain keskimäärin 63 työpaikkaa; lokakuussa 2003 avoimia kirjanpitäjän paikkoja oli 40. Työttömiä työnhakijoita on jatkuvasti ollut avoimiin paikkoihin nähden moninkertainen määrä: vuosina työttömien määrä oli kuukausittain keskimäärin Viime aikoina monilla muilla aloilla voimakkaastikin vaikuttanut matalasuhdanne ei kuitenkaan ole heikentänyt kirjanpitäjien työllisyystilannetta, lokakuussa 2003 työttömiä alalla oli Työvoiman ikääntyminen on lähivuosien keskeisimpiä työvoimapoliittisia ongelmia. Ongelma koskee myös taloushallintoalaa. Koko työvoiman ikäjakautumaan verrattuna taloushallintoalan tilanne on kuitenkin hieman helpompi, kuten kuvio 8 osoittaa. Vuonna 2001 taloushallintoalan yhteenlasketusta työvoimasta (avustava työvoima mukaan lukien) 24% oli yli 50-vuotiaita. Alle 35-vuotiaiden osuus alan työntekijöistä oli 32%. Nuorten työntekijöiden osuus on suhteellisesti

TALOUSHALLINNON PALVELUT

TALOUSHALLINNON PALVELUT TALOUSHALLINNON PALVELUT TOIMIALARAPORTTI JOULUKUU 2002 MARJA TOIVONEN 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 0. SAATTEEKSI 3 1. TIIVISTELMÄ 4 2. TOIMIALAN MÄÄRITTELY JA SISÄLTÖ 6 2.1. Toimialan kuvaus ja rajaus 6 2.2.

Lisätiedot

Taloushallinnon palvelut

Taloushallinnon palvelut Toimialaraporttisarja Taloushallinnon palvelut Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia TALOUSHALLINNON PALVELUT TOIMIALARAPORTTI TAMMIKUU 2005 MARJA TOIVONEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 0 SAATTEEKSI...3

Lisätiedot

jptaloushallinnon palvelut

jptaloushallinnon palvelut jptaloushallinnon palvelut Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työvoima- ja elinkeinokeskus Finpro

Lisätiedot

Taloushallinnon palvelut

Taloushallinnon palvelut Taloushallinnon palvelut Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro

Lisätiedot

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluihin tässä katsauksessa pääsääntöisesti luetaan seuraavat toimialat TOL 2008

Lisätiedot

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002...

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset... 1. Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna 2002... Keskeiset tulokset 1. Yksityisten palveluyritysten työllisyys pysyy ennallaan vuonna 2002. Vuoden 2002 aikana Palvelutyönantajien jäsenyritysten ennakoidaan lisäävän työvoiman määrää 2 190 henkilöllä.

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset 4.5.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 4.5.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 17.4.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA Kun Suomen talous lähti heikkenemään vuoden 2008 aikana, työttömyys lähti saman vuoden lopussa jyrkkään kasvuun lähes yhtä aikaa kaikissa maakunnissa.

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Pk-yritysbarometri Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Alueraporttien yhteenveto Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat koko maassa nyt selvästi paremmat

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 Mark Rantala (09) 1734 3552 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Kuopio 12.11.2008 12.11.2008

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Oikeus 2011 Konkurssit 2010, joulukuu Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Vuoden 2010 aikana pantiin vireille 2 864 konkurssia, mikä on 12,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 28 puh. 1 64 851 ja 1 64 85 Julkistettavissa 21.1.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri Alamäentie 6 A 743 Sonkajärvi Puh. (17) 76 77 Telefax (17) 76 7721 Ylä-Savon Pk-aluebarometri Tammikuu 214 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelujen liikevaihto on yhä vuoden takaista pienempi. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista ilman lupaa. Henkilöstön

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. Henkilöstövuokrauspalveluiden

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. Henkilöstövuokrauspalveluiden Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 74,34 miljoonaa Liikevaihto supistui 3,6 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Heinäkuu 15 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2014

Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi lähes 13 prosentilla Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä yrityksiä aloitti 0,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Konkurssien määrä väheni 15 prosenttia tammi syyskuussa 2010

Konkurssien määrä väheni 15 prosenttia tammi syyskuussa 2010 Oikeus 2010 2010, syyskuu Konkurssien määrä väheni 15 prosenttia tammi syyskuussa 2010 Tammi syyskuussa pantiin vireille 2 130 konkurssia, mikä on 15 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 26.8.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 20.5.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 2.5.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä edelleen kovassa nousussa Aloittaneiden yritysten määrä laski reilut kuusi prosenttia vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä.

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Mikkeli

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Mikkeli NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Mikkeli 30.9.2009 A 1 Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. verrattuna liikevaihto laski. 0,3 prosenttia. Vuoden 2013 marraskuuhun

Henkilöstöpalvelut. verrattuna liikevaihto laski. 0,3 prosenttia. Vuoden 2013 marraskuuhun Liikevaihtotiedustelu zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto joulukuussa hieman vuoden takaista suurempi Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista ilman

Lisätiedot

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri Alamäentie 6 A 743 Sonkajärvi Puh. (17) 76 77 Telefax (17) 76 7721 Ylä-Savon Pk-aluebarometri Tammikuu 15 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Pankkibarometri 1/2008 26.3.2008

Pankkibarometri 1/2008 26.3.2008 Pankkibarometri 1/2008.3.2008 -barometri.3.2008 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset Alueelliset tiedot 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Turku 13.03.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Turku 13.03.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Turku 13.03.2008 13.03.2008 A 1 A) Budjettirahoitteinen

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Tampere 11.3.2009 11.03.2009 A 1 Jos taantuma määritellään vähintään puoli vuotta kestäneeksi

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI 2008 11.6.2008 Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen

KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI 2008 11.6.2008 Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen Pääkaupunkiseutu, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI 2008 Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen ICT-toimialat Lähde:

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.9.2015 klo 9.00 Työttömien määrä vähentyi elokuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2008 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Aloittaneiden yritysten määrä kääntyi laskuun lopettaneiden yritysten määrä jatkaa nousuaan Aloittaneiden yritysten määrä laski, lähes kolme prosenttia

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 18.3.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. oli henkilöstövuokrauspalvelut.

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstövuokraus. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalveluiden. oli henkilöstövuokrauspalvelut. Liikevaihtotiedustelu zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto kesäkuussa selvästi vuoden takaista suurempi Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2008 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Aloittaneiden yritysten määrä edelleen laskusuunnassa myös lopettaneiden yritysten määrä kääntyi laskuun Aloittaneiden yritysten määrä laski lähes seitsemän

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Oulu

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Oulu NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Oulu 29.10.2009 2009 A 1 Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Tavoite: kartoittaa laajasti mm. TEM hallinnon alan, ministeriöiden, seutukuntien ja kuntien arviot ja tarpeet taustana julkisen hallinnon vaikeutuva

Lisätiedot

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri

Alamäentie 6 A 74300 Sonkajärvi Puh. (017) 760 7700 Telefax (017) 760 7721. Ylä-Savon Pk-aluebarometri Alamäentie 6 A 743 Sonkajärvi Puh. (17) 76 77 Telefax (17) 76 7721 Ylä-Savon Pk-aluebarometri Heinäkuu 213 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2011 4.5.2011

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2011 4.5.2011 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 4.5. Sisältö: Menetelmä 3 Taustatiedot yrityksistä 4 Työvoiman määrä 11 Työsuhteet 18 Rekrytointi 21 Ulkomaiset työntekijät 26 Asiakkaat 28 Yritysten liikevaihto

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2015 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Aloittaneiden yritysten määrä väheni kaikissa maakunnissa Tilastokeskuksen mukaan aloittaneiden yritysten määrä väheni 8,3 prosenttia vuoden 2015 ensimmäisellä

Lisätiedot

Jäsenkysely 2014 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto

Jäsenkysely 2014 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2014 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto JÄSENKYSELY 2014 HENKILÖSTÖPALVELUYRITYSTEN LIITTO Tässä tutkimuksessa esitetyt luvut eivät ole henkilöstöpalvelualan kokonaislukuja, vaan ainoastaan

Lisätiedot

Myynnin kasvu hidastuu

Myynnin kasvu hidastuu Myynnin kasvu hidastuu * Suhdanneodotuksissa epävarmuutta * Yksityisten palveluyritysten myynti kasvaa vajaat neljä prosenttia * Toimialoittain suuria eroja myynnin kasvussa * Kasvua myös ruuhkasuomen

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2013 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Uusien yritysten määrä edelleen laskusuunnassa Tilastokeskuksen mukaan aloittaneiden yritysten määrä väheni 2,9 prosenttia vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen Helsingin seudun, Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Lapin, Oulun, Pohjois-Karjalan, Rauman, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarit KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9..2011 klo

Lisätiedot

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden yrityksien liikevaihdon lasku hiukan taittunut alkuvuonna.

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden yrityksien liikevaihdon lasku hiukan taittunut alkuvuonna. TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden yrityksien liikevaihdon lasku hiukan taittunut alkuvuonna Vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Avoimia työpaikkoja enemmän kuin vuosi sitten Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot