TALOUSHALLINNON PALVELUT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSHALLINNON PALVELUT"

Transkriptio

1 TALOUSHALLINNON PALVELUT TOIMIALARAPORTTI JOULUKUU 2003 MARJA TOIVONEN

2 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 0. SAATTEEKSI 3 1. TIIVISTELMÄ 4 2. TOIMIALAN MÄÄRITTELY JA SISÄLTÖ Toimialan kuvaus ja rajaus Taloushallinnon palvelut osana liike-elämän palveluja 6 3. TOIMIALAN RAKENNE Toimialan jakautuminen alaryhmiin sekä alueellinen jakautuminen Henkilöstö- ja toimipaikkamäärän kehitys Toimialan suurimpia yrityksiä Toimialan työvoimarakenne ja työllisyyden kehitys MARKKINOIDEN RAKENNE JA KEHITYS Kotimaan markkinoiden kehitys ja asiakastoimialat Vienti ja muu kansainvälinen toiminta TUOTANTO JA TUOTANTOMENETELMÄT INVESTOINNIT TALOUDELLINEN TILA TOIMIALAN KESKEISET MENESTYSTEKIJÄT, ONGELMAT JA 29 KEHITTÄMISTARPEET 8.1. Keskeiset ongelmat Osaamisen kehittäminen TULEVAISUUDENNÄKYMÄT TOIMIALALLA Tilitoimistoalan kehityssuuntia Tilintarkastusalan kasvavia osa-alueita Yritysten suhdanneodotukset YHTEENVETOANALYYSI (SWOT) LIITTEET LÄHTEET 41

3 3 0. SAATTEEKSI Taloushallintoala jakaantuu kahteen pääryhmään: tilitoimistoihin, joita nimitetään myös kirjanpitotoimistoiksi, sekä tilintarkastustoimistoihin. Taloushallinto on vanha ja vakiintunut toimiala, joka aiemmin on keskittynyt pääasiassa lakisääteisten tehtävien hoitoon. Viime vuosina ala on lähtenyt kehittymään nopeasti, palvelut ovat monipuolistuneet ja muuttuneet yhä enemmän asiakasyritysten liikkeenjohtoa tukeviksi neuvontapalveluiksi. Samanaikaisesti rutiinipalvelut ovat siirtymässä suurelta osin tietotekniikan avulla hoidettaviksi.tulevina vuosina taloushallintoala tulee olemaan yksi keskeisiä rakennemuutosaloja ja sen merkitys tulee huomattavasti kasvamaan. Tämän raportin tavoitteena on palvella taloushallintoalan yrityksiä sekä niitä erilaisia yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioita, jotka pyrkivät tukemaan alan kehitystä. Taloushallintoalan kehitysnäkymiä tarkastellaan tässä raportissa pääosin PK-yritysten näkökulmasta. Raportti päivittää joulukuussa 2002 julkaistun vastaavan raportin ja perustuu uusimpaan käytettävissä olevaan aineistoon. Raportin laatimisessa on käytetty hyväksi mm. yritysten omiin nykytilan ja tulevaisuuden arvioihin perustuvia kauppa- ja teollisuusministeriön selvityksiä, joista uusin on syksyltä Tämän PK-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät -tutkimuksen tiedot vastaavat aikaisempia PK-barometrien nimellä kulkevia selvityksiä. Tilastollisissa tarkasteluissa toimialaa on käsitelty Tilastokeskuksen EU:n toimialaluokitusstandardin NACE:n mukaisen toimialaluokituksen (TOL) perusteella. Sekä NACE että TOL -luokitukset on uudistettu vuonna Ko. vuotta vanhemmat tilastoaineistot perustuvat edelliseen vuoden 1995 luokitukseen. Taloushallinnon palvelujen kohdalla TOL 1995 ja TOL 2002 ovat kuitenkin käytännössä samansisältöisiä, joten vertailtavuusongelmia ei ole. Raportissa esitetyt tilastolliset tarkastelut mm. toimipaikkamäärän, henkilöstön ja liikevaihdon kehityksestä koskevat sekä kirjanpito- että tilintarkastusalaa. Samoin raportissa esitetyt tutkimustulokset koskevat koko alaa. Sen sijaan kauppa- ja teollisuusministeriön selvitysten tuloksia kuvataan tässä raportissa vain kirjanpitopalvelujen osalta, sillä tilintarkastusalalla selvitysten ulkopuolelle jäävät suuret yritykset ovat alan kehityksen kannalta niin merkittävässä asemassa, etteivät selvitykset anna alasta oikeaa kuvaa. Lisäksi selvitysten otoskoko tilintarkastusalalla (30 yritystä) tekisi prosenttijakautumien käytön ainakin eräiltä osin arveluttavaksi. Haluan lausua kiitokseni kaikille niille henkilöille, yrityksille ja yhteistyökumppaneille, jotka ovat olleet myötävaikuttamassa tämän raportin syntymiseen. Toivon, että raportti antaa virikkeitä alan yrityksille niiden kehittäessä toimintaansa ja palvelee lisäksi myös muita alasta kiinnostuneita. Helsingissä Marja Toivonen toimialapäällikkö

4 4 1. TIIVISTELMÄ Taloushallinto on aiemmin kehittynyt hitaasti ja toiminta on ollut vain osin ammatillistunutta luvun jälkipuoliskolta lähtien taloushallinto on erittäin voimakkaan muutoksen kohteena. Keskeisiä muutostekijöitä ovat pääomamarkkinoiden aktivoituminen, kansainvälistyminen ja tietotekniikan kehitys, joiden seurauksena ala ammattimaistuu, keskittyy ja osin polarisoituu sekä kytkeytyy tiiviisti muihin liike-elämän palvelualoihin. Keskeinen muutossuunta on neuvonta- ja analysointipalvelujen merkityksen kasvu lakisääteisten tehtävien rinnalla. Sekä kirjanpitoettä tilintarkastusyritysten tehtävät tulevat jatkossa liittymään yhä kiinteämmin yritysjohdon tukemiseen ja sitä kautta kilpailukyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen sen lisäksi, että tarjotaan oikeusturvaa. Tilitoimistojen perustehtäviä ovat laskentatoimi ja verotukseen liittyvät tehtävät. Suuremmat toimistot voivat tarjota laskentatoimen palveluita hyvinkin laajasti: kirjanpito, tilinpäätös, palkanlaskenta, reskontra, laskutuspalvelut, maksuliikenteen hoito. Lisäksi ne antavat veroneuvontaa ja osalla on taloushallinnon konsultointia mm. yritysjärjestelyihin liittyen. Painopistettä on siirretty verottajaa varten tehdyistä laskelmista johdon laskentatoimen kehittämiseen. Perinteiseen tilintarkastukseen kuuluvat lakisääteinen tilintarkastustehtävä ja lakisääteiset asiantuntijatehtävät. Perinteisestä tarkastustehtävästä toiminta laajeni ensin veroneuvontaan ja taloushallinnon konsultointiin luvun jälkipuoliskolla huomattavasti lisääntyneet yritysjärjestelyt ovat tuoneet tilintarkastustoimistoille monia uusia tehtäviä. Tietotekniikan tulo taloushallintoon on kytkenyt alan myös näitä järjestelmiä koskevaan konsultointiin. Viime aikoina eräät tilintarkastustoimistot ovat laajentaneet toimintaansa myös lainopillisiin palveluihin. Uusia alueita ovat myös ympäristölaskenta ja sähköiseen liiketoimintaan liittyvä taloushallinto. Vuonna 2001 taloushallinnon palveluiden koko liikevaihto oli vajaat 0,7 miljardia euroa. Yrityksiä oli yhteensä 4263, ja yritystoiminta tapahtui 4444 toimipaikassa. Henkilöstön määrä oli Valtaosa taloushallinnon toimipaikoista, henkilöstöstä ja liikevaihdosta on kirjanpitopalvelujen alatoimialalla. Tilintarkastustoiminta kattaa toimipaikoista kymmenesosan ja henkilöstöstä 17%; liikevaihdosta alan osuus on jonkin verran yli neljänneksen. Taloushallinnon palveluille on tyypillistä hyvin pieni toimipaikkakoko, alle viiden henkilön toimipaikat muodostavat yli 90% kaikista toimipaikoista. Tilintarkastusalalla on kuitenkin myös muutama suuri kansainvälisiin ketjuihin kuuluva yritys; nämä yritykset kattavat yli puolet alan liikevaihdosta ja henkilöstöstä. Tilintarkastuspalvelut ovat myös voimakkaasti keskittyneet Uudellemaalle, jossa työskentelee yli 70% alan henkilöstöstä. Sen sijaan kirjanpitopalveluissa maantieteellinen jakautuma on tasaisempi ja vastaa koko talouden yleistä jakautumista: 33% alan henkilöstöstä on Uudellamaalla. Uudenmaan jälkeen kirjanpitopalveluja on sekä määrällisesti että yrityskantaan suhteutettuna eniten Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Vähiten kirjanpitopalveluja on Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Taloushallinnon palvelujen henkilöstömäärä on kasvanut vuosina kaikkiaan 3915 henkilöllä (61%:lla). Valtaosa kasvusta on tapahtunut suurimmalla alatoimialalla eli kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluissa. Suhteellisesti tarkasteltuna tilintarkastuspalvelujen lisäys on kuitenkin ollut selvästi voimakkaampaa. Uusia yrityksiä perustettiin taloushallintoalalle 1990-luvun puolivälissä ja välittömästi sen jälkeen varsin runsaasti. Vuosikymmenen loppuun tultaessa aloittaneiden yritysten määrä väheni, putosi vuonna 2000 lopettaneiden tasolle ja vuonna 2001 lopettaneiden määrä ylitti aloittaneiden määrän. Vuonna 2002 lopettaneiden määrä jälleen väheni ja aloittaneita yrityksiä oli lopettaneita enemmän; aloittaneiden määrä oli 282 ja lopettaneiden määrä 234. Konkurssien määrä taloushallintoalalla on pieni, vuoden 2003 tammi-syyskuussa vireille pantuja konkursseja oli yhteensä 16. Sekä kirjanpitopalveluissa että tilintarkastuspalveluissa toimivien yritysten taloudelliset tunnusluvut ovat kehittyneet pääosin suotuisasti viime vuosina. Vakavaraisuutta kuvaava omavaraisuusaste on hyvä ja noussut viime vuosina. Vastaavasti suhteelli-

5 5 nen velkaantuneisuus on melko pieni ja vähentynyt viime vuosina sekä kirjanpito- että tilintarkastusyrityksissä. Myös liikevaihdon trendi on vuosina ollut taloushallinnon palveluissa yleissuunnaltaan kasvava, joskin kehityksessä on ollut vaiheita, joissa liikevaihto on pysynyt lähes paikallaan tai jopa hieman laskenut. Vuodet ovat edustaneet juuri tällaista vaihetta: vuoden 2002 jälkipuoliskolla liikevaihto oli laskusuunnassa ja vaikka se nousi uudelleen vuoden 2003 tammi-heinäkuussa, on se vain hienoisesti ylittänyt edellisvuoden alkupuolen tason. Palkkasummaindeksi on kuluvana vuonna ollut joka kuukausi edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa korkeammalla, mutta ero edellisvuoteen on useina kuukausina ollut aiempaa pienempi. KTM:n syksyllä 2003 tekemästä PK-yritysten toimintaympäristöä ja kehitysnäkymiä kartoittavasta tutkimuksesta on saatavissa tarkempia tietoja kirjanpitoyritysten henkilöstön ja liikevaihdon kehityksestä viimeksi kuluneen vuoden aikana samoin kuin yritysten arvioita tulevasta kehityksestä. Selvityksen mukaan 17% kirjanpitoyrityksistä oli lisännyt henkilöstöään viimeksi kuluneen vuoden aikana, 80%:lla henkilöstömäärä oli säilynyt ennallaan ja vain 3%:lla supistunut. Liikevaihtonsa ilmoitti kasvaneen 49% tutkimuksessa mukana olleista yrityksistä, tilanne oli pysynyt ennallaan 34%:lla, 17%:lla yrityksistä liikevaihto oli supistunut. Edellisvuonna tehtyyn kyselyyn verrattuna henkilöstökehitys oli kirjanpitoalalla pysynyt varsin samankaltaisena, liikevaihdon kohdalla tilanne oli hieman heikentynyt. Koko PK-sektoriin verrattuna kirjanpitoyritysten tilanne oli kehittynyt jonkin verran myönteisemmin: sekä henkilöstöä että liikevaihtoa supistaneiden yritysten osuudet olivat keskitasoa pienemmät. Kirjanpitoyritysten arvioille tulevaisuudestaan on tyypillistä maltillisuus, mistä syystä arviot ovat kuluneina vuosina melko hyvin pitäneet paikkansa; eräitä osin ne ovat olleet toteutunutta kehitystä pessimistisemmät. Myös KTM:n syksyn 2003 kyselyssä saatuja vastauksia leimaa varovaisuus. Henkilöstön kohdalla valtaosa kirjanpitoalan yrityksistä (86%) arvioi tilanteen pysyvän nykyisellään; henkilöstölisäyksiä, mutta myös vähennyksiä, suunnittelevien osuus oli pieni. Liikevaihdon kasvua ennakoi 45% kirjanpitoyrityksistä, 47% arvioi tilanteen liikevaihdon suhteen pysyvän ennallaan. Koko PK-sektoriin verrattuna selvin ero tulevaisuuden arvioissa oli henkilöstölisäysten kohdalla, joita kirjanpitoyritykset arvioivat tekevänsä selvästi vähemmän kuin PKyritykset keskimäärin. Myös lyhyen aikavälin suhdannekehityksessä valtaosa (71%) kirjanpitoyrityksistä arvioi tilanteen säilyvän nykyisellään; suhdannetilanteen paranemista seuraavan vuoden aikana ennakoi 22% ja vain 7% ennakoi suhdanteiden vielä nykyisestään heikkenevän. Pidemmällä aikavälillä eli seuraavien kolmen vuoden aikana suhdannetilanteen paranemista odotti kolmannes kirjanpitoyrityksistä. Suhdannetilanteen huononemiseen uskovien osuus oli pieni myös pidemmällä aikavälillä, vain 5%. Koko PK-sektoriin verrattuna kirjanpitoyrityksissä oli enemmän suhdannetilanteen ennallaan pysymistä odottavia yrityksiä, olipa sitten kysymys lyhyen tai pidemmän tähtäyksen arvioista. Kirjanpitoyritykset ovat vähemmän kasvuhakuisia kuin PK-yritykset keskimäärin. Kun koko PKsektorilla puolet yrityksistä ilmoitti KTM:n kyselyn mukaan olevansa joko voimakkaasti kasvuhakuisia tai kasvavansa mahdollisuuksien mukaan, oli tämä osuus kirjanpitoalalla 40%. Kirjanpitoyrityksistä 21%:lla ei ollut lainkaan kasvutavoitteita, kaikissa PK-yrityksissä tämä osuus oli 11%. Tuotekehityspanostuksissa kehitys sen sijaan oli edennyt kirjanpitoyrityksissä samaan tapaan kuin PK-sektorilla yleensä. Neljällä viidestä kirjanpitoyrityksestä tuotekehityspanostukset olivat säilyneet ennallaan, joka viidennellä kasvaneet. Myönteistä on, etteivät tuotekehitykseen käytetyt resurssit olleet vähentyneet yhdelläkään alan yrityksellä ja erittäin vähän oli myös yrityksiä, jotka arvioivat tuotekehityksen vähenevän tulevaisuudessa. Taloushallinnon palveluissa toimivilla yrityksillä on monenlaisia kehittämistarpeita. Kehityksen hitaudesta ja ammatillistumisen keskeneräisyydestä johtuvat haasteet ovat erityisen suuret tilitoimistoalalla. Monet tilitoimistoyrittäjät ovat vailla alan koulutusta ja alalla on paljon yhden henkilön yrityksiä. Myös henkilöstörakenne ja henkilöstön saanti ovat ongelmia, keski-ikä alalla on melko korkea.

6 6 2. TOIMIALAN MÄÄRITTELY JA SISÄLTÖ 2.1. Toimialan kuvaus ja rajaus Taloushallintoalan määrittelyn lähtökohtana käytetään tässä raportissa toimialaluokituksen TOL 2002 mukaista toimialaluokkaa 7412: laskentatoimi, kirjanpito, tilintarkastus ja veroneuvonta. Toimialalla on kolme alaluokkaa, jotka on määritelty seuraavasti: Kirjanpito ja tilinpäätöspalvelu (74121). Tähän luokkaan kuuluu kirjanpidon ja tilinpäätöksen laadinta asiakkaan laskuun sekä palkkojen laskeminen, liikevaihtoverolaskelmien ja reskontrien laatiminen, mikäli se kuuluu osana palveluun. Kiinteistöhuoltoyhtiöiden kirjanpitopalvelu kuuluu kuitenkin luokkaan (isännöinti ja kiinteistönhoito). Tilintarkastuspalvelu (74122). Tähän luokkaan kuuluu tilintarkastus eli kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tarkastaminen sekä tilinpäätöksen vahvistaminen asiakkaan laskuun. Muu laskentatoimen palvelu (74129). Tähän luokkaan kuuluu yritysten ja luonnollisten henkilöiden tulo- ja varallisuusveroilmoitusten laadinta sekä verotukseen liittyvä neuvonta asiakkaan laskuun. Myös asiakkaan edustaminen veroviranomaisten luona muissa kuin oikeudellisissa asioissa kuuluu tähän luokkaan. Sen sijaan tämä luokka ei sisällä laskentajärjestelmien ja muiden taloushallintoon liittyvien järjestelmien suunnittelua, joka kuuluu luokkaan (liikkeenjohdon konsultointi). Luokka ei myöskään sisällä laskujen perintää eikä luottotietopalvelua, jotka kuuluvat luokkaan (perintätoimistot ja luottotietopalvelu). Tilastolliset luokitukset vastaavat taloushallinnon kohdalla moneen muuhun alaan verrattuna melko hyvin toimialan jakautumista käytännössä. Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelua tarjoavat tilitoimistot, joita nimitetään myös kirjanpitotoimistoiksi, tilintarkastuspalveluja tarjoavat tilintarkastustoimistot. Tilastollisen luokituksen mukaista ns. muuta laskentatoimen palvelua eli veroneuvontaa tarjoavat kuitenkin useammat eri tahot, sekä tilitoimistot että tilintarkastustoimistot, asianajo- ja lakiasiaintoimistot jne. Lisäksi taloushallinnon kohdalla on viime vuosina tapahtunut muutoksia, joita tilastollisilla luokituksilla on vaikea tavoittaa. Tärkein muutos on se, että varsinkin tilintarkastustoimistot, mutta jossain määrin myös tilitoimistot tarjoavat yrityksille monia muitakin palveluja kuin edellä esitettyihin kuvauksiin sisältyvät. Joiltain osin tilitoimistojen ja tilintarkastustoimistojen tehtäväkentät myös sekoittuvat toisiinsa. Näitä kysymyksiä käsitellään tarkemmin myöhemmissä luvuissa Taloushallinnon palvelut osana liike-elämän palveluja Taloushallinnon palvelut ovat osa laajempaa liike-elämän palvelujen toimialaa. Tämä toimiala on ollut eri toimialoista eniten kasvava niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa jo yli kahden vuosikymmenen ajan (OECD 1999). Kasvun on ennustettu jatkuvan selvästi työllisyyden keskitasoa nopeampana myös tulevina vuosina. Suomen avainklustereiden tulevaisuutta kartoittavan tutkimuksen mukaan koko liike-elämän palvelusektorin työllisyyden on arvioitu Suomessa kasvavan vuoteen 2015 mennessä vuosittain 2,8 % työllisyyden keskimääräisen vuosikasvun ollessa 0,7 % (Hernesniemi et al. 2001). Liike-elämän palvelujen sisällä ns. osaamisintensiiviset alatoimialat ovat herättäneet viime vuosina laajaa kiinnostusta. Osaamisintensiivisillä liike-elämän palveluilla tarkoitetaan niitä yritysten toisille yrityksille tai julkiselle sektorille tuottamia palveluja, joissa asiantuntijatoiminnalla on erityisen suuri merkitys. Osaamisintensiivisiin liike-elämän palveluihin luetaan yleensä seuraavat

7 7 toimialaluokat: ohjelmistoala, tutkimus ja kehittäminen, lainopilliset palvelut, taloushallinnon palvelut, mainos- ja markkinointipalvelut, tekniset palvelut sekä konsultti- ja henkilöstöpalvelut. Kuten liike-elämän palvelualat yleensä ovat myös edellä luetellut osaamisintensiiviset alatoimialat kasvaneet voimakkaasti. Henkilöstön määrä osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluyrityksissä oli vuonna 2001 Suomessa 76% suurempi kuin vuonna 1995 ja liikevaihto kasvoi tänä aikana yli kaksinkertaiseksi. Kehitys eroaa selvästi toimialojen yleisestä kehityksestä, vaikka kasvu siltäkin osin on ollut huomattavaa. Kaikilla aloilla henkilöstölisäys vuosina oli 22% ja liikevaihdon kasvu 63%. (Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilasto) Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen merkitys ei rajoitu niiden asemaan keskeisenä kasvualana, vaan niillä on myös yleistä taloudellista kasvua tukeva merkitys. Toisin kuin aiemmin, jolloin liike-elämän palvelujen kasvun nähtiin johtuvan pelkästään kustannustekijöihin liittyvästä toimintojen ulkoistamisesta, on uudemmissa tutkimuksissa korostettu ulkopuolisten palvelujen käytön motiivina olevan usein asiantuntemuksen tason nousu (ks. esim. Kox 2002; Strambach 2001). Palveluyrityksillä, joilla on asiakkainaan suuri määrä muita yrityksiä, näkökulma on laajempi kuin mihin yksittäisen yrityksen sisällä on mahdollista päästä. Levittäessään tietoa uusista ideoista ja parhaista käytännöistä osaamisintensiiviset palveluyritykset ovat keskeisessä asemassa asiakasyritystensä liiketoiminnan kehittämisessä. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen pääryhmistä suurimmaksi ovat sekä henkilöstöllä että liikevaihdolla mitattuna nousseet 2000-luvun alussa tietojenkäsittelypalvelut. Lähes yhtä paljon henkilöstöä ja liikevaihtoa on teknisten palvelujen (insinööri- ja arkkitehtipalvelut) toimialalla, joka vuoteen 1999 saakka oli osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen suurin toimiala ja jossa tietojenkäsittelypalveluja pienemmästä toimipaikkakoosta johtuen on edelleen eniten toimipaikkoja. Myös taloushallinnon palveluissa on paljon pieniä toimipaikkoja, lähes joka kuudes (16,6%) osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen toimipaikoista edustaa taloushallintoalaa. Henkilöstömäärällä mitattuna taloushallinnon palvelut muodostavat 9,3% ja liikevaihdolla mitattuna 5,6% kaikista osaamisintensiivisistä liike-elämän palveluista. Taulukko 1: Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto palvelujen pääryhmittäin vuonna 2001 (Lähde: Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto.) toimiala toimipaikat henkilöstö liikevaihto* määrä % määrä % määrä % tietojenkäsittelypalvelut ,6 % ,2 % ,3 % tutkimus ja kehittäminen 293 1,1 % ,8 % ,5 % lainopilliset palvelut ,0 % ,0 % ,6 % taloushallinnon palvelut ,6 % ,3 % ,6 % mainonta ja markkinointi ,2 % ,8 % ,2 % tekniset palvelut ,1 % ,7 % ,8 % konsultti- ja henkilöstöpalvelut ,3 % ,2 % ,9 % yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % * 1000 euroa Verrattuna nopeimmin kasvaneisiin osaamisintensiivisiin liike-elämän palveluihin on taloushallinnon palveluiden kasvu ollut selvästi vähäisempää (kuvio 1). Vuosina henkilöstö-

8 8 määrältään eniten ovat kasvaneet tietojenkäsittelypalvelut, konsultti- ja henkilöstöpalvelut sekä tekniset palvelut. Nämä kolme alaa kattavat osaamisintensiivisen liike-elämän palvelusektorin viime vuosien kasvusta yhteensä yli 87%. Taloushallinnon palvelujen osuus kasvusta oli vuosina hieman alle 5%. Myös toimialan kokoon suhteutettuna tietojenkäsittelypalvelujen samoin kuin konsultti- ja henkilöstöpalvelujen kasvu on ollut huomattavan suurta (selvästi yli 100%). Taloushallinnon palveluja suurempaa suhteellinen kasvu on ollut myös mainos- ja markkinointialalla sekä teknisissä palveluissa. Kuitenkin taloushallinnon palveluissakin henkilöstömäärä kasvoi vuosina %:lla. Alan kasvua tarkastellaan yksityiskohtaisemmin myöhemmissä luvuissa. Kuvio 1: Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen henkilöstön määrällinen ja suhteellinen lisäys vuosina palvelujen pääryhmittäin (Lähde: Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto.) määrällinen kasvu suhteellinen kasvu 160,0 % 140,0 % 120,0 % 100,0 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % 0 tietojenkäsittelypalvelut tutkimus ja kehittäminen lainopilliset palvelut taloushallinnon palvelut mainos- ja markkinointipalvelut tekniset palvelut konsultti- ja henkilöstöpalvelut 0,0 % Toimialatarkastelujen rinnalle on viime vuosina kehitetty joustavampia ns. klusteritarkasteluja. Tässä selvityksessä klusteri-käsitettä käytetään melko väljässä merkityksessä viittaamaan yritysryppäisiin, jotka ovat eri tavoin vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja joiden keskinäinen vuorovaikutus tuottaa synergiaetuja (vrt. Mannermaa 2000). Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen voidaan katsoa muodostavan oman klusterinsa, jossa keskeinen yhdistävä tekijä on samantyyppinen osaamispohja ja asiantuntemus. Toimialojen työntekijöille on tyypillistä korkea koulutustaso. Tällaista yhteistä resurssipohjaa hyödyntävää yritysrypästä tai verkostoa voidaan nimittää horisontaaliseksi klusteriksi. Perinteisemmin klusteri-käsitteellä on viitattu samaan arvoketjuun kuuluvaan yritysverkostoon, jota voidaan nimittää vertikaaliseksi klusteriksi. Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen muotoutumista yhä selvemmin omaksi klusterikseen kuvastaa alan sisäisten toimialarajojen hämärtyminen. Tyypillisin toimialarajojen hämärtymiseen liittyvä ilmiö on eri liike-elämän palvelujen siirtyminen osittain konsultoinnin alueelle.

9 9 Kehitys on luonnollinen seuraus siitä, että sekä tietotekniset ratkaisut, markkinointiin ja viestintään liittyvät kysymykset, lainopilliset kysymykset että taloushallinnon ratkaisut liittyvät jokainen omalta osaltaan entistä tiiviimmin asiakasyritysten strategiaan ja johtamiseen. Kuvio 2: Taloushallinnon palvelujen kytkeytyminen muihin liike-elämän palveluihin INVESTOINTI- PANKIT ASIANAJO- TOIMISTOT LIIKE- PANKIT TILIN- TARKASTUS- TOIMISTOT KONSULTTI- YRITYKSET TILI- TOIMISTOT OHJELMISTO- YRITYKSET Taloushallintoalan osalta kytkentä ei liity varsinaiseen johdon konsultointiin, vaan ennen muuta asiakasyrityksille annettaviin muihin neuvontapalveluihin, joita tarjoavat myös monen muun toimialan yritykset. Esimerkiksi yritysjärjestelyihin liittyviä neuvontapalveluja tarjotaan tilintarkastustoimistojen ohella rahoitussektorilla; erityisesti investointipankit ja osin myös liikepankit tekevät näitä tehtäviä. Tilintarkastustoimistot antavat myös lainopillisia neuvoja. Työnjako asianajotoimistoihin päin on tältä osin kuitenkin melko selkeä: tilintarkastustoimisto ei edusta päämiestä eli toiminta ei kohdistu kolmansiin osapuoliin. Viime aikoina suurilla tilintarkastustoimistoilla on kytkentöjä myös ohjelmistoalaan tietojärjestelmiä koskevan konsultoinnin muodossa. Tilitoimistot puolestaan kytkee ohjelmistoalaan kirjanpidon automatisoinnin kehitys. Näitä kysymyksiä käsitellään yksityiskohtaisemmin luvuissa 9.1 ja 9.2.

10 10 3. TOIMIALAN RAKENNE 3.1. Toimialan jakautuminen alaryhmiin sekä alueellinen jakautuminen Uusimmat toimialoittaiset tiedot toimipaikkojen lukumäärästä, henkilöstön määrästä sekä liikevaihdosta ovat saatavissa Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkatilastosta vuodelta Yritys- ja toimipaikkatilastossa ovat mukana yritykset, jotka ovat työllistäneet henkilöitä vähintään puolen vuoden ajan ja ovat arvonlisäverovelvollisia. Tietoja on saatavissa sekä toimipaikoittain että yritysten mukaan. Tässä raportissa käytetään pääosin toimipaikan mukaisia tietoja. Nämä kuvaavat toiminnan alueellista jakautumista paremmin kuin yritystason tiedot, joihin vaikuttaa emoyhtiöiden toiminnan keskittyminen pääkaupunkiseudulle. Vuonna 2001 taloushallinnon palveluiden koko liikevaihto oli vajaat 0,7 miljardia euroa. Yrityksiä oli yhteensä 4263, ja yritystoiminta tapahtui 4444 toimipaikassa. Henkilöstön määrä oli Toiminnan jakautuminen alatoimialoihin vuonna 2001 on esitetty taulukossa 2. Taulukko osoittaa, että valtaosa taloushallinnon toimipaikoista, henkilöstöstä ja liikevaihdosta on kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelujen alatoimialalla. Tilintarkastustoiminta kattaa toimipaikoista kymmenesosan ja henkilöstöstä 17%; liikevaihdosta alan osuus on jonkin verran yli neljänneksen. Muu laskentatoimen palvelu eli veroneuvonta on alatoimialana hyvin pieni, mikä selittyy sillä, että veroneuvonta on useimmiten muita taloushallinnon palveluja tai lainopillisia palveluja tarjoavien yritysten lisätoimintamuoto, ei yritysten ensisijainen toiminta. Taulukko 2: Taloushallinnon palvelujen toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto vuonna 2001 alatoimialoittain (Lähde: Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto) alatoimiala toimipaikat henkilöstö liikevaihto* määrä % määrä % määrä % kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu ,2 % ,8 % ,3 % tilintarkastuspalvelu ,4 % ,2 % ,9 % muu laskentatoimen palvelu 61 1,4 % 108 1,0 % ,7 % yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % * 1000 euroa Taulukossa 3 on esitetty taloushallintoalan yritystoiminnan laajuutta kuvaavat tiedot toimipaikan koon mukaan. Erityisesti kirjanpitoyrityksille on tyypillistä hyvin pieni toimipaikkakoko, alan yrityksissä työskenteli vuonna 2001 keskimäärin kaksi henkilöä. Tilintarkastusyrityksissä toimipaikkojen keskikoko oli vajaat neljä henkilöä, joka sekin on pienempi kuin kaikilla aloilla keskimäärin. Kaikkien alojen keskimääräinen toimipaikkakoko oli vuonna 2001 viisi henkilöä. Kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluissa pienet, alle viiden henkilön toimipaikat muodostavat 90% kaikista toimipaikoista. Pienet toimipaikat työllistävät 55% alan henkilöstöstä ja tuottavat noin 54% alan liikevaihdosta. Yli kahdenkymmenen henkilön toimipaikkoja on alle yksi prosentti kaikista toimipaikoista. Näissä suurimmissa toimipaikoissa työskentelee noin 13% työntekijöistä ja liikevaihdosta ne tuottavat noin 15%. Tilintarkastusmarkkinoille on tyypillistä yritysten jakautuminen toisaalta aivan pieniin, toisaalta muutamaan suureen yritykseen. Pienten, alle viiden henkilön toimipaikkojen osuus on tilintarkastusalalla jopa vieläkin suurempi kuin kirjanpitoalalla. Pienten yritysten osuus tilintarkastusalan henkilöstöstä on kuitenkin vain vajaa neljännes ja osuus liikevaihdosta noin neljännes.

11 11 Yli puolet alan henkilöstöstä työskentelee muutamassa selvästi muita suuremmassa yrityksessä. Nämä kansainvälisiin ketjuihin kuuluvat yritykset ovat hyvin keskeisessä asemassa tilintarkastusmarkkinoilla, henkilöstön keskittymisen ohella ne tuottavat yli puolet alan liikevaihdosta. Taulukko 3: Kirjanpito- ja tilintarkastuspalvelujen toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto vuonna 2001 toimipaikkakoon mukaan (Lähde: Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto.) kirjanpito- ja toimipaikat henkilöstö liikevaihto* tilinpäätöspalvelu määrä % määrä % määrä % 1-4 henkilöä ,1 % ,0 % ,7 % 5-9 henkilöä 284 7,2 % ,9 % ,5 % henkilöä 75 1,9 % ,3 % ,9 % 20 tai enemmän 30 0,8 % ,8 % ,9 % yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % tilintarkastus- toimipaikat henkilöstö liikevaihto* palvelu määrä % määrä % määrä % 1-4 henkilöä ,6 % ,0 % ,9 % 5-9 henkilöä 21 4,5 % 130 7,3 % ,7 % henkilöä 9 1,9 % 110 6,2 % ,4 % 20 tai enemmän 9 1,9 % ,5 % ,0 % yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % * 1000 euroa Taloushallinnon palvelujen jakautumista alueittainen on tässä raportissa tarkasteltu työvoima- ja elinkeinokeskuksiin (TE-keskuksiin) perustuvan aluejaon mukaisesti. Liike-elämän palvelut ovat tyypillisesti keskittyneet suurille kaupunkiseuduille niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa (vrt. Hermelin 1997). Suomessa keskittyminen ilmenee pääkaupunkiseudun (Uudenmaan TEkeskuksen) suurena osuutena useimmilla liike-elämän palvelualoilla. Myös taloushallinnon palveluissa tilintarkastuspalvelut ovat voimakkaasti keskittyneet Uudenmaan alueelle, sen sijaan kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluissa maantieteellinen jakautuminen on tasaisempi, kuten taulukosta 4 voidaan havaita. Kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluissa Uudenmaan osuus alan toimipaikoista ja henkilöstöstä on kolmannes, liikevaihdosta jonkin verran yli kolmannes. Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelujen maantieteellinen jakautuminen vastaa pitkälti koko talouden keskittymisastetta, ei liike-elämän palveluille tyypillistä maantieteellistä jakautumista. Ero liike-elämän palvelujen yleistilanteeseen on huomattava erityisesti liikevaihdon kohdalla: Uusimaa tuottaa kaikkien liike-elämän palvelujen liikevaihdosta lähes kaksi kolmasosaa. Henkilöstön kohdalla ero on jonkin verran pienempi ja vielä pienempi toimipaikkojen kohdalla, mikä kuvastaa sitä, että liike-elämän palvelujen yleinen keskittyminen Uudellemaalle liittyy erityisesti suurten yritysten keskittymiseen. Taulukko 4: Uudenmaan TE-keskuksen osuus (%) kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelujen, tilintarkastuspalvelujen sekä kaikkien liike-elämän palvelujen toimipaikoista, henkilöstöstä ja liikevaihdosta vuonna 2001 (Lähde: Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto.)

12 12 alatoimiala toimipaikat henkilöstö liikevaihto kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu 33,2 % 33,1 % 38,0 % tilintarkastuspalvelu 38,8 % 71,5 % 76,8 % kaikki liike-elämän palvelut 45,4 % 56,6 % 64,8 % Toisin kuin kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelut, joissa pieniä toimipaikkoja on ympäri maata, tilintarkastuspalvelut ovat henkilöstön ja liikevaihdon osalta keskittyneet Uudellemaalle jopa liikeelämän palvelujen keskitasoa jyrkemmin. Toimipaikat ovat kuitenkin jakautuneet tasaisemmin kuin liike-elämän palveluissa yleensä. Ilmiö liittyy tilintarkastusalan kahtiajakoisuuteen: alalla on pääkaupunkiseudulla hyvin suuria toimipaikkoja, toisaalta pieniä toimipaikkoja on muuallakin maassa. Kuviossa 3 on tarkasteltu taloushallinnon palvelujen sijoittumista Uudenmaan ulkopuolella. Kuvio esittää eri TE-keskusalueiden osuuden henkilöstömäärän mukaisena prosenttijakautumana. Liitteen 1 taulukossa 1 on esitetty alkuperäiset määrälliset tiedot henkilöstöstä yhdessä toimipaikkamäärän ja liikevaihtotietojen kanssa sekä kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluista että tilintarkastuspalveluista. Kuvio 3: Kirjanpito- ja tilintarkastuspalvelujen jakautuminen (%) yritysten henkilöstömäärän mukaan TE-keskuksittain Uudenmaan ulkopuolella vuonna 2001 (Lähde: Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto.) Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu tilintarkastuspalvelu Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi 0,00 % 2,00 % 4,00 % 6,00 % 8,00 % 10,00 % 12,00 % 14,00 % 16,00 % 18,00 % 20,00 % Kuvio osoittaa, että Uudenmaan ulkopuolella kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluja on muita alueita enemmän Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Vielä selvemmin nämä kaksi aluetta erottuvat muista tilintarkastuspalvelujen kohdalla. Seuraavaksi eniten kirjanpitopalveluja on Hämeessä ja

13 13 Pohjois-Pohjanmaalla. Tilintarkastuspalvelujen määrässä Pohjois-Pohjanmaa on Varsinais- Suomen ja Pirkanmaan jälkeen kolmantena. Vähiten kirjanpitopalveluja on Kainuussa, Pohjois- Karjalassa ja Etelä-Savossa; tilintarkastuspalveluja on Kainuun jälkeen toiseksi vähiten Lapissa. Vähäisestä määrästä huolimatta taloushallinnon palvelut kattavat mainituilla alueilla kaikista liike-elämän palveluista selvästi suuremman osan (noin viidenneksen) kuin maassa keskimäärin, sillä muut liike-elämän palvelut ovat näillä alueilla vielä heikommin edustettuna. Liikeelämän palvelujen kokonaisuudessa taloushallinnon palveluilla on kaikkein suurin merkitys Etelä-Pohjanmaalla, jossa ne muodostavat 32% kaikista liike-elämän palveluista. Kaikkiin liikeelämän palveluihin suhteutettuna taloushallinnon palvelujen osuus on Uudenmaan ulkopuolella pienin Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa; näillä alueilla osuus vastaa valtakunnallista keskiarvoa eli on noin 10%. Jo edellä oleva puhtaasti palvelujen jakautumaan perustuva tarkastelu osoittaa, ettei taloushallinnon palvelujen määrä eri alueilla riipu vain alueen koosta. Palvelujen tarjonnassa ilmeneviä alueellisia vaihteluja voidaan vielä havainnollistaa vertaamalla, kuinka monta yritystoimipaikkaa kukin kirjanpitotoimistoissa työskentelevä asiantuntija eri alueilla palvelee. Vuonna 2001 tämä määrä oli koko maassa keskimäärin 30 toimipaikkaa. Kirjanpitohenkilöstöä oli alueen yritystoimipaikkoja kohden keskitasoa enemmän Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Myös näin tarkastellen kirjanpitopalvelujen tarjonta osoittautui heikoimmaksi Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Kainuussa. Lisäksi Pohjois-Savo nousi esiin alueena, jossa kirjanpitohenkilöstö palvelee selvästi keskimääräistä suurempaa asiakasyritysten joukkoa Henkilöstö- ja toimipaikkamäärän kehitys Tässä luvussa tarkastellaan aluksi taloushallinnon palvelujen pidemmän aikavälin kasvua, sen jälkeen viimeaikaista kehitystä. Kuviossa 4 on esitetty taloushallinnon palvelujen henkilöstömäärän vuosittainen kehitys alatoimialoittain vuodesta 1993 vuoteen 2001, jolta viimeisimmät tiedot ovat saatavissa. Vastaavat alkuperäiset luvut yhdessä toimipaikkojen määrää kuvaavien tietojen kanssa on esitetty liitteen 1 taulukossa 2. Taloushallinnon palvelujen henkilöstömäärä on kasvanut vuosina kaikkiaan 3915 henkilöllä (61%:lla). Koko toimialan tasolla kasvu on ollut jatkuvaa lukuun ottamatta vuotta 1999, jolloin henkilöstömäärä pieneni 157 henkilöllä. Seuraavina vuosina henkilöstömäärä kuitenkin jälleen kasvoi selvästi, vuonna 2000 kasvu oli 621 henkilöä ja vuonna henkilöä. Kaikkein voimakkainta kasvu oli tarkasteluajanjaksolla vuosina 1995 ja 1996, vuonna 1995 henkilöstölisäys oli 1000 henkilöä. Toimialaa kasvatti tuossa vaiheessa palvelujen kysynnän kasvu, joka johtui mm. taloushallintoon liittyneistä useammista lainsäädännöllisistä muutoksista sekä laman jälkeisestä vilkkaasta yritysperustannasta. Taloushallinnon palvelujen kasvusta valtaosa on tapahtunut suurimmalla alatoimialalla eli kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluissa. Suhteellisesti tarkasteltuna tilintarkastuspalvelujen lisäys on kuitenkin ollut selvästi voimakkaampaa. Vuosina tilintarkastuspalvelut kasvoivat kaikkiaan 1152 henkilöllä, mikä merkitsi sitä, että alan henkilöstömäärä lähes kolminkertaistui (suhteellinen kasvu 184%). Kirjanpitopalvelut kasvoivat samana aikana 2712 henkilöllä (suhteellinen kasvu 47%). Kasvun vuosittaista vaihtelua on esiintynyt molemmilla alatoimialoilla. Henkilöstön väheneminen vuonna 1999 ja kehityksen kääntyminen uudelleen nousuun vuonna 2000 tapahtuivat molemmissa ryhmissä. Sen sijaan vuonna 2001 alatoimialojen kehitys poikkesi selvästi toisistaan: tilintarkastuksessa tapahtui koko tarkasteluajanjakson suurin kasvu (487 henkilöä), kun taas kirjanpitoalan henkilöstö väheni hieman (88 henkilöä). Kuvio 4: Henkilöstömäärän kehitys taloushallinnon palveluissa vuosina (Lähde: Tilastokeskus. Yritys- ja toimipaikkatilasto)

14 muu laskentatoimen palvelu tilintarkastuspalvelu kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu Toimipaikkamäärä on kasvanut taloushallinnon palveluissa vuosina yhteensä 1019 toimipaikalla eli 30%:lla (liite 1, taulukko 2). Kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluissa lisäys oli 777 toimipaikkaa (25%), tilintarkastuspalveluissa 221 toimipaikkaa (91%). Toimipaikkalisäys oli suurimmillaan vuonna 1996, jolloin taloushallinnon toimipaikkamäärä kasvoi 399:llä, lisäys oli pitkälti yli sata toimipaikkaa myös kahtena seuraavana vuonna. Sekä kirjanpito- että tilintarkastus kasvattivat toimipaikkojensa määrää. Vuodesta 1998 vuoteen 1999 tapahtui henkilöstön vähenemisen lisäksi myös toimipaikkojen vähenemistä: vähennys (26 toimipaikkaa) kohdistui kokonaisuudessaan kirjanpitopalveluihin. Vuonna 2000 taloushallinnon toimipaikat lisääntyivät jälleen 89:llä, lisäystä tapahtui sekä kirjanpidossa että tilintarkastuksessa. Toimipaikkakasvu jatkui vuonna 2001, mutta oli pienempi (37 toimipaikkaa) ja kohdistui valtaosin tilintarkastuspalveluihin. Taulukossa 5 on tarkasteltu taloushallinnon palvelujen kasvua alueittain henkilöstömäärän perusteella. (Ns. muu laskentatoimen palvelu on jätetty tästä tarkastelusta pois, koska havaintojen pieneen määrään liittyvien salassapitosäännösten vuoksi tietoja ei kaikilta alueilta ole saatavissa.) Taulukko osoittaa, että kasvua taloushallinnon palveluissa on vuosina ollut kaikilla alueilla. Yli puolet alan henkilöstömäärän kasvusta on tapahtunut Uudellamaalla, jossa kasvu on myös suhteellisesti ollut suurinta (noin 43%). Yli 30%:lla taloushallinnon palvelut ovat kasvaneet lisäksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla; myös Keski-Suomessa alan kasvu on ollut liki 30%. Yli 20% kasvua osoittavat edelleen Varsinais-Suomi, Pohjois-Savo ja Pohjanmaa. Vähäisintä kasvu on ollut Lapissa ja seuraavaksi vähäisintä Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa eli alueilla, joilla taloushallinnon palveluja on kaiken kaikkiaankin vähän. Toisaalta myös Kaakkois- Suomessa, jossa palvelujen kokonaismäärä on alueiden keskitasoa, on kasvu ollut suhteellisesti yhtä pientä kuin Kainuussa. Vastaavasti yllättävän vähäistä kasvua taloushallinnon palveluissa osoittaa Hämeen TE-keskusalue, jossa palvelujen tarjonta kaiken kaikkiaan on maan eri alueista suurimpia. Taulukko 5: Henkilöstömäärän muutos taloushallinnon palveluissa (kirjanpito- ja tilintarkastuspalvelut yhteensä) vuodesta 1995 vuoteen 2001 TE-keskuksittain (Lähde: Tilastokeskus. Yritysja toimipaikkatilasto.)

15 15 TE-keskusalue henkilöstön määrä muutos määrä % Uusimaa ,7 % Varsinais-Suomi ,9 % Satakunta ,1 % Häme ,1 % Pirkanmaa ,3 % Kaakkois-Suomi ,6 % Etelä-Savo ,8 % Pohjois-Savo ,3 % Pohjois-Karjala ,0 % Keski-Suomi ,1 % Etelä-Pohjanmaa ,8 % Pohjanmaa ,8 % Pohjois-Pohjanmaa ,3 % Kainuu ,2 % Lappi ,6 % Yhteensä ,2 % Vuositason tiedot taloushallinnon toimialalle perustettujen uusien yritysten ja toimintansa lopettaneiden yritysten määristä on koko alan osalta esitetty kuviossa 5, alatoimialoittain liitteen 1 taulukossa 3. Uusia yrityksiä perustettiin taloushallintoalalle 1990-luvun puolivälissä ja välittömästi sen jälkeen varsin runsaasti. Vuonna 1995 aloittaneita yrityksiä oli yli 500. Seuraavina kahtena vuotena määrä väheni noin sadalla yrityksellä vuosittain. Tämän jälkeen väheneminen tasoittui, vuosina aloittaneita yrityksiä oli taloushallintoalalla noin kaksi ja puolisataa. Vuonna 2000 aloittaneiden yritysten määrä jälleen väheni; väheneminen oli kuitenkin pientä ja yritysperustanta kääntyi nousuun vuosina Lopettaneiden yritysten määrän kehitys on koko tarkastelujaksoa ajatellen ollut aloittaneita yrityksiä tasaisempi ja vaihdellut yrityksen välillä. Vuoteen 1999 asti taloushallintoalalla oli aloittaneita yrityksiä lopettaneita enemmän, vuonna 2000 aloittaneiden määrä putosi lopettaneiden tasolle. Vaikka aloittaneiden määrä vuonna 2001 hieman kasvoi, kasvoi lopettaneiden määrä vielä selvästi enemmän ja ylitti tarkastelujakson aikana ainoan kerran aloittaneiden määrän. Vuonna 2002 lopettaneiden määrä jälleen väheni ja aloittaneita yrityksiä oli lopettaneita enemmän; aloittaneiden määrä oli 282 ja lopettaneiden määrä 234. Uusien yritysten määrä suhteessa yrityskantaan oli taloushallinnon palveluissa vuonna ,6%, mikä on pienempi osuus kuin kaikilla toimialoilla keskimäärin (9,1%). Toisaalta myös lopettaneiden yritysten osuus yrityskannasta, joka taloushallintoalalla vuonna 2002 oli 5,5%, oli yleistä tasoa pienempi; kaikilla aloilla lopettaneiden osuus yrityskannasta oli 8,3%. Aloittaneiden yritysten määrä väheni 1990-luvun puolivälistä vuosikymmenen loppuun tultaessa sekä kirjanpito- että tilintarkastuspalveluissa (liite 1, taulukko 3). Useimpina vuosina vähennys oli suhteellisesti suurempaa kirjanpito- kuin tilintarkastusalalla. Vuosina tilanne on sikäli muuttunut, että aloittaneiden yritysten määrän kasvu on kohdistunut nimenomaan kirjanpitopuolelle, kun sen sijaan tilintarkastuspalveluissa yritysperustanta on vähentynyt edelleen. Ilmiö saattaa ainakin osin heijastaa suurten tilintarkastusyhtiöiden aseman vahvistumista. Toimintansa lopettaneiden yritysten määrässä tapahtunut positiivinen kehitys eli määrän väheneminen vuonna 2002 koski kuitenkin sekä kirjanpito- että tilintarkastusalaa.

16 16 Kuvio 5: Toimintansa aloittaneet ja lopettaneet yritykset vuosina taloushallinnon palveluissa (Lähde: Tilastokeskus. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset.) aloittaneita lopettaneita Vuoden 2003 kehityksestä on saatavissa tietoja aloittaneiden yritysten osalta ensimmäiseltä puolivuotisjaksolta ja lopettaneiden osalta ensimmäiseltä neljännekseltä. Tammi-kesäkuussa 2003 taloushallintoalalla aloitti yhteensä 137 uutta yritystä. Lopettaneita yrityksiä oli tammihuhtikuussa 2003 yhteensä 63. Aloittaneiden määrä oli hieman pienempi ja lopettaneiden hieman suurempi kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana (tammi-kesäkuussa 2002 toimintansa aloittaneita taloushallintoyrityksiä oli 155, lopettaneiden yritysten määrä tammihuhtikuussa 2002 oli alalla 41). Vireille pantuja konkursseja oli taloushallinnon palveluissa vuoden 2003 tammi-syyskuussa yhteensä 16, mikä on vähemmän kuin vuoden 2002 vastaavana ajankohtana, jolloin konkursseja pantiin vireille 22. Henkilöstöä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli vuoden 2003 tammisyyskuussa 36, vuoden 2002 vastaavana aikana 40 henkilöä. Taloushallintoalan osuus kaikista konkursseista on pieni, vuonna ,8% (tammi-syyskuussa 2003 konkurssiin haettiin kaikilla aloilla yhteensä 2043 yritystä). Myös konkurssiin päätyneiden yritysten osuus yrityskannasta on taloushallinnon palveluissa pienempi kuin kaikilla aloilla, vuoden 2003 tammi-syyskuussa taloushallintoalalla 0,4%, kaikilla aloilla 0,9%. (Tilastokeskus. Konkurssitilasto.) Kauppa- ja teollisuusministeriön PK-yritysten toimintaympäristöä ja kehitysnäkymiä koskevasta tutkimuksesta (ja vastaavista aiemmista PK-barometreista) on saatavissa tietoja henkilöstökehityksestä kuluneen vuoden aikana samoin kuin tietoja yritysten odotuksista seuraavalle vuodelle. Tutkimuksen tuloksia kuvataan seuraavassa vain kirjanpitopalvelujen osalta, sillä tilintarkastusalalla selvityksen ulkopuolelle jäävät suuret yritykset ovat alan kehityksen kannalta niin merkittävässä asemassa, ettei selvitys anna alasta oikeaa kuvaa. Lisäksi otoskoko tilintarkastusalalla (30 yritystä) tekee prosenttijakaumien käytön eräiltä osin arveluttavaksi. Syksyllä 2003 tehdyn selvityksen mukaan 17% kirjanpitoyrityksistä oli lisännyt henkilöstöään viimeksi kuluneen vuoden aikana, 80%:lla henkilöstömäärä oli säilynyt ennallaan ja 3%:lla supistunut. Tilanne henkilöstölisäysten ja -supistusten suhteen oli varsin samankaltainen kuin vuotta aiemmin tehdyssä kyselyssä. Henkilöstökehitys oli ollut kirjanpitoalalla viimeksi kuluneen

17 17 vuoden aikana myönteisempi kuin koko PK-sektorilla sikäli, että henkilöstöään supistaneiden yritysten osuus oli pienempi; koko PK-sektorilla tämä osuus oli 13%. Odotukset työvoimakehityksestä olivat kuitenkin varovaisemmat kuin tapahtunut kehitys ja myös hieman varovaisemmat kuin edellisvuonna: 9% kirjanpitoalan yrityksistä arvioi lisäävänsä henkilökunnan määrää seuraavan vuoden aikana, 86% arvioi tilanteen pysyvän ennallaan; työvoimavähennyksiä ennakoi 5% yrityksistä. (Edellisvuonna työvoimalisäyksiä ennakoi 11% ja vähennyksiä 2% kirjanpitoyrityksistä.) Kirjanpitoyritysten arviot olivat myös koko PK-sektoria pessimistisemmät, alalla oli vähemmän henkilöstölisäyksiä suunnittelevia yrityksiä ja enemmän yrityksiä jotka odottivat tilanteen säilyvän ennallaan, henkilöstövähennyksiä koskevissa odotuksissa ei sen sijaan ollut juurikaan eroa. (Koko PK-sektorilla henkilöstölisäyksiä ennakoi 18% ja vähennyksiä 6% yrityksistä, 76% arvioi tilanteen säilyvän ennallaan.) Kuviossa 6 on verrattu kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluja tarjoavien yritysten odotuksia henkilöstömääränsä suhteen toteutuneeseen kehitykseen viimeksi kuluneiden vuosien aikana. (Aiempina vuosina kysely tehtiin puolivuosittain, vuosina kysely on tehty vain syksyllä.) Yritysten odotukset ovat kirjanpitoalalla olleet yleensä varsin maltillisia, ja toteutunut kehitys on vastannut melko hyvin odotuksia. Eroja odotusten ja toteutuneen kehityksen välillä toki on, mutta nämä poikkeamat eivät sisällä ainoastaan ylisuuria odotuksia, vaan toteutunut tilanne on ajoittain ollut parempi kuin yritysten ennakoima. Näin ollut erityisesti viime vuosina tehdyissä kyselyissä. Kuvio 6: Kirjanpitoyritysten odotukset henkilöstömäärän kehityksestä verrattuna toteutuneeseen kehitykseen (Lähde: KTM:n Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät ja PKbarometrit Tiedot ns. saldolukuna, joka on muodostettu vähentämällä kasvua ennakoivien yritysten prosenttiosuudesta supistumista ennakoivien yritysten osuus ) Saldoluku II/95 I/96 II/96 I/97 II/97 I/98 II/98 I/99 II/99 I/00 II/00 I/01 II/ Odotukset Toteutunut KTM:n syksyn 2003 tutkimuksessa tiedusteltiin myös erikseen yritysten kasvuhakuisuutta ja tärkeimpiä kasvun keinoja. Tulokset osoittavat, että kirjanpitoyritysten keskuudessa kasvuhakuisten yritysten osuus on pienempi kuin PK-sektorilla keskimäärin. Kun koko PK-sektorilla puolet yrityksistä ilmoitti olevansa joko voimakkaasti kasvuhakuisia tai kasvavansa mahdollisuuksi-

18 18 en mukaan, oli tämä osuus kirjanpitoalalla 40%. Kirjanpitoyrityksistä 21%:lla ei ollut lainkaan kasvutavoitteita, kaikissa PK-yrityksissä tämä osuus oli 11%. Sellaisten yritysten osuus, joiden ensisijainen tavoite on asemansa säilyttäminen oli sama kirjanpitoalalla ja koko PK-kentässä (40%). Sekä kirjanpitoalalla että koko PK-sektorilla ehdottomasti tärkeimpänä kasvun keinona pidettiin tuotannon ja myynnin laajentamista: 82% kirjanpitoyrityksistä ja 84% kaikista PK-yrityksistä totesi tämän tärkeimmäksi kasvun keinoksi. Yritysostoilla oli kasvukeinona vain vähäinen merkitys kirjanpitopalveluissa (4% vastaajista); vielä vähäisempi merkitys oli alihankintatöiden lisäämisellä (1% vastaajista). Viimeksi mainitulta osin kirjanpitoyritykset eroavat selvästi PK-sektorin yleisestä ajattelutavasta: kaikista PK-yrityksistä noin joka kymmenes mainitsi alihankinnan lisäämisen tärkeimmäksi kasvukeinokseen. Myös niiden yritysten osuudessa, jotka eivät osanneet sanoa tärkeintä kasvukeinoaan tai eivät olleet kasvun keinoja suunnitelleet, oli selvä ero kirjanpitoyritysten ja koko PK-sektorin välillä: kirjanpitoalalla tällaisia yrityksiä oli 14%, koko PKsektorilla vain 4%. Kuvio 7: Yritysten kasvuhakuisuus kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluissa sekä koko PK-sektorilla (Lähde: KTM:n selvitys 2003) voimakkaasti kasvuhakuinen Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu PK-yritykset yhteensä pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan pyrkii säilyttämään asemansa ei kasvutavoitteita 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % 50 % 3.3. Toimialan suurimpia yrityksiä Taulukoissa 6 ja 7 on lueteltu taloushallintoalan suurimpia yrityksiä henkilöstömäärän mukaan. Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelujen osalta tiedot perustuvat Kirjanpitotoimistojen liiton jäsenrekisteriin. Tilintarkastuksen osalta mukaan on otettu vain suurimmat yritykset, jotka edustavat yli puolta tilintarkastustoiminnan henkilöstömäärästä ja liikevaihdosta; nämä tiedot on hankittu yritysten Internet-sivuilta. Tilastokeskuksen tietoja ei suurimpien yritysten tarkastelussa ole käytetty tietojen vanhentuneisuuden ja niihin sisältyvien luokitteluongelmien vuoksi. (Ongelmat näkyvät siinä, että suurimpien yritysten yhteenlaskettu henkilöstömäärä yritysten omien ilmoitusten mukaan on tilintarkastusalalla huomattavasti suurempi kuin taulukossa 3 esitetyt tilastotiedot suurimpien yritysten yhteenlasketusta henkilöstömäärästä. Kysymys on paitsi siitä, että viimei-

19 19 simmät tilastotiedot ovat vuodelta 2001, myös vaikeudesta luokitella monialaisia tilintarkastusyrityksiä.) Kirjanpitotoimistojen liiton luettelossa alan yritykset esiintyvät toimipaikoittain eriteltynä eli samasta konsernista on mukana useampia toimipaikkoja. Alalla toimivista konserneista suurimmat ovat Pretax ja Talenom. Taulukko 6 osoittaa, että suurimmatkin kirjanpitoyritykset ovat kooltaan pieniä, noin henkilön yrityksiä. Luettelo myös kuvastaa sitä aiemmin todettua seikkaa, että kirjanpitopalvelut ovat melko tasaisesti jakautuneet ympäri maata. Suurimmasta 22 Kirjanpitotoimistojen liiton jäsenyrityksestä vain vajaa neljännes on Helsingissä, ja suurimpien yritysten joukossa on toimistoja myös Pohjois- ja Itä-Suomesta, kuten Oulusta ja Joensuusta, ja melko pienistäkin kaupungeista, kuten Kajaanista ja Pietarsaaresta. Taulukko 6: Kirjanpitotoimistojen liiton suurimmat jäsenyritykset henkilöstömäärän mukaan vuonna 2003 (Lähde: Kirjanpitotoimistojen liitto) henki- löstö kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu yrityksen nimi Pretax Pori Oy, Pori 47 Oy Visma Services Infocon Ab, Helsinki 46 Tampereen Kirjanpitotoimisto Oy, Tampere 39 Kirjanpitotoimisto Rantanen Oy, Tampere 37 Telenom, Voudintien yksikkö, Oulu 35 Pretax Toimialapalvelut Oy, Helsinki 33 Lahden Tilikeskus Oy, Lahti 33 Korhonen Oy Tili- ja kiinteistötoimisto, Kajaani 31 Tietotili Consulting Oy, Helsinki 29 Tilitoimisto A. Karppinen Oy, Oulu 25 Taloushallinnon Suunnittelu- ja palvelutoimisto R.O.I. Oy, Turku 25 Ålands Företagsbyrå Ab, Maarianhamina 24 Accounting Services Tilimatic Oy, Helsinki 22 Pretax Accounting Oy, Helsinki 21 Telenom, Teknologiakylän yksikkö, Oulu 21 Tietokate Oy, Joensuu 21 Kirjanpitotoimisto Rekola-Nieminen Oy, Järvenpää 21 Tilistar Oy, Hyvinkää 20 Turun Tilitoimisto 20 Tilini Oy, Turku 20 Oy Wasa Profit Center Ab, Vaasa 20 Oy Pietarsaaren Tilitoimisto Ab, Pietarsaari 20 Taulukossa 7 luetellut tilintarkastusyritykset ovat kansainvälisiä ketjuja, joilla on kuitenkin taustallaan ketjuun liittynyt suomalainen tilintarkastusyhteisö. Yritysten koko on kirjanpitopalveluihin ja muihin tilintarkastusyrityksiin verrattuna huomattavan suuri. PriceWaterhouse Coopers ja KPMG työllistävät lähes viisisataa henkilöä ja Ernst & Young neljäsataa henkilöä; pienempi Deloitte & Touche työllistää vajaat kaksisataa työntekijää. Helsingin lisäksi kaikilla mainituilla yrityksillä on useita alueellisia toimistoja ympäri Suomea. Tilintarkastuskenttä järjestyi kansainvälisten ketjujen osalta uudelleen vuonna 2002, kun Arthur Andersen tilintarkastusyhteisö joutui lopettamaan toimintansa. Lopettamisen taustalla olivat

20 20 eettiset ongelmat, jotka olivat syntyneet johdon konsultoinnin kytkemisestä tilintarkastustoimintaan. Nämä ongelmat tulivat julkisuuteen, kun Andersen tuomittiin suuriin korvauksiin osallisuudesta Enron-yhtiön todellisen taloudellisen tilanteen salaamiseen. Suomessa Arthur Andersenin toiminta sulautettiin tilintarkastuksen osalta Ernst & Young tilintarkastusyhtiöön heinäkuun alussa Kaikki suuret tilintarkastusyritykset ovat myös luopuneet konsulttitoiminnastaan eriyttämällä tämän toiminnan erilliseksi yritykseksi joko oman yrityksen rinnalle (kuten KPMG ja Deloitte & Touche) tai yhteistyössä IT-alan yritysten kanssa (kuten Ernst & Young CapGeminin kanssa ja Pricewaterhouse Coopers IBM:n kanssa). Taulukko 7: Tilintarkastusalan suurimmat yritykset ja niiden henkilöstömäärä yritysten oman ilmoituksen mukaan vuonna 2003 tilintarkastuspalvelu henkilöstö yrityksen nimi Pricewaterhouse Coopers 480 KPMG 470 Ernst & Young 400 Deloitte & Touche Toimialan työvoimarakenne ja työllisyyden kehitys Taloushallintoalan tärkeimmät ammatit ovat kirjanpitäjän ja tilintarkastajan ammatit. Näiden ammattien työllisyystilanteesta on saatavissa joitain tietoja työhallinnon tilastojärjestelmästä. Varsinkin avointen paikkojen osalta tiedot kuitenkin ovat puutteelliset, sillä alan työvoiman rekrytointi tapahtuu suurelta osin muuta kautta kuin työvoimatoimistojen välityksellä. Erityisesti tilintarkastajan työpaikkoja ilmoitetaan työvoimatoimistoihin harvoin. Vuosina työvoimatoimistoissa oli kuukausittain avoinna keskimäärin 3-4 tilintarkastajan paikkaa; viimeisen saatavissa olevan lokakuuta 2003 koskevan tiedon mukaan avoimia työpaikkoja ei ollut yhtään. Toisaalta myös työttömiä on tilintarkastusalalla vähän; työvoimatoimistoihin ilmoittautuneita työttömiä tilintarkastajia oli vuosina koko maassa kuukausittain keskimäärin 25, lokakuussa 2003 määrä oli 26. Myös kirjanpitäjien työvoimakysynnästä vain osa näkyy tilastoissa. Ala on tyypillinen kohtaantoongelma-ala: ammattitaitoisesta työvoimasta on puutetta, mutta toisaalta alalla on paljon henkilöitä, joiden ammattitaito on puutteellinen tai vanhentunut ja jotka siksi ovat työttömiä. Vuosina kirjanpitäjille oli maan eri työvoimatoimistoissa avoinna kuukausittain keskimäärin 63 työpaikkaa; lokakuussa 2003 avoimia kirjanpitäjän paikkoja oli 40. Työttömiä työnhakijoita on jatkuvasti ollut avoimiin paikkoihin nähden moninkertainen määrä: vuosina työttömien määrä oli kuukausittain keskimäärin Viime aikoina monilla muilla aloilla voimakkaastikin vaikuttanut matalasuhdanne ei kuitenkaan ole heikentänyt kirjanpitäjien työllisyystilannetta, lokakuussa 2003 työttömiä alalla oli Työvoiman ikääntyminen on lähivuosien keskeisimpiä työvoimapoliittisia ongelmia. Ongelma koskee myös taloushallintoalaa. Koko työvoiman ikäjakautumaan verrattuna taloushallintoalan tilanne on kuitenkin hieman helpompi, kuten kuvio 8 osoittaa. Vuonna 2001 taloushallintoalan yhteenlasketusta työvoimasta (avustava työvoima mukaan lukien) 24% oli yli 50-vuotiaita. Alle 35-vuotiaiden osuus alan työntekijöistä oli 32%. Nuorten työntekijöiden osuus on suhteellisesti

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

INSINÖÖRILIITTO IL ry. Tutkimus/Jlar

INSINÖÖRILIITTO IL ry. Tutkimus/Jlar INSINÖÖRILIITTO IL ry Tutkimus/Jlar 14.9. TYÖTTÖMYYS SEURAA KAUSIVAIHTELUA, VASTAVALMISTUNEIDEN TILANNE KOHENTUNUT Työttömyystietoja heinäkuussa t Työttömien insinöörien määrä nousi tyypillisen kausivaihtelun

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Oikeus 2011 Konkurssit 2010, joulukuu Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Vuoden 2010 aikana pantiin vireille 2 864 konkurssia, mikä on 12,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 95,62 vuoden 214 joulukuuhun verrattuna 28,5 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset Vientiyritysten lukumäärä kasvussa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Vientiyritysten

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Heinäkuu 16 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2005 www.tek.fi Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus Eero Siljander Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi lähes 13 prosentilla Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä yrityksiä aloitti 0,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 6,8 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain:

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Alueittain tarkasteltuna liikevaihto kasvoi vuoden 2016 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kymmenellä ELY-alueella.

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Alamäentie 6 A Sonkajärvi Puh. (017) Telefax (017) Ylä-Savon Pk-aluebarometri

Alamäentie 6 A Sonkajärvi Puh. (017) Telefax (017) Ylä-Savon Pk-aluebarometri Alamäentie 6 A 743 Sonkajärvi Puh. (17) 76 77 Telefax (17) 76 7721 Ylä-Savon Pk-aluebarometri Heinäkuu 14 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä edelleen kovassa nousussa Aloittaneiden yritysten määrä laski reilut kuusi prosenttia vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä.

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 23.9.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1. Työttömät

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Seinäjoki 22.04.2008 Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut j Liikevaihtotiedustelu zvuoden 1 alussa kyselyyn tehtiin muutoksia ja otettiin mukaan kokonaan uusi liikevaihtokategoria. Muutoksista johtuen kaikki vuoden 1 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoden

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 8 6 4 2-4 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Lounais-Suomi 26 Uusimaa -21 Pohjanmaa 5 Keski-Suomi -21 Pohjois-Suomi -12 Pirkanmaa -21 Kaakkois-Suomi -18 Itä-Suomi Häme -25-43

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Tammikuu 16 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Julkaistavissa 12.. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Syyskuu KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 8 6 4 2 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Häme -2 Pohjanmaa -8 Pohjois-Suomi -4 Pirkanmaa -8 Keski-Suomi -5 Kaakkois-Suomi -1 Itä-Suomi -7 Lounais-Suomi Uusimaa -25 1 8 6

Lisätiedot

Kulttuurin tuotannon rakenne yksittäisten maakuntien tasolla 2009

Kulttuurin tuotannon rakenne yksittäisten maakuntien tasolla 2009 1(1 Kulttuurin tuotannon rakenne yksittäisten maakuntien tasolla 2009 Tässä esityksessä tuodaan lyhyesti esille joitakin keskeisiä piirteitä kunkin maakunnan kulttuurin talouden rakenteesta maakunta kerrallaan

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Tutkimus/ES Työllisyyden kasvu jatkuu suhdannenousun vauhdittamana Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT)

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2004

SUHDANNEKATSAUS 2/2004 SUHDANNEKATSAUS 2/24 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1984..25 12 Ennuste 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 95 96 97 98 1 2 3 4 5 6 SUHDANNEKATSAUS 2/24 29.1.24 1(3) SUUNNITTELUALAN KASVUNÄKYMÄT HIIPUIVAT

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut j Liikevaihtotiedustelu zvuoden 216 alussa kyselyyn tehtiin muutoksia ja otettiin mukaan kokonaan uusi liikevaihtokategoria. Muutoksista johtuen kaikki vuoden 216 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 5,1 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business. barometri 2010

Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business. barometri 2010 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 1 Julkaistavissa 8.9.9 klo 11. Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business barometri Syyskuu 9 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Rakennetiedot Henkilöstömäärä Liikevaihto Yritykset (YTR) Toimipaikat (YTR) 2012 2013 2012

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2010

Keski-Suomen Aikajana 1/2010 Keski-Suomen Aikajana 1/2010 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013 Pk-yritysbarometri Syksy 2013 1 2 Aineisto ja ennustekyky Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 Suhdannenäkymien saldoluku 70 50 30 10-10 -30-50 -70 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0

Lisätiedot

Matkailun Tulo- ja työllisyysselvitys v. 2015

Matkailun Tulo- ja työllisyysselvitys v. 2015 Matkailun Tulo- ja työllisyysselvitys v. 2015 Muutokset tilastoissa Aiempina vuosina Jämsän ja Himoksen matkailukeskuksia on tarkasteltu erikseen. Uusimmassa tilastossa laskenta pohjautuu päivitettyyn

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 2008 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 24.6.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen

TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen TYÖTTÖMYYS IT-ALALLA KOKO SUOMESSA JA MAAKUNNISSA 2011 2016 Pekka Neittaanmäki Päivi Kinnunen 5.8.2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 2016 1 JOHDANTO Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014 Pk-yritysbarometri Syksy 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10 70 50 30 10-10 -30-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 22.12.2015 klo 9.00 Työttömien määrän kasvu hidastunut koko maassa, Pohjanmaan ELYalueen tahti nyt maan keskiarvoa.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

Suhdannebarometri Helmikuu 2010

Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Suhdannebarometri Helmikuu 1 Uusimaa Elokuu 16 Teollisuus ja rakentaminen zsuhdanneodotukset laskusuunnassa, saldoluku -13 z Tilaustilanne on hieman normaalia heikompi z Tuotanto pysynee lähikuukausina

Lisätiedot

Tilauksia on saatu lisää, mutta tilauskirjat

Tilauksia on saatu lisää, mutta tilauskirjat Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Marraskuu 2016 Teollisuus ja rakentaminen Tuotanto kasvaa - vapaata kapasiteettia edelleen runsaasti Tilauksia on saatu lisää - tilauskirjat edelleen normaalia ohuemmat

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.9. klo 9.00 Kausivaihtelu pudotti työttömien määrää Myös vuositasolla pientä laskua Työttömien määrä putosi Kainuussa kuussa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10.2012 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - heinäkuu Jarkko Pietilä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - heinäkuu Jarkko Pietilä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - heinäkuu 2015 - Jarkko Pietilä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 27.8.2015 Taustaksi ICT-sektorin määritys perustuu vahvasti valintoihin mitä aloja, luokkia

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - joulukuu

ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - joulukuu ICT-sektorin työttömyystilanne Pohjois-Pohjanmaalla - joulukuu 2015 - Jarkko Pietilä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Taustaksi ICT-sektorin määritys perustuu vahvasti valintoihin mitä aloja, luokkia tai

Lisätiedot

Koko maa 0 % Varsinais-Suomi. Pohjois-Pohjanmaa. Uusimaa +3 % Pirkanmaa +8 % Kaakkois-Suomi. Varsinais-Suomi +9 % Pohjois-Savo.

Koko maa 0 % Varsinais-Suomi. Pohjois-Pohjanmaa. Uusimaa +3 % Pirkanmaa +8 % Kaakkois-Suomi. Varsinais-Suomi +9 % Pohjois-Savo. TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden liikevaihto laskusuunnassa useilla alueilla Teknologiateollisuuden (elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus,

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Pk-toimintaympäristökysely Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Työnantajayritysten tilannekuva 2 Omistajanvaihdosten pato kasvaa edelleen* 58 000 yritystä 16 000 yritystä Alkuvaihe Kasvu Vakaa toiminta

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUI KESÄN AIKANA Työttömyyden kasvu kiihtyi Varsinais-Suomessa kuluneen kesän aikana. Tämä näyttää johtuneen ainakin osin nuorten työllistymisvaikeuksista, sillä työttömien määrä

Lisätiedot