Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

Transkriptio

1 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2009 Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

2 Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2009 Raportti Syyskuu 2009, Helsinki Julkaisija: Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Toimittaja: Pirjo Mönttinen Toimitusryhmä: Reija Salovaara, Päivi Kurikka, Hannu Kareinen Kuvat: Pirjo Mönttinen Taitto: Asmo Koste Kirjapaino: Sälekarin kirjapaino 2 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto

3 Sisällysluettelo Esipuhe...4 Johdanto...5 Taustaa vastanneista kunnista ja viranhaltijoista...6 Nuorisotyön henkilöstö...8 Viranhaltijoiden toimialat...9 Taloudelliset resurssit Nuorisoasioista vastaava nuorisoasioiden esittelijänä Valtuutettujen nuorisoa koskevat aloitteet Nuorisoasioista vastaava luottamuselin Paras taho nuorten asioiden hoitoon Viranhaltijoiden kokemus omalle työlle lautakunnilta saadusta tuesta Nuorten kuuleminen Nuorisovaltuustot ja muut nuorten vaikuttajaryhmät Nuorisotyön merkitys ja arvostus Ihmelääkettä ei ole Valmius kohdata erilaisuutta Ovet auki osallistumiseen! Järjestötoiminnan rooli nuorisotyössä Nuorisolaki Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Nuorisolain 7. pykälä Kunta- ja palvelurakenneuudistus Nuorisopalvelut ja nykyistä suuremman väestöpohjan palvelut Kuntien nuorisotyön asemasta Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

4 Esipuhe Kuntien viranhaltijat kokevat nuorisotyön merkityksen kasvaneen viimeisen viiden vuoden aikana ja sen uskotaan kasvavan myös jatkossa. Kädessäsi oleva raportti kertoo kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotuksista piirtäen niistä kahtalaisen kuvan toiveikkaan ja toivottoman. Nuorisopalvelut ovat osa kunnan peruspalveluja ja jokaisen kansalaisen perusoikeuksia. Nuoria koskevat päätökset kunnissa vaikuttavat pitkään ja niiden pitäisi turvata nuorten oikeudenmukainen ja laadukas elämä. Epävakaassa taloudellisessa tilanteessa kauaskantoista ja kestävää ratkaisua edustavat satsaukset ennaltaehkäisevään perustyöhön ja nuoren elämän tukemiseen. Kuntatalouden on ennustettu heikkenevän merkittävästi tämän syksyn aikana. Taloustaantuma koettelee kunnallista nuorisotyötä monella tapaa ja kuntakenttä on jakautunut kahtia. Tilanteen toivottamana näkevä kunta leikkaa nuorisotyöstä ja erityisesti ehkäisevästä työstä, sulkee nuorisotaloja, eikä työtekijän palkkaamiseen ole varaa. Toiveikkaissa kunnissa taas huoli nuorista ja kunnan tulevaisuudesta saa niin luottamushenkilöt kuin nuorisotyöntekijätkin kamppailemaan nuorisotyön puolesta. Näissä kunnissa nuorisotyön arvostuksen on nähty kasvaneen ja sen uskotaan kasvavan jatkossakin. Panostaminen nuoriin ja nuorisotyöhön on panostamista kunnan tulevaisuuteen. Toimivan nuorisovaltuuston ja kunnan päättäjien aktiivisuuden sekä nuorisotyöntekijän kokeman tuen välillä on selvä yhteys. Innostus ruokkii onnistumista ja synnyttää myönteisen kehän, jossa nuorilla on mahdollisuus aitoon osallisuuteen, nuorisotyöntekijä kokee saavansa tukea työlleen ja luottamushenkilöt ovat kiinnostuneita nuorten asioista ja nuorisotyöstä. Osallisuuteen ja aktiiviseen kansalaisuuteen kasvetaan. Vuoden 2010 loppuun mennessä kaikissa kunnissa tulee olla aktiivisessa käytössä 5 17-vuotiaiden vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmä. Jokainen kunta tekee oman ratkaisunsa nuorten kuulemisjärjestelmästä. Nuorisovaltuustojen määrä kasvaa tasaisesti. Kuitenkin vasta harvoissa kunnissa nuorisovaltuuston edustajan on mahdollista osallistua kunnanvaltuuston ja kaikkien lautakuntien kokouksiin. Vaikka taloustilanne luo uhkakuvia, usko nuorisotyöhön ja sen merkitykseen on korkealla. Nuorisotyön on ankkuroitunut vahvaksi osaksi kuntien peruspalveluja. Nyt jos koskaan nuorisotyö tarvitsee vahvoja puolestapuhujia. Ossi Heinänen, puheenjohtaja Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry 4 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto

5 Johdanto Nuorisotyöstä vastaavien tulevaisuuden odotukset kertovat alan ja sitä kautta nuorten elämään liittyvistä haasteista. Alan haasteista mainittakoon ikärakenteen tuomat muutokset johtavissa viranhaltijoissa sekä nuorten osallisuuden ja osallistumisen tukeminen ja siihen liittyvät haasteet. Tässä selvityksessä valotetaan kunnallisen nuorisotyön ja nuorisotoimen nykyhetken ja lähitulevaisuuden näkymiä. Selvitys pohjautuu kyselyyn, joka lähetettiin sähköpostitse kaikille kuntien nuorisotoimesta vastaaville henkilöille, joiden sähköpostisoite oli tiedossa. Kaikkiaan kyselyjä lähetettiin 343. Vastauksia saatiin men- nessä 177, jolloin vastausprosentiksi muotoutui 52 %. Edellisen kerran nuorisotoimen viranhaltijoiden tulevaisuuden odotuksista tehtiin kysely vuonna Vuonna 2006 kyselyjä lähetettiin 425 ja tuolloin kyselyyn vastasi yhteensä 229 tahoa eli 55 % kaikista. Kuntaliitosten myötä kuntien määrä on vuoden 2006 jälkeen vähentynyt jonkin verran. Vuoden 2009 alussa toteutui 32 kuntaliitosta, joista puolet oli monikuntaliitoksia. Tällöin kuntien lukumäärä väheni 67:llä. Kuntia on tällä hetkellä 348. Vertailuaineistona tälle selvitykselle käytettiin vuoden 2006 vastaavaa raporttia, ja osin myös vuoden 2004 kyselyn tuloksia. Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

6 Taustaa vastanneista kunnista ja viranhaltijoista Ikäluokkien pienentymisestä huolimatta voimavaroja kunnassamme tehtävään nuorisotyöhön tarvitaan samalla tavalla kuin tällä hetkellä. Yhteiskunnallisten rakennemuutosten myötä nuorisotyöhön kohdistuu paineita ja haasteita enenevässä määrin. Lasten ja nuorten ongelmien voitaneen ennustaa kasvavan taantuman ja kasvuympäristöissä vallitsevien pulmien, kuten työttömyyden ja sen tuomien lieveilmiöiden myötä. Naisia vastanneista viranhaltijoista on 57 % ja miehiä 43 %. Vuosiin 2004 ja 2006 verrattuna miesten osuus on hieman noussut ( % ja %). Lähes kaksi kolmannesta vastaajista on vuotiaita. Vastanneista 22 % on alle 35-vuotiaita. Kolmanneksella on koulutustaustanaan opistotasoinen nuorisotyön tutkinto, jonka jälkeen yleisimpiä ovat yhteisöpedagogin (16 %) ja liikunnanohjaajan (15 %) tutkinnot. Kyselyyn vastanneiden viranhaltijoiden virkanimikkeet vaihtelevat paljon. Kyselyssä yleisimmin valittu vaihtoehto on joku muu (28 %). Seuraaviksi yleisimpiä nimikkeitä ovat nuoriso- tai vapaa-aikasihteeri (16 % ja 15 % vastanneista). Vastaajista lähes 40 % on työskennellyt kunnallisen nuorisotyön palveluksessa yli 21 vuotta. Alle 5 vuotta alalla työskennelleitä on noin neljännes. Alle 10 vuotta kunnallisen nuorisotyön palveluksessa on toiminut 43 % vastaajista. Tämä vastaa melko tarkalleen vuoden 2006 tulosta. Vuoteen 2006 verrattuna myös alle 5 vuotta alalla työskennelleiden määrä on pysynyt lähestulkoon samana, mutta yli 21 vuotta alalla työskennelleiden määrä on kasvanut 10 %. Kaksi kolmannesta vastaajista ei ole työskennellyt muissa, ei-kunnallisissa nuorisotyötehtävissä lainkaan tai korkeintaan kaksi vuotta. Yli 15 vuotta muita kuin kunnallisia nuorisotyötehtäviä hoitaneita on 9 %. 6 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto

7 Nykyisessä toimessaan yli 20 vuotta toimineita on sitä vastoin suuri joukko, noin kolmannes kaikista viranhaltijoista. Kolme vuotta sitten vastaava prosenttiosuus oli 23 %. Vuonna 2009 alle viisi vuotta nykyisessä toimessaan olleita on heitäkin paljon, yhteensä noin 37 % kaikista vastanneista. Tulos ei juuri eroa vuoden 2006 mittauksesta. Tulosten pohjalta näyttäisi siltä, että nuorisotoimialalla viihdytään joko pitkään tai käydään vain kääntymässä. Alan sukupolven vaihdos ei ole yhtä selvästi näkyvissä kuin kolme vuotta sitten. Tällöin sekä alle 5 vuotta että yli 21 vuotta alalla työskennelleiden joukko oli suuri. Alan tulevaa joukkoeläköitymistä tulos sen sijaan ennakoi Vastanneet kunnat koko kuntajoukossa Vastanneet kunnat Alle 2000 asukasta asukasta asukasta asukasta Yli asukasta Lukumäärä Osuus vastanneista Kaikki manner-suomen kunnat Osuus kunnista 14 8 % % % % % % % % % 30 9 % Etelä- Suomen % % lääni Länsi-Suomen % % lääni Itä-Suomen % % lääni Oulun lääni % % Lapin lääni 12 7 % 21 7 % Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

8 vahvasti. Kunnallisen nuorisotyön viranhaltijat näyttäisivät myös pysyvän suhteellisen tiukasti kunnallisella sektorilla. Suurta liikkuvuutta esimerkiksi kunnallisen ja järjestöllisen nuorisotyön välillä ei tämän raportin tulosten mukaan tapahdu. Vastanneet kunnat jakautuvat sekä kuntakoon että maantieteellisen sijaintinsa perusteella normaalisti. Poikkeuksena Itä-Suomen lääni, jonka kunnat vastasivat kyselyyn muita aktiivisemmin. Nuorisotyön henkilöstö Tulevaisuuden visioni olivat yltiöpositiivisia, koska haluan näin. Meidän omat visiomme ja tavoitteemme suuntaavat toimiamme ja sitä kautta vaikuttavat päätöksentekoon! Nuorisotyön henkilöstön määrä on pysynyt samankaltaisena vuodesta 2006 vuoteen % vastaajista ilmoittaa kuntansa nuorisotyön toimivan alle yhdellä kokoaikaisella ja vakituisella työntekijällä. Alle kolmella vakituisella työntekijällä hoidetaan 61 % prosenttia kunnista. Yli kymmenen vakituisen työntekijän kuntien määrä on laskenut hieman. Lähes puolessa kyselyyn osallistuneista kunnista ei-vakituisia työnteijöitä on alle 1. Kolmanneksessa kunnista ei-vakituisia työntekijöitä on 1-2. Kuntatalouden kurjuus tuntuu nuorisotyössä resurssien supistamisena. Päättäjien on vaikea hahmottaa sitä kokonaisuutta ja tulevaisuusvaikutusta, joka nuorisotyöstä muodostuu. Sekä kunnan omin varoin että ostopalveluna palkkaaman henkilöstön määrän arvioidaan pysyvän samana jatkossakin noin 70 %:ssa kuntia. Tämä noudattelee vuoden 2006 tuloksia. Kunnan varoin palkatun henkilöstön määrän nousua uumoilee 13 % ja vähenemistä 19 % vastaajista. Ostopalveluna palkatun henkilöstön määrän nousua ennustaa puolestaan 14 % ja vastaavasti sen laskua 18 % vastanneista. Tässä on nähtävissä jonkinasteista muutosta vuoden 2006 tilan- 8 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto

9 teeseen verrattuna. Ostopalvelujen käytön arvioitiin tuolloin lisääntyvän 24 %:ssa kunnista. Ostopalvelujen lisääntymiseen uskovia on siis nyt 10 % vähemmän kuin vuonna Vastaavasti tällä hetkellä ostopalveluna palkatun henkilökunnan vähenemistä ennustetaan tapahtuvaksi 12 %:ssa kunnista, kun vastaava luku oli vuonna %. Kunnan omin budjettivaroin palkatun työvoiman suhteen vastaavaa muutosta odotuksissa ei ollut tapahtunut. Tulevaisuuden näkymät eivät näyttäydy pelkästään positiivisina: Uskon että kun me vanhemman polven nuorisotyöntekijät ja vapaaajan työntekijät jäämme eläkkeelle, toimia yhdistetään ja sehän tarkoittaa, että resurssit heikkenevät nuorisopuolelta. Osalla nykyinenkin henkilöstötilanne on vaikea: Kunnalla ei ole nuorisotyön alalla sivistystoimenjohtajan lisäksi työntekijöitä. Viranhaltijoiden toimialat Nuorisotyöllä on joustavat rakenteet, jotka pystyvät vastaamaan yhteiskunnallisiin muutoksiin ja sen palveluita tullaan kysymään enemmän. Toisaalta painopisteet ovat siirtymässä myös ennaltaehkäisevän työn suuntaan ja nuorisotyön osaaminen vastaa näihinkin haasteisiin. Nuorisotoimen lisäksi 64 %:lla vastanneista on myös muita toimialoja vastuullaan. Näistä yleisimpinä mainittakoon liikuntatoimi (71 %) ja kulttuuritoimi (43 %). Vuosien 2004 ja 2006 tutkimuksiin verrattuna muutoksia ei ollut tässä juurikaan tapahtunut. Kunnan asukasluku korreloi selvästi viran- Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

10 haltijoiden toimialojen suhteen: mitä pienempi kunta, sitä useammin viranhaltijoiden toimialaan kuului nuorisotoimen lisäksi myös muita tehtäviä. Kaavio 1. Nuorisotoimen viranhaltijoiden toimialat. Taloudelliset resurssit Kuntaliitos ja taloudellinen tilanne vähensivät nuorisopalveluilta muun muassa henkilöstöresursseja ja rahoitusta. Taloudellisen tilanteen siivin todennäköisesti haetaan säästöjä vielä useita vuosia kuntasektorilla. Tämä on jatkuvaa taistelua ja perustelua nuorisotyön olemassaolosta. Vastaajista 49 % arvioi nuorisotoimen käyttömenojen osuuden kunnan koko taloudesta asettuvan 0,1 0,5 % välille. Pienempään osuuteen (alle 0,1 %) päätyi reilu kymmenen prosenttia vastanneista. Vastaavasti astetta suuremmaksi (0,6-1 %) osuuden arvioi 17 % vastanneista. Huomattavaa on vuoden 2006 tapaan se, että 16 % vastaajista ei osannut vastata kysymykseen. Reilu kolmannes vastaajista ei myöskään osannut arvioida kuntansa nuorisotyön valtionosuutta suhtees- 10 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto

11 sa kunnan käyttötalouteen. 23 % vastanneista arvioi osuuden sijoittuvan 2-5 %:n välille. 22 % arvioi sen asettuvan 6-15 %:n välille. Rahoituksessa tapahtuneista muutoksista 72 % vastaajista on sitä mieltä, että rahoitus on joko pysynyt samana tai kasvanut jonkin verran. 22 % vastanneista arvioi sen pienentyneen jonkin verran. Rahoituksen tulevaisuuden näkymistä ollaan kuitenkin jokseenkin eri mieltä. Vastaajista 79 % uskoo rahoituksen joko pysyvän samanlaisena tai heikkenevän. Tästä 40 % uskoo sen pysyvän samanlaisena ja 39 % vähentyvän joko jonkin verran tai huomattavasti. Rahoituksen kasvuun uskoo 21 %. Vuonna 2006 rahoituksen uskoi heikkenevän 37 % ja vuonna % vastanneista. Odotukset nuorisotyön rahoituksen supistumiseen nousi vuodesta 2004 vuoteen 2006 aimo harppauksen, jopa 20 %. Vuoteen 2009 tahti on selkeästi heikentynyt, vaikkakin rahoituksen laskuun varaudutaan yhä laajemmin. Tulevaisuuden odotukset ovat yllättävän pitkälle kaksijakoisia. Tuleviin aikoihin luotetaan koko lailla yhtä laajalti kuin niihin suhtaudutaan epäilevästi. Paikkakunnan koko ja nuorten muuttoliike tuntuvat vaikuttavan tulevaisuuden odotuksiin. Kuntaliitokset sekä arveluttavat että antavat toivoa paremmasta. Taloudellinen tilanne ja lama tuovat uhkia. Kunnissa säästöjen pelätään kohdistuvan esimerkiksi juuri nuorisotoimeen. Kyselyn teon aikaan lamasta puhuttiin tiedotusvälineissä paljon ja myös syksylle 2009 ennustettu kuntatalouden heikkeneminen näkyy vastauksissa: Kuntien taloustilanteen synkkyyteen nähden on vaikea uskoa että nuorisopalveluiden resurssit huomattavasti nousisivat. Pienimuotoinen lasku voi olla realistisempaa, usko ja toivo resurssien pysymisestä kuitenkin elää. Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

12 Yli asukkaan kunnissa viranhaltijat uskovat eniten nuorisotyön määrärahojen kasvuun, mutta toisaalta melkein yhtä iso osa uskoo niiden vähenevän. Tulevaisuuden rahoitusarvioissa esiintyy paljon hajontaa kaiken kokoisissa kunnissa. Kasvuun uskotaan kuitenkin enemmän sitä mukaa, kun väkiluku kasvaa. Kunnassamme lasten ja nuorten osuus väestöstä on huomattavan suuri, noin 45 %. Nuorten osallisuus päätöksenteossa sekä nuorten merkitys paikkakuntamme kehittämisessä on ollut vahvasti esillä päättäjien tekemissä paikkakunnan kehittämisstrategioissa. Uskon päättäjien etsivän keinoja rahoituksen lisäämiseen sekä sitoutuvan nuorten elinolojen kehittämiseen. Vuoden 2009 valtion budjetissa valtionosuus kunnalliselle nuorisotoiminnalle on 14 euroa alle 29-vuotiasta kuntalaista kohden. Tähän osoitettiin vuoden 2009 budjetissa 7,54 miljoonaa euroa. Lisäksi vuoden 2009 budjetissa pitkästä aikaa osoitettiin rahaa myös nuorisotilojen rakentamiseen yhteensä 2 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 valtio jakaa kokonaisuudessaan nuorisotyömäärärahoina 52,2 miljoonaa euroa, mikä on noin 0,1 prosenttia valtion koko budjetista. Nuorisotyön saamissa rahoissa on tapahtunut Kaavio 2. Arvio nuorisotyön rahoituksen muutoksista. 12 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto

13 kasvua, esimerkiksi vuonna 2001 vastaava tuki oli vain 11 miljoonaa euroa. Valtionosuus kattaa keskimäärin 4,7 % kuntien nuorisotoimen käyttökustannuksista. Kunnat käyttävät vuodessa keskimäärin noin 30 euroa nuorisotyöhön asukasta kohden. Nuorisoasioista vastaava nuorisoasioiden esittelijänä Nuorisotyöntekijöiden rooli nuorisoasioiden esilletuojana on merkittävä. Keskustelun ja vuorovaikutuksen ylläpito nostaa nuorisotyön arvostusta ja sen mahdollisuuksia nuorison elinolojen parantamiseen. Luottamushenkilöt on pidettävä hereillä ja epäkohdat on tuotava rohkeasti esiin päättäjille. Viranhaltijoiden aktiivisuus nuorisotoimen asioiden esittelyssä kunnan päättäjille on laskenut vuoden 2004 selvityksen jälkeen tasaisesti. Vuon- Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

14 Kaavio 3. Nuorisotoimen viranhaltija nuorisotoimen asioiden esittelijänä. na % viranhaltijoista oli esitellyt nuorisotoimen asioita kunnanvaltuustoille ja 32 % kunnanhallituksille. Vuonna 2006 vastaavat luvut olivat valtuustojen kohdalla 22 % ja hallitusten kohdalla 31 %. Esittelytiheys on kunnanhallitusten kohdalla laskenut edelleen. Tämän kyselyn mukaan 29 % viranhaltijoista on viimeisen kolmen vuoden aikana esitellyt nuorisoasioita kunnanhallituksille ja 23 % kunnanvaltuustoille. Lääneittäin jaoteltuna aktiivisinta aluetta on Oulun lääni (esittelyt valtuustolle 38 % ja hallitukselle 47 %). Vähiten nuorisotoimen asioita on esitelty Länsi-Suomen läänissä (valtuustolle 20 % ja hallitukselle 23 %). Ne viranhaltijat, joiden tehtäviin kuuluu myös muita toimialoja, ovat esitelleet nuorisotoimeen liittyviä asioita hieman useammin kuin pelkästään nuorisotointa hoitavat. Myös arvio omalle työlle lautakunnalta saadusta tuesta vaikutti vastauksiin. Erittäin paljon tukea saavat ovat esitelleet nuorisotoimen asioita huomattavasti useammin kuin ne, jotka arvioivat tuen olevan vähäisempää. Toisaalta ne viranhaltijat, joiden kunnissa ei ole ollut toimivaa nuorisovaltuustoa tai muuta vaikuttajaryhmää, esittävät huomattavan harvoin nuorisotoimea koskevia asioita kunnan luottamushenkilöille. Tätä tulosta vasten tarkasteltuna nuorisovaltuuston olemassaolo kertoo sekä viran- 14 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto

15 haltijan aktiivisuudesta että nuorten vaikutusmahdollisuuksien todellisesta, vaikkakin välillisestä lisääntymisestä nuorisovaltuuston toiminnan kautta. Nuorisotyöntekijän aktiivisuus on myös todennäköisesti vaikuttamassa nuorisovaltuuston syntyyn. Lisää nuorisovaltuustoista alkaen sivulta 19. Valtuutettujen nuorisoa koskevat aloitteet Taloustaantuman aikana on nyt jo selvästi havaittavissa päättäjien huoli erityisesti nuorten työllistämiseen liittyen. Perusnuorisotyön arvostus on kuitenkin kyseenalaista useimpien päättäjien kohdalla ja vallalla on käsitys siitä, että nuorisotyö on vain ja ainoastaan sitä, että meillä on nuorisotilat, jotka ovat avoinna kolme kertaa viikossa syys- ja kevätkaudella. Valtuutettujen tekemät nuorten asioita koskevat aloitteet ovat vähen- tyneet verrattuna sekä vuoden 2004 että vuoden 2006 selvitykseen. Vuodesta 2004 vuoteen 2006 valtuutettujen aktiivisuus oli vähentynyt huomattavasti, yli 10 %. Tämän jälkeen aloitteiden määrä on kääntynyt hienoiseen nousuun. Vuonna %: ssa kuntia ei tehty lainkaan nuorisoaloitteita, kun vuonna 2006 vastaava luku oli 43 %. Vuoteen 2004 verrattuna tulos on kuitenkin heikompi. Valtuutettujen aktiivisuus nuorisokysymyksissä vaihtelee huomattavasti kunnan väkiluvun mukaan. Vuoden Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

16 2006 tapaan useimmin aloitteita on tehty isoissa, yli asukkaan kunnissa (keskiarvo 94 %). Vähiten aloitteita on puolestaan tehty pienissä, alle 5000 asukkaan kunnissa (keskiarvo 44 %). Niissä kunnissa, joissa toimii nuorisovaltuusto, aloitteita on tehty keskimäärin hieman enemmän kuin yleensä, ja toisaalta niissä kunnissa, joissa nuorisovaltuustoa ei joko ole tai sen toiminta on loppunut, aloitteita on tehty keskimääräistä vähemmän. Kaavio 4. Kunnanvaltuutettujen nuorisoa koskevat aloitteet Nuorisoasioista vastaava luottamuselin Nuorisotyön verkostoituminen muiden lasten ja nuorten parissa työskentelevien tahojen kanssa on nostanut nuorisotyön roolia yhtenä merkittävänä toimijana. Vuonna 2009 suurin yksittäinen enemmistö (38 %) viranhaltijoista il- moitti, että heidän kunnassaan nuorisoasioista vastaa sivistyslautakunta. 29 %:ssa kunnista nuorisoasioista vastaa puolestaan vapaa-aikalautakunta. Tilanne on viimeksi kuluneena kolmena vuotena muuttunut. Vuoden 2006 kyselyssä vapaa-ajanlautakunnat vastasivat nuorisoasioista 38 %:ssa kun- 16 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto

17 tia ja sivistyslautakunnat 30 %:ssa kuntia. Pelkästään nuorisoasioita hoitavia lautakuntia on noin kuudessa prosentissa kuntia, mikä noudattelee vuosien 2004 ja 2006 tuloksia. Eniten nuorisolautakuntia on puolestaan isoissa, yli asukkaan kunnissa, ja lääneittäin jaoteltuna Etelä-Suomen läänissä (keskiarvo 15 %). Vuoden 2009 kyselyä varten luotiin uusi luokka, nuorisoja vapaa-ajan lautakunta, joita löytyi noin kahdesta prosentista kuntia. Prosentuaalisesti eniten nuorisoasioita hoitavia sivistyslautakuntia on Lapin ja Oulun lääneissä (noin 58 % kummassakin) ja vähiten Länsi-Suomen läänissä (27 %). Länsi-Suomen läänissä vapaa-ajan lautakuntia on prosentuaalisesti eniten kaikista (40 %). Alle asukkaan kunnissa nuorisoasioista vastaa useimmiten sivistyslautakunta ja asukkaan kunnissa puolestaan vapaa-ajanlautakunta. Asukasluvun kasvaessa tehtävät luultavasti eriytyvät enemmän ja useita asioita hoitavien lautakuntien määrä vastaavasti nousee. Paras taho nuorten asioiden hoitoon Päättäjinä on tällä hetkellä nuoria ja uusia valtuutettuja, jotka suhtautuvat asianmukaisesti nuorisotyöhön. Ymmärrystä ja tavoitteellisuutta vapaa-aikapalvelujen ja kasvatustyön suhteen on nyt aiempaa enemmän. Viranhaltijoilta tiedusteltiin myös sitä, mikä olisi heidän mielestään paras taho kunnassa sovittamaan yhteen nuorten elinolojen parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Vastaajista 33 % pitää vapaa-ajanlautakuntaa otol- Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

18 lisimpana tähän tehtävään. Tulos on käytännössä sama kuin vuonna Sivistyslautakuntaa pitää parhaana 31 % vastanneista. Vuonna 2006 vastaava luku oli noin 23 %. Sekä nuorisoasioista vastaavien sivistyslautakuntien määrä että niiden nauttima suosio ovat siis kasvaneet hieman alle 10 %. Toisaalta vapaa-ajanlautakunnan kannalla on silti isompi joukko. Nuorisolautakunnan parhaaksi vaihtoehdoksi nimesi 16 % vastanneista, mikä osoittaa, että nuorisolautakunnille olisi tarvetta. Varsinaisia nuorisolautakuntia on kyselyn mukaan vain 6 % kunnista, ja nuoriso- ja vapaa-ajan lautakuntia 2 %. Viranhaltijoiden kokemus omalle työlle lautakunnilta saadusta tuesta Olemme jääneet kuntiin yksin taistelemaan nuorten puolesta. Nuorisotyöntekijät ovat pääosin naisia ja niin kilttejä, etteivät uskalla ärähtää. Lisäksi lautakunta vaihtui eikä sillä ole sitäkään tietämystä mitä edellisellä lautakunnalla. Nuorisolaki ei velvoita kuntia palkkaamaan päteviä työntekijöitä, vaan palveluja ostetaan sieltä, mistä halvimmalla saa. Kolmessa vuodessa viranhaltijoiden kokemukset työlleen kunnan luottamushenkilöiltä saamastaan tuesta ovat pysyneet samansuuntaisina, joskin tukea arvioitiin saadun hieman vähemmän kuin aiemmin. Vuonna % ilmoitti, että saa työlleen tukea korkeintaan jonkin verran. Arvionsa mukaan täysin ilman tukea työskentelevien määrä oli noussut kolmella prosentilla ja enemmän tai vähemmän 18 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto

19 tukea saavien osuus vastaavasti tippunut. Kunnan luottamushenkilöiltä saavat työlleen erittäin paljon tukea useimmin pienten, alle 2000 asukkaan kuntien viranhaltijat. Tosin tämä joukko on määrällisesti pienempi kuin muut, yhteensä vain 14 kuntaa, joista kolmessa tukea arvioitiin saatavan erittäin paljon. Toisaalta yli asukkaan kuntien viranhaltijoista peräti 47 % (8 kuntaa) arvioi saavansa melko paljon tukea, kun koko maan osalta keskiarvo oli 29 %. Yli asukkaan kunnissa vähintään melko paljon tukea saavia viranhaltijoita on niin ikään keskimääräistä enemmän, 65 % vastanneista. Kaavio 5. Viranhaltijoiden kokemukset työlleen lautakunnilta saamasta tuesta. Nuorten kuuleminen Nuorten kuuleminen lisää paineita kehittää koko nuorisotoimikenttää. Vuoden 2010 loppuun mennessä kaikissa Suomen kunnissa tulee olla toimiva 5-17-vuotiaiden lasten ja nuorten kuulemis- ja osallistumisjär- jestelmä. Nuorten osallistuminen itseään koskevaan päätöksentekoon on siis lain mukaan taattava kuntatasolla. Tämän kuulemisvelvoitteen tiimoilta kuntiin on esimerkiksi perustettu erilaisia nuorisovaltuustoja ja nuorten vaikuttajaryhmiä. Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

20 Tässä kyselyssä nuorisotoimen viranhaltijoilta kysyttiin sitä, miten nuorten kuulemisvelvoite hoidetaan heidän kunnissaan. 71 % vastaajista ilmoittaa kunnassaan nuorten kuulemisvelvoitteen toteutuvan nuorisovaltuuston tai nuorten vaikuttajaryhmän kautta. Perusteilla olevia nuorisovaltuustoja tai muita ryhmittymiä on 13 %:ssa kunnissa. Vuonna 2006 nuorisovaltuustojen kautta toimittiin 50 %: ssa kuntia, ja tuolloin 11 % vastaajista ilmoitti nuorisovaltuuston olevan perusteilla. Vuonna % ilmoittaa hoitavansa kuulemisvelvoitteen nuorisotilatoiminnan ja 56 % oppilaskuntatoiminnan kautta. Kummankin reitin suosio on kasvanut verrattuna vuoteen Vähemmän mainintoja sai Internetin kautta tapahtuva kuuleminen (39 %), kuitenkin kasvaen verrattuna aiempaan mittaukseen. Nuorisojärjestöjen edustajien kautta tapahtuva vaikuttaminen ei saanut suurta suosiota, ja sen koettu merkitys on jopa hieman laskussa verrattuna vuoden 2006 mittaukseen. Keskimäärin kunnissa on käytössä kolme nuorten kuulemistapaa. Huomattavaa on, että kolmen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna tietoisuus kuulemisvelvoitteen toteuttamisesta on oleellisesti lisääntynyt. Tämä on kuitenkin luonnollista ottaen huomioon sen, että vuoteen 2010 mennessä nuorten kuulemisjärjestelmän tulisi koko maan kattava. Kaavio 6. Nuorisolain 8 :n toteuttaminen kunnissa. 20 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto

21 Nuorisovaltuustot ja muut nuorten vaikuttajaryhmät Nuorisoparlamentin vakinaistaminen on tuonut lisää vaikutusmahdollisuuksia kunnan nuorille ja tätä kautta myös päättäjät ovat alkaneet arvostaa nuorisotyötä enemmän. Nuorisovaltuusto vastaava nuorten vaikuttajaryhmä toimi kyselyhetkellä 71 %:ssa kyselyyn vastanneista kunnista. Vuonna 2006 määräksi arvioitiin noin 60 %. Nuorisovaltuuston perustaminen on suunnitteilla 8 %:ssa kuntia, mutta toisaalta 10 % vastaajista ilmoitti, että heidän kunnissaan nuorisovaltuusto on lopettanut toimintansa. Nuorisovaltuuston toiminnan loppumisen taustalla nähtiin usein ak- tiivisten nuorten puute tai nuorten muuttoliike pois kotikunnasta. Erään vastauksen mukaan nuorisovaltuuston parissa tehty työ olisi liian aikaa vievää. Lääneittäin tilanne vaihtelee jonkin verran. Eniten toimivia nuorisovaltuustoja on Lapin läänissä. Jopa 91 %: ssa Lapin läänin kunnista toimii nuorisovaltuusto. Vuonna 2006 sellainen toimi jokaisessa Lapin läänin kunnassa. Oulun läänissä toimivia nuorisovaltuustoja on 77 %:ssa kuntia ja lakkautuneita 12 %. Etelä-Suomen läänissä nuorisovaltuustoja on 74 %:ssa kuntia, Länsi-Suomen läänissä 68 % ja Itä- Suomen läänissä 63 %. Kolmen edelli- Kaavio 7. Nuorisovaltuustojen määrä kunnissa. Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

22 Vaikuttajaryhmän kautta nuoret ovat saaneet enemmän ääntään kuuluville. Kunnassamme nuorisovaltuustosta on tullut tärkeä toimija, joka otetaan todesta. Uskon, että tulevaisuudessa lasten ja nuorten hyvinvointiin satsataan enemmän. sen kohdalta osuudet olivat kasvaneet %. Vuonna 2009 nuorisovaltuustojen mahdollisuudet osallistua kunnanvaltuuston, -hallituksen ja lautakuntien kokouksiin ovat selkeästi paremmat kuin vuonna Noin puolet viranhaltijoista ilmoitti kolme vuotta sitten, ettei nuorisovaltuustojen osallistuminen luottamuselimien kokouksiin ollut mahdollista. Nyt näin ilmoittaa enää 30 % vastanneista. Kaikkien lautakuntien kokouksiin saa tätä nykyä osallistua 23 % (2006 noin 13 %) nuorisovaltuustoista. Kasvua kolmen vuoden takaiseen tilanteeseen oli siis 10 %. Varaa kasvuun olisi kuitenkin vielä rutkasti. Vuoden 2008 nuorisobarometrin pääteema on nuorten suhde kuntaan sekä kunnalliseen toimijuuteen. Nuorisobarometrissa kysyttiin muun muassa sitä, uskovatko nuoret voivansa aidosti vaikuttaa asuinkuntansa asioihin. Tulosten mukaan harva nuori uskoo näin, vain noin viidennes vastanneista. Nuorten tietämys oman kuntansa vaikuttajaryhmän olemassaolosta on myös vaihtelevaa. Vuoden 2008 Nuorisobarometrin mukaan niissä kunnissa, joissa on toimiva nuorisovaltuusto, 44 % nuorista tietää siitä. Nuorisobarometriin haastatelluista nuorista noin 87 % asui kunnassa, jossa nuorisovaltuusto on toiminnassa. Tiedonsaanti yleisesti vaikuttamismahdollisuuksista ja omat todelliset vaikuttamiskokemukset liittyvät tuloksissa yhteen. Nuorisotoimen viranhaltijoilta kysyttiin heidän kantaansa nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääntymiseen suhteessa nuorisovaltuustoihin. Vaikutusmahdollisuuksien lisääntymistä nuorisovaltuustojen kautta melko tai erittäin todennäköisenä pitää yhteensä 39 % vastanneista. Kuiten- 22 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto

23 kin enemmistö vastanneista uskoo nuorten vaikutusmahdollisuuksien kasvaneen nuorisovaltuustojen myötä vain korkeintaan jonkin verran. Luvuissa on havaittavissa pientä kasvua verrattuna kolmen vuoden takaiseen tilanteeseen, varsinkin kohdissa erittäin paljon ja melko paljon. Nuorisovaltuustojen lisääntymisen voi nähdä heijastuvan tähän tulokseen. Samaten nuorten osallistumisoikeus luottamuselinten kokouksiin on kasvanut, joka sekin osaltaan vaikuttanee tähän tulokseen. Vuoden 2006 kyselyssä nuorisovaltuustojen vaikutuksesta tulokset olivat samansuuntaiset. Nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääntymiseen uskotaan nyt hieman useammin. Kaavio 8. Nuorten vaikutusmahdollisuuksien kasvu nuorisovaltuustojen myötä. Nuorisotyön merkitys ja arvostus Nuorisotyön merkitys kasvaa tämän hetken taloudellisen tilanteen vuoksi. Nuorisotyön ja -tekijöiden pitää pystyä vastaamaan haasteeseen. Vastaajista 58 % arvioi nuorisotyön merkityksen kasvaneen jonkin verran suuremmaksi kuluneen viiden vuoden aikana. Huomattavaan kasvuun uskoo 14 % vastanneista. Yhteensä kasvuun uskovia on 72 % vastanneista. Nuorisotyön merkityksen jonkinasteista kasvua pidettiin nyt yli 10 % todennäköisempänä kuin kolme vuotta sitten. Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

24 Ihmelääkettä ei ole Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton puheenjohtajana minulla on ollut melkoinen aitiopaikka seurata nuorisovaltuustojen ja muiden nuorten vaikuttajaryhmien mahdollisuuksien ja toimijoiden kehittymistä jo pian kolme vuotta. Nuorisovaltuustoilla on enemmän vaikuttamisen paikkoja sekä paikallisesti, alueellisesti että valtakunnallisesti kuin koskaan. Jopa suurin osa viranhaltijoista kokee, että nuorisovaltuuston kautta nuoret ovat saaneet lisää vaikutusvaltaa asioihinsa edes jonkin verran. Minusta se on osoitus siitä, että nuorisovaltuustot tekevät osaltaan hyvää työtä ja että nuorten edustajaa kaivataan kaikissa kunnissa. Nuorisovaltuuston olemassaolo paperilla ei kuitenkaan tarkoita vielä mitään. Tämä oli toki tuttu toteamus jo ennen työskentelyäni Allianssin Nuorten vaikuttamismahdollisuuksien arviointihankkeessa, mutta hankkeessa tehdyllä kuntakierroksella sain todeta sen erityisen kouriintuntuvasti. Kaikissa kunnissa, joissa yhdessä tutki- ja Anu Gretschelin kanssa kävimme, oli nuorisovaltuusto, mutta sen olemassaolosta paikalla olleet nuoret eivät välttämättä tienneet mitään. Saimme kuulla kymmeniä esimerkkejä tapauksista, joissa nuorisovaltuustoa ei oltu kuultu tai sen toiminnassa oleviin rakenteellisiin ja lamauttaviin ongelmiin puututtu. 20 kunnasta vain kolmessa oli aiemmin järjestetty tilaisuuksia, joissa kuntapäättäjät olivat tavanneet nuoria vaikuttajia ja olipa mukana sellaisiakin kuntia, joissa luottamushenkilöt eivät kutsuista huolimatta vaivautuneet paikalle edes ulkopuolisen tahon järjestämään keskustelutilaisuuteen. Tämä kieli minulle välinpitämättömyydestä nuorisovaltuuston ja muiden nuorten vaikuttamishalua kohtaan. Kaikkialla tilanne ei kuitenkaan ollut tai ole yhtä synkkä kuin edellä maalailemani kuvat. Joissakin kunnissa nuorten kuulemiselle ja vaikuttamiselle on luotu selkeät puitteet, joilla on vahva tuki sekä viranhaltijoiden että luottamushenkilöiden keskuudessa. Kunnis- 24 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto

25 sa, kuten Kuusamo, Sastamala ja Himanka, nuorten kuulemiselle on järjestetty aikaa ja paikkoja ilman systemaattista ja pitkäjänteistä työtä tällaisia tuloksia ei voi syntyä. Aktiivinen nuorten osallisuuden ja aseman edistäminen näkyy näissä kunnissa vaikkapa siten, että kuntaliitoksen yhteydessä liittymissopimukseen on haluttu kirjauttaa erikseen nuorten osallisuuden kehittäminen tai siten, että kunnallisen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman valmisteluun on otettu aidosti mukaan nuoria. Minulle tämä on sitä aitoa aktiivisuutta nuorisoasioissa, eikä vain näennäistä rakenteiden ylläpitoa. Mitään kuntaa ei voida kehua erityisen nuorisoystävälliseksi ainoastaan sen vuoksi, että siellä on nuorisovaltuusto. Nuorisovaltuuston olemassaolo kunnassa kaipaa resursseja ja aitoa kanssakäymistä vaikuttajaryhmän ja kuntapäättäjien kesken. Nuorisovaltuustoissa toimiville nuorille on annettava työkalut, joiden avulla he kykenevät edustamaan kuntansa nuoria kunnallisessa päätöksenteossa ja antamaan äänen myös niille nuorille, joiden kuuleminen ei syystä tai toisesta ole aina mahdollista. Lisäksi vaikuttamisen paikkoja on tarjottava muille kunnassa toimiville nuorten vaikuttajaryhmille, kuten oppilaskunnille ja nuorisotalojen toimikunnille. Näin sekä nuoret että hieman tai paljonkin vanhemmat pääsevät mukaan rakentamaan entistä nuorisoystävällisempää kuntaa sekä tämän päivän että huomisen nuorille kuntalaisille. Sini Korpinen Kirjoittaja on Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton puheenjohtaja Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

26 Vuonna 2004 puolestaan nuorisotyön merkityksen arvioitiin kasvaneen viimeisen viiden vuoden aikana jopa 76 % (17 % paljon). Positiivisimmat arviot nuorisotyön merkityksessä tapahtuneista muutoksista tulivat Etelä-Suomen läänistä, jossa 23 % viranhaltijoista on sitä mieltä, että nuorisotyön merkitys on kasvanut paljon. Jonkin verran kasvua arvioi tapahtuneen 64 % vastanneista. Myös Lapin läänissä nuorisotyön merkityksen arvioidaan kohonneen hieman muita läänejä enemmän. Merkityksen kasvua arvioi Lapin läänissä tapahtuneen paljon 18 % vastanneista ja jonkin verran 73 % vastanneista. Kunnassa ymmärretään nuorisotyön tärkeys. Tällä hetkellä ollaan arvostuksen suhteen hyvässä tilanteessa. Arvostusta on ja se tulee myös esille. En usko, että tätä suurempaa arvostusta kannattaa edes haaveilla nyt kuitenkin täysivaltainen ja moniammatillisten yhteistyökuvioiden tasapuolinen toimija. Noin 73 % vastaajista arvioi nuorisotyön merkityksen kasvavan tulevan viiden vuoden kuluessa (61 % jonkin verran ja 12 % paljon). Vuonna % oli tätä mieltä, ja vastaavasti vuonna 2004 melkein 77 % uskoi näin. Tulevaisuuden odotukset ovat siis viime mittauskerrasta pienoisessa kasvussa, mutta toisaalta vuoteen 2004 verrattuna hieman laskevia. Itä-Suomen ja Oulun lääneissä uskotaan useimmin nuorisotyön merkityksen kasvuun lähitulevaisuudessa Itä-Suomessa 63 % vastanneista uskoo sen kasvavan jonkin verran ja 16 % paljon. Oulun läänissä vastaavat luvut ovat 59 % ja 18 %. Lapin läänissä merkityksen uskotaan useimmiten pysyvän samana. Kaikissa muissa lääneissä uskotaan yleisimmin nuorisotyön merkityksen hienoiseen kasvuun. Kiinnostavaa on, että nuorisovaltuustojen määrän kasvua ei yhdistetty nuorisotyön ennakoituihin tulevaisuusodotuksiin. Kysyttäessä viranhaltijoiden kantaa kuntapäättäjien nuorisotyötä kohtaan tuntemasta arvostuksesta, koko maan mittakaavassa 44 % vastanneista arvioi sen kasvaneen jonkin verran ja 3 % paljon. Vuonna 2006 vastaavat luvut olivat 36 % ja 5 %. 41 % vastaajista arvioi arvostuksen pysyneen samana. 9 % arvioi sen vähentyneen jonkin verran. Keskimäärin arvostuksen arvellaan kuitenkin kasvaneen edelliseen mittauskertaan verrattuna. Itä-Suomen ja Oulun läänit erottuvat tässä muista lääneistä. Näissä lääneissä kuntapäättäjien arvostuksen nuorisotyötä kohtaan arvellaan vähentyneen jonkin verran yli 15 %: ssa vastauksista. Toisaalta kummas- 26 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto

27 sakin läänissä jonkinlaista kasvua arvioi tapahtuneen hieman yli 40 % vastanneista. Arvostuksen arvellaan kasvaneen useimmiten Etelä- ja Länsi- Suomen lääneissä. Kuntapäättäjien arvostuksen nuorisotyötä kohtaan arvioidaan seuraavan viiden vuoden aikana yleisimmin joko pysyvän samankaltaisena (42 %) tai kasvavan jonkin verran (39 %). Huomattavaan kasvuun uskoo 5 % vastanneista, kun vuonna 2006 vastaava osuus oli 4 %. Lääneittäin jaoteltuna tilanne näyttää seuraavalta: Oulun ja Lapin lääneissä jonkinasteiseen arvostuksen kasvuun uskoo jopa hieman yli puolet vastanneista. Etelä-Suomen läänissä arvostuksen uskotaan useimmiten pysyvän samana. Länsi- ja Itä-Suomen lääneissä nuorisotyön arvostuksen ar- vioidaan yleisimmin pysyvän samana tai kasvavan jonkin verran, kaikissa tapauksissa luvut ovat noin 40 %:n luokkaa. Kaavio 9. Viranhaltijoiden arvio kuntapäättäjien tuesta nuorisotyötä kohtaan. Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

28 Tulevaisuutta pohdittaessa myös nuorisotoimien yhdistämisillä ja kuntaliitoksen vaikutuksilla spekuloidaan: Kuntakohtainen nuorisotyö vähenee ja se siirtyy seutukunnalliseksi tai vähintään kahden tai kolmen kunnan yhteiseksi. Perusteluissa mahdollisille tuleville negatiivisille muutoksille mainitaan eritoten nuorisotyön taloudellisten resurssien vähyys ja pelko niiden jatkuvasta heikkenemisestä: Nuorisotoimi jää isojen koulu- ja päiväkotiasioiden jalkoihin. Resursseja ei nosteta toiminnan vaatimusten tasolle, vaan toimeen on tultava yhä suppenevalla raamilla toimintamäärärahaa syövät muun muassa sisäisten vuokrien ja muiden sisäisten maksujen ja palkkojen kasvaminen. Niihin nuorisotoimella ei ole mitään vaikutusmahdollisuutta. Määrärahat eivät kasva nousseiden kustannusten mukaan, vaan kustannukset katetaan pienennetyllä määrärahalla. Millään muulla toimialalla ei resurssien tarpeeseen vastata yhtä huonosti kuin vapaa-aikatoimen alueella: työntekijät tekevät jatkuvasti puolentoista ihmisen työt, mutta henkilöstöä ei lisätä. Kunnan taloustilanteen odotetaan vain heikentyvän, joten lisäsatsauksista nuorisotoimeen ei ole odotettavissa. Toisaalta talouden synkeät näkymät luovat pohjaa myös toiveikkuudelle: Yhteiskunnan muuttuessa sirpaleisemmaksi ja ihmisten pahoinvoinnin lisääntyessä nuorisotyön arvostus tulee väistämättä kasvamaan. Talouslaman uumoillaan vaikeuttavan toimintaa taloudellisten resurssien tasolla, mutta toisaalta pakottavan keskittymään olennaiseen, kuten esimerkiksi juuri nuorisotyöhön. Toisaalta nuorisotyön koetaan usein jäävän kuntataloudessa muiden jalkoihin. Myös väestön ikääntyminen huolestuttaa nuorisotyöhön suunnattavien määrärahojen suhteen: Kunnassamme peruspalvelujen toimialalla tuntuu tällä hetkellä kaiken muun toiminnan kehittäminen jäävän vanhustyön ja terveyspalvelujen jalkoihin. Koska kunnassamme ikäihmisten osuus väestöstä on suuri ja kasvaa edelleen, tarvitaan sinne ja terveyspalveluihin koko ajan lisäpanostusta. Tosin osa päättäjistä on kiinnostunut kehittämään nuorten palveluja, jotta nuoret viihtyisivät kotipaikkakunnalla ja ehkä palaisivat tänne myöhemmin opiskelujen jälkeen töihin. Osa ymmärtää, että nuorissa on tulevaisuus. 28 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto

29 Erityisesti isojen kuntien nuorisotoimen viranhaltijat uskovat kuntapäättäjien arvostuksen nuorisotyötä kohtaan kasvavan seuraavan viiden vuoden aikana. Kasvuun uskovien määrä kasvaa tasaisesti kunnan väkiluvun kasvun mukaan. Nuorisotyöstä tulee osa laajempaa lastensuojelun ennaltaehkäisyn prosessia. Näin nuorisotyötä on vaikea tarkastella erillisenä ja se on myös resursoitava prosessin vaatimuksista käsin. Näin tapahtunee ainakin niissä kunnissa, joissa asian lastensuojelun kysymyksiin ja kasvatuksen pulmakulmiin ollaan valmiita panostamaan. Valmius kohdata erilaisuutta Nuorisotyö tulee voimakkaasti ja osittain edelläkävijänä uusiin ympäristöihin ja erilaisella tavalla kun muut palvelut. Tärkeitä uusia palvelumuotoja ovat muun muassa verkkonuorisotyö ja yleensä ottaen palvelut siellä missä nuoret kokoontuvat ja kynnys osallistumiseen on matala. Nuorisotyöllä on tärkeä rooli myös rakennettaessa uusia toimintamenetelmiä ja -edellytyksiä esimerkiksi kouluihin. Vuonna % vastaajista on sitä mieltä, että esteetön pääsy nuorisotiloihin toteutuu joko erittäin (41 %) tai melko hyvin (32 %) Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nuorisotilojen suunnittelussa on huomioitu esimerkiksi pyörätuolilla liikkuvat nuoret. Vuonna 2006 vastaava luku oli 85 %. Vastaajista 41 % arvioi, että oman kun- nan yhdenvertaisuussuunnitelmassa nuorten asiat on otettu vähintään melko hyvin huomioon. Lähes sama määrä, 39 % viranhaltijoista ei osannut arvioida asiaa. Tieto nuorisotoimen palveluista arvioidaan olevan vähintään melko hyvin nuorten saavutettavissa 69 %:ssa kuntia ja melko tai erittäin huonosti 27 %:ssa kuntia. Viranhaltijoilta kysyttiin arviotita nuorisotoimen henkilökunnan valmiudesta kohdata eri vähemmistöjen edustajia sekä maahanmuuttajia. Henkilökunnan valmiudessa kohdata eri vähemmistöjen edustajia on viranhaltijoiden arvioiden mukaan tapahtunut pientä parannusta. Vuonna % vastaajista arveli henkilökunnalla olevan vaikeuksia kohdata maahanmuuttajia. Vuonna 2009 näin uskoi 15 % vastanneista. Erittäin huonoina valmiuksia pitää kuitenkin vain yksi pro- Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

30 sentti vastanneista. Lisäksi vastaajien suuri enemmistö, 83 % vastanneista arvioi henkilöstön valmiuksien olevan vähintään melko hyvät. Uutena kysymyksenä tässä kyselyssä oli nuorisotoimen henkilöstön suhtautuminen eri vähemmistöjen edustajiin. Vastaajista lähes 90 % pitää henkilöstön valmiuksia tässä suhteessa vähintään melko hyvinä. Lisäksi viranhaltijoilta tiedusteltiin nuorisotoimen tapahtumien ja palvelujen suhteen sitä, arvioivatko viranhaltijat tiedon olevan esimerkiksi näkö- ja kuulovammaisten helposti saavutettavissa. Noin 70 % vastaajista arvioi esteettömän tiedonkulun toteutuvan vähintään melko hyvin. Vastaajilta kysyttiin myös arviota heidän omien kuntiensa nuorten valmiudesta kohdata monikulttuurisuutta. Tässä arveltiin tapahtuneen suhteessa vähemmän positiivista muutosta. Vuonna % vastannaista arvioi nuorten valmiudet enintään melko huonoiksi. Nyt tätä mieltä on 18 % vastanneista. Toisaalta 70 % viranhaltijoista arvioi kuntansa nuorten suhtautuvan monikulttuurisuuteen vähintään melko hyvin. 30 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto

31 Ovet auki osallistumiseen! Varhaisnuoruuteni muistot kunnallisesta nuorisotoiminnasta ovat toverillisia ja toiminnantäyteisiä. Kaksi kerrosta liukkaita kiviportaita ei koitunut esteeksi, kun roteva taksikuskini avusti minut pyörätuolissani nuorisotiloille: tiistaisin savikerhoon ja torstaisin taidekerhoon. Kohokohtia olivat samoissa tiloissa järjestetyt diskot. Portaissa kantamisen lisäksi jännitystä aiheuttivat illan viimeiset hitaat. Ketä haettaisiin ensimmäisenä tanssimaan, ja rohkenisiko joku hakea minua? Alkeellisiin metsäolosuhteisiin, nuorisotoimen kesäleireille, osallistuin henkilökohtaisen avustajani kanssa. Kunta palkkasi avustajan myöhemmin myös nuorisovaltuuston tilaisuuksiin. Minun kohdallani osallistuminen mahdollistui ja yhdenvertaisuus toteutui! Jotta voi kokea kuuluvansa joukkoon, kohdata ikäisiään nuoria ja oppia uusia taitoja, täytyy päästä sisälle paikkaan, jossa harrastustoiminta tapahtuu. Haastattelemani* pyörätuolilla liikkuvat nuoret kertovat, että nuorisotalon ovella odottaa yhä liian usein itsemurhavehje, liian jyrkäksi rakennettu tappoluiska tai portaat, joista ei itsenäisesti selviydy: Vaikka ohjaaja toivottaisikin tervetulleeksi, portaat puhuvat toista kieltä. Liikuntavammaiset nuoret arvioivat, että esteettömyyden toteutuminen vaatisi eniten muutostöitä motivaatiotasolla. Tapahtumapaikkojen esteettömyydestä (tai esteellisyydestä) voitaisiin esimerkiksi tiedottaa nuorisotoimen nettisivuilla ja mainoksissa. Sisälle pääsemisen ohella yhtä tärkeää on kysyä, aukeavatko ovet nuorisotoimintaan myös asenteiden tasolla? Onko yhdenvertaisuussuunnittelu systemaattista ja ennakoitua, vai herätäänkö erityistarpeisiin vasta, kun kunnan kukkaro on tyhjä ja ensimmäinen erilainen nuori odottaa ovella? Voivotellaanko vai vahvistetaanko? Suljetaanko pois vai sisällytetäänkö? Homotellaanko huoletta vai huomautetaanko? Homo ei ole haukkumasana, painottaa joukko homo- ja biseksuaalisesti suuntautuvia nuoria. He kannus- Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

32 tavat nuorisotyöntekijöitä ottamaan nollatoleranssin nimittelylle. On tärkeää, että nuorisotyöntekijät pitävät kiinni siitä, ettei kenenkään tarvitse tulla leimatuksi tai kokea intimiteetin rajat ylittävää häpeää nuorisotoiminnassa. Toiseuden tai erilaisuuden kokemus saattaa tuottaa nuorelle vaatimuksen puolustaa omaa oikeutta olla sellainen kuin on. Kokemus omana itsenä hyväksytyksi ja kunnioitetuksi tulemisesta on jokaiselle nuorelle tärkeä. Sitä vahvistaa toistuva myönteinen palaute ja moninaisuuden arvostaminen myös osana työyhteisön arkea! Milla Ilonen Kirjoittaja on yhdenvertaisen nuorisotyön tutkija ja tekijä. *Haastattelin 15 eri vähemmistöryhmiin kuuluvaa nuorta työskennellessäni projektisihteerinä Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin Järjestöjen monikulttuurisuus- ja vähemmistönuorisotyön arviointihankkeessa 5/2008 4/2009. Hankkeen tulokset on koottu tutkimusraporttiin Ett vois olla siellä missä ne muutkin, joka löytyy Allianssin monikulttuurisuus- ja vähemmistötyön Internet-sivuilta: 32 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto

33 Järjestötoiminnan rooli nuorisotyössä Järjestöjen aktiiviset ihmiset vanhenevat ja lopettavat. Toivottavasti uusi sukupolvi oivaltaa seuratoiminnan ytimen ja tarkoituksen. Järjestötoiminnan roolin nuorisotyössä arvellaan pysyneen viimeisen viiden vuoden aikana samana noin 44 %:ssa kuntia. Roolin heikentymisen kannalla on noin kolmannes ja vahvistumisen reilut 20 % vastanneista. Vuoden 2006 tulokset olivat samansuuntaisia. Seuraavan viiden vuoden aikana järjestötoiminnan odotetaan pysyvän samana 46 %:ssa kuntia. Merkityksen kasvua (27 %) uumoillaan useammin kuin sen vähenemistä (23 %). Isoimmissa kunnissa järjestötoiminnan roolin arvioidaan kasvavan enemmän kuin pienemmissä. Asukasluvusta riippumatta useimmat viranhaltijat arvioivat järjestötoiminnan roolin pysyneen keskimäärin samanlaisena. Nuorisotoimen yhteistyö järjestöjen kanssa on osassa kuntia tiivistä. Uusia järjestöjä syntyy, ja toimivaa yhteistyötä jo olemassa olevien kanssa halutaan jatkaa ja tiivistää. Järjestöjen roolin nähdään myös kasvavan kunnan kanssa tehtävän yhteistyön turvin. Väestön vanheneminen ja vapaaehtoistoimijoiden vähyys huolet- tavat monia viranhaltijoita. Pienissä kunnissa nuorten muuttoliike sekä toiminnan taloudellinen turvaaminen aiheuttavat myös päänvaivaa niin kunnallisille kuin järjestötoimijoillekin. Järjestötyöhön on tullut hankerahoituksen (OPM) avulla ammatillista osaamista, mikä tarjoaa mahdollisuuksia lisätä järjestötyön osuutta nuorisotyön tehtävissä. Harrastejärjestöjen rooli pysynee kutakuinkin entisellään. Perinteinen järjestötoiminta on lakannut monen järjestön kohdalla. Uusia ja uudenlasia sisältöjä omaavia järjestöjä on syntynyt. Järjestötoiminnan roolin kasvamisen arviointi suhteessa kunnan väkilukuun noudattelee yleistä linjaa melko hyvin. Poikkeuksena ovat alle 2000 asukkaan kunnat, jossa järjestötoiminnan merkityksen vähenemiseen uskoo enemmistö viranhaltijoista (57 %). Väkiluvun kasvaessa tulevaisuususko järjestötoiminnan suhteen kasvaa: yli asukkaan kunnissa suhteellinen enemmistö viranhaltijoista uskoo järjestötoiminnan merkityksen kasvuun (41 %). Negatiivisempiakin arvioita löytyy: Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

34 Järjestöt ovat kohta historiaa. Elämme yksilökulttuurissa, jossa talkootöille ei ole enää sijaa. Ja toisaalta tulevaisuususkoakin on: Kun nuorisotoimen taloudelliset resurssit ovat pienet, kuntien päättäjien on lähdettävä aktiivisesti hakemaan ulkopuolista rahoitusta nuorisotyön kehittämiseksi, joten projektityö kunnallisten ja järjestäytyneiden nuorisoyhdistysten välillä tulee lisääntymään. Nuorisolaki Jos peruspalveluiden ylläpitämiseksi joudutaan realisoimaan kunnan omaisuutta, on turha olettaa, että pitkänäköisyyttä ja ymmärtämystä nuoriin satsaamiseen ja sen tärkeyteen riittäisi. Vuonna 2006 voimaan tullut nuorisolaki velvoittaa kunnat järjestämään alueidensa nuorille mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon liittyen heidän elämänpiiriään sivuaviin asioihin. Nuorisolain määrittelyt kuvaavat kunnan nuorisotyön sisältöä hyvin 64 %:ssa kuntia (melko hyvin 53 % ja erittäin hyvin 11 %). Vastanneista vi- ranhaltijoista 18 % arvioi lain toteutuvan kunnassaan jossain määrin. Vuonna % vastanneista arvioi lain sisällön toteutuvan melko hyvin, joten lain arvellaan nyt toteutuva aiempaa paremmin. Nuorisolain tuntemus on vastaajien joukossa kasvanut mittausten välillä huomattavasti vuodesta Melko tai erittäin hyväksi tietämyksensä arvioi jopa 78 %. Vuonna 2006 vastaava luku oli 44 %. Toisaalta vähintään jonkin verran lisätietoja lain sisällöstä kaipaa yhä noin 64 % vastanneista. Suhteellisesti suurin osa vastanneista arvioi saaneensa koulutusta ja keskus- 34 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto

35 telleensa laista kunnassaan jonkin verran (koulutus 33 % ja keskustelut 36 % vastanneista). Erittäin tai melko hyvin koulutusta on saanut 52 % ja keskustelujen määrän erittäin hyväksi tai melko hyväksi arvioi 54 % vastanneista. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Uudet toimintamuodot, joiden kautta yhä useampi tulee nuorisopalvelujen toimintaan mukaan, ovat avainasemassa. Myös lastensuojelullisen näkökulmat kasvattavat ennaltaehkäisevän toiminnan ja erilaisten työmuotojen tarvetta. Nuorisopoliittisten toimien yhteensovittamiseksi valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi kehittämisohjelman, jossa esitetään valtakunnalliset nuorisopolitiikan tavoitteet ja edistetään ohjelmatyötä lääneissä ja kunnissa. Matti Vanhasen toisen hallituksen laatiman Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehitysohjelma mukaan hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan eräänä toiminnallisena painopisteenä on lasten ja nuorten kansalaistaitojen, kuulemisen, harrastustoiminnan ja osallistumisen edistäminen. Osallisuuden ja varhaisen puuttumisen teemat nostetaan ohjelmassa selkeästi esille. 16 % vastanneista arvioi tuntevansa kehittämisohjelman erittäin hyvin, puolet melko hyvin ja kolmannes melko huonosti. Kysymykseen paikallisista Lapsija nuorisopoliittisen ohjelman sovellutuksista vastasi vain 126 viranhaltijaa. Kaikkiaan 13 vastaajaa ilmoitti, että paikallista sovellutusta ei ole tehty, tai että se on vanhentunut. Suurin osa vastaajista ilmoitti, että heidän kunnassaan on tehty ohjelmasta paikallinen sovellutus. Noin kolmannes vastaajista ilmoitti, että hyvinvointisuunnitelma on joko tekeillä tai päivityksen alla. Paikallisten sovellutusten sisältöjen suhteen on nähtävissä hajontaa. Nuorisovaltuuston perustamista tuskin voi kutsua ohjelmaksi sinällään. Lastensuojelusuunnitelman osana lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma taas painottuu usein helposti liikaa lastensuojeluun, kun painopisteen tulisi olla ennaltaehkäisevässä työssä. Joissain vastauksissa tulevat ilmi kuntaliitosten vaikutukset; omat paikalliset sovellutukset ovat niiden myötä vanhentuneet. Seutukunnallisesti yhteisiä sovellutuksia on myös joitain. Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset