Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013. Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 1"

Transkriptio

1 Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

2 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

3 Sisällysluettelo Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 Raportti Lokakuu 2013 Julkaisija: Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Toimittaja: Kristiina Lampinen Valokuvat: Anna Autio Taitto: Asmo Koste Kirjapaino: Sälekarin kirjapaino oy Optimismia muutoksessa Johdanto... 8 Taustaa vastanneista kunnista Nuorisotoimi kunnassa Nuorisotoimen viranhaltijoiden muut toimialat Nuorisoasioista vastaava toimielin kunnassa Nuoria koskevat aloitteet Nuorten vaikuttajaryhmät kunnallispolitiikassa...14 Mika Nieminen: Aikuisten asenteet ovat lasten ja nuorten osallisuuden suurin este...19 Lasse Lund: Toimiva nuorisovaltuusto yksi laadukkaan nuorisotyön peruskivistä Nuorisotyön merkitys ja arvostus Kunnallisen nuorisotyön resurssit Rahoituksen kehitys Henkilöstöresurssien kehitys Nuorisotoimen ostopalvelut Nuorisotakuun vaikutus nuorisotoimeen Nuorisotakuun vaikutus resursseihin Uudet hankkeet tai palvelut...36 Lauri Ihalainen: Nuorisotyöllä voimaa nuorisotakuuseen Järjestöjen rooli kunnallisessa nuorisotyössä Nuorisolaki ja sen toteutuminen kunnissa Minkä ikäinen on nuori? Nuorisotyön eri muotojen toteutuminen kunnissa Ohjaus- ja palveluverkostot ja niiden tehtävien toteutus Nuorten kuuleminen...50 Timo Mulari & Anu Gretschel: Ohjaus- ja palveluverkosto on parhaimmillaan ryhmien verkosto...52 Tiina Honkonen: Me välitämme monialainen yhteistyö Hankasalmen nuorisotyössä Kuntien palvelurakenneuudistus Kuntaliitosten vaikutus nuorisotyöhön Lähipalvelut ja yli kuntarajojen toteutettavat nuorisopalvelut Yhdenvertaisuus- ja monikulttuurisuus nuorisotyössä...60 Simo Varjonen: Yhdenvertaisuus nuorisotyössä monikulttuurista nuorisotyötä Hyvinkäällä Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

4 Optimismia muutoksessa ta, että nuorisotyön tulevaisuusodotukset ovat korkealla, ja niin niiden pi- tääkin olla! Suomalainen kuntakenttä muuttuu. Kuntauudistus yhdistelee pieniä kuntia suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja hallitus on rakenneuudistuspaketissaan leikkaamassa kuntien rahoitusta miljardilla eurolla. Näistä muutoksista huolimatta nuorisotyön kenttä on optimistinen. 75 prosenttia kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset -kyselyyn vastanneista viranhaltijoista on sitä mieltä, että nuorisotyön merkitys kasvaa seuraavan viiden vuoden aikana. Samoin viranhaltijat kokevat saavansa entistä enemmän tukea oman kuntansa nuorisoasioista vastaavalta luottamuselimeltä. Vastaajien mukaan kuntien luottamushenkilöiden arvostus nuorisotyötä kohtaan on kasvanut ja se vahvistuu myös lähitulevaisuudessa. Myös nuorisotyö on muutoksessa. Nuorten syrjäytymistä ehkäisevä nuorisotakuu on vakiinnuttanut etsivän nuorisotyön ja monialaiset yhteistyöverkostot osaksi kunnallista nuorisotyötä. Samalla ne ovat viemässä nuorisotyötä koko ajan lähemmäksi sosiaalitointa. Tässä on ongelmansa, mutta se ei missään nimessä ole vain kielteistä tai pois ennaltaehkäisevästä työstä. Nuorisotakuu on lisännyt kaiken nuorisotyön arvostusta ja he- rättänyt, ehkä pakottanutkin, kunnan luottamushenkilöitä kiinnittämään huomiota nuorten tilanteeseen yhä enemmän. Nuorisotakuun rahoitus on aiheuttanut haasteita takuun tavoitteeseen pääsemiselle. Kunnallisessa nuorisotyössä kissa joutuu ikävä kyllä elämään kiitoksella: 75 prosentissa kunnista nuorisotakuulla ei ole ollut vaikutusta nuorisotoimen resursseihin. Arvostuksen kasvun lisäksi kunnallisessa nuorisotyössä on muitakin ilon aiheita. Nuorten vaikuttajaryhmien määrä on kasvanut hitaasti mutta systemaattisesti: vaikuttajaryhmiä on 5 prosenttia enemmän kuin kaksi vuotta sitten ja 10 prosenttia enemmän kuin vuonna Lakisääteinen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto on yhdeksässä kymmenestä suomalaisesta kunnasta. Verkostojen määrä on kasvanut kahdessa vuodessa 8 prosenttia. Kädessäsi oleva Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotuksia käsittelevä raportti kertoo kunnallisen nuorisotyön nykytilasta ja tulevaisuusodotuksista. Viidettä kertaa tehty selvitys on toteutettu Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin ja Suomen Kuntaliiton yhteistyönä. On ilo tode- Hanna-Mari Manninen puheenjohtaja Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 6 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

5 1. Johdanto Tämä raportti kokoaa ajankohtaista tietoa ja rakentaa kokonaiskuvaa kunnallisen nuorisotyön tilanteesta vuonna 2013 ja tulevaisuudenodotuksista seuraavien viiden vuoden aikana. Raportissa valotetaan kunnallisen nuorisotyön näkymiä ja haasteita laajaalaisesti käyttäen vertailuaineistona aikaisempia vastaavia kyselyjä. Vastaavat selvitykset on toteutettu vuosina 2004, 2006, 2009 ja Ensisijaisesti tässä raportissa verrataan tuloksia vuosien 2009 ja 2011 kyselyaineistoihin, mutta esimerkiksi nuorisotyön resurssien kehittymistä tarkastellaan pi- demmällä aikavälillä. Kyselyaineisto kerättiin välisenä aikana. Kysely lähetettiin sähköpostitse kaikkiin Suomen 320 kuntaan nuorisotyöstä vastaaville viranhaltijoille. Vastauksia verkossa tehtyyn kyselyyn saatiin 187 kappaletta ja vastausprosentiksi muodostui 58 %. Vastausprosentti oli 12 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2011, jolloin 70 % viranhaltijoista vastasi kyselyyn. Vuoden 2009 kyselyn vastausprosentti oli 52 %. Kyselyn toteuttivat Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto. taajia: näiden kuntaryhmien vastausprosentti oli 72. Alle 5000 asukkaan kunnista puolestaan vain 44 % vastasi kyselyyn. Kuntakokoon suhteutettuna Suomen kunnat ovat suhteellisen hyvin edustettuina tässä selvityksessä. Kaikkein pienimmät kunnat ovat hieman aliedustettuja, kun taas keskisuurista kunnista saatiin vastauksia vähän enemmän suhteessa niiden kokonaismäärään. Yli asukkaan kaupunkien vastausosuus (6 %) noudattelee ko. kuntakoon osuutta Suomen kunnista. Alla oleva taulukko havainnollistaa vastaajajoukon edustavuutta. Siihen on jaoteltu kyselyyn vastanneiden kuntien osuudet ja kaikkien Suomen kuntien osuudet asukasmäärän mukaan. Taustaa vastanneista kunnista Oheiseen taulukkoon on koottu kyselyyn vastanneet kunnat koon mukaan ja niiden osuudet kaikista vastauksista ja asukkaan kuntien viranhaltijat olivat kaikkein aktiivisimpia kyselyyn vas- Suomen kuntien koot ja määrät, lähde Vastanneet kunnat Lukumäärä Osuus vastanneista (%) Alle Yli Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

6 2. Nuorisotoimi kunnassa 2.1 Nuorisotoimen viranhaltijoiden muut toimialat 64 %:lla nuorisotoimen viranhaltijoista myös muita toimialoja, joista yleisin liikuntatoimi. Kunnan nuorisotyöstä vastaavista viranhaltijoista 64 %:lla on vastuullaan nuorisotoimialan lisäksi myös muita toimialoja ja vastaajista 36 % vastaa ainoastaan nuorisotoimialasta. Vastuualueissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia verrattuna kahteen aikaisempaan kyselyyn: tulokset ovat yhteneviä vuoden 2009 kyselyn kanssa. Vuoden 2011 tilanteeseen verrattuna muiden toimialojen osuus on vähentynyt 6 prosenttiyksikköä ja nuorisotoimi siis hieman enemmän omana toimialanaan. Erikokoiset kunnat eroavat merkittävästi toisistaan siinä, vastaako nuorisotoimen viranhaltija myös muista toimialoista. Mitä pienempi kunta, sitä todennäköisemmin toimialoja on useita. 92 %:ssa alle 2000:n asukkaan kunnista vastuualueita on useita, kun taas yli asukkaan kaupunkien nuorisotoimen viranhaltijoista vain yhdellä viidestä on muita vastuualoja nuorisotoimen lisäksi. Muista toimialoista selvästi yleisin on edellisten vuosien tapaan liikuntatoimi, josta vastaa 77 % useamman toimialan viranhaltijoista. Se on myös entisestään yleistynyt nuorisotoimen rinnalla: vuonna 2011 sen ilmoitti vastuualueekseen 70 % vastaajista. Vuoden 2011 tapaan kulttuuritoimesta vastaa 41 % ja raittiustoimesta neljännes vastaajista. Yli kolmasosalla oli vastuullaan jokin muu kuin vastausvaihtoehtona ollut toimiala. Näistä useimmin mainitaan museotoimi, kotiseutuarkisto, matkailu ja kansalaisopistotoiminta. Myös aamu- ja iltapäivätoiminta sekä työllistämistoimenpiteet eritellään toimialoiksi. Sosiaalitoimi ei kuulu yhdenkään nuorisotoimen viranhaltijan vastuualueeseen (vielä %). 2.2 Nuorisoasioista vastaava toimielin kunnassa Nuorisoasiat yleisimmin sivistyslautakunnan vastuulla. Nuorisotyöstä vastaavilta viranhaltijoilta tiedusteltiin kunnan nuorisoasioiden vastuutusta. 44 % vastaajista ilmoittaa nuorisoasioiden kuuluvan sivistyslautakunnan toimialueeseen ja noin neljännes vastaajista kertoo niiden kuuluvan vapaa-aikalautakunnalle. Kaksi vuotta sitten toteutettuun kyselyyn verrattuna muutosta ei ole tapahtunut, vaan prosenttiosuudet yleisimpien toimielinten kohdalla ovat pysyneet entisellään. 10 %:ssa vastanneista kunnista nuorisoasiat kuuluvat kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalle tai nuorisolautakunnalle. Noin joka viides vastaaja ilmoittaa jonkin muun kuin vastausvaihtoehdoissa olleen toimielimen. Näissä kunnissa vastaava toimielin on muun muassa peruspalvelulautakunta, elämänlaatulautakunta tai kasvatus- ja opetuslautakunta. Luottamuselimen tuki nuorisotyölle kasvanut hieman. Kunnallisen nuorisotyön viranhaltijat kokevat saavansa hieman enemmän tukea oman kuntansa nuorisoasioista vastaavalta luottamuselimeltä verrattuna kahteen edelliseen selvitykseen: melko paljon tukea kokee saavansa 35 % vastanneista, joka on 6 pro- 10 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

7 senttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2011 tai Melko tai erittäin paljon tukea ilmoittaa saavansa lähes puolet (47 %) vastaajista. Kuitenkin edellisten vuosien tavoin hieman vajaa kymmenesosa kokee, ettei saa lainkaan luottamuselimen tukea työlleen. tettäisiin laajan, useita sektoreita kattavan yhteistyön avulla. Muun muassa monialainen hyvinvointityöryhmä, hyvinvointilautakunta sekä sivistys-, kulttuuri- ja hyvinvointilautakunnan yhteistyö mainitaan parhaimmiksi tahoiksi nuorten asioiden edistämiseen. Aiempina vuosina kyselyssä ei ollut vaihtoehtona ohjaus- ja palveluverkostoa ja tuolloin sivistyslautakunta katsottiin parhaaksi yhteensovittavaksi tahoksi; nyt reilu viidennes katsoo, että sivistyslautakunta suoriutuisi yhteensovittamisesta parhaiten. Vapaa-aikalautakuntaa kannattaa myös yhä pienempi joukko, 13 % vastaajista, mikä on 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Myöskään kunnanhallitusta tai nuorisolautakuntaa (8 % vastanneista) ei pidetä entiseen tapaan nuorten asioiden edistämiseen ensisijaisina. Vuonna % vastaajista valitsi kunnanhallituksen tai nuorisolautakunnan parhaaksi tahoksi. 2.3 Nuoria koskevat aloitteet Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto paras taho yhteensovittamaan nuorten elinolojen parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Nuorten ohjaus- ja palveluverkostolla tarkoitetaan nuorisolain 7 :n mukaisen monialaisen yhteistyön eli paikallistasolla toteutettavan eri nuorisotoimialojen viranomaisten yhteistyön toimintamuotoa, jonka tehtävänä on parantaa nuorille suunnattujen palvelujen keskinäistä toimivuutta ja vaikuttavuutta. Verkostossa on oltava opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Näiden lisäksi siihen voi kuulua puolustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. Nuorisolain mukainen ohjaus- ja palveluverkosto on melko nopeasti saavuttanut nuorisotyön viranhaltijoiden kannatuksen: 37 % vastanneista on sitä mieltä, että nuorten ohjaus- ja palveluverkosto soveltuisi parhaiten yhteensovittamaan nuorten elinolojen parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Viranhaltijat korostavat ylipäätään, että parhaiten nuorten asioita edis- Nuoria koskevat asiat kunnallispolitiikassa esillä aiempaa enemmän. Kunnanvaltuutettujen nuoria koskevat aloitteet ovat lisääntyneet 8 prosenttiyksikköä verrattuna kahden vuoden takaiseen tilanteeseen: 64 % viranhaltijoista ilmoittaa kunnanvaltuutettujen tehneen nuoria koskevia aloitteita kahden vuoden sisällä. Neljännekses- 12 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

8 sä kuntia aloitteita ei ole tehty ja kymmenesosalla viranhaltijoista ei ole tietoa asiasta. Suurissa kaupungeissa valtuutetut ovat tehneet selvästi aktiivisemmin aloitteita nuorten asioihin liittyen verrattuna pieniin tai keskisuuriin kuntiin. Kaikissa yli asukkaan kaupungeissa nuoria koskevia aloitteita on tehty viimeisen kahden vuoden aikana. Myös lähes kolme neljästä keskisuurten, asukkaan kuntien viranhaltijoista ilmoittaa, että aloitteita on tehty. Pienimpien (alle 2000 asukkaan) kuntien aloiteaktiivisuus on ollut huomattavasti vähäisempää: aloitteita on tehty alle puolessa (46 %) vastanneista kunnista. 2.4 Nuorten vaikuttajaryhmät kunnallispolitiikassa Nuorten kunnallisten vaikuttajaryhmien määrä on kasvanut hieman. Nuorisovaltuusto tai muu vastaava ryhmä 81 %:ssa kunnista. Kuntien nuorisotyöstä vastaavilta henkilöiltä tiedusteltiin, toimiiko kunnassa nuorten vaikuttajaryhmä, eli joko nuorisofoorumi, -valtuusto, -edustajisto tai muu vastaava nuorten äänen esiintuova toimija. Vastausten perusteella nuorten vaikuttajaryhmä on neljässä viidestä suomalaisesta kunnasta. Määrä on kasvanut hitaasti mutta systemaattisesti: vaikuttajaryhmiä on 5 prosenttiyksikköä enemmän kuin kaksi vuotta sitten ja 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna % vastaajista ilmoittaa, että kunnassa on toiminut nuorten vaikuttajaryhmä, mutta toiminta on loppunut. Syyksi mainitaan useimmiten aktiivinuorten muuttaminen pois kunnasta opiskelun tai työn perässä sekä nuorten oman kiinnostuksen puute. Ei ole löytynyt nuoria, jotka olisivat kiinnostuneita. Aktiiviset siirtyivät opiskelemaan muille paikkakunnille. Uusia haetaan koko ajan. Yhdessä kunnassa nuorisovaltuuston toiminta on siirtynyt yläkoulun oppilastoimikunnalle. Myös henkilöstövaihdokset ja hankkeen päättyminen esitetään syiksi vaikuttajaryhmän toiminnan lakkaamiselle. Osassa kunnista ollaan kokoamassa uutta valtuustoa lakanneen tilalle. Jäsenet kokivat liian raskaaksi ja aikaa vieväksi. Kaikissa yli asukkaan kaupungeissa on vastausten perusteella nuorten vaikuttajaryhmä. Myös yli asukkaan kunnissa tilanne on suhteellisen hyvällä tasolla, nuorisovaltuusto tai vastaava toimii yli yhdeksässä kymmenestä kunnasta. Pienemmissä kunnissa nuorten kunnallinen vaikuttamistoiminta on vähäisempää, vaikuttajaryhmä puuttuu noin kolmanneksesta kuntia. Alla olevaan taulukkoon on koottu vaikuttajaryhmien osuudet erikokoisissa kunnissa. Nuorten osallistumismahdollisuudet kuntien luottamuselinten kokouksiin entisellä tasolla. Nuoret ovat olleet aloitteellisia ja pelkkä nuorten läsnäolo saa aikaan myönteistä suhtautumista. Kunnan koko Nuorten vaikuttajaryhmä Alle % % % % % Yli % Vaikuttajaryhmät kuntakoon mukaan (% kunnista) Nuorten vaikuttajaryhmän osallistumisoikeus kunnan luottamuselinten toimintaan on pysynyt vuosien 2009 ja 2011 tasolla, vaikka nuorten vaikuttajaryhmien määrä on kasvanut. Lähes puolet vastaajista (47 %) ilmoittaa, että nuorilla on vaikuttajaryhmän 14 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

9 kautta oikeus osallistua vain joidenkin tai yhden lautakunnan kokouksiin. Kaksi vuotta sitten näin vastasi 40 % viranhaltijoista. Näistä mainitaan yleisimmin sivistyslautakunta ja vapaa-aikalautakunta. Edellisvuosien tapaan vajaa kolmasosa viranhaltijoista ilmoittaa, ettei osallistumisoikeutta ole lainkaan. Viidesosassa kunnista nuorilla on vaikuttajaryhmän kautta oikeus osallistua kaikkien lautakuntien kokouksiin. Vaikuttajaryhmällä on puheoikeus kunnanvaltuuston kokouksissa 14 %:ssa vastanneista kunnista. Nuorisovaltuustolle pitäisi saada oikeus osallistua kaikkien lautakuntien kokouksiin. Lisäksi toivoisin puheoikeutta heille. Nuorten joukossa on aina yksilöitä, jotka ovat kiinnostuneita muidenkin kuin sivistyslautakunnan ja vapaa-aikatoimen asioista. Nuorisovaltuustot ja -foorumit koetaan kuitenkin melko vaikutusvaltaisiksi toimijoiksi. Yli puolet viranhaltijoista arvioi nuorten vaikuttajaryhmän edistäneen lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksia jonkin verran ja vajaa viidennes melko paljon. Lähes kymmenen prosenttia vastanneista kokee sen edistäneen vaikuttamismahdollisuuksia erittäin paljon. Kaksi vuotta sitten näin koki 5 % viranhaltijoista. Suuria muutoksia vaikutusmahdollisuuksien kehittymisessä ei ole tapahtunut verrattuna kahteen aikaisempaan kyselyyn. Useat viranhaltijat kertovat nuorten vaikuttajaryhmiä koskevien vastausten perusteluissaan vaikuttajaryhmien olevan aktiivisia ja aloitteellisia. Aloitteet ovat myös johtaneet toimenpiteisiin ja saaneet aikaan konkreettisia muutoksia. Aloitteet eri lautakunnille ovat tuottaneet käytännön tuloksia, mm. parannuksia nuorten harrastusmahdollisuuksiin. Nuorisovaltuusto on ollut aktiivisesti suunnittelemassa, ohjaamassa ja organisoimassa toimintaa ja tapahtumia nuorille. Nuorisovaltuusto on ollut tämän vuoden alusta virallinen kunnan toimielin, joten sitä kautta heiltä tullaan pyytämään lausuntoja ja heitä nimetään eri toimintaryhmiin. Nuorten vaikuttajaryhmä tai nuorisovaltuusto on monessa kunnassa uusi, eikä viranhaltija näin ollen vielä pysty arvioimaan vaikuttamismahdollisuuksien kehittymistä. Hallinnollinen prosessi on hidas ja toimintatavat ovat vasta muotoutumassa: Toimintaa ollut vasta reilun vuoden joten kaikki on vasta alkutekijöissä. Kaikki vie aikansa. Nuorisovaltuusto on vielä niin uusi käsite kunnallisessa toiminnassa. Muutamassa vastauksessa viranhaltija peräänkuuluttaa nuorten oman aktiivisuuden puutetta. Nuorilta kaivattaisiin vahvempaa sitoutumista vaikuttamistoimintaan: Nuorisovaltuuston toiminta on ollut ailahtelevaa. Nuorten sitoutuminen toimintaan on heikkoa. Valmistelijat ja päättäjät olisivat kyllä kiinnostuneita nuorten mielipiteistä. Sitoutuminen nuorisovaltuuston toimintaan voisi olla aktiivisempaa ja motivoituneempaa. Muutama viranhaltija kertoo nuorisovaltuuston toiminnan olevan pienimuotoista tai tuloksetonta: Toiminta keskittynyt lähinnä koulun omiin asioihin. Nuorisovaltuuston toiminta on ollut melko lyhytjännitteistä, keskittynyt yksittäisten tapahtumien järjestämiseen. Nuorisovaltuusto on joissain kunnissa yhdistynyt tukioppilastoiminnan tai oppilaskuntien kanssa, ja nämä ryhmät ovat yhdessä edistäneet nuorten oloja koulun puolella: Vaikuttajaryhmänä toimivat oppilaskunnat. Kunnassamme on yhdistetty tukioppilastoiminta ja nuorisovaltuusto ja lähinnä ryhmän toiminta on edistänyt nuorten oloja koulumaailmassa. Hitaasta hallinnollisesta prosessista huolimatta kaiken kaikkiaan vi- 16 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

10 ranhaltijat arvioivat vaikuttajaryhmien toiminnan monipuoliseksi. Erilaiset aloitteet ja kuulemismenettelyt ovat edelleen toiminnan keskiössä, mutta mukana on myös vuorovaikutuksellisempia työskentelytapoja: Nuorisovaltuusto on järjestänyt nuorten ja valtuutettujen yhteisiä tapahtumia ja pyrkinyt innostamaan muita nuoria vaikuttamiseen. Nuorisovaltuuston edustajia on mukana kunnan eri työryhmissä, joiden tehtävänä on nuorten ja kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä ympäristön viihtyisyyden parantaminen. Nuorilla on suora neuvotteluyhteys niin sivistystoimenlautakuntaan, kunnanhallitukseen kuin valtuuston puheenjohtajiinkin. Kerran vuodessa on iso keskustelutilaisuus, jossa nuorille annetaan tietoa kunnan asioista. Nuoret ovat 2-3 kertaa kuultavina lautakunnassa. Kommentti Aikuisten asenteet ovat lasten ja nuorten osallisuuden suurin este Nuorten osallisuus nähdään monesti pelkkänä nuorisovaltuuston toimintana. Nuorisovaltuustoilla taas on monta sudenkuoppaa, joihin on helppo langeta. Vaarana voi olla, että ryhmästä tulee elitistinen joukko nuoria, jotka vaikuttavat niihin asioihin, joista he ovat itse kiinnostuneita tai mistä he itse hyötyvät. Usein päättäjille ja politiikoille voi riittää se, että nuoret ovat seinäruusuina ja tuovat hyvää pr:ää. Tämän vuoksi nuoret eivät pääse mukaan todelliseen päätöksen tekoon. Nuorisovaltuuston tai nuorten osallisuusryhmien toiminta on parhaimmillaan tässä ja nyt. Se tapahtuu siellä missä nuoret ovat: koulussa, kodin lähellä, siellä missä nuoret viettävät aikaa. Osallisuudessa nuoret haluavat vaikuttaa monesti myös ihan arkisiin asioihin, jotka ovat heille sillä hetkellä tärkeitä. Tämän vuoksi isoissa kaupungeissa voisi yhden ryhmän sijaan olla toimivampaa käyttää usean ryhmän mallia. Lasten ja nuorten osallisuuden suurimpana esteenä ovat aikuisten asenteet. Osallisuudessa aikuisten tehtävä on luoda rakenteet, joissa kaikille hallintokunnille ja kaikille virkamiehille on itsestään selvää, että aina kun asia koskee suoraan tai välillisesti nuoria, niin jo valmisteluvaiheessa pyydetään nuorilta lausunto asiasta. Mika Nieminen Osallisuusvalmentaja Oulun kaupunki 18 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

11 Kommentti Toimiva nuorisovaltuusto yksi laadukkaan nuorisotyön peruskivistä Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset -raportin mukaan nuorisovaltuustojen määrä Suomessa on kasvanut 10 prosenttiyksiköllä, 71 prosentista 81 prosenttiin viimeisen neljän vuoden aikana. 8 prosenttia vastasi, että kunnassa on ollut nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä, mutta toiminta on loppunut. Miksi? Samaisen raportin mukaan viranhaltijat vaativat nuorilta sitoutumista vaikutustyöhön. Toimin nuorisovaltuuston puheenjohtajana Porin nuorisovaltuustossa ja samalla olen lukioni opiskelijakunnan puheenjohtaja. Vaikuttamiseen sitoutumista asukkaan kunnassa vaikeuttaa mm. nopea väen vaihtuvuus, opinnoista aiheutuvat paineet ja aktiivisten ihmisten kasautuminen samoihin paikkoihin. Aktiivisten ihmisten siirryttyä eteenpäin jatko-opintoihin tai työelämään, on uusien aktiivien löytäminen on usein haastavaa. Vaikka kuinka toivoisi, niin harrastus nimeltä nuorisovaltuustotoiminta ei houkuttele nuo- ria mukaan. Toiminta kuihtuu, jos nuoria ei ole onnistuttu rekrytoimaan ehdolle vaaleihin tai suoraan mukaan toimintaan. Nuorisovaltuustotoiminnan tekeminen trendikkääksi harrastukseksi tuottaa monenlaisia haasteita. Miten kokoustamisesta tehdään trendikästä ja houkuttelevaa? Kuulin tässä taannoin erään paikallisen kaupunginvaltuutetun ihmettelyä siitä, kuinka virallisia esityslistoja on meidän nuorisovaltuustolla. Hän osui naulan kantaan. Selkeärakenteinen esityslista helpottaa kokoustamista, mutta vieraannuttaa nuoria byrokraattisuudellaan. Tällä hetkellä kuka tahansa porilainen vuotias nuori voi tulla mukaan nuorisovaltuustoon kesken kauden, mutta vielä joitain vuosia sitten pidettiin koulujen kesken vaalit. Valitettavasti niiden suosio lopahti. Nuorisovaltuustot edustavat kuntansa nuoria. Päättäjät ottavat muutaman kymmenen hengen valtuuston mielipiteen kaikkien kunnan nuorten mielipiteenä. Aktiivinen nuorisoval- tuusto varmistaa nuorisolain 8. pykälän toteutumisen kunnassa. Raportissa kerrotaan näkökulmasta, jonka mukaan paikallisen nuorisovaltuuston toiminta keskittyy pääasiassa tapahtumien järjestämiseen. On totta, että tapahtumien järjestäminen on helpompaa kuin onnistunut vaikuttaminen. Viranhaltijoilla on tässä asiassa peiliin katsomista. Hyvin usein nuoret haluavat vaikuttaa asioihin, mutta eivät tiedä mihin, milloin ja miten. Täysin tyhjästä voi olla vaikea keksiä mitään. Ellei nuorten mielipidettä kysytä heitä koskeviin asioihin, niin nuorten, joille vaikuttaminen ei ole ennestään tuttua esim. järjestötyön kautta, on vaikea löytää vaikuttamisen tavat ja väylät. Silloin virkamiesten on valittamisen sijaan ryhdyttävä toimiin, jotta nuoria on kuultu nuorisolain 8. pykälän edellyttämissä, heitä koskevissa asioissa. Nuorisovaltuuston toiminnan jatkumon ja laadun takaamiseksi nuorisovaltuustossa tulee toimia nuorisotyönohjaaja, jonka työn kuvaan kuuluu nuorisovaltuustotoiminnasta vastaaminen. Nuorisovaltuuston työntekijä on tuki ja turva niin kunnan sisäisissä asioissa esim. hallinnossa ja vaikuttamisessa sekä nuorille suunnattujen tapahtumien järjestämisessä. Häneltä löytyy tietotaitoa ja kokemusta nuorten kanssa toimimisesta. Motivoitunut nuorisotyöntekijä on elintärkeä nuorisovaltuustolle. Nuorten demokratiakasvatus on oleellinen ja luonnollinen osa laadukasta nuorisotyötä. Nuorisovaltuusto, joka koostuu keskimäärin vuotiaista, tarvitsee vahvan jalansijan kuntaan. Suurin osa nuorisovaltuuston jäsenistä ei täytä toimintavuoden aikana äänestämistä ja ehdolle asettumista edellyttävää 18 ikävuotta. Alle 18-vuotiailla nuorilla ei siis ole mahdollisuutta ilman nuorisovaltuustoa vaikuttaa kunnan asioihin. Lain mukaan nuori on vuotias henkilö. Lasse Lund Porin nuorisovaltuuston puheenjohtaja Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

12 3. Nuorisotyön merkitys ja arvostus Viranhaltijat kokevat nuorisotyön merkityksen entistä suuremmaksi nyt ja lähitulevaisuudessa. Viimeaikojen keskustelu syrjäytymisen ennaltaehkäisystä sekä nuorisotakuu, etsivä nuorisotyö ja osallisuuden lisääminen ovat nostaneet nuorisotyön merkitystä. Nuorisotyö nähdään yhä useammin muunakin kuin pelkkänä vapaa-ajan palvelujen tuottajana. Nuorisotyö on ryhmäprosessien asiantuntemusta ja radikaalia optimismia. Moni nuori tarvitsee yhä enemmän onnistumisia vapaa-ajalla. Lisäksi nuorisotyö on tapa säilyttää keskusteluyhteys moniin nuoriin. Kolme neljästä vastaajasta on sitä mieltä, että nuorisotyön merkitys eli sen tarve ja rooli nuoren kasvun tukijana on viimeisten viiden vuoden aikana muuttunut jonkin verran suuremmaksi tai kasvanut merkittävästi. Vastausjakaumat noudattelevat vuoden 2011 vastauksia, ja siten nuorisotyön merkitys jatkaa edelleen kasvuaan. Viidennes vastaajista arvelee, että merkitys on pysynyt entisellä tasollaan. Yksikään vastaaja ei koe nuorisotyön merkityksen muuttuneen paljon vähäisemmäksi. Keskisuurten kaupunkien viranhaltijat kokevat nuorisotyön merkityksen kasvaneen kaikkein eniten: vastaajajoukosta erottuvat asukkaan kaupunkien viranhaltijat, joista 67 % katsoo, että nuorisotyön merkitys on kasvanut merkittävästi viidessä vuodessa. Alle asukkaan kunnissa nuorisotyön merkityksen ei nähty muuttuneen radikaalisti: noin kolmanneksen mielestä merkitys on pysynyt samana. Kun tarkastellaan viranhaltijoiden näkemyksiä nuorisotyön merkityksestä lähitulevaisuudessa, jakaumat ovat hyvin samankaltaisia. Tulevaisuusodotukset ovat korkealla. Vastanneista 75 % on sitä mieltä, että nuorisotyön merkitys kasvaa vähintään jonkin verran myös seuraavan viiden vuoden aikana. Viidesosa uskoo merkityksen pysyvän samana. Ainoastaan 4 prosenttia vastaajista ajattelee nuorisotyön merkityksen laskevan jonkin verran vähäisemmäksi, eikä yksikään viranhaltija usko merkityksen muuttuvan hyvin paljon vähäisemmäksi. Erikokoisten kuntien viranhaltijoiden näkemykset eivät eroa merkittävästi toisistaan. Kaksi vuotta sitten 78 % vastaajista arveli nuorisotyön merkityksen kasvavan vähintään jonkin verran ja vajaa viidennes uskoi sen pysyvän entisellään Myös kuntien luottamushenkilöiden arvostus nuorisotyötä kohtaan on kasvanut. Yli puolet viranhaltijois- 22 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

13 ta arvioi arvostuksen kohonneen jonkin verran ja 6 % huomattavasti. 36 % vastaajista kokee arvostuksen pysyneen entisellään. Arvostus on vähentynyt jonkin verran tai huomattavasti ainoastaan viiden prosentin mielestä. Kaikki suurimpien kaupunkien nuorisotoimen viranhaltijat kokevat, että arvostus on lisääntynyt. Vastaajista 80 % kokee arvostuksen nousseen jonkin verran ja 20 % merkittävästi. Myös kaikkein pienimmissä kunnissa arvostus on kasvanut, 77 % vastaajista kokee arvostuksen lisääntyneen jonkin verran asukkaan kunnissa vajaa kymmenes uskoo arvostuksen vähentyneen jonkin verran, ja 46 % arvioi sen pysyneen ennallaan. Viranhaltijat uskovat, että luottamushenkilöiden arvostus nuorisotyötä kohtaan myös vahvistuu lähitulevaisuudessa: lähes puolet vastaajista arvioi, että arvostus tulee kasvamaan jonkin verran. Vajaa puolet puolestaan uskoo arvostuksen pysyvän tämänhetkisellä tasolla. Tulevaisuusodotukset ovat samankaltaisia kuin kaksi vuotta sitten, tosin jonkinmoiseen kasvuun uskovien määrä on vähentynyt 6 prosenttiyksikköä. Viranhaltijoiden näkemykset luottamushenkilöiden arvostuksesta ovat suhteellisen yhteneviä. Kuntakentästä erottuvat kuitenkin suurimpien kaupunkien viranhaltijat, joista kaikki uskovat luottamushenkilöiden arvostuksen kasvuun 80 % uskoo arvostuksen lisääntyvän jonkin verran ja viidennes huomattavasti. Julkinen keskustelu nuorisotakuusta ja nuorten kasvavasta syrjäytymistä nousevat vahvasti esille viranhaltijoiden nuorisotyön merkitystä koskevissa perusteluissa. Avoimista vastauksista heijastuu kaksi näkökulmaa: toisaalta se on lisännyt nuorisotyön arvostusta ja herättänyt, ehkä pakottanutkin luottamushenkilöitä yhä enemmän kiinnittämään huomiota nuorten tilanteeseen. Nuorisotakuu- ja syrjäytymiskeskustelun myötä kunnallisessa nuorisotyössä korostuu sen ennaltaehkäisevä rooli ja toisaalta erityisnuorisotyön merkitys. Nuorisotakuu on lisännyt päättäjien ymmärrystä nuorisotyön merkityksestä, samoin muu yhteiskunnallinen keskustelu. Olemme myös tehneet paljon palvelu-uudistuksia ja saaneet toiminnastamme kiitosta. Erityisnuorisotyön merkitys ja työmäärä kasvaa. Yhä enemmän on nuoria, joiden koulunkäynti, harrastaminen ja elämässä selviäminen ei onnistu kodin tukitoimilla tai kodin tukitoimia ei edes ole. Lasten, nuorten ja perheiden pahoinvointi on nostanut nuorisotyön ennaltaehkäisevänä sekä myös korjaavana työmuotona keskeiseksi toimijaksi nuorten palveluverkostossa. Aiemmin nuorisotyötä leimannut vapaa-ajan puuhastelu on saanut syvempää merkitystä ja sitä kautta myös arvostusta kaupungin muiden palveluiden, kuten koulutoimen ja sosiaalityön rinnalla. Luottamushenkilöillä on aitoa kiinnostusta nuorten asioihin. Nuorten yhteiskuntatakuu ja etsivä nuorisotyö ovat lisänneet osaltaan kiinnostusta. Meillä on ymmärretty nuorten syrjäytymisestä aiheutuvat kustannukset. Erityisnuorisotyön merkityksen korostumisen kääntöpuolena on perusnuorisotyön tilanne kunnissa. Osa viranhaltijoista on huolissaan siitä, että perusnuorisotyö saattaa jäädä takaalalle: Nuorisotakuu, etsivä nuorisotyö ja käynnistetty pajatoiminta kiinnostaa päättäjiä perusnuorisotyötä enemmän. Tuntuu siltä, että kunnan luottamushenkilöt ovat kiinnostuneet nuorisokysymyksistä yksinomaan silloin, kun esiintyy ongelmia. Silloin voidaan saada lisäresursseja ja käydään keskustelua nuorten tilanteesta kunnassa. Silloin taas, kun ei ole akuutteja kriisejä, kiinnostus nuorisokysymyksistä keskustelemiseen on suhteellisen pieni. Syrjäytymistä ja nuorten pahoinvointia koskevan keskustelun lisäksi toivottaisiin myös keskustelua onnistuneista kokemuksista: Syrjäytymiskeskustelun rinnalle olisi mukava saada esimerkkejä siitä, mitä ja miten nuorisotyössä on jo asioihin vaikutettu. Etsivä nuorisotyö on yleistynyt kunnallisen nuorisotyön muotona, ja tämä on lisännyt arvostusta: 24 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

14 Etsivän nuorisotyön työmuodon ansiosta nuorisotyön arvostus on kasvanut. Toivon, ettei etsivää työtä missään vaiheessa siirretä minkään toisen työalan alaisuuteen. Nuorisotyön merkitys ja arvostus on myös väistämättä yhteydessä taloudellisiin resursseihin: Taloudelliset säästöpaineet luovat uhkia nuorisotyön tulevaisuudelle, mutta toiminnan kautta saatu arvostus ainakin vielä vaikuttaa positiivisesti. Seuraaville vuosille on tulossa talouden tasapainotusohjelma. Säästötavoitteet ovat kovia ja palvelutasoa joudutaan laskemaan. Nuorisotyö on osa sivistyspalveluita, jossa on pakollisia lakisääteisiä palveluita ja kaikki vapaa-ajanpalvelut ovat vapaaehtoisia. Lasten ja nuorten määrä on laskussa, vanhuksien määrä nousee. Palvelut suuntautuvat sen mukaisesti. Kova taloudellinen tilanne näkyy myös nuorisotyön kentässä. Vain aivan tarpeellinen toteutetaan. Muutama viranhaltija korostaa myös nuorisotyön kasvatusroolin vahvistumista: Nuorisotyön rooli kasvattajana tulee kasvamaan etsivän nuorisotyön, työpajatoiminnan sekä muun tukihenkilötoiminnan kautta. Nuorisotyö elää murroksessa, jossa perinteinen nuorisotyö kyseenalaistetaan ja nuorisotyötä halutaan kehittää nuorille merkityksellisempään suuntaan. Rahan ja resurssien puute toki vaikeuttaa em. kehitystä. 4. Kunnallisen nuorisotyön resurssit 4.1 Rahoituksen kehitys Rahoituksen tulevaisuusnäkymät eivät ole kovin valoisia. Viimeisen seitsemän vuoden aikana nuorisotoimen taloudelliset resurssit ovat kokonaisuudessaan hieman kasvaneet. Nousujohteisuus on tosin tasaantunut ja tilanne on nyt samankaltainen kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. 40 % nuorisotoimen viranhaltijoista kertoo rahoituksen kasvaneen viimeisen viiden vuoden aikana jonkin verran ja 5 % huomattavasti. Reilu kolmannes arvioi rahoituksen pysyneen samana ja viidenneksen mukaan rahoitus on vähentynyt jonkin verran tai huomattavasti. Eniten resurssit ovat kasvaneet kaikkein suurimmissa kaupungeissa ja asukkaan kunnissa. Kaikki yli asukkaan kaupunkien ja kaksi kolmasosaa yli asukkaan kaupunkien viranhaltijoista ilmoitta- 26 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

15 Asukasluku Vähentynyt jonkin verran tai huomattavasti vat rahoituksen kasvaneen jonkin verran tai huomattavasti. Nuorisotoimen taloudelliset resurssit ovat kasvaneet myös yli puolessa asukkaan kunnista. Vajaassa kolmanneksessa ja asukkaan kunnista rahoitus on puolestaan vähentynyt. Kuntien viranhaltijoiden tulevaisuusnäkymät koskien nuorisotoimen Pysynyt samana Kasvanut jonkin verran tai huomattavasti Alle % 54 % 31 % % 31 % 42 % % 34 % 55 % % 44 % 35 % % 39 % 35 % % 17 % 67 % Yli % 0 % 100 % rahoitusta eivät ole kovin optimistisia. Suurempi joukko viranhaltijoita uskoo resurssien vähenemiseen kuin niiden kasvamiseen. Kolmasosa arvelee rahoituksen vähenevän seuraavien viiden vuoden aikana ja 41 % vastaajista uskoo että nuorisotoimen rahoitus pysyy lähitulevaisuudessa samana. Neljänneksen arvion mukaan rahoitus tulee kasvamaan jonkin verran. Yksikään vastaaja ei usko rahoituksen huomattavaan kasvuun. Taloudellisia resursseja koskevat tulevaisuusodotukset ovat samankaltaisia kuin kaksi vuotta sitten. Viranhaltijoiden tulevaisuusnäkymät rahoituksen suhteen eivät eroa merkittävästi toisistaan eri kunnissa, poikkeuksena kaikkein pienimmät kunnat, joiden viranhaltijoista lähes puolet uskoo rahoituksen vähenevän. Huomionarvoista on, että kolme neljästä viranhaltijasta arvioi nuorisotyön merkityksen kasvavan seuraavien viiden vuoden aikana jonkin verran tai huomattavasti, mutta ainoastaan neljännes uskoo nuorisotoimen taloudellisten resurssien lisääntyvän. Taloudelliset resurssit eivät ole kasvaneet samaa vauhtia merkityksen kasvun kanssa. Viranhaltijat korostavat kuntien kokonaisvaltaisesti tiukkaa taloudellista tilannetta, joka väistämättä vaikuttaa myös nuorisotoimen rahoitukseen ja tulevaisuusodotuksiin: Kun koko kunnan talousnäkymät ovat huonot, vähennetään myös nuorisotyön resursseja. Kuntatalouden yleinen kiristyminen tuskin antaa mahdollisuuksia resurssien lisäämiseen. Haastavan taloustilanteen aikana nykytilanteen säilyttäminen nähdään tärkeänä, jotta resurssit eivät pienenisi. Viranhaltijat myös painottavat nuorisotyön merkittävyyden esilletuomista, jotta resursseja ei leikattaisi: Taloustilanteen huomioiden pysyminen samassa on positiivinen tavoite. Kunnan yleiset resurssit vähenevät, mutta nuorisotyön merkittävyys edesauttaa nykyresurssien pysymiseen samalla tasolla. Nuorisotyö on inhimillisesti sekä taloudellisesti niin tärkeää että talouden tasapainotus- paineista huolimatta nuorisotyön resurssit turvataan. Hallitusohjelmaan kirjatun nuorisotakuun ja lain velvoittaman monialaisen yhteistyön sekä etsivän nuorisotyön toivotaan nostavan kunnallisen nuorisotyön rahoitusta: Lakivelvoitteet monialaisesta yhteistyöstä ja etsivästä nuorisotyöstä sekä valtion panostaminen syrjäytymisen ehkäisyyn lisäävät kunnassa painetta, ohjata resursseja nuorisotyöhön. Myös nuorisotakuulla voi olla vaikutuksia. Uusien toimintojen ja tehtävien (etsivä työ, nuorisotakuu, koulunuorisotyö, harrastusmahdollisuuksien laajentaminen jne.) edellyttävät kunnalta panostusta myös taloudellisten resurssien lisäämiseen. Useat viranhaltijat kertovat kunnan ulkopuolisen rahoituksen osuuden kasvaneen: 28 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

16 Kasvu johtuu siitä, että olemme hakeneet toimintaan ulkopuolista rahoitusta esim. opetusministeriöltä. Samaan tapaan arvioitiin kunnallisen nuorisotyön henkilöstön henkilötyövuodet. Erikokoisten kuntien ryhmäkeskiarvojen perusteella henkilötyövuosien yhteismääräksi saatiin noin 2900 henkilötyövuotta. 4.2 Henkilöstöresurssien kehitys Nuorisotoimen henkilöstön määrä kasvanut suurimmassa osassa kuntia. Kunnan asukasluku Hlöstöä keskimäärin vastanneiden perusteella Kuntaliiton arvion mukaan kunnallinen nuorisotyö työllistää yhteensä noin 3000 henkilöä. Tässä kyselyssä nuorisotoimen viranhaltijoita pyydettiin arvioimaan kuinka monta työntekijää kunnassa kaikkiaan työskentelee nuorisotyön eri tehtävissä. Vastausten keskiarvojen perusteella kuntakokoon suhteutettuna nuorisotyön parissa työskentelevien yhteismääräksi saatiin noin 3200 henkilöä. Kuntia yht. Arvioitu henkilöstömäärä Alle , , , , , , , , , , Yli Yhteensä ,45 Kunnan asukasluku Henkilötyövuosia keskimäärin vastanneiden perusteella Kuntia yht. Arvioitu henkilötyövuosien määrä Alle , , , , , , , , , , , Yli Yhteensä ,24 Kunnallisen nuorisotoimen henkilöstömäärä on kasvanut yli puolessa vastanneista kunnista (vrt. taloudellisten resurssien kasvanut 45 %:ssa). Vajaa 40 % vastanneista kertoo henkilöstön määrään pysyneen entisel lään. Ottaen huomioon kuntatalouden entistä haastavammat ajat, kyselyn tulokset ovat hyviä: nuorisotoimen henkilöstö on vähentynyt vain kymmenesosassa kuntia. Nuorisotyön parissa työskentelevien määrä on lisääntynyt etenkin suurissa kaupungeissa. Kolme neljästä yli asukkaan kaupungin viranhaltijoista ilmoittaa, että työntekijöitä on aiempaa enemmän. Alle 2000 asukkaan kunnissa henkilöstömäärän kasvu on pienintä: 23 % ilmoittaa määrän kasvaneen jonkin verran. 30 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

17 Enemmistö arvelee nuorisotoimen henkilöstön määrän pysyvän ennallaan Valtaosa viranhaltijoista uskoo nuorisotoimen henkilöstöresurssien pysyvän vakaana: vastanneista 65 % arvelee henkilöstön määrän pysyvän samalla tasolla kuin tällä hetkellä. Henkilöstömäärän kasvuun lähitulevaisuudessa ei uskota aivan entiseen tapaan. Verrattuna vuoteen 2011 useampi viranhaltija arvelee henkilöstön vähenevän tulevien viiden vuoden aikana. 17 % vastaajista uskoo henkilöstön vähenevän, mikä on 6 prosenttiyksikköä enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Henkilöstön kasvuun uskovien määrä on vastaavasti supistunut 7 prosenttiyksikköä. 4.3 Nuorisotoimen ostopalvelut Ostopalveluiden määrä ennallaan. Nuorisotoimen ostopalveluiden määrässä ei ole tapahtunut radikaaleja muutoksia. Kaksi kolmasosaa vastanneista kertoo määrän pysyneen samana viimeisten viiden vuoden aikana. Ostopalvelujen määrä on kasvanut noin joka neljännessä kunnassa ja vähentynyt 10 %:ssa kuntia. Ostopalveluiden määrän kasvuun lähitulevaisuudessa uskotaan vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Viidennes arvelee kunnan tuottavan seuraavien viiden vuoden aikana jonkin verran enemmän nuorisopalveluita ostopalveluina. Vuonna 2011 kolmannes vastaajista uskoi ostopalveluiden lisääntyvän. 67 % viranhaltijoista arvelee ostopalveluiden määrän pysyvän samalla tasolla ja 10 % arvioi niiden vähenevän. Ostopalveluita on käytetty etenkin etsivän nuorisotyön toteuttamiseen paikallisella tasolla. Lisäksi palveluita on ostettu nuorisotilojen ohjaamiseen, työpajatoimintaan, sukupuolisensitiiviseen nuorisotyöhön ja iltapäiväkerhotoimintaan. Kahdessa vastanneessa kunnassa nuorisopalvelut ostetaan kokonaan kolmannen sektorin toimijalta. Ostamme nuorisopalvelut paikalliselta 4H-yhdistykseltä. Kunnassa ei ole varsinaista nuorisotyöntekijää, vaan 4H:n toimin- 32 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

18 nanjohtaja on koulutukseltaan yhteisöpedagogi ja nuorisotyöntekijä. Pienissä kunnissa ostopalveluiden tarjonta on niukkaa, mikä rajoittaa niiden käyttöä. Meillä ei ole juurikaan järjestöjä tai muita toimijoita, joilla olisi palvelujen tarjoamisen mahdollisuus. 5. Nuorisotakuun vaikutus nuorisotoimeen Nuorten työllisyyden edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi hallitusohjelmaan kirjattu nuorisotakuu astui voimaan Nuorisotakuun tavoitteena on tarjota kaikille alle 25 -vuotiaille sekä alle 30 -vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, työkokeilu-, työpaja-, työ- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Osana nuoriso- takuuta on koulutustakuu, joka takaa jokaiselle vastikään peruskoulun päättäneelle koulutuspaikan. Seuraavaksi tarkastellaan lyhyesti viranhaltijoiden näkemyksiä nuorisotakuun vaikutuksista kunnallisen nuorisotoimen resursseihin, nuorisotoimen roolia nuorisotakuun toteuttamisessa sekä nuorisotakuun myötä aloitettuja hankkeita ja palveluja. 5.1 Nuorisotakuun vaikutus resursseihin 75 %:ssa kunnista nuorisotakuulla ei vaikutusta nuorisotoimen resursseihin. Nuorisotakuulla on kyselyn perusteella ollut yllättävän pieni vaikutus kunnallisen nuorisotoimen resurssien ke- 34 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

19 hittymiseen. Kyselyä toteutettaessa nuorisotakuu oli ollut agendalla jo melko pitkään. Ainoastaan 17 % vastanneista kertoo nuorisotakuun vaikuttavan jonkin verran resursseihin. Peräti kolmessa neljästä kunnasta se ei ole aiheuttanut muutoksia. Vastanneista kunnista vain kolmessa nuorisotakuu on vaikuttanut merkittävästi resursseihin. Resurssit eivät ole alentuneet yhdessäkään kunnassa nuorisotakuun myötä. Suurissa kaupungeissa nuorisotakuun vaikutus on ollut keskimääräistä suurempi. Neljänneksessä asukkaan kunnista, kolmasosassa asukkaan kunnista, ja 40 %:ssa yli asukkaan kunnista nuorisotakuu on vaikuttanut nuorisotoimen resursseihin melko paljon. Alle asukkaan kunnissa vastaava luku on vain 14 %. Nuorisotyön rooli nuorisotakuun toteuttamisessa on vielä muotoutumassa: vastanneista 56 % kokee, ettei ole saanut riittävästi tietoa ja tukea nuorisotyön roolista nuorisotakuun toteuttamisessa ja 14 %:ssa kunnista rooli on kokonaan epäselvä. Vain vajaa kolmannes kuntien viranhaltijoista kokee roolinsa olevan selkeä. Suurempien kaupunkien viranhaltijat ovat tietoisempia nuorisotoimen roolista kuin pienten kuntien toimijat asukkaan kuntien viranhaltijoista vain 13 %:lle rooli näyttäytyy selvänä, kun taas yli asukkaan kaupungeissa yli 90 % kokee saaneensa riittävästi tietoa ja tukea nuorisotakuun toteuttamiseen liittyen. ennen nuorisotakuun tuloa. Nyt vaan vuoropuhelun ja toimijoiden täytyy yhdistää verkostonsa, jotta asia alkaa ihan oikeasti toimia. Aloitetuista hankkeista tai palveluista yleisimpiä ovat etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta. Etsivän nuorisotyön tai pajatoiminnan mainitsee uutena aloitettuna palveluna noin joka toinen vastaaja. Kuntaliiton selvityksen mukaan etsivää nuorisotyötä toteutetaan 96 %:ssa kunnista ja työpajatoimintaa noin 80 %:ssa kunnista. Lisäksi työpajatoiminta on suunnitteilla 40 %:ssa kunnista. Noin viidennes nuorisotakuun myötä toteutettavista uusista palveluista pitää sisällään nuorten työllistymistä ja sosiaalista vahvistamista koskevia hankkeita toteutettuna joko seutukunnallisena yhteistyönä tai omassa kunnassa. Kehitetään uutta hanketta tuetun oppisopimuksen avulla yhteistyössä ammatillisen koulutuksen kanssa. Lisäksi neljä vastaaja kertoo, että kunnassa on perustettu tai tullaan perustamaan oma nuorisotakuu-työryhmä: Meillä on perustettu neljän hengen työryhmä, jonka tehtävä on koordinoida, viedä eteenpäin ja seurata nuorisotakuuta. 5.2 Uudet hankkeet tai palvelut Nuorisotakuu on lisännyt etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa. Vastanneista kunnista 45 %:ssa on aloitettu uusia palveluita tai hankkeita nuorisotakuun piirissä olevien nuorten tavoittamiseksi. Valtaosassa kuntia nuorisotakuu ei ole aiheuttanut uusia toimenpiteitä. 7 % viranhaltijoista ei osannut sanoa, onko palveluita tai hankkeita aloitettu vai ei. Toisaalta monissa kunnissa on olemassa oleva rakenne jota voidaan käyttää nuorisotakuun edistämiseen, joten uusien hankkeiden sijasta on keskitytty yhteistyöverkoston toiminnan tiivistämiseen ja kehittämiseen: Nuorisopalvelujen aloitteesta laajennettiin jo vuosia nuorten eteen työtä tehnyttä monialaista yhteistyöryhmää niin, että nykyisellä koostumuksella voidaan koota kaikki mahdolliset tahot toteuttamaan ja koordinoimaan nuorisotakuun toteuttamista. Luulen, että kaikki on jo ollut olemassa 36 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

20 Kommentti Nuorisotyöllä voimaa nuorisotakuuseen Vuoden alusta voimaan tulleen nuorisotakuun myötä jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi joutumisesta. Nuorisotakuun tarkoituksena on ennaltaehkäistä nuorten työmarkkinoilta ja koulutuksesta syrjäytymistä. Meillä ei ole varaa päästää yhtään nuorta tippumaan yhteisestä kelkasta. Tämä on pitkäjänteistä työtä, jossa tulokset ovat nähtävissä ennemmin vuosien kuin kuukausien aikajänteellä. Nuorisotakuun toimeenpano on alkanut melko lupaavasti. 93 %:lle alle 25 vuotiaista nuorista työttömistä on tehty työllistämissuunnitelma ja 74 %:lle nuorista on löytynyt työ, koulutus tai muu paikka ennen 3 kuukauden työttömyyden ylittymistä. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Uusia toimia on tulossa, kun nuorisotakuuseen kiinteästi kuuluva koulutustakuu käynnistyy varsinaisesti syksyn yhteishaussa, ja nuorten aikuisten osaamisohjelma alkaa syksyllä. Nuorisotakuun toteutuminen edellyttää toimintatapojen muutoksia ja laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Nuorisotakuussa on kyse kansallisista talkoista, jossa tarvitaan valtion, yritysten, kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyötä. Ilahduttavaa raportissa on, että nuorten asiat ovat esillä kunnallispolitiikassa aiempaa enemmän ja nuorisotyön merkitys koetaan entistä suuremmaksi nyt ja tulevaisuudessa. Kuten raportista ilmenee, nuorisotakuu on nostanut nuorisotyön merkitystä ja kiinnittänyt huomiota nuorten tilanteeseen. Kunnallisella nuorisotyöllä onkin merkittävä rooli nuorten tulevaisuuden rakentamisessa. Esimerkiksi etsivä nuorisotyö tavoitti yli nuorta ja nuorten työpajatoiminta yli nuorta. Etsivällä nuorisotyöllä voidaan tavoittaa ja kuunnella nuoria, jotka eivät muuten hakeudu nuorille tarkoitettuihin palveluihin. Raportin mukaan kunnissa koetaan, että nuorisotyöhön osoitetut resurssit ovat kasvaneet viime vuosina, mutta tulevaisuudesta kannetaan huolta. Kuntatalouden näkymät antavat aihetta huoleen. Siksi onkin tärkeää, että yhteistyötä eri toimijoiden kanssa voidaan tiivistää. Uskon, että nuorisotyö nuorisotakuun myötä tulee jatkossa näkymään myös rahoituksessa ja kuntapäättäjien arvovalinnoissa, kun taloudellisia resursseja jaetaan. Vastanneista kunnista lähes puolessa on aloitettu uusia palveluita tai hankkeita nuorisotakuun toteuttamiseksi. Se kertoo siitä, että nuorisotakuu koetaan kunnissa tärkeäksi. Nuorisotakuu antaa kunnille myös välineitä työllistää nuoria. Sanssi-kortin kautta on mahdollista kuntien, yritysten, säätiöiden ja kolmannen sektorin toimijoiden hakea palkkatukea, joka on suuruudeltaan 700 euroa kuukaudessa enintään 10 kuukauden ajan. Meillä ei ole käsissämme vain taloudellinen vaan myös sosiaalinen kestävyysvaje ja se on nuorten syrjäytyminen. Nuorisotakuussa on kysymys sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta, joka voidaan turvata vain tiiviillä yhteistyöllä. Lauri Ihalainen Työministeri 38 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostot kunnissa 2014 sekä nuorisotakuu

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostot kunnissa 2014 sekä nuorisotakuu Nuorten ohjaus- ja palveluverkostot kunnissa 2014 sekä nuorisotakuu Sisältö Sivu Taustaa 2 Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen kattavuus 2 Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen kokoonpano ja kokoontumiskerrat

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Valtuustoaloite nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista edistävän työryhmän perustamisesta Kuopioon Kaupunginhallitus 14.1.2013 27:

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Luottamushenkilö- ja viranhaltijakysely VILU 2010 Kyselyn avulla haetaan tietoja (Paras-) päätöksenteosta ja sen reunaehdoista

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista

Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista Nuorisotakuu on kirjattu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan. Sillä tavoitellaan nuorten työllisyyden edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä.

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) Nuorisolautakunta Kepo/1 29.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) Nuorisolautakunta Kepo/1 29.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (7) 103 Nuorisolautakunnan lausunto valtuutettu Tenkulan ym. valtuustoaloitteesta etsivän nuorisotyön tehostettujen kokeilujen toteuttamisesta HEL 2012-012539 T

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Nuorisolain uudistusta valmistellaan

Nuorisolain uudistusta valmistellaan Katsaus toimialaan Nuorisolain uudistusta valmistellaan Valmistelussa hyödynnetään vuosittaiset toimialan seminaarit ja muut yhteiset tilaisuudet, edetään teemoittain, hyödynnetään avoimia nettikyselyjä

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Johtaja Kirsi Kangaspunta 14.3.2013 Aikuiskoulutuksen budjettimuutokset Määrärahan muutokset kehyskaudella 2013-2016 verrattuna vuoteen

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. lausuu kunnioittavimmin eduskunnan sivistysvaliokunnalle seuraavaa:

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. lausuu kunnioittavimmin eduskunnan sivistysvaliokunnalle seuraavaa: Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. Lausunto sivistysvaliokunnalle 21.10.2015 Sivistysvaliokunnalle Viite: Sivistysvaliokunta torstaina 22.10. klo 12.00 / HE 30/2015 Asia: Suomen Nuorisovaltuustojen

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Etsivä työ osana organisaatiota

Etsivä työ osana organisaatiota ETSIVÄ NUORISOTYÖ Etsivä työ osana organisaatiota Nuorisojohtaja Kehittämistoiminta Ulkoiset ohjaus- ja neuvontapalvelut Alueellisen- ja kulttuurisen nuorisotyön palvelut Sosiaalisen tuen palvelut Nuorisosihteeri

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015

Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena Lapin alueellinen kehittämisohjelma vuoteen 2015 Toteutus ESR -rahoitteisessa hankkeessa ajalla heinäkuu 2011

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5. Koulun ja nuorisotyön yhteistyö Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.2011 1 Taustaa Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kunnissa tapahtuvaa koulun

Lisätiedot

Kokkola ja nuorisopalvelut

Kokkola ja nuorisopalvelut Kokkola ja nuorisopalvelut Asukkaita Kokkolassa 47 283 Ruotsinkielisiä 13% Nuorisopalvelut TA 2016: Toimintakulut 1,95me. Toimintatuotot 0,25me Henkilöstöä 27 htv (mukaan lukien etsivät 5htv ja Ohjaamo

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2009 Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2009 1 Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Mikä on keskeistä, mihin pyritään? Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2013. Maaliskuu 2013

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2013. Maaliskuu 2013 Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely Maaliskuu Taustaa Kysely toteutettiin alkuvuonna (12.2.-1.3.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaavilla Vastaajia

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N Lait

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Kolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia

Kolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia Antti Mykkänen, asiamies, VTM KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö Tutkimus kuntapäättäjien some-käyttäytymisestä: Kolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia Kolme

Lisätiedot

TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2013 2.10.2013

TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2013 2.10.2013 TALOUSJOHTAJABAROMETRI SYKSY 2013 2.10.2013 Talousjohtajabarometri II/2013 yhteenveto Maailmantalouden tulevaisuuden näkymät toiveikkaat. Kasvuun uskoo lähes 60 prosenttia vastaajista. Suomen BKT:n kehityksen

Lisätiedot

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Suomen Kuntaliitto Yhteenveto lain asettamien palvelujen tuottamisesta ja toimeenpanosta

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Talous, hallitusohjelma ja uusi nuorisolaki

Talous, hallitusohjelma ja uusi nuorisolaki Talous, hallitusohjelma ja uusi nuorisolaki N T Hyvinvointi, Osaaminen, Osallisuus, Elinvoima, Nuorisotyö Kari Sjöholm 12.11.2015 0-200 -400-600 -800-1000 -1200-1400 -1600-1800 -2000 Vuosien 2012-2019

Lisätiedot

Kuntien erityisliikunnan tilanne 2013. Timo Ala Vähälä Erityisliikunnan päivät, Jyväskylä 27.8.2014

Kuntien erityisliikunnan tilanne 2013. Timo Ala Vähälä Erityisliikunnan päivät, Jyväskylä 27.8.2014 Kuntien erityisliikunnan tilanne 2013 Timo Ala Vähälä Erityisliikunnan päivät, Jyväskylä 27.8.2014 Erityisliikunnan arviointi Nelivuosittain vuodesta 1986 Vertailukelpoisia aikasarjoja vuodesta 2000 2000

Lisätiedot

27.1.2006/72. Nuorisolaki 27.1.2006/72. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

27.1.2006/72. Nuorisolaki 27.1.2006/72. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 of 7 21/03/2011 13:10 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2006» 27.1.2006/72 27.1.2006/72 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Nuorisolaki 27.1.2006/72

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite työpaikkojen avaamisesta nuorten yhteiskuntatakuun piiriin kuuluville

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki

Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki Aleksi Koivisto, liittohallituksen jäsen, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. 14.8.2014, Ilmajoki Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. Vuonna 1998

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma. Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia

Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma. Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia Laura Hokkanen Innovaatiopalvelut Tanja Räty Nuorisopalvelut Lähetekeskustelu Vanha Ortopedia 8.9.2011 - Lasten

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

ALLIANSSIN STRATEGIA 2021

ALLIANSSIN STRATEGIA 2021 ALLIANSSIN STRATEGIA 2021 SISÄLTÖ ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA 3 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö.

Lisätiedot

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014 Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014, Uutisia maailmalta sekä Kirjaston ja tietopalvelun uutisia L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N

Lisätiedot

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY Lappi KUTSU Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 (NUPO) -projekti kutsuu kuntien opetus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNNÖT

NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNNÖT NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNNÖT Sisältö Tarkoitus ja toiminta... 3 Toimikausi..... 3 Nuorisovaltuuston valinta yleisillä vaaleilla... 3 Talous.... 5 Kokouskäytäntö... 5 Nuorisovaltuustosta eroaminen.

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT SYKSY 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS VTK Anna Laiho Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNNISSA....5 2.1 Tehdyt säästötoimet.5

Lisätiedot

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Päättäjien kuntakuva ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv Sandberg Åbo Akademi 2015 Päättäjätutkimus 2015 Kohdejoukko 3 652 henkilöä

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA. Mikko Cortés Téllez

MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA. Mikko Cortés Téllez MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA Mikko Cortés Téllez Nuoret maahanmuuttajat Nuoret ovat maahanmuuttajaväestössä yliedustettuina pääväestöön verrattuna (noin kymmenen prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2014. Huhtikuu 2014

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2014. Huhtikuu 2014 Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 14 Huhtikuu 14 Taustaa Kysely toteutettiin alkuvuonna 14 (26.2.-21.3.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaavilla

Lisätiedot

Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998

Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998 Sivu 1/7 Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998 Suomen Kuntaliitto 1998 1. Johdanto Kuntaliitto lähetti marraskuussa 1997 tietotekniikan käyttöä ja kehitystä koskevan kyselyn kaikille kunnille ja

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 4 20.02.2013 Sivistyslautakunta 60 16.09.2015. Asiantuntijoiden läsnäolo-oikeus lautakunnan kokouksissa 29/00.

Sivistyslautakunta 4 20.02.2013 Sivistyslautakunta 60 16.09.2015. Asiantuntijoiden läsnäolo-oikeus lautakunnan kokouksissa 29/00. Sivistyslautakunta 4 20.02.2013 Sivistyslautakunta 60 16.09.2015 Asiantuntijoiden läsnäolo-oikeus lautakunnan kokouksissa 29/00.01/2013 SIVLK 4 Hallintosihteeri Kuntalain (365/1995) 57 :n 3 momentin mukaan

Lisätiedot