Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013. Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 1"

Transkriptio

1 Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

2 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

3 Sisällysluettelo Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 Raportti Lokakuu 2013 Julkaisija: Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Toimittaja: Kristiina Lampinen Valokuvat: Anna Autio Taitto: Asmo Koste Kirjapaino: Sälekarin kirjapaino oy Optimismia muutoksessa Johdanto... 8 Taustaa vastanneista kunnista Nuorisotoimi kunnassa Nuorisotoimen viranhaltijoiden muut toimialat Nuorisoasioista vastaava toimielin kunnassa Nuoria koskevat aloitteet Nuorten vaikuttajaryhmät kunnallispolitiikassa...14 Mika Nieminen: Aikuisten asenteet ovat lasten ja nuorten osallisuuden suurin este...19 Lasse Lund: Toimiva nuorisovaltuusto yksi laadukkaan nuorisotyön peruskivistä Nuorisotyön merkitys ja arvostus Kunnallisen nuorisotyön resurssit Rahoituksen kehitys Henkilöstöresurssien kehitys Nuorisotoimen ostopalvelut Nuorisotakuun vaikutus nuorisotoimeen Nuorisotakuun vaikutus resursseihin Uudet hankkeet tai palvelut...36 Lauri Ihalainen: Nuorisotyöllä voimaa nuorisotakuuseen Järjestöjen rooli kunnallisessa nuorisotyössä Nuorisolaki ja sen toteutuminen kunnissa Minkä ikäinen on nuori? Nuorisotyön eri muotojen toteutuminen kunnissa Ohjaus- ja palveluverkostot ja niiden tehtävien toteutus Nuorten kuuleminen...50 Timo Mulari & Anu Gretschel: Ohjaus- ja palveluverkosto on parhaimmillaan ryhmien verkosto...52 Tiina Honkonen: Me välitämme monialainen yhteistyö Hankasalmen nuorisotyössä Kuntien palvelurakenneuudistus Kuntaliitosten vaikutus nuorisotyöhön Lähipalvelut ja yli kuntarajojen toteutettavat nuorisopalvelut Yhdenvertaisuus- ja monikulttuurisuus nuorisotyössä...60 Simo Varjonen: Yhdenvertaisuus nuorisotyössä monikulttuurista nuorisotyötä Hyvinkäällä Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

4 Optimismia muutoksessa ta, että nuorisotyön tulevaisuusodotukset ovat korkealla, ja niin niiden pi- tääkin olla! Suomalainen kuntakenttä muuttuu. Kuntauudistus yhdistelee pieniä kuntia suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja hallitus on rakenneuudistuspaketissaan leikkaamassa kuntien rahoitusta miljardilla eurolla. Näistä muutoksista huolimatta nuorisotyön kenttä on optimistinen. 75 prosenttia kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset -kyselyyn vastanneista viranhaltijoista on sitä mieltä, että nuorisotyön merkitys kasvaa seuraavan viiden vuoden aikana. Samoin viranhaltijat kokevat saavansa entistä enemmän tukea oman kuntansa nuorisoasioista vastaavalta luottamuselimeltä. Vastaajien mukaan kuntien luottamushenkilöiden arvostus nuorisotyötä kohtaan on kasvanut ja se vahvistuu myös lähitulevaisuudessa. Myös nuorisotyö on muutoksessa. Nuorten syrjäytymistä ehkäisevä nuorisotakuu on vakiinnuttanut etsivän nuorisotyön ja monialaiset yhteistyöverkostot osaksi kunnallista nuorisotyötä. Samalla ne ovat viemässä nuorisotyötä koko ajan lähemmäksi sosiaalitointa. Tässä on ongelmansa, mutta se ei missään nimessä ole vain kielteistä tai pois ennaltaehkäisevästä työstä. Nuorisotakuu on lisännyt kaiken nuorisotyön arvostusta ja he- rättänyt, ehkä pakottanutkin, kunnan luottamushenkilöitä kiinnittämään huomiota nuorten tilanteeseen yhä enemmän. Nuorisotakuun rahoitus on aiheuttanut haasteita takuun tavoitteeseen pääsemiselle. Kunnallisessa nuorisotyössä kissa joutuu ikävä kyllä elämään kiitoksella: 75 prosentissa kunnista nuorisotakuulla ei ole ollut vaikutusta nuorisotoimen resursseihin. Arvostuksen kasvun lisäksi kunnallisessa nuorisotyössä on muitakin ilon aiheita. Nuorten vaikuttajaryhmien määrä on kasvanut hitaasti mutta systemaattisesti: vaikuttajaryhmiä on 5 prosenttia enemmän kuin kaksi vuotta sitten ja 10 prosenttia enemmän kuin vuonna Lakisääteinen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto on yhdeksässä kymmenestä suomalaisesta kunnasta. Verkostojen määrä on kasvanut kahdessa vuodessa 8 prosenttia. Kädessäsi oleva Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotuksia käsittelevä raportti kertoo kunnallisen nuorisotyön nykytilasta ja tulevaisuusodotuksista. Viidettä kertaa tehty selvitys on toteutettu Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin ja Suomen Kuntaliiton yhteistyönä. On ilo tode- Hanna-Mari Manninen puheenjohtaja Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 6 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

5 1. Johdanto Tämä raportti kokoaa ajankohtaista tietoa ja rakentaa kokonaiskuvaa kunnallisen nuorisotyön tilanteesta vuonna 2013 ja tulevaisuudenodotuksista seuraavien viiden vuoden aikana. Raportissa valotetaan kunnallisen nuorisotyön näkymiä ja haasteita laajaalaisesti käyttäen vertailuaineistona aikaisempia vastaavia kyselyjä. Vastaavat selvitykset on toteutettu vuosina 2004, 2006, 2009 ja Ensisijaisesti tässä raportissa verrataan tuloksia vuosien 2009 ja 2011 kyselyaineistoihin, mutta esimerkiksi nuorisotyön resurssien kehittymistä tarkastellaan pi- demmällä aikavälillä. Kyselyaineisto kerättiin välisenä aikana. Kysely lähetettiin sähköpostitse kaikkiin Suomen 320 kuntaan nuorisotyöstä vastaaville viranhaltijoille. Vastauksia verkossa tehtyyn kyselyyn saatiin 187 kappaletta ja vastausprosentiksi muodostui 58 %. Vastausprosentti oli 12 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2011, jolloin 70 % viranhaltijoista vastasi kyselyyn. Vuoden 2009 kyselyn vastausprosentti oli 52 %. Kyselyn toteuttivat Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto. taajia: näiden kuntaryhmien vastausprosentti oli 72. Alle 5000 asukkaan kunnista puolestaan vain 44 % vastasi kyselyyn. Kuntakokoon suhteutettuna Suomen kunnat ovat suhteellisen hyvin edustettuina tässä selvityksessä. Kaikkein pienimmät kunnat ovat hieman aliedustettuja, kun taas keskisuurista kunnista saatiin vastauksia vähän enemmän suhteessa niiden kokonaismäärään. Yli asukkaan kaupunkien vastausosuus (6 %) noudattelee ko. kuntakoon osuutta Suomen kunnista. Alla oleva taulukko havainnollistaa vastaajajoukon edustavuutta. Siihen on jaoteltu kyselyyn vastanneiden kuntien osuudet ja kaikkien Suomen kuntien osuudet asukasmäärän mukaan. Taustaa vastanneista kunnista Oheiseen taulukkoon on koottu kyselyyn vastanneet kunnat koon mukaan ja niiden osuudet kaikista vastauksista ja asukkaan kuntien viranhaltijat olivat kaikkein aktiivisimpia kyselyyn vas- Suomen kuntien koot ja määrät, lähde Vastanneet kunnat Lukumäärä Osuus vastanneista (%) Alle Yli Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

6 2. Nuorisotoimi kunnassa 2.1 Nuorisotoimen viranhaltijoiden muut toimialat 64 %:lla nuorisotoimen viranhaltijoista myös muita toimialoja, joista yleisin liikuntatoimi. Kunnan nuorisotyöstä vastaavista viranhaltijoista 64 %:lla on vastuullaan nuorisotoimialan lisäksi myös muita toimialoja ja vastaajista 36 % vastaa ainoastaan nuorisotoimialasta. Vastuualueissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia verrattuna kahteen aikaisempaan kyselyyn: tulokset ovat yhteneviä vuoden 2009 kyselyn kanssa. Vuoden 2011 tilanteeseen verrattuna muiden toimialojen osuus on vähentynyt 6 prosenttiyksikköä ja nuorisotoimi siis hieman enemmän omana toimialanaan. Erikokoiset kunnat eroavat merkittävästi toisistaan siinä, vastaako nuorisotoimen viranhaltija myös muista toimialoista. Mitä pienempi kunta, sitä todennäköisemmin toimialoja on useita. 92 %:ssa alle 2000:n asukkaan kunnista vastuualueita on useita, kun taas yli asukkaan kaupunkien nuorisotoimen viranhaltijoista vain yhdellä viidestä on muita vastuualoja nuorisotoimen lisäksi. Muista toimialoista selvästi yleisin on edellisten vuosien tapaan liikuntatoimi, josta vastaa 77 % useamman toimialan viranhaltijoista. Se on myös entisestään yleistynyt nuorisotoimen rinnalla: vuonna 2011 sen ilmoitti vastuualueekseen 70 % vastaajista. Vuoden 2011 tapaan kulttuuritoimesta vastaa 41 % ja raittiustoimesta neljännes vastaajista. Yli kolmasosalla oli vastuullaan jokin muu kuin vastausvaihtoehtona ollut toimiala. Näistä useimmin mainitaan museotoimi, kotiseutuarkisto, matkailu ja kansalaisopistotoiminta. Myös aamu- ja iltapäivätoiminta sekä työllistämistoimenpiteet eritellään toimialoiksi. Sosiaalitoimi ei kuulu yhdenkään nuorisotoimen viranhaltijan vastuualueeseen (vielä %). 2.2 Nuorisoasioista vastaava toimielin kunnassa Nuorisoasiat yleisimmin sivistyslautakunnan vastuulla. Nuorisotyöstä vastaavilta viranhaltijoilta tiedusteltiin kunnan nuorisoasioiden vastuutusta. 44 % vastaajista ilmoittaa nuorisoasioiden kuuluvan sivistyslautakunnan toimialueeseen ja noin neljännes vastaajista kertoo niiden kuuluvan vapaa-aikalautakunnalle. Kaksi vuotta sitten toteutettuun kyselyyn verrattuna muutosta ei ole tapahtunut, vaan prosenttiosuudet yleisimpien toimielinten kohdalla ovat pysyneet entisellään. 10 %:ssa vastanneista kunnista nuorisoasiat kuuluvat kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalle tai nuorisolautakunnalle. Noin joka viides vastaaja ilmoittaa jonkin muun kuin vastausvaihtoehdoissa olleen toimielimen. Näissä kunnissa vastaava toimielin on muun muassa peruspalvelulautakunta, elämänlaatulautakunta tai kasvatus- ja opetuslautakunta. Luottamuselimen tuki nuorisotyölle kasvanut hieman. Kunnallisen nuorisotyön viranhaltijat kokevat saavansa hieman enemmän tukea oman kuntansa nuorisoasioista vastaavalta luottamuselimeltä verrattuna kahteen edelliseen selvitykseen: melko paljon tukea kokee saavansa 35 % vastanneista, joka on 6 pro- 10 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

7 senttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2011 tai Melko tai erittäin paljon tukea ilmoittaa saavansa lähes puolet (47 %) vastaajista. Kuitenkin edellisten vuosien tavoin hieman vajaa kymmenesosa kokee, ettei saa lainkaan luottamuselimen tukea työlleen. tettäisiin laajan, useita sektoreita kattavan yhteistyön avulla. Muun muassa monialainen hyvinvointityöryhmä, hyvinvointilautakunta sekä sivistys-, kulttuuri- ja hyvinvointilautakunnan yhteistyö mainitaan parhaimmiksi tahoiksi nuorten asioiden edistämiseen. Aiempina vuosina kyselyssä ei ollut vaihtoehtona ohjaus- ja palveluverkostoa ja tuolloin sivistyslautakunta katsottiin parhaaksi yhteensovittavaksi tahoksi; nyt reilu viidennes katsoo, että sivistyslautakunta suoriutuisi yhteensovittamisesta parhaiten. Vapaa-aikalautakuntaa kannattaa myös yhä pienempi joukko, 13 % vastaajista, mikä on 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Myöskään kunnanhallitusta tai nuorisolautakuntaa (8 % vastanneista) ei pidetä entiseen tapaan nuorten asioiden edistämiseen ensisijaisina. Vuonna % vastaajista valitsi kunnanhallituksen tai nuorisolautakunnan parhaaksi tahoksi. 2.3 Nuoria koskevat aloitteet Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto paras taho yhteensovittamaan nuorten elinolojen parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Nuorten ohjaus- ja palveluverkostolla tarkoitetaan nuorisolain 7 :n mukaisen monialaisen yhteistyön eli paikallistasolla toteutettavan eri nuorisotoimialojen viranomaisten yhteistyön toimintamuotoa, jonka tehtävänä on parantaa nuorille suunnattujen palvelujen keskinäistä toimivuutta ja vaikuttavuutta. Verkostossa on oltava opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Näiden lisäksi siihen voi kuulua puolustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. Nuorisolain mukainen ohjaus- ja palveluverkosto on melko nopeasti saavuttanut nuorisotyön viranhaltijoiden kannatuksen: 37 % vastanneista on sitä mieltä, että nuorten ohjaus- ja palveluverkosto soveltuisi parhaiten yhteensovittamaan nuorten elinolojen parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Viranhaltijat korostavat ylipäätään, että parhaiten nuorten asioita edis- Nuoria koskevat asiat kunnallispolitiikassa esillä aiempaa enemmän. Kunnanvaltuutettujen nuoria koskevat aloitteet ovat lisääntyneet 8 prosenttiyksikköä verrattuna kahden vuoden takaiseen tilanteeseen: 64 % viranhaltijoista ilmoittaa kunnanvaltuutettujen tehneen nuoria koskevia aloitteita kahden vuoden sisällä. Neljännekses- 12 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

8 sä kuntia aloitteita ei ole tehty ja kymmenesosalla viranhaltijoista ei ole tietoa asiasta. Suurissa kaupungeissa valtuutetut ovat tehneet selvästi aktiivisemmin aloitteita nuorten asioihin liittyen verrattuna pieniin tai keskisuuriin kuntiin. Kaikissa yli asukkaan kaupungeissa nuoria koskevia aloitteita on tehty viimeisen kahden vuoden aikana. Myös lähes kolme neljästä keskisuurten, asukkaan kuntien viranhaltijoista ilmoittaa, että aloitteita on tehty. Pienimpien (alle 2000 asukkaan) kuntien aloiteaktiivisuus on ollut huomattavasti vähäisempää: aloitteita on tehty alle puolessa (46 %) vastanneista kunnista. 2.4 Nuorten vaikuttajaryhmät kunnallispolitiikassa Nuorten kunnallisten vaikuttajaryhmien määrä on kasvanut hieman. Nuorisovaltuusto tai muu vastaava ryhmä 81 %:ssa kunnista. Kuntien nuorisotyöstä vastaavilta henkilöiltä tiedusteltiin, toimiiko kunnassa nuorten vaikuttajaryhmä, eli joko nuorisofoorumi, -valtuusto, -edustajisto tai muu vastaava nuorten äänen esiintuova toimija. Vastausten perusteella nuorten vaikuttajaryhmä on neljässä viidestä suomalaisesta kunnasta. Määrä on kasvanut hitaasti mutta systemaattisesti: vaikuttajaryhmiä on 5 prosenttiyksikköä enemmän kuin kaksi vuotta sitten ja 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna % vastaajista ilmoittaa, että kunnassa on toiminut nuorten vaikuttajaryhmä, mutta toiminta on loppunut. Syyksi mainitaan useimmiten aktiivinuorten muuttaminen pois kunnasta opiskelun tai työn perässä sekä nuorten oman kiinnostuksen puute. Ei ole löytynyt nuoria, jotka olisivat kiinnostuneita. Aktiiviset siirtyivät opiskelemaan muille paikkakunnille. Uusia haetaan koko ajan. Yhdessä kunnassa nuorisovaltuuston toiminta on siirtynyt yläkoulun oppilastoimikunnalle. Myös henkilöstövaihdokset ja hankkeen päättyminen esitetään syiksi vaikuttajaryhmän toiminnan lakkaamiselle. Osassa kunnista ollaan kokoamassa uutta valtuustoa lakanneen tilalle. Jäsenet kokivat liian raskaaksi ja aikaa vieväksi. Kaikissa yli asukkaan kaupungeissa on vastausten perusteella nuorten vaikuttajaryhmä. Myös yli asukkaan kunnissa tilanne on suhteellisen hyvällä tasolla, nuorisovaltuusto tai vastaava toimii yli yhdeksässä kymmenestä kunnasta. Pienemmissä kunnissa nuorten kunnallinen vaikuttamistoiminta on vähäisempää, vaikuttajaryhmä puuttuu noin kolmanneksesta kuntia. Alla olevaan taulukkoon on koottu vaikuttajaryhmien osuudet erikokoisissa kunnissa. Nuorten osallistumismahdollisuudet kuntien luottamuselinten kokouksiin entisellä tasolla. Nuoret ovat olleet aloitteellisia ja pelkkä nuorten läsnäolo saa aikaan myönteistä suhtautumista. Kunnan koko Nuorten vaikuttajaryhmä Alle % % % % % Yli % Vaikuttajaryhmät kuntakoon mukaan (% kunnista) Nuorten vaikuttajaryhmän osallistumisoikeus kunnan luottamuselinten toimintaan on pysynyt vuosien 2009 ja 2011 tasolla, vaikka nuorten vaikuttajaryhmien määrä on kasvanut. Lähes puolet vastaajista (47 %) ilmoittaa, että nuorilla on vaikuttajaryhmän 14 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

9 kautta oikeus osallistua vain joidenkin tai yhden lautakunnan kokouksiin. Kaksi vuotta sitten näin vastasi 40 % viranhaltijoista. Näistä mainitaan yleisimmin sivistyslautakunta ja vapaa-aikalautakunta. Edellisvuosien tapaan vajaa kolmasosa viranhaltijoista ilmoittaa, ettei osallistumisoikeutta ole lainkaan. Viidesosassa kunnista nuorilla on vaikuttajaryhmän kautta oikeus osallistua kaikkien lautakuntien kokouksiin. Vaikuttajaryhmällä on puheoikeus kunnanvaltuuston kokouksissa 14 %:ssa vastanneista kunnista. Nuorisovaltuustolle pitäisi saada oikeus osallistua kaikkien lautakuntien kokouksiin. Lisäksi toivoisin puheoikeutta heille. Nuorten joukossa on aina yksilöitä, jotka ovat kiinnostuneita muidenkin kuin sivistyslautakunnan ja vapaa-aikatoimen asioista. Nuorisovaltuustot ja -foorumit koetaan kuitenkin melko vaikutusvaltaisiksi toimijoiksi. Yli puolet viranhaltijoista arvioi nuorten vaikuttajaryhmän edistäneen lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksia jonkin verran ja vajaa viidennes melko paljon. Lähes kymmenen prosenttia vastanneista kokee sen edistäneen vaikuttamismahdollisuuksia erittäin paljon. Kaksi vuotta sitten näin koki 5 % viranhaltijoista. Suuria muutoksia vaikutusmahdollisuuksien kehittymisessä ei ole tapahtunut verrattuna kahteen aikaisempaan kyselyyn. Useat viranhaltijat kertovat nuorten vaikuttajaryhmiä koskevien vastausten perusteluissaan vaikuttajaryhmien olevan aktiivisia ja aloitteellisia. Aloitteet ovat myös johtaneet toimenpiteisiin ja saaneet aikaan konkreettisia muutoksia. Aloitteet eri lautakunnille ovat tuottaneet käytännön tuloksia, mm. parannuksia nuorten harrastusmahdollisuuksiin. Nuorisovaltuusto on ollut aktiivisesti suunnittelemassa, ohjaamassa ja organisoimassa toimintaa ja tapahtumia nuorille. Nuorisovaltuusto on ollut tämän vuoden alusta virallinen kunnan toimielin, joten sitä kautta heiltä tullaan pyytämään lausuntoja ja heitä nimetään eri toimintaryhmiin. Nuorten vaikuttajaryhmä tai nuorisovaltuusto on monessa kunnassa uusi, eikä viranhaltija näin ollen vielä pysty arvioimaan vaikuttamismahdollisuuksien kehittymistä. Hallinnollinen prosessi on hidas ja toimintatavat ovat vasta muotoutumassa: Toimintaa ollut vasta reilun vuoden joten kaikki on vasta alkutekijöissä. Kaikki vie aikansa. Nuorisovaltuusto on vielä niin uusi käsite kunnallisessa toiminnassa. Muutamassa vastauksessa viranhaltija peräänkuuluttaa nuorten oman aktiivisuuden puutetta. Nuorilta kaivattaisiin vahvempaa sitoutumista vaikuttamistoimintaan: Nuorisovaltuuston toiminta on ollut ailahtelevaa. Nuorten sitoutuminen toimintaan on heikkoa. Valmistelijat ja päättäjät olisivat kyllä kiinnostuneita nuorten mielipiteistä. Sitoutuminen nuorisovaltuuston toimintaan voisi olla aktiivisempaa ja motivoituneempaa. Muutama viranhaltija kertoo nuorisovaltuuston toiminnan olevan pienimuotoista tai tuloksetonta: Toiminta keskittynyt lähinnä koulun omiin asioihin. Nuorisovaltuuston toiminta on ollut melko lyhytjännitteistä, keskittynyt yksittäisten tapahtumien järjestämiseen. Nuorisovaltuusto on joissain kunnissa yhdistynyt tukioppilastoiminnan tai oppilaskuntien kanssa, ja nämä ryhmät ovat yhdessä edistäneet nuorten oloja koulun puolella: Vaikuttajaryhmänä toimivat oppilaskunnat. Kunnassamme on yhdistetty tukioppilastoiminta ja nuorisovaltuusto ja lähinnä ryhmän toiminta on edistänyt nuorten oloja koulumaailmassa. Hitaasta hallinnollisesta prosessista huolimatta kaiken kaikkiaan vi- 16 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

10 ranhaltijat arvioivat vaikuttajaryhmien toiminnan monipuoliseksi. Erilaiset aloitteet ja kuulemismenettelyt ovat edelleen toiminnan keskiössä, mutta mukana on myös vuorovaikutuksellisempia työskentelytapoja: Nuorisovaltuusto on järjestänyt nuorten ja valtuutettujen yhteisiä tapahtumia ja pyrkinyt innostamaan muita nuoria vaikuttamiseen. Nuorisovaltuuston edustajia on mukana kunnan eri työryhmissä, joiden tehtävänä on nuorten ja kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä ympäristön viihtyisyyden parantaminen. Nuorilla on suora neuvotteluyhteys niin sivistystoimenlautakuntaan, kunnanhallitukseen kuin valtuuston puheenjohtajiinkin. Kerran vuodessa on iso keskustelutilaisuus, jossa nuorille annetaan tietoa kunnan asioista. Nuoret ovat 2-3 kertaa kuultavina lautakunnassa. Kommentti Aikuisten asenteet ovat lasten ja nuorten osallisuuden suurin este Nuorten osallisuus nähdään monesti pelkkänä nuorisovaltuuston toimintana. Nuorisovaltuustoilla taas on monta sudenkuoppaa, joihin on helppo langeta. Vaarana voi olla, että ryhmästä tulee elitistinen joukko nuoria, jotka vaikuttavat niihin asioihin, joista he ovat itse kiinnostuneita tai mistä he itse hyötyvät. Usein päättäjille ja politiikoille voi riittää se, että nuoret ovat seinäruusuina ja tuovat hyvää pr:ää. Tämän vuoksi nuoret eivät pääse mukaan todelliseen päätöksen tekoon. Nuorisovaltuuston tai nuorten osallisuusryhmien toiminta on parhaimmillaan tässä ja nyt. Se tapahtuu siellä missä nuoret ovat: koulussa, kodin lähellä, siellä missä nuoret viettävät aikaa. Osallisuudessa nuoret haluavat vaikuttaa monesti myös ihan arkisiin asioihin, jotka ovat heille sillä hetkellä tärkeitä. Tämän vuoksi isoissa kaupungeissa voisi yhden ryhmän sijaan olla toimivampaa käyttää usean ryhmän mallia. Lasten ja nuorten osallisuuden suurimpana esteenä ovat aikuisten asenteet. Osallisuudessa aikuisten tehtävä on luoda rakenteet, joissa kaikille hallintokunnille ja kaikille virkamiehille on itsestään selvää, että aina kun asia koskee suoraan tai välillisesti nuoria, niin jo valmisteluvaiheessa pyydetään nuorilta lausunto asiasta. Mika Nieminen Osallisuusvalmentaja Oulun kaupunki 18 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

11 Kommentti Toimiva nuorisovaltuusto yksi laadukkaan nuorisotyön peruskivistä Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset -raportin mukaan nuorisovaltuustojen määrä Suomessa on kasvanut 10 prosenttiyksiköllä, 71 prosentista 81 prosenttiin viimeisen neljän vuoden aikana. 8 prosenttia vastasi, että kunnassa on ollut nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä, mutta toiminta on loppunut. Miksi? Samaisen raportin mukaan viranhaltijat vaativat nuorilta sitoutumista vaikutustyöhön. Toimin nuorisovaltuuston puheenjohtajana Porin nuorisovaltuustossa ja samalla olen lukioni opiskelijakunnan puheenjohtaja. Vaikuttamiseen sitoutumista asukkaan kunnassa vaikeuttaa mm. nopea väen vaihtuvuus, opinnoista aiheutuvat paineet ja aktiivisten ihmisten kasautuminen samoihin paikkoihin. Aktiivisten ihmisten siirryttyä eteenpäin jatko-opintoihin tai työelämään, on uusien aktiivien löytäminen on usein haastavaa. Vaikka kuinka toivoisi, niin harrastus nimeltä nuorisovaltuustotoiminta ei houkuttele nuo- ria mukaan. Toiminta kuihtuu, jos nuoria ei ole onnistuttu rekrytoimaan ehdolle vaaleihin tai suoraan mukaan toimintaan. Nuorisovaltuustotoiminnan tekeminen trendikkääksi harrastukseksi tuottaa monenlaisia haasteita. Miten kokoustamisesta tehdään trendikästä ja houkuttelevaa? Kuulin tässä taannoin erään paikallisen kaupunginvaltuutetun ihmettelyä siitä, kuinka virallisia esityslistoja on meidän nuorisovaltuustolla. Hän osui naulan kantaan. Selkeärakenteinen esityslista helpottaa kokoustamista, mutta vieraannuttaa nuoria byrokraattisuudellaan. Tällä hetkellä kuka tahansa porilainen vuotias nuori voi tulla mukaan nuorisovaltuustoon kesken kauden, mutta vielä joitain vuosia sitten pidettiin koulujen kesken vaalit. Valitettavasti niiden suosio lopahti. Nuorisovaltuustot edustavat kuntansa nuoria. Päättäjät ottavat muutaman kymmenen hengen valtuuston mielipiteen kaikkien kunnan nuorten mielipiteenä. Aktiivinen nuorisoval- tuusto varmistaa nuorisolain 8. pykälän toteutumisen kunnassa. Raportissa kerrotaan näkökulmasta, jonka mukaan paikallisen nuorisovaltuuston toiminta keskittyy pääasiassa tapahtumien järjestämiseen. On totta, että tapahtumien järjestäminen on helpompaa kuin onnistunut vaikuttaminen. Viranhaltijoilla on tässä asiassa peiliin katsomista. Hyvin usein nuoret haluavat vaikuttaa asioihin, mutta eivät tiedä mihin, milloin ja miten. Täysin tyhjästä voi olla vaikea keksiä mitään. Ellei nuorten mielipidettä kysytä heitä koskeviin asioihin, niin nuorten, joille vaikuttaminen ei ole ennestään tuttua esim. järjestötyön kautta, on vaikea löytää vaikuttamisen tavat ja väylät. Silloin virkamiesten on valittamisen sijaan ryhdyttävä toimiin, jotta nuoria on kuultu nuorisolain 8. pykälän edellyttämissä, heitä koskevissa asioissa. Nuorisovaltuuston toiminnan jatkumon ja laadun takaamiseksi nuorisovaltuustossa tulee toimia nuorisotyönohjaaja, jonka työn kuvaan kuuluu nuorisovaltuustotoiminnasta vastaaminen. Nuorisovaltuuston työntekijä on tuki ja turva niin kunnan sisäisissä asioissa esim. hallinnossa ja vaikuttamisessa sekä nuorille suunnattujen tapahtumien järjestämisessä. Häneltä löytyy tietotaitoa ja kokemusta nuorten kanssa toimimisesta. Motivoitunut nuorisotyöntekijä on elintärkeä nuorisovaltuustolle. Nuorten demokratiakasvatus on oleellinen ja luonnollinen osa laadukasta nuorisotyötä. Nuorisovaltuusto, joka koostuu keskimäärin vuotiaista, tarvitsee vahvan jalansijan kuntaan. Suurin osa nuorisovaltuuston jäsenistä ei täytä toimintavuoden aikana äänestämistä ja ehdolle asettumista edellyttävää 18 ikävuotta. Alle 18-vuotiailla nuorilla ei siis ole mahdollisuutta ilman nuorisovaltuustoa vaikuttaa kunnan asioihin. Lain mukaan nuori on vuotias henkilö. Lasse Lund Porin nuorisovaltuuston puheenjohtaja Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

12 3. Nuorisotyön merkitys ja arvostus Viranhaltijat kokevat nuorisotyön merkityksen entistä suuremmaksi nyt ja lähitulevaisuudessa. Viimeaikojen keskustelu syrjäytymisen ennaltaehkäisystä sekä nuorisotakuu, etsivä nuorisotyö ja osallisuuden lisääminen ovat nostaneet nuorisotyön merkitystä. Nuorisotyö nähdään yhä useammin muunakin kuin pelkkänä vapaa-ajan palvelujen tuottajana. Nuorisotyö on ryhmäprosessien asiantuntemusta ja radikaalia optimismia. Moni nuori tarvitsee yhä enemmän onnistumisia vapaa-ajalla. Lisäksi nuorisotyö on tapa säilyttää keskusteluyhteys moniin nuoriin. Kolme neljästä vastaajasta on sitä mieltä, että nuorisotyön merkitys eli sen tarve ja rooli nuoren kasvun tukijana on viimeisten viiden vuoden aikana muuttunut jonkin verran suuremmaksi tai kasvanut merkittävästi. Vastausjakaumat noudattelevat vuoden 2011 vastauksia, ja siten nuorisotyön merkitys jatkaa edelleen kasvuaan. Viidennes vastaajista arvelee, että merkitys on pysynyt entisellä tasollaan. Yksikään vastaaja ei koe nuorisotyön merkityksen muuttuneen paljon vähäisemmäksi. Keskisuurten kaupunkien viranhaltijat kokevat nuorisotyön merkityksen kasvaneen kaikkein eniten: vastaajajoukosta erottuvat asukkaan kaupunkien viranhaltijat, joista 67 % katsoo, että nuorisotyön merkitys on kasvanut merkittävästi viidessä vuodessa. Alle asukkaan kunnissa nuorisotyön merkityksen ei nähty muuttuneen radikaalisti: noin kolmanneksen mielestä merkitys on pysynyt samana. Kun tarkastellaan viranhaltijoiden näkemyksiä nuorisotyön merkityksestä lähitulevaisuudessa, jakaumat ovat hyvin samankaltaisia. Tulevaisuusodotukset ovat korkealla. Vastanneista 75 % on sitä mieltä, että nuorisotyön merkitys kasvaa vähintään jonkin verran myös seuraavan viiden vuoden aikana. Viidesosa uskoo merkityksen pysyvän samana. Ainoastaan 4 prosenttia vastaajista ajattelee nuorisotyön merkityksen laskevan jonkin verran vähäisemmäksi, eikä yksikään viranhaltija usko merkityksen muuttuvan hyvin paljon vähäisemmäksi. Erikokoisten kuntien viranhaltijoiden näkemykset eivät eroa merkittävästi toisistaan. Kaksi vuotta sitten 78 % vastaajista arveli nuorisotyön merkityksen kasvavan vähintään jonkin verran ja vajaa viidennes uskoi sen pysyvän entisellään Myös kuntien luottamushenkilöiden arvostus nuorisotyötä kohtaan on kasvanut. Yli puolet viranhaltijois- 22 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

13 ta arvioi arvostuksen kohonneen jonkin verran ja 6 % huomattavasti. 36 % vastaajista kokee arvostuksen pysyneen entisellään. Arvostus on vähentynyt jonkin verran tai huomattavasti ainoastaan viiden prosentin mielestä. Kaikki suurimpien kaupunkien nuorisotoimen viranhaltijat kokevat, että arvostus on lisääntynyt. Vastaajista 80 % kokee arvostuksen nousseen jonkin verran ja 20 % merkittävästi. Myös kaikkein pienimmissä kunnissa arvostus on kasvanut, 77 % vastaajista kokee arvostuksen lisääntyneen jonkin verran asukkaan kunnissa vajaa kymmenes uskoo arvostuksen vähentyneen jonkin verran, ja 46 % arvioi sen pysyneen ennallaan. Viranhaltijat uskovat, että luottamushenkilöiden arvostus nuorisotyötä kohtaan myös vahvistuu lähitulevaisuudessa: lähes puolet vastaajista arvioi, että arvostus tulee kasvamaan jonkin verran. Vajaa puolet puolestaan uskoo arvostuksen pysyvän tämänhetkisellä tasolla. Tulevaisuusodotukset ovat samankaltaisia kuin kaksi vuotta sitten, tosin jonkinmoiseen kasvuun uskovien määrä on vähentynyt 6 prosenttiyksikköä. Viranhaltijoiden näkemykset luottamushenkilöiden arvostuksesta ovat suhteellisen yhteneviä. Kuntakentästä erottuvat kuitenkin suurimpien kaupunkien viranhaltijat, joista kaikki uskovat luottamushenkilöiden arvostuksen kasvuun 80 % uskoo arvostuksen lisääntyvän jonkin verran ja viidennes huomattavasti. Julkinen keskustelu nuorisotakuusta ja nuorten kasvavasta syrjäytymistä nousevat vahvasti esille viranhaltijoiden nuorisotyön merkitystä koskevissa perusteluissa. Avoimista vastauksista heijastuu kaksi näkökulmaa: toisaalta se on lisännyt nuorisotyön arvostusta ja herättänyt, ehkä pakottanutkin luottamushenkilöitä yhä enemmän kiinnittämään huomiota nuorten tilanteeseen. Nuorisotakuu- ja syrjäytymiskeskustelun myötä kunnallisessa nuorisotyössä korostuu sen ennaltaehkäisevä rooli ja toisaalta erityisnuorisotyön merkitys. Nuorisotakuu on lisännyt päättäjien ymmärrystä nuorisotyön merkityksestä, samoin muu yhteiskunnallinen keskustelu. Olemme myös tehneet paljon palvelu-uudistuksia ja saaneet toiminnastamme kiitosta. Erityisnuorisotyön merkitys ja työmäärä kasvaa. Yhä enemmän on nuoria, joiden koulunkäynti, harrastaminen ja elämässä selviäminen ei onnistu kodin tukitoimilla tai kodin tukitoimia ei edes ole. Lasten, nuorten ja perheiden pahoinvointi on nostanut nuorisotyön ennaltaehkäisevänä sekä myös korjaavana työmuotona keskeiseksi toimijaksi nuorten palveluverkostossa. Aiemmin nuorisotyötä leimannut vapaa-ajan puuhastelu on saanut syvempää merkitystä ja sitä kautta myös arvostusta kaupungin muiden palveluiden, kuten koulutoimen ja sosiaalityön rinnalla. Luottamushenkilöillä on aitoa kiinnostusta nuorten asioihin. Nuorten yhteiskuntatakuu ja etsivä nuorisotyö ovat lisänneet osaltaan kiinnostusta. Meillä on ymmärretty nuorten syrjäytymisestä aiheutuvat kustannukset. Erityisnuorisotyön merkityksen korostumisen kääntöpuolena on perusnuorisotyön tilanne kunnissa. Osa viranhaltijoista on huolissaan siitä, että perusnuorisotyö saattaa jäädä takaalalle: Nuorisotakuu, etsivä nuorisotyö ja käynnistetty pajatoiminta kiinnostaa päättäjiä perusnuorisotyötä enemmän. Tuntuu siltä, että kunnan luottamushenkilöt ovat kiinnostuneet nuorisokysymyksistä yksinomaan silloin, kun esiintyy ongelmia. Silloin voidaan saada lisäresursseja ja käydään keskustelua nuorten tilanteesta kunnassa. Silloin taas, kun ei ole akuutteja kriisejä, kiinnostus nuorisokysymyksistä keskustelemiseen on suhteellisen pieni. Syrjäytymistä ja nuorten pahoinvointia koskevan keskustelun lisäksi toivottaisiin myös keskustelua onnistuneista kokemuksista: Syrjäytymiskeskustelun rinnalle olisi mukava saada esimerkkejä siitä, mitä ja miten nuorisotyössä on jo asioihin vaikutettu. Etsivä nuorisotyö on yleistynyt kunnallisen nuorisotyön muotona, ja tämä on lisännyt arvostusta: 24 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

14 Etsivän nuorisotyön työmuodon ansiosta nuorisotyön arvostus on kasvanut. Toivon, ettei etsivää työtä missään vaiheessa siirretä minkään toisen työalan alaisuuteen. Nuorisotyön merkitys ja arvostus on myös väistämättä yhteydessä taloudellisiin resursseihin: Taloudelliset säästöpaineet luovat uhkia nuorisotyön tulevaisuudelle, mutta toiminnan kautta saatu arvostus ainakin vielä vaikuttaa positiivisesti. Seuraaville vuosille on tulossa talouden tasapainotusohjelma. Säästötavoitteet ovat kovia ja palvelutasoa joudutaan laskemaan. Nuorisotyö on osa sivistyspalveluita, jossa on pakollisia lakisääteisiä palveluita ja kaikki vapaa-ajanpalvelut ovat vapaaehtoisia. Lasten ja nuorten määrä on laskussa, vanhuksien määrä nousee. Palvelut suuntautuvat sen mukaisesti. Kova taloudellinen tilanne näkyy myös nuorisotyön kentässä. Vain aivan tarpeellinen toteutetaan. Muutama viranhaltija korostaa myös nuorisotyön kasvatusroolin vahvistumista: Nuorisotyön rooli kasvattajana tulee kasvamaan etsivän nuorisotyön, työpajatoiminnan sekä muun tukihenkilötoiminnan kautta. Nuorisotyö elää murroksessa, jossa perinteinen nuorisotyö kyseenalaistetaan ja nuorisotyötä halutaan kehittää nuorille merkityksellisempään suuntaan. Rahan ja resurssien puute toki vaikeuttaa em. kehitystä. 4. Kunnallisen nuorisotyön resurssit 4.1 Rahoituksen kehitys Rahoituksen tulevaisuusnäkymät eivät ole kovin valoisia. Viimeisen seitsemän vuoden aikana nuorisotoimen taloudelliset resurssit ovat kokonaisuudessaan hieman kasvaneet. Nousujohteisuus on tosin tasaantunut ja tilanne on nyt samankaltainen kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. 40 % nuorisotoimen viranhaltijoista kertoo rahoituksen kasvaneen viimeisen viiden vuoden aikana jonkin verran ja 5 % huomattavasti. Reilu kolmannes arvioi rahoituksen pysyneen samana ja viidenneksen mukaan rahoitus on vähentynyt jonkin verran tai huomattavasti. Eniten resurssit ovat kasvaneet kaikkein suurimmissa kaupungeissa ja asukkaan kunnissa. Kaikki yli asukkaan kaupunkien ja kaksi kolmasosaa yli asukkaan kaupunkien viranhaltijoista ilmoitta- 26 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

15 Asukasluku Vähentynyt jonkin verran tai huomattavasti vat rahoituksen kasvaneen jonkin verran tai huomattavasti. Nuorisotoimen taloudelliset resurssit ovat kasvaneet myös yli puolessa asukkaan kunnista. Vajaassa kolmanneksessa ja asukkaan kunnista rahoitus on puolestaan vähentynyt. Kuntien viranhaltijoiden tulevaisuusnäkymät koskien nuorisotoimen Pysynyt samana Kasvanut jonkin verran tai huomattavasti Alle % 54 % 31 % % 31 % 42 % % 34 % 55 % % 44 % 35 % % 39 % 35 % % 17 % 67 % Yli % 0 % 100 % rahoitusta eivät ole kovin optimistisia. Suurempi joukko viranhaltijoita uskoo resurssien vähenemiseen kuin niiden kasvamiseen. Kolmasosa arvelee rahoituksen vähenevän seuraavien viiden vuoden aikana ja 41 % vastaajista uskoo että nuorisotoimen rahoitus pysyy lähitulevaisuudessa samana. Neljänneksen arvion mukaan rahoitus tulee kasvamaan jonkin verran. Yksikään vastaaja ei usko rahoituksen huomattavaan kasvuun. Taloudellisia resursseja koskevat tulevaisuusodotukset ovat samankaltaisia kuin kaksi vuotta sitten. Viranhaltijoiden tulevaisuusnäkymät rahoituksen suhteen eivät eroa merkittävästi toisistaan eri kunnissa, poikkeuksena kaikkein pienimmät kunnat, joiden viranhaltijoista lähes puolet uskoo rahoituksen vähenevän. Huomionarvoista on, että kolme neljästä viranhaltijasta arvioi nuorisotyön merkityksen kasvavan seuraavien viiden vuoden aikana jonkin verran tai huomattavasti, mutta ainoastaan neljännes uskoo nuorisotoimen taloudellisten resurssien lisääntyvän. Taloudelliset resurssit eivät ole kasvaneet samaa vauhtia merkityksen kasvun kanssa. Viranhaltijat korostavat kuntien kokonaisvaltaisesti tiukkaa taloudellista tilannetta, joka väistämättä vaikuttaa myös nuorisotoimen rahoitukseen ja tulevaisuusodotuksiin: Kun koko kunnan talousnäkymät ovat huonot, vähennetään myös nuorisotyön resursseja. Kuntatalouden yleinen kiristyminen tuskin antaa mahdollisuuksia resurssien lisäämiseen. Haastavan taloustilanteen aikana nykytilanteen säilyttäminen nähdään tärkeänä, jotta resurssit eivät pienenisi. Viranhaltijat myös painottavat nuorisotyön merkittävyyden esilletuomista, jotta resursseja ei leikattaisi: Taloustilanteen huomioiden pysyminen samassa on positiivinen tavoite. Kunnan yleiset resurssit vähenevät, mutta nuorisotyön merkittävyys edesauttaa nykyresurssien pysymiseen samalla tasolla. Nuorisotyö on inhimillisesti sekä taloudellisesti niin tärkeää että talouden tasapainotus- paineista huolimatta nuorisotyön resurssit turvataan. Hallitusohjelmaan kirjatun nuorisotakuun ja lain velvoittaman monialaisen yhteistyön sekä etsivän nuorisotyön toivotaan nostavan kunnallisen nuorisotyön rahoitusta: Lakivelvoitteet monialaisesta yhteistyöstä ja etsivästä nuorisotyöstä sekä valtion panostaminen syrjäytymisen ehkäisyyn lisäävät kunnassa painetta, ohjata resursseja nuorisotyöhön. Myös nuorisotakuulla voi olla vaikutuksia. Uusien toimintojen ja tehtävien (etsivä työ, nuorisotakuu, koulunuorisotyö, harrastusmahdollisuuksien laajentaminen jne.) edellyttävät kunnalta panostusta myös taloudellisten resurssien lisäämiseen. Useat viranhaltijat kertovat kunnan ulkopuolisen rahoituksen osuuden kasvaneen: 28 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

16 Kasvu johtuu siitä, että olemme hakeneet toimintaan ulkopuolista rahoitusta esim. opetusministeriöltä. Samaan tapaan arvioitiin kunnallisen nuorisotyön henkilöstön henkilötyövuodet. Erikokoisten kuntien ryhmäkeskiarvojen perusteella henkilötyövuosien yhteismääräksi saatiin noin 2900 henkilötyövuotta. 4.2 Henkilöstöresurssien kehitys Nuorisotoimen henkilöstön määrä kasvanut suurimmassa osassa kuntia. Kunnan asukasluku Hlöstöä keskimäärin vastanneiden perusteella Kuntaliiton arvion mukaan kunnallinen nuorisotyö työllistää yhteensä noin 3000 henkilöä. Tässä kyselyssä nuorisotoimen viranhaltijoita pyydettiin arvioimaan kuinka monta työntekijää kunnassa kaikkiaan työskentelee nuorisotyön eri tehtävissä. Vastausten keskiarvojen perusteella kuntakokoon suhteutettuna nuorisotyön parissa työskentelevien yhteismääräksi saatiin noin 3200 henkilöä. Kuntia yht. Arvioitu henkilöstömäärä Alle , , , , , , , , , , Yli Yhteensä ,45 Kunnan asukasluku Henkilötyövuosia keskimäärin vastanneiden perusteella Kuntia yht. Arvioitu henkilötyövuosien määrä Alle , , , , , , , , , , , Yli Yhteensä ,24 Kunnallisen nuorisotoimen henkilöstömäärä on kasvanut yli puolessa vastanneista kunnista (vrt. taloudellisten resurssien kasvanut 45 %:ssa). Vajaa 40 % vastanneista kertoo henkilöstön määrään pysyneen entisel lään. Ottaen huomioon kuntatalouden entistä haastavammat ajat, kyselyn tulokset ovat hyviä: nuorisotoimen henkilöstö on vähentynyt vain kymmenesosassa kuntia. Nuorisotyön parissa työskentelevien määrä on lisääntynyt etenkin suurissa kaupungeissa. Kolme neljästä yli asukkaan kaupungin viranhaltijoista ilmoittaa, että työntekijöitä on aiempaa enemmän. Alle 2000 asukkaan kunnissa henkilöstömäärän kasvu on pienintä: 23 % ilmoittaa määrän kasvaneen jonkin verran. 30 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

17 Enemmistö arvelee nuorisotoimen henkilöstön määrän pysyvän ennallaan Valtaosa viranhaltijoista uskoo nuorisotoimen henkilöstöresurssien pysyvän vakaana: vastanneista 65 % arvelee henkilöstön määrän pysyvän samalla tasolla kuin tällä hetkellä. Henkilöstömäärän kasvuun lähitulevaisuudessa ei uskota aivan entiseen tapaan. Verrattuna vuoteen 2011 useampi viranhaltija arvelee henkilöstön vähenevän tulevien viiden vuoden aikana. 17 % vastaajista uskoo henkilöstön vähenevän, mikä on 6 prosenttiyksikköä enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Henkilöstön kasvuun uskovien määrä on vastaavasti supistunut 7 prosenttiyksikköä. 4.3 Nuorisotoimen ostopalvelut Ostopalveluiden määrä ennallaan. Nuorisotoimen ostopalveluiden määrässä ei ole tapahtunut radikaaleja muutoksia. Kaksi kolmasosaa vastanneista kertoo määrän pysyneen samana viimeisten viiden vuoden aikana. Ostopalvelujen määrä on kasvanut noin joka neljännessä kunnassa ja vähentynyt 10 %:ssa kuntia. Ostopalveluiden määrän kasvuun lähitulevaisuudessa uskotaan vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Viidennes arvelee kunnan tuottavan seuraavien viiden vuoden aikana jonkin verran enemmän nuorisopalveluita ostopalveluina. Vuonna 2011 kolmannes vastaajista uskoi ostopalveluiden lisääntyvän. 67 % viranhaltijoista arvelee ostopalveluiden määrän pysyvän samalla tasolla ja 10 % arvioi niiden vähenevän. Ostopalveluita on käytetty etenkin etsivän nuorisotyön toteuttamiseen paikallisella tasolla. Lisäksi palveluita on ostettu nuorisotilojen ohjaamiseen, työpajatoimintaan, sukupuolisensitiiviseen nuorisotyöhön ja iltapäiväkerhotoimintaan. Kahdessa vastanneessa kunnassa nuorisopalvelut ostetaan kokonaan kolmannen sektorin toimijalta. Ostamme nuorisopalvelut paikalliselta 4H-yhdistykseltä. Kunnassa ei ole varsinaista nuorisotyöntekijää, vaan 4H:n toimin- 32 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

18 nanjohtaja on koulutukseltaan yhteisöpedagogi ja nuorisotyöntekijä. Pienissä kunnissa ostopalveluiden tarjonta on niukkaa, mikä rajoittaa niiden käyttöä. Meillä ei ole juurikaan järjestöjä tai muita toimijoita, joilla olisi palvelujen tarjoamisen mahdollisuus. 5. Nuorisotakuun vaikutus nuorisotoimeen Nuorten työllisyyden edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi hallitusohjelmaan kirjattu nuorisotakuu astui voimaan Nuorisotakuun tavoitteena on tarjota kaikille alle 25 -vuotiaille sekä alle 30 -vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, työkokeilu-, työpaja-, työ- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Osana nuoriso- takuuta on koulutustakuu, joka takaa jokaiselle vastikään peruskoulun päättäneelle koulutuspaikan. Seuraavaksi tarkastellaan lyhyesti viranhaltijoiden näkemyksiä nuorisotakuun vaikutuksista kunnallisen nuorisotoimen resursseihin, nuorisotoimen roolia nuorisotakuun toteuttamisessa sekä nuorisotakuun myötä aloitettuja hankkeita ja palveluja. 5.1 Nuorisotakuun vaikutus resursseihin 75 %:ssa kunnista nuorisotakuulla ei vaikutusta nuorisotoimen resursseihin. Nuorisotakuulla on kyselyn perusteella ollut yllättävän pieni vaikutus kunnallisen nuorisotoimen resurssien ke- 34 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

19 hittymiseen. Kyselyä toteutettaessa nuorisotakuu oli ollut agendalla jo melko pitkään. Ainoastaan 17 % vastanneista kertoo nuorisotakuun vaikuttavan jonkin verran resursseihin. Peräti kolmessa neljästä kunnasta se ei ole aiheuttanut muutoksia. Vastanneista kunnista vain kolmessa nuorisotakuu on vaikuttanut merkittävästi resursseihin. Resurssit eivät ole alentuneet yhdessäkään kunnassa nuorisotakuun myötä. Suurissa kaupungeissa nuorisotakuun vaikutus on ollut keskimääräistä suurempi. Neljänneksessä asukkaan kunnista, kolmasosassa asukkaan kunnista, ja 40 %:ssa yli asukkaan kunnista nuorisotakuu on vaikuttanut nuorisotoimen resursseihin melko paljon. Alle asukkaan kunnissa vastaava luku on vain 14 %. Nuorisotyön rooli nuorisotakuun toteuttamisessa on vielä muotoutumassa: vastanneista 56 % kokee, ettei ole saanut riittävästi tietoa ja tukea nuorisotyön roolista nuorisotakuun toteuttamisessa ja 14 %:ssa kunnista rooli on kokonaan epäselvä. Vain vajaa kolmannes kuntien viranhaltijoista kokee roolinsa olevan selkeä. Suurempien kaupunkien viranhaltijat ovat tietoisempia nuorisotoimen roolista kuin pienten kuntien toimijat asukkaan kuntien viranhaltijoista vain 13 %:lle rooli näyttäytyy selvänä, kun taas yli asukkaan kaupungeissa yli 90 % kokee saaneensa riittävästi tietoa ja tukea nuorisotakuun toteuttamiseen liittyen. ennen nuorisotakuun tuloa. Nyt vaan vuoropuhelun ja toimijoiden täytyy yhdistää verkostonsa, jotta asia alkaa ihan oikeasti toimia. Aloitetuista hankkeista tai palveluista yleisimpiä ovat etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta. Etsivän nuorisotyön tai pajatoiminnan mainitsee uutena aloitettuna palveluna noin joka toinen vastaaja. Kuntaliiton selvityksen mukaan etsivää nuorisotyötä toteutetaan 96 %:ssa kunnista ja työpajatoimintaa noin 80 %:ssa kunnista. Lisäksi työpajatoiminta on suunnitteilla 40 %:ssa kunnista. Noin viidennes nuorisotakuun myötä toteutettavista uusista palveluista pitää sisällään nuorten työllistymistä ja sosiaalista vahvistamista koskevia hankkeita toteutettuna joko seutukunnallisena yhteistyönä tai omassa kunnassa. Kehitetään uutta hanketta tuetun oppisopimuksen avulla yhteistyössä ammatillisen koulutuksen kanssa. Lisäksi neljä vastaaja kertoo, että kunnassa on perustettu tai tullaan perustamaan oma nuorisotakuu-työryhmä: Meillä on perustettu neljän hengen työryhmä, jonka tehtävä on koordinoida, viedä eteenpäin ja seurata nuorisotakuuta. 5.2 Uudet hankkeet tai palvelut Nuorisotakuu on lisännyt etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa. Vastanneista kunnista 45 %:ssa on aloitettu uusia palveluita tai hankkeita nuorisotakuun piirissä olevien nuorten tavoittamiseksi. Valtaosassa kuntia nuorisotakuu ei ole aiheuttanut uusia toimenpiteitä. 7 % viranhaltijoista ei osannut sanoa, onko palveluita tai hankkeita aloitettu vai ei. Toisaalta monissa kunnissa on olemassa oleva rakenne jota voidaan käyttää nuorisotakuun edistämiseen, joten uusien hankkeiden sijasta on keskitytty yhteistyöverkoston toiminnan tiivistämiseen ja kehittämiseen: Nuorisopalvelujen aloitteesta laajennettiin jo vuosia nuorten eteen työtä tehnyttä monialaista yhteistyöryhmää niin, että nykyisellä koostumuksella voidaan koota kaikki mahdolliset tahot toteuttamaan ja koordinoimaan nuorisotakuun toteuttamista. Luulen, että kaikki on jo ollut olemassa 36 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

20 Kommentti Nuorisotyöllä voimaa nuorisotakuuseen Vuoden alusta voimaan tulleen nuorisotakuun myötä jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi joutumisesta. Nuorisotakuun tarkoituksena on ennaltaehkäistä nuorten työmarkkinoilta ja koulutuksesta syrjäytymistä. Meillä ei ole varaa päästää yhtään nuorta tippumaan yhteisestä kelkasta. Tämä on pitkäjänteistä työtä, jossa tulokset ovat nähtävissä ennemmin vuosien kuin kuukausien aikajänteellä. Nuorisotakuun toimeenpano on alkanut melko lupaavasti. 93 %:lle alle 25 vuotiaista nuorista työttömistä on tehty työllistämissuunnitelma ja 74 %:lle nuorista on löytynyt työ, koulutus tai muu paikka ennen 3 kuukauden työttömyyden ylittymistä. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Uusia toimia on tulossa, kun nuorisotakuuseen kiinteästi kuuluva koulutustakuu käynnistyy varsinaisesti syksyn yhteishaussa, ja nuorten aikuisten osaamisohjelma alkaa syksyllä. Nuorisotakuun toteutuminen edellyttää toimintatapojen muutoksia ja laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Nuorisotakuussa on kyse kansallisista talkoista, jossa tarvitaan valtion, yritysten, kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyötä. Ilahduttavaa raportissa on, että nuorten asiat ovat esillä kunnallispolitiikassa aiempaa enemmän ja nuorisotyön merkitys koetaan entistä suuremmaksi nyt ja tulevaisuudessa. Kuten raportista ilmenee, nuorisotakuu on nostanut nuorisotyön merkitystä ja kiinnittänyt huomiota nuorten tilanteeseen. Kunnallisella nuorisotyöllä onkin merkittävä rooli nuorten tulevaisuuden rakentamisessa. Esimerkiksi etsivä nuorisotyö tavoitti yli nuorta ja nuorten työpajatoiminta yli nuorta. Etsivällä nuorisotyöllä voidaan tavoittaa ja kuunnella nuoria, jotka eivät muuten hakeudu nuorille tarkoitettuihin palveluihin. Raportin mukaan kunnissa koetaan, että nuorisotyöhön osoitetut resurssit ovat kasvaneet viime vuosina, mutta tulevaisuudesta kannetaan huolta. Kuntatalouden näkymät antavat aihetta huoleen. Siksi onkin tärkeää, että yhteistyötä eri toimijoiden kanssa voidaan tiivistää. Uskon, että nuorisotyö nuorisotakuun myötä tulee jatkossa näkymään myös rahoituksessa ja kuntapäättäjien arvovalinnoissa, kun taloudellisia resursseja jaetaan. Vastanneista kunnista lähes puolessa on aloitettu uusia palveluita tai hankkeita nuorisotakuun toteuttamiseksi. Se kertoo siitä, että nuorisotakuu koetaan kunnissa tärkeäksi. Nuorisotakuu antaa kunnille myös välineitä työllistää nuoria. Sanssi-kortin kautta on mahdollista kuntien, yritysten, säätiöiden ja kolmannen sektorin toimijoiden hakea palkkatukea, joka on suuruudeltaan 700 euroa kuukaudessa enintään 10 kuukauden ajan. Meillä ei ole käsissämme vain taloudellinen vaan myös sosiaalinen kestävyysvaje ja se on nuorten syrjäytyminen. Nuorisotakuussa on kysymys sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta, joka voidaan turvata vain tiiviillä yhteistyöllä. Lauri Ihalainen Työministeri 38 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostot kunnissa 2014 sekä nuorisotakuu

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostot kunnissa 2014 sekä nuorisotakuu Nuorten ohjaus- ja palveluverkostot kunnissa 2014 sekä nuorisotakuu Sisältö Sivu Taustaa 2 Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen kattavuus 2 Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen kokoonpano ja kokoontumiskerrat

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi

Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi Timo Mulari Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Syitä monialaisuuteen

Lisätiedot

Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset Reija Salovaara Johtaja, viestintä ja koulutus Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset Reija Salovaara Johtaja, viestintä ja koulutus Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2015 Reija Salovaara Johtaja, viestintä ja koulutus Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Yleistä!!!!! Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2015 kuvaa

Lisätiedot

Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi

Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi 18.9.2012 Nuorisopolitiikan kehittäminen Iso yhteinen ponnistus Kuntien rooli paikallisyhteisön

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1 Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1 Georg Henrik Wrede Päivän tarjous! TAE 2014 Ei hätä ole TAE 2014 näköinen Nuorisotakuu nuorisosektorilla Me olemme hoitaneet omat työt hyvin! Nuorisolaki uudistus? Mitä

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (7) 7 A. Mirka Vainikan ym. valtuustoaloite nuorisotakuun toteuttamisesta HEL 2012-015496 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lisätiedot

Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2011 Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2011 1 2 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Suomen

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Etsivä työ osana organisaatiota

Etsivä työ osana organisaatiota ETSIVÄ NUORISOTYÖ Etsivä työ osana organisaatiota Nuorisojohtaja Kehittämistoiminta Ulkoiset ohjaus- ja neuvontapalvelut Alueellisen- ja kulttuurisen nuorisotyön palvelut Sosiaalisen tuen palvelut Nuorisosihteeri

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

NUORTEN OHJAUS- JA PALVELUVERKOSTOT KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNNISSA 2014

NUORTEN OHJAUS- JA PALVELUVERKOSTOT KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNNISSA 2014 NUORTEN OHJAUS- JA PALVELUVERKOSTOT KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNNISSA 2014 2 Sisältö Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen tilanne... 3 Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen kokoonpano... 6 Nuorten

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi LAUSUNTO Helsinki 30.11.2015 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Viite: Lausuntopyyntö 2.11.2015 Dnr 53/040/2014 Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1 Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kunnassa 27.11.06 Meiju Hiitola 1 Miksi lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa? Lasten ja nuorten erityistarpeet vaativat huomiomista Lapsilla ja nuorilla

Lisätiedot

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Kokkola ja nuorisopalvelut

Kokkola ja nuorisopalvelut Kokkola ja nuorisopalvelut Asukkaita Kokkolassa 47 283 Ruotsinkielisiä 13% Nuorisopalvelut TA 2016: Toimintakulut 1,95me. Toimintatuotot 0,25me Henkilöstöä 27 htv (mukaan lukien etsivät 5htv ja Ohjaamo

Lisätiedot

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita.

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita. ARVIOINTIKERTOMUS 2015 -HAVAINNOT Taulukko on merkinnyt kertomukseensa numeroituihin kehyksiin sellaiset havainnot, joista lautakunta odottaa saavansa vastineet ja/tai selvitykset. Ohessa havainnot taulukko.

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA Päivi Pienmäki-Jylhä Nuorisotakuu kunnissa Nuorten monialaiset ohjaus- ja palveluverkostot Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta Nuorisolain mukaiset nuorten

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Tietoa Manner-Suomen kuntien lautakunnista

Tietoa Manner-Suomen kuntien lautakunnista Tietoa Manner-Suomen kuntien lautakunnista 2009 2012 Kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat. Lautakunnat ovat kunnanhallituksen

Lisätiedot

27.1.2006/72. Nuorisolaki 27.1.2006/72. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

27.1.2006/72. Nuorisolaki 27.1.2006/72. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 of 7 21/03/2011 13:10 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2006» 27.1.2006/72 27.1.2006/72 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Nuorisolaki 27.1.2006/72

Lisätiedot

Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa. Keskustelutilaisuus Oulu

Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa. Keskustelutilaisuus Oulu Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa Keskustelutilaisuus Oulu 27.2.2017 Teemaryhmät Mikä on opetuksen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön tulevaisuuden kuva kunnassa? Millaisia ovat haasteet? Mitä

Lisätiedot

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla 26.11.2013 Anu Gretschel Nuorisotutkimusseura & -verkosto Laadukkaan

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Päivi Peltoniemi ja Paula Santapakka Raudaskylän Kristillinen Opisto 2013 Aikuisten perusopetus Raudaskylän

Lisätiedot

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100693 (HE 1/2010 vp) http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100001 Tuula

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:

Lisätiedot

Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: 12012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaat Minkälaisena näet TURBO-Turun seudun nuorisotoimen kuntien nuorisotoimesta vastaavien verkoston roolin?voit

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Päättäjien kuntakuva ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv Sandberg Åbo Akademi 2015 Päättäjätutkimus 2015 Kohdejoukko 3 652 henkilöä

Lisätiedot

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 1 TUTKIMUKSEN PÄÄHAVAINNOT 2 Onko yrityksesi kasvamassa vai hiipumassa?

Lisätiedot

30 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 360 VAPAA-AIKAPALVELUT 3600 NUORISOTOIMI

30 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 360 VAPAA-AIKAPALVELUT 3600 NUORISOTOIMI 1 (5) 30 SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 360 VAPAA-AIKAPALVELUT 3600 NUORISOTOIMI Tilivelvolliset: Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta, sivistysjohtaja, vapaa-aikapäällikkö Toiminta-ajatus Nuorisotoimi

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY Lappi KUTSU Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 (NUPO) -projekti kutsuu kuntien opetus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen Uusi kuntalaki 2015 - Demokratia ja osallistuminen Kuntamarkkinat 10- Mervi Kuittinen Laissa säädettäisiin: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta koskeva luku (5. luku) kunnan asukkaiden äänioikeudesta

Lisätiedot

Talousarvioesitys Nuorisotyö

Talousarvioesitys Nuorisotyö 91. Nuorisotyö S e l v i t y s o s a : Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä ja nuorisopolitiikan yhteensovittamisesta valtakunnan tasolla. Tukenaan

Lisätiedot

Liikunta tulevaisuuden kunnassa?

Liikunta tulevaisuuden kunnassa? Liikunta tulevaisuuden kunnassa? 2017 Sivistys, Terveyden edistäminen, Hyvinvointi, Osaaminen, Elinvoima, TeHyLi? Kari Sjöholm 3.12. 2015 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT SYKSY 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS VTK Anna Laiho Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNNISSA....5 2.1 Tehdyt säästötoimet.5

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998

Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998 Sivu 1/7 Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998 Suomen Kuntaliitto 1998 1. Johdanto Kuntaliitto lähetti marraskuussa 1997 tietotekniikan käyttöä ja kehitystä koskevan kyselyn kaikille kunnille ja

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Lasten Parlamentti Varpaset

Lasten Parlamentti Varpaset Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut tarjoaa nuorille ohjattua toimintaa, esiintymismahdollisuuksia, tietoa, neuvontaa ja henkilökohtaista tukea. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa.

Lisätiedot

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Harkinnanvaraiset valtionavustukset Nuorten työpajatoiminta

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

NuVa II Vaikuta yhdessä Nuorisolaki. Anne Haavisto

NuVa II Vaikuta yhdessä Nuorisolaki. Anne Haavisto NuVa II Vaikuta yhdessä Nuorisolaki Anne Haavisto Nuorisolaki 72/2006 Lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

ALLIANSSIN STRATEGIA 2021

ALLIANSSIN STRATEGIA 2021 ALLIANSSIN STRATEGIA 2021 SISÄLTÖ ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA 3 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö.

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Kuntaedustajien etukäteisarviointeja itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa

Kuntaedustajien etukäteisarviointeja itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa Kuntaedustajien etukäteisarviointeja itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa Ennakointityö itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista Uuden sukupolven organisaatiot ja

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistus. Maaliskuu 2015 Jaana Walldén

Nuorisolaki uudistus. Maaliskuu 2015 Jaana Walldén Nuorisolaki uudistus Maaliskuu 2015 Jaana Walldén Uudistamistarpeet ja aikataulu 2 Uudistustarpeet LANUKE, ohjelman nimi, tarkoitus ja arviointi sekä NUORAn tehtävät. Nuoren määritelmä eli ikärajat nuorilla

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala 13.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Opetuksen järjestäjän tasolla kyselyyn

Lisätiedot

Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät

Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät 26. 27.8.2014 Kyselyn kohderyhmän kunnat Erityisliikunnan verkoston ulkopuoliset 207 Manner- Suomen kuntaa: Reilu

Lisätiedot

Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi

Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi Monialainen viranomaisverkosto, etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta. Tuloksia vuodesta 2012 14.5.2013 Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi Paikallisten viranomaisten monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2009 Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2009 1 Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

Lisätiedot