KUNNA L L ISEN nuorisotyön T UL EVA ISUUSODOT UKSET 2017 KNT17_kansi_LUONNOS_LL.indd 1 27/09/

Transkriptio

1 K U N NA L L I SE N nuorisotyön T U L E VA I SU USOD O T U K SE T KNT17_kansi_LUONNOS_LL.indd 1 27/09/

2 Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2017 Julkaisija: Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kyselyn tulosten käsittely ja raportin kirjoittaminen Noora Järvi Raportin toimitus Henni Axelin Valokuvat Anna Autio Taitto Laila Elisa Lehtinen Paino Copy-Set, Helsinki ISBN (nide) ISBN (verkkojulkaisu) Helsinki 2017 Allianssi saa tukea veikkausvoittovaroista opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä. Tämä julkaisu on tuotettu Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelman tuella.

3 SISÄLLYSLUETTELO 5 NUORISOTYÖN MUODOT 28 Uusi nuorisolaki 28 Nuorisotyön muodot 28 1 YHTEENVETO Faktaa nuorisotyöstä Nuorisotyön resurssit 2 JOHDANTO Taustatietoa kyselyyn vastanneista kunnista Nuorisotyön viranhaltijoiden vastuulla olevat toimialat Kunnan nuorisoasioista vastaavat luottamuselimet 3 NUORISOTYÖN JA TOIMEN MERKITYS Nuorisotyön merkitys Luottamushenkilöiden arvostus nuorisotyötä kohtaan Kansainvälisyys Europe Goes Local -asiantuntijaryhmä: Nuorisotyön eurooppalainen yhteistyö tulevaisuuden kunnissa Jarkko Lehikoinen: Kansainvälisyys kunnallisessa nuorisotyössä 6 NUORTEN OSALLISUUS Nuorisovaltuusto Nuorten muu osallisuus ja vaikuttaminen kunnissa Heli Markkula ja Essi Helin: Nuorten vaikuttaminen toteutuu yhteistyöllä Jarkko Lehikoinen: Jäsennelty vuoropuhelu nuoret vaikuttamaan EU:n tulevaisuuteen! 7 YHDENVERTAISUUS NUORISOTYÖSSÄ Luottamushenkilöiden näkemys nuorisotyön tilasta Riikka Åstrand: Nuorisotyö näkyväksi 4 NUORISOTYÖN RESURSSIT Nuorisotoimen rahoitus Nuorisotoimen henkilöstö Yhdenvertaisuus ja esteettömyys Osaaminen ja työvälineet Turvapaikanhakijat Jaana Tiiri: Vammaisten nuorten yhdenvertaisuus Heta Hölttä: Yhdenvertaisuus vaatii normien tiedostamista Marjut Nurmivuori: Nuorisotyön talouden ja toiminnan kehitys Oulussa 27 Leena Suurpää: Vastuu paperittomista nuorista on yhteinen 49

4 8 NUORISOTYÖN KUMPPANUUDET NUORISOTYÖ NYT JA TULEVAISUUDESSA 66 Kunnan nuorisotyön merkittävimmät kumppanit 51 Väittämiä nuorisotyöstä 66 Järjestöjen tukeminen kunnissa 51 Viranhaltijoiden mietteitä nuorisotyöstä 66 Järjestöavustukset Järjestöjen roolin muuttuminen ja tulevaisuus Nuorisotoimen ostopalvelut Ohjaamo Juha Nieminen: Kasvatustehtävä siivittää nuorisotyön sivistyskuntaan Jarmo Kokkonen ja Sirpa Syrjä: Nuorisotyöhön panostaminen on tulevaisuustyötä Erno Kääriäinen: Järjestöjen asiantuntijuus - uhka vai mahdollisuus? 58 9 SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 60 Nuorisotyön valmistautuminen soteja maakuntauudistukseen 60 Uudistuksen tuomat mahdollisuudet nuorisotyöhön 60 Uudistuksen tuomat uhkat nuorisotyöhön 61 Vaikutus nuorten hyvinvointiin 63 Kari Sjöholm: Maakuntauudistus ja nuorisotyön yhdyspintakysymyksiä 64 Aleksi Koivisto: Nuoret maakuntia rakentamassa 65

5 1 YHTEENVETO Yhteenvetoon on koottuna keskeisiä tuloksia ja kyselyaineistosta nousseita viranhaltijoiden ajatuksia. Nuorisotyön merkitys Kunnallisen nuorisotyön johtavista viranhaltijoista 79 prosentin mukaan nuorisotyön merkitys on kasvanut viimeisten viiden vuoden aikana. Kasvuun kerrotaan vaikuttaneen muun muassa nuorisotyön uudet muodot, kuten etsivä nuorisotyö, sekä nuorisotyön tiivistyvä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa. 75 prosenttia vastaajista uskoo merkityksen kasvavan seuraavien viiden vuoden aikana muun muassa sote-uudistuksen myötä. Uudistuksen jälkeen kunnille jää vähemmän tehtäviä hoidettavaksi ja nuorisotyöllä on mahdollisuus nousta merkittävämpään rooliin. Kunnallisten luottamushenkilöiden arvostus nuorisotyötä kohtaan on 49 prosentin mukaan kasvanut ja 40 prosentin mukaan pysynyt samana viimeisten viiden vuoden aikana. Vastaajat kokevat, että nuorisotyö tunnustetaan nykyään paremmin vaikuttavana toimijana muiden palveluiden rinnalla. Nuorisotyön haasteeksi ja arvostukseen vaikuttavaksi tekijäksi mainitaan kuitenkin luottamushenkilöiden etäisyys nuorisotyön arjesta ja vanhentuneet mielikuvat nuorisotyöstä. Yli puolet vastaajista uskoo luottamushenkilöiden arvostuksen kasvavan tulevaisuudessa muun muassa sote-uudistuksen myötä. Nuorisotyön resurssit Nuorisotoimen rahoitus on 38 prosentissa kunnista kasvanut ja 38 prosentissa pysynyt samana viimeisten viiden vuoden aikana. Aiempiin vuosiin nähden tuloksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Puolet vastaajista uskoo rahoituksen pysyvän samana seuraavien viiden vuoden aikana. Kuntien heikon taloudellisen tilanteen ei uskota lähivuosina paranevan, mutta rahoituksen arvioidaan ja samalla toivotaan säilyvän nykyisellä tasolla. Nuorisotoimen henkilöstön määrä on 46 prosentissa kunnista kasvanut ja 39 prosentissa pysynyt samana viimeisen viiden vuoden aikana. Suurin osa uskoo henkilöstön määrän pysyvän samana seuraavien viiden vuoden aikana muun muassa taloudellisen tilanteen takia. Mahdollisuuksia palkata lisää henkilöstöä ei nähdä tällä hetkellä olevan. Noin puolet vastanneista kunnista ostaa nuorisotyön palveluita joltakin järjestöltä, kun taas kaupalliselta toimijalta palveluita ostaa 13 prosenttia kunnista. Kunnat mainitsevatkin järjestöt yhdeksi merkittävimmistä nuorisotyön kumppaniksi koulujen ja oppilaitosten sekä seurakuntien lisäksi. Kunnat myös tukevat järjestöjä monin tavoin. Lähes kaikki kunnat myöntävät muun muassa vuosiavustuksia järjestöille sekä antavat kokoontumistiloja järjestöjen käyttöön maksutta tai edulliseen hintaan. Järjestöavustusten ei koeta suuresti muuttuneen viimeisen viiden vuoden aikana. Yli puolet vastaajista kokee avustusten pysyneen samana. Nuorisotyön muodot Säännöllisimmin kunnissa tehdään avointa nuorisotilatoimintaa sekä etsivää nuorisotyötä vuoden 2015 Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

6 kyselyn tavoin. Yli 70 prosentissa kunnista toteutetaan säännöllisesti myös nuorten työpajatoimintaa sekä kerho ja pienryhmätoimintaa. Harvinaisempia työmuotoja ovat muun muassa julkisissa tiloissa tehtävä nuorisotyö sekä liikkuva nuorisotyö. Nuorisotoimen toteuttama kansainvälinen yhteistyö on vähentynyt viime vuosina. 42 prosenttia vastaajista ilmoittaa, että kunnalla on kansainvälistä yhteistyötä. Vastaava luku oli vuoden 2015 kyselyssä 49 prosenttia. 14 prosenttia vastaajista ilmoittaa, että kansainvälistä yhteistyötä on toteutettu kunnassa, mutta toiminta on loppunut. Syyksi toiminnan loppumiselle nostetaan muun muassa pula resursseista. Uuden nuorisolain ei uskota vaikuttavan nuorisotyön työmuotoihin suuresti. Vastauksista nousee esiin muun muassa ajatus siitä, että nuorisotyötä on jo pyritty toteuttamaan niiden arvojen mukaan, joita laissa nostetaan esiin. Osallisuutta tuetaan kunnissa muun muassa nuorisovaltuustojen kautta. Suurimmassa osassa kunnista on jo nuoriso- ja kuntalakien velvoittama nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä. Niissä 15 prosentissa kunnista, joissa valtuustoa tai vaikuttajaryhmää ei vielä ole, on sellainen suunnitteilla. Vastaajista 74 prosenttia ilmoittaa, että nuorisovaltuustolla tai vaikuttajaryhmällä on oma budjetti ja jopa 92 prosenttia vastaajista ilmoittaa, että valtuustolle tai vaikuttajaryhmälle on nimetty ohjaaja. Myös yhdenvertaisuus on huomioitu nuorisotyössä. Nuorisotoimessa tai nuorten parissa toimivilla on hyvin osaamista ja työvälineitä toimia eri ryhmiin kuuluvien nuorten kanssa. Yli puolet vastaajista arvioi, että osaamista ja työvälineitä on hyvin niin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten kuin maahanmuuttajataustaisten ja vammaisten nuorten kanssa. 76 prosentin mukaan osaamista on hyvin myös rasisminvastaiseen työhön ja työvälineitä puuttua vihapuheeseen. Kunnissa esteettömyys ja yhdenvertaisuus toteutuvat väittämien mukaan tarkasteltuna suuressa osassa hyvin. Yli puolet vastaajista ilmoittaa, että yhdenvertaisuuteen ja esteettömyyteen liittyvät väittämät pitävät hyvin paikkansa kunnassa. Noin kolmasosan mukaan väittämät pitävät paikkansa huonosti. Väittämistä Nuorisotiloihin pääsee pyörätuolilla nousee erityisesti esiin, sillä jopa 16 prosentin mukaan pyörätuolilla pääsee erittäin huonosti nuorisotiloihin. Nuorisotilojen saavutettavuudessa on siis eroja kuntien välillä. Kunnallisen nuorisotyön mahdollisuudet ja haasteet tulevaisuudessa Kyselyn vastauksista nousee sekä nuorisotyön mahdollisuutena että haasteena sote- ja maakuntauudistus. Tällä hetkellä uudistuksen tuomista muutoksista ei kunnallisen nuorisotyön puolella ole vielä selkeää näkemystä, sillä vastaajista merkittävä osuus ei osaa sanoa mitä uudistus tuo tullessaan. Esimerkiksi kysyttäessä kunnan hallinto- ja lautakuntarakenteen muuttumisesta sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen, jopa 30 prosenttia vastaajista valitsi kohdan en osaa sanoa. Onnistuessaan uudistus voi nostaa nuorisotyötä merkittävämmäksi toimijaksi tulevaisuuden kunnassa. Uudistuksen uskotaan vaikuttavan 4 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

7 myös yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa. Moniammatillinen yhteistyö laajenee ja yhteistyötä tehdään niin kunnan sisällä kuin muiden kuntien ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Nuorten toivotaan nousevan kunnan keskiöön. Yhteistyö nähdään myös tulevaisuuden haasteena, sillä nuorisotyön pelätään pirstaloituvan, Toinen tulevaisuuden teema, jonka ja yhteistyön muodostaminen Leena Suurpää nostaa kommentissaan etäämmällä olevien palveluiden esiin, on paperittomat kanssa vaatii suunnitelmallisuutta. nuoret. Kuntien rooli näiden nuorten Palveluiden siirtymisen pelätään oikeuksien ja yhdenvertaisuu- vaikuttavan myös nuoriin heikentäen den tukemisessa on tulevaisuuden palveluihin ohjaamista sekä kuntien kysymys. palveluverkoston yhtenäisyyttä. Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

8 NUORISOTYÖ KUNNISSA

9

10 2 JOHDANTO Tämä raportti kokoaa yhteen Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset kyselyselvityksen tulokset, joiden pohjalta tarkastellaan kunnallisen nuorisotyön kehitystä, nykytilannetta sekä hahmotellaan nuorisotyön tulevaisuuden suuntia. Selvitys toteutettiin jo seitsemännen kerran. Vastaava selvitys on tehty vuosina 2004, 2006, 2009, 2011, 2013 sekä Selvityksen ovat toteuttaneet Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto. Selvitys toteutettiin verkkokyselynä, joka lähetettiin Ahvenanmaata lukuun ottamatta kaikkiin Suomen 295 kuntaan nuorisotyöstä vastaaville viranhaltijoille. Kyselyyn kerättiin vastauksia aikavälillä Kyselyyn vastasi 173 kuntaa, joten vastausprosentiksi saatiin 59. Vuoden 2015 kyselyssä vastausprosentti oli 63, ja Tässä raportissa tarkastellaan kunnallisen nuorisotyön kehitystä viiden vuoden ajalta. Vertailuaineistona käytetään vuosien 2011, 2013 ja 2015 kyselytuloksia. Raportin rakenne pohjautuu kyselylomakkeen teemakokonaisuuksiin. Kyselyaineiston tukena toimivat kommenttipuheenvuorot, jotka syventävät teemoja ja hahmottelevat tulevaisuuden kuvaa. Kommentteja ovat kirjoittaneet erilaiset toimijat eri puolilta Suomea. Taustatietoa kyselyyn vastanneista kunnista Kyselyyn vastasi 173 kuntaa. Vastauksia saatiin jokaisesta maakunnasta ja vastaajakunnat jakautuvat määrällisesti melko tasaisesti kuntien eri kokoluokkien kesken. Vastaajia löytyy niin isoimmista yli asukkaan kunnista kuin pienimmistä alle asukkaan kunnista. Vastauksia saatiin Asukasmäärä Alle Yli Vastanneiden kuntien lukumäärä / kokoluokan kunnat yhteensä Suomessa 16 / / / / / 34 9 / 12 7 / 9 heikoimmin alle ja asukkaan kunnista, joissa molemmissa vastanneiden kuntien osuus kaikista kokoluokan kunnista oli 50 prosentin luokkaa. Parhaiten edustettuna on yli asukkaan kunnat, joiden kohdalla vastanneiden kuntien osuus on 78 prosenttia. Maakuntien vastausprosentit vaihtelevat 33:n ja 86 prosentin välillä. Parhaiten maakunnista edustettuina ovat Kymenlaakso, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa sekä Satakunta, joissa vastanneiden kuntien osuus kaikista maakunnan kunnista on yli 70 prosenttia. Vähiten vastauksia saatiin Etelä-Pohjanmaalta sekä Etelä- Vastanneiden kuntien osuus kaikista kokoluokan kunnista 50 % 48 % 60 % 71 % 65 % 75 % 78 % 8 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

11 Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset raportti.indd 9 27/09/

12 Maakunta Kymenlaakso Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Satakunta Lappi Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Vastanneiden kuntien lukumäärä / maakunnan kuntien kokonaismäärä 6 / 7 12 / 15 6 / 8 12 / / / 30 7 / 11 Vastanneiden kuntien osuus kaikista maakunnan kunnista 86 % 80 % 75 % 71 % 67 % 67 % 64 % Karjalasta, joissa molemmissa vastausprosentti jäi alle 40:n. Nuorisotyön viranhaltijoiden vastuulla olevat toimialat Viranhaltijoista 64 prosenttia ilmoittaa vastuullaan olevan nuorisotoimen lisäksi muita toimialoja ja 36 prosenttia viranhaltijoista vastaa Kainuu 5 / 8 63 % vain nuorisotoimialasta. Luku on Keski-Suomi 14 / % pysynyt samalla tasolla vuodesta Varsinais-Suomi Päijät-Häme Pirkanmaa Uusimaa Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo 16 / 27 5 / 9 12 / / 26 7 / 14 6 / 13 8 / % 56 % 55 % 54 % 50 % 46 % 44 % 2015, jolloin 65 prosenttia vastaajista ilmoitti vastaavansa muista toimialoista nuorisotoimen lisäksi. Oheinen taulukko osoittaa prosenttiosuudet nuorisotyön viranhaltijoiden vastuulla olevista Etelä-Pohjanmaa 6 / % toimialoista suhteessa vastaajien Etelä-Karjala 3 / 9 33 % määrään asukasmääräluokittain. Vastaukset vaihtelevat kunnan koon mukaan. Kaikki seitsemän yli Asukasmäärä Kuuluu muita toimialoja Ei kuulu muita toimialoja asukkaan kuntaa ilmoittavat, että viranhaltijoiden vastuulla Alle % 6 % on vain nuorisotoimi % 20 % asukkaan kunnista % 37 % 67 prosenttia ilmoittaa, että viran Yli % 45 % 33 % 0 % 34 % 55 % 67 % 100 % haltija vastaa vain nuorisotoimesta asukkaan kunnissa ei ole suurta eroa vastausten välillä, vaan vastaukset jakautuvat lähes tasan 50 prosentin tienoille. Pienimmissä alle asukkaan kunnissa suurempi osa vastaajista 10 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

13 ilmoittaa, että viranhaltija vastaa Myös kulttuuritoimi sekä muu myös muista toimialoista. vaihtoehto nousevat aineistosta Oheinen kaavio osoittaa mitkä esiin. Muuten mainintojen määrät muut toimialat ovat viranhaltijoiden jakautuvat pieninä prosenttiosuuksina vastuulla nuorisotoimen lisäk- eri vaihtoehtojen välille. si. Kaavio kuvaa prosenttiosuudet Ainoastaan sosiaalitoimen kohdalla suhteessa mainintojen määrään. prosenttiosuus on nolla. Vaihtoehdon muu valinneet ilmoittavat viranhaltijan Enemmistö vastaajista mainitsee vastaavan vaihtelevasti liikuntatoimen toiseksi toimialaksi. eri toimialoista, kuten kansalais- Viranhaltijoiden muut toimialat 16 % Liikuntatoimi 41 % Raittiustoimi 8 % Koulutoimi 2 % Kirjastotoimi 4 % 3 % Museotoimi 7 % Matkailu 3 % 7 % 41 % Muu 16 % 4 % 2 % Kulttuuritoimi 20 % 8 % 20 % Mikä luottamuselin vastaa nuorisoasioista kunnassanne? 1 % 1 % 2 % Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 7 % 3 % 23 % Sivistyslautakunta 44 % 16 % Hyvinvointilautakunta 3 % 3 % Muu 23 % 7 % Vapaa-aikalautakunta 16 % 44 % Liikunta- ja nuorisolautakunta 2 % Nuoriso- ja vapaa-aikalautakunta 1 % Nuorisolautakunta 3 % Kunnanhallitus 1 % opistosta, yleisestä vapaa-aikatoimesta tai hyvinvoinnista kunnassa. Kunnan nuorisoasioista vastaavat luottamuselimet Nuorisoasioista vastaava luottamuselin vaihtelee kunnasta riippuen paljon. Vastaajista 44 prosenttia mainitsee sivistyslautakunnan vastaavan nuorisoasioista kunnassa. Sivistyslautakunta on selvästi yleisin luottamuselin kuntien kesken. Kaksi muuta yleisempää luottamuselintä ovat vapaa-aikalautakunta, jonka on valinnut 16 prosenttia, sekä jokin muu, jonka on valinnut 23 prosenttia. Elämänkaarimallin mukainen nuorten asioita käsittelevä lautakunta ei vastaa nuorisoasioista missään kunnassa, mutta muuten prosenttiosuudet jakautuvat eri luottamuselinten kesken. Muu vaihtoehdon valinneet ilmoittavat vaihtelevasti erilaisia luottamuselimiä, jotka vastaavat kunnan nuorisoasioista. Vastauksissa mainitaan useasti erilaisten lautakuntien yhdistelmä tai laaja-alainen lautakunta, johon kuuluu eri osa-alueita, kuten sivistys- ja kulttuurilautakunta tai kasvun- ja oppimisen lautakunta. Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

14 3 NUORISOTYÖN JA TOIMEN MERKITYS Nuorisotyön merkitys Viranhaltijoiden mukaan nuorisotyön merkitys on kasvanut viimeisten viiden vuoden aikana. Oheinen kaavio osoittaa prosenttiosuuksien mukaan viranhaltijoiden näkemyksiä nuorisotyön merkityksen muutoksesta viimeisten viiden vuoden aikana. Prosenttiosuuksia verrataan vastaavaan kysymykseen, joka on esitetty myös vuosien Onko nuorisotyönmerkitys oman näkemyksenne mukaan muuttunut viimeisten viiden vuoden aikana? % 17 % 21 % 0% Kasvanut merkittävästi 64 % 59 % 55 % Jonkin verran suuremmaksi Pysynyt samana 2015, 2013 ja 2011 selvityksissä. 64 prosenttia vastaajista ilmoitti, että merkitys on kasvanut jonkin verran suuremmaksi ja 15 prosentin mukaan merkitys on kasvanut merkittävästi. Luvut ovat samassa linjassa aiempien vuosien kanssa. Vuosina 2015, 2013 ja 2011 kasvanut merkittävästi joukon osuus on ollut suurempi kuin 2017 vuonna, mutta uusimmassa Jonkin verran vähäisemmäksi 17 % 19 % 22 % 23 % 53 % 20 % 4 % 4 % 3 % 4 % 100% Paljon vähäisemmäksi aineistossa jonkin verran suuremmaksi joukko on kasvanut, joka viittaisi vastaajien siirtyneen merkittävästä kasvusta jonkin verran suuremmaksi. Myös niiden osuus, jotka ovat ilmoittaneet merkityksen pysyneen samana, on pienentynyt. Suurin osa niistä vastaajista, jotka ilmoittavat merkityksen pysyneen samalla tasolla tai vähentyneen jonkin verran, mainitsevat syyksi muun muassa resurssien ja niiden vähäisyyden. Resurssien ei koeta vastaavan nuorisotoimen muutoksiin ja työn määrä pysyy sillä tasolla, mihin nykyisillä resursseilla pystytään. Nuorisotoimen rooli muuttuu, mutta resurssit eivät kasva, mieluummin vähenee niukasta. On vaikea tehdä arvopohjaista työtä. Nuorisotyön resurssit eivät ole vuosiin kasvaneet ja tulevaisuudessa ei resurssien kasvua ole näköpiirissä. Näillä resursseilla työn määrä pysyy samana ja sen 12 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

15 kautta nuorisotyön merkitys. Merkityksen kasvuun taas kerrotaan vaikuttaneen nuorisotyön uudet muodot, kuten etsivä nuorisotyö ja kauppakeskuksissa tehtävä nuorisotyö. Tietoisuuden lisääntyminen etsivästä nuorisotyöstä ja sen arvostuksen kasvu ovat vaikuttaneet myös perusnuorisotyöhön. Etsivän nuorisotyön merkityksen korostaminen eri sektoreilla on nostanut nuorisotyön mukaan keskusteluun ja sen myötä merkitys on kasvanut. Nuorisotyön tiivistyvä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa lisää osaltaan nuorisotyön vaikuttavuutta ja merkitystä. Toimintakentän ja verkostojen laajeneminen nostaa nuorisotyötä merkittäväksi toimijaksi yhteiskunnassa. Nuorisotyön rooli ketteränä ja joustavana toimijana kasvaa jäykissä rakenteissa. Parhaimmillaan nuorisotyö voi vaikuttaa oikeissa pöydissä laajan kansalaisyhteiskunnan ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Mahdollisesti myös tietoisuus nuorisotyöstä on kasvanut, joka vaikuttaa nuorisotyön merkitykseen ja sen tunnustamiseen kasvattajana. Nuorisotyö on pitkään ollut hyvin aliarvostettua, mikä on johtunut todennäköisesti enimmäkseen ihmisten tietämättömyydestä kyseistä alaa kohtaan. Nykyisin nuorisotyö nähdään jo tärkeänä osana lasten ja nuorten vapaa-aikaa, ja nuoriso-ohjaajat koetaan myös kasvatusalan ammattilaisiksi, ja heidän näkemyksiään asioihin arvostetaan. Viranhaltijoilta kysyttiin myös näkemyksiä siitä, miten nuorisotyön merkitys tulee muuttumaan seuraavien viiden vuoden aikana. Kaavio osoittaa prosenttiosuuksina viranhaltijoiden näkemykset nuorisotyön merkityksen kehityksestä. Prosenttiosuuksia verrataan vuosien 2015, 2013 ja 2011 kyselyaineistoihin. Mihin suuntaan luulette nuorisotyön merkityksen muuttuvan seuraavien viiden vuoden aikana? % 9 % 16 % 15 % 0% Kasvaa merkittävästi 62 % 62 % 59 % 23% 2% 21 % 64 % 18 % 4 % 1 % Kasvaa jonkin verran Pysyy samana Suurin osa vastaajista arvioi nuorisotyön merkityksen kasvavan seuraavien viiden vuoden aikana. 13 prosenttia vastaajista arvioi merkityksen kasvavan merkittävästi ja 62 prosentin mukaan merkitys kasvaa jonkin verran. 23 prosenttia arvioi merkityksen pysyvän samalla tasolla ja vain 2 prosenttia uskoo merkityksen laskevan jonkin verran. Vastaukset ovat samassa linjassa aiempien kyselyiden kanssa. Niiden, jotka arvioivat merkityksen kasvavan jonkin verran, osuus on pysynyt 60 prosentin tienoilla ja niiden, jotka arvioivat merkityksen pysyvän samana, osuus on pysynyt kahdessakymmenessä. Jonkin verran vähäisemmäksi 23 % 6 % 4 % 100% Paljon vähäisemmäksi Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

16 14 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

17 Molempien osuuksien suuruus on tämän vuoden selvityksessä sama kuin vuoden 2015 kyselyssä. Sen sijaan niiden, jotka arvioivat merkityksen kasvavan merkittävästi, osuus on noussut viime kyselystä, mutta se ei ole vielä samalla tasolla kuin se on ollut vuosina 2011 ja Merkityksen arvioi laskevan jonkin verran vain 2 prosenttia vastaajista, joka on pienin luku vertailuaineistoihin verratessa. Merkityksen uskotaan kasvavan sote-uudistuksen myötä, jonka seurauksena kunnille jää vähemmän tehtäviä hoidettavakseen. Tulevaisuuden kunnan tehtävistä poistuu SOTE-uudistuksen myötä osa kunnan tehtävistä. Hyvinvoinnin edistäminen, johon nuorisotyö kuuluu, korostuu tulevaisuudessa. Nuorisotyöhön pystytään keskittymään kunnassa paremmin ja sen rooli korostuu. Ennaltaehkäisevän nuorisotyön tarve ja vaikuttavuus nousee esiin myös maakunta- ja soteuudistusten yhteydessä. Nuorisotyön näkeminen tärkeänä yhdyspintana korostuu. Nuorisotyön luonne hyvinvointia ja osallisuutta edistävänä palveluna korostuu edelleen. Kunnan tehtävien vähentyessä, jäljelle jäävillä toimijoilla on mahdollisuus nousta merkittävämpään rooliin. Sote-uudistuksen jälkeen nuorisotyöllä on mahdollisuus nousta merkittään asemaan sivistyspalvelujen rinnalla nuorten palvelujen tuottajana ja hyvinvoinnin edistäjänä. Soten siirtyminen maakuntaan vahvistaa nuorisotyön merkitystä kunnassa. Väestörakenteen muutos johtaa siihen, että nuorten aktiiviseen kansalaisuuteen ja hyvinvointiin on panostettava entistä enemmän, jotta yhteiskunta pyörii, kun iso osa työntekijöistä siirtyy eläkkeelle. Miten kuntanne luottamushenkilön arvostus nuorisotyötä kohtaan on muuttunut viimeisten viiden vuoden aikana? % 6 % 8 % 0% 43 % 5 % 43 % 52 % 51 % Luottamushenkilöiden arvostus nuorisotyötä kohtaan Luottamushenkilöiden arvostus nuorisotyötä kohtaan on kasvanut vajaassa puolessa kunnista ja 40 prosentissa kunnista pysynyt samana. Oheinen kaavio osoittaa prosenttiosuuksien mukaan viranhaltijoiden näkemyksiä luottamushenkilöiden nuorisotyön arvostuksen muutoksesta viimeisten viiden vuoden aikana. Prosenttiosuuksia verrataan vastaavaan kysymykseen, joka on esitetty myös vuosien 2015, 2013 ja 2011 selvityksissä. Viranhaltijoista 43 prosenttia ilmoittaa arvostuksen kasvaneen 40 % 46 % 37 % 33 % 11 % 1 % 5 % 1 % 4 % 1 % 6 % 2 % 100% Kasvanut huomattavasti Kasvanut jonkin verran Pysynyt samana Vähentynyt jonkin verran Vähentynyt huomattavasti Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

18 jonkin verran ja 6 prosentin mukaan arvostus on kasvanut huomattavasti. Luvut ovat lähes samassa linjassa viime selvityksen kanssa. Vuosina 2011 ja 2013 niiden, jotka ilmoittivat arvostuksen kasvaneen jonkin verran, osuus oli lähes 10 prosenttiyksikköä suurempi. Selkeänä erona viime selvitykseen on niiden osuus, jotka ilmoittavat arvostuksen vähentyneen jonkin verran. Jopa 11 prosenttia ilmoittaa luottamushenkilöiden arvostuksen vähentyneen jonkin verran. Osuus on suurin verrattaessa vuosiin 2015,2013 ja Nuorisotyön haasteeksi ja luottamushenkilöiden arvostukseen vaikuttavaksi tekijäksi mainitaan muun muassa luottamushenkilöiden etäisyys nuorisotyön arjesta ja vanhentuneet mielikuvat nuorisotyöstä. Luottamushenkilöillä ei välttämättä ole todellista kuvaa nuorisotyöstä, vaan käsitykset pohjautuvat luottamushenkilöiden mielikuviin ja esimerkiksi muistikuviin omasta nuoruudesta. Haasteeksi mainitaan myös nuorisotyön vaikuttavuus pitkällä aikavälillä. Tiukka taloustilanne saattaa hankaloittaa sellaisen työn arvottamista, jonka tulokset eivät ole nähtävissä heti, vaan vasta pitkällä aikavälillä. Kuitenkin suuri osa näkee arvostuksen pysyneen samana tai kasvaneen jonkin verran. Käsitys nuorisotyöstä on muuttunut ja nuorisotyö nähdään ja tunnustetaan vaikuttavana toimijana muiden palveluiden rinnalla. Nuorisotyön tärkeys palvelun tarjoajana ennaltaehkäisevänä ja korjaavana työnä tukemassa lasten ja nuorten kasvatusta on alettu näkemään. Tärkeää on ollut, että työala on tullut esille ja vanhakantainen ajatus biljardin pelaajista ja kahvinjuojista on muuttunut. Myös nuorten hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta käytävä julkinen keskustelu nostaa nuorisoalan merkitystä ja arvostusta esiin. Nuorten asema työllisyydessä ja koulutuksessa ym. on noussut yhä suuremmassa määrin huomion kohteeksi. Tietoisuus nuorisotyöstä, etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajojen toiminnasta on lisännyt nuorisotyön arvostusta. Luottamushenkilöiden arvostuksen uskotaan kasvavan tulevaisuudessa. Oheinen kaavio osoittaa prosenttiosuuksien mukaan viranhaltijoiden näkemyksiä luottamushenkilöiden nuorisotyön arvostuksen muutoksesta seuraavien viiden vuoden aikana. Prosenttiosuuksia verrataan vastaavaan kysymykseen, joka on Tiukka taloustilanne saattaa hankaloittaa sellaisen työn arvottamista, jonka tulokset eivät ole nähtävissä heti, vaan vasta pitkällä aikavälillä. esitetty myös vuosien 2015, 2013 ja 2011 selvityksissä. Viranhaltijoiden mukaan luottamushenkilöiden arvostus nuorisotyötä kohtaan tulee kasvamaan jonkin verran. Jopa 53 prosenttia uskoo, että arvostus tulee kasvamaan seuraavien vuosien aikana ja 35 prosenttia uskoo arvostuksen pysyvän samana. Vuoden 2011 kyselyssä on viimeksi yhtä vahvasti uskottu arvostuksen kasvuun. Vuoden 2015 kyselyssä osuus on ollut jopa 13 prosenttiyksikköä vähemmän. 16 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

19 Miten uskotte kuntanne luottamushenkilöiden arvostuksen nuorisotyötä kohtaan tulevan muuttumaan seuraavien viiden vuoden aikana? % 2 % 4 % 3 % 0% 47 % Kasvaa huomattavasti 53 % 35 % 5 % 1 % 40 % 52 % 53 % Kasvaa jonkin verran Sote-uudistuksen uskotaan vaikuttavan vahvasti myös luottamushenkilöiden arvostukseen nuorisotyötä kohtaan. Sote- ja maakuntauudistus jättää kunnille vähemmän tehtäviä, joista tärkeään rooliin nousee hyvinvointitehtävä, jonka hoitamisessa nuorisotyö menetelmineen on toimiva väline. Lisäksi uusi lainsäädäntö korostaa myös lasten ja nuorten osallisuutta ja se on nuorisotyön ydinosaamista. Lisäksi monessa kunnassa on vahva luotto juuri kunnallisvaaleissa Pysyy samana 43 % 39 % Vähenee jonkin verran valittuihin uusiin luottamushenkilöihin. Uusien luottamushenkilöiden uskotaan olevan 6 % 5 % 1 % % 100% Vähenee huomattavasti kiinnostuneita ja aktiivisia nuorten asioita kohtaan, joka vaikuttaa arvostuksen kasvuun. Vastauksissa tuotiin myös esiin, kuinka tärkeää on hyvä avoin ja luottamuksellinen suhde luottamushenkilöihin. Tällöin luottamushenkilötkin ovat valmiita kuuntelemaan perusteluja nuorisotyön puolesta. Arvostuksen saaminen vaatii nuorisotoimelta aktiivisuutta. Nuorisotoimi tekee työtä melko äänettömästi, jolloin se ei ulotu luottamushenkilö kehään. Nuorisotyön merkityksen ja arvostuksen koetaan olevan osaksi nuorisoalan omissa käsissä ja se vaatii aloitteellisuutta. On tärkeää tuoda nuorisotyötä myös itse aktiivisesti näkyviin ja nostaa se esiin keskustelussa nuorista. Nuorisotyöllä on erittäin paljon mahdollisuuksia demokratian, vaikuttamisen ja osallisuuden vahvistamiseen. Arvostus ei kasva, jos me emme itse toimi. Nuorten roolia pitää vahvistaa sekä edustuksellisen demokratian että muissa vaikuttamisenrakenteissa. Arvostus syntyy yhdessä tekemisen, tuttuuden, konkretian ja vuorovaikutuksen kautta. Nuorisotyön on oltava aloitteellinen ja rohkea. Luottamushenkilöiden näkemys nuorisotyön tilasta Seuraavan sivun kaavio osoittaa prosenttiosuuksien mukaan viranhaltijoiden näkemyksiä luottamushenkilöiltä saatavasta tuesta. Prosenttiosuuksia verrataan vastaavaan kysymykseen, joka on esitetty myös vuosien 2015, 2013 ja 2011 selvityksissä. 13 prosenttia vastaajista kokee saavansa tukea erittäin paljon omalle työlleen ja 29 prosenttia vastaajista saa tukea melko paljon. Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

20 Koetteko saavanne kuntanne nuorisoasioista vastaavalta luottamuselimeltä tukea omalle työllenne? % 12 % 12 % 0% Erittäin paljon 51 % 47 % Koetteko, että luottamushenkilöiden näkemys nuorisotyön tilasta ja tulevaisuudesta vastaa viranhaltijan näkemyksiä? 36% 6% 5% 4% 29 % 11 % 29 % 35 % 44 % 29 % Melko paljon 49% Jonkin verran 53 % Ei lainkaan Ei lainkaan 4 % Jonkin verran 49 % Melko paljon 36 % En osaa sanoa 5 % Erittäin paljon 6 % En osaa sanoa 6 % 6 % 8 % 9 % 1 % 1 % 1 % 3 % 100% vuosien aikana, on vaihtoehdon jonkin verran valinneiden osuus merkittävä. Vastauksista nousee esiin muun muassa luottamuselimen etäisyys nuorisotyöstä ja sen arjesta. Luottamushenkilöt eivät kohtaa työtämme arjessa. Suurin osa siitä mitä he tietävät ja näkevät on toisen käden tietoa. Useimmat luulevat nuorisotyön olevan lähinnä nuorisotalotyötä tai leikki- ja laulukerhon pitämistä. Tästä syystä on hyvä tuoda luottamushenkilöille säännöllisesti tietoa, raportteja ja mielikuvia laajasta nuorisotyön kentästä positiivisine asioineen kuin myös ongelmineen. Pääsääntöisesti koetaan, että luottamushenkilöiden näkemys nuorisotyön tilasta ja tulevaisuudesta vastaa viranhaltijan näkemyksiä melko paljon tai jonkin verran. 49 prosenttia viranhaltijoista kokee, että näkemys vastaa viranhaltijan näkemyksiä jonkin verran ja 36 prosentin mukaan melko paljon. Jopa puolet vastaajista ilmoittaa saavansa tukea omalle työlleen jonkin verran ja 6 prosenttia ei lainkaan. Vuoden 2017 luvut ovat melko samassa suhteessa vuoden 2015 selvityksen kanssa ja näyttää siltä, että muutosta ei ole juurikaan tapahtunut. Vaikka prosenttiosuudet ovat pysyneet suhteellisen samalla tasolla Näkemyksen uskotaan olevan yhteinen monelta osin hyvän avoimen keskusteluyhteyden ja pitkäjänteisen yhteistyön ansiosta. Tiedottaminen ja asioiden 18 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

21 avoimuus on vahvistanut luottamushenkilöiden tietämystä nuorisotyöstä ja lisännyt arvostusta. Kunnissa on löydetty yhteinen ymmärrys siitä, miksi nuorisotyöhön kannattaa panostaa. Myös nuorisotyön arvostuksen kasvu on vaikuttanut luottamushenkilöiden näkemyksiin. Toisaalta taas näkemyksen koetaan eroavan jonkin verran viranhaltijan näkemyksistä vähäisen tiedon takia ja nuorisotyön arvostuksen puutteen takia. Uskon, että luottamushenkilöt ovat jokseenkin perillä nuorisotyön tilasta ja toiminnasta kunnassamme, mutta mielestäni silti paljon olisi varaa vielä asennemuutoksille ja laajemmalle kiinnostukselle nuorisotyötä kohtaan. Kunnassamme nuorisotyö suurimmalta osin hoidetaan yhden henkilön toimesta, ja hänen ruohonjuuritason työnsä ei todennäköisesti näy luottamushenkilöille asti kovinkaan paljon. Sitäkin voisi varmasti kehittää, jotta ymmärrys työn tärkeydestä olisi laajempaa kaikilla osapuolilla. KOMMENTTI Riikka Åstrand Nuorisotyö näkyväksi Sekä yleinen mielipide että kuntien luottamushenkilöiden näkemykset osoittavat suopeaa suhtautumista nuorten hyvinvointiin panostamiselle. Kaikki ovat joskus olleet nuoria ja tuntevat nuoria lähipiiristään. Nuorten hyvinvoinnin merkitys yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamisessa ymmärretään. Tämä positiivinen vire on erinomainen lähtökohta kuntien nuorisotyön kehittämiselle. Harvalla on kuitenkaan todenmukainen käsitys siitä, mitä nuorisotyössä tehdään. Kuva on usein kapea, se ei tunnista nuorisotyön monimuotoista roolia ja työtapoja eikä sen vaikuttavuutta. Peruskoulu, päiväkoti, kirjasto, vanhusten palvelutalo - ne ovat selkeitä ja ihmisten mielissä kirkkaita prosesseja, joiden tavoitteet ja tulokset ovat selvät. Nuorisotyö on epämääräisempi. Nuorten hyvinvointia halutaan yleisesti edistää, mutta perinteisen nuorisotyön ei usein ymmärretä tarjoavan siihen vaikuttavia ratkaisuja. Jopa nuorten asioista vastaavien lautakuntien jäsenet ovat usein tietämättömiä siitä, mitä kunnan nuorisotyö sisältää ja mikä siinä on oleellista. Pienen paikallisesti näkyvän nuorisojärjestön työ saattaa näyttää luottamushenkilöille isommalta ja merkityksellisemmältä kuin kunnan oma monipuolinen ja vaikuttava nuorisotyö, joka toimii hiljaa ja tekemättä itsestään numeroa. Meillä kunnallisen nuorisotyön kentän toimijoilla onkin tehtävää. Nuorisotyön merkitystä, työtapoja, ammatillista osaamista ja tuloksia on pystyttävä osoittamaan ulospäin entistä paremmin. Jatkuu > Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

22 Jos on nuorisotyö monille ulkopuolisille epämääräistä, niin ovat myös ne haasteet, joita nuorten moniin ja muuttuviin todellisuuksiin sisältyy. Ulkopuolisten on vaikea hahmottaa, millaisten asioiden kanssa nuorisotyö on nuorten vapaa-ajan todellisuuksissa tekemisissä. Tämä näkyy erityisesti, kun puhutaan vaikeammissa tilanteissa elävien nuorten todellisuuksista. Syrjäytymisen ehkäisyä nostetaan paljon esiin mm. luottamushenkilöiden puheissa, eikä sen merkitystä tarvitse tänä päivänä enää juurikaan korostaa. Nuorten tilanteiden rankkuus ja jo syrjäytymisen polulle ajautuneen nuoren auttamisen vaativa pitkäjänteisyys ovat kuitenkin asioita, joita perehtymättömän on vaikea hahmottaa. Nuorten vaikeisiin tilanteisiin halutaan yksinkertaisia ja nopeita ratkaisuja. Ammattilaiset tietävät, että pikavoittoja ei ole. Kun nuoren elämän haasteet ovat rakentuneet useiden vuosien kuluessa, ei tuloksia synny muutamassa viikossa. Ymmärrystä sekä nuorten tilanteista, auttamisen tavoista, että ennalta ehkäisyn merkityksestä tulisikin lisätä sekä luottamushenkilöiden suuntaan, että kunnan sisällä toimialojen välillä. Näin luodaan myös ymmärrystä nuorisotyön sisällöistä ja työn merkityksestä. Nuorisotyön tehtävä on myös entistä enemmän puhua nuorten puolesta, avata ulospäin nuorten tilanteita ja tarpeita sekä edesauttaa vaikuttavampien yhteistyömuotojen muodostumiseen, niin kunnan sisällä kuin ulospäin. Nuorisotyössä tehdään usein paljon toimialojen rajoja ylittävää työtä ja näköaloja on moniin suuntiin. Nuorisotyö voi toimia lempeänä vaikuttajana nuorten puolesta ja edesauttaa nuoria huomioivampien työtapojen ja palveluiden kehittymistä. Samalla luottamushenkilöiden tiedon ja ymmärryksen lisääminen niin nuorista kuin nuorisotyöstäkin on tärkeää, jotta nuorisotyön merkitys ymmärretään sekä vahvasti ennalta ehkäisevässä merkityksessä että yhä enemmän myös syrjäytymisen kierteen katkaisijana. Monet nuorisotyön kanssa tiivistä käytännön yhteistyötä tekevät eri alojen ammattilaiset arvostavat nuorisotyön menetelmiä ja sen tekijöitä ja ymmärtävät sen merkityksen. Sen myötä nuorisotyöntekijöitä kaivataan kasvavassa määrin toimimaan eri oppilaitoksiin, ostoskeskuksiin, sosiaali- ja terveysalalle ja viranomaisyhteistyöhön. Nuorisotyön suosio kentällä on osoitus työn onnistumisista ja kasvavasta tarpeesta. Nyt samankaltainen ymmärrys nuorisotyön merkityksestä tulisi saada siirrettyä myös sekä päättäjille että yleisemmin kaikkien tietoon. Se on edellytys sille, että nuorisotyö voi kunnissa nousta tulevaisuudessa yhä merkittävämpään rooliin. On vahvan profiilin noston paikka. Kirjoittaja toimii nuorisopalveluiden johtajana Vantaan kaupungilla. 20 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

23 4 NUORISOTYÖN RESURSSIT Nuorisotoimen rahoitus Nuorisotoimen rahoitus on kolmanneksessa kunnista kasvanut jonkin verran ja reilussa kolmanneksessa pysynyt samalla tasolla. Oheinen kaavio osoittaa prosenttiosuuksien mukaan kunnan nuorisotoimen rahoituksen muutoksen viimeisten viiden vuoden aikana. Prosenttiosuuksia verrataan vastaavaan kysymykseen, joka on esitetty myös vuosien 2015, 2013 ja 2011 selvityksissä. Viranhaltijoista 35 prosenttia ilmoittaa, että kunnan nuorisotoimen rahoitus on kasvanut jonkin verran ja kaksi prosenttia, että rahoitus on kasvanut huomattavasti. 38 prosentin mukaan rahoitus on pysynyt samalla tasolla viimeisten viiden vuoden aikana. 20 prosentissa kunnista rahoitus on vähentynyt jonkin verran ja 6 prosentissa vähentynyt huomattavasti. Aiempiin vuosiin nähden tuloksissa ei ole suuria muutoksia. Miten nuorisotoimen rahoitus on kunnassanne muuttunut viimeisten viiden vuoden aikana? % 2 % 5 % 4 % 0% 35 % 36 % 41 % Kasvanut huomattavasti 40 % 36 % Kasvanut jonkin verran Niiden osuus, jotka ilmoittavat rahoituksen kasvaneen, on pysynyt samalla tasolla kuin vuoden 2015 selvityksessä. Vuosina 2011 ja 2013 osuus on ollut hieman suurempi, mutta suurta muutosta ei ole tapahtunut. Viime selvityksen jälkeen kuntien, jotka ilmoittavat rahoituksen pysyneen samalla tasolla, osuus on noussut. Nyt prosenttiosuus on jo 38, joka 38 % 29 % 35 % Pysynyt samana 31 % Vähentynyt jonkin verran 20 % 6 % 18 % 19 % 2 % 2 % 1 % 100% Vähentynyt huomattavasti on melkein 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna Luku on myös suurin vertailuaineistoihin nähden. Vuonna 2015 rahoitus vähentyi jonkin verran jopa 31 prosentissa kunnista. Nyt vastaava luku on vain 20 eli selvästi pienemmässä osassa kunnista rahoitus on vähentynyt jonkin verran. Vuosina 2011 ja 2013 luku on ollut samalla Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

24 tasolla kuin nyt. 6 prosenttia viranhaltijoista ilmoittaa kuitenkin rahoituksen vähentyneen huomattavasti. Osuus on suurin verrattaessa aiempiin vuosiin. Aiemmin osuus on ollut 1-2 prosentin luokkaa. Seuraava kysely tulee näyttämään, onko kyseessä poikkeusvuosi vai tuleeko osuus kasvamaan tulevaisuudessa. Rahoitus on vähentynyt kaikissa kunnan asukasmäärään pohjautuvissa kokoluokissa. Jokaisesta kokoluokasta löytyy kuntia, joissa rahoitus on vähentynyt jonkin verran. Ainoastaan asukkaan kunnista yhdessäkään rahoitus ei ollut vähentynyt huomattavasti viimeisen viiden vuoden aikana. Muuten jokaisesta asukasmäärän mukaisesta kokoluokasta löytyy vähintään yksi kunta, jossa rahoitus on vähentynyt huomattavasti. Vastaavasti rahoitus on kasvanut eri kokoisissa kunnissa. Jokaisesta asukasmäärän mukaisesta kokoluokasta löytyy vähintään kaksi kuntaa, joissa rahoitus on kasvanut jonkin verran. Viranhaltijoilla on melko positiivinen näkemys rahoituksen muutoksesta seuraavien viiden vuoden osalta. Oheinen kaavio osoittaa prosenttiosuuksien mukaan viranhaltijoiden näkemyksen kunnan nuorisotoimen rahoituksen muutoksesta seuraavien viiden vuoden aikana. Prosenttiosuuksia verrataan vastaavaan kysymykseen, joka on esitetty myös vuosien 2015, 2013 ja 2011 selvityksissä. Yli puolet vastaajista uskoo rahoituksen pysyvän samana seuraavien viiden vuoden aikana. Jonkin verran vähemmäksi ja jonkin verran suuremmaksi rahoituksen uskoo muuttuvan parikymmentä prosenttia. Osuudet jakautuvat siis melko tasan molempiin suuntiin. Miten uskotte rahoituksen muuttuvan seuraavien viiden vuoden aikana? % 0% 16 % 26 % 26 % 21 % Kasvaa huomattavasti 45 % 53 % Kasvaa jonkin verran 41 % 31 % 44 % Pysyy samana Kasvuun uskotaan enemmän kuin vuoden 2015 kyselyssä, mutta osuus ei kuitenkaan ole vuosien 2011 ja 2013 tasolla. Myös niiden osuus, joiden mukaan rahoitus tulee pysymään samalla tasolla, osuus on kasvanut aiemmista vuosista. Rahoituksen uskoo vähenevän huomattavasti pienempi osuus kuin aiemmissa kyselyissä. Rahoituksen uskotaan kasvavan uusien nuorisotyön muotojen myötä. Esimerkiksi mainitaan muun muassa etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajatoiminnan vakiinnuttaminen osaksi kunnan toimintoja. Aiemmin ostopalveluina tuotettuja palveluita siirretään kunnan omaksi toiminnaksi ja 38 % Vähenee jonkin verran 28 % 23 % 2 % 2 % 2 % 2 % 100% Vähenee huomattavasti 22 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

25 Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset raportti.indd 23 27/09/

26 samalla valmistaudutaan tulevaan sote-uudistukseen. Vakiinnuttaminen on osassa kunnista aloitettu jo aiempina vuosina, mikä on vaikuttanut resurssien kasvuun. Näissä kunnissa resurssien ei kuitenkaan uskota enää kasvavan, sillä panostuksia on tehty aiemmin. Kunnan kasvun myötä rahoituksen uskotaan kasvavan. Myös nuorisotyön kehittäminen ja uuden nuorisolain toteuttaminen vaativat lisäresursseja. Nuorten osallisuus ja vaikuttaminen tulevat lakisääteiseksi ja näiden kanavien (nuorisovaltuustot tai vastaavat organisaatiot) perustamiseen ja ylläpitämiseen tarvitaan myös rahallista panostamista. Noin puolet vastaajista uskoo rahoituksen pysyvän samana seuraavien viiden vuoden aikana. Kuntien heikko taloudellinen tilanne ei näytä lähivuosina paranevan, mutta rahoituksen uskotaan ja samalla toivotaan säilyvän nykyisellä tasolla. Resurssit ovat jo nyt kaupungin koko huomioon ottaen erittäin pienet, niin ei niistä oikein ole enää mahdollista nipistää ja kuntatalouden heikko tilanne ei myöskään niitä varmasti lähitulevaisuudessa nosta. Nuorisotyön rahoitus on ollut helppo leikkauskohde, koska sitä ei koeta peruspalveluksi ja aina sillä ei nähdä olevan lakisääteistä statusta nuorisolaista huolimatta. Kunnan kasvu ei kuitenkaan aina tarkoita taloudellisesta tilanteesta johtuen resurssien kasvua, vaan olemassa olevilla resursseilla pyritään joustamaan ja vastaamaan tarpeeseen. Kaupunki kasvaa ja kasvu tulee erityisesti nuorista. Taloustilanne ei mahdollistane rahoituksen kasvua, joten entisillä resursseilla on pystyttävä vastaamaan kasvuun. Lisäresursseja saatetaan hakea muiden toimijoiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja sitä kautta lisätä nuorisotoimen voimavaroja. Edelleen toiveikkaasti ajattelen rahoitus saattaa säilyä, mutta mahdollisesti tehtäväkenttä laajenee. Tämä ei toki ole välttämättä huono asia. Saadaan lisättyä yhteistyötä ja sen kautta ehkä voimavaroja lisää. Osassa kunnista taloudellinen tilanne näyttää vielä niin heikolta, että säästöjä tullaan tekemään jatkossakin. Säästötoimet kohdistuvat vääjäämättä myös nuorisotyöhön vielä tulevinakin vuosina. Nuorisotyön rahoitus on ollut helppo leikkauskohde, koska sitä ei koeta peruspalveluksi ja aina sillä ei nähdä olevan lakisääteistä statusta nuorisolaista huolimatta. Kunnassa ollaan myös aloittamassa yt-neuvotteluja, toisaalta ennaltaehkäisevien palveluiden tarve ei häviä. Mutta miten niitä arvostetaan tiukan talouden aikana jää nähtäväksi. Nuorisotoimen henkilöstö Viranhaltijoista 172 arvioi kuntansa nuorisotoimen henkilöstön määrän. Vastausten perusteella kyselyyn vastanneissa kunnissa arvioidaan työskentelevän yhteensä noin 2000 henkilöä ja kaikkien Suomen kuntien kunnallisen 24 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

27 Kunnan asukasluku Alle Yli Yhteensä % 10 26% % Vastanneita kuntia yhteensä % Vastanneiden kuntien henkilöstömäärä yhteensä Miten kunnan nuorisotoimen henkilöstön määrä on muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana? 8 % 38 % 39 % 43 % 42 % 37 % Henkilöstöä keskimäärin / kunta 31 % 2 2, Arvioitu henkilöstömäärä yhteensä / koko suomi % 13 % 9 % 1 % 2 % 2 % muutoksen viimeisten viiden vuoden aikana. Prosenttiosuuksia verrataan vastaavaan kysymykseen, joka on esitetty myös vuosien 2015, 2013 ja 2011 selvityksissä. Viranhaltijoiden mukaan nuorisotoimen henkilöstön määrä on suurimmassa osassa kunnista kasvanut tai pysynyt samana. Selvästi suurempi osuus ilmoittaa henkilöstön määrän kasvaneen kuin vähentyneen. Henkilöstön määrä on kuitenkin kasvanut pienemmässä osassa kunnista kuin vuosina 2015 ja Vastaavasti niiden osuus, joiden mukaan henkilöstön määrä on pysynyt samana, on noussut verrattaessa vuosiin 2015 ja Vaikka henkilöstön määrä on vähentynyt jonkin verran vain 15 prosentissa kunnista, on luku suurin verrattaessa vertailuaineistoihin % % 0% 37 % Kasvanut huomattavasti 44% Kasvanut jonkin verran nuorisotyön henkilöstömääräksi arvioidaan noin Kuntaliiton arvio vuoden 2017 kunnallisen nuorisotyön henkilöstömääräksi on Kyselyvastauksista Pysynyt samana 41 % Vähentynyt jonkin verran 11 % 52% % 100% Vähentynyt huomattavasti johdettu arvio henkilöstön kokonaismäärästä vastaa melko hyvin Kuntaliiton arviota. Oheinen kaavio osoittaa prosenttiosuuksien mukaan kunnan nuorisotoimen henkilöstön määrän Selvästi suurin osa viranhaltijoista arvioi henkilöstön määrän pysyvän samana tulevaisuudessa. Oheinen kaavio osoittaa prosenttiosuuksien mukaan kunnan nuorisotoimen henkilöstön määrän muutoksesta seuraavien viiden vuoden aikana. Prosenttiosuuksia verrataan vastaavaan kysymykseen, joka on esitetty myös vuosien 2015, 2013 ja 2011 selvityksissä. Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

28 Viranhaltijoista 65 prosenttia arvioi henkilöstön määrän pysyvän samana seuraavien viiden vuoden aikana. 23 prosenttia arvioi määrän kasvavan jonkin verran ja 10 prosenttia vähenevän jonkin verran. Luvut ovat olleet vastaavat vuoden 2011 selvityksessä. Osuudet ovat pysyneet vuosien aikana melko samoina eikä suuria poikkeuksia ole ollut. Selvästi suurin osa vastaajista on arvioinut henkilöstön määrän pysyvän samalla tasolla vuodesta toiseen. Henkilöstön määrän arvioidaan pysyvän samana seuraavien viiden vuoden ajan muun muassa taloudellisten resurssien takia. Mahdollisuuksia palkata lisää henkilöstöä ei nähdä tällä hetkellä olevan. Lisää työntekijäresursseja saadaan opiskelijoista, kuntoutettavista tai muilla tukimuodoilla palkatuista työntekijöistä. Lisäksi hankerahoituksella voidaan lisätä resursseja hetkellisesti. Tällä hetkellä etsivä nuorisotyöntekijä on hankerahalla ja mikäli hankeraha loppuisi, ei kunnassamme tehtäisi enää etsivää nuorisotyötä. Kaksi vakituista työntekijää on todella vähän, ja toinen on vielä työpajan esimies. Ei varsinaisessa nuorisotyössä oleva henkilö. Entä miten arvioi-e kunnan nuorisotoimen henkilöstön määrän muu-uvan Miten arvioitte kunnan nuorisotoimen seuraavien viiden henkilöstön vuoden aikana? määrän muuttuvan seuraavien viiden vuoden aikana? 2 % % 65 % 10 % % 65 % 10 % 2 % % % 71 % 71 % 18 % 18 % 1 % 1 % % 1 % 17 % 65 % 65 % 16 % 16 % 1 % 1 % 2 % % % % 63 % 63 % 10 % 102 % Kasvaa huoma0avas1 0% Kasvaa jonkin verran Pysyy samana Vähenee jonkin verran Vähenee huoma0avas1 100% Kasvaa huomattavasti Kasvaa jonkin verran Määrällisesti henkilöstöresursseja ei kunnissa välttämättä tarvita enempää, mutta työsuhteiden luonne herättää huolta ja epävarmuutta tulevasta. Edellytykset määrälliseen laajentamiseen olemattomat. Määrän sijasta haasteena/ongelmana on laatu. Kuudesta tarvittavasta vain kolme on pysyväisluonteisessa palvelusuhteessa. Loputkin pitäisi pystyä vakinaistamaan, mutta kyllä se hillittömän haastavaa on. Ilman vakinaistamisratkaisuja voi käydä niin, että henkilöstön määrä vähenee hiukan. Pysyy samana Vähenee jonkin verran Vähenee huomattavasti (Tämä graafi on korjattu verkkojulkaisuun. Niteessä graafi on virheellinen.) 26 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

29 KOMMENTTI Marjut Nurmivuori Nuorisotyön talouden ja toiminnan kehitys Oulussa Oulun nuorisotoimi poikkeaa perinteisestä kuntien nuorisotoiminnasta laajuutensa vuoksi. Nuorisopalvelut järjestävät nuorisolain mukaisen toiminnan lisäksi perusopetuslain mukaista iltapäivätoimintaa sekä kehitysvammaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa ja loma-aikojen kokopäivätoimintoja. Tällainen järjestely vaatii nuorisopuolelta erityistä huomiota siitä, etteivät nuorisolain mukaiset palvelut jää muiden toimintojen varjoon. Lähes 75 % kunnista nuorisotoimen rahoitus on viimeisen kahden vuoden aikana joko kasvanut tai pysynyt ennallaan. Kunnista 6 %:a ilmoittaa rahoituksen vähentyneen huomattavasti. Oulun rahoitus nuorisopalvelujen osalta on viimeisen kolmen vuoden aikana vähentynyt vajaasta 12 M :sta reiluun 11 M :on. Tämä ei kuitenkaan näy toiminnoissamme olennaisena vajeena, vaan nuorisotoimen tavoittamien lasten ja nuorten määrä on pysynyt ennallaan tai kasvanut maltillisesti. Rahoituksen vertailtavuus aiempiin vuosiin nähden ei Oulun osalta ole aivan yksinkertaista. Kuuden kunnan yhdistyminen v uudeksi Oulun kaupungiksi mursi toimialarajoja. Entisen nuorisoasiankeskuksen toiminta yhdistettiin perusopetuksen kanssa perusopetus- ja nuorisopalveluiksi. Talouden seuranta on mahdollistettu molempien vastuualueiden osalta omanaan, vaikka lopullista toteumaa tarkastellaankin yhteisenä. Merkittävin toimintaan ja siten myös talouteen vaikuttanut tekijä on ollut henkilöstön monialainen yhteiskäyttö ja toimintatapojen rohkea ja avoin kehittäminen sekä tilasidonnaisuuden väheneminen. Toiminta tapahtuu suurelta osin monitoimitiloissa osana kaupungin muuta toimintaa. Henkilöstön yhteiskäyttö on arkipäivää ja nuorisopuolen omaa osaamista yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa arvostetaan. Konkreettinen esimerkki työnkuvien muutoksesta on mm. ohjauksen henkilöiden koulunkäynninohjaajien, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien sekä nuoriso-ohjaajien työskentely niin koulupäivän aikana kuin ulkopuolellakin tapahtuvassa toiminnassa. Koulunkäynninohjaajat osallistuvat myös loma-aikoina nuorisopalvelujen toiminnan järjestämiseen. Tämänhetkinen nuorisotyön haasteemme on tilapainotteisesta toiminnasta siirtyminen jalkautuvaan ja seinättömään nuorisotyöhön. Käytännössä tämä tarkoittaa uudenlaisten työmuotojen kehittämistä mm. digitaalisen nuorisotyön suuntaan. Nuoret osallistuvat aiempaa enemmän nuorille mielekkään toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen omien ja järjestöjen työntekijöiden toimiessa nuorten tukena. Perusopetus- ja nuorisopalveluiden kriittiset menestystekijät tulevana vuonna ovat lapsen ja nuoren tuen strategian toteutuminen, palvelujen kattavuus osana kokonaista koulupäivää ja nuorten toimintaa sekä digitaalisuuden lisääminen perusopetus- ja nuorisopalveluiden toiminnassa. Muutoksessa kaivataan uusia, rohkeita avauksia ja ennakkoluulotonta asennetta nuorisotyön omaa vahvaa ammatillisuutta unohtamatta! Kirjoittaja toimii perusopetus- ja nuorisojohtajana Oulun kaupungilla. Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

30 5 NUORISOTYÖN M UODOT Uusi nuorisolaki Uusi nuorisolaki tuli voimaan tammikuussa Laki ohjaa valtakunnallista nuorisotyötä ja linjaa kuntien nuorisotyötä. Uuden nuorisolain tarkoituksena on edistää osallisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä tukea nuorten kasvua ja itsenäisyyttä. Laki määrittelee nuorisotyön ja politiikan kuuluvan kunnan tehtäviin. * Laissa määritellään näin: Toteuttaessaan 2 :n tavoitteita ja lähtökohtia kunnan tulee paikalliset olosuhteet huomioon ottaen luoda edellytyksiä nuorisotyölle ja toiminnalle järjestämällä nuorille suunnattuja palveluja ja tiloja sekä tukemalla nuorten kansalaistoimintaa. ** Suhteessa vanhaan nuorisolakiin kunnan itsenäisyyttä toteuttaa nuorisotyötä ja politiikkaa päättämällään tavalla on lisätty, sillä lakipykälässä (8 Kunnan vastuu **) ei enää luetella kunnan nuorisotyöhön kuuluvia tehtäviä. 28 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Luonnehdinnalla paikalliset olosuhteet huomioon ottaen voi myös olla merkitystä nuorisotyön järjestämiselle esimerkiksi pienissä kunnissa. Yleisimmin viranhaltijat eivät usko uuden nuorisolain vaikuttavan nuorisotyön työmuotoihin. Suuria muutoksia ei kuitenkaan uskota tapahtuvan, sillä toimintaa on jo järjestetty kunnissa lain hengessä. Uuden nuorisolain myötä en usko kuntamme nuorisotyön työmuotojen muuttuvan radikaalisti, sillä olemme pyrkineet toiminnassamme ja arvoissamme painottamaan samoja asioita mitä laissa painotetaan. Toivon vain, että nuorten osallistamista ja kuulemista Lähteet *OKM **Finlex ruvetaan toteuttamaan kuntamme muillakin sektoreilla ei pelkästään meidän omalla toimialallamme. Nuorisotyön muodot Taulukko osoittaa prosenttiosuuksien mukaan nuorisotyön muotojen toteuttamisasteen kunnissa. Uuden nuorisolain myötä en usko kuntamme nuorisotyön työmuotojen muuttuvan radikaalisti Säännöllisimmin kunnissa toteutetaan avointa nuorisotilatoimintaa sekä etsivää nuorisotyötä. Yli 70 prosentissa kunnista toteutetaan säännöllisesti myös nuorten työpajatoimintaa sekä kerho ja pienryhmätoimintaa. Kerho- ja pienryhmätoimintaa toteutetaan lisäksi jonkin verran 24 prosentissa kunnista. Viranhaltijoista 13 prosenttia taas ilmoittaa, ettei

31 Toteutetaanko kunnassanne seuraavia nuorisotyön muotoja? Säännöllisesti (%) Jonkin verran (%) Suunnitteilla (%) On ollut mutta toiminta on loppunut (%) Ei lainkaan (%) En osaa sanoa (%) näitä työmuotoja ei koeta erillisiksi työmuodoiksi, vaan ne ovat osa muuta toimintaa. Esimerkiksi verkkonuorisotyötä ei välttämättä Avoin nuorisotilatoiminta koeta erilliseksi työmuodoksi, vaan verkkonuorisotyötä tehdään osana Etsivä nuorisotyö avointa nuorisotilatoimintaa tai Nuorten työpajat Kerhot ja pienryhmätoiminta Leirit ja retket vaikka tieto- ja neuvontapalveluita. Myös esimerkiksi monikulttuurinen nuorisotyö saatetaan ymmärtää osaksi avointa nuorisotilatoimintaa, Osallisuuskasvatus ja osallisuuden edistäminen leirejä ja retkiä tai jotakin muuta nuorisotyön muotoa. Iltapäiväkerhotoiminta Koulunuorisotyö Tieto- ja neuvontapalvelut Liikunnallinen nuorisotoiminta Kulttuurinen nuorisotyö Verkkonuorisotyö Monikulttuurinen nuorisotyö Nuorisotyö julkisissa tiloissa Liikkuva nuorisotyö esim. bussi tai pakettiauto Toinen mahdollinen seikka, joka selittää alhaisia lukuja on kyselyyn valitut termit. Kyselyä laadittaessa kartoitettiin, millaisia termejä työmuodoista käytetään ja vastaukseksi saatiin kirjava joukko erilaisia nimikkeitä. Esimerkiksi etsivästä nuorisotyöstä saatetaan käyttää termiä löytävä nuorisotyö tai verkkonuorisotyöstä saatetaan puhua digitaalisena nuorisotyönä. Kyselyssä käytetyt termit ovat olleet mahdollisesti vastaajille vieraita. Näiden listattujen muotojen lisäksi kunnissa toteutetaan vaihtelevasti muita nuorisotyön muotoja. Viranhaltijat ilmoittavat toteuttavansa muun muassa ehkäisevää päihdetyötä, pelikasvatusta, nuorisokahvilatoimintaa sekä sukupuolisenkunta toteuta ollenkaan nuorten työpajatoimintaa. Selvästi vähemmän kunnissa toteutetaan liikkuvaa nuorisotyötä ja nuorisotyötä julkisissa tiloissa Myös monikulttuurista-, verkko- ja kulttuurista nuorisotyötä ilmoittaa vain pieni osa kunnista toteuttavan säännöllisesti. Alhaisia lukuja saattaa selittää se, että kaikkia Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

32 30 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

33 sitiivistä työtä. Muita nuorisotyön työmuotoja toteutetaan myös yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Alustava toiminta on käynnissä viikoittaisena alakoulun kerhotoimintana. ZempPari toiminta lukion ja MLL kanssa yhteistyössä koulupäivien iltapäivissä. ZempParissa lukion toisen vuoden opiskelijat auttavat ensimmäisen vuoden opiskelijoita läksyissä ja kouluaineissa vapaaehtoisesti koulupäivän jälkeen. Paikallinen ruokakauppa tarjoaa välipalat ja nuorisotoimi aikuisen läsnäolon ja opastuksen. Lisäksi esimerkiksi kansainvälisyys- ja demokratiakasvatusta sekä sosiaalista nuorisotyötä tehdään yhteistyössä koulun, järjestöjen sekä koulujen oppilashuollon kanssa. Nuorten omaehtoista toimintaa tuetaan kunnissa monin tavoin. Vastauksista nousee esiin muun muassa nuorisovaltuustot sekä erilaiset nuorten omaehtoiseen toimintaan tarkoitetut avustukset. Avustusten kautta nuorille annetaan mahdollisuus toteuttaa omia ideoitaan ja juttujaan. Kunnat tukevat nuoria myös tarjoamalla tukea ja tiloja omaehtoiseen toimintaan. Nuorisopalvelut tukevat nuorten omia tapahtumia, kokoontumisia, retkiä ja reissuja, leirejä ja nuorten omia vaikuttamiskampanjoita. Nuorisohallitus tukee lisäksi nuorten harrastustoimintaa ja oppilaskuntien toimintaa. Tapahtumia voidaan tuottaa myös yhdessä nuorten kanssa tai järjestää esimerkiksi tapahtumantuottajakoulutuksia, joilla tukea nuoria omaehtoiseen toimintaan. Kansainvälisyys Kunnan nuorisotoimen toteuttama kansainvälinen yhteistyö on vähentynyt viime vuosina. Oheinen kaavio osoittaa prosenttiosuuksina onko kunnan nuorisotoimella kansainvälistä yhteistyötä. 42 prosenttia viranhaltijoista ilmoittaa, että kunnalla on kansainvälistä yhteistyötä. Vastaavasti 44 prosenttia ilmoittaa, ettei Onko kuntanne nuorisotoimella kansainvälistä yhteistyötä? 44 % 14 % 42 % kansainvälistä yhteistyötä ole ja 14 prosenttia, että kansainvälistä yhteistyötä on toteutettu, mutta toiminta on loppunut. Vuoden 2015 selvityksessä kysyttiin, toteutetaanko kunnissa kansainvälistä nuorisotoimintaa. 49 prosenttia viranhaltijoista ilmoitti, että kansainvälistä nuorisotoimintaa toteutetaan kunnassa ja 36 prosentissa kunnista kansainvälistä nuorisotoimintaa ei toteutettu. Näyttää siis siltä, että kansainvälinen nuorisotoiminta ja yhteistyö ovat vähentynyt viimeisen kahden vuoden aikana. Pula resursseista nousee vahvasti esiin kysyttäessä syitä, miksi toiminta on loppunut tai kansainvälistä yhteistyötä ei ole. Aktiivinen kansainvälinen Kyllä 42 % Ei 44 % Olemme toteuttaneet, mutta toiminta on loppunut 14 % Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

34 yhteistyö on ollut jäissä resurssien puuttumisen vuoksi. Nuorten vapaaehtoistyöhön kansainvälisten vaihto-ohjelmien kautta ei ole nyt voitu lähettää tai vastaanottaa nuoria. Kansainväliseen toimintaan nuorisotoimeen varatut määrärahat (kuntaosuus) on säästetty - siis otettu budjetista pois. oli ystävyyskuntatoiminta, joka on hiipunut. Nuorilla on mahdollisuus kansainväliseen toimintaan koulun kautta. Nuorisotoimen nykyiset resurssit eivät riitä em. toimintaan ja toisaalta kouluilla on jonkin verran kansainvälistä toimintaa. Haasteena on myös ollut kansainvälisyystoiminnan henkilöitymi- Kan sainvälinen nuorisotyö toteutuu yläkoulun ja lukion kautta ystävyyskuntayhteistyönä. on lähes kaikissa mainittuna kansainväliset vaihdot sekä erilaiset matkat. Vain muutamassa vastauksessa tuodaan esiin muita kansainvälisen yhteistyön muotoja tai mainitaan kansainvälisyys osana avointa toimintaa. Nuorisovaihto ulkomaille on tyrehtynyt ajan ja rahanpuutteen takia. Soveltaen tehdään kv-työtä paikkakunnan sisällä (HAMK ja VOK). Osa kunnista tekeekin kansainvälistä yhteistyötä seutukunnallisen yhteistyön puitteissa, koska kunnan omat resurssit eivät yksistään riitä. Yhteistyötä tehdään myös kunnan koulujen kanssa. Kansainvälinen nuorisotyö toteutuu yläkoulun ja lukion kautta ystävyyskuntayhteistyönä. Toisaalta koulujen ja alueen muiden toimijoiden kansainvälinen toiminta nousee vastauksissa esiin, jolla saatetaan perustella sitä, ettei kunnan nuorisotoimi ole lähtenyt toteuttamaan omaa kansainvälisyystoimintaa tai kansainvälistä toimintaa tarjoaa ainakin joku muut taho kunnassa. Kyseessä nen. Toiminta on henkilöitynyt työntekijän mielenkiinnon ja osaamisen mukaan. Kansainvälisyystoiminta ei välttämättä myöskään ole määriteltynä kenenkään työnkuvassa tai siihen ei ole suunniteltu ajankäytöllisesti resursseja, jolloin toiminta saattaa jäädä tai siihen ei yksinkertaisesti ole työaikaa käytettävissä. Suurin osa vastaajista ei ole ottanut vastauksissaan esille mitä tarkalleen ottaen kansainvälinen yhteistyö kunnassa on tai miten se käsitetään. Kuitenkin niissä vastauksissa, joissa kansainvälisen yhteistyön muotoja nostetaan esiin, 32 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

35 KOMMENTTI Europe Goes Local (EGL) -asiantuntijaryhmä Nuorisotyön eurooppalainen yhteistyö tulevaisuuden kunnissa Kansainvälisyydellä on keskeinen rooli muuttuvassa maailmassa, ja se toimii myös voimavarana kunnan kasvun ja elinvoimaisuuden luomisessa. Kunnat, jotka osaavat hyödyntää monipuolisesti kansainvälistymisen tarjoamia mahdollisuuksia, ovat tulevaisuudessa uusiutumiskykyisimpiä ja elinvoimaisimpia. Kunnat ja niiden nuorisopalvelut ovat etuoikeutetussa asemassa edistämässä kaikkien nuorten tasa-arvoisia mahdollisuuksia kansainvälistymiskokemuksiin. Useammalla kunnalla onkin hyviä kokemuksia kansainvälisen nuorisotyön käyttämisestä nuorten osallisuuden ja sosiaalisen vahvistamisen työkaluna. Kun kunnissa nähdään kansainvälisyys yhtenä nuorisotyön muotona, budjetoidaan siihen sekä aikaa, rahaa että henkilöresursseja. Tämän vuoksi kansainvälinen nuorisotyö on hyvä kirjata osaksi kuntien omia nuorisotyön strategioita sekä ottaa Erasmus+ Youth in Action kunnallisen nuorisotyön työkaluksi ja resurssiksi kansainvälisen nuorisotyön toteuttamiseen. Kansainvälisen nuorisotyön haasteet osana kunnallista nuorisotyötä on havaittu muuallakin Euroopassa, mikä toimi alkusysäyksenä kansainvälisen Europe Goes Local -hankkeen syntymiseen. Suomessa hanketta vetää Erasmus+ -kansallisen toimiston nuoriso- ja kulttuuriryhmä Opetushallituksessa, jonka tukena toimii laaja-alainen nuorisoalan ammattilaisista koostuva asiantuntijaryhmä. Europe Goes Local -hanke kehittää seuraavan kolmivuotiskauden aikana kunnallisen nuorisotyön laatua ja merkitystä Euroopassa. Kansalliset toimintasuunnitelmat, jotka laaditaan yhdessä paikallisten toimijoiden ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa tulevan syksyn aikana, tavoittelevat entistä kansainvälisempää kunnallista nuorisotyötä myös Suomessa. Lisäksi hankkeen pyrkimyksenä on tuoda nuorisotyö osaksi eurooppalaista nuorisopolitiikan viitekehystä ja pyrkiä näin entistä paremmin vaikuttamaan tulevaisuuden eurooppalaisten suuntaviivojen ja ohjelmien laatimisessa. Europe Goes Local (EGL) -asiantuntijaryhmä: Mervi Ahola/ Vaasan kaupungin nuorisopalvelut Tiina Haronoja/Sastamalan kaupungin nuoriso-palvelut Merja Hovi/Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Sari Höylä/HUMAK Tomi Kiilakoski/ Nuorisotutkimusverkosto Sanna Puura/Etelä-Suomen AVI/Opetus- ja kulttuuritoimi /Kulttuuritoimen yksikkö Sirpa Räikkönen/Etelä-Karjalan ohjaamo ja Lappeenrannan kaupungin nuoriso-toimi Maritta Sipilä/Lapuan kaupunki, Risto Varis/ Sodankylän kunta Jari Väänänen/ Kuopion kaupungin perusopetus- ja nuorisopalvelut Europe Goes Local (EGL) -yhteyshenkilöt Erasmus+ -kansallinen toimisto, Opetushallitus: Irmeli Karhio ja Jutta Kivimäki Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

36 KOMMENTTI Jarkko Lehikoinen Kansainvälisyys kunnallisessa nuorisotyössä Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2017 kyselyselvityksen mukaan nuorisotoimien tekemä kansainvälinen yhteistyö on vähentynyt johtuen resurssien vähenemisestä ja oppilaitosten tekemästä kansainvälisestä yhteistyölstä. Tilastot eivät välttämättä tue väitettä rahoituksen pienenemistä, mutta toisaalta kuntien nuorisotoimille on kyllä tullut uusia tehtäviä, jotka saattavat vaikuttaa. Positiivinen kehitys, joka alkoi 1990-luvun puolivälissä Suomen päästyä mukaan EU:n nuoriso-ohjelmiin (nykyään Erasmus+ / Youth in Action), näyttää siis pysähtyneen. EU:n nuoriso-ohjelmat ovat olleet parasta mitä suomalaisen nuorisotyön kansainvälistymiselle on tapahtunut. Kymmenet tuhannet nuoret ovat voineet osallistua erilaisiin vaihtoihin, nuorisotyöntekijöille on järjestetty kv-koulutuksia ja job shadowing vaihtoja. Monet nuorisotyön työmuodotkin ovat tulleet meille ammattilaisvaihtojen myötä. Kansainvälistymisen hyödyt nuorten kasvussa ja kehityksessä ovat kiistattomat. Kieli- ja kulttuuritaitojen lisäksi esim. opiskelijavaihdoissa hankitaan uusia akateemisia taitoja, joiden vaikutukset opinto- tai työuraan ovat merkittävät. Henkilökohtainen kasvu (mm. selviytyminen uudenlaisissa tilanteissa ja itseluottamuksen kasvu) ja sosiaaliset yhteydet paranevat. 34 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Tämän päivän nuorilla on entistä enemmän mahdollisuuksia lähteä vaihtoihin, esim. opiskelijavaihtoohjelmien kautta. Kuntien on kuitenkin hyvä muistaa, että edelleenkin vain pieni osa nuorista voi osallistua näihin vaihtoihin. Siksi on tärkeää järjestää ns. matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia (esim. ryhmätapaamiset) heikommassa asemassa oleville nuorille. Tutkimusten mukaan huonommassa asemassa olevien nuorten ulkomaanjakso vaihto-ohjelman kautta hyödyttää näitä nuoria jopa enemmän kuin paremmassa asemassa olevia. Se myös lisää itsetuntoa ja itsenäisyyttä ja kasvattaa tiimityövalmiuksia ja sosiaalisia taitoja, kuten luotettavuutta, sinnikkyyttä ja joustavuutta, selvästi enemmän kuin vastaava kotimainen harjoittelujakso. Tärkeätä on myös saada nuoret kansainvälistymään mahdollisimman nuorella iällä, tällöin myönteinen vaikutus esim. asenteisiin on suurempi kuin vanhemmilla nuorilla. Tämän tavoitteen saavuttamiseen kuntien nuorisotoimet ovat avainasemassa. Esim. Erasmus+:n ryhmätapaamisiin voivat osallistua jopa 12-vuotiaat. Aina ei kuitenkaan tarvitse lähteä maan rajojen ulkopuolelle kansainvälistymisen edistämiseksi. Kotikansainvälisyys on lisääntynyt merkittävästi, kun omassa kunnassa on esim. järjestetty kansainvälinen työleiri tai nuorisotalolle on tullut EVS-vapaaehtoinen vaikkapa Italiasta. Tämä antaa mahdollisuuksia myös sellaisille nuorille, jotka syystä tai toisesta eivät itse lähtisi ulkomaanvaihtoihin. Myös turvapaikanhakijoiden lisääntynyt määrä on näkynyt esim. monilla nuorisotaloilla ja lisännyt kansainvälistä kanssakäymistä kunnissa. Elinvoimainen ja kehittyvä kunta tukee siis kansainvälistymistä sen eri muodoissa ja varaa siihen

37 resursseja. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse, sillä lukuisat järjestöt, urheiluseurat ja muut tahot järjestävät monenlaisia vaihtoja ja muuta kansainvälistä toimintaa. Järjestöjen tukeminenkin siis edesauttaa vahvasti nuorten kansainvälistymisen kehittämistä. Kirjoittaja toimii johtavana asiantuntijana Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssissa. Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset raportti.indd 35 27/09/

38 6 NUORT EN OSA L L ISUUS JA VAIKUTTAMIS- MAHDOLLISUUDET Nuorisovaltuusto Suurimmassa osassa kunnista on nuoriso- ja kuntalakien velvoittama nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä. 85 prosenttia viranhaltijoista ilmoittaa, että kunnassa on nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä. Niissä kunnissa, joissa nuorisovaltuustoa tai vaikuttajaryhmää ei vielä ole, on sellainen suunnitteilla. Suurimmalla osalla nuorisovaltuustoista tai vastaavista vaikuttamisryhmistä on käytössä oma budjetti. Viranhaltijoista 74 prosenttia ilmoittaa, että valtuustolla tai vaikuttamisryhmällä on oma budjetti ja vastaavasti 24 prosentissa kunnista valtuustolla ei ole omaa budjettia. Lähes kaikissa kunnissa nuorisovaltuustolle tai vastaavalle vaikuttamisryhmälle on myös nimetty ohjaaja. Vain 6 prosentissa kunnista ohjaajaa ei ole nimetty. Oheinen taulukko osoittaa prosenttiosuuksina, onko nuorisovaltuustoilla tai vastaavien vaikuttajaryhmien nuorilla oikeus osallistua luottamuselimien kokouksiin. Kunnanvaltuuston kokouksien osalta osuudet jakautuvat melko tasan vaihtoehtojen kesken. Noin kolmasosa vastaajista ilmoittaa, Onko nuoriso-valtuuston tai vastaavan vaikuttajaryhmän nuorilla oikeus osallistua seuraavien ryhmien kokouksiin? Kunnanvaltuuston kokous Kunnanhallituksen kokous Kaikkien lautakuntien kokoukset Vain joidenkin / jonkun lautakuntaan Puhe- ja läsnäolooikeus (%) ettei kunnanvaltuuston kokoukseen ole osallistumismahdollisuutta. Läsnäolo-oikeus on reilulla kolmasosalla ja puhe- ja läsnäolooikeus vain 23 prosentilla. Suurimmassa osassa kunnista nuorisovaltuustolla tai vastaavalla vaikuttajaryhmällä ei ole oikeutta osallistua kunnanhallituksen kokoukseen. Läsnäolo-oikeus on 6 prosentissa kunnista ja puhe- ja läsnäolo-oikeus on 7 prosentissa kunnista. 46 prosentissa kunnista nuorisovaltuustolla tai vastaavalla Läsnäolooikeus (%) Ei (%) En osaa sanoa (%) Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

39 Onko kunnassanne nuoriso- ja kuntalakien velvoittama nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä? On 85 % 15 % Ei, mutta ryhmä on suunnitteilla 15 % Ei 0 % En osaa sanoa 0 % 85 % Onko nuorisovaltuustolla tai vastaavalla vaikuttamisryhmällä oma budjetti? Kyllä 74 % 2 % Ei 24 % 24 % En osaa sanoa 2 % 74 % Onko nuorisovaltuustolle tai vastaavalle vaikuttamisryhmälle nimetty ohjaaja? Kyllä 92 % 2 % 6 % Ei 6 % En osaa sanoa 2 % vaikuttajaryhmällä ei ole oikeutta osallistua kaikkien lautakuntien kokouksiin. Noin kolmasosalla sen sijaan on puhe- ja läsnäolo-oikeus lautakuntien kokouksiin. Puolet viranhaltijoista ilmoittaa, että kunnassa joidenkin lautakuntien / jonkun lautakunnan kokoukseen on sekä puhe- että läsnäolo-oikeus. 11 prosentissa kunnista nuorisovaltuustolla tai vaikuttajaryhmällä on läsnäolooikeus. Osallistumisoikeutta ei ole 18 prosentissa kunnista. Yleisimmin lautakunnaksi/lautakunniksi, joiden kokouksiin nuorilla on oikeus osallistua, mainitaan sivistys- ja vapaa-aikalautakunta. Jokaisen ryhmän kohdalla on myös merkittävä osuus niitä, jotka ovat valinneet kohdan en osaa sanoa. Viranhaltijoilla ei siis ole varmuutta, miten nuorisovaltuuston tai vastaavan vaikuttajaryhmän nuorilla on oikeus osallistua luottamuselimien kokouksiin. Päätös osallistumisoikeudesta on joissain kunnissa vielä työn alla, joka voi vaikuttaa vastauksiin. Lisäksi muutamat kunnat ilmoittavat, että nuorten edustajistoa on paikalla pyydettäessä. 92 % Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

40 38 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

41 Nuorten muu osallisuus ja vaikuttaminen kunnissa Kyselyssä selvitettiin, miten kunnassa edistetään nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia nuorisovaltuuston lisäksi. Vastauksista nousee esiin hyvin erilaisia osallisuuden ja vaikuttamisen muotoja. Osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia edistetään niin arkisessa työssä kuin laajemmin kuntatasolla. Arkisessa työssä nuorisotiloilla osallisuutta ja vaikuttamista tuodaan toimintaan muun muassa vertaisohjaajatoiminnalla, talokokouksin sekä tilakyselyin. Myös kouluilla edistetään osallisuutta ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksia muun muassa oppilaskunta- ja tukioppilastoiminnalla sekä koulukyselyin. Nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa eri toimintasisältöihin, heidän toiveita kuunnellaan ja toiveet pyritään ottamaan nopeasti huomioon. Nuoria myös osallistetaan mukaan kunnan suunnitteluun ja ideointiin. Esimerkkinä nuorten vaikuttamiskanavista nousee nuortenideat. fi-vaikuttamispalvelu, joka tarjoaa nuorille matalan kynnyksen osallistumisalustan oman organisaation toiminnan kehittämiseen. Meillä on vuosittainen vaikuttajapäivä, johon tulee oppilaita kaikista ala- ja yläkouluista, lukioista ja ammattioppilaitoksesta sekä nuorisotiloilta Osassa kunnista järjestetään myös vuosittaisia nuorten kuulemispäiviä, jotka kokoavat nuoret ja päättäjät yhteen keskustelemaan eri teemoista. Meillä on vuosittainen vaikuttajapäivä, johon tulee oppilaita kaikista ala- ja yläkouluista, lukioista ja ammattioppilaitoksesta sekä nuorisotiloilta. Päivässä nuoret työstävät tiettyjä teemoja ja esittelevät toiveita päättäjille. Esimerkkinä nostetaan myös erilaiset moniammatilliset osallisuuden verkostot, jotka luovat muun muassa osallisuuden vuosikellon, joka määrittelee osallisuuden toteutumista ja muotoja kunnassa. Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

42 KOMMENTTI Heli Markkula ja Essi Helin Nuorten vaikuttaminen toteutuu yhteistyöllä Vuonna 2015 hyväksytyn kuntalain (410/2015) nuorisovaltuustoa koskeva pykälä 26 tuli voimaan tämän vuoden kesäkuussa. Nyt jokaisessa kunnassa tulee olla nuorisovaltuusto tai vastaava toimielin, Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi. 85 % Nuorisotyön tulevaisuusodotukset -kyselyyn vastanneista viranhaltijoista raportoi, että omassa kunnassa on nuorisovaltuusto ja 15 % kertoi nuorisovaltuuston olevan suunnitteilla. Kuntalain velvoite on siis melko hyvin täyttynyt tai nuorisovaltuuston perustamisprosessi on ainakin käynnistetty toukokuuhun 2017 mennessä. Ne, jotka vastasivat nuorisovaltuuston olevan suunnitteilla voivat toki nähdä, että valtuuston toiminnassa on vielä parannettavaa ja sitä vielä kehitetään tulevaisuudessa. Kahden vuoden päästä, kun kyselyyn vastataan uudestaan, nuorisovaltuusto on ja toimii toivottavasti hyvin jokaisessa kunnassa. Kuntalain mukaan kunnanhallituksen on huolehdittava nuorisovaltuuston toimintaedellytyksistä. Ei kuitenkaan yksistään riitä, että nuorisovaltuusto on perustettu, vaan sen toiminnalla täytyy olla todellinen vaikutusmahdollisuus kunnan päätöksen- tekoprosesseihin. Nuorisovaltuuston ohjaajan rooli on merkittävä. Tehtävänä on ohjata alle 18-vuotiaita toimimaan niin keskenään kuin itsenäisesti kunnan hallinnossa sekä madaltaa hallinnon kynnyksiä nuorille helpommin ylitettäviksi. Tulevaisuusodotukset-kyselyn mukaan 92 % nuorisovaltuustoista on nimetty ohjaaja, minkä voi nähdä olevan kiitettävä tulos. Ainakin näin monessa kunnassa nuorisovaltuustotoimintaa koordinoi sille omistautunut työntekijä. Nuorisovaltuuston vaikuttavuudessa tärkeää on sen asema kunnan hallinnossa. Ilman toimivia yhteistyörakenteita nuorisovaltuusto voi jäädä irralliseksi toimijaksi kunnan hallinnossa ja keskusteluyhteys päätöksentekoon voi olla katkeilevaa ja kankeaa. Yhteistyötä on hyvä rakentaa koko kunnan hallinnon tasolla, ja kiinnostus nuorisovaltuustosta ei saa olla vain nuorisopalveluilla. Esimerkin nuorisovaltuuston asemaan kunnan hallinnossa antaa se, pääseekö ryhmän edustaja puhe- ja läsnäolo-oikeudella kaupungin toimielimiin. Tämä laatukriteeri on Tulevaisuusodotusten mukaan erittäin vaihteleva kunnasta toiseen. Toimielinpaikat ovat tärkeä osoitus siitä, että nuoret otetaan mukaan päätöksentekoon. Toisaalta osallistumattomuus näihin kokouksiin ei välttämättä kerro nuorten kuulemisen huonosta toteutumisesta, mikäli kuuleminen on toteutettu muulla tavoin. Ihannetilanne on, jos toimielinpaikkojen lisäksi nuorten kuuleminen ja osallisuus huomioidaan kunnan hallinnossa myös muilla tavoin. Hyvin toimiva ja monihallinnollinen rakenne mahdollistaa sen, että nuorilla on valtaa ja mahdollisuuksia toteuttaa nuorisovaltuuston toimintaa itsenäisesti. Ohjaajan roolina on toimia kumppanina, joka avaa nuorille erilaisia osallisuuden mahdollisuuksia. Ohjaustyö 40 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

43 on myös päätöksentekoprosessien taustoitusta ja nuorten luomien tavoitteiden tukemista. Usein nuorisovaltuuston ohjaajan työ voi rakentua myös monista eri nuorisopalveluiden työtehtävistä. Nuorisovaltuuston ohjaaminen on erityinen työmuoto, joka vaatii nuorisotyöllisen työotteen lisäksi paljon perehtymistä, taustatyötä ja jatkuvaa kunnan päätöksentekoprosessien seuraamista. Lisäksi ohjaajalla on oltava riittävästi työaikaa toimia eri verkostoissa. Voisiko nuorisovaltuuston ohjaajan moninaista työtä tukea monihallinnollinen työparimalli? Työparimalli toisi nuorisovaltuustotoimintaan nuorisotyön osaamisen ja yleisesti hallinnon erityisasiantuntemuksen. Lisäksi se olisi sovittu asiantuntijoiden työnkuvaan kuuluvaksi. Kunnan koosta riippuen yhteistyö voisi olla työparimallista verkostomaiseen yhteistyöhön yli hallinnon rajojen. Työparimallilla saataisiin laajemmin hallinnon ajankohtainen tietämys nuorisovaltuustoihin. Näin eri viranhaltiat voisivat luontevasti huomioida nuorisovaltuuston jo toiminnan suunnittelussa ja nuorten kuuleminen parantuisi kunnan päätöksenteossa. Monialainen yhteistyö on jopa entistä perustellumpaa nyt kun nuorisovaltuustot ovat velvoittavina kuntalaissa. Toimivat yhteistyörakenteet ja vuoropuhelu mahdollistavat sen, että nuoret pääsevät vaikuttamaan kunnan päätöksentekoon sekä nuorisovaltuuston toimintaan. Essi Helin toimii Espoon nuorisovaltuuston pääsihteerinä ja Heli Markkula asiantuntijana Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssissa. Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

44 KOMMENTTI Jarkko Lehikoinen Jäsennelty vuoropuhelu - nuoret vaikuttamaan EU:n tulevaisuuteen! Euroopan unionin nuorisoalaan liittyvää toimintaa määrittelee EU:n nuorisostrategia ( ) ja sen tärkeimpänä työkaluna on vaihto- ja yhteistyöohjelma Erasmus+. Tätä nuorisopolitiikkaa toteutetaan jäsennellyn vuoropuhelun (structured dialogue) avulla. Jäsenneltyä vuoropuhelua on toteutettu vuodesta 2010 lähtien. Luotaantyöntävästä nimestään huolimatta jäsennelty vuoropuhelu on toiminut melko hyvin. Sen tarkoituksena on lisätä nuorten ja päättäjien välistä vuoropuhelua hallinnon kaikilla tasoilla (Eurooppa, valtio, maakunta, kunta). Prosessissa valitaan vuorotellen jokin nuorten kannalta tärkeä teema, jota käsitellään 18 kuukautta EU:n puheenjohtajamaiden muodostamien triojen johdolla. Aiemmin käsittelyssä ovat olleet mm. työllisyys, osallistuminen ja sosiaalinen inkluusio. Juuri heinäkuussa alkaneen puheenjohtajatrion (Viro, Bulgaria, Itävalta) kaudella käsittelyssä on EU:n tulevaisuus nuorten kannalta: Youth in Europe: What s next? Tämä liittyy siis suoraan EU:n seuraavan nuorisostrategiaan, jonka valmistelussa halutaan kuulla nuorten mielipiteitä. Aiheeseen liittyen kaikissa jäsenmaissa järjestetään laajoja kyselyitä, joissa kartoitetaan nuorten mielipiteitä ja ehdotuksia Euroopan tulevaisuudesta. Kansalliset kyselyt kootaan yhteen ja niiden perusteella eri maista tulevat nuoret kokoontuvat EU-puheenjohtajamaiden järjestämissä nuorisokonferensseissa laatimaan suosituksia, jotka sitten viedään eteenpäin päättäjille ja valvotaan niiden toteutumista. Pääsääntöisesti suurin huomio suositusten toteuttamisessa on asetettu eurooppalaiselle tai jossain määrin myös kansalliselle tasolle. Mutta mikään ei ole esteenä (ehkä resursseja lukuun ottamatta), etteikö näitä tavoitteita voisi ajaa myös maakunta- ja kuntatasolla. Suomessa jäsennellyn vuoropuhelun prosessista vastaa Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry. Seuraava kansallinen kysely, jonka aiheena on siis ei enempää tai vähempää kuin Euroopan tulevaisuus, järjestetään marras-joulukuussa Kirjoittaja toimii johtavana asiantuntijana Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssissa. 42 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

45 7 YHDENVERTAISUUS NUORISOTYÖSSÄ Yhdenvertaisuus ja esteettömyys Viranhaltijoiden mukaan 78 prosentissa kunnista ei ole tehty nuorisotoimelle yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaa. Vain 10 prosentissa kunnista suunnitelma on tehty ja 12 prosentissa kunnista suunnitelma on tekeillä. Suurimmalla osalla kunnista ei siis ole nuorisotoimelle tehtyä suunnitelmaa. Vuoden 2015 kyselyssä viranhaltijoista vain 3 prosenttia ilmoitti, että nuorisotoimelle on tehty suunnitelma ja 7 prosentissa kunnista suunnitelma oli tekeillä. Hieman muutosta on siis tapahtunut. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman osalta lukuja ei kuitenkaan kannata tarkastella liian tarkasti, sillä osassa kunnista yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma tehdään koko kunnan tasolle eikä nuorisotoimella ole omaa suunnitelmaa. Kunnan tasolle tehty suunnitelma Pitävätkö seuraavat yhden-vertaisuuteen ja esteettömyyteen liittyvät väittämät paikkansa kunnassanne? Nuorisotiloihin pääsee pyörätuolilla Toiminnasta viestimisessä on kiinnitetty huomiota selkeäkielisyyteen Toiminnoissa tehdään mukautuksia vammaisuuteen tai yksilöllisiin tarpeisiin perustuen, vaikka se vaatisi lisäresurssien käyttöä antaa raamit yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteuttamiselle ja varmistaa yhdenvertaisuuden huomioimisen kaikessa kunnan toiminnassa. Näin laaja suunnitelma ei välttämättä huomioi palvelukohtaisia eroavaisuuksia. Konkreettisemmin yhdenvertaisuutta ja esteettömyyttä tarkastellaan kyselyssä kolmen väittämän avulla. Oheinen taulukko Erittäin huonosti (%) kuvaa viranhaltijoiden näkemyksiä Melko huonosti (%) Melko hyvin (%) Erittäin hyvin (%) En osaa sanoa (%) siitä, pitävätkö yhdenvertaisuuteen ja esteettömyyteen liittyvät väittämät paikkansa kunnassa. Väittämän nuorisotiloihin pääsee pyörätuolilla vastaukset ovat jakautuneet vaihtelevasti. Kolmasosa vastaajista ilmoittaa, että pyörätuolilla pääsee erittäin hyvin nuorisotiloihin ja reilun kolmasosan mukaan pyörätuolilla pääsee melko hyvin. 16 prosentin mukaan nuorisotiloille pääsee pyörätuolilla melko huonosti ja saman suuruinen osuus ilmoittaa, Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

46 että pyörätuolilla pääsee erittäin huonosti. 16 prosentin osuus kohdassa erittäin huonosti on suurin verrattaessa muihin väittämiin. Tarkasteltaessa tätä 16 prosentin osuutta kuntien asukasmääräluokkien mukaan, vastaukset jakautuvat alle :n asukkaan kuntiin. Suurin haaste esteettömyys näyttää siis olevan pienimmissä kunnissa, mutta jo kohdassa melko huonosti vastaukset jakaantuvat yli asukkaan kuntia lukuun ottamatta kaikkiin kokoluokkiin. Puolet vastaajista ilmoittaa, että toiminnasta viestimisessä on kiinnitetty huomiota selkeäkielisyyteen melko hyvin. 20 prosentin mukaan huomiota on kiinnitetty erittäin hyvin ja 25 prosentin mukaan melko huonosti. 42 prosenttia viranhaltijoista ilmoittaa, että toiminnoissa tehdään mukautuksia melko hyvin, vaikka mukautukset vaatisivat lisäresursseja. Kolmasosassa kunnista mukautuksia tehdään melko huonosti. 9 prosenttia vastaajista ilmoittaa, ettei osaa sanoa tehdäänkö toiminnoissa mukautuksia. Osaaminen ja työvälineet Oheinen taulukko kuvaa onko nuorisotoimessa tai nuorten parissa toimivilla osaamista ja työvälineitä toimia eri ryhmiin kuuluvien nuorten kanssa. Osuudet jakautuvat melko samassa suhteessa eri ryhmien osalta. Noin kolmasosa vastaajista kokee osaamista ja työvälineitä toimia olevan melko huonosti. Melko hyvin osaamista ja työvälineitä toimia on kaikkien ryhmien osalta noin prosentissa kunnista. Eniten vaihtelua ryhmien väliltä löytyy kohdasta erittäin hyvin, jossa prosenttiosuudet vaihtelevat kymmenen ja kahdenkymmenen välillä. Myös en osaa sanoa vaihtoehdon valinneiden osuus on melko sama eri ryhmien kohdalla. Onko nuorisotoimessa tai nuorten parissa toimivilla osaamista ja työvälineitä toimia seuraaviin ryhmiin kuuluvien nuorten kanssa? Seksuaalivähemmistöihin kuuluvat nuoret Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret Maahanmuuttajataustaiset nuoret Erittäin huonosti (%) Oheinen kaavio osoittaa, onko nuorisotoimessa ja nuorten parissa toimivilla osaamista rasisminvastaiseen työhön ja työvälineitä puuttua vihapuheeseen. Noin puolet vastaajista ilmoittaa, että osaamista ja työvälineitä on melko hyvin. Erittäin hyvin osaamista ja työvälineitä on 17 prosentissa ja melko huonosti 18 prosentissa kunnista. Yksikään kunnista ei valinnut kohtaa erittäin huonosti, joka eroaa kaikista muista yhdenvertaisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Turvapaikanhakijat Viranhaltijoita pyydettiin kuvaamaan, miten turvapaikanhakijoiden määrän lisääntyminen on vaikuttanut kunnan nuorisotyöhön ja sen työmuotoihin. Yleisimmin Melko huonosti (%) Melko hyvin (%) Erittäin hyvin (%) En osaa sanoa (%) Vammaiset nuoret Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

47 Onko nuorisotoimessa ja nuorten parissa toimivilla osaamista rasisminvastaiseen työhön ja työvälineitä puuttua vihapuheeseen? 18 % 6 % 59 % 17 % vastauksista nousee esiin, ettei turvapaikanhakijoiden määrän lisääntyminen ole vaikuttanut nuorisotyöhön ja sen työmuotoihin tai turvapaikanhakijoita ei ole sijoitettu kuntaan. Ei mitenkään muuten kuin lisäämällä aiheesta Erittäin huonosti 0 % Melko huonosti 18 % Melko hyvin 59 % Erittäin hyvin 17 % En osaa sanoa 6 % työssä siinä missä muutkin nuoret, mutta eri käyttäjäryhmät pyritään huomioimaan perustoiminnoissa ja niiden suunnittelussa. Toiminnan suunnittelussa ja markkinoinnissa otetaan huomioon ko asia paljon entistä painokkaammin Mahdollistetaan nuorten kohtaaminen ja ystävyyssuhteiden syntyminen. keskustelua nuorten kanssa. Kunnassamme ei ole turvapaikanhakijoita, mutta naapurikunnissa kyllä. Niissä kunnissa, joissa turvapaikanhakijoita on, esiin nousee muun muassa nousseet kävijämäärät nuorisotiloilla. Turvapaikanhakijat kohdataan nuoriso- ja maahanmuuttajanuoria käy toiminnoissa ja nuorisotiloilla huomattavasti enemmän. Hankkeita on perustettu asian tiimoilta ja yhteistyökumppanit ovat lisääntyneet, esim. VOK ym. pakolaisasioiden parissa työtä tekevät järjestöt. Paljon keskustelua käydään työyhteisössä ko asioista. Turvapaikanhakijat huomioidaan myös ohjaustilanteissa. Muualta tulleita lapsia ja nuoria on paljon mukana toiminnassa. Ohjaustilanteisiin tarvitaan lisää aikaa ja mahdollisuuksien mukaan myös henkilöitä. Nuorten keskinäistä kohtaamista pyritään tukemaan. Mahdollistetaan nuorten kohtaaminen ja ystävyyssuhteiden syntyminen. Toiminnalla pyritään auttamaan heitä kotoutumaan paremmin paikkakunnalle. Pyritään järjestämään yhteistä tekemistä kantaväestön kanssa. Kunnista löytyy myös esimerkkejä, joissa turvapaikanhakijoiden kanssa tehtävä nuorisotyö on lisätty nuorisotyöntekijän toimenkuvaan. Yhden nuorisotyöntekijän toimenkuvaan on lisätty maahanmuuttajatyö ja nuorisotyöntekijä on hakenut vokista maahanmuuttajanuoria eri harrastustoimintoihin ja opettanut, miten niissä toimitaan. Nuorisotyöntekijä on tehnyt myös erilaista palveluohjausta nuorten palveluihin. Erilaista yhteistyötä kotouttamisohjaajan kanssa. Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

48 46 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry 26.9.raportti.indd 46 27/09/

49 KOMMENTTI Jaana Tiiri Vammaisten nuorten yhdenvertaisuus Kunnallisen nuorisotyön kannalta vammaiset nuoret ovat hyvin haavoittuvassa asemassa. Kun tarkastellaan tapoja osallistua kunnalliseen nuorisotyöhön, vammaisten nuorten osallistuminen on hyvin riippuvainen nuorisotyön toteutustavasta ja erityisesti toteutuksen esteettömyydestä. Kunnallinen nuorisotyö on hyvin pitkään ollut monella tavalla esteellistä, minkä johdosta nuorisotyö on kasvattanut itselleen myös asenteellista esteellisyyttä. Moni vammainen nuori on sisäistänyt joissain tilanteissa virheellisenkin ajatuksen siitä, ettei heille olisi tilaa tai asemaa kunnallisessa nuorisotoiminnassa. Tämän johdosta kunnilla on haasteenaan toimintansa tarkasteleminen sekä fyysisestä, että asenteellisesta esteettömyysnäkökulmasta. On erittäin huolestuttavaa, että yhteensä 32% kaikista nuorisotiloista on joko täysin tai melko esteellisiä. Täysin esteellisten nuorisotalojen ja -tilojen keskittyminen pienempiin kuntiin on luultavimmin tulos vanhoista tiloista, niiden hyvin hitaasta vaihtuvuudesta ja resurssien vähäisyydestä, mutta tilanne on joka tapauksessa hälyttävä. Pienillä paikkakunnilla vammaiset nuoret ovat vapaa-ajanvieton osalta, kuten esimerkiksi esteettömien harrastusmahdollisuuksien määrää tarkastellessa, muutenkin paljon heikommassa asemassa suuriin kaupunkeihin nähden. Tähän lisättynä nuorisotoimen esteellisyys pienillä paikkakunnilla voi passivoida siellä asuvat vammaiset nuoret täysin. Tämän vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että kunnissa huomioidaan toiminnan esteellisyys ja suhtaudutaan vakavasti tilanteen korjaustoimiin. Tilanteen korjaamiseen vaadittavien mukautusten mahdollisuus näyttää tilastojen mukaan kuitenkin melko hyvältä: yli puolet vastanneista omaavat sekä tahtotilan että tiedot ja taidot tarvittavien mukautusten tekemiseen ja lisäresurssien hankkimiseen. Huolestuttavaa tilastossa on kuitenkin mukautuksien mahdollisuuksista epätietoisten verrattain suuri määrä. Jopa 9 prosenttia vastaajista eivät tiedä, tehdäänkö nuorisotoiminnassa mukautuksia vammaisia nuoria varten ja voisiko kyseiseen toimintaan käyttää lisäresursseja. Tämä on kunnallisen nuorisotoiminnan tärkein muuttamiskohde: nuorisotyön ammattilaisten on saatava lisää tietoa ja taitoja siitä, että vammaiset nuoret ovat usein syrjäytyneet nuorisotoiminnasta ja että tähän ongelmaan puuttumiseen tarvitaan lisäresursseja. Nuorisotyöllä ja siihen osallistumisen mahdollisuudella on suuri merkitys vammaisten nuorten syrjäytymisen kannalta. Kunnallisella nuorisotyöllä on ympäri Suomen vastuu siitä, että jokainen nuori voi tuntea olonsa tervetulleeksi toimintaan mukaan. Vammaisten nuorten sivuuttaminen ja syrjintä resurssien vähyyteen vedoten on loputtava. Kirjoittaja toimii Invalidiliiton nuorisotyöryhmä INTO:n puheenjohtajana Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

50 KOMMENTTI Heta Hölttä Yhdenvertaisuus vaatii normien tiedostamista Sateenkaarinuoret eli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret joutuvat syrjinnän pelossa usein miettimään tarkasti, millaiseen toimintaan haluavat vapaa-ajallaan osallistua. Kunnallinen nuorisotyö erottuu kuitenkin Setan ja nuorisotutkimusseuran vuonna 2014 julkaisemassa tutkimuksessa edukseen: nuorten todetaan kohdanneen eniten neutraaleja tai positiivisia asenteita Setan toiminnan lisäksi kuntien nuorisotoiminnassa. Monissa nuorisotoimissa sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus onkin jo ensiluokkaisesti huomioitu kouluttamalla henkilökuntaa, tekemällä toiminnallista yhdenvertaisuussuunnittelua yhdessä sateenkaarinuorten kanssa tai järjestämällä sateenkaarinuorille omaa toimintaa. Oman toiminnan yhdenvertaisuutta arvioitaessa olisi hyvä olla kriittinen ja pohtia asiaa henkilökunnan asenteiden, tietotason ja kokemuksen kautta. Vaikka yhdenvertaisuutta tuodaan julkikuvan parantamiseksi näkyvästi esille ja nuorisotoimien on nykylainsäädännön mukaan toimittava yhdenvertaisuuden edistämiseksi, on kuitenkin toinen asia, miten hyvin yhdenvertaisuus tosiasiassa toteutuu. Jos nuorisotoiminta arvioidaan yhdenvertaiseksi ja nuorisotila nähdään kaikille saavutettavana paikkana, mutta kukaan työntekijöistä ei voi sanoa kohdanneensa sateenkaarinuoria, onko toiminta aidosti yhdenvertaista? 48 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Yhdenvertaisuuden edistämisessä keskiössä on henkilökunnan ammattitaidon kehittäminen. Oppiminen edellyttää motivaatiota ymmärtää moninaisuutta ja sitä, miten yhteiskunnalliset rakenteet ja normit vaikuttavat sateenkaarinuorten elämään. On tiedostettava myös omien tietojen ja kokemusten rajallisuus: yksittäiset kokemukset sateenkaarinuorista eivät ole yleistettävissä, vaan on osattava kuunnella ja oppia jatkuvasti. Työotetta voi siirtää kohti normitietoisuutta, jotta välttyy itse vahvistamasta sateenkaarinuorten elämää hankaloittavia normeja, kuten sukupuoleen liittyviä rooliodotuksia. Parhaimmillaan nuorisotoimi voi tarjota nuorelle elintärkeän hengähdyspaikan, jos kotona ei voi olla avoimesti oma itsensä. Nuoren kokemus nuorisotyön avoimuudesta voi syntyä jo ensikohtaamisessa työntekijän tai nuorisotilan kanssa. Työntekijä, joka ei oleta nuoren sukupuolta ulkonäön perusteella ja kyselee mahdollisesta kumppanista olettamatta tämänkään sukupuolta, voi saada nuoren luottamuksen. Nuorisotilaan kävellessä seinällä komeileva sateenkaarilippu tai sukupuolineutraalit wcja pukutilat antavat lisää myönteisiä viestejä. Somessa näkyvä maininta moninaisuuden arvostamisesta voi pienentää kynnystä tulla mukaan toimintaan. Sateenkaarinuorten yhdenvertainen osallistuminen on mahdollista silloin, kun osallistumisen esteitä on esimerkiksi edellä mainituin keinoin purettu. Näin taataan se, että sateenkaarinuorten ei tarvitsisi enää jatkossa miettiä, voivatko tehdä samoja asioita kuin muutkin ikäisensä. Kirjoittaja on Seta ry:n nuorisotyön koordinaattori.

51 KOMMENTTI Leena Suurpää Vastuu paperittomista nuorista on yhteinen Nuorisopolitiikka kantaa vastuuta nuorista tässä ja nyt, mutta se on leimallisesti myös tulevaisuuden politiikkaa. Sama pätee nuorisotyöhön. Onnistuessaan suomalainen nuorisopolitiikka ja nuorisotyö voivat osallistua vaikuttavalla tavalla yhteiskuntamme ja laajemminkin maailmanyhteisön tulevaisuuden linjauksiin eri ikäryhmiä koskevissa oikeudenmukaisuuden kysymyksissä. Näin on, katsottiinpa arjen käytäntöjä tai arvokeskustelua siitä, mitä oikeudenmukaisuus tänä päivänä tarkoittaa, ja mihin se sitoo kansalaiset, poliitikot tai nuorisokentän toimijat. Nuori ikäpolvi elää sumean tulevaisuuden edessä, ajatellen etenkin maapallon tulevaisuutta. Tulevaisuuden sumeuden kohtaa niin ikään koko nuorisotoimiala. Sen voima mitataankin paljolti sillä, miten hyvin toimiala tunnistaa tulevaisuuden kriittisiä, usein näkymättömiä, tekijöitä nuorten elämässä, ja miten se kykenee niihin tarttumaan. Nuorten elämään liittyvien vaiettujen asioiden nostaminen politiikan ja käytännön työn agendalle on paitsi inhimillistä myös tehokasta nuorisopolitiikkaa ja nuorisotyötä. Vailla laillista oleskelulupaa elävät paperittomat nuoret ovat moninkertaisesti näkymätön ihmisryhmä, joita nähdyksi tuleminen voi entisestään haavoittaa. Suomeen parin viime vuoden aikana saapuneista turvapaikanhakijoista suuri osa on nuorisolain mukaan nuoria ihmisiä. Myös iso osa Suomessa elävistä paperittomista kuuluu oletettavasti nuorisolain mukaan nuoreen ikäpolveen. Paperittomuudessa ei ole kyse vain maahanmuuttoja turvallisuuspoliittisesta tai sosiaali- ja terveysalan aihealueesta. Nuorisotoimialan yhteisvastuu nuorista ei lakkaa ihmisten oikeudelliseen asemaan. Niin kunnallinen nuorisotyö kuin kansalaisjärjestöt voivat kantaa oman vastuunsa siitä, että ilman laillista oleskeluoikeutta elävällä nuorella on oikeus elää nuoruuttaan löytää mielekästä tekemistä arkeensa, kokea kuuluvansa yhteisöön ja saada tukea. Kyse on myös laajemmasta nuorisopoliittisesta vastuusta, joka koskee kaikkien Suomessa elävien nuorten ihmisarvoa ja heidän kunnioittavaa kohtaamistaan niin arjessa kuin politiikassa ja julkisessa keskustelussa. Nuorisotyön kentällä tarvitaan tietoa, viitseliäisyyttä ja rohkeutta, jotta voidaan kohdata myös sellaiset näkymättömiksi jääneet nuorten ryhmät, joiden kanssa ei ole aiemmin tehty yhteistyötä. Avoimuus ja yhdenvertaisuus nuorisotyön arvoina joutuvat uudenlaiseen puntariin, kun vastassa ovat ihmiset, jotka jäävät yhteiskunnan virallisen järjestelmän marginaaliin. Näiden nuorten kohtaaminen vaatii aikaa, vaivannäköä, monikielisyyttä, uusia yhteistyöverkostoja ja toimintaympäristöjä. Uusien nuorten ryhmien tavoittamisen voi katsoa olevan nuorisotoimialan velvoite ja mahdollisuus. Paperittomien nuorten tukeminen on sekä ajankohtainen että tulevaisuuden kysymys. Ilman oleskelulupaa Suomessa elävien nuorten ja nuorten aikuisten Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

52 määrä tulee oletettavasti kasvamaan globaalin muuttoliikkeen myötä. Tämän vuoden alusta käyttöön otettu uusi nuorisolaki korostaa aiempaa vahvemmin nuorisotoimialan vastuuta nuorten oikeuksien sekä yhdenvertaisuuden toteutumisesta kaikkien alle 29-vuotiaiden kohdalla. Inhimillisyys, välittäminen ja apu on nähtävä ihmisoikeutena, ei etuoikeutena. Näin myös nuorten paperittomien kohdalla. Kirjoittaja on Punaisen Ristin turvatalotoiminnan johtaja. Luvun kommentit julkaistaan myös Koordinaatin julkaisemassa Kaikki mukana? Yhdenvertaisuussuunnittelun opas nuorisotyöhön -julkaisussa. 50 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

53 8 NUORISOTYÖN KUMPPANUUDET Kunnan nuorisotyön merkittävimmät kumppanit Suurimmassa osassa kunnista nuorisopalveluita ei tuoteta omaa kuntaa laajemmalle alueelle. Peräti 63 prosenttia viranhaltijoista ilmoittaa, ettei kunta tuota nuorisopalveluita kuntaa laajemmalle alueelle. Vastaavasti 37 prosenttia kunnista tuottaa palveluita myös muualle. Kunnat tekevät kuitenkin nuorisotyön osalta yhteistyötä monien kumppaneiden kanssa. Oheinen kaavio osoittaa, mitkä yhteistyötahot kunnat mainitsevat nuorisotyön merkittävimpinä kumppaneina. Suurin osa viranhaltijoista on maininnut merkittävimpänä nuorisotyön kumppanina järjestöt, seurakunnan sekä koulut ja oppilaitokset. Jopa 92 prosenttia vastaajista ilmoittaa koulut ja oppilaitokset % Järjestöt 73 % Seurakunta 92 % Koulut ja oppilaitokset merkittävimpänä kumppanina ja 80 prosenttia järjestöt. Järjestöjen tukeminen kunnissa Kuntien viranhaltijat mainitsevat järjestöt yhtenä merkittävimpänä yhteistyökumppanina. Kunnat tukevatkin järjestöjen toimintaa monin tavoin. Oheinen taulukko osoittaa 60 % 8 % 15 % 9 % Lähialueen kunnat Kanuuna-kunnat Oman alueen yritykset Muu vastaajien mukaan, millä tavoin kunta tukee järjestöjen toimintaa. Lähes kaikki kunnat tukevat järjestöjä myöntämällä heille vuosiavustuksia tai antamalla kokoontumistiloja järjestöjen käyttöön maksutta tai edulliseen hintaan. Vuoden 2015 kyselyssä 92 prosenttia vastaajista ilmoitti, Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

54 Miten kuntanne tukee järjestöjen toimintaa? Myöntämällä vuosiavustuksia Antamalla kokoontumistiloja järjestöjen käyttöön maksutta tai edulliseen hintaan Lainaamalla erilaisia tavaroita Myöntämällä projektiavustuksia Tarjoamalla kopiointi ja painopalveluita Järjestämällä koulutusta Vuokraamalla leirikeskusta järjestöjen käyttöön Myöntämällä matka-avustuksia Muulla tavoin että kunta myöntää vuosiavustuksia. Kasvua on tapahtunut vain muutaman prosenttiyksikön verran, mutta kokoontumistilojen kohdalla muutosta on tapahtunut selvästi. Vuoden 2015 kyselyssä 84 prosenttia vastaajista ilmoitti antavansa kokoontumistiloja järjestöjen käyttöön maksutta tai edulliseen hintaan. Nyt vastaava osuus oli jo 90 prosenttia. Kolme neljästä ilmoittaa lainaavansa erilaisia tavaroita järjestöille. Myös tavaroiden lainaaminen on yleistynyt, sillä vuonna 2015 noin puolet vastaajista lainasi 52 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Valintojen osuus suhteessa vastaajien määrään 95 % 90 % 72 % 47 % 42 % 31 % 28 % 18 % 11 % tavaroita. Selvästi vähemmän järjestöjä tuetaan matka-avustuksin tai vuokraamalla leirikeskusta järjestöjen käyttöön. Tukeminen ei ole vuoteen 2015 kyselyyn nähden laskenut minkään muodon osalta. Pientä kasvua on tapahtunut kaikissa muissa muodoissa paitsi matka-avustusten myöntämisessä, jonka osuus on sama kuin vuonna Järjestöavustukset Seuraavan sivun kaavio osoittaa miten järjestöavustukset ovat kunnissa muuttuneet viimeisen viiden vuoden aikana. Yli puolessa kunnista järjestöavustusten taso on pysynyt samana. 19 prosentissa kunnista avustukset ovat vähentyneet jonkin verran ja 14 prosentissa kunnista kasvaneet jonkin verran. Seuraavan sivun kaavio osoittaa viranhaltijoiden ajatuksia järjestöavustusten kehittymisestä seuraavien viiden vuoden aikana. Selvästi suurin osa uskoo avustusten pysyvän samana. Vain 13 prosenttia uskoo avustusten vähenevän jonkin verran ja 15 prosenttia, että avustukset kasvavat jonkin verran. Viranhaltijoiden mukaan nuorisojärjestöjen määrä on monissa kunnissa pysynyt samana, minkä takia avustuksetkaan eivät ole juuri kehittyneet. Joissakin kunnissa nuorisojärjestöjen määrä on vähentynyt, mikä on tarkoittanut myös avustusten vähenemistä. Järjestösektorilla on todella hiljaista. Koulutustakin järjestettäisiin, jos olisi tarvitsijoita. Avustusten pienenemiseen on vaikuttanut se, että niitä on haettu joka vuosi edellisvuotta vähemmän. Viranhaltijat nostavat kuitenkin esiin järjestöjen roolin merkityksen tulevaisuuden kunnissa, jonka takia järjestöjen tukeminen on

55 Miten kuntanne järjestöavustukset ovat kehittyneet viimeisen viiden vuoden aikana? 19 % 14 % Miten uskotte järjestöavustusten kehittyvän seuraavien viiden vuoden aikana? 15 % 5 % 2 % 2 % 68 % 58 % 2 % 1 % 1 % 13 % tärkeää myös jatkossa. Kuntien palveluiden hoitaminen vaatii tulevaisuudessa järjestöjen apua mahdollisina ostopalveluina tai avustuksiin sidottuina. Järjestöjen toiminta jatkaa kuntien nuorisotyötä ja takaa nuorisotyön laajentamisen kuntien omia resursseja laajemmalle. Järjestöjen tekemää työtä korostetaan päättäjille ja virkamiehille. Ainoastaan Vähentyneet huomattavasti 5 % Vähentyneet jonkin verran 19 % Pysyneet samana 58 % Kasvaneet jonkin verran 14 % Kasvaneet huomattavasti 2 % Kuntamme ei myönnä järjestöavustuksia 2 % Vähenevät huomattavasti 1 % Vähenevät jonkin verran 13 % Pysyneet samana 68 % Kasvavat jonkin verran 15 % Kasvavat huomattavasti 1 % Kuntamme ei myönnä järjestöavustuksia 2 % järjestöissä toimivien vapaaehtoisten toiminnalla pystymme turvaamaan tavoitteen, että jokaisella nuorella on ainakin yksi harrastus. Järjestöt mahdollistavat nuorisotyön määrän ja erilaisten mahdollisuuksien kasvattamisen kaupungissa siten, että nuoria ja heidän tarpeitaan pystytään huomioimaan laajemmin. Järjestöjen roolin muuttuminen ja tulevaisuus Kunnan viranhaltijoilta kysyttiin myös ajatuksia, miten he kokevat järjestöjen roolin muuttuneen viimeisen viiden vuoden aikana ja miten he uskovat roolin edelleen muuttuvan tulevaisuudessa. Viranhaltijoiden ajatukset järjestöjen roolin muuttumisesta vaihtelivat suuresti. Vastaajista suurin osa kokee, että järjestöjen rooli on pysynyt samana eikä se ole muuttunut merkittävästi. Osassa kunnissa järjestöjen roolin koetaan vähentyneen. Vähenemisen taustalla nähdään olevan muun muassa järjestöjen resurssien vähentyminen sekä järjestöjen määrän kutistuminen. Myös yhdistysten yhdistyminen haastaa järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön pienemmillä paikkakunnilla. Järjestökentän henkilöresurssit ja taloudellinen panos ovat vähentyneet. Tarvetta olisi kuitenkin, mutta en usko suunnan muuttuvan parempaan. Alueet esim. 4H-yhdistyksillä suurenevat yhdistymisten myötä ja siten panos tietylle alueelle pienenee. Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

56 Järjestön rooli on kasvanut joissakin kunnissa ja sen uskotaan kasvavan jatkossakin muun muassa sote- ja maakuntauudistuksen myötä. Yhteistyötä on enemmän ja se on kehittynyt parempaan suuntaan. Kunnat nostavat esiin myös järjestöjen merkityksen nuorten harrastustoiminnassa. Järjestöt ja yhdistykset ovat tärkeä osa tarkastellessa kunnan harrastustoimintaa. Ne tuottavat suuren osan voidaan laajentaa kunnan toimintaa laajemmalle. Järjestöt ovat suuri voimavara ja yhteistyötä tehdään tapahtumien suhteen hyvinkin monen toimijan kanssa. Yhteistoiminta kasvaa mielestäni tulevaisuudessa. Järjestöt eivät kilpaile keskenään. Järjestöjen tulevaisuuden haasteeksi mainitaan kuitenkin toiminnan jatkuvuus ja vapaaehtoisten sitouttaminen toimintaan. Arvos- Nuorisotoimen ostopalvelut Noin puolet vastanneista kunnista ostaa nuorisotyön palveluita joltakin järjestöltä ja vastaavasti noin puolet kunnista ei osta nuorisotyön palveluita. 5 prosentissa kunnista palveluita on ostettu järjestöiltä, mutta ei osteta enää ja vain prosentti vastaajista ilmoittaa, että nuorisotyön palveluiden ostaminen järjestöiltä on suunnitteilla. Ainoastaan järjestöissä toimivien vapaaehtoisten toiminnalla pystymme turvaamaan tavoitteen, että jokaisella nuorella on ainakin yksi harrastus. lasten ja nuorten harrastustoiminnasta. Yhdistysten ja järjestöjen tukeminen ja niiden hyvinvointi ovat kunnan ja nuorisotoimen etu. Kasvava trendi yhdistyksissä ja niiden määrässä kuin tuottamissa palveluissa on ollut kasvavaa. Järjestöjen roolin toivotaan tulevaisuudessa kasvavan muun muassa sen takia, että kunnat saavat järjestöiltä lisää voimavaroja omaan toimintaansa ja järjestöjen avulla nuorisotyötä tus kasvanut entisestään. Yhteistyöllä saadaan paljon enemmän aikaiseksi. Haasteena on kuitenkin järjestöjen toiminnan jatkuvuus, kun vapaaehtoisia ei välttämättä saada mukaan. Taloudellinen tilanne haastaa kehittämään järjestötyötä ja vapaaehtoisten tukemiseen ja palkitsemiseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Kunnan viranhaltijoilta kysyttiin myös ostaako kunta nuorisotyön palveluita joltakin kaupalliselta toimijalta. Jopa 86 prosenttia vastaajista ilmoittaa, ettei kunta osta palveluita kaupallisilta toimijoilta. Yhdessäkään kunnassa palveluiden ostaminen ei myöskään ollut suunnitteilla. Haasteena ostopalveluiden hyödyntämisen suhteen koetaan palveluiden tarjoajien niukkuus. Olemme kilpailuttaneet eri toimintoja, mutta tarjolla on hyvin niukasti tarjoajia. Myös järjestöjen luonne haastaa nuorisotyön palveluiden tuottamista, sillä järjestötyö pohjautuu vahvasti vapaaehtoistyöhön. Ei ole sellaisia järjestöjä, jotka esimerkiksi voivat tarjota palveluita, koska heillä ei 54 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

57 ole palkkalistoilla olevaa henkilöstöä. Järjestöt toimivat vapaaehtoistyöntekijöiden varassa. Kunnat, jotka hyödyntävät ostopalveluita nuorisotyön palveluissa, hyödyntävät ostopalveluita muun muassa saadakseen lisäosaamista esimerkiksi yksittäisiin tapahtumiin tai erityisosaamista vaativiin tehtäviin, kuten liikuntapalveluihin. Kunnat myös tekevät kumppanuussopimuksia järjestöjen kanssa esimerkiksi nuorisotilatoiminnan osalta, jolloin palveluiden tarjoajat tuottavat nuorisotyötä yksin tai yhdessä kunnan kanssa. Kaksi kyläyhdistystä vastaa oman kylänsä nuorisotilatoiminnasta ostopalveluna kumppanuussopimuksen mukaisesti. Mll mukana tukihenkilötoiminnassa, kamutoiminnassa ja lapsiperheiden hoitopalveluissa. Osa järjestöjen kanssa tehtävistä kumppanuussopimuksista ei kuitenkaan ole varsinaisia ostopalveluita, vaan sopimukset voivat olla myös vastavuoroisia. Meillä myös kumppanisopimuksia yhdistysten kanssa kerhotoiminnan järjestämisestä. Sopimus ei ole kuitenkaan ostopalvelusopimus, vaan yhdistyksille myönnetään vastikkeellista avustusta toimin- Ostaako kuntanne nuorisotyön palveluita joltakin järjestöltä? Kyllä 45 % 1 % 5 % Ei 49 % On ostanut, mutta ei osta enää 5 % 45 % 49 % Tämä on suunnitteilla 1 % Ostaako kuntanne nuorisotyön palveluita joltakin kaupalliselta toimijalta? Kyllä 13 % 1 % 13 % Ei 86 % On ostanut, mutta ei osta enää 1 % Tämä on suunnitteilla 0 % 86 % taan. Kunnat saattavat myös palveluita tuottaessaan hyödyntää eri nuorten parissa työskentelevien toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä eivätkä suoranaisesti osta palveluita toimijoilta. Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

58 Ohjaamo Ohjaamo on monialainen palvelukokonaisuus, jossa koulu- ja nuorisotoimi on mukana muun muassa kuntien TE-toimistojen, sosiaali- ja terveystoimen, KELAn, oppilaitosten ja kolmannen sektorin lisäksi. Ohjaamoja koordinoivan Kohtaamo-hankkeen tavoitteena on edistää nuorten työllistymistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Hanke on osa nuorisotakuun toimeenpanoa. suunnitteilla. Vastanneista kunnista 51 prosentissa ohjaamo sekä tieto- ja neuvontapalvelut toimivat samoissa tiloissa ja vastaavasti 49 prosentissa palvelut toimivat eri tiloissa. Onko kunnassanne ohjaamotoimintaa? 3 % 27 % Kyllä 27 % Ei 62 % Ohjaamo on suunnitteilla 8 % Viranhaltijoista 62 prosenttia ilmoittaa, että kunnassa ei ole ohjaamotoimintaa. 27 prosentissa kunnista on ohjaamotoimintaa ja 8 prosentissa kunnista ohjaamo on 8 % 62 % En osaa sanoa 3 % Mikä on Ohjaamo? *Lähde: Kohtaamo-hanke alle 30-vuotiaille nuorille suunnattu matalan kynnyksen palvelupiste toimintamalli rakentuu monialaista palvelua tarjoavasta Ohjaamosta, eri hallinnonalojen peruspalveluista ja laajasta yhteistyöverkostosta nuori saa Ohjaamosta henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta sekä omaan tilanteeseensa sopivaa tukea Kohtaamo on Ohjaamojen ja verkko-ohjauksen kehittämisen koordinaatiohanke, jonka tavoitteena on edistää nuorten työllistymistä ja ehkäistä syrjäytymistä 56 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

59 Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

60 KOMMENTTI Erno Kääriäinen Järjestöjen asiantuntijuus uhka vai sittenkin mahdollisuus? Nykypäivän järjestötoimija on puun ja kuoren välissä uudistusten myllerryksessä. Ilmassa on runsaasti epävarmuutta ja kysymyksiä. Jo tällä hetkellä järjestöjen toiminnan sisältöjä määrittelevät vahvasti rahoittajan tai ostopalvelutilaajan näkemykset tietyn kohderyhmän tarpeista ja tavoitteista. Ovatko nuo tarpeet myös järjestön mission ja tulevaisuuden huomioivia? Mikä on ennaltaehkäisevän nuorisotyön rooli tulevaisuudessa? Kuka siitä vastaa ja miten? Kuka kohtaa kaikki ne nuoret, joita kunnallinen nuorisotyö ei tavoita? Samaan aikaan järjestöjä vaaditaan kuvaamaan ja tuotteistamaan oman toiminnan sisältöjä, jotta ne voisivat asettua tasavertaiseen asemaan yksityissektorin palveluntuottajien kanssa tulevaisuudessa. Moni tuleva rakenneuudistus, niin sote-/lape-/ kuin maakuntauudistus, niin myös uusi nuorisolaki, opetussuunnitelma sekä kunnallisen nuorisotyön vähenevät resurssit, haastavat järjestötoimijoita tekemään tiukkojakin valintoja. Tuleeko paikallisyhdistyksen toiminnan kärkiä muuttaa niin, että päästään paremmin kiinni alueellisiin sosiaali- ja terveysalan kilpailutuksiin vai keskitytäänkö entistä tiiviimmin kuntien kanssa tehtävään yhteistyöhön? Miten pienten paikallisyhdistysten toiminta turvataan? Lisäksi lasten ja nuorten pienenevät ikäryhmät asettavat resurssien lisäksi kysymyksiä monikulttuurisen ja ylisukupolvisen työn merkityksestä. Kyse on rahoituksen lisäksi vahvasti myös identiteettikysymyksistä Mikä on roolim- me kansalaistoimijoina? Miten saamme sitoutettua vapaaehtoisia omaehtoiseen nuorisotoimintaan, jos rahoittaja määrittelee entistä tarkemmin kohderyhmiä, joiden kanssa saamme toimia? Toisaalta järjestöt erityisesti kohtaavat jo nyt paljon sellaisia alle 29-vuotiaita nuoria, joita muut palvelut eivät juurikaan tavoita. Tämä onkin hyvä muistaa, kun suunnitellaan asiakaslähtöisiä palveluprosesseja ja etenkin ihmisoikeuksien toteutumista niissä. Ensi vuonna 100 vuotta täyttävän setlementtiliikkeen alla toimii valtakunnallisesti 45 hyvin erilaista, mutta ainutlaatuista yhdistystä. Kuten yleisestikin järjestökentällä, osa yhdistyksistämme toimii lähes vapaaehtoisvoimin ja osalla henkilöstöä voi olla jopa useita satoja. Nuorisotyötä tehdään mm. Tyttöjen ja Poikien Talojen ja Tupien, nuorisotila- ja lähiötoimintojen, projektien ja kouluyhteistyön kautta. Suuri osa yhdistyksistämme tekee jo nyt vaikuttavaa yhteistyötä kuntien kanssa ja joillakin paikkakunnilla hoitavat myös ison osan kunnallisesta nuorisotyöstä ostopalvelusopimuksina. Yhteistyötä tehdään niin palveluohjauksen, tapahtumajärjestelyjen kuin nuorisotilatoiminnankin kautta. Kuten tämän julkaisun vastauksista käy hyvin ilmi, ovat kuntien viranhaltijoiden käsitykset järjestöyhteistyön nykytilanteesta ja tulevaisuusodotuksista hyvinkin toisistaan vaihtelevat. Katsantokanta vaihtelee varmastikin pitkälti sen mukaan, millaisena jo tehty yhteistyö on koettu järjestöjen kanssa. Onko yhteistyötä tehty tilaaja-tuottaja- periaatteen mukaisesti vai esimerkiksi jaettu vuosiavustuksia kaikille 58 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

61 järjestöille tasapuolisesti, miettimättä sen tarkemmin, mitä osaamista ja arvoa kukin yhdistys antaa? Onko yhteistyö aitoa, vuorovaikutuksellista ja toisiaan arvostavaa? Toisaalta kunnat, joissa yhdistysten erityisosaamista hyödynnetään täysimääräisesti jo nyt, tuovat vastauksissaan esille yhdistysten tärkeän roolin, mutta haavoittuvuuden toiminnan jatkuvuudessa, juurikin talousresurssien vuoksi. Järjestöistä puhuttaessa on muistettava kolmannen sektorin monimuotoisuus ja vältettävä yleistämistä. Myös toiminta ja missiot poikkeavat toisistaan valtavasti. Järjestökentällä on joka tapauksessa valtavasti potentiaalia ja erityisosaamista, joka nousee sekä korkeasti koulutettujen työntekijöiden että erilaisten kehittämisprojektien tuoman osaamisen ja innovaatioiden kautta. Lisäksi järjestö, jossa työtä tehdään vahvasti ja aidosti arvopohjaan nojaten, tuottaa yhteistyöhön osaamisen lisäksi vahvaa kutsumuksellista omistautumista ja välittämistä. tilojen lisäksi toimintojen sisältöjä olisi hyvä yhdessä tarkastella kohderyhmän tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi Ohjaamo-työssä voisi paremmin hyödyntää järjestöjen tieto-taitoa pop-up- toiminnan avulla. Myös järjestöjen pitäisi lisätä keskinäistä yhteistyötä, korostaa erityisosaamisalueitaan ja sitä kautta päästä pois kilpailuasetelmasta kohti toimivaa yhteistyötä ja asiantuntijuutta. Faktahan on, että tulevaisuuden nuoret tarvitsevat edelleen meiltä kaikilta tukea, tiloja ja omannäköistä toimintaa. Aktiiviset ja toimivat poikkiammatilliset verkostot turvaavat parhaimmillaan sen, että jokaiselle nuorelle mahdollistetaan oikeanlaisen tuen ja avun saaminen juuri sellaisella tavalla, joka sopii hänen ainutlaatuiseen tilanteeseen. Kirjoittaja toimii Suomen Setlementtiliiton aluepäällikkönä. Järjestökentältä löytyy spesifistä osaamista mm. maahanmuuttaja-, lähiö-, koulu-, kriminaali-, mielenterveys ja päihdetyöhön sekä kansainväliseen nuorisotyöhön ja sukupuolisensitiiviseen työhön. Tätä osaamista voitaisiin hyödyntää kunnissa paremmin henkilöstökoulutuksina tai työparityöskentelyinä. Eräs ratkaisu väheneviin resursseihin voisikin olla, että kunnallisesta nuorisotyöstä vastaisivat tulevaisuudessa työpareina järjestön ja kunnan nuorisotyöntekijä? Näin vuorovaikutuksellinen osaaminen tulisi täysimääräisesti hyödynnettyä ja toiminnan jatkuvuus myös taloudellisesti olisi perusteltua. Maksuttomien Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

62 9 SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS Nuorisotyön valmistautuminen Viranhaltijoilta kysyttiin kunnan hallinto- ja lautakuntarakenteen muuttumisesta sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen. Vastaajista 47 prosenttia uskoo rakenteen muuttuvan uudistuksen jälkeen ja 23 prosenttia ei usko rakenteen muuttuvan. Jopa 30 prosenttia vastaajista ei osaa sanoa muuttuuko kunnan rakenne. Tämä 30 prosentin osuus on samassa linjassa myös muiden sote- ja maakuntauudistusta koskevien vastausten kanssa, sillä monissa vastauksissa tuotiin esiin vaikeus vastata kysymyksiin, sillä tarvittavaa tietämystä uudistuksen muutoksista ei kunnissa vielä ole. Esimerkiksi kysyttäessä ajatuksia siitä, miten viranhaltijat uskovat sote- ja maakuntauudistuksen vaikuttavan nuorisotyön ja sen palveluihin, vastauksista nousi useasti esiin epätietoisuus. Useat 60 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry vastaajat ilmoittivat, etteivät he osaa vielä sanoa mitä uudistus tuo tullessaan ja miten se vaikuttaa nuorisotyöhön. Viranhaltijoiden mukaan kunnissa nuorisotyön valmistautuminen sote- ja maakuntauudistukseen on vielä hyvin vaiheessa. Suurin osa vastaajista ilmoittaa, ettei kunta ole aloittanut valmistautumista tai valmistautuminen on vielä ajatuksen tasolla eikä uudistuksen eteen ole konkreettisesti tehty mitään. Valmistautumisen aloittaneet kunnat ovat työskennelleet muun muassa yhteistyön parantamisen parissa kehittäen uusia yhteistyömuotoja ja kartoittaen palveluita. Yhteistyötä on tiivistetty sekä koulun että sosiaalitoimen kanssa, toimivat yhteydet niin ennaltaehkäisevään kuin korjaavaankin nuorisotyöhön on luotu. Nuorisoohjaajien ja kuraattoreiden toimintamalli koulunuorisotyössä on rakennettu ja koettu hyväksi. Nuorisotyö on myös muutamissa kunnissa ollut mukana valmistelutyöryhmissä osallistumassa uudistusta koskevaan keskusteluun. Nuorisotyö on mukana valmistelutyöryhmissä kuten lasten, nuorten ja perheiden ns. lapessa sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ns. hytessä. Uudistusta käsitellään kaupungin johtoryhmissä, ohjausryhmissä, työryhmissä jne., joissa nuorisotyö on mukana. Siis oikeissa pöydissä. Yritetään virittää keskustelua työntekijöiden keskuudessa. Monelta osin sote- ja maakuntauudistus on kaukainen. Mahdollisuudet nuorisotyöhön Viranhaltijoiden mukaan sote- ja maakuntauudistus tuo nuorisotyöhön monenlaisia mahdollisuuksia. Vastausten joukosta nousee muutama yleisemmin mainittu teema. Uudistuksen uskotaan kasvattavan nuorisotyön merkitystä

63 ja roolia kunnassa, kun kunnan tehtävät vähenevät. Nuorisotyön merkitys osana kaupunkien ja kuntien peruspalvelua vahvistuu. Nuorisotyön ja sen tarjoamien palvelujen osuus kasvaa, koska kunnalle jäävät toiminnat vähenevät merkittävästi. Tämä nostaa myös nuorisotyön profiilia ja mahdollisuuksia. Nuorisotyön arvostuksen nouseminen kuntakentällä. Arvostuksen lisääntymisen myötä myös resursseja voitaisiin lisätä. Ylipäänsä ennaltaehkäisevä työ voisi korostua. Nuorisotyön rooli ennaltaehkäisevän työn tekijänä vahvistuu, mutta uudistuksen uskotaan nostavan hyvinvoinnin edistämisen ja ennaltaehkäisevän toiminnan merkitystä myös koko kunnan tasolla. Lisäksi nuorten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien arvioidaan paranevan. Soteja maakuntauudistus tarjoaa mahdollisuuden nostaa lapset ja nuoret kunnan keskiöön. Nuorisotyö nousee uudessa kunnassa tärkeäksi hyvinvointipalvelun tuottajaksi ja asiantuntijaksi. Sote- ja maakuntauudistuksen uskotaan vaikuttavan myös nuorisotyön yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyössä toteutettuna uudistuksella voidaan vahvistaa palvelurakennetta asiakaslähtöisesti - mietitään mitä kunnissa tuotetaan paikallisesti ja mitä voidaan tehdä maakunnallisesti. Moniammatillinen yhteistyö laajenee ja yhteistyötä tehdään niin kunnan sisällä kuin muiden kuntien ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Uhkat nuorisotyöhön Yhteistyön kehittyminen nähdään sote- ja maakuntauudistuksen tuomana mahdollisuutena, mutta myös haasteena. Uskon, että nuorisotyö saa enemmän näkyvyyttä ja huomiota tärkeänä ennaltaehkäisevän toiminnan järjestäjänä. Huolena ovat miten hyvät yhteistyömuodot ja toimintamallit jatkuvat joita on tehty mm. sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön kanssa tähän asti. Nuorisotyön pelätään pirstaloituvan palvelumuotojen siirtyessä maakuntiin, ja yhteistyön muodostaminen etäämmällä olevien palveluiden kanssa vaatii suunnitelmallisuutta. Esimerkiksi Ohjaamo-toimintojen, etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajatoiminnan siirtyminen maakuntiin vaatii palveluohjauksen ja vuorovaikutuksen kehittämistä, jotta yhteistyötä voidaan jatkaa tehokkaasti. Myös yhteistyö sote-palveluiden kanssa vaikeutuu, mikäli uusien toimintamallien kehittämistä ja suunnittelua ei toteuteta yhteistyössä nuorisopalveluiden kanssa. Aletaan tuottamaan uusia palveluja esimerkiksi maakunnallisesti eikä huomata niiden olemassaoloa kunnissa, joita kehittämällä alueelliseksi saataisiin samanlaisia palveluita muille. Nuorisotyötä ei tiedosteta kaikissa sosiaalitoimissa tällä hetkellä eikä siksi oteta mukaan tulevaisuuden suunnitelmiin. Uhkana nähdään nuorisotyön roolin unohtuminen ja nuorisotyön jääminen muiden toimijoiden jalkoihin. Samoihin asioihin, jotka ovat asioiden vahvuuksia liittyy myös uhat - opetus ja kaavoitus voivat viedä koko kunnan huomion. Nuorisotyöhön ei välttämättä löydy riittävästi resursseja ja kunnan taloudellinen tilanne ja sen vaikutus muun muassa henkilöstöresursseihin huolettaa monia vastaajia. Vastaajia mietityttää, miten jatkossa palveluihin ohjaaminen ja hakeutuminen toteutuvat. Pelkona on, että palveluiden siirtyessä maakunnille, palvelut siirtyvät liian Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

64 62 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry 26.9.raportti.indd 62 27/09/

65 etäälle kunnan nuorista. Unohdetaan että nuorisotyö on kohtaamista ja se vaatii ennen kaikkea työntekijöitä, jotka ovat jalkautuneet nuorten pariin ja tekevät työtä silloin kun nuorilla on vapaaaikaa eli illalla ja viikonloppuisin. Myös kuntien väliset erot saattavat nousta uudistuksen myötä esiin. Kuntien väliset erot kärjistyvät ja tulevat esiin maakuntauudistuksessa. Toisilla alueilla lasten ja nuorten määrä vähenee ja kaupungeissa kasvaa - palveluiden täytyy eriytyä entistäkin enemmän. Vaikutus nuorten hyvinvointiin Viranhaltijoiden ajatukset sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista nuorten hyvinvointiin vaihtelevat. Onnistuessaan uudistuksen uskotaan parantavan nuorten hyvinvointia, mutta toisaalta uudistuksen pelätään vaikuttavan negatiivisesti erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin nuoriin. Hyvinvoinnin toivotaan kasvavan kunnan keskittyessä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä ennaltaehkäisevään toimintaan entistä paremmin. Onnistuessaan vaikuttaa positiivisesti, jos kunnille jää entistä paremmin tilaa ja resursseja keskittyä lasten ja nuorten asioihin. Paikallisten palveluiden merkitys korostuu, mutta alueellisilla palveluilla voidaan laajentaa palveluverkostoa. Jos palveluita on mahdollista toteuttaa edelleen lähellä nuoria ja jos maakunnista löytyy laajemmin esimerkiksi erityispalveluita, niin tilanne voi parantuakin. hankala elämäntilanne ja jotka tarvitsevat esim. sosiaalipalveluita. Jos ne viedään entistä kauemmas, kuinka käy nuorten? Nuorten uskotaan ottavan mahdollisesti laajenevat digitaaliset palvelut hyvin vastaan, mutta toisaalta palvelut eivät välttämättä tavoita kaikkia ja myös kasvokkaista kohtaamista tarvi- Onnistuessaan vaikuttaa positiivisesti, jos kunnille jää entistä paremmin tilaa ja resursseja keskittyä lasten ja nuorten asioihin. Huolena nuorten hyvinvoinnin osalta on palveluiden saatavuuden heikentyminen sekä palveluverkoston pirstaloituminen. Palvelut karkaavat kauas, monet eri ihmiset hoitavat yhden nuoren asioita = kokonaisuus ei ole kenenkään hallussa, nuoret tipahtavat nykyistä helpommin tukiverkoista pois. Myös palveluiden siirtyminen kauemmas mietityttää viranhaltijoita erityisesti niiden osalta, jotka palveluita eniten tarvitsevat. Pelkona on, että uudistus vaikuttaa negatiivisesti niiden nuorten hyvinvointiin, joilla on jo valmiiksi taan. Vaikuttaa siltä, että nuoret ottavat sähköisen asioinnin ja digitaaliset mahdollisuudet hyvin vastaan. Kääntöpuolena on se, että nuoret haluavat myös kasvokkain kohtaamista. Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

66 KOMMENTTI Kari Sjöholm Maakuntauudistus ja nuorisotyön yhdyspintakysymyksiä Nuorisotyöllä on merkittävä rooli ja tehtävä väestön ja erityisesti nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Kuntien välinen ja ylikunnallinen yhteistyö on nuorisotyön toimialla aina ollut tärkeää. Uudessa tilanteessa korostuu yhteistyö entisestään kuntien, maakuntien ja eri sidosryhmien välillä. Tällöin tulee kartoittaa kunnan nuorisotoimen sekä maakuntahallinnon yhteistyön keskeiset raja- ja yhdyspinnat ja varmistaa palveluketjujen häiriötön toiminta. Yhteistyöstä ja työnjaosta nuorisoasioissa on kunnan ja maakunnan välillä sovittava, jotta vältytään päällekkäisyyksiltä ja toimitaan yhdensuuntaisesti. Uusi nuorisolaki tuli voimaan vuoden 2017 alussa. Hallituksen esityksessä eduskunnalle uudeksi nuorisolaiksi todetaan muun muassa lain tavoitteena olevan monialaisen yhteistyön kehittämisen. Monialaisen yhteistyön kehittämisen yleistä suunnittelua ja toimeenpanoa varten kunnassa on oltava ohjaus- ja palveluverkosto, joka voi myös olla kahden tai useamman kunnan yhteinen verkosto. Käytännön toiminta ja uusi nuorisolaki painottavat siis selkeästi monialaisen ja -ammatillisen sekä alueellisen yhteistyön kehittämistä. Kunnan nuorisotyöstä löytyy helposti rajapinta/yhdyspinta esimerkkejä, jotka vaativat pitkälle menevää sopimista kunnan ja maakunnan välillä. Nuorten työpajoissa esimerkiksi tehdään paljon kuntouttavaa työtoimintaa, joka on suoraan sosiaalitoimen rahoittamaa ja sen alaista työtä. Tulevaisuudessa kunnat eivät enää järjestä lainkaan terveys- ja sosiaalipalveluja vaan ne siirtyvät maakuntien tehtäviksi. Kuka silloin järjestää ja rahoittaa nuorten työpajatoiminnan? Kenen tiloissa toiminta tapahtuu? Miten turvataan sosiaalipuolen rahavirtojen edelleen kohdentuminen nuorten työpajoille? Työpajojen olemassaolon ja nykyisen toiminnan jatkamisen kannalta näiden kysymysten ratkaiseminen hyvissä ajoin ennen uudistusten toimeenpanoa on oleellisen tärkeää. Etsivää nuorisotyötä tehdään myös jossain määrin kunnissa sosiaalitoimen alaisuudessa. Halutaanko, että nämä etsivät nuorisotyöntekijät siirretään maakuntiin, vai olisiko järkevää jo etukäteen pohtia mihin etsivät nuorisotyöntekijät tulee toiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden kannalta sijoittaa? Missä työntekijät kohtaavat nuoret ja kuinka paljon tarvitaan kuntarajat ylittävää ja jopa maakuntarajat ylittävää toimintaa? Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja ennalta ehkäisyyn liittyvät kysymykset vaativat myös pitkälle menevää yhteistyötä kunnan nuorisoviranomaisen ja maakunnan terveydenhuoltoviranomaisten välillä. Ennaltaehkäisevän toiminnan strateginen suunnittelu ja toimeenpano vaativat toimintojen yhteensovittamista. Miten terveyden ja hyvinvoinnin ennaltaehkäisyyn liittyvät alue- ja kuntatason tavoitteet asetetaan. Kuka ne tavoitteet asettaa ja miten tavoitteiden saavuttamista seurataan? Erityisen tärkeää on se, että minkä roolin nuorisotyö näissä kysymyksissä ottaa? Kuntien nuorisotoimessa tulisikin mahdollisimman varhain pohtia näitä rajapintakysymyksiä ja tehdä vaadittavat toimenpiteet. Näin voidaan ennakoida tulevia muutoksia ja turvata nuorisopalveluiden häiriötön toiminta myös tulevaisuudessa. Kirjoittaja toimii erityisasiantuntijana Suomen Kuntaliitossa. 64 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

67 KOMMENTTI Aleksi Koivisto Nuoret maakuntia rakentamassa Maakuntauudistus on suuri demokratiauudistus. Nyt luodaan jotain aivan uutta ja useat maakunnat haluavat olla osallisuuden edelläkävijöitä. Aidosti vaikuttava osallisuus tarkoittaa, että erilaiset osallisuutta edistävät käytänteet ja toimintatavat on juurrutettava jo maakuntien perustuksiin. Siksi nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen edistäminen maakuntatasolla jo valmisteluvaiheessa on Suomen Nuorisovaltuustojen Liitolle ja 4000 nuorisovaltuutetulle tärkeää. Sote- ja maakuntauudistus alkaa nyt lähestyä sitä pistettä, kun hallinnon organisaatiokaavioiden ja maakuntien määrään sijaan keskustellaan kansalaisille tarjottavista palveluista, niiden laadusta ja saavutettavuudesta. Palvelurakennetta suunnitellaan ja uudistetaan asiakaslähtöisesti ja nuoret tulevat olemaan tässä vahvasti mukana. Maakunnat suunnittelevat jo osallistavaa budjetointia, kokeilevat deliberatiivisen demokratian välineitä ja ovat perustamassa maakunnallisia nuorisovaltuustoja. Sipilän hallituksen maakuntalakiesityksen 26 velvoittaa maakuntahallituksen perustamaan maakunnallinen nuorisovaltuusto. Se ei suinkaan tarkoita kunnallisten nuorisovaltuustojen loppua, vaan jäsenet maakunnallisiin nuorisovaltuustoihin valitaan esityksen mukaan alueen kunnallisista nuorisovaltuustoista. Kuka ohjaa maakunnallisen nuorisovaltuuston työskentelyä? Sitä ei vielä tiedetä, sillä nuoriso-ohjaava ote jää kuntiin. Maakunnallinen nuorisovaltuusto (Manu) tulee olemaan nuorten väylä, väline ja voima vaikuttaa maakunnan perustamiseen ja palveluiden suunnitteluun. Uskoisin, että varsinkin sosiaali- ja terveyspalveluiden laatu, nuorten työllisyyden tukeminen ja julkisen liikenteen suunnittelu tulevat kiinnostamaan maakunnallisia nuorisovaltuutettuja. Maakunnallinen nuorisovaltuusto tulee toimimaan myös lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma-kärkihankkeen (LAPE) neuvonantajaryhmänä useassa maakunnassa ja toivottavasti asiantuntijana ohjaamojen työssä. Maakunnalliset nuorisovaltuustot ovat onnistuessaan toimiva ja tehokas tapa osallistua. Manut myös kehittävät keinoja, välineitä ja kanavia, joilla kaikki maakunnan nuoret voivat vaikuttaa ja osallistua. Sote-palvelujen yhtiöittäminen ja valinnanvapaus muokkaavat osallisuusympäristöä paljon. Tulevaisuuden kunnassa nuorisotyö sen sijaan vahvistaa asemiaan. Se tulee saamaan päättäjiltä suurempaa huomiota. Nuorisotyö tulee saamaan suurempaa roolia ennalta ehkäisevänä palveluna, yhteisöllisyyden luojana ja syrjäytymisen ehkäisijänä. Asialliseksi huoleksi on noussut tukiverkoston pirstaloituminen ja palveluiden karkaaminen kauemmas. Tarvitaan palvelupaletti, jossa työllisyys- ja sote-palveluita on tarjolla niin kasvotusten kuin ruutujen avulla luvun hallinnossa osallisuus, digitalisaatio ja vuorovaikutus ovat arkipäivää. Onnistuneet palvelut tarvitsevat nuorten mielestä parempaa markkinointia ja kynnyksetöntä saavutettavuutta. Onnistunut yhteistyö maakunnan sisällä tarvitsee selkeän työnjaon, vahvan vuorovaikutuksen ja avointa viestintää. Tähänkin nuoret antavat mielellään ideoita. Kirjoittaja toimii Suomen Nuorisovaltuustojen liiton Maakunnalliset nuorisovaltuustot -hankkeen projektipäällikkönä. Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset

68 10 NUORISOTYÖ NYT JA T ULEVA ISUUDESSA Väittämiä nuorisotyöstä Viranhaltijoita pyydettiin arvioimaan, miten erilaiset nuorisotyötä koskevat väittämät pitävät paikkansa. Vastaukset on jaoteltu prosenttilukuina janalle väittämäkohtaisesti. Muutaman väittämän kohdalla lähes kaikki vastaajat ovat samaa mieltä väitteen kanssa. Väittämien joukosta löytyy myös niitä, joissa vastaukset ovat jakautuneet selvästi enemmän molempiin suuntiin. Selvästi vastaajat ovat samaa mieltä siitä, että nuorisotyö on muuttunut vaativammaksi ja koulujen kanssa tehtävä yhteistyö ja sen merkitys on kasvanut. Nuorisotyöllä nähdään myös vahvasti olevan kasvatustehtävä. Suurin osa vastaajista on täysin tai jonkin verran samaa mieltä väitteestä Nuorisotyötä on tehtävä enemmän siellä missä nuoret liikkuvat. Vastaajat jakautuvat eri vaihtoehtojen välille muun muassa väitteiden Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen nuorisotyö vahvistuu sekä Uusi nuorisolaki ei anna kunnille riittävän tiukkoja ohjeita. Molempien väittämien kohdalla myös merkittävä osuus vastaajista on valinnut kohdan en osaa sanoa. Sote- ja maakuntauudistuksen kohdalla lähes kolmasosa ei osaa vastata vahvistuuko nuorisotyö uudistuksen jälkeen. Viranhaltijat ovat väittämien kanssa pääsääntöisesti samaa mieltä. Vastauksista nousee kuitenkin väittämä Tilatyön merkitys on vähentynyt, jonka kohdalla jopa 70 prosenttia vastaajista on väitteen kanssa jonkin verran tai täysin eri mieltä. Viranhaltijoiden mietteitä nuorisotyöstä Viranhaltijoilla oli kyselyn lopulla mahdollisuus kertoa vapaasti ajatuksia nuorisotyöstä. Vastauksista nousi muun muassa nuorisotyön merkityksen korostaminen ja nuorisotyön merkitys tulevaisuudessa. Nuorisotyön merkitystä tulevaisuuden kunnissa ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä nostetaan vastauksissa esiin. Nuorisotyö on tänä päivänä merkittävä nuorten hyvinvoinnin lisääjä. Nuorista huolehtiminen ja heidän arjessa eläminen on osa nuorisotyön vahvuutta, käytetään sitä myös tulevaisuudessa. Merkityksen esiin tuomisen lisäksi vastaajat nostavat huolen siitä, ettei kunnassa ymmärretä nuorisotyön merkitystä. Työmme on nuorille tärkeää, mutta miten saamme kuntarakenteen ymmärtämään sosiaalisen kanssakäymisen ilman varsinaista sosiaalitointa. Vastaajien joukosta löytyy myös niitä, jotka korostavat nuorisotyön omaa vastuuta aseman kiinni pitämisestä ja nuorisotyön aktiivista roolia. Nuorisotyöllä on merkitystä. 66 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry

69 Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset