Tilastokatsaus perhepalveluihin

Transkriptio

1 Hallitus Tilastokatsaus perhepalveluihin H 143 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen) Useat eri tahot ovat julkaisseet tilastoraportteja, jotka koskevat vuosien toimintaa Suomessa ja Kainuun soten per he pal veluis sa. Hallitukselle on koottu keskeiset havainnot tilastoraporteista toi min noit tain ja osa-alueittain. Tilastotietoja on mahdollista hyö dyntää toiminnan ja talouden suunnittelussa. Tiedot kuvaavat osaltaan Kai nuun alueen väestön sosiaalista tilaa ja kuntalaisten tarpeita on näin mahdollista tarkastella osana laajempaa yhteiskunnallista konteks tia. Tilastoraporteissa voi olla tietoa laajemminkin Kainuun so testa, mutta tähän tilastokatsaukseen on poimittu pääsääntöisesti vain perhepalveluiden tulosaluetta koskevia tietoja. Ti las to kat sauk sen lopuksi on poimittu muutama koko sosiaalija terveydenhuollon talout ta koskeva tilastotieto. Tähän tilastokatsaukseen ei ole tois tet tu niitä tilastotietoja, jotka eivät ole päivittyneet hallituksen viime kä sit telyn jälkeen (ks. hallitus ). Aikuisten sosiaalipalvelut Toimeentulotuesta on julkaistu useita tilastoraportteja. Toi meen tu lotuen rekisteripohjainen vuositilasto julkaistaan loppuvuodesta (uusin tie to tällä hetkellä v. 2013, THL 34/2014). Toimeentulotuen menoista on vuodelta 2014 (THL 10/2015) julkaistu suppeammat tiedot, joiden mu kaan toimeentulotukimenot kasvoivat Kainuussa (1,6 %) ja Kainuun kunnista suurin kasvu oli Sotkamossa (+17 %) ja lasku Puo langal la (-22 %). Perustoimeentulotuen menot laskivat (-2,2 %), täy dentä vän toimeentulotuen menot kasvoivat (+ 21,2 %) ja muun toi meentu lo tuen menot kasvoivat eniten (+31,8 %). Toimeentulotuen re aa lime not kotitaloutta kohden olivat Kainuun maakunnassa koko maan al hai sim mat v THL on julkaissut myös toimeentulotukimenoista tilastokannan, jon ka avulla voi tehdä kuntakohtaisia vertailuja. Sotkanet.fi:n ti las to tie tokan nas ta on niin ikään saatavilla tarkempaa tietoa toi meen tu lo tuki-in di kaat to reis ta. Kainuun soten alueella oli esimerkiksi vuonna 2013 toimeentulotuen saaminen nuorilla, lapsiperheillä, yksin asu villa miehillä ja naisilla ja yli 65-vuotiailla koko maata yleisempää ja toimeen tu lo tuen tarve korostui näissä väestöryhmissä. Osaltaan toimeen tu lo tu ki me noi hin vaikuttaa myös työmarkkinatilanne. Vuonna 2013 työttömien, pitkäaikaistyöttömien ja nuorisotyöttömien osuus työ voi mas ta oli koko maata yleisempää ja rakennetyöttömyys oli koko maata korkeammalla tasolla.

2 Toimeentulotukihakemusten käsittelyajoista on julkaistu huhtikuuta 2015 koskeva tilastoraportti (THL:n tilastokatsaus ). Kainuus sa hakemusten määrä 42,3 / 1000 asukasta kohden on val takun nan toiseksi korkein (Pohjois-Karjalassa 46,1; koko maa 26,3). Kii reel lis ten hakemusten osuus oli Kainuussa hieman koko maata alhai sem pi (6,8 % vrt. 10,6 %). Toimeentulotukihakemusten kä sit te lyajat olivat Kainuun soten alueella koko maan keskiarvoa paremmat ja tilaston mukaan 97,4 % hakemuksista käsiteltiin lakisääteisessä mää rä ajas sa (koko maassa 92,7 %). Tietoja kerätään kahdelta seuran ta kuu kau del ta (huhti- ja lokakuu) ja tiedot julkaistaan kesä- ja joulu kuus sa. Huom. määräaikojen tilastointiin liittyy raportissa monta epä var muus te ki jää ja Kainuun soten sisäisen seurannan mukaan käsit te ly ajat toteutuivat tilastoraporttia paremmin ja keskeinen syy eroavuuk siin liittyy tietojärjestelmien raportointivälineisiin. Rikos- ja riita-asioiden sovittelusta ei ole saatavilla tarkkaa aluetason ti las to tie toa. Vuonna 2014 sovitteluun ohjattujen rikos- ja rii ta-asioiden määrä väheni ja kaikista sovitteluun ohjatuista noin puolet oli väki val ta ri kok sia ja lähisuhteessa tapahtuneiden rikosten osuus oli 16 %. Sopimus rikos- ja riita-asioissa syntyi 80 % käynnistyneistä so vitte lu pro ses seis ta. (THL 13/2015). Lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalvelut Lapsen elatus ja huolto 2014 raportin mukaan (THL 11/2015) Kainuus sa vahvistettuja elatusapusopimuksia oli alle 18-vuotiaita kohden 6,3 % hieman enemmän kuin koko maassa (4,9 %). Ela tus apuso pi muk sel la turvataan lapsen elatus, kun vanhemmat asuvat tai muut ta vat erilleen tai avioliitto purkautuu. Valtaosa asu mis so pi muksis ta koko maassa tehdään äidin luona asumisesta (83 %). Valtaosa van hem mis ta sopii keskenään asumiseen, huoltoon ja tapaamiseen liit ty vis tä asioista. Elatustukea saaneiden lasten osuus oli v koko Kainuussa (shp) 9,7 % ja yleisintä Puolangalla (15,4 %). Lastensuojelu 2013 raportin mukaan (THL 26/2014) Kainuussa (5,2 %) tehdään hieman vähemmän lastensuojeluilmoituksia kuin koko maas sa (6,0 %) vuotiaaseen lapsiväestöön nähden. Las tensuo je lun avohuollon asiakkaina olleiden lasten lukumäärä vas taavas ta lapsiväestöstä oli vuonna 2013 Kainuussa kuitenkin (7,2 %) sa mal la tasolla kuin koko maassa (7,3 %). Myös uudet las ten suo jelun avohuollon asiakkuudet tuhatta vastaavan ikäistä vuotiasta las ta kohden olivat Kainuussa koko maan kolmanneksi alhaisin (2,0 %) vuonna 2013 (koko maassa 3,5 %). Huostassa olleiden lasten sijoi tus muo dois sa perhehoito on Kainuussa (55 %) hieman koko maata yleisempää (50 %), kuin myös ammatillinen perhekotihoito. Lai toshuol to oli lastensuojelussa koko maata (27 %) harvinaisempaa Kainuus sa (18 %). Lastensuojelulain mukaisten määräaikojen käsittelyajoista on jul kaistu loka-maaliskuuta ( ) koskeva ti las to ra port ti

3 (THL:n tilastokatsaus ). Lastensuojeluilmoitusten kä sit te lyajat toteutuivat Kainuun soten alueella (94,6 %) hieman koko maan keskiarvoa (97 %) heikommin. Lastensuojelutarpeen sel vi tyk sis tä valmistui tilaston mukaan kolmen kuukauden määräajassa Kai nuun sotessa (93,5 %) hieman koko maan keskiarvoa paremmin (91,7 %). Määräaikojen seurantalaskentaan (%-osuudet) ei oteta mu kaan keskeneräisiä tapauksia, minkä vuoksi suhteelliset luvut poik kea vat sisäisestä raportoinnista (vrt. soten hallitus , määräaika ylittyi 27 % selvityksissä). Lasten, nuorten ja perheiden terveyspalvelut THL ylläpitää seksuaali- ja lisääntymisterveydestä useita erillisiä tilas to ja. Raskauden keskeytykset olivat vuonna 2013 Kainuussa (shp) tuhatta vuotiasta hieman koko maata yleisempiä (Kainuu 9,6 / 1000 naista, koko maa 8,7). Vuonna 2013 raskauden keskey tyk set kasvoivat poikkeuksellisesti Kainuussa 21,3 % ja olivat kor keim mil laan sitten vuoden Raskauden keskeytykset ovat vä hen ty neet niin koko maassa kuin Kainuussakin 2000-luvulla. Eniten keskeytyksiä tehdään koko maassa vuotiaille naisille ja eri tyi ses ti alle 20-vuotiaiden keskeytysten määrä on vähentynyt merkit tä väs ti. Koko maassa on huomattavaa myös se, että ras kau denkes key tys ten kokonaismäärän laskiessa, toistuvien keskeytysten osuus on kasvanut ja ne painottuvat yhä nuoremmille. Vuonna 2013 useampi kuin joka kolmas (36 %) raskaudenkeskeytyksistä teh tiin naisille, joille oli tehty keskeytys jo aiemmin. (Raskauden kes key tykset 2013; THL 25/2014) Perinataalitilaston (THL 23/2014) mukaan vuonna 2013 Kainuun (shp) alueella (18 %) oli vähemmän 35 vuotta täyttäneitä synnyttäjiä ko ko maahan verrattuna (20 %). Synnyttäjien painoindeksi (BMI) oli Kai nuus sa (25,6) hieman koko maata (24,6) huonompi. Merkittävästi yli pai noi sia synnyttäjiä oli Kainuussa eniten (19,2 %, BMI>30) ja koko maassa ylipainoisten synnyttäjien osuus on kasvanut viime vuo sina. Perinataalikuolleisuus vuosina per 1000 synnytystä koh den oli Kainuussa (2,3) koko maan alhaisin Ahvenanmaan kanssa (koko maa 3,8). Psykiatrinen erikoissairaanhoito tilastoraportin (THL 2/2015) mu kaan lasten ja nuorten psykiatrinen laitoshoito oli Kainuussa (shp) koko maata yleisempää vuotiaita potilaita oli 1000 asu kas ta kohden Kainuussa 2 (koko maa 1). Kainuun keskimääräinen hoi to aika ei ole kirjaamiskäytännön vuoksi tilastossa luotettava Kai nuun osalta. Kainuun (shp) alueella vuotiaiden potilaiden mää rä asukasmäärään (1000 henkilöä) suhteutettuna oli koko maan korkein (13) ja huomattavasti korkeampi koko maahan nähden (8). Keski mää räi nen hoitoaika oli Kainuussa (53 vrk) koko maata kor keam pi (30). Vuodeosastohoito vuotiailla potilailla oli nuo ri so psy kiat-

4 rial la koko maan yleisintä Kainuussa (671 hoitopäivää / 1000 asukasta). Sairaaloiden tuottavuus tilastoraportin mukaan (THL 3/2015) sai raa loi den tuottavuudessa ja tuottavuuden kehityksessä on sai raala koh tai sia eroja. Kainuun keskussairaala oli yhdeksänneksi tuot tavin keskussairaala vuonna 2013, kun tuottavuutta tarkastellaan episo di- ja DRG-tuottavuudella. Kainuun sairaanhoitopiirin sairaalan kus tan nus ten osuus oli kaikilla erikoisaloilla 81,4 alueen kuntien somaat ti sen erikoissairaanhoidon laskennallisista kustannuksista vuonna Erikoisalakohtainen tuottavuus oli alle keskimääräisen sairaa la tyy pin tuottavuuden (=1,00) naistentaudeissa ja syn ny tyk sis sä sekä lastenneurologialla. Lastentaudeilla sekä hoitojakso- (1,01) et tä episodituottavuus (1,04) ylitti keskimääräisen sairaalatyypin tuot tavuu den. Lasten, nuorten ja perheiden terveyspalveluiden käytöstä on saa tavil la tietoa THL:n ylläpitämästä AvoHILMO (perusterveydenhuollon avo hoi don hoitoilmoitusrekisteri) rekisteristä. AvoHILMO:n avulla saa tietoa jokaisesta terveydenhuollon toimintayksiköstä ja koottua tie toa on mahdollista hyödyntää monin eri tavoin. Tietoa on saa ta vil la muun muassa tapahtumista, käyntisyistä, influenssaseurannasta sekä lääkityksistä. Käyntisyiden osalta käy ilmi esimerkiksi se, että opis ke lu ter vey den huol los sa vuonna 2014 yleisimmät käyntisyyt olivat tekijöitä jotka vaikuttavat terveydentilaan ja yhteydenottoihin terveys pal ve lu jen tuottajiin, mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt se kä tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet (ICD10-syi den kirjausaste 15,7 %). AvoHILMO:n tiedot ovat julkisesti saa ta vil la, lisätietoa: Käyn ti syiden kirjausasteen ollessa matala, tietojen luotettavuuteen liittyy ongel mia. Vammaispalvelut Vammaisten palvelut kuntakyselyn osaraportin mukaan (THL 15/2014) eri kunnilla Suomessa oli eniten vaikeuksia pal ve lu suun nitel man laatimisen määräajoissa ja vuoteen 2007 nähden pal ve lusuun ni tel mia laaditaan yhä useammalle asiakkaalle. Myös hen ki lökoh tai sen avun asiakasmäärät ovat kasvaneet Suomessa. Jär jes tämis vai keuk sia oli kunnissa vähiten kuljetuspalveluissa ja eniten henki lö koh tai sen avun järjestämisessä. THL:n (Sotkanet.fi) mukaan Kainuun (shp) alueella oli vuonna 2013 huomattavasti suurempi määrä vam mais pal ve lu ja saaneita. Esimerkiksi kuljetuspalveluja saaneita asiak kai ta oli Kainuussa (2556) koko maahan (1871) verrattuna, kun kul je tus pal ve lu ja saaneet suhteutetaan asukkaaseen. Myös hen ki lö koh tai sen avun asiakkaita (Kainuu 363,4 vrt. koko maa 279,1), asunnon muutostöitä (459,7 vrt. 189,4) ja vaikeavammaisten pal ve lu asu mi sen piirissä olevia asiakkaita (250,1 vrt. 96,7) oli koko maa ta enemmän.

5 Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut tilastoraportin mukaan (THL 27/2014) kehitysvammalaitosten ja autetun asumisen asiak kai ta oli Kainuun maakunnassa (2,9) hieman enemmän kuin ko ko maassa (2,4) per vuotiasta. Kehitysvammaisten hen ki löi den asuminen palvelumuodoittain oli Kainuun alueella vuonna 2013 koko maata monipuolisempaa. Suhteellisia osuuksia tar kastel taes sa autetussa ja tuetussa asumisessa oli useampi ke hi tys vammai nen henkilö kuin koko maassa keskimäärin. Näin myös au te tun asumisen asiakkaita oli koko maahan nähden suhteellisesti vä hemmän (THL / SOTKAnet). Koko Kainuun sotea koskeva tilastotieto THL on julkaissut ensimmäisen ja kattavan valtakunnallisen sosiaalija terveydenhuollon laitospaikkaselvityksen (THL 8/2015; Mikkola ym.). Selvityksen merkittävimpinä havaintoina ovat alueelliset ja sairaan hoi to pii ri koh tai set erot laitospaikkamuotojen tarjonnan ja käytön vä lil lä. Etelä-Karjalan ja Kainuun sairaanhoitopiirin ovat ainoat, jois sa somaattisen erikoissairaanhoidon käyttö on lisääntynyt 75 vuotta täyt tä neil lä vuodesta 2006 vuoteen Vammaisten henkilöiden lai tos asu mi nen on vähentynyt vuosina koko maassa ja au tet tu asuminen on lisääntynyt koko maassa. Lasten ja nuorten mää rät laitoshuollossa (lastensuojelulaitokset, ammatilliset per he kodit, muu laitoshoito) sekä perhehoidossa ovat kasvaneet, mutta amma til li sis sa perhekotihoidossa vähentyneet. Erityisesti teini-ikäisten osuus laitoshoidossa olevista lapsista ja nuorista on suuri. THL on julkaissut sosiaalimenoja ja rahoitusta 2013 koskevan ti las tora por tin (THL 5/2014) sekä terveydenhuollon menoja ja rahoitusta 2013 koskevan tilastoraportin (THL 6/2015). Sosiaali- ja ter veys toimen nettokustannuksista (euroa/asukas) toiminnoittain on saatavilla tar kem min tietoa Kainuun sairaanhoitopiirin ja kuntien kus tan nuk sista (euroa/asukas). Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset olivat vuonna 2013 Kainuun sairaanhoitopiirissä (4026 e/asukas) koko maa ta (3595 e/asukas) korkeammat. Terveystoimen net to kus tan nukset (2281 e) olivat hieman sosiaalitoimen nettokustannuksia (1745 e) korkeammat Kainuussa. Keskisuurten kuntien sosiaalija terveystoimen kustannukset vuon na 2014 tilastovertailussa (Mikkola ym. 2015; Kuntaliitto) on kuvattu sosi aa li- ja terveystoimen kustannuksia osin myös ikä- ja tar ve va kioi tuina. Vertailun euroa/asukas -luvut kuvaavat taloudellisten re surs sien käyttöä ja suuremmat kustannukset voivat johtua suu rem mas ta palvelujen käytöstä, laadusta tai eroista yk sik kö kus tan nuk sis sa. Vertailun mukaan Kainuun sosiaalija terveystoimen ikävakioidut koko nais kus tan nuk set (3 531 euroa/asukas) olivat vertailukuntien neljän nek si suurimmat (6,8 % keskimääräistä suuremmat). Kainuun erikoissairaanhoidon ja terveydenhuollon suhde on sa mankal tai nen kuin keskisuurissa kaupungeissa keskimäärin, eri kois sai-

6 raan hoi don avo- ja laitoshoidon suhde samankaltainen kuin kes kisuu ris sa kaupungeissa keskimäärin. Sosiaali- ja terveystoimen suhde on sosiaalitoimipainotteinen. Raportissa on tietoa myös lisätyn ter vey den huol lon kustannuksista (sis. erikoissairaanhoidon so maat tinen ja psykiatrinen avo- ja laitoshoito, perusterveydenhuollon avo- ja laitoshoito, sosiaalitoimen yli 65-vuotiaiden ympärivuorokautinen hoiva ja kotipalvelu). Suurten ja keskisuurten kuntien lisätyn terveydenhuollon tar ve va kioidut kustannukset olivat Kainuussa 2501 e vuonna Per he pal velui den näkökulmasta ikävakioidut kustannukset olivat seuraavat (euroa/asu kas, ka. 1,0): vammaisten palvelut 0,92; ke hi tys vam mais ten palvelut 1,53; toimeentuloturva 1,04; työllistämispalvelut 0,58; las tensuo je lu 0,98; somaattinen erikoissairaanhoito 1,05; psy kiat ri nen erikoissairaanhoito 0,97 ja perusterveydenhoito 1,00. On huo mioi tava, että edellä mainittuihin taloustilaston vertailulukuihin voi si säl tyä kustannustietoa useilta tulosalueilta. Liite nro: 6 Vs. kuntayhtymän johtajan ehdotus: Hallitus: Lisätietoja asiasta antavat perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen, puh tai vs. kuntayhtymän johtaja Esa Ahonen, puh tai sähköpostitse etunimi.sukunimi@kainuu.fi. Hallitus merkitsee asian tiedoksi ja lähettää asian tiedoksi Kainuun soten jäsenkuntiin hyvinvointikertomuksista vastaaville työryhmille. Hyväksyi. Asiantuntijana kuultiin perhepalvelujohtaja Matti Heikkistä, joka poistui ennen päätöksentekoa. Tämän asian yhteydessä Matti Heikkinen esitteli myös :t 144, 145, 146 ja 148.