Lämpimästi tervetuloa vaalikampanjani avajaisiin

Transkriptio

1 Hyvät toverit, ystävät ja läsnäolijat Lämpimästi tervetuloa vaalikampanjani avajaisiin Kiitokset tilaisuuden avaajalle Helenalle, joka nosti esille omassa puheessaan mm. äänestämisen tärkeyden. Edustuksellinen demokratia toimii parhaiten silloin, kun ihmiset käyttävät valtaansa ja äänestävät. Mielipidemittaukset eivät ole äänestämistä, facebook kannatukset eivät ole äänestämistä. Kiitokset lisäksi puolueen varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Ilkka Kantolalle, joka puheesta itseäni kosketti Olen tekemässä teille kaikille elämäni vaikeinta työpaikkahakemusta. Haen haastavaan, vaativaan ja

2 mielenkiintoiseen työhön - siis eduskuntaan säätämään lakeja, osallistumaan valtion talousarvion tekemiseen, ja osallistumaan eduskunnan kansainväliseen toimintaan sekä ennen kaikkea esittämään lakien valmisteluvaiheessa valiokunnissa sekä muissa ryhmissä edustamieni henkilöiden mielipiteitä. Kansanedustajan tehtävä on edustaa oman kannattajakuntansa ajatuksia, toiveita sekä ennen kaikkea tarpeita. Olen hakeutumassa tähän tehtävään velvollisuudesta, uskosta omiin mahdollisuuksiini vaikuttaa asioiden eteenpäin viemisessä sekä luottaen puolueen arvoihin, tavoitteisiin ja tukeen. En ole koskaan pelännyt mielipiteiden ilmaisemista. Olen valmis kuuntelemaan kansalaisten tuntoja sekä yhdessä eri instanssien kanssa luomaan uutta tulevaisuutta. Yhteisten asioiden hoitaminen vaatii joskus yksilön rohkeutta tarttua ja nostaa esille kipeitäkin asioita. Meidän sosialidemokraattiseen puolueen vaalilupauksiin voin vahvasti sitoutua: Työllisyyden parantaminen, köyhyyden poistaminen, eläkeiän koskemattomuus ja pääomaveron korottaminen.

3 Omassa työssäni sekä nyt että aiemmin olen nähnyt työttömyyden nurjat kasvot: häpeän, elämänhalun menetyksen, asioiden raiteiltaan menon ja toivottomuuden. Kuten yksi tiukka ammattilainen kertoi, joutuessaan työttömäksi 38 vuoden työuran jälkeen. Hänen esimiehensä oli ilmoittanut hänelle, että hän on työyhteisön heikoin lenkki ja siksi irtisanottavissa. Yksilön on vaikea kerätä omaa itsetuntoaan ja markkinoida itseään osaavana ammattilaisena moisen kohtelun jälkeen. Hänellä ei ole oikeutta edes ns. jatkopäiviin ansiosidonnaisen työttömyysturvan päättyessä. Kiitos porvarihallituksen tiukentuneiden linjausten. Kaiken lisäksi valtion nykyinen tuottavuusohjelma on vähentänyt ammattitaitoista väkeä te- toimistoista, työsuojelupiiristä ja muista valtion hallinnon työpisteistä. Henkilökunnalla on osaamista ja halua, mutta heillä ei ole aikaa kuunnella ihmisen hätää. Ihmiset syrjäytetään ja siirretään kunnan sosiaalipalvelujen piiriin. Tähän me demarit haluamme muutosta. Vuosi 2010 oli Euroopan unionin köyhyyden ja syrjäytymisen vastustamisen vuosi. Vuoden aikana tavoiteltiin köyhyyden tunnistamista ja tunnustamista isoksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Viime kuukausina olemme saaneet lukea sekä

4 tilastoista että tiedotusvälineistä, miten Suomen kansa on jakautunut entistä enemmän köyhiin ja rikkaisiin. Lasten ja koko perheen köyhtyminen on tosiasia, johon on aikaansaatava muutos. Lasten huostaanottojen ja lastensuojelutarpeen lisääntyminen kertoo omalla karulla kielellään ihmisyyden ja yhteisyyden heikkenemisestä. Kuntien varat ovat tiukilla, kun mietitään miten turvataan kansalaisten palvelut. Kuten terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkija sanoi: En saa ottaa kantaa, mutta valtion sälyttäessä palveluja kuntien hoidettavaksi pitäisi myös rahan liikkua. Hyvät toverit! Meillä on vielä joustava mahdollisuus siirtyä vanhuuseläkkeelle vuotiaana. Meillä on tässä aivan riittävä ikähaitari valita oma eläkeikänsä. Ongelma on enemmän jaksaminen nykyisessä työelämässä ja toisaalta työnantajien halu pitää osaava henkilöstö töissä. Kun lueskelin suomen virallista tilastoa Suomen eläkkeensaajista vuodelta 2009, joka on julkaistu marraskuussa Siltä selviää, kuinka Suomessa siirtyi vuonna 2009 vanhuuseläkkeelle henkilöä,

5 varhennetulle vanhuuseläkkeelle 3789, työttömyyseläkkeelle , työkyvyttömyyseläkkeelle Työkyvyttömyyseläkkeitä, kun tarkastellaan samasta tilastosta diagnooseittain, niin suurimpana ryhmänä nousee esiin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ja seuraavana tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Nämä sairausryhmät ovat niitä, joihin voidaan vaikuttaa sekä työsuojelua sekä työhyvinvointia kehittämällä. Työelämän kehittäminen vaatii yksilöön, yhteisöön ja rakenteisiin koskevia ratkaisuja. Inhimillinen ote työelämässä on tutkimustenkin mukaan tuottavuutta parantava keino. Työelämän kehittäminen vaatii työsuojelun, työterveysyksikön, esimiesten, työnantajan ja tietenkin työntekijöiden panosta. Työelämän suuria epäoikeuden mukaisuuksia on verotus. Pääomavero on meillä 28%, kun korkein palkkatuloista perittävä veroprosentti on 30%. Siis korkeita pääomatuloja saava henkilö maksaa vähemmän veroa kuin palkkatuloa saava henkilö. Muutos pääomaverotukseen on yksi keino saada valtion kanssaan varoja ja toimia oikeudenmukaisesti ja kansalaisia arvostaen.

6 Haluan nostaa esiin nuorten oikeuden laadukkaaseen ohjaukseen ja tukeen koulussa ja koulun jälkeen. Viime kevään ylioppilasjuhlissa keskustelin jatko-opiskeluista ja kauhistelin tulevan opiskelijan saamaa ohjausta. Jos et hae yhteishaussa ammattikouluun niin et saa opintotukea. Keskustelimme pitkää nuoren kanssa, jolla oli itsellä selvät suunnitelmat. Hän pääsi useampaan kouluun, myös siihen ammattikouluun, johon hänellä ei ollut aikomustakaan mennä. Hän vei paikan joltakulta toiselta. Yhden pettyneen nuoren kesä saattoi olla pilalla. Hänen piti motivoitua ja osata hakea ns. jälkihaussa peruutettuja paikkoja. Maksuton opiskeluoikeus on meidän suomalaisten arvokas pääoma, josta voimme olla ylpeitä. Sen tulevaisuudesta meidän demarien pitää olla valmiita taistelemaan. Opiskelijoille pitää taata riittävä opintoraha. Kaikilla vanhemmilla ei ole varaa maksaa lastensa opiskelua. Köyhempien opiskelijoiden velvollisuus on ottaa lainaa ja käydä lisäksi töissä. Olisiko jo aika sitoa myös opintotuki indeksiin. Ihmisellä pitää olla eri elämänvaiheissa oikeus myös osallisuuteen ja vertaisuuteen. Meillä on useampi laki, joilla luodaan mahdollisuutta työtoimintaan ja päivätoimintaa. esim. sosiaalihuoltolaki, kehitysvammalaki ja

7 vammaispalvelulaki ja laki kuntouttavasta työtoiminnasta. Ihmiselle pitäisi olla mahdollisuus kuntoutuessaan päästä takaisin työelämään. Jokaisella suomalaisella on oikeus hyvinvointiin ja mielekkääseen elämään. Olen kuunnellut tuttavien kertovan masentavia tarinoita eri puolilta Suomea, miten hyvää tarkoittavalla kotihoidolla ihminen on eristetty yksinäisyyteen, ilman mahdollisuutta sosiaaliseen kanssakäymiseen. Kuten eräs kauan työtä tehnyt kodinhoitaja kertoi, ennen oli aikaa jutella, nyt kiertäessä 15 paikkaa päivässä, hyvä kun hei ehtii sanoa. Meidän pitää taata palveluntarvitsijoille riittävä aika heidän kunnioittavaan kohteluun. Omaisten, jotka ovat työelämässä, pitää voida luottaa siihen että palvelut hoidetaan mallikkaasti. Lapset hoidetaan päivähoidossa hyvin, koulussa opetetaan ja luodaan lasten ja nuorten kanssa tulevaisuutta ja hoitoyksiköissä on riittävästi henkilökuntaa luomaan yksilöille elämää kunnioittava hoito ja kuntoutus. Hoitajille, jotka kantavat vastuun, pitää antaa resurssit ja rauha tehdä omaa työtään ja kehittää asiakkaiden kohtaamista. Säästövastuu ei ole sen lähihoitajan, joka miettii uskaltaako vaihtaa vaipan, kun se on vuorokaudessa jo neljäs ja asiakkaalle on myönnetty vain kolme vaippaa vuorokaudessa.

8 Hyvät kuulijat Elinkeino elämällä pitää olla hyvät toimintaedellytykset, Ilman elinkeinotoiminnan tuomia työpaikkoja emme voi luoda seutukuntana niitä palveluja, joita kuntalaiset tarvitsevat. Seutukunnan infrastruktuurin pitää olla siinä kunnossa että ihmiset ja tavarat pystyvät liikkumaan. Uusia innovaatioita pitää tukea kuten Hinku hankeessa on tehty. Valtion rahaa pitää ohjata näihin toimintoihin meidän alueellemme Vakka- Suomeen. Tässä tarvitaan yhteistyötä seudun toimijoiden kesken, että saamme äänemme kuuluville. Ääneen huutamista vaatii myös kulttuuri, koska ilman kulttuuria ei ole sivistystä, ei identiteettiä, ei terveyttä eikä kehitystä. Kulttuurista saamme elämänvoimaa jaksaa arkista elämää. Tämäkin tilaisuus olisi aika tylsä ilman musiikkia, ilman viihtyisää ympäristöä ja sosiaalista verkostoa. Kulttuurin tekeminen ja kokeminen on kaikkien oikeus. Ihmiset ovat aina halunneet luoda ympärilleen kauneutta ja ilmaista tunteitaan ja poistaa pelkojaan taiteiden kautta. Kulttuuri edistää terveyttä, joka on uusimmin tutkimuksin todennettu, Kulttuurin tekeminen ja tuottaminen vaatii myös rakenteita sekä ihmisiä, jotka inspiroivat muita osallistumaan.

9 Eino Leino on lyhyesti kirjoittanut: Oi, ihmiset toisianne ymmärtäkää niin ette niin kovat oisi! Nykyinen politiikka on hyvin kovaa ja siihen haluan muutosta. Ymmärtää ja antaa mahdollisuus ihmisten kokea onnellisia hetkiä elämässään. Vaalikampanja alkaminen on antanut minulle mahdollisuuden nähdä ja kokea jo nyt vapaaehtoisuuden, tekemisen ja sitoutumisen merkityksen. Kiitos kaikille teille, jotka olette tehneet tämän tilaisuuden mahdolliseksi ja nauttikaamme vielä jäljellä olevasta illasta.