PORIN KAUPUNGIN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PORIN KAUPUNGIN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 PORIN KAUPUNGIN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Ari Ahomäki 2014

2 SISÄLLYSLUETTELO OSA I... 5 YLEINEN OSA JOHDANTO POHJAVEDEN SUOJELUUN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ Ympäristönsuojelulaki Vesienhoidon suunnittelu Esitys laiksi vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta YLEISTÄ POHJAVEDESTÄ JA POHJAVETTÄ VAARANTAVISTA TOIMINNOISTA Pohjavesi Pohjavesialueluokat Pohjaveden muodostuminen ja esiintyminen Pohjaveden pinnan korkeus Pohjaveden virtaus Pohjaveden purkautuminen Pohjaveden laatu Pohjaveden laatu eri muodostumatyypeissä Pohjavettä vaarantavat toiminnot Asutus Liikenne ja tienpito Maa- ja metsätalous Maa-ainesten otto Pohjaveden otto Yritystoiminta Pilaantuneet tai mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Muuntamot Pintavesien imeytyminen Maalämpöjärjestelmät OSA II SUOJELUSUUNNITELMAOSA PORIN KAUPUNGIN POHJAVESIALUEET POHJAVESIALUEIDEN GEOLOGIA JA HYDROGEOLOGIA Harjakankaan pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia... 30

3 4.2.2 Riskikohteet ja riskien arviointi Ulasoori-Vähärauman pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Riskikohteet ja riskien arviointi Karjarannan pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Lampin pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Riskikohteet ja riskien arviointi Ahlaisten pohjavesialue Geologia ja hydrogeologia Riskikohteet ja riskien arviointi Toimenpidesuositukset ENNALTAEHKÄISEVÄ POHJAVEDEN SUOJELU Porin pohjavesialueiden pohjavesiriskien ennaltaehkäisy Asutus Liikenne ja tienpito Maatalous Maa-ainesten otto Yritystoiminta Kaavoitus Pohjaveden laadun ja määrän valvonta Varautuminen poikkeus- ja häiriötilanteiden varalle Suojelusuunnitelman seuranta KIRJALLISUUTTA LIITTEET Liite 1. Pohjaveden suojelua sekä vesihuoltoa ja erityistilanteita koskevia säännöksiä Liite 2. Ahlaisten pohjavesialueen riskikohteet Liite 3. Ahlaisten pohjavesialueen maanottokuoppien kunnostustarveluokat Liite 4. Ahlaisten pohjavesialueen pohjaveden tarkkailu Liite 5. Lampin pohjavesialueen riskikohteet Liite 6. Lampin pohjavesialueen maanottokuoppien kunnostustarveluokat Liite 7. Ulasoori-Vähärauman pohjavesialueen riskikohteet Liite 8. Ulasoori-Vähärauman pohjavesialueen maanottokuoppien kunnostustarveluokat Liite 9. Harjakankaan pohjavesialueen pohjoisosan riskikohteet Liite 10. Harjakankaan pohjavesialueen eteläosan riskikohteet Liite 11. Harjakankaan pohjavesialueen pohjaveden tarkkailu

4 Liite 12. Valvonta- ja näytteenottosuunnitelma: Kantakaupungin verkostoalue Liite 13. Valvonta- ja näytteenottosuunnitelma: Ahlaisten ja Noormarkun verkostoalueet Liite 14. Käyttötarkkailun vedenlaatutietoja Liite 15. Harjakankaan pohjavesialueen suoja-aluemääräykset Liite 16. Ulasoori-Vähärauman pohjavesialueen suoja-aluemääräykset Liite 17. Lampin ja Ahlaisten pohjavesialueiden öljysäiliöt Liite 18. Sivuojien suojaus valtatie 2:lla Ulasoori-Vähärauman pohjavesialueella

5 Osa I Yleinen osa

6 1 JOHDANTO Luokiteltuja ja kartoitettuja pohjavesialueita on Suomessa noin kappaletta, joista vedenhankintaa varten tärkeitä luokan I pohjavesialueita on 2 250, vedenhankintaan soveltuvia luokan II alueita ja muita luokan III pohjavesialueita Vesilaitosten jakamasta vedestä noin 60 prosenttia on pohjavettä, lisäksi haja-asutusalueilla käytettävä vesi saadaan pääosin kaivojen tai lähteiden pohjavedestä. Luonnonolot aiheuttavat pohjaveden laadun alueellisia vaihteluita. Merkittävämpi tekijä pohjaveden laadun kannalta on kuitenkin ihmistoiminnan aiheuttama haitta. Erityisesti maa-ainesten otto muuttaa peruuttamattomasti tärkeimpinä pohjavesivarastoina olevien harjujen tilaa, mutta ihmisen toiminnasta aiheutuu lukuisia muitakin riskitekijöitä. Pohjavesialueille kohdistuva käyttöpaine lisää pohjavesialueiden suojelutarvetta. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelman tavoitteena on selvittää pohjavesialueen käytön nykytilaa ja pohjavettä vaarantavat toiminnot sekä arvioida pohjaveden ympäristöä. Suojelusuunnitelma voidaan tehdä mille tahansa pohjavesialueelle, mukaan lukien alueet, joilla ei ole vedenhankintaa. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on sisällöltään vesioikeuden määräämiä suoja-aluepäätöksiä kattavampi. Sillä ei ole kuitenkaan välitöntä oikeudellista velvoittavuutta, vaan se on viranomaistoiminnassa käytettävä ohje. Suojelusuunnitelmat voivat kattaa yhden tai useamman pohjavesialueen. Pohjaveden suojelusuunnitelman tarkoituksena on turvata pohjaveden määrällinen ja laadullinen riittävyys ja ennaltaehkäistä pohjaveteen kohdistuvia riskejä. Suojelusuunnitelman sisältö koostuu pohjavesialueen geologisesta ja hydrogeologisesta kuvauksesta, riskitoimintojen kartoituksesta ja toimenpidesuosituksista. Alueen geologiassa kuvataan pohjaveden muodostumisaluetta, maa- ja kallioperää sekä pohjavesioloja. Riskitoimintojen kartoituksessa selvitetään pohjavesialueella sijaitsevat toiminnot, jotka voivat aiheuttaa pohjaveden laaturiskin. Pohjavesialueella oleville tai sinne sijoitettaville riskikohteille tehdään toimenpidesuunnitelma, jossa annetaan suosituksia siitä, miten riskitoimintojen mahdollisesti aiheuttamia pohjavesihaittoja voidaan ehkäistä. Suojelusuunnitelman tietoja voidaan hyödyntää maankäytössä ja kaavoituksessa. Suojelusuunnitelman avulla uusien riskitoimintojen sijoittaminen pohjavesialueelle vähenee ja pohjavesialueilla olevien riskitoimintojen aiheuttama uhka pienenee. Suojelusuunnitelmat lisäävät alu-

7 een pohjavesitietoutta, mikä helpottaa häiriötilanteisiin varautumista, vesihuoltosuunnitelmien laatimista ja viranomaisten välistä yhteystyötä. Suunnitelmaa voidaan käyttää myös ohjeena lakien valvonnassa ja lupia myönnettäessä. Tässä suojelusuunnitelmassa käsitellään Porin kaupungin I luokan pohjavesialueet Harjakangas, Ulasoori-Vähärauma, Karjaranta ja Ahlainen sekä II luokan pohjavesialue Lamppi. Suunnitelma korvaa vuonna 1997 laaditun Porin pohjavesialueiden suojelusuunnitelman. Suunnitelman lopussa olevassa kirjallisuusluettelossa (kaikkiin ei ole viitattu tekstissä) löytyy tarkennuksia asioihin, joita tässä suojelusuunnitelmassa ei ole kattavasti käsitelty. 7

8 2 POHJAVEDEN SUOJELUUN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ Useat lait ja asetukset sisältävät pohjaveden suojeluun liittyviä säännöksiä. Pohjaveden suojelun kannalta keskeisin laki on ympäristönsuojelulaki (527/2014). Muita lakeja, joihin liittyy pohjaveden suojelua koskevia säännöksiä, ovat mm. valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014), vesilaki (587/2011), maa-aineslaki (555/1981), maankäyttö- ja rakennuslaki, (132/1999), jätelaki (646/2011) ja öljysäiliöitä koskeva lainsäädäntö. Liitteessä 1 esitetään laajemmin pohjaveden suojelua sekä vesihuoltoa ja erityistilanteita koskevia säännöksiä. Seuraavissa kappaleissa esitetään ympäristönsuojelulain ja Euroopan unionin pohjavesien suojelua koskevien direktiivien keskeisimpiä sisältöjä. 2.1 Ympäristönsuojelulaki Ympäristönsuojelulain (527/2014) 2 luvun 17 :ssä säädetään pohjaveden pilaamiskiellosta seuraavaa. Tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua. Pilaamiskielto koskee myös toisen kiinteistöllä olevaa pohjavettä sekä toimenpiteitä, jotka vaikuttavat pohjaveden laatuun ja saattaisivat siten loukata yleistä tai toisen yksityistä etua. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 2 luvun 16 :ssä säädetään maaperän pilaamiskiellosta. Säädöksen mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä tai muuta ainetta taikka organismeja tai mikro-organismeja siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 2 luvun 6 :ssä säädetään selvilläolovelvollisuudesta. Siinä toiminnanharjoittajaa velvoitetaan olemaan selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Lain 14 luvun 133 :ssä säädetään maaperän ja pohjaveden puhdistamisvelvollisuudesta. Säädöksen mukaan se, jonka toiminnasta on aiheutunut maaperän tai pohjaveden pilaantumista, on velvollinen puhdistamaan pilaantuneen maaperän ja pohjaveden (pilaantunut alue) siihen tilaan, ettei siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Edelleen 14 luvun 8

9 134 :ssä säädetään ilmoitusvelvollisuudesta pilaantumisvaarassa, jossa maaperään tai pohjaveteen on päässyt jätettä tai muuta ainetta, joka saattaa aiheuttaa pilaantumista. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 14 luvun 139 :n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä. 2.2 Vesienhoidon suunnittelu Euroopan unionin vesipuitedirektiivissä 2000/60/EY määritellään toimenpiteitä ja velvoitteita pinta- ja pohjavesien hyvän tilan turvaamiseksi. Kansallisella tasolla puitedirektiivi on asetettu voimaan lailla vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) ja sen nojalla annetulla asetuksella. Direktiivi edellyttää, että lika-aineiden kulkeutumista pinta- ja pohjavesiin tulee rajoittaa tai niiden kulku estää ja että pinta- ja pohjavesialueiden suojelua on edistettävä ja huolehdittava niiden hyvästä tilasta. Direktiivi velvoittaa tekemään kaikilta pohjavesialueilta ominaispiirteiden alkutarkastelun. Lisätarkastelu ja arvio ihmisen toiminnan vaikutuksista tulee tehdä pohjavesialueilta, joilla pohjaveden määrällinen tai kemiallinen laatu ei ole hyvä tai se on uhattuna. Puitedirektiivin edellyttämä ominaispiirteiden tarkastelu on maassamme jo toteutettu, kun Suomen pohjavesien luokitus ja kartoitus saatiin päätökseen vuonna Suomessa pohjaveden suojelusuunnitelmia koskevat ohjeet sisältävät puolestaan edellä mainitut vaatimukset lisätarkastelusta ja ihmisen toiminnan arvioimisesta. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ns. pohjavesidirektiivi (2006/118/EY) pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta täydentää vesipuitedirektiiviin sisältyviä säädöksiä, joilla ehkäistään ja rajoitetaan pilaavien aineiden pääsyä pohjaveteen sekä pyritään ehkäisemään kaikkien pohjavesimuodostumien tilan heikkeneminen. Direktiivissä (2006/118/EY) pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi tulee selvittää pohjaveden hyvän tilan kemialliset arviointiperusteet sekä perusteet pohjavesien kemiallisen tilan huononemista osoittavien merkityksellisten ja pysyvien muutossuuntien toteamiseksi ja kääntämiseksi laskuun. Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) ja asetus vesiympäris- 9

10 tölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) sekä niiden muutokset vastaavat pohjavesidirektiivin asettamiin vaatimuksiin. Vesienhoitosuunnitelmissa ja toimenpideohjelmissa ( ) esitetään tietoa vesien tilasta ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä tarvittavista toimista, joilla vesien hyvä tila aiotaan saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Vesienhoitosuunnitelmia päivitetään parhaillaan vuosiksi Esitys laiksi vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta Pohjavesien luokittelun ja pohjaveden suojelusuunnitelmien laadinnan nykykäytäntö perustuu hallinnolliseen ohjeistukseen ilman yksityiskohtaista lainsäädäntöperustaa, mitä pidetään puutteena. Suojelusuunnitelmien osalta tämä tarkoittaa sitä, että suojelusuunnitelmien sisältövaatimuksista, laatimismenettelystä ja oikeusvaikutuksista ei ole säädetty. Nykykäytännön mukaan pohjavesialueiden toiminnanharjoittajilla ei ole mahdollisuutta osallistua pohjavesialueiden rajauksien ja luokittelujen tai pohjaveden suojelusuunnitelmien laatimiseen, mitä voidaan pitää toiminnanharjoittajien oikeusturvan kannalta puutteena. Toiminnanharjoittajien oikeusturvan kannalta olisi myös tärkeää, että pohjavesiriskien arviointia yhtenäistettäisiin. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta. Esityksen tavoitteena on pohjavesien suojelun tehostaminen ja eri toimijoiden oikeusturvan parantaminen selkeyttämällä pohjavesialueiden kartoituksen ja luokituksen sekä pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien säädösperustaa. Esityksen tavoitteena on myös huomioida pohjavesistä riippuvaiset maa- ja pintavesiekosysteemit nykykäytäntöä tarkemmin pohjavesialueiden rajauksessa ja luokituksessa. Lisäksi esityksellä tavoitellaan suojelusuunnitelmien ja vesienhoitosuunnitelmien aiempaa parempaa yhteensopivuutta. Esityksen mukaan pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta koskeva säädösperusta vahvistaisi pohjavesialueella asuvien ihmisten ja toiminnanharjoittajien tiedonsaantimahdollisuuksia. Esityksessä nykyiset pohjavesialueluokat I ja II korvattaisiin luokilla 1 ja 2 ja luokasta III luovuttaisiin kokonaan. Maa- ja pintavesiekosysteemit, jotka eivät kuulu luokkiin 1 ja 2 muodostaisivat uuden luokan E, joka tarkentaisi vesipuitedirektiivin edellyttämää pohjavesistä riippuvaisten maa- ja pintavesiekosysteemien huomioimista. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia koskeva säädösperusta taas takaisi esityksen mukaan nykykäytäntöä paremmat tiedonsaanti- ja osallistumismahdollisuudet. Esityksen läpimenon jälkeenkään pohjaveden suojelusuunnitelmat 10

11 eivät kuitenkaan olisi oikeusvaikutteisia. Vesilain mukainen suoja-alueita koskeva sääntely pysyisi muuttumattomana. 3 YLEISTÄ POHJAVEDESTÄ JA POHJAVETTÄ VAARANTAVISTA TOIMINNOISTA 3.1 Pohjavesi Pohjavesialueluokat Suomen pohjavesialueiden kartoitus- ja luokitusprojekti päättyi vuonna 1996 (Britschgi & Gustafsson 1996). Pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta on tehty vuoden 1996 jälkeenkin, ja tietoja päivitetään uuden tiedon myötä jatkuvasti. Projektissa kartoitettiin ja luokiteltiin vedenhankintaa varten tärkeät pohjavesialueet, vedenhankintaan soveltuvat alueet ja muut pohjavesialueet. Pohjavesialueet muodostuvat pohjavesialueen rajasta ja pohjaveden muodostumisalueen rajasta. Pohjavesialueen raja osoittaa aluetta, joka vaikuttaa pohjaveden muodostumiseen ja veden laatuun. Pohjaveden muodostumisalueen raja kuvaa varsinaista pohjaveden muodostumisaluetta. Sen raja on määritetty vähintään hienohiekan vedenläpäisevyyttä vastaavaksi. Muodostumisalueeseen kuuluvat myös pohjavesialuetta ympäröivät kallio ja moreenialueet, jotka vaikuttavat olennaisesti pohjaveden määrään. Kartoitus- ja luokitusprojektissa pohjavesialueet luokiteltiin arvioidun käyttökelpoisuuden ja suojelutarpeen mukaisesti kolmeen luokkaan: I vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue II vedenhankintaan soveltuva alue III muu pohjavesialue Vedenhankintaa varten tärkeä luokan I pohjavesialue on alue, jonka pohjavettä käytetään tai tullaan käyttämään vuoden kuluessa tai muutoin tarvitsemaan liittyjämäärältään vähintään 10 asuinhuoneiston vesilaitoksessa, hyvää raakavettä vaativassa teollisuudessa tai kriisiajan vedenhankinnassa. Vedenhankintaan soveltuva luokan II pohjavesialue soveltuu yhteis- 11

12 vedenhankintaan, mutta sille ei ole toistaiseksi osoitettavissa käyttöä yhdyskuntien eikä hajaasutuksen vedenhankinnassa. Luokkaan III kuuluvan pohjavesialueen hyödyntämiskelpoisuuden arviointi vaatii lisätutkimuksia antoisuuden, veden laadun sekä likaantumis- tai muuttumisuhan selvittämiseksi. Luokkien II ja III pohjavesialueiden vedenhankintakelpoisuutta on myöhemmin selvitetty raportissa Pohjavesien ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (Britschgi ym. 2003). Vuonna 2009 valmistui Suomen ympäristökeskuksen ympäristöopas Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus (Britschgi ym.). Hydrologisen tiedon tarkentuessa, tietojärjestelmien kehittyessä ja lainsäädännön muuttuessa ovat muutokset pohjavesialueiden rajauksessa ja luokituksessa mahdollisia. Oppaassa kuvataan näiden muutosten käsittelyä ja muutoksista tiedottamista Pohjaveden muodostuminen ja esiintyminen Pohjavettä muodostuu sade- ja sulamisvesien imeytyessä maaperään tai valuessa kallioperän rakoihin ja halkeamiin. Maaperään imeytynyt vesi valuu painovoiman vaikutuksesta alaspäin, kunnes se kohtaa kerroksen, jonka aineksen välinen huokostila on kokonaan veden kyllästämä. Veden kyllästämää kerrostumaa kutsutaan pohjavesivyöhykkeeksi. Se rajoittuu yläosastaan pohjaveden pintaan ja alaosastaan vettä läpäisemättömään pintaan. Pohjaveden kyllästämästä hyvin johtavasta maaperäkerrostumasta tai hyvin rikkonaisesta kallioalueesta käytetään myös nimeä akviferi. Vesi voi myös pidättyä pohjavesivyöhykkeen yläpuolelle hienoaineksisen maakerroksen päälle, jolloin vettä kutsutaan orsivedeksi. Kallioperässä vesi valuu niin syvälle kuin kallioperän rakoilu ulottuu, paikoin jopa 100 metrin syvyydelle. Kallioperässä oleva vesi yhtyy rakojen välityksellä maakerrosten pohjaveteen (Kuva 1). 12

13 Kuva 1. Poikkileikkaus rannikkoalueen tyypillisestä harjusta. Veden imeytymiseen vaikuttavia tekijöitä on useita: sateen kesto ja intensiteetti, maanpinnan kaltevuus, kasvillisuus sekä maa- ja kallioperän huokoisuus, rakeisuus ja rakenne. Moreenimailla pohjavedeksi imeytyvä vesimäärä vaihtelee moreenin rakeisuuden mukaan. Karkea-aineksisessa moreenissa, kuten hiekkamoreenissa imeytyminen on suurempaa kuin hienoainespitoisessa moreenissa. Yleisimmin moreenialueilla pohjavedeksi imeytyy sadannasta noin %, karkeilla alueilla paikoin 50 %. Hienorakeisilla maalajialueilla, kuten siltti- ja savialueilla, pintavalunta on runsasta ja pohjavedeksi suotautuvan veden määrä vähäistä hienoaineksen suuren kapillaarisuuden vuoksi. Kapillaarisuudeksi kutsutaan maarakeiden pintajännityksen aiheuttamaa veden nousua maanpinnalle, josta vesi enimmäkseen haihtuu. Parhaita pohjaveden muodostumisalueita ja samalla varastointialueita ovat sora- ja hiekka-alueet, joilla imeytyvän veden määrä on % sadannasta. Sora- ja hiekka-akvifereistä hyödynnettävissä oleva vesimäärä eli antoisuus voi olla jopa tuhansia kuutiometrejä vuorokaudessa. Aluetta, jolta sade- ja pintavedet kerääntyvät pohjavesimuodostumaan, nimitetään pohjaveden muodostumisalueeksi. Siihen kuuluvat varsinainen pohjavettä varastoiva alue sekä ympäröivät kallio- ja moreenialueet, jotka vaikuttavat muodostuman pohjavesimäärään. Muodostumisalueita erottavat toisistaan vedenjakajat, jollaisina voivat toimia esimerkiksi kalliokohoumat. Pohjaveden jakajien eri puolilla vesi virtaa eri suuntiin. Pohjaveden jakajat on tärkeää tuntea, kun suunnitellaan pohjaveden ottoa ja suojelua tai arvioidaan lika-aineiden kulkeutumista. Pohjavesimuodostumassa pohjaveden pinta voi olla ympäristöään korkeammalla, jolloin puhutaan 13

14 antikliinisestä akviferistä. Vastaavasti olosuhteita, joissa pohjavesimuodostuma kerää vettä ympäristöstään kutsutaan synkliiniseksi. Samassa pohjavesimuodostumassa voi esiintyä sekä antikliinisiä että synkliinisiä osia. Maastosta selkeästi erottuvat harjut ja reunamuodostumat ovat antikliinisiä muodostumia. Alavissa maastokohdissa pohjavesimuodostumat ovat synkliinisiä Pohjaveden pinnan korkeus Imeytyvän veden määrä, maan pinnanmuodot ja maaperän koostumus ja rakenne määräävät tason, jolle pohjaveden pinta asettuu. Pohjaveden pinta myötäilee suurpiirteisesti maanpinnan muotoja. Moreenimailla ja hienorakeisilla maa-alueilla pohjaveden pinta on tyypillisesti lähellä maanpintaa. Keskimäärin pohjaveden pinta on noin 2 4 metrin syvyydellä, mutta kohomuotoisissa karkeasta sorasta ja hiekasta koostuvissa harjuissa pinta voi olla paikoin jopa usean kymmenen metrin syvyydellä. Pohjaveden pinnan vuotuinen vaihtelu on noin 0,1 1 metriä. Pinnan tason vaihteluihin vaikuttavat erityisesti sadannan ja haihdunnan suhde, mutta myös vedenotto, ojitus ja purkautuvan pohjaveden määrä. Tavallisesti pohjaveden pinta on korkeimmillaan keväällä sulamisvesien aikaan ja toisaalta syyssateiden aikaan. Loppukesällä ja -talvella pohjaveden pinnan tasot ovat alhaisimmat Pohjaveden virtaus Pohjavesi virtaa pohjavesivyöhykkeessä suuremmasta painealueesta pienempään eli painegradientin suuntaan, mikä tarkoittaa sitä, että pohjavesi virtaa maastossa kohti alavia alueita yleensä maanpinnan muotoja seuraten. Virtausnopeus vaihtelee huomattavasti maa-aineksesta toiseen. Esimerkiksi vettä hyvin johtavissa harjuakvifereissä virtausnopeus voi olla useiden satojen metrien luokkaa vuorokaudessa, tavallisemmin kuitenkin 0,5 15 metriä vuorokaudessa. Savialueilla pohjaveden virtausta ei tapahdu käytännössä lainkaan, koska saven vedenpidätyskyky on suuri. Virtausnopeus vaihtelee pohjavesimuodostuman eri osissa, erityisesti korkeussuunnassa. Vaakasuunnassa virtausvaihtelut ovat vähäisempiä, mutta nopeusvaihteluita voivat aiheuttaa hienoaineksiset välikerrokset. Veden kykyä virrata maa-aineksen huokoisessa väliaineessa käytetään nimeä vedenjohtavuus. Harjuissa vedenjohtavuus on hyvä, koska harjujen aines on tasalaatuista eli lajittunutta ja yleensä karkearakeista, jossa rakeiden väliset huokoset ovat suhteellisen suuria. Moreenimailla, 14

15 joissa esiintyy useita raekokoja eli aines on suhteistunut, rakeiden väliset huokoset ovat pienempiä ja vedenjohtavuus siten huonompi kuin harjuissa. Virtausnopeuden vaihtelu on moreeneissa suuri, koska moreenin rakeisuus vaihtelee alueittain. Pohjavesialueiden virtausnopeuden selvittäminen on olennaista, jotta voidaan arvioida pohjavedessä mahdollisesti kulkeutuvan lika-aineen kulkeutumisnopeus Pohjaveden purkautuminen Hydrologisessa kiertokulussa vesi kulkeutuu pohjavesivyöhykkeeseen ja edelleen painovoiman vaikutuksesta purkautumisalueille. Pohjaveden purkautuminen tapahtuu haihtumalla, tihkumalla tai virtaamalla, esimerkiksi lähteistä. Muodostuvan ja purkautuvan pohjaveden määrä on pääosin tasapainossa. Sen sijaan moreenimailla, joissa pohjavesivarastot ovat pieniä, purkautuminen voi ajoittain loppua vähäsateisena aikana, kun uutta pohjavettä ei muodostu riittävästi. Pohjavesi virtaa yleensä kohti pintavesistöjä ja maa-alueiden painanteita. Kalliopohjavesi purkautuu rakojen välityksellä painanteiden maa-ainekseen ja vesistöihin Pohjaveden laatu Puhdas luonnollinen pohjavesi on raikasta, hajutonta, mautonta ja väritöntä juomakelpoista vettä. Laadullisesti parhaat pohjavedet sijaitsevat harjualueilla, rantakerrostumissa ja löyhärakenteisissa hiekkaisissa moreenimuodostumissa. Pohjaveden laatuun vaikuttavat monet luonnolliset tekijät ja ihmisen toiminta. Luonnollisia tekijöitä ovat sadeveden laatu, maannos ja maa- ja kallioperän koostumus. Lisäksi rannikoiden läheisyydessä on havaittavissa meriveden vaikutukset. Pohjavesialueilla, joita peittävät tiiviit maakerrokset, kuten savet, pohjavesi on usein hapetonta sekä rauta- ja mangaanipitoista. Syvällä kalliossa sijaitseva pohjavesi on myös usein vähähappista ja sisältää runsaasti kallioperästä liuenneita aineita. Pohjavedeksi imeytyvään sadeveteen liukenee aineita ilmakehästä, maannoksesta ja maa- ja kallioperästä. Maannoksen pinnalla ja maaperässä tapahtuvat kemialliset ja biologiset prosessit muuttavat pohjavedeksi imeytyvän veden laatua (Kuva 2). Maannoksen merkitys korostuu likaantumistapauksissa, sillä se estää tai hidastaa haitta-aineiden imeytymistä maaperään. Maa- ja kallioperän rakenne ja koostumus vaikuttavat veden viipymään maa- ja kallioperässä sekä sen kemiallisten reaktioiden aktiivisuuteen mineraaliaineksen pinnalla. Mitä pidempi on veden viipymä, ja mitä suurempi kemiallis- 15

16 ten reaktioiden määrä, sitä enemmän veteen liukenee aineita. Pohjaveden laatuun vaikuttavia ihmistoimintoja ovat mm. maa- ja metsätalous, teollisuus, liikenne, asutus ja maa-ainesten otto. Kuva 2. Esimerkkikuva podsol-maannoksesta ja maannoshorisontin vyöhykkeet Pohjaveden laatu eri muodostumatyypeissä Pohjaveden laatu vaihtelee erityyppisissä pohjavesiesiintymissä sekä kaivopaikan maa- ja kallioperän mukaan. Antikliinisen, vettä ympäristöön purkavan esiintymän vesi on hapekasta ja siihen on liuennut vähän suoloja. Rauta ja mangaani saostuvat hapen vaikutuksesta, jolloin niiden pitoisuudet vedessä ovat pieniä. Myös orgaanista ainesta ja typpeä on vähän. Vesi on lievästi hapanta ja pehmeää ja alkaliteettiarvo melko alhainen. Glasifluviaalisissa harjuissa pohjavesi on tyypillisesti hapekasta ja sen ionimäärä, kovuus, mangaani ja rauta-arvot ovat yleensä alhaisia. Myös muissa karkeissa kerrostumissa, kuten paksuissa rantakerrostumissa ja soramoreeneissa, veden laatu on vastaavanlainen. Synkliinisissä muodostumissa, eli vettä ympäristöstään keräävässä muodostumassa, veden happipitoisuus on tavallisesti pieni. Tämän vuoksi rauta, mangaani, sulfaatti ja alumiinipitoisuudet ovat korkeita. Veteen liuenneiden suolojen määrä on suuri, kovuus ja alkaliteetti korkeita ja ph matala. Tällainen veden laatu on tyypillistä savimuodostumissa. Erityisesti Litorinasavimailla arvot ovat korkeita. Bakteeriarvot ovat savimailla myös suurempia kuin muissa muodostumissa. Nitraattiarvot ovat sen sijaan alhaisempia savimailla kuin hiekkaisissa ja soraisissa muodostumissa. Liuenneiden aineiden, sähkönjohtavuuden ja alkaliteetin arvot ovat korkeat kallioperässä, jossa vesi viipyy kauan ja jossa reaktiot mineraaliaineksen kanssa ovat tehokkaita. 16

17 3.2 Pohjavettä vaarantavat toiminnot Asutus Haja-asutusalueiden kiinteistökohtainen jätteenkäsittely, huonokuntoisen viemäriverkoston aiheuttamat viemärivuodot, huonokuntoiset maanalaiset ja maanpäälliset öljysäiliöt sekä säiliöiden täytöt ja putkirikot aiheuttavat pohjaveden pilaantumisriskin. Pohjavesialueilla, joille ei ole rakennettu keskitettyä viemäröintiä, puutteellinen kiinteistökohtainen jätevesien käsittely voi aiheuttaa hajuongelmia sekä saastuttaa puhdasvesikaivoja. Vesijohtoverkoston vedenlaatua uhkaavia riskitekijöitä ovat vanhentunut vesijohtoverkosto, putkirikot ja huonokuntoinen venttiilikalusto. Huonokuntoisesta viemäriverkostosta voi päästä haitta-aineita verkoston ulkopuolelle jätevesikaivoista ja -imeyttämöistä, jäteveden käsittelylaitoksista, rikkoutuneesta viemäriverkostosta tai erilaisissa häiriötilanteissa, esimerkiksi jätevedenpumppaamoiden ylivuodoissa ja viemäriverkoston tulvimistapauksissa. Keskeisiä viemäriverkosta leviäviä haitta-aineita ovat orgaaniset aineet, mikrobit ja ravinteet. Kokonaissuolapitoisuuden, sähkönjohtavuuden, kloridin, nitraatin ja fosforin pitoisuuksien kasvu pohjavedessä saattavat ilmentää viemäriverkoston vuotoja. Talousvesiin voi tulla haju ja makuhaittoja, ja lisäksi virusten ja bakteerien leviäminen talousveteen voi aiheuttaa vatsatautiepidemian. Maanpäällisten tai maanalaisten öljysäiliöiden vuotojen tai huolimattoman käsittelyn yhteydessä voi päästä öljyä maaperään. Maanpäällisistä säiliöistä pitkään jatkuvat tippavuodot voivat aiheuttaa öljyn huomattavaa rikastumista maaperään. Maanalaisten polttoainesäiliöiden vuodot voivat pilata pohjavettä laajalti ennen kuin vaurio huomataan. Vuotoja voi tulla öljysäiliöihin, siirtoputkistoon, säilytysastioiden rikkoutuessa tai täyttöjen yhteydessä. Vähäisetkin öljymäärät maaperässä tai pohjavesissä saattavat johtaa vakavaan vedenhankinnan vaikeutumiseen. Öljyn maku tuntuu vedessä jopa 0,001 mg/l:n pitoisuuksina, ja jo 1 mg/l on terveydelle haitallinen. Öljyjen pysyvyysajat maaperässä ovat pitkiä ja niiden koostumus pysyy pohjavedessä muuttumattomana kymmeniä vuosia. Öljy pidättyy vahinkopaikan lähiympäristön maaperään, jossa siitä liukenee vesiin erilaisia hiilivetyjä. Vähitellen öljy saavuttaa pohjavedenpinnan, minkä jälkeen se alkaa liueta pohjaveteen. Maalämpöä hyödyntävät lämpöpumput voivat aiheuttaa pohjavesiriskin. Pohjaveden laatua voivat heikentää porauskaivon kautta pohjaveteen pääsevä pintavesi tai pohjaveteen voi sekoit- 17

18 tua huonolaatuista pohjavettä eri maaperäkerroksista. Lämpökaivon poraus voi muuttaa myös pohjaveden virtausolosuhteita. SYKE on julkaissut lämpökaivo-oppaan (Juvonen 2009), jonka tarkoituksena on ehkäistä lämpökaivoihin liittyviä ympäristö- ja toimintaongelmia. Maalämmön hyödyntämiseen tarkoitetun lämpökaivon poraaminen muuttui luvanvaraiseksi Liikenne ja tienpito Liikenteestä ja tienpidosta aiheutuvia pohjavesiriskejä ovat pakokaasupäästöt, vaarallisten aineiden, öljyjen ja kemikaalien kuljetukset ja teiden kunnossapito. Liikenteen pääasiallisia päästöjä ovat rikkidioksidi, typen oksidit, hiilivedyt ja lyijy. Maaperään pääsee myös pieniä määriä kuparia, sinkkiä, rautaa, kadmiumia, kromia, kobolttia, mangaania ja PAH-yhdisteitä. Vaarallisten aineiden kuljetusten yhteydessä haitta-aineita, kuten öljyä, myrkkyjä, palavia nesteitä tai syövyttäviä aineita, voi päästä maaperään onnettomuuksissa, vuodoissa ja ylitäytöissä. Pohjavesiriskin suuruus riippuu maaperään vuotaneen aineen määrästä ja aineen ominaisuuksista, kuten vesiliukoisuudesta ja viskositeetista. Teiden liukkaudentorjuntaan käytetään syksyisin ja keväisin kalsiumkloridia (CaCl 2 ) ja talvella natriumkloridia (NaCl). Kalsiumkloridia käytetään kesällä myös pölynsidontaan hiekkateillä. Tien pientareiden kunnossapidossa käytettävät rikkaruoho- ja vesakontorjunta-aineet lisäävät myös pohjaveden likaantumisriskiä. Liukkaudentorjuntaan käytetyt aineet kulkeutuvat tavallisesti pintavaluntana ja aurauksen seurauksena tienvarsien ojiin, joissa ne kulkeutuvat edelleen vesistöihin tai imeytyvät maaperään. Na + ja Ca 2+ kationit osallistuvat maaperän kationinvaihtoreaktioihin, jolloin ne voivat vaikuttaa maaperän vajovesien laatuun. Luonnontilaisessa maapohjavedessä kloridipitoisuus on matala, 1 2 mg/l. Kloridipitoisuuden kasvu edistää raskasmetallien liukenemista maaperästä ja aiheuttaa metallisten vesijohtojen korroosiota, jonka seurauksena vesijohtoputkista voi liueta rautaa, kuparia ja sinkkiä Maa- ja metsätalous Maa- ja metsätalouden toiminnoista riskejä pohjavedelle aiheuttavat rikkakasvien torjunta, lannoitus, muokkaus, hakkuut, ojitus ja energiapuun korjuu. Nämä toiminnot lisäävät ravinteiden, kiintoaineksen, kivennäisaineksen ja humuksen huuhtoutumista maaperään. Pohjavedessä näkyviä vaikutuksia ovat: korkeat orgaanisen aineksen, fosforin, kloridin, nitraatin, kovuuden, sähkönjohtavuuden ja kokonaissuolapitoisuuden arvot. Joskus myös raskasmetallien ja baktee- 18

19 rien määrät voivat lisääntyä. Torjunta-aineiden käyttö saattaa aiheuttaa kemikaalien ja niiden hajoamistuotteiden esiintymistä maaperässä ja mahdollisesti myös pohjavedessä. Koneiden käyttö harvennus- ja hakkuutyömailla rikkoo myös maannoskerrosta ja aiheuttaa polttoaine-, voitelu- tai hydrauliikkaöljyn vuotovaaran. Karjataloudessa käytettävät lanta-, virtsa-, lietelanta- ja jätevesisäiliöt sekä suureläinsuojat ovat uhka pohjavedelle. Ravinteet ja ammoniakki, joka käyttäytyy maaperässä samoin kuin typpi, aiheuttavat pohjaveteen laatuongelmia. Metsien kunnostusojitukset lisäävät valuntaa, mikä vähentää muodostuvan pohjaveden määrää. Lisäksi ojitukset lisäävät ravinteiden, humuksen, kiinto- ja kivennäisaineksen huuhtoutumista maaperään. Kunnostusojitusten lisäksi maatalouden kuivatus- ja salaojitukset laskevat pohjaveden pintaa. Pohjaveden pinnan laskun mukana laskee myös hapetus- ja pelkistysolojen rajapinta, mikä lisää orgaanisten ja epäorgaanisten aineiden huuhtoutumista pohjaveteen. Maaperän muokkauksen yhteydessä rauta- ja alumiiniyhdisteet ja ravinteet kulkeutuvat maanpinnalle, jossa ne muuttuvat happaman sadeveden vaikutuksesta liukoiseen muotoon tai kulkeutuvat pintavalunnan mukana vesistöihin. Muokkaus lisää humuksen, kiintoaineksen ja typen huuhtoutumista ja maaperän happamoitumista. Suoalueilta pohjaveteen imeytyvä vesi toisaalta lisää muodostuvan pohjaveden määrää, mutta myös heikentää sen laatua. Suovesien orgaaninen aines kuluttaa pohjavedestä happea, mikä aiheuttaa mm. raudan ja mangaanin liukenemista veteen. Humuspitoinen vesi sinänsä saattaa aiheuttaa veteen maku- ja teknis-esteettisiä haittoja. Vakava haitta humuksesta syntyy, jos vettä joudutaan jostain syystä klooraamaan, koska silloin voi syntyä mahdollisesti syöpää aiheuttavia klooriyhdisteitä Maa-ainesten otto Maa-ainesten otto keskittyy yleensä sora-alueille, jotka ovat myös parhaita pohjavesivarastoja. Maa-ainesten otto ja siihen liittyvä toiminta vaarantaa pohjavesiä monella tavalla, esimerkiksi koneiden ja polttoainesäiliöiden öljyvuodot, maantäyttö ja maannoksen häviäminen muuttavat pohjaveden määrää ja laatua. Maannoksen häviäminen vaikuttaa merkittävästi pohjaveden tilaan. Pohjavesiolosuhteita voivat muuttaa myös kiviaineisten ja turpeen otto (Kylä-Setälä & Assmuth 1996). 19

20 Normaalioloissa maannoksen biokemiallis-fysikaaliset prosessit neutraloivat pohjavedeksi suotautuvaa vettä, vähentävät haitta-aineiden kulkeutumista pohjaveteen ja tasoittavat pohjaveden pinnan korkeusvaihteluita. Maannoksen poistuessa haitta-aineiden kulkeutuminen pohjaveteen lisääntyy, happamuus kasvaa sekä lämpötilan- ja pohjaveden pinnan korkeusvaihtelut äärevöityvät. Tällöin pohjaveteen liuenneiden aineiden määrä kasvaa, mikä näkyy veden laatuarvoissa. Soranottoalueilla on havaittu pitoisuuksien kasvua seuraavien aineiden kohdalla: nitraatti, sulfaatti, alumiini, magnesium, kalsium ja kloridi. Lisäksi sähkönjohtavuuden ja kovuuden arvot nousevat ja bakteerien esiintyminen lisääntyy (Hatva ym. 1993). Pohjaveden epätavallisen suurten pinnan korkeuden vaihtelujen vuoksi suo- ja pintavesiä voi päästä soranottoalueiden kautta pohjaveteen. Sorakuoppien pohjavesilammet voivat muuttaa myös pohjaveden laatua. Laatuarvoissa nähtäviä muutoksia esiintyy lämpötilassa, veteen liuenneen hapen pitoisuuksissa, happamuudessa ja hiilidioksidipitoisuudessa. Syvien lampien pohjavesiriski on pienempi kuin matalien, koska syvissä lammissa pohjaveden laatu ja lämpötila pysyvät vakaampina. Lisäksi syvät lammet ovat happipitoisia, mikä vähentää veteen liuenneita rauta- ja mangaanipitoisuuksia. Matalat pohjavesilammet ovat veden laadun kannalta hankalampia, koska matalat lammet heinittyvät, ruovikoituvat ja rehevöityvät lisäten orgaanisen aineen pitoisuuksia ja vähentäen lammen happipitoisuutta. Muita pohjaveden likaantumisriskiä lisääviä tekijöitä soranottoalueilla ovat murskausasemat ja soran pesuasemat. Pesulietteissä on erityisesti sulfaattia ja kalsiumia. Huonosti jälkihoidettu tai jälkihoitamaton soranottoalue on riski pohjavedelle. Romut, jätteet, jäteöljyt ja ylijäämämassat aiheuttavat pohjaveden likaantumisriskin. Nämä tekijät voivat lisätä pohjaveden samentumista, happikatoa, orgaanisen aineksen ja nitraattiarvojen kasvua ja bakteerien esiintymistä Pohjaveden otto Runsas pohjaveden otto, pitkät kuivuuskaudet tai rakennustoiminta voivat laskea pohjaveden pintaa. Pohjaveden pinta laskee, jos vettä otetaan enemmän kuin sitä muodostuu. Pitkät kuivuuskaudet laskevat pohjaveden pintaa erityisesti pienillä pohjavesimuodostuma-alueilla, koska niissä pohjavesikerros on ohut ja pohjaveden kiertoaika maaperässä lyhyt. Kuivuuskausista ja liiallisesta vedenotosta seuraava pohjaveden pinnankorkeuksien lasku voi muuttaa pohjavesimuodostuman veden virtausolosuhteita siten, että ottamoille ei virtaa vettä tavalliseen ta- 20

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Närpiönjoki-kokous 23.10.2014 Mari Leminen Suunnittelija Vesihuoltoryhmä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjavesialueet Pohjavesimuodostuma

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun käyttö Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus (perustuen Mirjam Orvomaan esitykseen) Viranomaisten uudet työkalut talousveden laadun turvaamiseksi 4.6.2015

Lisätiedot

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Hydrogeologi Timo Kinnunen, Uudenmaan ELY-keskus 11.4.2013 Esityksen sisältö Lämpökaivoihin liittyviä ympäristöriskejä Lämpökaivon rakentamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Energiakaivo-opas. Toivo Lapinlampi, SYKE. Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa

Energiakaivo-opas. Toivo Lapinlampi, SYKE. Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa Energiakaivo-opas Toivo Lapinlampi, SYKE Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa Lämpökaivo-oppaan päivittäminen Energiakaivo-oppaaksi Uudistuneet lupakäytännöt ja tarve tarkempaan ohjeistukseen

Lisätiedot

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50

Lisätiedot

Uusitut pohjavesialueiden kartoitus ja luokitusohjeet

Uusitut pohjavesialueiden kartoitus ja luokitusohjeet Uusitut pohjavesialueiden kartoitus ja luokitusohjeet Hydrogeologi Ritva Britschgi Suomen ympäristökeskus Asiantuntijapalvelut/ Vesivarayksikkö Maailman vesipäivän seminaari 24.3.2009 Säätytalo, Helsinki

Lisätiedot

LUVIAN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

LUVIAN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA LUVIAN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Ari Ahomäki & Reijo Pitkäranta 2007 SEMOPOSU Seudullinen maa-ainesten ottoa ja pohjaveden suojelua ohjaava hanke Porin seutukunnassa SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Lahden kaupungin hulevesiohjelma

Lahden kaupungin hulevesiohjelma Lahden kaupungin hulevesiohjelma Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Viheralan Hulevesipäivä Sibelius-talo 06.11.2012 Lahden kaupungin visio: Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki

Lisätiedot

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Aino Pelto-Huikko Tutkija, DI 5.6.2014 Kankaanpää Vesivälitteiset epidemiat 69 vesiepidemiaa vuosina 1998 2010 Suurin osa (pienillä) pohjavesilaitoksilla (25)

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta

Lisätiedot

RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI

RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI RISKIKARTOITUS 0814001 A KUUSIMÄKI SKVSY 08.05.2012 Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Sisällysluettelo 1 Kuusimäen pohjavesialue 0814001A... 3 1.1 Geologia ja hydrogeologia... 3 Pohjavesi... 3 Kallioperä...

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja pohjaveden hankinta (ILVES-projekti)

Ilmastonmuutos ja pohjaveden hankinta (ILVES-projekti) Ilmastonmuutos ja pohjaveden hankinta (ILVES-projekti) Vanhempi tutkija Jari Rintala Suomen ympäristökeskus Vesikeskus/Vesivarat Helsinki, Messukeskus 6.10.2010 Esityksen sisältö Pohjaveden esiintyminen

Lisätiedot

V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys

V Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys Riskilu, Riskilu Vuoden Kankainen 0421001 I maatalou s peltoviljely en pinta-alasta lähes puolet peltoaluett kartanolla kasvihue. Peltoalueet sijoittuvat reuna-alueille, jossa maaperä hietavaltaist vedenottamo

Lisätiedot

Maaperän pilaantuminen Suomessa toimialakatsaus lainsäädäntökatsaus. Erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskus 20.9.

Maaperän pilaantuminen Suomessa toimialakatsaus lainsäädäntökatsaus. Erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskus 20.9. Maaperän pilaantuminen Suomessa toimialakatsaus lainsäädäntökatsaus Erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskus 20.9.2012 Pilaantuneiden maiden kunnostus Suomessa Pilaantuneeksi epäiltyjä, todettuja

Lisätiedot

22.3.2007 / Tuula Säämänen. Tieliikenteen ja tienpidon pohjavesien suojelu - Katsaus toimenpiteisiin

22.3.2007 / Tuula Säämänen. Tieliikenteen ja tienpidon pohjavesien suojelu - Katsaus toimenpiteisiin Tieliikenteen ja tienpidon pohjavesien suojelu - Pohjavesiriskit muodostuvat 2 Liikenteestä vaarallisten aineiden kuljetukset Tienpidosta liukkaudentorjunta aikaisemmin myös vesakontorjunta 3 Vaarallisten

Lisätiedot

PILAANTUNEEN MAAPERÄN JA POHJAVEDEN KUNNOSTUS MIKKELIN PURSIALASSA. Timo Massinen

PILAANTUNEEN MAAPERÄN JA POHJAVEDEN KUNNOSTUS MIKKELIN PURSIALASSA. Timo Massinen PILAANTUNEEN MAAPERÄN JA POHJAVEDEN KUNNOSTUS MIKKELIN Timo Massinen HISTORIAA / TAUSTAA Kreosoottikyllästämö PAH- yhdisteet Lisäksi pursialan alueella pienteollista toimintaa, puunjalostusta, korjaamoja

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

NOORMARKUN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

NOORMARKUN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA NOORMARKUN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Reijo Pitkäranta & Ari Ahomäki 2009 SEMOPOSU Seudullinen maa-ainesten ottoa ja pohjaveden suojelua ohjaava hanke Porin seutukunnassa 2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ...

Lisätiedot

Kurkimäki 0829710 23.6.2015

Kurkimäki 0829710 23.6.2015 0829710 23.6.2015 23.6.2015 1 (14) Sisällysluettelo KUVAT JA TAULUKOT... 2 LIITTEET... 2 ALUKSI... 3 1. SUUNNITELMA-ALUEEN KUVAUS... 3 1.1. Pohjavesialueen kallio- ja maaperä sekä hydrogeologia... 3 1.2.

Lisätiedot

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021

Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Kuuleminen 1.10.2014-31.3.2015 Juho Kotanen, ESAELY 7.11.2014 Yleistä vesienhoidosta Taustalla vesipuitedirektiivi (VPD, 2000/60/EY) ja

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen Vesiturvallisuus Suomessa Ilkka Miettinen 29.9.2015 Ilkka Miettinen 1 Kyllä Suomessa vettä riittää Kuivuus maailmanlaajuinen ongelma Suomi Runsaat vesivarat: pinta- (235 km 3 ) ja pohjavedet (6 milj. m

Lisätiedot

ORIVEDEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

ORIVEDEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Liite 1, ORIVEDEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Oriveden kaupunki 2015 2 Sisällysluettelo Sanastoa:... 5 1. Johdanto... 6 2. Pohjavesialueet ja niiden suojelu Suomessa... 7 Pohjaveden syntyminen...

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 55 12.05.2015 Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus 154/11.01.00.01/2015

Lisätiedot

Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012

Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012 Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012 Esityksen sisältö Rajautuu haitallisten aineiden aiheuttamiin riskeihin Ympäristöhaitan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot

Lisätiedot

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Vieremän kunta Marjomäki ja Lehmimäki-Karjalankangas Olli Hirsimäki Tammikuu 2009 Esipuhe Suojelusuunnitelma koskee Vieremän kunnan Marjomäen ja Lehmimäki- Karjalankankaan

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

SIIKALATVAN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

SIIKALATVAN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA MINNA ISOLA SIIKALATVAN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Siikalatvan kunta 30.11.2013 SIIKALATVAN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA MAKSINHARJU, SELÄNKANGAS, ISOKANGAS, SORVONKANGAS,

Lisätiedot

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma HEINOLAN KAUPUNKI Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Jonna Markkanen 30.12.2013 Versio 1.1, 20.1.2014 / HS 2 SISÄLTÖ Käsitteet... 5 1 JOHDANTO... 7 2 POHJAVEDEN SUOJELUA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA OHJEISTUS...

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

JUUPAJOEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

JUUPAJOEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA JUUPAJOEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Juupajoen kunta 2015 2 Sisällys Sanastoa:... 5 1. Johdanto... 6 2. Pohjavesialueet ja niiden suojelu Suomessa... 7 2.1. Pohjaveden syntyminen... 7 2.2. Kartoitus

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin

Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin Silja Suominen, ympäristötarkastaja Pohjavedensuojelu maa-ainesten ottamisessa ja jalostamisessa

Lisätiedot

:lle Hevossaaren vedenottamon. Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Helka Sillfors, puh. 050-091 8597, etunimi.sukunimi@heinola.

:lle Hevossaaren vedenottamon. Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Helka Sillfors, puh. 050-091 8597, etunimi.sukunimi@heinola. Heinolan kaupunki Ote pöytäkirjasta Ympä rist ö-j rakennuslautakunta 135 11.12.2013 ETELA-SUOMIEN ALUE,HALLINTOVIRASTO 'I T 1 Ö RA FINLAND -- 2 1. 12, 2013 savi l a i 3 isrrnå Ympäristönsuojeluviranomaisen

Lisätiedot

Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa.

Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa. Pohjavesiasioiden huomioonottaminen Metsähallituksen toiminnassa. Maailman vesipäivän seminaari 24.3.2009 Säätytalo Esko Maukonen Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara-alan palveluja

Lisätiedot

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

Pohjavesien riskit ja niihin varautuminen Hämeenlinnan seudulla. Ympäristöasiantuntija FT Heli Jutila Hämeenlinnan kaupunki 18.3.

Pohjavesien riskit ja niihin varautuminen Hämeenlinnan seudulla. Ympäristöasiantuntija FT Heli Jutila Hämeenlinnan kaupunki 18.3. Pohjavesien riskit ja niihin varautuminen Hämeenlinnan seudulla Ympäristöasiantuntija FT Heli Jutila Hämeenlinnan kaupunki 18.3.2009 Hämeenlinnan pohjavesialueet Pohjavedellä tarkoitetaan maa- tai kallioperässä

Lisätiedot

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT. Rautjärvi. 2-luokan pohjavesialue

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT. Rautjärvi. 2-luokan pohjavesialue POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT Rautjärvi LAIKKO SIMPELE TULILAMPI A TULILAMPI B ÄNKILÄ 1-luokan pohjavesialue 1-luokan pohjavesialue 1-luokan pohjavesialue 2-luokan pohjavesialue 2-luokan pohjavesialue

Lisätiedot

Liikennealueiden riskiluokitus

Liikennealueiden riskiluokitus Liikennealueiden riskiluokitus Dokumentin päivityspvm: 31.12.2011 Sisältö 1. Spatiaaliset näkymät... 1 2. Ominaisuustietojen kuvaus... 1 3. UML-malli... 3 4. Liikennealueiden riskiluokitusaineisto (VAKSU)...

Lisätiedot

VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA

VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA Risto Mansikkamäki Tuusulan ympäristöpäällikkö 25.9.2007 TARKASTELUNÄKÖKULMA Millä tavalla alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen ohjaus

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT. Rautjärvi. II-luokan pohjavesialue

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT. Rautjärvi. II-luokan pohjavesialue POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT Rautjärvi Laikko Simpele Tulilampi A Tulilampi B Änkilä I-luokan pohjavesialue I-luokan pohjavesialue I-luokan pohjavesialue II-luokan pohjavesialue II-luokan pohjavesialue

Lisätiedot

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Jätteen hyödyntäminen Keskeistä lainsäädäntöä ja viranomaisohjetta Ympäristölupa vai ilmoitus Ympäristölupahakemuksesta Annetut päätökset LSSAVIssa

Lisätiedot

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Maanviljelijänä pohjavesialueella 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Esityksen sisältö 1. Pohjavesialueen sijainti 2. Nitraattiasetus 3. Kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Kuntien 7. ilmastokonferenssi, 8.5.2014 Jaana Suur-Askola Uponor infra Oy Tuotehallintapäällikkö Hulevesien muodostuminen Hulevesi on erilaisilta pinnoilta valuvaa

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

PYHÄNNÄN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

PYHÄNNÄN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA MINNA ISOLA PYHÄNNÄN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA LEIVISKÄNKANGAS, PALOKANGAS, KOKKOMÄKI, PITKÄKANGAS JA KIVIJÄRVENKANGAS 1.6.2012 PYHÄNNÄN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA LEIVISKÄNKANGAS,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 40. Ympäristölautakunta 14.04.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 40. Ympäristölautakunta 14.04.2016 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.04.2016 Sivu 1 / 1 307/2013 11.01.03 40 Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

TUTKIMUSSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA RIMPILÄNNIEMEN POHJAVESIALUEEN TUTKIMUSSUUNNITELMA 16.6.2014 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TUTKIMUSSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA RIMPILÄNNIEMEN POHJAVESIALUEEN TUTKIMUSSUUNNITELMA 16.6.2014 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TUTKIMUSSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA RIMPILÄNNIEMEN POHJAVESIALUEEN TUTKIMUSSUUNNITELMA SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Muutoslista VALMIS ATA ATA TKIV LUONNOS Muutos Päiväys Hyväksynyt Tarkastanut

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT. Parikkala. I-luokan pohjavesialue

POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT. Parikkala. I-luokan pohjavesialue POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT Parikkala Heralampi Likolampi A Likolampi B Niukkala Saaren kk Simpele Suurikangas Särkisalmi I-luokan pohjavesialue I-luokan pohjavesialue II-luokan pohjavesialue

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Visa Niittyniemi 24.5.2012 1 Järvien luokittelu Environment Centre / Presentation / Author Lovasjärvi 2 24.5.2012 Simpelejärven länsiosan fosforikuormitus

Lisätiedot

Toimenpiteet pohjaveden otto ja pohjaveden laatu

Toimenpiteet pohjaveden otto ja pohjaveden laatu Toimenpiteet pohjaveden otto ja pohjaveden laatu Selvitetään tarkemmin Hennerin pohjavesialueen soveltuvuus yhdyskunnan vedenhankintaan ja mahdollisen vedenottamon perustaminen Vedenhankinnan omavaraisuuden

Lisätiedot

Vesiyhdistyksen teemailtäpäivä 10.4.2014 Jukka Ikäheimo Pöyry Finland Oy

Vesiyhdistyksen teemailtäpäivä 10.4.2014 Jukka Ikäheimo Pöyry Finland Oy HYVINKÄÄN POHJAVESIALUEEN PESTISIDEISTÄ JA LIUOTTIMISTA Vesiyhdistyksen teemailtäpäivä 10.4.2014 Jukka Ikäheimo Pöyry Finland Oy Esitys Pohjavesialuekuvaus Riskikohteista Pestisidit riesana, uusimmat tulokset

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

Maaperän ja pohjaveden pilaantuminen

Maaperän ja pohjaveden pilaantuminen Maaperän ja pohjaveden pilaantuminen MATTI- tilastojen ja onnettomuusselvityksen valossa Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Suomen Vesiyhdistys ry, 10.4.2014 Maaperän tilan tietojärjestelmä - MATTI Tietoja

Lisätiedot

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU Aulis Kaasinen, PoP ELY 1 Säädösmuutokset Uusi ympäristönsuojelulaki 527/2014 Ympäristönsuojeluasetus 713/2014 Vesihuoltolain 119/2001 muutos (681/2014)

Lisätiedot

LIITE 1: MAKSINHARJUN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ TOIMENPIDEOHJELMA

LIITE 1: MAKSINHARJUN POHJAVESIALUEELLE SIJOITTUVAT MAHDOLLISET RISKIKOHTEET JA TOIMINNOT SEKÄ TOIMENPIDEOHJELMA Toimiala Asutus Toimenpiteen kohde Viemäriverkosto Toimintakuvaus Riski Toimenpidesuositukset Aikataulu Suorittaja Valvoja Kestilän keskustaajaman viemäriverkosto ulottuu pohjavesialueen kaakkoisosaan

Lisätiedot

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 21-211 - Tarkkailutulosten mukaan 4.1.211 1 Pintavesien tarkkailukohteet, Talvivaara Jormasjärvi Kolmisoppi Tuhkajoki Kalliojärvi Salminen Ylälumijärvi

Lisätiedot

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA

1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA 1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA Porin alueen maaperä on Suomen oloissa erityislaatuinen. Poikkeuksellisen paksun maaperäpeitteen syntyyn on vaikuttanut hiekkakiven hauras rakenne. Hiekkakivi

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Vesiensuojelukosteikot

Vesiensuojelukosteikot Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

MYRSKYLÄN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

MYRSKYLÄN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Tilaaja Myrskylän kunta Loviisanseudun Vesi Oy Uudenmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Suunnitelma Päivämäärä 15.5.2015 Viite 1510014439 MYRSKYLÄN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA TIIVISTELMÄ Myrskylän

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA 2012

LEMPÄÄLÄN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA 2012 LEMPÄÄLÄN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA 2012 Lempäälän kunnan tekninen toimi Ympäristötarkastaja Elina Laukkanen LEMPÄÄLÄN KUNTA YMPJAOS 15.5.2012 31 KHAL 28.5.2012 155 KVAL 13.6.2012 48 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

URJALAN POHJAVESIEN SUOJELU- SUUNNITELMA 2015

URJALAN POHJAVESIEN SUOJELU- SUUNNITELMA 2015 URJALAN POHJAVESIEN SUOJELU- SUUNNITELMA 2015 Aallokas Oy SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ POHJAVESIMUODOSTUMISTA JA POHJAVEDESTÄ... 2 2.1 POHJAVESIALUEIDEN KARTOITUS JA LUOKITUS... 4 2.2.

Lisätiedot

KIRKKOHARJUN JA RIKUN POHJAVESIALUEET VEHONIEMEN POHJAVESIALUE VEHONIEMEN/ISOKANKANKAAN POHJAVESIALUE VÄLIMAAN POHJAVESIALUE

KIRKKOHARJUN JA RIKUN POHJAVESIALUEET VEHONIEMEN POHJAVESIALUE VEHONIEMEN/ISOKANKANKAAN POHJAVESIALUE VÄLIMAAN POHJAVESIALUE KANGASALAN KUNNAN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA 2006 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1 JOHDANTO... 3 2 POHJAVEDEN SUOJELUA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ... 4 3 KANGASALAN POHJAVESIALUEET... 6 3.1

Lisätiedot

1/YMPLA 28.5.2014. Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO. Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä.

1/YMPLA 28.5.2014. Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO. Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä. 1/YMPLA 28.5.2014 LOIMAAN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO HAKIJA: Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä 32610 Vampula OTTOALUE: MAANOMISTUS:

Lisätiedot

INKOON POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

INKOON POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INKOON KUNTA, INKOON VESILAITOS JA UUDENMAAN ELY- KESKUS INKOON POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maija Aittola Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ...

Lisätiedot

MÄRYNUMMEN, KAJALAN, KUSTAVANSUON, SAARENKYLÄN, KITULAN JA PYYMÄKI-TUOHITUN, POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

MÄRYNUMMEN, KAJALAN, KUSTAVANSUON, SAARENKYLÄN, KITULAN JA PYYMÄKI-TUOHITUN, POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA MÄRYNUMMEN, KAJALAN, KUSTAVANSUON, SAARENKYLÄN, KITULAN JA PYYMÄKI-TUOHITUN, POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA Lauri Joronen 2012 SISÄLLYSLUETTELO: 2 1 JOHDANTO 5 2 POHJAVESIEN SUOJELUA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

Lisätiedot

PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010. Teija Tohmo

PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010. Teija Tohmo PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010 Teija Tohmo PIUHA-hanke PIUHA-hanke ( Vanhojen pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönotto hanke) on

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Loppuraportti 1 (8) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Asia: Pohjavesitutkimukset Forssan seudun varavesilähteen löytämiseksi hankkeen yleisötilaisuus

Asia: Pohjavesitutkimukset Forssan seudun varavesilähteen löytämiseksi hankkeen yleisötilaisuus 1(5) YLEISÖTILAISUUDEN MUISTIO Asia: Pohjavesitutkimukset Forssan seudun varavesilähteen löytämiseksi hankkeen yleisötilaisuus Aika: 26.10.2013 klo 11.00 15.00 Paikka: Suomen urheiluilmailuopisto, Räyskälä,

Lisätiedot

SEVERI HANKE YHTEENVETO POHJA- VESITUTKIMUKSISTA

SEVERI HANKE YHTEENVETO POHJA- VESITUTKIMUKSISTA Tilaaja Mikkelin vesilaitos Asiakirjatyyppi Selvitysraportti Päivämäärä 10.11.2015 Viite 1510014760 SEVERI HANKE YHTEENVETO POHJA- VESITUTKIMUKSISTA 1 Päivämäärä 10.11.2015 Laatija Tarkastaja Jarmo Koljonen

Lisätiedot

Lämpökaivojen rakentaminen Heinolan Kirkonkylän pohjavedenottamon kaukosuoja-alueelle (Itä-Suomen vesioikeuden päätös nro 33/92/1, 22.6.

Lämpökaivojen rakentaminen Heinolan Kirkonkylän pohjavedenottamon kaukosuoja-alueelle (Itä-Suomen vesioikeuden päätös nro 33/92/1, 22.6. Etelä-Suomi Päätös Nro 194/2012/2 Dnro ESAVI/48/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.9.2012 ASIA HAKIJA HAKEMUS Lämpökaivojen rakentaminen Heinolan Kirkonkylän pohjavedenottamon kaukosuoja-alueelle

Lisätiedot

Pohjavesialueen suojelusuunnitelma. Matinmäki-Mustikkamäki, Kajaani

Pohjavesialueen suojelusuunnitelma. Matinmäki-Mustikkamäki, Kajaani Pohjavesialueen suojelusuunnitelma Matinmäki-Mustikkamäki, Kajaani Pohjavesialueen suojelusuunnitelma Matinmäki-Mustikkamäki, Kajaani Elli Moilanen 2011 Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Riskinarvioinnin tarkastaminen

Riskinarvioinnin tarkastaminen LAUSUNTO UUDELY/580/07.00/2010 13.12.2012 Porvoon kaupunki Kuntatekniikka PL 23 06100 Porvoo Viite Porvoon kaupunki, Länsirannan tontti 448-1, Tarkennettu riskinarvio, Ramboll Finland Oy, päivätty 17.5.2011.

Lisätiedot

26.2.2010. Nurmijärven kunta Nurmijärven Vesi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

26.2.2010. Nurmijärven kunta Nurmijärven Vesi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 26.2.2010 Nurmijärven kunta Nurmijärven Vesi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valkojan pohjavesialueen suojelusuunnitelma päivitys 2010 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai

Lisätiedot

Mikrobien kulkeutuminen pohjavedessä, Tuloksia Polaris-hankkeesta

Mikrobien kulkeutuminen pohjavedessä, Tuloksia Polaris-hankkeesta Mikrobien kulkeutuminen pohjavedessä, Tuloksia Polaris-hankkeesta Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi seminaari Kuopio 24.4.2013 Backnäs, S., Kauppinen, A., Hyvärinen, N., Pitkänen, T., Hokajärvi,

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Sirpa Piirainen, MMT, varttunut tutkija Esitykseni sisältö Taustatietoja Pohjavedet ja metsänuudistaminen Huuhtoumat vesistöihin Vesiensuojelun avainkohdat

Lisätiedot

YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009

YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009 LIITE 7 12552 YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111 Suunnittelu-

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

VALTATIEN 6 KOHDALLA

VALTATIEN 6 KOHDALLA NAPAN POHJAVESIALUEEN SUOJAUSTARVE VALTATIEN 6 KOHDALLA Pekka Vallius GeoPex Oy Kouvola 30.12.2010 16.3T-1 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. JOHDANTO... 1 2. POHJAVESIALUEEN GEOLOGIA.. 1 3. POHJAVESIALUEEN HYDROGEOLOGIA...

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus

MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014 Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus 21.3.2014 LÄHTÖKOHDAT Käytöstä poistetut tai hylätyt vakavaa

Lisätiedot

POHJAVESIALUEIDEN SUO- JELUSUUNNITELMA KORKIAHARJU A JA B, SILTAKYLÄ, KAUNISSAARI

POHJAVESIALUEIDEN SUO- JELUSUUNNITELMA KORKIAHARJU A JA B, SILTAKYLÄ, KAUNISSAARI Tilaaja Kaakkois-Suomen ELY-keskus Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 25.6.2014 Viite 1510005048 POHJAVESIALUEIDEN SUO- JELUSUUNNITELMA KORKIAHARJU A JA B, POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA KORKIAHARJU

Lisätiedot

JÄNIKSENLINNAN, KAIKULAN JA PALANEENMÄEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

JÄNIKSENLINNAN, KAIKULAN JA PALANEENMÄEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Tuusulan kunta, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä ja Uudenmaan ELY-keskus JÄNIKSENLINNAN, KAIKULAN JA PALANEENMÄEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMA

Lisätiedot