TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 2/

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 2/2015 18.2.2015"

Transkriptio

1 Seutuhallitus esityslista 2/ Aika: klo 9.00 Paikka: Hotelli Tammer, Teknillisen seuran kabinetti, Satakunnankatu 13 Aamukahvi klo 8.30 alkaen. Kokouksen jälkeen klo 11 on mahdollisuus lounasruokailuun. Osallistujat: jäsenet: Ikonen Anna-Kaisa, pj. Rissanen Helena, 1. vpj. Perämaa Ari 2. vpj. Aaltonen Mikko Aleksovski Atanas Elovaara Tiina Joensivu Leena Jokila Killi Kork Jarmo Lyytinen Heikki Mäkinen-Aakula Marjo Parviainen Olli-Poika Sasi Ilkka varajäsenet: Siren Elina Skogberg Pertti Arvela Ari Virtanen Sirkkaliisa Kivistö Anneli Silvennoinen Seppo Kaminen Tuomo Petäkoski-Hult Tuula Tomminen Antti Kouhia Raimo Jokinen Kaarina Kajan Maija Helin Matti Muut osallistujat: Nurminen Päivi Pohjonen Juhani Yli-Rajala Juha Kutsutut: 17 Tervala Juhani Auvinen Oskari Joensuu Jaakko Kankaala Kari Kuusisto Juha Linnamaa Reija Paloniemi Erkki Sorvanto Jarkko Viitasaari Olli Väätäinen Eero Kurunmäki Kimmo Seimelä Katja seutujohtaja, esittelijä, TKS seutusihteeri, sihteeri, TKS kuntajohtajakokouksen pj., Tampere TEN-erityisasiantuntija, Liikennevirasto kunnanjohtaja, Kangasala kansliapäällikkö, Pirkkala johtaja, Tampere kaupunginjohtaja, Orivesi strategiajohtaja, Tampere kunnanjohtaja, Vesilahti vt. kaupunginjohtaja, Ylöjärvi kunnanjohtaja, Lempäälä kaupunginjohtaja, Nokia seutusuunnittelupäällikkö, TKS liikennejärjestelmäinsinööri, TKS 1/22

2 Seutuhallitus esityslista 2/ Pöytäkirjan tarkastus Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä / 2015 Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty. Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto / 2015 Todistaa Juhani Pohjonen 2/22

3 Seutuhallitus esityslista 2/ Käsiteltävät asiat: 13 KOKOUKSEN AVAUS 4 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 5 15 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA 6 16 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT 7 17 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KYTKEYTYMINEN EUROOPAN LAAJUISEN LIIKENNEVERKON (TEN-T) KEHITTÄMISEEN 9 18 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN HALLITUSOHJELMATAVOITTEET SEUTUHALLITUKSEN ITSEARVIOINTI OSALLISTUMINEN VALTAKUNNALLISEEN HENKILÖLIIKENNETUTKIMUKSEEN KUNTAJOHTAJAKOKOUKSEN VARAPUHEENJOHTAJAT SEUTUPÄIVÄN 2015 JÄRJESTÄMINEN SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT SEURAAVAT KOKOUKSET MUUT ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 22 3/22

4 Seutuhallitus esityslista 2/ KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avaa kokouksen. Päätös. 4/22

5 Seutuhallitus esityslista 2/ KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Hallintosääntö 25 Kokouksen koolle kutsuminen ja kokouksen päätösvaltaisuus Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetettävä viimeistään 7 päivää ennen kokousta. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla jäsenille, henkilökohtaisille varajäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai - velvollisuus ko. kokouksessa. Seutuhallitus ja muut toimielimet ovat päätösvaltaisia, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Ikonen: todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 5/22

6 Seutuhallitus esityslista 2/ PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA Hallintosäännön 35 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan laatii puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Pöytäkirjantarkastaja on valittu aakkosjärjestyksessä seutuhallituksen varsinaisten jäsenten joukosta. Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Ikonen: pöytäkirjan tarkastusvuorossa on Jarmo Kork. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 6/22

7 Seutuhallitus esityslista 2/ TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT LVM:n Lentoliikennestrategia on valmistunut. Alueellisten lentoasemien kehittämiseksi on nimetty viisi kärkihanketta. Tampereen kärkihanke koskee eri kulkumuotoja yhdistäviä matkaketjuja lentoasemalle sekä läntisen ja keskisen Suomen kytkentää globaaliin talouteen. AiRRport- jatkohankkeen mediajulkistaminen klo Rakennesuunnitelman 2040 käsittely valtuustoissa: Nokia, Orivesi ja Vesilahti 26.1., Ylöjärvi 2.2., Kangasala 9.2., Lempäälä 18.2., Pirkkala ja Tampere Yhtymäkokous valitsi seutuhallituksen ja tarkastuslautakunnan toimikaudelle kokouksessaan MAL-aiesopimuksen seurantaryhmä Tampereella Vuoden 2014 seurantakokous virkamiesvetoisesti toukokuun lopussa - MAL 3-sopimksen valmistelu käynnistetään ministeriön valmisteleman aikataulun mukaan Ennakkotiedot väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista. Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus Väkiluku, Muutos, tammijoulu Väkiluku, Muutos%, tammijoulu Työttömyys% Työttömyys%, tammikuu Kangasala ,4 % ,5 11,8 Lempäälä ,8 % ,8 10,9 Nokia ,5 % ,5 14,6 Orivesi ,5 % ,2 13,6 Pirkkala ,7 % ,0 10,5 Tampere ,2 % ,0 16,7 Vesilahti ,5 % ,2 10,2 Ylöjärvi ,7 % ,8 12,0 Kaupunkiseutu ,1 % ,4 14,9 Kehyskunnat ,0 % ,9 12,2 Pirkanmaa ,7 % ,9 14,5 Suomi ,4 % ,9 12,5 Kokoustiedotteet: Kuntajohtajakokouksen muistiot ja 6.2. Liikennejärjestelmätyöryhmä Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää 7/22

8 Seutuhallitus esityslista 2/ Päätös. merkitä asiat tiedoksi. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 8/22

9 Seutuhallitus esityslista 2/ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KYTKEYTYMINEN EUROOPAN LAAJUISEN LIIKENNEVERKON (TEN-T) KEHITTÄMISEEN Liikenneviraston www-sivut Joulukuussa 2013 Euroopan parlamentti linjasi Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämistä (TEN-T) sekä päätti Verkkojen Eurooppa rahoitusvälineen perustamisesta (CEF). Suuntaviivat yksilöivät liikenneverkolle asetettavat vaatimukset, kehittämisen prioriteetit sekä toteuttamisen työkalut. Suuntaviivaehdotukseen sisältyy myös kriteereiden perusteella määritellyt liikenneverkkojen kartat. Tampereen kaupunkiseudun alue sijoittuu TEN-T verkolle. Kaksitasoinen TEN-T -verkko muodostuu ydinverkosta, jonka on määrä valmistua vuoden 2030 loppuun mennessä sekä kattavasta verkosta, jonka on määrä olla valmis vuoden 2050 loppuun mennessä. TEN-erityisasiantuntija Juhani Tervala Liikennevirastosta selostaa asiaa kokouksessa. Liite: - Suomi-käytävän liikenteellinen merkitys osana TEN-T ydinverkkoa/livi Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää 9/22

10 Seutuhallitus esityslista 2/ Päätös. merkitä asian tiedoksi. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 10/22

11 Seutuhallitus esityslista 2/ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN HALLITUSOHJELMATAVOITTEET Seutujohtaja Nurminen Kaupunkiseudun kuntayhtymän tehtävänä on huolehtia jäsenkuntien yhteisestä edunvalvonnasta. Hallituskauden vaihtuessa on tarpeellista asettaa kaupunkiseudun tavoitteet hallitusohjelmatyölle. Hallitusohjelman valmistelua on ehdotettu uudistettavaksi siten, että eduskunnan hyväksymä ohjelma on strateginen ja harvempiin linjauksiin keskittyvä. Hallitusohjelmaa täydentäisi hallituksen hyväksymä konkreettinen toimeenpano-ohjelma, jossa kuvattaisiin resurssit, keinot ja työnjaot. Kaupunkiseudun hallitusohjelmatavoitteissa on tarjottu sisältöjä molempiin vaiheisiin. Hallituksen tärkein strateginen tavoite on parantaa Suomen talouskasvua ja työllisyyttä. Tämä edellyttää vahvempaa kansainvälistymistä sekä osaamisen ja tuottavuuden kehittämistä. Suuret kaupunkiseudut ovat alueita, joissa mainituilla kasvun tekijöillä on parhaat edellytykset ja laajat heijastusvaikutukset ympäröiville alueille. Suuret kaupunkiseudut vastaavat myös kansallisesti merkittävistä elinvoimainvestoinneista ja niille sijoittuvat Suomen monipuolisimmat koulutus- ja innovaatioympäristöt. Suurten kaupunkiseutujen asemaa talouden ja osaamisen vetureina tulee vahvistaa. Tampereen kaupunkiseutu odottaa hallitukselta seuraavia toimia: 1. Suomen kakkoskeskuksen vahvistaminen Pääkaupunkiseutu ja Tampereen kaupunkiseutu välialueineen muodostavat Suomen merkittävimmän toiminnallisen ja rakenteellisen kokonaisuuden. Alueella on yli miljoonan asukkaan ja sadan tuhannen uuden työpaikan potentiaali. Jo nykyisellään vyöhykkeellä pendelöi 0,3 miljoonaa henkilöä. Resurssien panostaminen yksin pääkaupunkiseudulle ei riitä kasvukäytävän potentiaalin hyödyntämiseen. Sen pohjoista päätä, Suomen kakkoskeskusta, tulee vahvistaa metropolialueen kumppanina. Tämä edellyttää mm. sopimuspolitiikan jatkamista suurten kaupunkiseutujen ja valtion välillä valtion tukea Tampereen kaupunkiseudun asuntopolitiikalle elinvoimainvestointien kuten Tampereen Keskusareenan tukemista 11/22

12 Seutuhallitus esityslista 2/ Kansainvälisen ja sisäisen saavutettavuuden parantaminen Saavutettavuus on kasvutekijä. Tampereen kaupunkiseudulla kohtaavat kansalliset lentoliikenteen, maantieliikenteen ja raideliikenteen verkot eurooppalaisessa hengessä. Ne kytkevät keskisen ja läntisen Suomen kaupungit Tampereeseen. Ainutlaatuinen saavutettavuustekijä tulee hyödyntää kansainvälisten yhteyksien lisäämisessä. Tämä edellyttää seuraavien hankkeiden toteuttamista osana Euroopan laajuisen liikenneverkon (Ten-T) rakentumista Tampere-Pirkkalan kehittäminen Suomen kansainväliseksi kakkoslentoasemaksi ja AiRRport-lentokenttäkonseptin toteuttaminen Pääradan välityskyvyn kehittäminen välillä Riihimäki-Tampere- Seinäjoki sekä valtateiden 3, 9, ja 12 parantaminen. Sujuva liikennejärjestelmä on kasvutekijä myös kaupunkiseudun sisällä. Liikkumisen tapojen uudistaminen mahdollistaa hyvät asuinympäristöt, kestävän kasvun ja eri väestöryhmien huomioimisen. Tampereen kaupunkiseutu on sitoutunut uudistamaan sisäistä liikennettään. Tämä edellyttää mm. valtion tukea Tampereen raitiotien toteutukseen ja seuturaitiotien suunnitteluun lähijunaliikenteen kehittämistä raideverkolla valtion aktiivista roolia asemanseutujen kehittämisessä Tampereen kaupunkiseudulla. 3. Kehittämiskärkien priorisointi ja pilotointi Tampereen työttömyysaste vuoden lopussa on 18 %, joka on kausivaihteluista huolimatta hälyttävän korkea. Kasvava työttömyys tulee kääntää laskuun panostamalla teollisuuden uudistumiseen ja älykäs kaupunki ajatteluun. Talouskasvun kärjiksi tulee nostaa digitalisaatio, biotalous, materiaaliteknologia ja cleantech. Toimialoja tulee tukea korkeanasteen koulutuksen ja kokeilupolitiikan kautta. Tämä edellyttää mm. Tampereen korkeakouluverkon ja oppisisältöjen kehittämistä sekä duaalimalliajattelun uudistamista Demonstraatiohankkeita kuten älyliikenteen kehittäminen ja Cleantechpuisto kolmen kunnan yhteiselle yritysalueelle (Kolmenkulma) 12/22

13 Seutuhallitus esityslista 2/ Tuki kuntien uudistumiselle Kuntia tulee tukea sote-uudistuksen toimeenpanossa. Uudistuksen jälkeen kuntien asema elinvoiman kehittäjänä ja demokraattisena hallinnontasona tulee säilyä vahvana. Kuntien velvoitteita tulee keventää ja joustavoittaa. Mikäli kunnille osoitetaan uusia tehtäviä tai velvoitetaan niitä hoitamaan nykyisiä tehtäviä, tulee perustuslaissa turvattua rahoitusperiaatetta valtion ja kunnan välillä kunnioittaa. Kuntajohtajakokous päätti asiasta, kuten esitetään seutuhallitukselle. Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää hyväksyä kaupunkiseudun hallitusohjelmatavoitteet ja lähettää tavoitteet tiedoksi puolueille, kaupunkiseudun kansanedustajaehdokkaille, Pirkanmaan maakuntahallitukselle, Pirkanmaan ELYkeskukselle, jäsenkunnille, muille suurille kaupunkiseuduille ja medialle ja että lisäksi seutuyksikkö voi tiedottaa ja hyödyntää hallitusohjelmatavoitteita kevään aikana. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätöksessä mainitut seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 13/22

14 Seutuhallitus esityslista 2/ SEUTUHALLITUKSEN ITSEARVIOINTI Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus on tehnyt työskentelystään sähköisen kyselyn avulla itsearviointia tammikuun aikana. Kyselyssä seutuhallitusta pyydettiin arvioimaan mm. työskentelyn tavoitteellisuutta, ilmapiiriä ja omaa panostaan. Lisäksi pyydettiin arvioimaan yhteistyöprosessien hallintaan sekä onnistumista eri teemojen käsittelyssä. Kysely sisälsi myös mahdollisuuksia tehdä ehdotuksia työskentelyn kehittämisestä sekä tulevista painopisteistä. Kyselyn vastaukset on koottu ja niiden pohjalta keskustellaan johtopäätöksistä ja työskentelyn kehittämistarpeista. Lisäksi keskustellaan seutuhallituksen mahdollisesta tutustumismatkasta syksyllä 2015 vertaiskohteeseen. Liite: - Itsearviointikyselyn kooste, vain seutuhallituksen jäsenille Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi kyselyn tulokset ja käydä keskustelun työskentelyn kehittämistarpeista. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 14/22

15 Seutuhallitus esityslista 2/ OSALLISTUMINEN VALTAKUNNALLISEEN HENKILÖLIIKENNETUTKIMUKSEEN 2016 Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä Tampereen kaupunkiseudun tavoitteena on lisätä kestävien kulkumuotojen käyttöä. Tavoitteen seurantaa varten seudun kulkutapajakauman kehittymistä on tarve selvittää säännöllisesti. Luotettavin keino kulkutapajakauman todentamiseksi on liikennetutkimus. Edellinen Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus toteutettiin syksyllä Liikennevirasto toteuttaa viiden vuoden välein valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen (HLT). Seuraava HLT toteutetaan vuonna HLT yksin ei riitä antamaan riittävää kuvaa seudun liikkumisesta. Kaupunkiseuduille on tarjottu mahdollisuutta osallistua alkaen HLT:een siten, että sen suppeaa 2000 henkilön perusotantaa laajennettaisiin kaupunkiseudun lisäotannalla. Liikennejärjestelmätyöryhmä on kokouksessaan päättänyt esittää, että seutu osallistuu HLT:een henkilön lisäotannalla. Tutkimuksen kustannukset ovat tällöin noin ja ne jaetaan seuraavasti: Pirkanmaan ELY-keskus , Tampereen kaupunki ja Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Tutkimusalueeseen kuuluvat kaupunkiseudun kunnat. Tutkimukseen osallistumista pidettiin perusteltuna seuraavista syistä: Joukkoliikenneuudistus vaikuttaa lisänneen joukkoliikenteen käyttöä, ja myös pyöräilyn suosio on nousussa. Kulkutapajakauma 2012 ei todennäköisesti kuvaa kovin hyvin nykytilannetta. Kulkutapajakauman tilanne halutaan selvittää ennen raitiotien rakentamisen käynnistymistä ja raitiotien liikennöinnin aloittamisen jälkeen (seuraava HLT 2021). Valtakunnallinen tutkimus tuottaa liikkumistietoa vuoden jokaisesta päivästä. Seutujen omat tutkimukset on resurssisyistä kohdennettu vain syksyn arkivuorokausiin. Tutkimusta voidaan seuduittain painottaa halutulla tavalla. Tampereen seudulla pidetään tärkeänä varmistaa vertailukelpoisuus aikaisempaan tutkimukseen. Valtakunnallisesti organisoitu tutkimus mahdollistaa kaupunkiseutujen vertailun. Mukana ovat mm. Helsingin seutu, Oulun seutu, Turun seutu ja Lahden seutu. Valtakunnallisesti organisoitu tutkimus on omaa tutkimusta kevyempi toteuttaa ja sen sisältö vastaa seudun omaa tutkimusta. Liikennevirasto on pyytänyt ilmoitukset osallistumisesta siten, että sopimus tutkimuksen toteuttamisesta voidaan allekirjoittaa /22

16 Seutuhallitus esityslista 2/ Kuntajohtajakokous päätti asiasta, kuten esitetään seutuhallitukselle. Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus päättää että kaupunkiseutu osallistuu vuonna 2016 toteutettavaan valtakunnalliseen liikennetutkimukseen 7000 henkilön lisäotannalla ja että kuntayhtymän maksuosuus osoitetaan talousarviossa Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 16/22

17 Seutuhallitus esityslista 2/ KUNTAJOHTAJAKOKOUKSEN VARAPUHEENJOHTAJAT Seutusihteeri Pohjonen Seutuhallitus on kokouksessaan nimennyt kuntajohtajakokouksen varapuheenjohtajiksi Olli Viitasaaren (1. vpj.) ja Pentti Sivusen (2. vpj.). Pentti Sivunen jää eläkkeelle huhtikuussa Myös Olli Viitasaari on alustavasti ilmoittanut eläkkeelle siirtymisestä vuoden 2015 aikana, ja on ilmoittanut, että luopuu kuntajohtajakokouksen varapuheenjohtajuudesta jo aikaisemmin. Koska varapuheenjohtajat on nimettävä uudelleen, ovat kuntajohtajat pohtineet pysyväisluonteista rotaatiomallia, jolla varapuheenjohtajuudet kiertäisivät vuosittain kuntajohtajakokouksen jäsenten keskuudessa. Mallin mukaan Erkki Paloniemi olisi 1. vpj. vuoden 2015 loppuun ja Jaakko Joensuu 2. vpj. vuoden 2015 loppuun. Seuraavana vuonna Jaakko Joensuu siirtyy 1. vpj:ksi ja Juha Kuusistosta tulisi 2. vpj. Seuraavana vuonna Juha Kuusisto siirtyy 1. vpj:ksi ja kehyskuntien asukasluvultaan suurimman kunnan edustaja Eero Väätäinen 2. vpj:ksi. Tämän jälkeen varapuheenjohtajuudet kiertäisivät vuosittain asukasluvun mukaisessa järjestyksessä. Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus päättää nimetä kuntajohtajakokouksen 1. varapuheenjohtajaksi Erkki Paloniemen vuoden 2015 loppuun asti, nimetä kuntajohtajakokouksen 2. varapuheenjohtajaksi Jaakko Joensuun vuoden 2015 loppuun asti ja että jatkossa kuntajohtajakokous nimeää itse keskuudestaan 1. ja 2. varapuheenjohtajan esitetyn mallin mukaisesti. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 17/22

18 Seutuhallitus esityslista 2/ SEUTUPÄIVÄN 2015 JÄRJESTÄMINEN Seutusihteeri Pohjonen Ensimmäinen Seutupäivän vastaanotto järjestettiin Nokian Kerholassa. Sen jälkeen Seutupäivä on järjestetty Kangasalan Mobiliassa, Tampereen Raatihuoneella ja Ylöjärven koulutuskeskus Valossa. Viides Seutupäivä järjestettiin Oriveden Suoja-juhlatalolla. Paikalla oli n. 135 henkilön joukko seudun valtuutettuja, kunnallisjohtajia, seudullisten työryhmien jäseniä sekä sidosryhmien ja median edustajia. Kuntayhtymän osuus kustannuksista oli euroa, joka sisälsi kutsut, esiintyjät, tarjoilut sekä tilan sisustuksen. Oriveden kaupunki tarjosi tilan ja esitystekniikan. Seutupäivässä arvottiin seuraavan Seutupäivän järjestäjäksi Lempäälän kunta. Kuudes Seutupäivä järjestetään tiistaina klo Lempäälän Piippo-keskuksessa. Kunnat ovat itse vastanneet yhteiskuljetusten järjestämisestä. Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää että seutupäivä järjestetään tiistaina Lempäälässä Piippokeskuksessa, että järjestelyistä vastaa Lempäälän kunta yhdessä kuntayhtymän kanssa, että kuntayhtymä vastaa kustannuksista enintään ,00 euroon asti ja että kunnat vastaavat yhteiskuljetusten järjestämisestä. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 18/22

19 Seutuhallitus esityslista 2/ SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT Kuntalain 51, 89 ja 93 :n sisältyvät määräykset mm. viranhaltijapäätösten ottamisesta seutuhallituksen käsiteltäväksi. Kuntayhtymän hallintosäännössä on tarkempia määräyksiä asioista, joista seutujohtaja päättää. Lisäksi seutuhallitus voi päätöksellään delegoida päätöksenteon asiassa seutujohtajalle. Seutuhallitukselle esitetään seutujohtajan päätöspöytäkirjat asioiden mahdollista käsiteltäväksi ottamista varten. Pöytäkirjat ovat luettavissa ennen kokousta seututoimistolla. Liite: - koonti seutujohtajan päätöksistä Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi seutujohtajan tekemät päätökset ja että niiden osalta ei käytetä kuntalain 51 :n tarkoittamaa ottooikeutta. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 19/22

20 Seutuhallitus esityslista 2/ SEURAAVAT KOKOUKSET Keskiviikkoisin klo 9.00 alkaen , - AiRRport 2 vaiheen tulokset ja jatkotoimenpiteet, tilinpäätös 2014, yhteenveto rasu2040 valtuustokäsittelyistä, Suunnitelma toisen asteen koulutuksen yhteistyön syventämiseksi 27.5., 24.6., 26.8., 23.9., , , /22

21 Seutuhallitus esityslista 2/ MUUT ASIAT 21/22

22 Seutuhallitus esityslista 2/ KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 22/22

23 Kuntajohtajakokous muistio 3/ Aika: klo Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala, 2. vpj. Kankaala Kari johtaja Tampere Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti, 1. vpj. Sorvanto Jarkko vt. kaupunginjohtaja Ylöjärvi Viitasaari Olli kunnanjohtaja Lempäälä Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere 1/17

24 Kuntajohtajakokous muistio 3/ KÄSITELTÄVÄT ASIAT ****** 3 16 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 17 MAAKUNTAKAAVA 2040, LUONNOSVAIHE 4 *** 5 18 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN RAKENNE- JA RAHOITUSUUDISTUS, JATKOKÄSITTELY 5 19 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 8 * OSALLISTUMINEN VALTAKUNNALLISEEN HENKILÖLIIKENNETUTKIMUKSEEN KUNTAJOHTAJAKOKOUKSEN TYÖMATKA KEVÄÄLLÄ KESKUSTELTAVAT ASIAT PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17 2/17

25 Kuntajohtajakokous muistio 3/ ****** 16 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (5 min.) Muistio 23.1., liitteenä. Keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu AiRRport-konsepti Mediajulkistus 19.2, esittely seutuhallitukselle 25.3, esitys jatkotoimenpiteistä PN, Ka- Ka, JaJo KJK EU-yhteystoiminta PN Hallitusohjelmatavoitteet Seutuhallitus evästi 28.1, jatkovalmistelu PN kjk ja päätös sh Julkistaminen? TAPRE-loppuraportti Tiedoksi SH:lle PN KJK:n varapuheenjohtajien Käsittelyssä SH:ssa PN nimeäminen Yhtymäkokous Kokoontuu JP 3/17

26 Kuntajohtajakokous muistio 3/ MAAKUNTAKAAVA 2040, LUONNOSVAIHE Seutujohtaja Nurminen Pirkanmaan liitto on kutsunut kuntajohtajat Pirkanmaan maakuntakaavaluonnos tilaisuuteen perjantaina 6.2.klo Asialistalla on mm. maakuntakaavaluonnoksen 2040 palveluverkko, kauppa, taajamat ja työpaikka-alueet. Kooste maakuntakaavan alustavasta luonnoksesta on esitelty maakuntavaltuuston kokouksessa Maakuntavaltuuston poliittiset ryhmät antoivat siitä kannanottonsa. Rakennesuunnitelma 2040 on hyväksyttävänä valtuustoissa. Rakennesuunnitelmaa ja maakuntakaavaa on yhteen sovitettu matkan varrella ja erot ovat pienentyneet. Luonnos käsitellään maakuntahallituksessa ja se tulee nähtäville maaliskuun alkupuolella. Lausuntoaikaa kunnilla on 2 kk. Liitteet: - Maakuntakaavan alustava luonnosmateriaali, mkv Pirkanmaan palveluverkko Suunnat Pirkanmaan kasvulle ja työlle työpaikka-alueet Tampereen läntiset väylähankkeet - Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman tiivistetty esitys Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää valmistautua keskusteluun maakuntakaavaluonnoksesta. Päätös. Kuntajohtajakokous totesi, että maakuntakaavan nähtäville asettamisen ajankohtaa tulee siirtää, jotta kaavan puutteista ja kuntakohtaisista ongelmista voidaan vielä keskustella. 4/17

27 Kuntajohtajakokous muistio 3/ *** 18 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN RAKENNE- JA RAHOITUSUUDISTUS, JATKOKÄSITTELY Seutujohtaja Nurminen Hallitus on antanut eduskunnalle esitykset toisen asteen koulutuksen rakenne- ja rahoitusuudistusta toteuttavasta lainsäädännöstä. Rakenneuudistuksen tavoitteet ja toteutus Uudistuksen tavoitteena on tehostaa koulutusjärjestelmän toimintaa ja vahvistaa koulutuksen järjestäjien edellytyksiä vastata laadukkaalla koulutuksella nykyistä joustavammin opiskelijoiden, työelämän, muun yhteiskunnan sekä alueiden muuttuviin tarpeisiin. Tarkoituksena on uudistaa merkittävästi toimintatapoja ja rakenteita sekä sopeutua tilanteeseen, jossa koulutuksen vähentyvät voimavarat käytetään entistä vaikuttavammin ja tuottavammin. Rakenneuudistuksella tähdätään elinvoimaiseen ja monipuoliseen lukiokoulutuksen järjestäjäverkkoon, joka muodostuisi erilaisista järjestäjistä, jotka voivat palvella yhtä kuntaa laajempaa aluetta. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko muodostuisi monialaisista, koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman kattavista ja erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä. Ylläpitäjät hakevat järjestämisluvat 2015 vuoden aikana. Uudistuksen keskeiset periaatteet ovat ylläpitäjäneutraliteetti ja opiskelijoiden vapaa hakeutumisoikeus. Rakenteiden rinnalla uudistetaan rahoitusjärjestelmää ja rahoituksen tasoa. Koulutuksen rahoitus pohjautuisi jatkossa toteutuneen kustannustason sijasta valtion talousarvion määrärahatasoon sisältäen kunnan rahoitusosuuden lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa. Rahoitus muodostuisi pääasiassa perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusosuuksista. Perusrahoituksen osuus olisi 49 % ja sen keskeinen tekijä olisi opiskeluaika. Suoritusrahoituksen osuus olisi % koulutusmuodon mukaan ja keskeinen tekijä olisi tutkintojen määrä. Uudistusten on tarkoitus tulla voimaan Rahoituksen osalta esitetään 4-5 vuoden siirtymäaikaa. Järjestämislupien myöntämisen kriteerit Lailla on tarkoitus muuttaa lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan myöntämistä ja peruuttamista koskevia säännöksiä. Vanhojen säännösten perusteella myönnettyjen koulutuksen järjestämislupien voimassaolo päättyisi. Järjestämisluvista päättäisi edelleen opetus- ja 5/17

28 Kuntajohtajakokous muistio 3/ kulttuuriministeriö. Ohjeet uusien järjestämislupien hakemiseksi saataneen kuntiin lakiehdotuksen tultua hyväksytyksi. Järjestämislupien myöntämistä arvioidaan seuraavin kriteerein: Lukiokoulutus, mm.: - Koulutuksen tarve (riittävä opiskelija- ja väestöpohja) - Taloudelliset edellytykset (vakavaraisuus, kustannustehokkuus, valtion- ja kuntaosuuksien riittävyys, opiskelijamäärän vakaus) - Ammatilliset edellytykset (opetuksen laatu, tilat ja välineet, henkilöstön kelpoisuus, yhteistyösuhteet, toimintajärjestelmä) Ammatillinen koulutus, mm.: - Alueellinen ja/tai valtakunnallinen koulutustarve - Hakijan ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutustehtävän järjestämiseen - Hakijan toimintajärjestelmä ja laadun hallintamenettely Vaikutusten arviointia Koulutuksen säätelyn uudistaminen vahvistaa ministeriön ohjausvaikutusta. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaan valtion rahoitus vähenisi n. 260 milj. euroa vuositasolla. Uudistuksen vaikutukset kaupunkiseudulla arvellaan olevan selkeimmät rahoituksen supistumisessa. Alueen ammatillinen koulutus on koottu yhdelle järjestäjälle Tredulle, jossa järjestäjäverkkoa koskevat kriteerit täyttyvät selkeimmin. Koelaskelmien mukaan rahoitusuudistus vähentää Tredun resursseja 2,8 %:lla. Ennusteet ydinkaupunkiseudun väestönkehityksestä ja yli 16-vuotaiden määrästä tukevat puolestaan lukioiden edellytyksiä täyttää koulutustarpeen sekä taloudellisten ja ammatillisten edellytysten kriteerit. Koelaskelmien mukaan rahoitusuudistuksen vaikutus lukioita ylläpitäviin kuntiin vaihtelee -8.6%:sta (Ylöjärvi) + 11,2 %:iin (Orivesi). Eteneminen kaupunkiseudulla Kuntajohtajat käsittelivät asiaa ja päättivät, että yhteisen tahtotilan selvittämiseksi kunnat käynnistävät valmistelevat keskustelut päättäjiensä kanssa toisen asteen yhteistyön syventämisestä neljän vaihtoehtoisen etenemismallin arvioinnilla: 1) Vahvistetaan nykytilaa 2) Syvennetään Tampereen ja kehyskuntien lukioiden yhteistyötä 3) Syvennetään Tredun ja kuntien lukiokoulutuksen yhteistyötä 4) Tarkastellaan koko toisen asteen kokoamista yhden järjestäjän alle 6/17

29 Kuntajohtajakokous muistio 3/ Asian käsittelyä sovittiin jatkettavaksi kuntakeskustelujen jälkeen tammikuussa Liite: - Toisen asteen koulutuksen rakenne- ja rahoitusuudistus ja kaupunkiseudun toisen asteen koulutuksen tarkastelu / PP-esitys Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää sopia jatkovalmisteluun otettavista vaihtoehdoista ja että sivistystyöryhmä tekee ehdotuksen valmistelun toteuttamisesta Päätös. Kuntajohtajakokous päätti omalta osaltaan että sivistystyöryhmä tekee esityksen jatkovalmistelusta vaihtoehtojen 2-3 mukaan. 7/17

30 Kuntajohtajakokous muistio 3/ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN HALLITUSOHJELMATAVOITTEET Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus käsitteli kaupunkiseudun hallitusohjelmatavoitteita kuntajohtajakokouksen valmistelun pohjalta Keskustelun pohjana oli alla esitetty tavoitekokonaisuus. Valmistelua päätettiin jatkaa seutuhallituksen evästyksen pohjalta siten, että tavoitteet voidaan hyväksyä viimeistään seutuhallituksen kokouksessa Hallituksen tärkein strateginen tavoite on parantaa Suomen talouskasvua ja työllisyyttä. Tämä edellyttää vahvempaa kansainvälistymistä sekä osaamisen ja tuottavuuden kehittämistä. Suuret kaupunkiseudut ovat alueita, joissa mainituilla kasvun tekijöillä on parhaat edellytykset ja laajat heijastusvaikutukset ympäröiville alueille. Suuret kaupunkiseudut vastaavat myös kansallisesti merkittävistä elinvoimainvestoinneista ja niille sijoittuvat Suomen monipuolisimmat koulutus- ja innovaatioympäristöt. Suurten kaupunkiseutujen asemaa talouden ja osaamisen vetureina tulee vahvistaa. Tampereen kaupunkiseutu odottaa hallitukselta seuraavia toimia: 1. Suomen kakkoskeskuksen vahvistaminen Pääkaupunkiseutu ja Tampereen kaupunkiseutu välialueineen muodostavat Suomen merkittävimmän toiminnallisen ja rakenteellisen kokonaisuuden. Alueella on yli miljoonan asukkaan ja sadan tuhannen uuden työpaikan potentiaali. Jo nykyisellään vyöhykkeellä pendelöi 0,3 miljoonaa henkilöä. Resurssien panostaminen yksin pääkaupunkiseudulle ei riitä kasvukäytävän potentiaalin hyödyntämiseen. Sen pohjoista päätä, Suomen kakkoskeskusta, tulee vahvistaa metropolialueen kumppanina. Tämä edellyttää mm. sopimuspolitiikan jatkamista suurten kaupunkiseutujen ja valtion välillä valtion tukea Tampereen kaupunkiseudun asuntopolitiikalle elinvoimainvestointien kuten Tampereen Keskusareenan tukemista 2. Kansainvälisen ja sisäisen saavutettavuuden parantaminen Saavutettavuus on kasvutekijä. Tampereen kaupunkiseudulla kohtaavat kansalliset lentoliikenteen, maantieliikenteen ja raideliikenteen verkot eurooppalaisessa hengessä. Ne kytkevät väli-suomen 8/17

31 Kuntajohtajakokous muistio 3/ kaupungit Tampereeseen. Ainutlaatuinen saavutettavuustekijä tulee hyödyntää kansainvälisten yhteyksien lisäämisessä. Tämä edellyttää seuraavien hankkeiden toteuttamista osana Euroopan laajuisen liikenneverkon (Ten-T) rakentumista Tampere-Pirkkalan kehittäminen Suomen kansainväliseksi kakkoslentoasemaksi ja AiRRport-lentokenttäkonseptin toteuttaminen Pääradan välityskyvyn kehittäminen välillä Riihimäki-Tampere- Seinäjoki sekä valtateiden 3, 9, ja 12 parantaminen. Sujuva liikennejärjestelmä on kasvutekijä myös kaupunkiseudun sisällä. Liikkumisen tapojen uudistaminen mahdollistaa hyvät asuinympäristöt, kestävän kasvun ja eri väestöryhmien huomioimisen. Tampereen kaupunkiseutu on sitoutunut uudistamaan sisäistä liikennettään. Tämä edellyttää mm. valtion tukea Tampereen raitiotien toteutukseen ja seuturaitiotien suunnitteluun lähijunaliikenteen kehittämistä raideverkolla valtion aktiivista roolia asemanseutujen kehittämisessä Tampereen kaupunkiseudulla. 3. Kehittämiskärkien priorisointi ja pilotointi Tampereen työttömyysaste vuoden lopussa on 18 %, joka on kausivaihteluista huolimatta hälyttävän korkea. Kasvava työttömyys tulee kääntää laskuun panostamalla teollisuuden uudistumiseen ja älykäs kaupunki ajatteluun. Talouskasvun kärjiksi tulee nostaa digitalisaatio, biotalous, materiaaliteknologia ja cleantech. Toimialoja tulee tukea korkeanasteen koulutuksen ja kokeilupolitiikan kautta. Tämä edellyttää mm. Tampereen korkeakouluverkon ja oppisisältöjen kehittämistä sekä duaalimalliajattelun uudistamista Demonstraatiohankkeita kuten älyliikenteen kehittäminen ja Cleantechpuisto kolmen kunnan yhteiselle yritysalueelle (Kolmenkulma) 4. Tuki kuntien uudistumiselle Kuntia tulee tukea sote-uudistuksen toimeenpanossa. Uudistuksen jälkeen kuntien asema elinvoiman kehittäjänä ja demokraattisena hallinnontasona tulee säilyä vahvana. Kuntien velvoitteita tulee keventää ja 9/17

32 Kuntajohtajakokous muistio 3/ joustavoittaa. Mikäli kunnille osoitetaan uusia tehtäviä tai velvoitetaan niitä hoitamaan nykyisiä tehtäviä, tulee perustuslaissa turvattua rahoitusperiaatetta valtion ja kunnan välillä kunnioittaa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä kaupunkiseudun hallitusohjelmatavoitteet Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 10/17

33 Kuntajohtajakokous muistio 3/ * 20 OSALLISTUMINEN VALTAKUNNALLISEEN HENKILÖLIIKENNETUTKIMUKSEEN 2016 Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä Tampereen kaupunkiseudun tavoitteena on lisätä kestävien kulkumuotojen käyttöä. Tavoitteen seurantaa varten seudun kulkutapajakauman kehittymistä on tarve selvittää säännöllisesti. Luotettavin keino kulkutapajakauman todentamiseksi on liikennetutkimus. Edellinen Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus toteutettiin syksyllä Liikennevirasto toteuttaa viiden vuoden välein valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen (HLT). Seuraava HLT toteutetaan vuonna HLT yksin ei riitä antamaan riittävää kuvaa seudun liikkumisesta. Kaupunkiseuduille on tarjottu mahdollisuutta osallistua alkaen HLT:een siten, että sen suppeaa 2000 henkilön perusotantaa laajennettaisiin kaupunkiseudun lisäotannalla. Liikennejärjestelmätyöryhmä on kokouksessaan päättänyt esittää, että seutu osallistuu HLT:een henkilön lisäotannalla. Tutkimuksen kustannukset ovat tällöin noin ja ne jaetaan seuraavasti: Pirkanmaan ELY-keskus , Tampereen kaupunki ja Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Tutkimusalueeseen kuuluvat kaupunkiseudun kunnat. Tutkimukseen osallistumista pidettiin perusteltuna seuraavista syistä: Joukkoliikenneuudistus vaikuttaa lisänneen joukkoliikenteen käyttöä, ja myös pyöräilyn suosio on nousussa. Kulkutapajakauma 2012 ei todennäköisesti kuvaa kovin hyvin nykytilannetta. Kulkutapajakauman tilanne halutaan selvittää ennen raitiotien rakentamisen käynnistymistä ja raitiotien liikennöinnin aloittamisen jälkeen (seuraava HLT 2021). Valtakunnallinen tutkimus tuottaa liikkumistietoa vuoden jokaisesta päivästä. Seutujen omat tutkimukset on resurssisyistä kohdennettu vain syksyn arkivuorokausiin. Tutkimusta voidaan seuduittain painottaa halutulla tavalla. Tampereen seudulla pidetään tärkeänä varmistaa vertailukelpoisuus aikaisempaan tutkimukseen. Valtakunnallisesti organisoitu tutkimus mahdollistaa kaupunkiseutujen vertailun. Mukana ovat mm. Helsingin seutu, Oulun seutu, Turun seutu ja Lahden seutu. Valtakunnallisesti organisoitu tutkimus on omaa tutkimusta kevyempi toteuttaa ja sen sisältö vastaa seudun omaa tutkimusta. Liikennevirasto on pyytänyt ilmoitukset osallistumisesta siten, että s o- pimus tutkimuksen toteuttamisesta voidaan allekirjoittaa /17

34 Kuntajohtajakokous muistio 3/ Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan että kaupunkiseutu osallistuu vuonna 2016 toteutettavaan valtakunnalliseen liikennetutkimukseen 7000 henkilön lisäotannalla ja että kuntayhtymän maksuosuus osoitetaan talousarviossa Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 12/17

35 Kuntajohtajakokous muistio 3/ KUNTAJOHTAJAKOKOUKSEN TYÖMATKA KEVÄÄLLÄ 2015 Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokouksen työskentelyyn kuuluu vuosittainen työseminaarimatka kotimaassa. Työseminaarissa syvennytään yhteistyön ajankohtaisiin osa-alueisiin. Ajankohtaisia aiheita ovat mm. uusi kunta, omistajaohjaus, sote-uudistus, vesihuollon seudullinen organisointi, elinkeinoja työllisyyspolitiikka. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää keskustella työseminaarimatkan toteuttamisesta keväällä Päätös. Kuntajohtajakokous päätti järjestää työmatkan ja että kohteena Oulu ja Oulun seutu. 13/17

36 Kuntajohtajakokous muistio 3/ KESKUSTELTAVAT ASIAT (45 min) Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: SOTE-uudistuksen toimeenpano Vesihuoltoseminaari 30.1., jatkotoimenpiteet. Seutujohtajan infoasiat: AiRRport mediajulkistaminen klo 9.00 elokuva-teatteri Plevnassa. Ohjelmaluonnos: Tilaisuuden avaus ja tervetuliaissanat/kari Neilimo AiRRport-konseptin toisen vaiheen esittely/toni Virkkunen Kommenttipuheenvuoro/Paula Risikko, liikenne- ja kuntaministeri Kommenttipuheenvuoro/Anna-Kaisa Ikonen, Tampereen pormestari Kommenttipuheenvuoro/Helena Rissanen, Pirkkalan pormestari Rakennesuunnitelman 2040 käsittely valtuustoissa: Nokia, Orivesi ja Vesilahti 26.1., Ylöjärvi 2.2., Kangasala 9.2., Lempäälä 18.2., Pirkkala ja Tampere Juhani Tervala saapuu seutuhallituksen kokoukseen 18.2 klo 9.00 kertomaan mm. Ten-T hankkeista. Kuntajohtajat ovat tervetulleita. MAL-aiesopimuksen seurantaryhmä Tampereella Vuoden 2014 seurantakokous virkamiesvedolla toukokuun lopussa - Seututoimisto kokoaa, paikkatiedon osuutta lisätään, kjk ja sh 4/ MAL3-sopimuksen valmistelu liikkeelle keväällä 2015 ministeriön valmisteleman aikataulun mukaan Seutupäivä pidetään Lempäälässä. Ennakkotiedot joulukuun 2014 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. 14/17

37 Kuntajohtajakokous muistio 3/ Väkiluku, Muutos, tammijoulu Väkiluku, Muutos%, tammijoulu Työttömyys% Työttömyys%, tammikuu Kangasala ,4 % ,5 11,8 Lempäälä ,8 % ,8 10,9 Nokia ,5 % ,5 14,6 Orivesi ,5 % ,2 13,6 Pirkkala ,7 % ,0 10,5 Tampere ,2 % ,0 16,7 Vesilahti ,5 % ,2 10,2 Ylöjärvi ,7 % ,8 12,0 Kaupunkiseutu ,1 % ,4 14,9 Kehyskunnat ,0 % ,9 12,2 Pirkanmaa ,7 % ,9 14, Suomi ,4 % ,9 12,5 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus Kokoustiedotteet: Liikennejärjestelmätyöryhmä /17

38 Kuntajohtajakokous muistio 3/ PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET (5min) Sovitaan valmisteluun otettavat pääteemat ja valmistelukumppanit Hallitusohjelmatavoitteet Paikkatietohanke Kuntaprosessien tuottavuus (Mika Uusi -Pietilä klo 10.00) AiRRport-konsepti, vaiheen 2 tulokset, Virkkunen ja Neilimo EU-yhteystoiminnan tulokset 2014 ja tavoitteet 2015, Räikkönen Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Maakuntakaava ja kj:t (maakuntaliitto klo 13.00) SH + KJK, TEN-T-verkko/Tervala Päivähoidon sopimuksen päivittäminen AiRRport- jatkotoimenpiteet Joukkoliikenneyhteistyösopimuksen päivittäminen Tilinpäätös Palaute seututyöryhmille vuodelta MAL2- sopimuksen seuranta v MAL3-aiseopimuksen tavoitteet ja valmistelun organisointi TA 2016 lähetekeskustelu Oulussa /17

39 Kuntajohtajakokous muistio 3/ KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo /17

40 Kuntajohtajakokous muistio 2/ Aika: klo Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala Kankaala Kari 7-13 johtaja Tampere Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Sorvanto Jarkko vt. kaupunginjohtaja Ylöjärvi Viitasaari Olli kunnanjohtaja Lempäälä, 1. vpj. Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Neilimo Kari 8 vuorineuvos Virkkunen Toni 8 toimitusjohtaja Kurunmäki Kimmo 8 seutusuunnittelupäällikkö TKS Räikkönen Hannele 8-9 EU-yhteysjohtaja 1/17

41 Kuntajohtajakokous muistio 2/ KÄSITELTÄVÄT ASIAT ****** 3 7 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 8 AIRRPORT-KONSEPTI, VAIHEEN 2 TULOKSET 4 9 KAUPUNKISEUDUN EU-YHTEYSTOIMINTA, TULOKSET 2014 JA TAVOITTEET VUODELLE TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 6 *** 9 11 YHTYMÄKOKOUKSEN KOOLLEKUTSUMINEN 9 * TAMPEREEN ALUEEN PALVELUKIINTEISTÖT ENERGIATEHOKKAIKSI (TAPRE), LOPPURAPORTTI TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN RAKENNE- JA RAHOITUSUUDISTUS, JATKOKÄSITTELY KESKUSTELTAVAT ASIAT PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17 2/17

42 Kuntajohtajakokous muistio 2/ ****** 7 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (5 min.) Muistio 9.1., liitteenä. Keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Hallitusohjelmatavoitteet Hyväksyntä tässä kokouksessa. Seutuhallituksen PN käsittelyssä Paikkatietohanke Hanke jatkovalmistelussa JP, PN KJKn varapuheenjohtajien nimeäminen Esillä tässä kokouksessa OV. 3/17

43 Kuntajohtajakokous muistio 2/ AIRRPORT-KONSEPTI, VAIHEEN 2 TULOKSET Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus hyväksyi AiRRport-konseptin 2 vaiheen käynnistämisen Työn tavoitteena oli kehittää helmikuussa 2014 esiteltyä AiRRport- konseptia kansallisena ratkaisuna, selvittää sen toteutusedellytykset kaupunkiseudulla, kuvata toteutusvaihtoehdot sekä tehdä ehdotus konseptin vaiheittaisesta toteuttamisesta. Työn pohjalta kunnilla ja muilla toimijoilla olisi tämän jälkeen edellytykset tehdä päätös varsinaisen toteutuspolun käynnistämisestä ja toteutusvaiheen valmistelusta. Hankkeen euron rahoitukseen osallistuivat kaupunkiseudun kunnat, maakuntaliitto ja kauppakamari. Työn ovat toteuttaneet ns. AiRRport-Group, jonka puheenjohtajan on toiminut vuorineuvos Kari Neilmo. Pääkonsulttina on toiminut Ramboll Finland. Tuloksia on esitelty Tampereen ja Pirkkalan pormestareille sekä kaupunkiseudun ja maakunnan edustajille Työvaihe 2 on päättymässä ja tulokset julkistetaan medialle. Työvaiheessa on konkretisoitu ja täydennetty visiokonseptin elementtejä. Työssä on parannettu myös vision kytkentää kansalliseen aluekehitykseen sekä kaupunkiseudun maankäytön linjauksiin. Kari Neilimo ja Toni Virkkunen esittelevät hankeen tulokset kokouksessa. Asia käsitellään seutuhallituksessa Kuntajohtajakokous Päätösehdotus. Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää merkitä tiedoksi hankkeen tulokset käydä keskustelun hankkeen toteutusvaiheen käynnistämisestä. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 4/17

44 Kuntajohtajakokous muistio 2/ KAUPUNKISEUDUN EU-YHTEYSTOIMINTA, TULOKSET 2014 JA TAVOITTEET VUODELLE 2015 EU-yhteysjohtaja Hannele Räikkönen EU-toimiston toiminta vuosina keskittyy Tampereen vetämiin Innovatiiviset kaupungit -ohjelman (INKA) ohjelmakokonaisuuksiin älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus ja niiden eurooppalaisiin ulottuvuuksiin. EU-toimisto seuraa myös rahoituskauden ohjelmia varsinkin rakennerahastot, TEN-T ja Horisontti2020 ja osallistuu tarvittaessa niitä koskevaan edunvalvontaan. Tämän lisäksi EU-toimisto järjestää räätälöityjä asiantuntijavierailuja Brysseliin alueen toimijoista (varsinkin yliopistot) koostuville ryhmille EU-osaamisen ja - asiantuntemuksen lisäämiseksi. EU-toimiston merkittävimmät työkalut INKA ohjelmakokonaisuuksien edunvalvonnassa ovat Vanguard Initiative (jonka puheenjohtajana Pirkanmaa/EU toimisto toimii tammikesäkuussa 2015), ERRIN -verkosto, EIP on Smart Cities and Communities Action Clusters ja Eurocities. EU-yhteysjohtaja Räikkönen selostaa asiaa kokouksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää keskustella EU-yhteystoiminnan tavoitteista vuodelle Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 5/17

45 Kuntajohtajakokous muistio 2/ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN HALLITUSOHJELMATAVOITTEET Seutujohtaja Nurminen Kaupunkiseudun kuntayhtymän tehtävänä on huolehtia jäsenkuntien yhteisestä edunvalvonnasta. Hallituskauden vaihtuessa on tarpeellista päivittää kaupunkiseudun tavoitteet hallitusohjelmatyölle. Yleistä Tampereen kaupunkiseutu on Suomen toiseksi suurin kaupunkiseutu, joka yhdistyy pääkaupunkiseutuun Suomen kasvukäytävän, HHTvyöhykkeen, kautta. Kaupunkiseudulla on asukasta, ja se kasvaa asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Tuolloin kaupunkiseutu edustaa puolen miljoonan väestöpohjaa. Tampereen kaupunkiseudun kunnilla on yhteisesti hyväksytyt kasvuvisiot ja suunnitelmat niiden toteuttamiseen. Alueen kasvu pohjautuu omaehtoiseen kehittämistyöhön, minkä lisäksi maan hallituspolitiikalla ja valtio-kunta -kumppanuudella on suuri merkitys sen toteutumisessa. Tavoitteet Hallitusohjelmaa laaditaan vaikeassa kansantalouden tilanteessa. Tämä vaatii ohjelmakirjauksilta strategisuutta, joka mahdollistaa joustavan toimeenpanon. Seuraavat teemat ja tavoitteet tulisi nostaa hallitusohjelmaan: 1. Suuret kaupunkiseudut johtavat Suomen kasvuun Kaupunkiseutujen merkitys Suomen kasvun moottorina on ensiarvoisen tärkeä. Pääkaupunkiseutu ja Tampereen kaupunkiseutu välialueineen muodostavat Suomen merkittävimmän toiminnallisen ja rakenteellisen kokonaisuuden, joka jo nyt toimii yhtenäisenä työmarkkina-alueena. Kaupunkiseutujen kehittämisessä tulee huomioida metropolialueen lisäksi muut suuret kaupunkiseudut. Ne tarjoavat kasvua tukevat innovaatioympäristöt ja kansainvälistymisen mahdollisuudet. Myös palveluliiketoiminnan kehitys on vahvinta juuri suurilla kaupunkiseuduilla. Suuret kaupunkiseudut työskentelevät tavoitteellisesti myös asuntopolitiikan ja liikennepolitiikan uudistamisessa sekä ilmastopäästöjen vähentämisessä. Sopimuspolitiikan tulee jatkossakin olla vaikuttava väline suurten kaupunkiseutujen ja valtion yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. 6/17

46 Kuntajohtajakokous muistio 2/ Saavutettavuus lisää kilpailukykyä Lentoliikenteen, raiteiden ja maanteiden muodostama verkko on keskeinen tekijä elinkeinojen kilpailukyvylle, ihmisten liikkuvuudelle ja alueiden kansainvälistymiselle. Tampere-Pirkkalan lentokenttä tulee kehittää Suomen kakkoslentoasemaksi. Tampereen uutta AiRRport lentokenttäkonseptia tulee edistää osana Suomen tulevaisuuden lentoliikenteen ja Tampere- Pirkkalan lentoaseman kehittämistä. Osana Ten-T ydinverkkoa tulee kehittää pääradan välityskykyä välillä Riihimäki Tampere Seinäjoki, sekä priorisoida valtateiden 3, 9 ja 12 parantamista. Tampereen kaupunkiseutu on Suomen vetovoimaisin kaupunkiseutu, jonka väestö kasvaa nopeasti. Sisäisen liikenteen toimivuudella ja liikenteen kasvun ohjaamisella joukkoliikenteeseen on tärkeä merkitys kaupunkiseudun toimivuudelle ja vetovoiman vahvistamiselle. Tampereen kaupunkiseudun sisäisen liikenteen kehittämisessä tulee varmistaa Tampereen raitiotien toteutus ja seuturaitiotien suunnittelu sekä joukkoliikenteen tuen ja lähijunaliikenteen vuorotiheyden lisääminen. Valtion pitää olla aktiivinen asemanseutujen kehittäjä Tampereen kaupunkiseudulla. 3. Kehittämiskärkien priorisoinnilla lisää työpaikkoja Suurille kaupunkiseuduille kertynyt osaaminen ja niiden tarjoamat koulutusmahdollisuudet edistävät uusien työpaikkojen syntymistä. Elinkeinorakennetta tulee uudistaa ja panostaa uusien toimialojen kasvuun. Työllisyyskehityksen vaikutukset kasautuvat suurille kaupunkiseuduille. Rakenteellisista ja suhdannesyistä johtuva työttömyys heikentää aluetaloutta ja elinvoimaa. Kehitys tulee kääntää panostamalla teollisuuden uudistumiseen ja uusien osaamisintensiivisten työpaikkojen synnyttämisen. Kasvun kärjiksi tulee nostaa digitalisaatio, cleantech ja materiaaliteknologia sekä vähähiilisyyttä tukevat toimialat. Digitaalisaatio tukee älykkäiden ja avoimien kaupunkien rakentamista samoin kuin kasvavien hoivamarkkinoiden tuoteinnovaatioita. Kaupunkiseudun alueilla työpaikkoja tulee synnyttää biotalouteen. 7/17

47 Kuntajohtajakokous muistio 2/ Korkeakoulusektorilla tulee tähdätä uusiin sisältöihin ja niitä tukeviin vahvoihin yksiköihin tukemalla korkeakouluverkon toiminnallisia ja rakenteellisia ratkaisuja. 4. Kuntien uudistumista tulee tukea Kuntia tulee tukea sote-uudistuksen toimeenpanossa. Uudistuksen jälkeen kuntien asema elinvoiman kehittäjänä ja demokraattisena hallinnontasona tulee säilyä vahvana. Kun kunnille osoitetaan uusia tehtäviä tai velvoitetaan niitä hoitamaan nykyisiä tehtäviä, tulee perustuslaissa turvattua rahoitusperiaatetta valtion ja kunnan välillä kunnioittaa. Asia käsitellään seutuhallituksessa Esitys seutuhallitukselle on edellä olevan mukainen. Esitys on postitettu seutuhallitukselle Päätösehdotus: Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan: hyväksyä kaupunkiseudun hallitusohjelmatavoitteet ja toimittaa tavoitteet puolueille, kaupunkiseudun kansanedustajaehdokkaille, Pirkanmaan maakuntahallitukselle, Pirkanmaan ELY-keskukselle, jäsenkunnille, muille suurille kaupunkiseuduille ja medialle. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 8/17

48 Kuntajohtajakokous muistio 2/ *** 11 YHTYMÄKOKOUKSEN KOOLLEKUTSUMINEN Seutusihteeri Pohjonen Perussopimuksen mukaan: Yhtymäkokous valitsee kuntayhtymän hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä nimeää puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä valitsee tarkastuslautankunnan jäsenet ja varajäsenet. Perussopimuksen 6 :n mukaan yhtymäkokouksen kokouskutsu on vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta lähetettävä jäsenkuntien kunnanhallituksille. Yhtymäkokouksessa on tarkoitus käsitellä seutuhallituksen ja tarkastuslautanunnan nimeäminen toimikaudelle Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: kuntajohtajakokous päättä omalta osaltaan että yhtymäkokous kutsutaan koolle klo ja että kokouskutsun antaa seutuhallituksen puheenjohtaja. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 9/17

49 Kuntajohtajakokous muistio 2/ * 12 TAMPEREEN ALUEEN PALVELUKIINTEISTÖT ENERGIATEHOKKAIKSI (TAPRE), LOPPURAPORT- TI Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen Palvelukiinteistöjen energiatehokkuus oli seudullisteni nfrapalvelujen talousarviotavoite Sitä on toteutettu TAPRE-hankkeen avulla, jonka vastuuorganisaationa toimi Tampereen tilakeskus. Hankkeen päätavoite oli parantaa osallistujien valmiuksia saavuttaa energiatehokkuustavoitteensa. Hankkeessa oli mukana yli 30 eri osapuolta: kaupunkiseudun kunnat, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen ev.lut.seurakuntayhtymä, Pirkanmaan Osuuskauppa, Kesko, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy, Tekes, Motiva, ELY ja alueen rakentamis- ja suunnittelualan yrityksiä. Konsultteina toimivat AX-Suunnittelu, Airix Talotekniikka ja Granlund Tampere. Hankkeen vetäjänä toimi Tampereen kaupungin Tilakeskus liikelaitos. Hankkeen kehitysvaihe kesti ja vuonna 2014 on järjestetty kehitettyjen suunnittelutyökalujen koulutusta ja käyttöönottoa eri tahojen pilottikohteissa. Kuntien pilottikohteet olivat: Kangasalan lukio, Liuksialan päiväkoti ja Kyötikkälän alakoulu-päiväkoti, Lempäälän Otsonmäen päiväkoti, Pirkkalan Toivion koulu, Tampereen Luhtaan päiväkoti, Sähkölaitoksen Lämpötalo ja Valo-kiinteistö sekä Ylöjärven Metsäkylän koulu Hankkeesta on valmistunut loppuraportti sekä 13 erilaista dokumenttia Haahtela -kiinteistönpitojärjestelmään rakennuksen elinkaaren eri vaiheisiin. Niiden avulla toteutetaan energiatehokkuutta kiinteistöjen eli elinkaarivaiheissa. Hankkeen tavoitteissa onnistuttiin mutta käytännön kohteiden eli kiinteistöjen toteutusten aikataulujen vuoksi dokumenttien pilotointi ja testaus jatkuu vuosia ja työtä tulee tukea ja seurata. Liite: - Loppuraportti Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: kuntajohtajakokous päättä omalta osaltaan merkitä loppuraportin tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 10/17

50 Kuntajohtajakokous muistio 2/ TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN RAKENNE- ja RAHOITUSUUDISTUS, JATKOKÄSITTELY Seutujohtaja Nurminen Hallitus on antanut eduskunnalle esitykset toisen asteen koulutuksen rakenne- ja rahoitusuudistusta toteuttavasta lainsäädännöstä. Rakenneuudistuksen tavoitteet ja toteutus Uudistuksen tavoitteena on tehostaa koulutusjärjestelmän toimintaa ja vahvistaa koulutuksen järjestäjien edellytyksiä vastata laadukkaalla koulutuksella nykyistä joustavammin opiskelijoiden, työelämän, muun yhteiskunnan sekä alueiden muuttuviin tarpeisiin. Tarkoituksena on uudistaa merkittävästi toimintatapoja ja rakenteita sekä sopeutua tilanteeseen, jossa koulutuksen vähentyvät voimavarat käytetään entistä vaikuttavammin ja tuottavammin. Rakenneuudistuksella tähdätään elinvoimaiseen ja monipuoliseen lukiokoulutuksen järjestäjäverkkoon, joka muodostuisi erilaisista järjestäjistä, jotka voivat palvella yhtä kuntaa laajempaa aluetta. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko muodostuisi monialaisista, koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman kattavista ja erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä. Ylläpitäjät hakevat järjestämisluvat 2015 vuoden aikana. Uudistuksen keskeiset periaatteet ovat ylläpitäjäneutraliteetti ja opiskelijoiden vapaa hakeutumisoikeus. Rakenteiden rinnalla uudistetaan rahoitusjärjestelmää ja rahoituksen tasoa. Koulutuksen rahoitus pohjautuisi jatkossa toteutuneen kustannustason sijasta valtion talousarvion määrärahatasoon sisältäen kunnan rahoitusosuuden lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa. Rahoitus muodostuisi pääasiassa perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusosuuksista. Perusrahoituksen osuus olisi 49 % ja sen keskeinen tekijä olisi opiskeluaika. Suoritusrahoituksen osuus olisi % koulutusmuodon mukaan ja keskeinen tekijä olisi tutkintojen määrä. Uudistusten on tarkoitus tulla voimaan Rahoituksen osalta esitetään 4-5 vuoden siirtymäaikaa. Järjestämislupien myöntämisen kriteerit Lailla on tarkoitus muuttaa lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan myöntämistä ja peruuttamista koskevia säännöksiä. Vanhojen säännösten perusteella myönnettyjen koulutuksen järjestämislupien voimassaolo päättyisi. Järjestämisluvista päättäisi edelleen opetus- ja kulttuuriministeriö. Ohjeet uusien järjestämislupien hakemiseksi saata- 11/17

51 Kuntajohtajakokous muistio 2/ neen kuntiin lakiehdotuksen tultua hyväksytyksi. Järjestämislupien myöntämistä arvioidaan seuraavin kriteerein: Lukiokoulutus, mm.: - Koulutuksen tarve (riittävä opiskelija- ja väestöpohja) - Taloudelliset edellytykset (vakavaraisuus, kustannustehokkuus, valtion- ja kuntaosuuksien riittävyys, opiskelijamäärän vakaus) - Ammatilliset edellytykset (opetuksen laatu, tilat ja välineet, henkilöstön kelpoisuus, yhteistyösuhteet, toimintajärjestelmä) Ammatillinen koulutus, mm.: - Alueellinen ja/tai valtakunnallinen koulutustarve - Hakijan ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutustehtävän järjestämiseen - Hakijan toimintajärjestelmä ja laadun hallintamenettely Vaikutusten arviointia Koulutuksen säätelyn uudistaminen vahvistaa ministeriön ohjausvaikutusta. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaan valtion rahoitus vähenisi n. 260 milj. euroa vuositasolla. Uudistuksen vaikutukset kaupunkiseudulla arvellaan olevan selkeimmät rahoituksen supistumisessa. Alueen ammatillinen koulutus on koottu yhdelle järjestäjälle Tredulle, jossa järjestäjäverkkoa koskevat kriteerit täyttyvät selkeimmin. Koelaskelmien mukaan rahoitusuudistus vähentää Tredun resursseja 2,8 %:lla. Ennusteet ydinkaupunkiseudun väestönkehityksestä ja yli 16-vuotaiden määrästä tukevat puolestaan lukioiden edellytyksiä täyttää koulutustarpeen sekä taloudellisten ja ammatillisten edellytysten kriteerit. Koelaskelmien mukaan rahoitusuudistuksen vaikutus lukioita ylläpitäviin kuntiin vaihtelee -8.6%:sta (Ylöjärvi) + 11,2 %:iin (Orivesi). Eteneminen kaupunkiseudulla Kuntajohtajat käsittelivät asiaa ja päättivät, että yhteisen tahtotilan selvittämiseksi kunnat käynnistävät valmistelevat keskustelut päättäjiensä kanssa toisen asteen yhteistyön syventämisestä neljän vaihtoehtoisen etenemismallin arvioinnilla: 1) Vahvistetaan nykytilaa 2) Syvennetään Tampereen ja kehyskuntien lukioiden yhteistyötä 3) Syvennetään Tredun ja kuntien lukiokoulutuksen yhteistyötä 4) Tarkastellaan koko toisen asteen kokoamista yhden järjestäjän alle Asian käsittelyä sovittiin jatkettavaksi kuntakeskustelujen jälkeen tammikuussa /17

52 Kuntajohtajakokous muistio 2/ Liite: - PP-esitys: Toisen asteen koulutuksen rakenne- ja rahoitusuudistus ja kaupunkiseudun toisen asteen koulutuksen tarkastelu Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää käydä läpi asian käsittelyvaiheen kunnissa ja varautua asian jatkokäsittelyyn Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Kari Kankaala poistui kokouksesta. 13/17

53 Kuntajohtajakokous muistio 2/ KESKUSTELTAVAT ASIAT (45 min) Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Seutujohtajan infoasiat: SOTE-uudistuksen toimeenpano. Kuntajohtajakokouksen varapuheenjohtajien nimeäminen: Erkki Paloniemi 1. vpj. vuoden 2015 loppuun ja Jaakko Joensuu 2. vpj. vuoden 2015 loppuun. Seuraavana vuonna Jaakko siirtyy 1. vpj:ksi ja Juha Kuusistosta tulee 2. vpj. Seuraavana vuonna Juha siirtyy 1. vpj:ksi ja kehyskuntien asukasluvultaan suurimman kunnan edustaja Eero Väätäinen 2. vpj:ksi. Näin rullataan eteenpäin, Eero 1. vpj:ksi ja Jarkko Sorvanto toiseksi suurimman kunnan edustajan 2. vpk:si jne. Ennakkotiedot marraskuun 2014 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, Muutos, tammimarraskuu Muutos%, tammimarraskuu Väkiluku, Työttömyys% marraskuu Työttömyys%, tammikuu Kangasala ,3 % ,9 11,8 Lempäälä ,7 % ,7 10,9 Nokia ,4 % ,6 14,6 Orivesi ,3 % ,9 13,6 Pirkkala ,5 % ,9 10,5 Tampere ,2 % ,4 16,7 Vesilahti ,8 % ,2 10,2 Ylöjärvi ,4 % ,3 12,0 Kaupunkiseutu ,1 % ,8 14,9 Kehyskunnat ,9 % ,4 12,2 Pirkanmaa ,6 % ,4 14, Suomi ,4 % ,5 12,5 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus Keskusteltiin Pirkanmaan liiton matkailukyselystä. Asia otetaan esille seuraavassa Pirkanmaan kuntajohtajakokouksessa. Kokoustiedotteet: Sote-työryhmä /17

54 Kuntajohtajakokous muistio 2/ Infrapalvelujen työryhmä /17

55 Kuntajohtajakokous muistio 2/ PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET (5min) Sovitaan valmisteluun otettavat pääteemat ja valmistelukumppanit Hallitusohjelmatavoitteet Paikkatietohanke Kuntaprosessien tuottavuus (Mika Uusi-Pietilä klo 10.00) AiRRport-konsepti, vaiheen 2 tulokset, Virkkunen ja Neilimo Eu-yhteystoiminnan tulokset 2014 ja tavoitteet 2015, Räikkönen Toisen asteen koulutuksen kuntakeskustelut, tilannekatsaus Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Päivähoidon sopimuksen päivittäminen Maakuntakaava ja kj:t (maakuntaliitto klo 12.00) Jätevesipuhdistamo Oy Joukkoliikenneyhteistyösopimuksen päivittäminen Tilinpäätös 2014 Palaute seututyöryhmille vuodelta MAL2- sopimuksen seuranta v MAL3-aiseopimuksen tavoitteet ja valmistelun organisointi TA 2016 lähetekeskustelu /17

56 Kuntajohtajakokous muistio 2/ KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Varapuheenjohtaja Viitasaari päätti kokouksen klo /17

57 KOKOUSTIEDOTE, LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖRYHMÄ Osallistuminen valtakunnalliseen henkilöliikennetutkimukseen 2016 Tavoitteena on lisätä kestävien kulkumuotojen käyttöä Tampereen kaupunkiseudulla. Tavoitteen seurantaa varten seudun kulkutapajakauman kehittymistä on tarve selvittää säännöllisesti. Luotettavin keino kulkutapajakauman todentamiseksi on liikennetutkimus. Edellinen Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus toteutettiin syksyllä Liikennevirasto toteuttaa viiden vuoden välein valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen (HLT). HLT:n suhteellisen suppeaa kuntakohtaista perusotantaa voidaan laajentaa kaupunkiseutujen lisäotannalla vuoden 2016 tutkimuksesta alkaen. Liikennejärjestelmätyöryhmä päätti, että seutu osallistuu HLT:een henkilön lisäotannalla ja että otos poimitaan vyöhykkeittäin ja painotetaan syksyyn. Tutkimusalueeseen kuuluvat kaupunkiseudun kunnat. Tutkimuksen kustannukset ovat noin ja ne jaetaan seuraavasti: Pirkanmaan ELY-keskus , Tampereen kaupunki ja Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Tutkimuksen tulokset ovat käytettävissä joulukuussa Lähijunaliikenteen edistäminen Rakennesuunnitelman 2040 laatimisen aikana päivitettiin lähijunaliikenteen kehittämiskäytävät ja mahdolliset asemapaikat. Liikennejärjestelmäyhteistyön tavoitteena vuonna 2015 on selvittää rakennesuunnitelman mukaisten lähijunaliikenteen uusien asemapaikkojen toteutuksen edellytyksiä. Työn tulee olla lähijunaliikenteen kehittämisselvitystä konkreettisempi suunnitelma. Kokouksessa keskusteltiin suunnitelman mahdollisesta sisällöstä. Työn tulisi sisältää ainakin pienen seisakkeen vaatimusten määrittelyn ja siten seisakkeiden kustannusarvioiden tarkentamisen sekä liikennöinnin toteuttamismahdollisuuksien ja matkustajapotentiaalin arvioinnin. Liikennejärjestelmätyöryhmä päätti jatkaa työn valmistelua. Raitiotiejärjestelmän laajentamisselvitys Rakennesuunnitelman 2040 laatimisen aikana määriteltiin raitiotiejärjestelmän laajentumissuunnat ja niiden toteutusjärjestys. Liikennejärjestelmäyhteistyön tavoitteena vuonna 2015 on selvittää rakennesuunnitelman mukaisen raitiotielinjauksen 2. vaiheen (Pirkkala ja Ylöjärvi) toteuttamisen edellytykset. Liikennejärjestelmätyöryhmä päätti käynnistää raitiotiejärjestelmän laajentamisselvityksen hankinnan syksyllä Kokouksessa olivat läsnä: Risto Laaksonen pj. (Tampere), Antti Jortikka (Orivesi), Erika Helin (Pirkanmaan ELY-keskus), Arja Aalto (Liikennevirasto), Kati-Jasmin Kosonen (MAL-verkosto), Päivi Nurminen, Kimmo Kurunmäki ja Katja Seimelä siht. (TKS) Seuraava liikennejärjestelmätyöryhmän kokous on torstaina klo 10:00. Lisätietoja: Liikennejärjestelmäinsinööri Katja Seimelä, p

58 Suomi-käytävän liikenteellinen merkitys osana TEN-T -ydinverkkoa Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä nro/2014 Liikennevirasto Helsinki 2014

59 Kannen kuva: ( VR Group) Liikennevirasto PL HELSINKI Puhelin

60 Esipuhe Tällä selvityksellä tuotetaan EU:n ydinverkkomäärittelyyn perustuva analyysi Suomikäytävän liikenneinfrastruktuurin nykytilasta ja käytävän liikenteellisestä merkityksestä osana EU:n määrittelemää TEN-T ydinverkkoa. Selvitys perustuu aikaisempien selvitysten ja tutkimusten tuloksiin. Työtä ovat ohjanneet Juhani Tervala, Kaarina Korander ja Arto Tevajärvi Liikennevirastosta. Työn ovat toteuttaneet Marko Mäenpää, Minna Koukkula ja Vesa Verronen Ramboll Finland Oy:stä. Helsingissä marraskuussa 2014 Liikennevirasto Suunnitteluosasto

61

62 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Tausta Selvityksen tavoitteet SUOMIKÄYTÄVÄN MÄÄRITELMÄ SUOMIKÄYTÄVÄN OMINAISUUDET Liikenteellinen merkitys Väestö, työpaikat ja tuotanto Infrastruktuuri Liikenne ja kuljetukset Tavaraliikenteen nykytila Tavaraliikenne-ennusteet Henkilöliikenteen nykytila Henkilöliikenne-ennusteet SUOMIKÄYTÄVÄN TEKNINEN TAVOITETILA VUONNA TEN-T-verkkojen kehittämisen yleiset periaatteet Tieverkon jaksottelu ja tekninen tavoitetila Rataverkon jaksottelu ja tekninen tavoitetila Saimaan alueen syväväylästön tekninen tavoitetila SUOMIKÄYTÄVÄN INFRASTRUKTUURIN TILANNE Tieverkko Rataverkko Saimaan alueen syväväylästö YHTEYDET SUOMIKÄYTÄVÄLTÄ POHJOISEEN JA ETELÄÄN Barentsin logistinen alue Yhteys Tallinnaan ja Eurooppaan... 32

63 2 1 Johdanto 1.1 Tausta TEN-T-verkosto koostuu kahdesta tasosta: vuoteen 2030 mennessä rakennettavasta ydinverkosta ja vuoteen 2050 mennessä rakennettavasta kattavasta verkosta. Koko EU:n kattavalla verkolla varmistetaan, että EU:n kaikki alueet ovat saavutettavissa. Ydinverkko, jonka on tarkoitus olla kokonaisuudessaan toiminnassa vuoteen 2030 mennessä, keskittyy TEN-Tverkon tärkeimpiin yhteyksiin ja solmukohtiin. Molemmat osat kattavat kaikki liikennemuodot: maantie-, ilma-, sisävesi-, meri- sekä liikennemuotojen yhdistelyn mahdollistavat alustat. TEN-T-suuntaviivoissa asetetaan yhteiset vaatimukset TEN-T-infrastruktuureille ja tiukemmat vaatimukset ydinverkolle. Tällä varmistetaan liikenteen sujuvuus koko verkossa. Tavoitteena on edistää myös liikenteenohjausjärjestelmien käyttöönottoa, mikä mahdollistaa infrastruktuurin käytön optimoinnin ja tehostamisen, jolloin myös hiilidioksidipäästöt vähenevät. Ydinverkon toteuttamista helpottaa käytäviin perustuva lähestymistapa. Ydinverkon infrastruktuurin koordinointi perustuu kymmeneen käytävään. Käytävät, jotka kattavat vähintään kolme liikennemuotoa, kolme jäsenvaltiota ja kaksi rajatylittävää osuutta, saattavat yhteistyöhön sekä jäsenvaltioita että sidosryhmiä, esimerkiksi infrastruktuurin hallinnoijia ja käyttäjiä. Suomeen ulottuu Skandinavia Välimeri-ydinverkkokäytävä, joka ulottuu Suomen ja Venäjän raja-asemilta ja Suomen satamista (Hamina/Kotka, Helsinki ja Turku/Naantali) merten moottoritietä pitkin Tukholmaan ja Osloon, josta se haarautuu Etelä-Ruotsin kautta Tanskan, Saksaan (Bremenin, Hampurin ja Rostockin satamat) ja läntisen Itävallan kautta Italian satamiin ja merten moottoritietä pitkin Maltalle. Käytännössä tämä tarkoittaa Suomen osalta E18-tietä, Turku Helsinki Lahti Kouvola Luumäki Vainikkala-ratayhteyttä, Helsingin ja Turun lentoasemia, Kouvolan rautatie- ja maantieterminaalia (RRT), Naantalin, Turun, Helsingin ja HaminaKotkan-satamia, sekä HaminaKotka -satamaan johtavaa Kouvola Kotka/Hamina -ratayhteyttä sekä Vaalimaan ja Vainikkalan raja-asemia. Lisäksi Pohjanmeri-Itämeri-käytävän pohjoinen osa Via/Rail Baltica Tallinnaan päättyy Helsinkiin.

64 3 Kuva 1. EU:n päätös TEN-T ydinverkoksi Suomessa (Liikennevirasto 2014a). 1.2 Selvityksen tavoitteet Selvityksen tavoitteena on tuottaa EU:n ydinverkkomäärittelyyn perustuva analyysi Suomikäytävän liikenneinfrastruktuurin nykytilasta ja käytävän liikenteellisestä merkityksestä osana EU:n määrittelemää TEN-T ydinverkkoa. Työssä tarkastellaan myös jatkoyhteydet Ruotsiin, Norjaan ja Viroon. Työ perustuu aikaisempien selvitysten ja tutkimusten tuloksiin.

65 4 2 Suomikäytävän määritelmä Suomi-käytävällä tarkoitetaan tässä selvityksessä Valtatien 4 osuutta Helsingistä Kemiin ja Valtatien 29 osuutta Keminmaa Tornio sekä Pääradan Helsingistä Kemiin ulottuvaa osuutta sekä Kemi Tornio rataosuutta. Väylät ovat osa TEN-T ydinverkkoa, mutta eivät kuulu määritelmällisesti mihinkään TEN-T -verkon nimettyyn ydinverkkokäytävään. Myös Saimaan vesistöalue kuuluu ydinkäytävään. Saimaan kanava ei kuitenkaan ole osa TEN-T -ydinverkkoa. Kuva 2. Suomikäytävä.

66 5 3 Suomikäytävän ominaisuudet 3.1 Liikenteellinen merkitys Suomikäytävä yhdistää EU:n TEN-T ydinverkon Skandinavian Mediterranian ja North Sea Baltic käytävät Northern Axis:iin sekä Barentsin alueeseen (kuva 3). Northern Axis on yksi viidestä High Level Groupin vuonna 2005 määrittämästä Trans-European liikenneakselista. Northern Axis muodostuu tie- ja rautatieyhteyksistä, jotka on linkitetty suoraan TEN-Tverkkoon, ja se yhdistää EU:n pohjoisosat naapurimaihin; pohjoisessa Norjaan Narvikiin ja idässä Venäjälle Pietariin ja sieltä edelleen Berliini Moskova-käytävälle. (European Commission Directorate-General Energy and Transport 2007). Suomikäytävä on merkittävä yhteys sekä kansainväliselle, valtakunnalliselle että alueelliselle liikenteelle. Se välittää kansainvälistä liikennettä Euroopan, Pohjois-, Keski-, Länsi- ja Etelä- Suomen sekä Barentsin alueen välillä. Suomikäytävä palvelee länsi- ja etelärannikon satamia, joilla on tärkeä rooli kansainvälisissä kuljetuksissa. Suomikäytävän vaikutusalueeseen kuuluvat myös Helsinki-Vantaan, Tampereen, Jyväskylän, Seinäjoen, Kokkola-Pietarsaaren, Oulun ja Kemi-Tornion lentoasemat. Lisäksi Suomikäytävä on pohjoisessa osa Suomen ja Ruotsin rannikkoseutujen satamakaupunkeja sekä teollisuus-, teknologia- ja osaamiskeskittymiä yhdistävää Perämerenkaarta. Kuva 3. Suomikäytävä (Bothnian corridor) yhdistää Skandinavian Mediterranian ja North Sea Baltic käytävät Northern Axis:iin. Suomikäytävän rataverkko yhdistää Pohjois-Suomen ja Länsi-rannikon kasvukeskukset pääkaupunkiseutuun ja palvelee alueen metsä-, metalli-, kemian-, kaivos- ja konepajateollisuuden kuljetuksia. Tornion ja Haaparannan rajalla on ainut rautatieyhteys Suomen ja Ruotsin

67 6 välillä, jonka kautta on yhteys Ruotsin läpi myös Norjaan ja Jäämerelle. Suomessa ja Ruotsissa on käytössä eri raideleveydet (1 524 mm / mm), mikä estää tehokkaan liikennöinnin maiden välillä. Suomikäytävän rataverkko kytkeytyy myös Suomen tärkeimpiin itä-länsisuuntaisiin yhteyksiin, jotka yhdistävät Suomikäytävän Keski- ja Itä-Suomeen sekä Venäjälle pohjoisessa Vartiuksen ja Etelässä Vainikkalan kautta. Valtatie 4 on Suomen tärkein etelä-pohjois-suuntainen tieyhteys, joka yhdistää Pohjois- ja Keski-Suomen etelän kasvukeskuksiin. Tieyhteys palvelee kansainvälistä ja alueellista henkilö- ja tavaraliikennettä sekä on osa valtakunnallista erikoiskuljetusverkkoa. Pohjoisessa valtatieltä 4 on yhteys Ruotsiin, Norjaan ja Luoteis-Venäjälle, etelässä Venäjälle sekä laivayhteyksien avulla Viroon ja Ruotsiin. Saimaan sisävesiväylästö palvelee Itä-Suomen metsä- ja kaivos- sekä muun teollisuuden kuljetuksia ja matkailua. Se yhdistää Saimaan alueen Saimaan kanavan kautta Venäjälle ja Itämerelle. 3.2 Väestö, työpaikat ja tuotanto Valtatien 4 pääradan seutukuntien alueella välillä Helsinki Tornio on asukkaita yhteensä noin 3.1 miljoonaa, mikä on lähes 60 prosenttia koko maan väestöstä. Ennusteen mukaan väestö kasvaa 12 prosenttia vuoteen 2030, jolloin asukasmäärä nousee noin 3.5 miljoonaan. Työpaikkoja alueella on yhteensä noin 1.4 miljoonaa, mikä vastaa lähes 60 prosenttia koko maan työpaikoista. Helsingin seutukunta on Suomikäytävän suurin asukas- ja työpaikkakeskittymä noin 1.5 miljoonalla asukkaalla ja noin 0.7 miljoonalla työpaikalla. Tämän lisäksi Tallinnan suunnasta on tullut yhä tärkeämpi pendelöintisuunta Helsingin metropolialueelle - nykyään jo noin Viron kansalaista työskentelee Suomessa. Seuraavaksi suurimpia asukas- ja työpaikkakeskittymiä ovat Tampereen, Oulun, Lahden ja Jyväskylän seutukunnat, joissa on yhteensä noin miljoona asukasta ja noin 0.4 miljoonaa työpaikkaa. Yli 70 % koko maan informaatioalojen ja liike-elämän palveluiden työpaikoista sijaitsee Suomi-käytävän alueella. Näillä työpaikoilla on merkittävä rooli henkilöliikenteessä, etenkin kaupunkien välisessä työasialiikenteessä. Suomen kasvu ja hyvinvointi perustuu jatkossa yhä enemmän kasvukeskusten kasvuun. Näiden keskusten välisiä yhteyksiä parantamalla muodostetaan samalla merkittäviä kasvukäytäviä ml. Suomikäytävä. (Keski-Suomen liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto 2011, Nelostie ry 2011, Tilastokeskus 2014). Suomen tuotanto on keskittynyt hyvin voimakkaasti Suomikäytävän vaikutusalueelle. Suomikäytävän seutukuntien osuus koko maan BKT:sta on lähes kaksi kolmannesta (Tilastokeskus 2014). Suomikäytävällä on useita tavaraliikenteen kannalta Suomen merkittävimpiä tuotannollisia keskittymiä: metalliteollisuus (sis. elektroniikkateollisuus); Helsingin, Tampereen, Jyväskylän, Raahen, Oulun ja Kemi-Tornion seutukunnat Metsäteollisuus; Tampereen, Äänekosken, Oulun ja Kemi-Tornion seutukunnat Elintarviketeollisuus ja alkutuotanto; Seinäjoen seutukunta Kauppa; Helsingin seutukunta ja muut suuret kaupunkialueet

68 7 Kuva 4. Väestön kokonaismuutos vuosina ja työpaikkojen määrän muutos vuosina (TEM, LVM, YM 2013). Kuva 5. Työllisten osuus koko väestöstä seutukunnittain vuonna 2010 ja taajamien välinen työssäkäynti vuonna 2009 (TEM, LVM, YM 2013).

69 8 3.3 Infrastruktuuri Suomikäytävän henkilö- ja tavaraliikenteen rataosuus on yhteensä noin 810 km. Tästä neliraiteinen osuus on noin 3 %, kaksiraiteinen osuus noin 30 % ja yksiraiteinen osuus noin 67 %. Neliraiteinen osuus sijaitsee Helsingin ja Keravan välillä. Kaksiraiteisia rataosuuksia on Keravan ja Tampereen välillä sekä Seinäjoen seudulla. Kokkolan ja Ylivieskan välinen kaksoisraide valmistuu vuonna Rata on suojastettu, kauko-ohjattu ja varustettu kulunvalvonnalla. Rataosa Helsinki Laurila on sähköistetty, mutta sähköistys puuttuu väliltä Laurila Tornio. (Liikennevirasto 2014a, Liikennevirasto 2014d). Tieverkon pituus on yhteensä noin 730 km, josta moottoriteiden osuus on noin 30 %, moottoriliikenneteiden osuus noin 5 % ja muiden maanteiden osuus noin 65 %. Moottoritieosuudet sijaitsevat välillä Helsinki Lusi, Jyväskylän ja Oulun seuduilla sekä välillä Maksniemi Tornio. Moottoriliikennetiet sijaitsevat Jyväskylän ja Oulun seuduilla. Tieverkon nopeusrajoitukset vaihtelevat pääosin km/h välillä ja päällysteen leveys noin 6 21 metrin välillä. (Liikennevirasto 2014a). Saimaan alueen syväväylästön kokonaispituus on yhteensä noin 780 km. Sen kulkusyvyys on vähintään 4.2 metriä ja siltojen alikulkukorkeus 5.25 metriä. Syväväyläaluksen maksimipituus koko verkolla on yli 85 metriä (Saimaan kanavassa 82 metriä) ja maksimilasti tonnia. Jokiliikenteen tietopalvelun RIS-järjestelmää ei ole rakennettu syväväyläverkolle. (Liikennevirasto 2014f, Merenkulkulaitos 2008). Kuva 6. Suomikäytävän tie- ja rataverkon ominaisuuksia sekä Saimaan sisävesiverkosto, Saimaan kanava ja tärkeimmät syvävesisatamat (Liikennevirasto 2014a, Merenkulkulaitos 2008).

70 9 Lahti Jyväskylä Oulu Kemi Kuva 7. Suomikäytävän tieyhteyden nopeusrajoitukset (Liikennevirasto 2014a). Lahti Jyväskylä Oulu Kemi Lahti Jyväskylä Oulu Kemi Lahti Jyväskylä Oulu Kemi Kuva 8. Suomikäytävän tieyhteyden päällysteen leveys (Liikennevirasto 2014a). 3.4 Liikenne ja kuljetukset Tavaraliikenteen nykytila Tavaraliikenteessä rataverkon merkitys korostuu etenkin pohjoisessa. Rataosa Kokkola Oulu on Suomen toiseksi kuormitetuin rataosuus miljoonan tonnin vuosittaisilla kuljetusmäärillä (kuva 9). Rataosalla Riihimäki Tampere vuosittaiset kuljetusmäärät ovat miljoonaa tonnia. Noin kolmannes Venäjän transitoliikenteestä Suomen rataverkolla (2 3 miljoonaa tonnia) kuljetetaan välillä Kokkola Oulu. (Liikennevirasto 2014a). Maantieliikenteen osuus tavaraliikenteessä on kasvanut jatkuvasti. Maantieliikenteessä suurimmat kuljetusmäärät ovat välillä Helsinki Äänekoski ja Oulun ympäristössä (kuva 9). Raskaan liikenteen ajoneuvojen määrä nousee yli välillä Helsinki Heinola sekä Jyväskylän ja Oulun seuduilla. Raskaan liikenteen osuus on suuri kaupunkiseutujen ulkopuolella. Tieosilla Jyväskylä Oulu ja Oulu Kemi raskaan liikenteen osuus nousee enimmillään yli 20 prosentin. Tornio Haaparanta rajanylityspaikka on yksi Skandinavian vilkkaimmista maarajanylityspai-

71 10 koista, jossa rekisteröitiin vuonna 2012 yhteensä noin 3.6 miljoonaa ajoneuvoa. (Liikennevirasto 2014a, Tulli 2014). Saimaan (Vuoksen) vesistöalueen tavaraliikenne on vaihdellut 2000-luvulla noin miljoonan tonnin välillä ollen vuonna 2013 yhteensä noin 2.8 miljoonaa tonnia. Tavaraliikenne Saimaan kanavan kautta on 2000-luvulla ollut parhaimmillaan yli 2 miljoonaa tonnia, mutta vuonna 2013 kuljetusmäärät olivat miljoonaa tonnia. (Liikennevirasto 2014f). Saimaan alueen satamista Vuoksen satama (Imatra) kuuluu ydinverkkoon. Jotta sisävesisatama olisi osa kattavaa verkkoa, sataman vuotuinen liikennemäärä täytyy ylittää tonnia. Ainoa Saimaan alueen satama, jonka liikennemäärä täyttää tämän vaatimuksen, on Vuoksen satama. Kuva 9. Suomikäytävän tavaraliikenteen kuljetusvirrat tie- ja rataverkolla vuonna 2013 (Liikennevirasto 2014a, Liikennevirasto 2014f). Suomen ulkomaankaupan kuljetukset olivat vuonna 2012 yhtensä noin 105 miljoonaa tonnia, josta merikuljetusten osuus oli noin 90 prosenttia ja maantiekuljetusten osuus noin 10 prosenttia (Liikennevirasto 2014a, kuva 10). Ulkomaankaupan kannalta tärkeimpiä merisatamia ovat Kilpilahti/Sköldvik (öljysatama) HaminaKotka (metsäteollisuus, kemikaalit ja transito) Helsinki (yleissatama) Kokkola (malmit ja rikasteet, transito) Rauma (metsäteollisuus)

72 11 Naantali (öljysatama) Raahe (terästeollisuus) Kuva 10. Ulkomaan tavaraliikenne satamittain vuonna 2013 (Liikennevirasto 2014a). Etelä-Suomen isot satamat palvelevat koko Suomen yritystoiminnan ulkomaankauppaa (kuva 11). Suomen satamien takamaaselvityksen (2014g) mukaan Suomikäytävällä on merkittävä rooli näissä kuljetuksissa. Rautatiekuljetusten merkitys Suomikäytävällä korostuu etenkin välillä Oulu Kokkola ja tiekuljetuksissa Keski- sekä Etelä-Suomessa. Tuontikuljetuksissa tiekuljetukset ovat hallitsevia alle 300 km kuljetuksissa, joista suurin osa painottuu Kaakkois- ja Etelä-Suomeen. Vientikuljetuksissa tiekuljetukset hallitsevat alle 100 km kuljetuksissa, mutta km pituisissa kuljetuksissa tie- ja rautatiekuljetukset yhtä tärkeitä. Pituuksiltaan km kuljetukset painottuvat Kaakkois-, Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomeen.

73 12 Kuva 11. Suomen satamien vienti- ja tuontikuljetukset tie- ja rataverkolla (Liikennevirasto 2014g) Tavaraliikenne-ennusteet Liikenneviraston valtakunnallisessa tieliikenne-ennusteessa (2014i) arvioitiin liikenteen kehittymistä maakunnittain ja pääväylittäin vuoteen Valtatielle 4 tehtiin oma ennuste maakunnittain sekä keskimääräiselle vuorokausiliikenteelle (KVL) että raskaan liikenteen keskimääräiselle vuorokausiliikenteelle (KVLRAS). Ennusteen mukaan raskaan liikenteen kasvukertoimet vuoden 2013 ja 2030 vaihtelevat 10 ja 15 prosentin välillä (kuva 12). Ennusteen suurimmat epävarmuustekijät liittyvät sekä henkilö- että tavaraliikenteessä bruttokansantuotteen kehittymiseen. Kuorma-autojen keskimääräisellä kuorman painolla on vaikutusta raskaan liikenteen määrään, mutta tieliikenteen kokonaissuoritteen kannalta merkitys on vähäinen.

74 13 Lahti Jyväskylä Oulu Kemi Lahti Jyväskylä Oulu Kemi Kuva 12. Keskimääräinen vuorokausiliikenne sekä raskaan liikenteen keskimääräinen vuorokausiliikenne Suomikäytävän tieverkolla vuonna 2013 sekä ennuste vuodelle 2030 (Liikennevirasto 2014i). Liikenneviraston rataverkon tavaraliikenne-ennusteessa 2035 (2014c) arvioitiin rataverkon tavaraliikenteen kehittymistä rataosittain vuosille 2025 ja Perusennusteen mukaan Suomikäytävän rataverkon rataosien kuljetusmäärät kasvavat vuodesta 2013 yhteensä noin 7 prosenttia vuoteen 2025 mennessä, jonka jälkeen kokonaisliikennemäärät laskevat muutaman prosentin vuoteen 2035 (kuva 13). Rataosalla Helsinki Tampere kasvu välillä on noin 16 prosenttia, rataosalla Tampere Oulu noin 1 prosentti, rataosalla Oulu Kemi noin 4 prosenttia ja rataosalla Kemi Tornio jopa noin 100 prosenttia. Rataosalle Tornio Haaparanta ei laadittu erikseen ennustetta, mutta kuljetusmäärien arvellaan pysyvän nykyisellä tasolla tai hiukan laskevan. Rataverkon tavaraliikenne-ennusteen suurimmat epävarmuudet liittyvät Venäjän ja Suomen välisiin kuljetuksiin ja transitoliikenteeseen. Näihin vaikuttavat mm. taloudelliset muuttujat, Venäjän politiikka sekä Suomen kauttakulkureitin kilpailukyky suhteessa Venäjän ja Baltian satamien sekä muun väyläinfrastruktuurin kilpailukykyyn. Suomen sisäisessä liikenteessä merkittävimmät epävarmuudet liittyvät metsäteollisuuden ja kaivostuotannon kehittymiseen sekä niissä käytettäviin reitteihin ja kuljetustapoihin. Perusennusteessa ei ole huomioitu esimerkiksi kuljetusmääriltään merkittävimpien uusien kaivoshankkeiden Soklin ja Hannu-

75 14 kaisen mahdollisia kuljetuksia. Maksimiskenaariossa koko rataverkon tavaraliikenteen ennuste on noin 20 prosenttia korkeampi kuin perusennusteessa. Tästä merkittävä osa kohdistuisi Suomikäytävän rataverkolle. (Liikennevirasto 2014c). Kuva 13. Suomikäytävän rataverkon tavaraliikenteen kuljetusvirrat vuonna 2013 ja perusennusteen mukaiset muutosprosentit rataosittain vuoteen 2025 sekä koko Suomen rataverkon kuljetusennuste vuodelle 2025 (1000 nettotonnia) (Liikennevirasto 2014c) Henkilöliikenteen nykytila Suomikäytävän rataverkolla välillä Helsinki Riihimäki on tiheä tarjonta lähijunaliikenteessä. Rataosa Helsinki Tampere on Suomen vilkkaimmin liikennöity kaukoliikenteen rataosa miljoonalla vuosittaisella matkustajalla ja Tampere Seinäjoki Oulu puolestaan yksi tiheimmin liikennöidyistä yksiraiteisista rataosista Suomessa miljoonalla vuosittaisella matkustajalla. (kuva 14, Liikennevirasto 2014a)

76 15 Kuva 14. Henkilöliikenteen matkustajamäärät erikseen Suomikäytävän rataverkolla sekä koko Suomen rataverkolla vuonna 2013 (Liikennevirasto 2014a). Maantieliikenteessä suurimmat liikennemäärät löytyvät välillä Helsinki Lahti sekä Oulun ja Jyväskylän seuduilla, jossa keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) ylittää ajoneuvon rajan (kuvat 15 ja 16). Pitkänmatkaisen liikenteen osuus on suuri koko tieverkolla suuria kaupunkiseutuja lukuun ottamatta. Välillä Jyväskylä Oulu pitkänmatkaisen liikenteen osuus koko liikenteestä on enimmillään noin 90 prosenttia. (Liikennevirasto 2014a, Liikennevirasto 2013b).

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 4/2015 20.2.2015

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 4/2015 20.2.2015 Aika: 20.2.2015 klo 8.08-9.30 Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Yhtymäkokous pöytäkirja 1/2009 13.1.2009

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Yhtymäkokous pöytäkirja 1/2009 13.1.2009 Aika: 13.1.2009 klo 9.00-9.30 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Päätöksentekijät Kangasalan kunta Lempäälän kunta Nokian kaupunki Oriveden

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 12/2015 14.8.2015. Aika: 14.8.2015 klo 8.02-10.00 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 12/2015 14.8.2015. Aika: 14.8.2015 klo 8.02-10.00 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A Aika: 14.8.2015 klo 8.02-10.00 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 20/2014 19.12.2014

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 20/2014 19.12.2014 Aika: 19.12.2014 klo 8.05-10.05 Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous asialista 1/2014 17.1.2014

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous asialista 1/2014 17.1.2014 Aika: 17.1.2014 klo 8.04-9.20 Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A. 2. Krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Hakari Kari

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus pöytäkirja 3/2015 25.3.2015

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus pöytäkirja 3/2015 25.3.2015 Aika: 25.3.2015 klo 9.05-11.45 Paikka: Hotelli Tammer, Teknillisen seuran kabinetti, Satakunnankatu 13 Osallistujat: jäsenet: varajäsenet: Ikonen Anna-Kaisa, pj. Siren Elina Rissanen Helena, 1. vpj. Skogberg

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 18/2015 4.12.2015. Aika: 4.12.2015 klo 8.15-10.25 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 18/2015 4.12.2015. Aika: 4.12.2015 klo 8.15-10.25 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A Aika: 4.12.2015 klo 8.15-10.25 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus pöytäkirja 3/2014 26.3.2014

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus pöytäkirja 3/2014 26.3.2014 Aika: 26.3.2014 klo 8.30 10.04 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A. 2. Krs. Osallistujat: jäsenet: Ikonen Anna-Kaisa, pj. Rissanen Helena, 1. vpj. Perämaa Ari 2. vpj. Aaltonen Mikko Aleksovski Atanas

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011 Aika: 11.5.2011 klo 14.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj.

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ ESITYSLISTA 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT Aika 27.3.2009 klo 13.00 14.50 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Tarja Marjamäki Nokia puheenjohtaja

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Maankäyttö ja asuminen työryhmä muistio 8/2014 10.11.2014

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Maankäyttö ja asuminen työryhmä muistio 8/2014 10.11.2014 Aika: maanantaina 10.11.2014 klo 11.00 13.00. Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Satakunnankatu 18 A (2. krs), Tampere Osallistujat: Maankäyttö ja asuminen työryhmä: Kari Kankaala johtaja Tampere,

Lisätiedot

ELINVOIMAINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU - TULEVAISUUDEN VAIHTOEHDOT VAIKUTUKSINEEN -SELVITYS

ELINVOIMAINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU - TULEVAISUUDEN VAIHTOEHDOT VAIKUTUKSINEEN -SELVITYS ELINVOIMAINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU - TULEVAISUUDEN VAIHTOEHDOT VAIKUTUKSINEEN -SELVITYS Ohjausryhmä MUISTIO Aika Torstai 26.9.2013 klo 10.06 11.56 Paikka Tampere-talo, kokoustila Sonaatti 1 Osallistujat

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 5/2015 6.3.2015

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 5/2015 6.3.2015 Aika: 6.3.2015 klo 8.10-10.05 Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 3/2015 25.3.2015

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 3/2015 25.3.2015 Seutuhallitus esityslista 3/2015 25.3.2015 Aika: 25.3.2015 klo 9.00 Paikka: Hotelli Tammer, Teknillisen seuran kabinetti, Satakunnankatu 13 Aamukahvi klo 8.30 alkaen. Kokouksen jälkeen klo 11 on mahdollisuus

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Ilmastostrategian seuranta muistio 1/2011 13.6.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Ilmastostrategian seuranta muistio 1/2011 13.6.2011 Aika: maanantai 13.6.2011 klo 13:00, Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Kutsutut Anttonen Kaisu ympäristöpäällikkö Tampere, pj. Välimäki Pauli hankkeen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 20/2013 5.12.2013

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 20/2013 5.12.2013 Aika: 5.12.2013 klo 8.10-10.25 Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A. 2. Krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kansliapäällikkö Pirkkala Hakari

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 7/2009 PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 7/2009 PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ MUISTIO 7/2009 Aika 20.11.2009, alkaen klo 12.00 13.34 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Leena Viitasaari Tampere puheenjohtaja (x) Anni Aalto

Lisätiedot

Reino Ojala Sirpa Köppä

Reino Ojala Sirpa Köppä Aika: 18.4.2007 klo 9:07 9:44 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Finlaysonin alue, Media 54 rakennus 2 krs. Satakunnankatu 18 A Päätöksentekijät: Ojala Reino puheenjohtaja Kivistö Anneli 4 8

Lisätiedot

Lentoliikenteen pitkäjänteinen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla. Ehdotus kunnille, kjk 2.4 ja sh 29.4

Lentoliikenteen pitkäjänteinen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla. Ehdotus kunnille, kjk 2.4 ja sh 29.4 Lentoliikenteen pitkäjänteinen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla Ehdotus kunnille, kjk 2.4 ja sh 29.4 Esityksen tavoitteena kuntien sitouttaminen yhteiseen kehittämiseen 1. Millainen on kuntien tahtotila

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 7/2014 25.4.2014

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 7/2014 25.4.2014 Aika: 25.4.2014 klo 8.05-9.55 Paikka: Tampere-talo, Opus 2-kabinetti, Yliopistonkatu 55 Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Hakari Kari tilaajajohtaja

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 6/2015 2.4.2015

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 6/2015 2.4.2015 Aika: 2.4.2015 klo 8.07-10.10 Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ MUISTIO 6/2011 11.10.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ MUISTIO 6/2011 11.10.2011 AIKA 11.10.2011 klo 14.00 15.35 PAIKKA Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. OSALLISTUJAT Marjamäki Tarja perusturvajohtaja Nokia, pj. Hakari Kari kehitysjohtaja

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU OPETUSTYÖRYHMÄ MUISTIO 2/2013 14.3.2014

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU OPETUSTYÖRYHMÄ MUISTIO 2/2013 14.3.2014 Aika: 14.3.2014 klo 12.30-13.59 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A. 2 krs. Osallistujat: Pia Kola-Torvinen kasvatus- ja opetuspäällikkö Tampere Jorma Suonio tuotantojohtaja Tampere Leena Pöntynen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ MUISTIO 3/2012 20.4.2012

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ MUISTIO 3/2012 20.4.2012 Aika: Perjantai 20.4.2012 klo 13.25- Paikka: Juvenes Attila, Yliopistonkatu 38, Tampere Osallistujat: Kutsutut: Autio Irma varhaiskasvatuksen johtaja Ylöjärvi, pj Aalto-Ropo Anni päivähoidon johtaja Kangasala

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 11/2015 16.12.2015

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 11/2015 16.12.2015 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 11/2015 16.12.2015 Aika: 16.12.2015 klo 9.00 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: jäsenet: Ikonen Anna-Kaisa, pj. Rissanen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 1/2015 28.1.2015

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 1/2015 28.1.2015 Seutuhallitus esityslista 1/2015 28.1.2015 Aika: 28.1.2015 klo 9.00 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A. 2. Krs. Osallistujat: jäsenet: Ikonen Anna-Kaisa, pj. Rissanen Helena, 1. vpj. Perämaa Ari

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VAPAA-AIKATYÖRYHMÄ MUISTIO 1/2015 23.1.2015

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VAPAA-AIKATYÖRYHMÄ MUISTIO 1/2015 23.1.2015 Aika: klo 9 10.11 Paikka: Ryhmähuone 3, Virastotalon 5. krs. Osallistujat: Lauri Savisaari tilaajapäällikkö Tampere pj. Toimi Jaatinen tuotantojohtaja Tampere Marko Ojala vs.vapaa-aikajohtaja Ylöjärvi

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN PÖYTÄKIRJA 1/2008 KUNTAYHTYMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN PÖYTÄKIRJA 1/2008 KUNTAYHTYMÄ Aika: 25.6.2008 klo 11.05-12.04 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2 krs. Osallistujat Päätöksentekijät Kangasalan kunta Lempäälän kunta Nokian kaupunki Pirkkalan

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 7/2015 17.4.2015

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 7/2015 17.4.2015 Aika: 17.4.2015 klo 8.03-10.30 Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelma. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 8.2.2011

Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelma. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 8.2.2011 Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelma Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 8.2.2011 Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 355 749 asukasta Kasvu 1 % Kasvun kärki kehyksellä Väestö

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS 1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS KOKOUSAIKA 13.4.2012 klo 9.00-14.20 KOKOUSPAIKKA Lopen kunnantalo, kokoushuone II LÄSNÄ Ukkola Marja puheenjohtaja, pöytäkirjanpitäjä 30 34 Tuomi Vilho varapuheenjohtaja,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2008 HYVINVOINTIPALVELUT SIVISTYSTOIMEN ALATYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2008 HYVINVOINTIPALVELUT SIVISTYSTOIMEN ALATYÖRYHMÄ MUISTIO 2/2008 HYVINVOINTIPALVELUT Aika 18.4.2008 klo 10.00 11.15 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Läsnä Nina Lehtinen Lempäälä puheenjohtaja (x) Leena

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT SEUTUSIVISTYS

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT SEUTUSIVISTYS MUISTIO 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT Aika 15.4.2009 klo 9.00 11.05 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Nina Lehtinen Lempäälä puheenjohtaja (x)

Lisätiedot

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto PÖYTÄKIRJA TURUN KAUPUNKISEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ OHJAUSRYHMÄ aika: torstai 7.11.2013 klo 9.15 11.00 paikka: Varsinais-Suomen liitto, Ratapihankatu 36, kokoushuone Tammi kutsutut: Jarkko Virtanen,

Lisätiedot

Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne. Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen

Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne. Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen Esitykseni Sopimusmenettelyn lähtökohdat Kaupunkiseudun tavoitteet MAL3-kierrokselle Tavoitteista toimenpiteisiin

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sivistysfoorumi 27.10.2014

Etelä-Pohjanmaan sivistysfoorumi 27.10.2014 Toisen asteen koulutuksen suuntaviivoja Etelä-Pohjanmaan sivistysfoorumi 27.10.2014 Reija Lepola, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä kuntayhtymän johtaja, rehtori Reija.lepola@sedu.fi 040 830 4256 KEHYSPÄÄTÖS

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VARHAISKASVATUKSEN TYÖRYHMÄ MUISTIO 2/2015 19.2.2015

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VARHAISKASVATUKSEN TYÖRYHMÄ MUISTIO 2/2015 19.2.2015 Aika: 19.2.2015 klo 13.00 Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A 2.krs Osallistujat: Autio Irma varhaiskasvatuksen johtaja Ylöjärvi, pj Aalto-Ropo Anni varhaiskasvatuksen johtaja Kangasala,

Lisätiedot

SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Kokouspäivämäärä Sivu Yhtymähallitus 22.1.2015 1. Sataedu Kokemäki, Suoratie 1, aulaluokka

SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Kokouspäivämäärä Sivu Yhtymähallitus 22.1.2015 1. Sataedu Kokemäki, Suoratie 1, aulaluokka Yhtymähallitus 22.1.2015 1 AIKA Torstai 22.1.2015 klo 17.00-18.10 PAIKKA Sataedu Kokemäki, Suoratie 1, aulaluokka PÄÄTÖKSENTEKIJÄT Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Kalle Virta, puheenjohtaja Ari Harju,

Lisätiedot

PUUMALAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2014 1. 1 Tutustuminen ruokapalveluiden toimintaan 3

PUUMALAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2014 1. 1 Tutustuminen ruokapalveluiden toimintaan 3 PUUMALAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2014 1 Tarkastuslautakunta Aika 13.02.2014 klo 13:00-16:15 Paikka Kunnanhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat 1 Tutustuminen ruokapalveluiden toimintaan 3 2 Kunnanjohtaja

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ MUISTIO 5/2011 19.8.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ MUISTIO 5/2011 19.8.2011 AIKA PERJANTAI 19.8.2011 KLO 12.00 14.05 PAIKKA KOKOUSHUONE KARUSELLI, VANHA KIRJASTOTALO KESKUSTORI 4, 1. KRS. OSALLISTUJAT Viitasaari Leena päivähoidon johtaja Tampere, pj. Aalto Ropo Anni päivähoidon

Lisätiedot

Puronvarsi-Syrjälä Tuula. Poissa: Lahtinen Helena, Luoma Riitta, Nyrhilä Jaakko, Panula Aaro, Rajala Lasse, Ylitalo Teppo

Puronvarsi-Syrjälä Tuula. Poissa: Lahtinen Helena, Luoma Riitta, Nyrhilä Jaakko, Panula Aaro, Rajala Lasse, Ylitalo Teppo 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 29.1.2013 klo 19.00 19.30 KOKOUSPAIKKA Keskustan seurakuntatalo, alasali Läsnä: Äystö Leena, pj Hakola Anni Haukkala Pentti Hietala Heikki Joutsiniemi Juha Kangasluoma Pentti Kontola

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ

TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ työryhmä 14.10.2015 1. Kokouksen avaus, läsnäolijat ja järjestäytyminen 2. Edellisen kokouksen muistio 31.8.2015 ja ajankohtaiset asiat 3. MAL (aie)sopimusvalmistelu

Lisätiedot

Sataedu Kokemäki, Suoratie 1, aulaluokka

Sataedu Kokemäki, Suoratie 1, aulaluokka KOKOUSKUTSU 1 SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Sivu Yhtymähallitus 16.1.2015 1 KOKOUSAIKA Torstai 22.1.2015 klo 17.00 KOKOUSPAIKKA Sataedu Kokemäki, Suoratie 1, aulaluokka 1 Ammatillisen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 8/2015 30.4.2015

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 8/2015 30.4.2015 Aika: 30.4.2015 klo 8.00-9.05 Paikka: Finlaysonin alueella, Werstas-museolla, Galleria Bertel, Väinö Linnan aukio 8. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

OAJ:n Pirkanmaan alueyhdistyksen järjestämä keskustelutilaisuuden toisen asteen koulutuksen yhteistyöselvityksestä.

OAJ:n Pirkanmaan alueyhdistyksen järjestämä keskustelutilaisuuden toisen asteen koulutuksen yhteistyöselvityksestä. OAJ:n Pirkanmaan alueyhdistyksen järjestämä keskustelutilaisuuden toisen asteen koulutuksen yhteistyöselvityksestä. kehittämispäällikkö Juha Karvonen 17.3.2011 Selvitystyöhön kohteena olevat asiat 1. Kuvataan

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 26.11.2013. 1 Meri-Lapin kehittämiskeskus ry

JOHTOSÄÄNTÖ 26.11.2013. 1 Meri-Lapin kehittämiskeskus ry MERI-LAPIN KEHITTÄMISKESKUS RY 1 (4) JOHTOSÄÄNTÖ 26.11.2013 1 Meri-Lapin kehittämiskeskus ry Meri-Lapin kehittämiskeskus ry (jäljempänä kehittämiskeskus) on Kemin ja Tornion kaupunkien sekä Keminmaan,

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 6/2015 42. Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kh Piällysmies. Otsikko Sivu

Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 6/2015 42. Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kh Piällysmies. Otsikko Sivu Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 6/2015 42 Tarkastuslautakunta Kokousaika 16.12.2015 kello 15:00-18:00 Kokouspaikka Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kh Piällysmies Asialista: Otsikko

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS 1 Tarkastuslautakunta 2013 2016 PÖYTÄKIRJA 3/2014 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS KOKOUSAIKA 25.4.2014 klo 9.00 13.05 KOKOUSPAIKKA Lopen kunnantalo, kokoushuone II LÄSNÄ Myllykoski Satu puheenjohtaja Naakka

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 7/2015 26.8.2015

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 7/2015 26.8.2015 Seutuhallitus esityslista 7/2015 26.8.2015 Aika: 26.8.2015 klo 9.00 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat: jäsenet: Ikonen Anna-Kaisa, pj. Rissanen Helena, 1. vpj. Perämaa Ari

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 7/2014 27.10.2014

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 7/2014 27.10.2014 Aika: keskiviikko 1.10.2014 klo 9:15 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2.krs Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VARHAISKASVATUKSEN TYÖRYHMÄ MUISTIO 6/2013 1.11.2013

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VARHAISKASVATUKSEN TYÖRYHMÄ MUISTIO 6/2013 1.11.2013 Aika: 1.11.2013 klo 13.00-15.00 Paikka: Kuntayhtymän väliaikainen kokoustila, Satakunnankatu 18 A 1. krs. (Kartta liitteenä extranetissä) Osallistujat: Autio Irma varhaiskasvatuksen johtaja Ylöjärvi, pj

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 11/2014 19.6.2014

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 11/2014 19.6.2014 Aika: 19.6.2014 klo 8.00 Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala tilalla: Kivineva

Lisätiedot

SEUDULLINEN HAKEUTUMISMAHDOLLISUUS PÄIVÄHOITOON- SOPIMUS PÄIVÄHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ KUNTIEN VÄLISENÄ OSTOPALVELUNA

SEUDULLINEN HAKEUTUMISMAHDOLLISUUS PÄIVÄHOITOON- SOPIMUS PÄIVÄHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ KUNTIEN VÄLISENÄ OSTOPALVELUNA SEUDULLINEN HAKEUTUMISMAHDOLLISUUS PÄIVÄHOITOON- SOPIMUS PÄIVÄHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ KUNTIEN VÄLISENÄ OSTOPALVELUNA Tampereen kaupunkiseudun kunnat (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SEUTUSIVISTYS MUISTIO 3/2015 16.4.2015

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SEUTUSIVISTYS MUISTIO 3/2015 16.4.2015 Aika: 16.4.2015 klo 10.00 Paikka: Sokos Hotel Alexandra, Jyväskylä Osallistujat: Lehtinen Nina sivistysjohtaja Lempäälä, pj. Erkkilä Tuomas koulutoimenjohtaja Nokia, vpj Kivekäs Pekka tilaajapäällikkö

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 35. Raatihuone, kaupunginhallituksen kokoushuone. MUUT Samola Riitta JHTT, BDO Audiator Oy, sihteeri

LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 35. Raatihuone, kaupunginhallituksen kokoushuone. MUUT Samola Riitta JHTT, BDO Audiator Oy, sihteeri LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 35 Tarkastuslautakunta AIKA 12.05.2015 klo 17:30-21:07 PAIKKA Raatihuone, kaupunginhallituksen kokoushuone LÄSNÄ Lohenoja Pertti puheenjohtaja Hagfors Kari varapuheenjohtaja

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VARHAISKASVATUKSEN TYÖRYHMÄ MUISTIO 3/2013 14.6.2013

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VARHAISKASVATUKSEN TYÖRYHMÄ MUISTIO 3/2013 14.6.2013 Aika: 14.6.2013 klo 14.00-15.15 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A 2. krs. Osallistujat: Autio Irma varhaiskasvatuksen johtaja Ylöjärvi, pj Aalto-Ropo Anni päivähoidon johtaja Kangasala Salonen

Lisätiedot

PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA Sivu. Kokouspäivä SIVISTYSLAUTAKUNTA 30.10.2013 63

PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA Sivu. Kokouspäivä SIVISTYSLAUTAKUNTA 30.10.2013 63 KOKOUSKUTSU ASIALISTA SIVISTYSLAUTAKUNTA 30.10.2013 63 KOKOUSAIKA Keskiviikkona 30.10.2013 klo 18.00-19.15 KOKOUSPAIKKA Pelkosenniemen koulu KÄSITELTÄVÄT ASIAT Pykälä no Sivu Asia 46 65 Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Työpajan 27.5 teemat 1. Sopimusmenettelyn tavoitteet 2. Sopimuksen teemat ja

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla

Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISSEMINAARI 12.5.2015 Nina Lehtinen Seutusivistys työryhmän puheenjohtaja Aineistot: Tampereen kaupunkiseutu ja

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Viestitie 2 87700 KAJAANI Tarkastuslautakunta 2.3.2010 nro 1/2010

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Viestitie 2 87700 KAJAANI Tarkastuslautakunta 2.3.2010 nro 1/2010 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) KOKOUSAIKA Tiistai 2.3.2010 kello 9.00 13.00 KOKOUSPAIKKA Kuhmon kaupungintalo Kaupunginhallituksen kokoushuone, Joki 88900 KUHMO SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä

Lisätiedot

Toisen asteen koulutusyhteistyön tiivistäminen ja opistoyhteistyön tulevaisuus - työsuunnitelmaehdotus 16.3.2015

Toisen asteen koulutusyhteistyön tiivistäminen ja opistoyhteistyön tulevaisuus - työsuunnitelmaehdotus 16.3.2015 Toisen asteen koulutusyhteistyön tiivistäminen ja opistoyhteistyön tulevaisuus - työsuunnitelmaehdotus 16.3.2015 Lähtökohdat Toimintaympäristön muutos OKM valmisteli toisen asteen koulutuksen rakenne-

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 4/2010 HYVINVOINTIPALVELUT SEUTUSIVISTYS

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 4/2010 HYVINVOINTIPALVELUT SEUTUSIVISTYS MUISTIO 4/2010 HYVINVOINTIPALVELUT Aika 21.4.2010 klo 9.00 11.30 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Nina Lehtinen Lempäälä puheenjohtaja ( )

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2011 PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2011 PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ MUISTIO 2/2011 Aika 14.3.2011, klo 12.00 13.35 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Leena Viitasaari Tampere puheenjohtaja (x) Kirsi Vattulainen

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 39 2 PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA 39 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 40

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 39 2 PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA 39 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 40 37 Nuorisovaltuusto 22.5.2014 AIKA 22.5.2014 klo 16.30 PAIKKA Nuorisotila Nurkka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 39 2 PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN

Lisätiedot

PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA Sivu 38 Sivistyslautakunta No 28.10.2009 4/2009. Pelkosenniemen koululla, käsityöluokka

PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA Sivu 38 Sivistyslautakunta No 28.10.2009 4/2009. Pelkosenniemen koululla, käsityöluokka PELKOSENNIEMEN KUNTA PÖYTÄKIRJA Sivu 38 No 28.10.2009 4/2009 KOKOUSAIKA Keskiviikkona 28.10.2009 kello 14.00 14.55 KOKOUSPAIKKA Pelkosenniemen koululla, käsityöluokka SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Varsinaiset

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VAPAA AIKATYÖRYHMÄ MUISTIO 4/2014 1.9.2014

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VAPAA AIKATYÖRYHMÄ MUISTIO 4/2014 1.9.2014 Aika: klo 13.15 15.00 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A 2. krs. Osallistujat: Lauri Savisaari tilaajapäällikkö Tampere pj. Toimi Jaatinen tuotantojohtaja Tampere Sami Yli Pihlaja vapaa aikajohtaja

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 6/2010 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 6/2010 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ MUISTIO 6/2010 Aika 14.12.2010 klo 13.00 15.30 Paikka UKK instituutti, kokoustila kesä Kaupinpuistonkatu 1, Tampere Osallistujat Tarja Marjamäki Nokia puheenjohtaja (x) Raija Harju Kangasala 1. varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Seutuhallitus päätti 30.3.2011 pyytää kunnilta lausunnot periaateluonnoksesta. Lausuntopyynnössä kuntia pyydettiin pohtimaan seuraavia asioita:

Seutuhallitus päätti 30.3.2011 pyytää kunnilta lausunnot periaateluonnoksesta. Lausuntopyynnössä kuntia pyydettiin pohtimaan seuraavia asioita: Kaupunginhallitus 182 21.05.2012 Kehittämisjaosto 8 14.06.2012 SEUDULLISET PERIAATTEET YHDYSKUNTARAKENTEEN HAJAUTUMISEN EHKÄISEMISEKSI Khall 182 "Seutujohtaja Nurminen 14.4.2012 Tampereen kaupunkiseudun

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 9/2015 28.10.2015

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 9/2015 28.10.2015 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 9/2015 28.10.2015 Aika: 28.10.2015 klo 9.00 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A Osallistujat: jäsenet: Ikonen Anna-Kaisa, pj. Rissanen Helena, 1.

Lisätiedot

Ritva Lill-Smeds, jäsen

Ritva Lill-Smeds, jäsen Tarkastuslautakunta 2009-2012 18.05.2010 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 18.05.2010 klo 15.00 19.35 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET Kunnanvirasto Yhteispalvelupisteen kokoustila Lapinjärvi Mats Antas, puheenjohtaja

Lisätiedot

Kielellisten palvelujen toimikunta 15.06.2015 PÖYTÄKIRJA 1/2015

Kielellisten palvelujen toimikunta 15.06.2015 PÖYTÄKIRJA 1/2015 Kielellisten palvelujen toimikunta 15.06.2015 PÖYTÄKIRJA 1/2015 1 Kokouksen avaus 2 Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 Pöytäkirjan tarkastajat 4 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 5 Ajankohtaiset

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 37. Otsikko Sivu 29 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 39 30 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 40

VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 37. Otsikko Sivu 29 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 39 30 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 40 VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 37 Hyvinvointilautakunta 08.06.2015 AIKA 8.6.2015 klo 18:00 18.34 PAIKKA Kunnanhallituksen kokoushuone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 29 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SEUTUSIVISTYS MUISTIO 9/2011 2.11.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SEUTUSIVISTYS MUISTIO 9/2011 2.11.2011 AIKA KESKIVIIKKO 2.11.2011 KLO 12.30 14.10 PAIKKA JUVENES KOKOUSKESKUS, LUENTOSALI 2 (3. KRS.) ÅKERLUNDINKATU 1 OSALLISTUJAT Lehtinen Nina sivistysjohtaja Lempäälä, pj. Helin Matti vs. koulutoimenjohtaja

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS 1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS KOKOUSAIKA 26.4.2010 klo 9.00 14.15 KOKOUSPAIKKA Lopen kunnantalo, kokoushuone II LÄSNÄ Ukkola Marja puheenjohtaja Tuomi Vilho varapuheenjohtaja Nummela Ritva varajäsen Laukkanen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 3/2010 PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 3/2010 PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ MUISTIO 3/2010 Aika 9.4.2010, klo 12.00 14.15 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Leena Viitasaari Tampere puheenjohtaja (x) Anni Aalto Ropo Kangasala

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 3/2016 18.5.2016

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 3/2016 18.5.2016 Aika: torstai 21.4.2016 klo 9:15 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2.krs Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Korhonen Jouni tekninen johtaja Pirkkala,

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA. Perjantai 23.05.2014 klo 13.00-15.30. Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO. Perjantai 23.05.2014

PÖYTÄKIRJA. Perjantai 23.05.2014 klo 13.00-15.30. Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO. Perjantai 23.05.2014 Tarkastuslautakunta PÖYTÄKIRJA Nro/vuosi 3/2014 Sivu 1 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OL- LEET JÄSENET Perjantai 23.05.2014 klo 13.00-15.30 Kunnanviraston kokoushuone, os. Tervontie 4 72210 TERVO Jäsen

Lisätiedot

SEUDULLINEN HAKEUTUMISMAHDOLLISUUS PÄIVÄHOITOON- SOPIMUS PÄIVÄHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ KUNTIEN VÄLISENÄ OSTOPALVELUNA

SEUDULLINEN HAKEUTUMISMAHDOLLISUUS PÄIVÄHOITOON- SOPIMUS PÄIVÄHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ KUNTIEN VÄLISENÄ OSTOPALVELUNA SEUDULLINEN HAKEUTUMISMAHDOLLISUUS PÄIVÄHOITOON- SOPIMUS PÄIVÄHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ KUNTIEN VÄLISENÄ OSTOPALVELUNA Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat sopineet päivähoidon hakeutumisen laajentamisesta

Lisätiedot

Selvitystyö toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kehittämiseksi

Selvitystyö toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kehittämiseksi Selvitystyö toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kehittämiseksi Toisen asteen koulutuksen kehittämisseminaari Technopolis Yliopistonrinne 12.5.2015 palvelutuotantojohtaja Tarja

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS

TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS 1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN KOKOUS KOKOUSAIKA 19.02.2010 klo 9.00 15.00 KOKOUSPAIKKA Lopen kunnantalo, kokoushuone II ja Launosten päiväkoti LÄSNÄ Ukkola Marja puheenjohtaja Tuomi Vilho varapuheenjohtaja Nummela

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SEUTUSIVISTYS MUISTIO 10/2012 11.12.2012

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SEUTUSIVISTYS MUISTIO 10/2012 11.12.2012 Aika: 11.12.2012 klo 10.45 Paikka: Kokous- ja juhlakeskus Kiviranta, Pirkkala. Osallistujat: Lehtinen Nina sivistysjohtaja Lempäälä, pj. Erkkilä Tuomas koulutoimenjohtaja Nokia Järvelä Kristiina tuotantojohtaja

Lisätiedot

SEUTUVIESTINNÄN HYVÄ KÄYTÄNTÖ JÄSENKUNNASSA

SEUTUVIESTINNÄN HYVÄ KÄYTÄNTÖ JÄSENKUNNASSA 1 SEUTUVIESTINNÄN HYVÄ KÄYTÄNTÖ JÄSENKUNNASSA Seutuhallituksen hyväksymä 29.5.2008 YLEISTÄ...2 SEUTUYKSIKÖN TOIMENPITEET...2 JÄSENKUNTIEN TOIMENPITEET...3 Virka- ja toimihenkilöt...3 Luottamushenkilöt...4

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TAMPEREEN SEUDUN VESIHUOLLOSTA. Tekpan seutuseminaari 23.3.2011. Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi

AJANKOHTAISTA TAMPEREEN SEUDUN VESIHUOLLOSTA. Tekpan seutuseminaari 23.3.2011. Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi AJANKOHTAISTA TAMPEREEN SEUDUN VESIHUOLLOSTA Tekpan seutuseminaari 23.3.2011 Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi 1 KÄYNNISSÄ OLEVIA SEUDULLISIA HANKKEITA Sako ja umpikaivolietteiden keräystyön järjestäminen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN MAL-SIDOSRYHMÄFOORUMI

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN MAL-SIDOSRYHMÄFOORUMI TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN MAL-SIDOSRYHMÄFOORUMI Tampere-talo, Tampere 2.10.2015 SOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT I. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 II. MAL2-aiesopimus III. Sipilän hallitusohjelma

Lisätiedot

VESILAHDEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1. jäsen jäsen

VESILAHDEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1. jäsen jäsen VESILAHDEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 Aika: 20.5.2013 klo 17.30-18.00 Paikka: Seurakuntatalo Osallistujat Päätöksen tekijät Henttinen Harri Ali-Löytty Lahja Bergius Panu Forsman Maria Kesola Anneli Luukkaala

Lisätiedot

Muonion kunta Esityslista/Pöytäkirja 8/2013 Sivistyslautakunta

Muonion kunta Esityslista/Pöytäkirja 8/2013 Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Kokoustiedot Aika 7.11.2013 klo 18.00-19.05 Paikka Yläkoulun opettajainhuone Asiat 100 Kokouksen avaaminen 101 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 102 Pöytäkirjantarkastajien valinta

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 5/2009 HYVINVOINTIPALVELUT SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 5/2009 HYVINVOINTIPALVELUT SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ MUISTIO 5/2009 HYVINVOINTIPALVELUT Aika 26.8.2009 klo 13.02 15.41 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Tarja Marjamäki Nokia puheenjohtaja (x)

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 12.6.2015

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 10/2015 12.6.2015 Aika: 11.6.2015 klo 9.00-11.45. ja 12.6.2015 klo 8.30-9.15. Paikka: Tampere-Oulu-Tampere Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 9/2015 29.5.2015 Aika: 29.5.2015 klo 8.00-10.05 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö

Lisätiedot

KOKOUSPÖYTÄKIRJA. Maanantai 10.10.2011 klo 18:30-20:55. Kumpulainen Tanja, varapj. Kekkonen Kyllikki

KOKOUSPÖYTÄKIRJA. Maanantai 10.10.2011 klo 18:30-20:55. Kumpulainen Tanja, varapj. Kekkonen Kyllikki KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro/vuosi 8/2011 Sivu 1 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OL- LEET JÄSENET MUUT SAAPUVILLA OLLEET Maanantai 10.10.2011 klo 18:30-20:55 Kunnnanviraston kokoushuone Jäsen Paikalla Varajäsen

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

PELKOSENNIEMEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Viranomainen Kunnanhallitus 15.05.2012 80

PELKOSENNIEMEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Viranomainen Kunnanhallitus 15.05.2012 80 Kunnanhallitus 15.05.2012 80 Kunnanhallitus 46, 47, 48 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Khall 46 Valtuuston 11.12.2008 hyväksymän hallintosäännön 5 mukaan kokouskutsu kunnanhallituksen jäsenille

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU OPETUSTYÖRYHMÄ MUISTIO 3/2013 14.3.2014

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU OPETUSTYÖRYHMÄ MUISTIO 3/2013 14.3.2014 Aika: 28.4.2014 klo 13.11- Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A. 2 krs. Osallistujat: Pia Kola-Torvinen kasvatus- ja opetuspäällikkö Tampere Jorma Suonio tuotantojohtaja Tampere Leena Pöntynen opetuspäällikkö

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Ilmastostrategian koordinaatio muistio 2/2011 2.12.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Ilmastostrategian koordinaatio muistio 2/2011 2.12.2011 Aika: Torstai 10.11.2011 klo 13:00-14:55 Paikka: Tampereen kaupungintalo, Aleksis Kiven katu 14-16 c, ryhmähuone 2, V krs Osallistujat Anttonen Kaisu ympäristöpäällikkö Tampere, pj. Välimäki Pauli hankkeen

Lisätiedot