Arvonjärjestelytilit... Setelinanto-oikeus. Muut varat. Oma pääoma... Setelinanto-oikeuden käyttö. Tilinpäätös. Kulta ja ulkomaiset saatavat

Transkriptio

1 14 15 Setelinantotase Kotimaiset obligaatiot.... Metalliraha... Markkaosuus Kansainvälises sä Valuuttarahastossa... Muut saatavat... milj Setelinanto-oikeus Ensisijainen k a t e... Toissijainen k a t e... Muutos Muut varat... Yhteensä Setelinanto-oikeuden käyttö Liikkeessä olevat setelit... Vaadittaessa maksettavat sitoumukset. Shekkiluotoista nostamatta... Setelinantovara... Ensisijainen setelinkate, johon luetaan kulta ja pankin ulkomaiset saatavat, lisääntyi vuo den 1971 aikana 811 milj. mk ja oli vuoden päättyessä määrältään milj. mk. Ensi sijaisen katteen ylittävä setelinanto-oikeus on ollut Suomen Pankin ohjesäännön mukaan vuo den 1969 alusta lukien 500 milj. mk. Kun liikkeessä oleva setelistö ja pankin vaadittaessa maksettavat sitoumukset kasvoivat yhteensä 368 milj. mk, setelinantovara nousi 443 milj. mk. Sen suuruus oli vuoden lopussa 1438 milj. mk Kulta... Erityiset nosto-oikeudet... Kultaosuus Kansainvälisessä Valuuttarahastossa... Ulkomaiset valuutat... Ulkomaiset vekselit... Ulkomaiset obligaatiot Kulta ja ulkomaiset saatavat Diskontatut vekselit... Rediskontatut vekselit.... Shekkitilit Saatavat kotimaisilta pan keilta Diskontatut kotim. vekselit Ulkom. rahan määräiset Markkamääräiset... Lainat Muu luotonanto Arvonjärjestelytilit Kantarahasto... Vararahasto... Käyttämättömät voittovarat Vuoden voitto Oma pääoma Yhteensä Pankin kantarahasto korotettiin eduskunnan päätöksellä vuoden 1969 lopussa 600 milj. markkaan. Näkyvien omien varojen suuruus kertomusvuoden alussa ilman tilivuoden voit toa oli tilinpäätöksen mukaan 600 milj. mk ja vuoden lopussa 32 milj. mk suurempi eli 632 milj. mk. Lisäys johtui siitä, että vararahastoon oli vuoden alussa siirretty puolet edellisen vuo den voitosta. Näiden varojen lisäksi pankilla on sellaisia omaisuuseriä, jotka eivät näy pan kin omaisuustaseessa. Niihin kuuluvat arvon alennuksiin sisältyvien varausten lisäksi pää konttorin ja haarakonttorien toimitalot, setelipaino, eräät muut pankin toiminnan kannalta tarpeelliset kiinteistöt sekä osakkeet, lähinnä Tervakoski Oy:n osake-enemmistö. Suomen Pankin tulostase kertomusvuodelta ja sitä edeltäneeltä vuodelta esitetään seuraa vassa asetelmassa. Tulostase Suoritettua tiliaseman tarkastelua täydentää seuraavassa esitetty pankin omaisuustase. Vastattava Liikkeessä olevat setelit Valuuttatilit... Ulkomaiset markkatilit.... Shekkitilit Valtio... Postipankki... Yksityiset pankit... Muut... Muut vaadittaessa maksetta vat sitoumukset Ulkomaiset... Kotimaiset Määräaikaiset sitoumukset Kansainvälisen Valuuttara haston m arkkatilit Osoitetut erityiset nostooikeudet Vaadittaessa maksettavat si toumukset... mk Tuotot milj. mk Tilinpäätös Omaisuustase V a s t a a v a Korot kotimaisesta lainausliikkeestä... Korot ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta... Korot obligaatioista... Provisiot... Agiot... Muut tuotot... Yhteensä ,43 038,36 160,56 844,38 186,71 540, , ,37 697,18 529,26 416,08 870,75 808, ,27 Kulut Palkat ja palkkiot... Eläkkeet, perhe-eläkkeet ja avustukset... Työnantajan sosiaaliturvamaksut... Korot talletuksista... Korot ulkomaisista luotoista... Poistot... Setelien valmistus... Muut kulut... Tilivuoden voitto... Yhteensä Pankin kokonaistuotot lisääntyivät edellises tä vuodesta 37 milj. mk. Korot kotimaisesta lainausliikkeestä kasvoivat 26 milj. mk ja ko rot ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta 14 milj. mk ,64 246,98 196,48 194,34 476,26 974,50 191, 617,56 775, , , , , , , , , , ,27 Korot obligaatioista supistuivat 5 milj. mk. Pankin kokonaiskulut olivat 78 milj. mk eli 16 milj. mk suuremmat kuin edellisenä vuonna. Korot talletuksista nousivat 13 milj. mk. Kor

2 17 16 koja ulkomaisista luotoista ei kertynyt vuonna 1971 lainkaan. Palkkojen ja palkkioiden lisäys oli 2 milj. mk. Poistot lisääntyivät 2 milj. mk. Setelien valmistuskulut sen sijaan vähenivät 1 milj. mk. Pankin voitto oli ,79 mk. Vuo den 1972 avaustaseessa on vararahastoon siir retty puolet voitosta eli ,39 mk. Toinen puoli on siirretty käyttämättömien voit tovarojen tilille ja sen käytöstä päättää edus kunta. Pankkivaltuusmiehet ehdottavat, että mainittu määrä, ,40 mk, siirrettäisiin valtiovarastoon. Nojautuen kertomuksen jälkimmäisessä osas sa esitettyyn perusteluun (ks. s. 19) pankki valtuusmiehet lisäksi ehdottavat, että Pankkivaltuusmiesten käsittelemiä asioita Suomen Vankin omistamia obligaa tioita ja niihin verrattavia arvopape reita siirrettäisiin markan nimellisarvosta Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahastoon. Tilintarkastus Vuoden 1970 valtiopäivillä valitut tilintar kastajat, kansanedustaja Sylvi Siltanen, kan sanedustaja Yrjö Sinkkonen, taloudenhoitaja Erkki Kivimäki, varatuomari Pekka Pesola ja kansanedustaja Erkki Hara, toimittivat viime vuoden helmikuun päivinä pankin vuo den 1970 tilintarkastuksen. Tilintarkastajien lausunnon mukaisesti pankkivaltuusmiehet myönsivät johtokunnalle vastuuvapauden pan kin hallinnosta vuodelta Samalla pankki valtuusmiehet päättivät esittää pankkivaliokun nalle tilintarkastajien pankkivaltuusmiesten pu heenjohtajalle osoittaman kirjelmän mukaisesti, että pankkivaliokunta ryhtyisi toimenpiteisiin, jotta Suomen Pankin tilintarkastajien vaali ta pahtuisi vuosittain mahdollisimman pian en simmäisenä arkimaanantaina helmikuun 15 päi vän jälkeen aloitettavan Suomen Pankin tilien tarkastuksen tapahduttua. Lainausliikkeen ja valuuttakaupan tarkastus f- Pankkivaltuusmiehet ovat kertomusvuoden aikana toimittaneet johtosääntönsä määräämän pankin lainausliikkeen ja muiden sijoitusten sekä valuuttakaupan tarkastuksen seuraavina aikoina: tammikuun 21, maaliskuun 19, kesä kuun 8, elokuun 19, lokakuun 13 ja joulu kuun 17 päivänä. Inventtaukset ja haarakonttorien tarkastukset a) Pääkonttorissa Johtosääntönsä 6 :n mukaisesti pankkival tuusmiehet ovat toimittaneet pääkonttorin kas sojen ja kassaholvien sekä laina- ja vakuuskirjojen ynnä panttien ja talletusten inventtauksen. Inventtauksessa ei havaittu aihetta muis tutuksiin. b) Haarakonttoreissa Pankkivaltuusmiehet ovat valvoneet, että konttorien valvojat ovat inventoineet haara konttorien käsikassat ja holvit kerran kuukau dessa sekä vekselit, velkakirjat ja pantit vähin tään kolmesti vuodessa. Kaikissa haarakonttoreissa on toimitettu pan kin johtosäännön 2 :ssä säädetty tarkastus. Längmanin ja Rosenbergin rahastot Pankkivaltuusmiehet ovat hyväksyneet Läng manin ja Rosenbergin rahastojen tilit vuodelta 1970 ja lähettäneet jäljennökset tileistä edus kunnan pankkivaliokunnalle. Pankkivaltuusmiehet ovat hyväksyneet edus kunnan toukokuun 6 päivänä 1969 vahvista mien ohjeiden mukaisesti E. J. Längmanin Brahastosta vuonna 1968 jaettujen apurahojen tilitykset. Edellä mainittujen ohjeiden mukaan, apura hojen oltua haettavina, pankkivaltuusmiehet huhtikuun 20 päivänä pitämässään kokouksessa päättivät, että E. J. Längmanin B-rahastosta kertomusvuonna jakoa varten käytettävissä ole vat markkaa jaetaan apurahoja anoneille suppeamman pankkivaltuuston esityksen mu kaisesti. Kesäkuussa 1969 pankkivaltuusmiehet olivat pankkivaliokunnan huhtikuun 11 päivänä 1969 pankkivaltuusmiehille lähettämän kirjelmän n:o 2 johdosta antaneet johtokunnan tehtä väksi laadituttaa ehdotuksen ohjeiksi apuraho jen jakoa varten E. J. Längmanin alarahastoista n:ot 3, 4 ja 5. Lokakuun 6 päivänä lähettä mässään kirjelmässä johtokunta esitti, että sa notuista alarahastoista muodostettaisiin ns. yrittäjärahasto ja että tälle rahastolle vahvistettai siin kirjelmää seuranneen muistion liitteenä olevan luonnoksen mukaiset ohjeet apurahojen jakoa varten sanotusta rahastosta. Pankkivaltuusmiehet päättivät lokakuun 13 päivänä pitämässään kokouksessa eräin muu toksin puolestaan hyväksyä ehdotuksen maini tuiksi ohjeiksi ja lähettivät sen samoin kuin asiasta laaditun muistion sekä Oulun ja Lapin läänien lääninhallitusten lausunnot pankkiva liokunnalle ehdottaen, että pankkivaliokunta esittäisi ohjeet eduskunnan vahvistettaviksi.

3 19 18 Eduskunta vahvisti E. J. Längmanin yrittäjärahaston ohjeet, jotka julkaistiin asetusko koelmassa 2 päivänä helmikuuta 1972 (108/ 72). Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahasto Pankkivaltuusmiehet ovat hyväksyneet Suo men itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahaston (Sitran) tilit vuodelta 1970 ja lähettäneet jäljennökset toimintakertomuksesta, inventaa rista ja taseista eduskunnan pankkivaliokun nalle. Elokuun 19 päivänä pidetyssä kokouk sessa Sitran yliasiamies ilmoitti, että Datasitra-projektin tavoite, joka oli korkeakoulu jen käyttöön tarkoitetun tietokoneverkon ra kentaminen pankkivaltuusmiesten vuonna 1969 myöntämän 20 milj. markan määrärahan tur vin, saavutetaan kertomusvuoden aikana. Datasitra-projektin ansiosta korkeakoulut ovat nous seet tietokoneiden hyväksikäytössä pohjoismai selle tasolle. Vuosien aikana hankitut lait teet, Univac keskustietokone ja siihen puhelinverkon välityksellä kytketyt tietokone päätteet, muodostavat perusverkoston, jonka kehitystyö edellyttää vuosittaisia uusia inves tointeja. Suomen Pankin alkupanoksen tultua kerto musvuoden loppuun mennessä käytetyksi on perusteltua ryhtyä toimenpiteisiin hankittujen laitteiden ylläpito- ja kehitysvastuun siirtämi seksi valtiolle, joka muutenkin vastaa korkea koululaitoksen kehittämisestä. Suomen Pankin ja opetusministeriön välisissä neuvotteluissa on todettu, että laitteistot voidaan siirtää valtion omistukseen ja hallintaan kumpaakin osapuolta tyydyttävin ehdoin. Pankkivaltuusmiehet käsittelivät asiaa edel leen syyskuun 17 päivänä, jolloin johtokunta ilmoitti käytyjen neuvottelujen tuloksena, että tietokonelaitteisto, jonka hankinta myös edus kunnan taholta katsottiin hyväksyttäväksi, tu lisi valtion omistuksessa jatkuvasti palvelemaan maan tieteellisen ja teknisen tutkimuksen ke hittämistä. Suomen Pankille ja Sitralle jäisi edelleenkin laitteiston käyttömahdollisuus. Lokakuun 13 päivänä pitämässään kokouk sessa pankkivaltuusmiehet merkitsivät pöytä kirjaansa asiasta seuraavan kannanoton: "Pankkivaltuusmiesten tietoon on saatettu johtokunnan päätös lahjoittaa Sitran hallin nassa oleva Univac tietokone laitteistoineen Suomen valtiolle lukien. Lah joituksesta on neuvoteltu asianomaisten valtion viranomaisten kanssa. Lahjoituksen toteutta minen aiheuttaa myös muiden kuin valtion vi ranomaisten kanssa osittain kiireellisestikin suoritettavia neuvotteluja tietokoneen laitteis tojen täydennyshankintoja, huoltoa, vuokrati loja yms. koskevien sopimusten ja niiden siir tojen osalta. Valtion vuoden 1972 tulo- ja me noarviossa ehdotetaan eduskunnan hyväksyttä väksi, että tämä tietokonelaitteisto siirretään lukien opetusministeriön hallintaan ja että valtio vastaa tämän jälkeen tietokonelaitteiden ja niiden käytön aiheuttamista kus tannuksista. Tätä tietä asia on jo tullut edus kunnan käsiteltäväksi. Asiasta käydyssä kes kustelussa ovat pankkivaltuusmiehet ilmaisseet kantanaan, ettei heillä ole periaatteessa mi tään sitä vastaan, että tietokone laitteistoineen siirtyy valtion omistukseen. Joulukuun 17 päivänä pankkivaltuusmiehille esitettiin muistio Sitran rahoitustuen kysyn nästä ja tarpeesta. Muistiosta käy ilmi, että Sitra on neljän toimintavuoden aikana ra hoittanut noin 300 tutkimuskohdetta. Sitran varoista noin % on osoitettu teknisiin kohtei siin, joissa keskimääräinen rahantarve viime aikoina on selvästi kasvanut. Uusien tuottei den saaminen tarpeeksi nopeasti markkinoille edellyttää yhä suurempaa panosta tutkimus- ja kehitystyöhön sekä markkinoinnin ja tuotan non valmisteluun. Huolimatta tuotekehitystoi mintaan käytettävissä olevien kauppa- ja teolli suusministeriön määrärahojen huomattavasta lisäyksestä viime vuosina niillä ei voida rahoit taa kaikkia tuotekehitystoiminnan menoeriä, eikä liioin yli 50 % :a kustannuksista sellaisissakaan tapauksissa, jolloin se olisi hyvin perus teltavissa. Yleishyödyllisiin kohteisiin, joihin noin Yi Sitran varoista on tähän mennessä käytetty, on myös osoittautunut vaikeaksi saada muista lähteistä rahoitusta varsinkin suur ten, käytännön tarpeita palvelevien tutkimus ten ollessa kysymyksessä. Sitralla on näin ollen valtion sovelletun tut kimus- ja kehitystyön rahoituksen rinnalla jat kuvasti omat selvät toimintalohkonsa: suuret, varsinkin tekniikan muihin tieteenaloihin ja tie toon yhdistävät projektit; sellaiset riskiprojektit, joista, jos ne onnistuvat, on odotettavissa huomattavia tuloksia; kansainvälisesti rahoite tut projektit, joihin Suomella on mielenkiin toa; sekä useampia tieteenaloja koskevat, on- gelmaorientoituneet projektit, jotka voivat liit tyä jonkin elinkeinon, kuten maa- ja metsäta louden kehitykseen. Tarpeen vaatiessa ja mui den rahoitusvaihtoehtojen kehittyessä Sitra on valmis joustavasti suuntaamaan toimintansa uusiin rahoitusmuotoihin ja -alueisiin. Sitra voisi nykyisen organisaationsa puitteissa sijoit taa kansantalouden rakennemuutoksia ja kasvua edistäviin tutkimus- ja kehitysprojekteihin ar violta kaksi kertaa nykyisen pääomansa tuot toa vastaavan summan eli noin 15 milj. mark kaa vuodessa. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että Sitran peruspääoma, joka nyt on 100 milj. markkaa, olisi korotettava kaksinkertai seksi. Rahaston kartuttaminen ei tulisi merkit semään Suomen Pankin omaisuuden lahjoitta mista pankin ulkopuolelle vaan sisäistä siirtoa. Tuottojen käyttötahti taas on kokonaan pank kivaltuusmiesten säädettävissä. Pankkivaltuusmiehet käsittelivät asiaa edel leen joulukuun 20 päivänä pitämässään ko kouksessa ja tällöin päättivät, että Suomen Pankin vuoden 1971 tilinpäätöksen yhteydessä siirretään pankin omistamia obligaatioita ja nii hin verrattavia arvopapereita 100 milj. markan nimellisarvosta Suomen itsenäisyyden juhla vuoden 1967 rahastoon. Tälle rahastosiirrolle on saatava eduskunnan hyväksyminen. Suomen Vankin talletustodistusten korko Helmikuun 5 päivänä lähettämässään kirjel mässä johtokunta teki pankkivaltuusmiehille esityksen, että Suomen Pankki oikeutettaisiin maksamaan liikkeeseen laskemilleen vähintään 7 päivän ja enintään 12 kuukauden talletustodistuksille korkoa edelleen vuoden 1972 loppuun. Perusteluna johtokunta esitti, että viikon, kuukauden, 3 ja 6 kuukauden sekä 12 kuukauden talletustodistuksia, joiden korko on ollut porrastettuna talletuksen pituuden mu kaan ja joille pankkivaltuusmiesten 18 päivänä maaliskuuta 1970 tekemän päätöksen nojalla saadaan maksaa korkoa vuoden 1971 loppuun, ei enää kertomusvuonna ole voitu myydä kor keinta korkoa tuottavina 12 kuukauden todis tuksina. Kun johtokunnan mielestä ei vielä tässä suhdannevaiheessa ole tarkoituksenmu kaista purkaa talletustodistusmenettelyä, vaan sen tulisi tapahtua vasta suhdannekehityksen käännyttyä selvemmin laskuun ja talletustodis tusten ostajien ryhtyessä käyttämään tässä muodossa tekemiään varauksia taloudellisen kasvun ylläpitämistä edistäviin tarkoituksiin, olisi asianmukaista jatkaa koron maksamista talletustodistuksille vielä vuoden 1972 lop puun. Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät johto kunnan esityksen helmikuun 8 päivänä. Kesäkuun 8 päivänä pidetyssä kokouksessa pankkivaltuusmiehet johtokunnan esityksen mukaisesti päättivät, että talletustodistuksille saadaan johtokunnan harkinnan mukaan mak saa enintään 9 % :n vuotuinen korko. Esitys tään johtokunta perusteli sillä, että kun korko kantaa maassa on nyt yleisesti nostettu yhdellä prosenttiyksiköllä, on tarkoituksenmukaista, että talletustodistusten korkoa, joka pankki valtuusmiesten maaliskuun 18 päivänä 1970 tekemän päätöksen mukaan on enintään 8 % p.a., vastaavasti nostetaan. Marraskuun 17 päivänä johtokunta pankki valtuusmiehille lähettämässään kirjelmässä edellä selostettuun viitaten totesi, että suhdannekäänne on tapahtunut ja että valtioval lan taholla on tämän johdosta ryhdytty ole massa olevien lakisääteisten suhdannevarausmenettelyjen purkamiseen. Kun kuitenkin näyt tää ilmeiseltä, että uusien investointien käyn nistys vie odotettua enemmän aikaa, jonka vuoksi myös hankkeiden rahoitukseen tarvit tavien varojen käytön ajoituksessa tapahtuu viivästyksiä, johtokunnan mielestä ei olisi tar koituksenmukaista kiirehtiä talletustodistusmenettelyn purkamista. Tästä syystä ja kun 12 kuukauden todistuksia ei enää vuoden 1972 tammikuun alusta lukien voitaisi ensinkään las kea liikkeeseen, johtokunta pyysi, että talle tustodistuksille saataisiin maksaa korkoa edel leen vuoden 1973 loppuun. Pankkivaltuusmie het suostuivat esitykseen marraskuun 18 päi vänä. Valtion talletusten korko Helmikuun 5 päivänä pankkivaltuusmiehille lähettämässään kirjelmässä johtokunta ilmoitti, että kansainvälisten pääomamarkkinoiden viime aikoina hieman kevennyttyä, mikä saattaa muo dostua varsin lyhytaikaiseksi, on valtiovarain ministeriön ja Suomen Pankin kesken käyty keskusteluja siitä, olisiko valtion aihetta pyrkiä laskemaan ulkomailla liikkeeseen pitkäaikainen obligaatiolaina. Neuvotteluissa on todettu, että tässä vaiheessa pääperusteena ulkomaisen lai nan ottamiselle on turvata ulkomaisen maksu taseen hoito ja että lainasta valtiolle syntyvät tulot olisi suhdannepoliittisesti tarkoituksenmu kaista käyttää vasta tulevan laskukauden

4 21 20 aikana. Tämä edellyttäisi sellaista järjestelyä, että sinä aikana, jolloin lainasta saadut tulot ovat käyttämättä, Suomen Pankki, jolle valuu tat myydään, voisi sekä vastata lainan hoito kustannuksista että ottaa valuuttariskin. Johto kunta pitää parhaana sellaista järjestelyä, että valtio sijoittaisi lainasta saatavat varat Suo men Pankkiin ulkomaan rahan määräisenä tal letuksena, jolle pankki maksaisi korkoa saman määrän, minkä valtio maksaa mainitusta ulko maisesta lainasta. On mahdollista, että maksutasevaikeuksien johdosta ulkomaisia pitkäaikaisia lainoja pyri tään tuonnempanakin hankkimaan joko val tiolle tai muulle luotonottajalle tilanteissa, jol loin lainoja on kohtuullisin ehdoin saatavissa, ja että tällaisten lainojen ottaminen edellyttää vastaavanlaista järjestelyä Suomen Pankin ta holta. Myös näitä tapauksia varten olisi etu käteen varattava pankille koronmaksuoikeus, koska lainapäätökset on tehtävä yleensä erittäin nopeasti. Tämän johdosta johtokunta pyysi, että Suo men Pankki oikeutettaisiin vuoden 1972 lop puun asti maksamaan vastaanottamalleen ulko maan rahan määräiselle talletukselle, joka suo ranaisesti liittyy valtion tai jonkin muun lai nansaajan nostamaan ulkomaiseen lainaan, enin tään saman koron, minkä tallettaja kulloinkin maksaa mainitusta ulkomaisesta lainastaan. Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät esityksen helmikuun 8 päivänä. Osakemerkintöjä ja -ostoja Syyskuun 15 päivänä pankkivaltuusmiehille lähettämässään kirjelmässä johtokunta ilmoitti, että Teollistamisrahasto Oy Industrialization Fund of Finland Ltd:n tarkoituksena on luo tonottonsa varmistamiseksi ja osakepääomansa säilyttämiseksi määrätyssä suhteessa sitoumus tensa yhteismäärään korottaa yhtiön osakepää oma 27 milj. markasta 40 milj. markkaan si ten, että A-sarjan osakkeiden määrää lisättäi siin 14 milj. markasta 22 milj. markkaan ja B-sarjan osakkeiden määrää 13 milj. markasta 18 milj. markkaan. Koska Suomen Pankki omistaa kaikki B-sarjan osakkeet, joita yhtiö sääntöjensä mukaisesti on velvollinen lunasta maan vuosittain nimellisarvostaan 300 kpl, joh tokunta pyysi oikeutta merkitä osakeannissa Suomen Pankille kaikki uutta B-sarjan osaketta niiden nimellisarvon mukaiseen hin taan markkaa kappaleelta. Pankkivaltuus miehet hyväksyivät johtokunnan esityksen syys kuun 17 päivänä. Marraskuun 18 päivänä pitä mässään kokouksessa pankkivaltuusmiehet oikeuttivat johtokunnan lisäksi merkitsemään Suomen Pankille samassa osakeannissa 524 kpl yhtiön A-sarjan osakkeita hintaan mark kaa kappaleelta. Kokouksessaan syyskuun 17 päivänä pankki valtuusmiehet oikeuttivat johtokunnan osta maan pankin pääkonttorin väliaikaiseksi toi mistotilaksi Kiinteistö Oy Lastenkodinkatu 5:n huoneistojen n:ot 11, 12 ja 13 ynnä 40 m2:n suuruisen varastotilan ja kolmen autopaikan hallintaan oikeuttavat 649 osaketta 1.3 milj. markan hinnasta. Suostumus ulkomaisen lainan ottamiseen Mortgage Bank of Finland Oy.lle Johtokunta ilmoitti tammikuun 19 päivänä pankkivaltuusmiehille lähettämässään kirjel mässä, että Banque Lambert S.C.S., Bryssel, olisi valmis muodostamaan pankkikonsortion, joka ottaisi myydäkseen kansainvälisillä pää omamarkkinoilla Mortgage Bank of Finland Oy:n enintään 20 milj. US-dollarin määräisen obligaatiolainan. Lainan nimelliskorko olisi 8 % % p.a., emissiokurssi määräytyisi lainaa liikkeeseen laskettaessa vallitsevan markkina tilanteen mukaan ja laina-aika olisi 15 vuotta. Lainan vakuudeksi tulisi Suomen valtion ta kaus. Lainan varat jälleenlainattaisiin lähinnä kemian teollisuuden investointitarpeiden ra hoittamiseen. Koska pankkivaltuusmiesten 23 päivänä marraskuuta 1955 tekemän päätöksen mukaan Mortgage Bankin obligaatio- ja mui den lainojen ottamiseen on hankittava pankki valtuusmiesten hyväksyminen, johtokunta pyysi kirjelmässään pankkivaltuusmiesten suostu musta kyseisen ulkomaisen obligaatiolainan ot tamiseen Mortgage Bankille. Pankkivaltuus miehet antoivat pyydetyn suostumuksensa tam mikuun 21 päivänä. Mortgage Bank of Finland Oy: n varojen lisääminen Toukokuun 17 päivänä lähettämässään kir jelmässä johtokunta ilmoitti, että Mortgage Bank of Finland Oy:n varojen lisäämiseksi on tarkoitus korottaa pankin osakepääoma 9 milj. markasta 27 milj. markkaan sekä lisäksi antaa 26 milj. markan nimellismäärästä vastuudeben tuureja, joiden korko olisi vähintään 6 % ja kuoletusaika ainakin 10 vuotta. Perusteluna varojen lisäämiselle kirjelmässä esitettiin seuraavaa. Maksutaseen kehitys riippuu ensisijaisesti kokonaiskysynnän muutoksista, joiden säätely on tulo-, raha- ja finanssipolitiikan keskeinen tehtävä. Valikoivalla luottopolitiikalla on kui tenkin mahdollisuus tukea kokonaiskysynnän säätelypolitiikkaa, joka tähtää sekä maksuta seen tukemiseen että myös suhdannevaihtelu jen loiventamiseen. Tällaisen valikoivan luottopolitiikan tarve on viime aikoina käynyt erit täin ilmeiseksi. Jotta voitaisiin vähitellen nykyistä rationaa lisemmin arvioida ja vertailla kulloinkin esille tulevia teollisuuden projekteja sekä tehokkaasti auttaa sovittujen kohteiden rahoittamista, olisi luotava kiinteä yhteistyö valtiovallan piiriin kuuluvien rahalaitosten kesken sijoituskohtei den valinnassa. Tällaiseen järjestelyyn ei tarvit taisi uutta instituutiota, vaan sellaiseksi voitai siin aktivoida Mortgage Bank of Finland Oy. Tämä edellyttäisi kuitenkin, että pankille jär jestetään niin paljon lisävaroja, että se voisi osallistua huomattavalla panoksella ennen kaik kea suurten taikka suurehkojen investointiprojektien rahoittamiseen. Mortgage Bank of Finland Oy:n luotonantoon olisi nivellettävä myös Postipankin lainoja samoin kuin mahdol lisesti muistakin lähteistä saatavissa olevaa ra hoitusta. Uusista osakkeista tarjottaisiin puolet Posti pankin merkittäväksi ja toisen puolen merkit sisivät Suomen Pankki ja muut alkuperäiset osakkeenomistajat. Debentuurit myytäisiin kaikki Suomen Pankille kurssiin 100 %. Kir jelmässään johtokunta pankkivaltuusmiesten 23 päivänä marraskuuta 1955 tekemään päätök seen viitaten pyysi, että pankkivaltuusmiehet oikeuttaisivat johtokunnan merkitsemään Suo men Pankille Mortgage Bank of Finland Oy:n uusia osakkeita enintään 18 milj. markan ar vosta ja antaisivat hyväksymisensä sille, että alkuperäisten pankin osakkeenomistajien lisäksi myös Postipankki merkitsee Mortgage Bank of Finland Oy:n osakkeita, sekä antaisivat suostu muksensa 26 milj. markan määräisen vastuudebentuurilainan ottamiseen Mortgage Bank of Finland Oy:Ile. Pankkivaltuusmiehet käsittelivät johtokun nan esityksen toukokuun 18 päivänä ja kesä kuun 8 päivänä pitämissään kokouksissa ja päättivät viimeksi mainitussa kokouksessaan hyväksyä johtokunnan esityksen. Samassa yh teydessä pankkivaltuusmiehet merkitsivät pöy täkirjaan seuraavan lausuman: "Hyväksyessään Mortgage Bank of Finland Oy:n osakepääoman korottamisen Suomen Pankin johtokunnan esittämällä tavalla pankki valtuusmiehet edellyttävät, ettei Mortgage Bank of Finland Oy laske liikkeeseen obligaatioita, debentuureja tai muita joukkovelkakirjoja koti maassa yleisölle merkittäväksi, vaan keskittyy edelleenkin lähinnä ulkomaisten luottojen hank kimiseen maamme teollisuudelle, mitä tarkoi tusta varten pankki on alun perin perustettu kin. Mortgage Bank of Finland Oy:n yhtiöko kous päätti osakepääoman korotuksesta syys kuun 7 päivänä. Rahalaitosten diskontto- ja rediskonttoluoton korko Toukokuun 17 päivänä lähettämässään kir jelmässä johtokunta esitti pankkivaltuusmiesten päätettäväksi, että kotimaisille rahalaitoksille johtokunnan päättämien yleisten luotonantoohjeiden puitteissa myönnettävästä diskontto ja rediskonttoluotosta veloitettava korko koro tetaan 7 % :sta 8 V2 % :iin vuodessa alkaen ajankohdasta, jonka johtokunta tarkemmin päättää. Kirjelmässään johtokunta esityksensä perusteluina mainitsi, että hallituksen vastikään julkisuuteen saattama ohjelma ulkomaisen mak sutaseen tasapainottamiseksi edellyttää täyden nyksekseen verrattain voimakkaita raha- ja luottopoliittisia toimenpiteitä, jotta ulkomaan kaupan vajausta kyettäisiin riittävästi supista maan. Viitaten pankkivaltuusmiehille jo aikai semmin asiasta esittämiinsä näkökohtiin johto kunta on päätynyt siihen, että yleistä korko kantaa maassa olisi korotettava yhdellä pro senttiyksiköllä. Tämä tukisi talletustoiminnan muodossa tapahtuvaa säästämistä ja toiselta puolen hillitsisi liiallista luotonkysyntää sekä samalla lisäisi mahdollisuuksia luottokorkojen sellaiseen porrastukseen, joka rajoittaisi erityi sesti kulutusluottojen ja kulutusta palvelevien tuontiluottojen kysyntää. Keskuspankkiluottoa käyttävien liikepankkien punnittu keskimääräi nen antolainauskorko on nykyisin 7 V2 % vuo dessa, mikä on V2 prosenttiyksikköä keskuspankkiluotosta veloitettavaa korkoa korkeampi. Johtokunnan mielestä liikepankkien ei tulisi saada etua siitä luotonannostaan, jonka ne ra hoittavat keskuspankista lainaamillaan varoilla, minkä vuoksi keskuspankkiluoton korkoa tulisi-

5 22 23 nyt korottaa 1 Vi prosenttiyksikköä eli nykyi sestä 7 % :sta 8 Vz % :iin. Pankkivaltuusmiehet tekivät johtokunnan esityksen mukaisen päätöksen toukokuun 18 päivänä, ja korotus tuli voimaan 1 päivänä kesäkuuta Joulukuun 17 päivänä pankkivaltuusmiehet johtokunnan saman kuun 16 päivänä lähettä mässä kirjelmässä tehdyn esityksen mukaisesti päättivät, että kotimaisille rahalaitoksille joh tokunnan päättämien yleisten luotonanto-ohjeiden puitteissa myönnettävästä diskontto- ja rediskonttoluotosta veloitettava korko alenne taan tammikuun 1 päivästä 1972 alkaen 8 Vz % :sta 7 34 % :iin vuodessa (ks. s. 4 5). Suomen Pankin ohje- ja johtosäännön muutoksia Toukokuun 18 päivänä pankkivaltuusmiehet päättivät ilmoittaa pyydettynä lausuntonaan valtiovarainministeriölle puoltavansa sitä, että eduskunnalle annetaan esitys Suomen Pankin ohjesäännön 24 :n 1 momentin muuttami sesta 1 päivästä heinäkuuta 1971 lukien näin kuuluvaksi: "Virka- tai työsuhteessa Suomen Pankkiin ja sen setelipainoon olevalla henkilöllä on oikeus pankin varoista kustannettavaan van huus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkee seen soveltuvin osin samojen säännösten mu kaan kuin virka- tai työsuhteessa valtioon ole valla henkilöllä. Eduskunta hyväksyi lausunnon mukaisen lain Suomen Pankin ohjesäännön muuttamisesta 10 päivänä joulukuuta 1971 (863/71). Lakia sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 1971, josta lukien maksetaan myös tämän lain mukaiset suoritukset. Tammikuun 21 päivänä pankkivaltuusmiehet päättivät johtokunnan esityksen mukaisesti muuttaa Suomen Pankin johtosäännön 14 :n 2 momentin näin kuuluvaksi: "Naispuolisella toimenhaltijalla on raskauden ja synnytyksen vuoksi oikeus saada virkava pautta täysin palkkaeduin ajaksi, johon sisältyy 72 arkipäivää. Kesäkuun 8 päivänä pankkivaltuusmiehet päättivät, että vuosilomien myöntäminen haara konttorien johtajille pankkivaltuusmiesten vah vistamien yleisten lomaperusteiden puitteissa annetaan johtokunnan tehtäväksi, jolla on myös oikeus määrätä konttorinjohtajien toimien hoi tamisesta vuosilomien aikana, sekä vahvistivat tätä koskevat muutokset Suomen Pankin joh tosäännön 12 ja 13 :ään. Johtosäännön 12, 13 ja 14 :n 2 momentin edellä mainitut muutokset julkaistiin asetus kokoelmassa 2 päivänä huhtikuuta ja 17 päi vänä kesäkuuta 1971 (134/71 ja 534/71). Muutoksia pankin eläke- ja perhe-eläkesääntöön Huhtikuun 20 päivänä pidetyssä kokouksessa pankkivaltuusmiehet tekivät eräitä muutoksia johtokunnan puheenjohtajan ja jäsenten hen kilökohtaisia eläkkeitä ja tämän johdosta sel ventäviä muutoksia myös heidän osaltaan perhe-eläkeoikeutta koskeviin säännöksiin ja tässä tarkoituksessa vahvistivat näitä koskevat muutokset 13 päivänä joulukuuta 1966 anne tun Suomen Pankin eläkesäännön 3 :n 1 mo menttiin, 4 :n 3 momenttiin ja 24 :n akohtaan sekä 3 päivänä kesäkuuta 1969 vahvis tetun Suomen Pankin perhe-eläkesäännön 5 :ään. Lisäyksiä ja muutoksia pankin palkkaussääntöön Kokouksissaan huhtikuun 20 päivänä ja joulukuun 17 päivänä pankkivaltuusmiehet muuttivat palkkaussäännön 3 :n lisäämällä siihen kaksi johtajan tointa, toisen 1 päivästä toukokuuta 1971 ja toisen 1 päivästä tammi kuuta 1972 lukien. Ensin mainitussa kokouk sessa pankkivaltuusmiehet lisäksi vahvistivat kirjeenvaihtajan toimien uudet peruspalkkarajat sekä valtion virkaehtosopimuksessa valtion virkamiesten kohdalla sovitun menettelyn mu kaisesti pankin palkkaussäännön 4 :ää muut tamatta päättivät, että se aika, jonka asian omainen 18 vuotta täytettyään on ollut Suo men Pankissa toimenhaltijana, luetaan hänelle ikälisään oikeuttaviksi virkavuosiksi tammi kuun 1 päivästä 1971 alkaen toistaiseksi. Toukokuun 18 päivänä pankkivaltuusmiehet lisäsivät palkkaussäännön 3 :ään pääkonttorin osalta kolme vakinaista vahtimestarin ja neljä vakinaista vartijan tointa sekä päättivät, että pääkonttorin vakinaisille ja ylimääräisille var tijoille suoritetaan kesäkuun 1 päivästä 1971 lukien sunnuntaityökorvausta sekä ilta- ja yö työlisää johtokunnan esityksen mukaisesti ja että tuntipalkka näiden lisien maksamista var ten lasketaan siten, että vuosipalkan tai -palk kion sekä ikä- ja kalliinpaikanlisien summa jae taan luvulla Toukokuun 27 päivänä pankkivaltuusmiehille lähettämässään kirjelmässä johtokunta eh dotti, että pankin toimenhaltijain lukumäärästä päättäminen eri toimenhaltijaryhmissä voimassa olevan palkkaussäännön 3 :n mukaisessa pe ruspalkka-asteikossa taloustieteellisen tutkimus laitoksen osastopäälliköitä alempien toimenhal tijain ryhmissä annettaisiin johtokunnan tehtä väksi, jotta pankkivaltuusmiehet vapautuisivat tällaisten, johtokunnan käsityksen mukaan pan kin käytännölliseen hoitoon liittyvien asiain käsittelystä, mikä pankin ohjesäännönkin mu kaan on mahdollista. Edellä tarkoitettujen osastopäälliköiden ja palkka-asteikossa heitä ylempien toimenhaltijain lukumäärästä päättä minen samoin kuin kaikkien pankin toimenhaltijaryhmien peruspalkkarajojen vahvistami nen jäisi edelleen pankkivaltuusmiesten päätet täväksi. Pankkivaltuusmiehet tekivät kesäkuun 8 päivänä pitämässään kokouksessa palkkaussäännön 3 :n alkukappaleeseen johtokunnan esitystä tarkoittavan muutoksen, joka tuli voi maan 1 päivästä heinäkuuta 1971 alkaen. Syyskuun 8 päivänä lähettämässään kirjel mässä johtokunta ilmoitti, että pankin kaikissa toimintasektoreissa on edellisen vuoden syk systä lähtien suoritettu organisaatiomuutoksia ja tässä yhteydessä järjestetty toimenhalti jain tehtäviä ja sijoittelua. Tällöin on to dettu olevan tarvetta muuttaa jo aikaisemmin kin vanhentuneiksi havaittuja tointen nimityk siä samoin kuin peruspalkkarajoja osastopäälli köitä alempien toimenhaltijain ryhmissä. Li säksi olisi asianmukaista käsitellä haarakontto rien toimenhaltijat, konttorinjohtajia lukuun ot tamatta, yhtenä kokonaisuutena pääkonttorin toimenhaltijain kanssa jaottelematta näitä palkkaussäännössä kahteen erilliseen ryhmään ja yhdistää palkkaussäännössä taloustieteellisen tutkimuslaitoksen osastopäälliköt yhdeksi ryh mäksi muiden osastopäälliköiden kanssa. Kun eräitä kanslistien ja konttoriapulaisten vakans seilla olevia naispuolisia toimenhaltijoita on heidän tehtäviensä laadun vuoksi ryhdytty ni mittämään sihteereiksi, mikä käytäntö on täy sin vakiintunut, on sihteerin- toimen nimitys tullut harhaanjohtavaksi. Koska uudessa orga nisaatiossa on muodostettu eri toimintasekto rien toimistoja, joiden esimiehiä tullaan nimit tämään toimistopäälliköiksi, ja kun nykyisten pankin sihteerien tointen haltijat tulevat toi mimaan yleensä toimistojen päällikköinä, johto kunta katsoi, että sihteerien toimet olisi pois tettava palkkaussäännöstä. Sen sijaan organisaa tiomuutosten johdosta olisi osastopäällikön toi mien lukumäärä korotettava seitsemääntoista. Organisaatiomuutosten mukaan olisi luovut tava vanhahtaviksi käyneistä tointen nimik keistä ja korvattava ne uusilla nimikkeillä, jotka eivät korostaisi toimenhaltijain suku puolta. Samoin olisi eri ryhmien peruspalkkarajoja palkka-asteikossa taloustieteellisen tutki muslaitoksen osastopäälliköitä alemmissa palk kausryhmissä tarkistettava asianomaisten uusia tehtäviä vastaaviksi. Kun uusien nimikkeiden luominen samoin kuin edellä tarkoitettujen pe ruspalkkarajojen uudelleenarviointi liittyvät johtokunnan käsityksen mukaan pankin käy tännöllisten asioiden hoitoon, johtokunta piti suotavana, että palkkaussäännön määräyksiä muutettaisiin siten, että pankkivaltuusmiehet vahvistaisivat johtajien, osastopäälliköiden ja haarakonttorien johtajien lukumäärän ja näi den ryhmien peruspalkkojen ala- ja ylärajat ja kaikille muille toimille vain yhden yhteisen peruspalkkojen ala- ja ylärajan. Tällöin johto kunta voisi näiden muiden tointen osalta mää rätä tointen nimikkeet, nimikkeitten osoitta missa ryhmissä tointen lukumäärän ja perus palkkojen ala- ja ylärajat. Tällä menettelyllä pyrittäisiin myös siihen, että erot mies- ja naispuolisten toimenhaltijain kesken sekä ni mikkeiden että peruspalkkojen osalta poistui sivat. Ehdotetut palkkaussäännön muutokset antaisivat johtokunnalle joustavammat mahdol lisuudet kuin tähän asti määritellä tointen hal tijain peruspalkat asianomaisten tehtäviä ja vastuuta silmällä pitäen, kuitenkin edelleen niissä rajoissa, jotka pankkivaltuusmiehet kul loinkin määräävät. Pankkivaltuusmiehet käsittelivät johtokun nan esityksen syyskuun 17 päivänä ja päätti vät tällöin johtokunnan esityksen mukaisesti poistaa palkkaussäännöstä sihteerin toimet, pe rustaa seitsemän uutta osastopäällikön tointa, jotka kaikki kuuluvat voimassa olevaan osasto päälliköiden peruspalkkaryhmään, vahvistaa voimassa olevassa palkka-asteikossa pääkontto rissa taloustieteellisen tutkimuslaitoksen osasto päälliköitä alempana oleville toimille samoin kuin haarakonttoreiden johtajien toimia lu kuun ottamatta haarakonttoreissa oleville toimille, joiden kaikkien toimien uudet mah dolliset nimikkeet jäävät johtokunnan määrät täviksi, yhteisen peruspalkkojen ala- ja ylä rajan sekä muuttivat palkkaussäännön 3 :n näitä muutoksia vastaavaksi 1 päivästä loka kuuta 1971 alkaen.

6 25 24 Toimenhaltijain palkkausten tarkistaminen Valtion ja sen virkamiesten edustavimpien keskusjärjestöjen kesken solmittiin joulukuun 16 päivänä 1970 valtion yleinen virkaehtosopi mus, jonka mukaan valtion virkamiesten perus palkkoja, vuosipalkkioita, kalliinpaikanlisiä ja sopimuspalkkoja korotettiin lukien 36 markkaa, kuitenkin vähintään 2 %, ja näin tarkistettuja palkkauksia lu kien 34 markkaa, kuitenkin vähintään 1 %. Lisäksi on sanotussa sopimuksessa sovittu siitä, että virkamiehille tulevat ikälisät määräytyvät prosenttiosuuksin viran tai toimen peruspal kasta tai ylimääräisen toimen vuosipalkkiosta siten, kuin siitä on sopimuksessa mainittu, sekä että valtion virkamiehille myönnetään lisäksi ns. UKK-sopimuksen mukainen järjestelyerä käytettäväksi valtiovarainministeriön ja järjes töjen kesken sovitulla tavalla. Virkaehtosopi mus on voimassa tammikuun 1 päivästä 1971 maaliskuun 31 päivään Tammikuun 20 päivänä lähettämässään kir jelmässä johtokunta ehdotti, että pankin vaki naisten ja ylimääräisten toimenhaltijain palk kauksiin myönnettäisiin samanlainen yleiskoro tus kuin valtion virkamiehillekin. Johtokunta ilmoitti asettavansa toimikunnan tutkimaan valtion järjestelyerää suhteellisesti vastaavan rahamäärän käyttämistä pankin toimenhaltijain hyväksi ja saatuaan sen ehdotuksen tekevänsä asiasta esityksen pankkivaltuusmiehille. Tammikuun 21 päivänä pitämässään kokouk sessa pankkivaltuusmiehet hyväksyivät yleis korotuksen suorittamisen pankin vakinaisille ja ylimääräisille toimenhaltijoille johtokunnan esi tyksen mukaisesti. Asettamansa toimikunnan ehdotukseen yh tyen johtokunta helmikuun 22 päivänä lähet tämässään kirjelmässä esitti pankkivaltuusmies ten päätettäväksi, että ns. järjestelyerä 2.27 % Suomen Pankin vakinaisten ja ylimääräisten toimenhaltijain voimassa olleista peruspalkoista ja -palkkioista laskettuna käytet täisiin kertomusvuonna alempaa palkkausta nauttivien toimenhaltijain hyväksi johtokunnan kirjelmässä esitetyllä tavalla. Samassa yhtey dessä johtokunta esitti, että suuriin ja keski suuriin konttoreihin perustettaisiin kuhunkin yksi kanslistin toimi ja että Joensuun, Mik kelin ja Kotkan konttoreiden mieskassanhoitajan toimet muutettaisiin naiskassanhoitajan toi miksi. Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät johtokun nan esitykset helmikuun 23 päivänä ja määrä sivät, että järjestelyerän käytöstä aiheutuvat pe ruspalkkojen ja -palkkioiden korjaukset tule vat voimaan 1 päivästä tammikuuta 1971 sekä että Joensuun, Mikkelin ja Kotkan konttorei den kassanhoitajan toimien muuttamisesta naiskassanhoitajan toimiksi aiheutuva järjestely näissä konttoreissa samoin kuin haarakontto rien uusien kanslistin toimien perustaminen to teutetaan maaliskuun 1 päivästä 1971 alkaen. T oimenhaltijain vuosilomaperusteet Toukokuun 18 päivänä pankkivaltuusmiehet päättivät muuttaa johtokunnan esityksen mu kaisesti pankin vakinaisten toimenhaltijain vuosilomaperusteita siten, että toimenhaltijalle, jolla on vähintään 15 ikälisään oikeuttavaa palvelusvuotta, myönnetään vuosilomaa kuusi viikkoa, josta ajasta enintään yksi kuukausi kesäkuun 1 päivän ja elokuun 31 päivän vä lisenä aikana ja loppuosa muuna aikana sa maa kalenterivuotta. Oulun konttorin toimitalon rakentaminen Huhtikuun 20 päivänä pitämässään kokouk sessa pankkivaltuusmiehet päättivät, että Ou lun konttorin uusi toimitalo rakennetaan pankkivaltuusmiesten suostumuksella pankin omistukseen vuonna 1969 hankitulle, sanotun kaupungin I kaupunginosan korttelissa n:o 14 sijaitsevalle tontille n:o 1 arkkitehti Aarne Ehojoen laatimien, pankkivaltuusmiehille sa massa kokouksessa esitettyjen pääpiirustusten mukaisesti. Uudisrakennukseen tulevat vain konttorin tilantarpeen edellyttämät kellariker ros, pankkihuoneisto ensimmäiseen kerrokseen ja henkilökunnan asunnot toiseen maanpäälli seen kerrokseen. Piirustusten mukaan uudis rakennuksen kokonaistilavuudeksi tulee m3 ja yhteenlasketuksi kerrosalaksi noin Ulkomainen asiamiespankki Kokouksessaan syyskuun 17 päivänä pankki valtuusmiehet päättivät, että The First Natio nal Bank of Boston, Boston, USA, otetaan Suomen Pankin kirjeenvaihtajapankiksi. Myönnetyt eläkkeet ja avustukset Pankkivaltuusmiehet myönsivät kertomus vuoden aikana yhden ylimääräisen eläkkeen ja kaksi avustusta. Johtokunta Pankkivaltuusmiehet käsittelivät marraskuun 6 päivänä 1970 kuolleen pankinjohtaja Esko K. Leinosen jälkeen avoimeksi tulleen johto kunnan jäsenen viran täyttämistä edelleen tam mikuun 21 päivänä sekä helmikuun 8 ja 23 päivänä pitämissään kokouksissa ja ilmoittivat viimeksi mainitussa kokouksessa esiin tuodut kolme ehdokasta kirjelmällä valtioneuvostolle. Tasavallan presidentti nimitti maaliskuun 5 päivänä antamallaan avoimella kirjeellä edellä tarkoitettuun johtokunnan jäsenen virkaan Suo men Työnantajain Keskusliiton toimitusjohtajan varatuomari Olli Päiviö Hetemäen 1 päivästä huhtikuuta Kokouksessaan huhtikuun 20 päivänä pank kivaltuusmiehet vahvistivat muutoksen johto kunnan puheenjohtajan ja jäsenten tehtävänjakoon. Marraskuun 18 päivänä pitämässään kokouk sessa pankkivaltuusmiehet myönsivät pankin johtaja Hetemäelle, joka oli nimitetty ja mää rätty valtioneuvoston jäseneksi ja valtiovarain ministeriksi, virkavapautta valtioneuvoston jä senyyden ajaksi. Tammikuun 21 päivänä pankkivaltuusmiehet päättivät johtokunnan puheenjohtajalle ja jäse nille maksettujen palkkojen korottamisesta pää töksessä mainitulla tavalla. Haarakonttorien valvojat Pankin haarakonttorien valvojina ja heidän varamiehinään ovat vuonna 1972 pankkival tuusmiesten päätöksen nojalla seuraavat hen kilöt: Joensuun konttori: valvojat kauppias Aulis Erkki Tahvo Aho ja rehtori, filosofian mais teri Aulis Olavi Waldemar Koivusalo sekä va ramiehet lääninkamreeri, varatuomari Otto Al var Gustaf Sorasalmi ja poliisitarkastaja, vara tuomari Leo Ilkka Kalevi Hupli; Jyväskylän konttori: valvojat poliisitarkas taja, varatuomari Eino Ilmari Karpio ja joh taja, maanviljelysneuvos, maatalous- ja metsä tieteiden kandidaatti Veikko Verner Varesmaa sekä varamiehet lääninneuvos Uuno Osmo Volmari Aarnio ja oikeuspormestari Jaakko Wil helm Krogerus; Kotkan konttori: valvojat poliisimestari Eero Johannes Kettunen ja varatuomari Leif Gunnar Thuresson Häggblom sekä varamiehet oikeus neuvosmies Heikki Pajari ja kaupunginvouti, varatuomari Eero Antero Salmi; Kuopion konttori: valvojat pormestari Alvar Hjalmar Mikael Hurtta ja hovioikeudenneuvos Toimi Tulikoura sekä varamiehet agronomi Lauri Arvid Pekkarinen ja konttorinjohtaja, ekonomi Lauri Johannes Salmi; Lahden konttori: valvojat oikeusneuvosmies Timo Johannes Tuori ja kaupunginvouti, lain opin kandidaatti Matti Sakari Rintala sekä varamiehet rehtori Ilmari Johannes Vartiainen ja johtaja Toivo Voitto Kullervo Koponen; Mikkelin konttori: valvojat rehtori Pauli Veli Vainio ja väestönsuojeluntarkastaja, vara tuomari Viljo Uolevi Lehtolainen sekä vara miehet oikeusneuvosmies Jorma Kalevi Peko nen ja kaupallinen johtaja, merkonomi Erkki Heikki Nevasaari; Oulun konttori: valvojat kaupungintaloustarkastaja, ekonomi Ville Kalevi Matturi ja lääninverotarkastaja, varatuomari Aulis Evert Virtanen sekä varamiehet kaupunginlakimies, varatuomari Erkki August Korhonen ja poliisi tarkastaja, varatuomari Yrjö Kalervo Liisto; Porin konttori: valvojat pormestari Väinö Wilhelm Hahta ja kunnallispormestari Olavi Einar Koivisto sekä varamiehet toimitusjohtaja Heimo Kalervo Kaitila ja toimitusjohtaja Eino Kivikoski; Rovaniemen konttori: valvojat konttoripääl likkö, ekonomi Juho Kalervo Lahtinen ja lää ninkamreeri, varatuomari Vilho Johannes Haa taja sekä varamiehet lääninverotarkastaja, lain opin kandidaatti Erkki Emanuel Ollila ja kau punginkamreeri, ekonomi Erkki Antero Vähälä; Tampereen konttori: valvojat oikeuspormes tari Jyrki Jalo Unto Tuominen ja kaupungin sihteeri, varatuomari Matti Esaias Nahkola sekä varamiehet apulaistalousjohtaja, hallintoopin kandidaatti Eero Einar Lindfors ja liikevaihtoverotoimiston johtaja, varatuomari Lasse Joutsiniemi;

7 26 Turun konttori: valvojat lääninneuvos Yrjö Hemminki Aliharmi ja maanviljelysneuvos Frans Einari Karvetti sekä varamiehet professori Auvo Armo Säntti ja kaupunginsihteeri, varatuomari Tauno Ilmari Maijala; Vaasan konttori: valvojat liikevaihtoverotoimiston johtaja, lainopin kandidaatti Äke Johannes Helanko ja tehtaanjohtaja Ralf-Erik Klockars sekä varamiehet lääninasessori, varatuomari Henrik Matias Palomäki ja johtaja, ekonomi Esko Olavi Antero Kaikko Pankkivaltuusmiehet Pankkivaltuusmiehinä olivat vuoden alusta tammikuun 12 päivään seuraavat henkilöt: Rihtniemi, Juha, valtiotieteen maisteri, Linnamo, Jussi, yhteiskuntatieteiden lisensiaatti, Lintilä, Aaro, maanviljelijä, Vennamo, Veikko, lakitieteen lisensiaatti, Melin, Ingvar S., kauppatieteiden lisensiaatti, Junnila, Tuure, filosofian tohtori, Salonen, Olavi, varapääjohtaja, Hykkäälä, Heikki, toimistopäällikkö, Saarinen, Aarne, SKP:n puheenjohtaja. Edellä luetelluista kolme ensin mainittua muodostivat suppeamman valtuuston. Puheenjohtajana toimi pankkivaltuusmies Rihtniemi ja varapuheenjohtajana pankkivaltuusmies Linnamo. Sen johdosta, että puheenjohtaja Rihtniemi kuoli edellä sanottuna tammikuun 12 päivänä, eduskunnan valitsijamiehet valitsivat helmikuun 11 päivänä Rihtniemen tilalle pankkivaltuusmieheksi toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi valtiotieteen maisteri Harri Holkerin, joka myös astuu suppeampaan pankkivaltuustoon. Kokouksessaan helmikuun 23 päivänä pankkivaltuusmiehet valitsivat puheenjohtajakseen pankkivaltuusmies Holkerin. Sen jälkeen kun eduskunta oli huhtikuun 14 päivänä pyynnöstä myöntänyt Saloselle valtioneuvoston jäseneksi nimittämisen johdosta vapautuksen pankkivaltuusmiehen tehtävästä, eduskunnan valitsijamiehet valitsivat saman huhtikuun 16 päivänä Salosen sijaan pankkivaltuusmieheksi toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi kirjanpitäjä Sylvi Siltasen. Tilintarkastajat Pankin tilintarkastajiksi vuoden 1971 tilejä tarkastamaan valitsijamiehet valitsivat seuraavat henkilöt: Vilponiemi, Väinö, kansanedustaja, hänen varamiehensä Turunen, Väinö, kansanedustaja; Sinkkonen, Yrjö, kunnallisneuvos, hänen varamiehensä Niinikoski, Paavo, kansanedustaja; Kivimäki, Erkki, järjestösihteeri, hänen varamiehensä Aitamurto, Aarno, varatuomari; Pesola, Pekka, varatuomari, hänen varamiehensä Westerlund, Henrik, kansanedustaja; Hara, Erkki, varatuomari, hänen varamiehensä Suominen, Sami, kansanedustaja. Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta Valdemar Sandelin Veikko Vennamo T. Junnila Heikki Hykkäälä HARRI HOLKERI Aaro Lintilä Ingvar S. Melin Sylvi Siltanen Aarne Saarinen Pertti Tammivuori

8