den suurten lyhennysten johdosta muiden vekseliasiakkaiden yhteenlaskettu velka väheni Suhde valtioon

Transkriptio

1 13 12 Suhde valtioon Pankin ja valtion tilisuhteet esitetään seuraavassa asetelmassa. Valtion tilit Vastaavat: IBRD-vekseli S h ek k itili... Vientim aksutilit... Vastattavat Valtion n ettosaatava Valtio lyhensi Maailmanpankin jäsenosuuden korottamisen yhteydessä syntynyttä vekselivelkaansa tammikuussa 3.2. Tämä vek seli on taseessa kirjattu muihin saataviin. Lokakuussa säädetyn vientimaksukin mukaisia vientimaksuja kertyi vuoden loppuun mennessä 13.7, minkä lisäksi vanhalla vientimaksutilillä oli 1.1. Nämä tilit sisäl tyvät taseessa "määräaikaisiin kotimaisiin sitou muksiin. Asetelmaan eivät sisälly pankin omistamat valtion obligaatiot, jotka on ostettu rahalaitok M uutos silta tai suoraan valtiolta. Siihen ei myöskään kuulu se 300 milj. markan laina, jonka Suo men Pankki oli myöntänyt valtiolle joulukuussa Tästä lainasta valtio nosti 205 vuoden 1966 puolella ja loppuerän 95 tammikuussa Valtio ryhtyy kuoletta maan tätä lainaa vuodesta 1968 lähtien. Suhde yksityisiin asiakkaisiin Seuraava asetelma valaisee pankin tilisuhteita yksityisiin asiakkaisiin. Yksityisten tilit den suurten lyhennysten johdosta muiden vekseliasiakkaiden yhteenlaskettu velka väheni vuoden aikana nettomääräisesti 8.1. Ulkomaan rahan määräiset vekselit ovat Maailmanpankilta saatujen ja Suomen Pankin edelleen välittämien luottojen katevekseleitä. Devalvaatiokorotuksesta huolimatta aikaisem min myönnettyjen katevekseleiden määrä vähe ni vuoden aikana lyhennysten johdosta. Sekä ulkomaan rahan määräisten vekselien että "mui den saatavien kasvu johtui lähinnä pankin vuoden lopulla myöntämistä tilapäisluotoista. Metalliteollisuuden keskipitkien toimitusluotto jen määrä väheni hieman vuoden aikana. Vastattavien puolella muut vaadittaessa maksettavat sitoumukset vähenivät nettomää räisesti 9.3 siitä syystä, että eräitä va luuttatoimiin liittyviä termiinisitoumuksia voitiin purkaa. Asetelmaan ei ole otettu omaisuusta Markkamääräiset vekselit... Shekkitilit... Ulkomaan rahan määräiset v e k s e lit... Muita saatav ia... Vastaavat Shekkitilit... Muita vaadittaessa maksettavia sitoumuksia Määräaikaisia kotimaisia sitoum uksia... V astattav at Nettoluotonanto yrityksille Markkamääräisinä vekseleinä annetut luotot yksityisille asiakkaille lisääntyivät vuoden aikana nettomääräisesti Liikepankkien ja Osuuskassojen Keskus Oy:n välittämien M uutos _L uusvientiluottojen määrä kasvoi vuoden aikana 29.2 milj. markasta 55.0 milj. markkaan. Vilja kaupan rahoitukseen annetut luotot lisääntyivät 28.0 milj. markasta 38.7 milj. markkaan. Eräi Suhde rahalaitoksiin Pankin asemaa rahalaitoksiin nähden valaisee seuraava asetelma. Pankkien tilit Rediskontatut v e k selit..... Mortgage Bank of Finland Oy... Postisäästöpankin shekkitili... Yksityisten rahalaitosten shekkitilit Kassavarantotalletukset..... Mortgage Bank of Finland Oy... seessa tähän erään sisältyvää Suomen itsenäi syyden juhlavuoden 1967 rahaston tiliä, jolla vuoden lopussa oli 6.1. Määräaikaiset kotimaiset sitoumukset aleni vat 4.0. Tähän erään sisältyvät kaivos teollisuuden investointitalletukset, joita nostet tiin vuoden aikana 3.3. Edelleen sii hen kuuluvat teollisuuden investointitalletukset, joiden hoito siirtyi valtiokonttorilta Suomen Pankille vuoden 1966 alusta lukien. Uusia täl laisia talletuksia otettiin vastaan vuoden aikana Kaikkien investointitalletusten määrä oli vuoden lopussa 32.4 eli 7.9 enemmän kuin vuoden 1966 lopussa. Pankkien nettovelka Rediskonttaukset vähenivät vuoden aikana Yksityisten rahalaitosten shekkitilit vähenivät 4.0 ja Mortgage Bank of Finlandin 1.3 milj. markan velkasaldo pois tui. Suurin muutos asetelmassa johtuu kassavarantotalletuksista, joita kertyi vuoden lop puun mennessä Nämä on ta seessa kirjattu "määräaikaisiin kotimaisiin si toumuksiin. Tarkasteltaessa rahalaitosten asemaa suh teessa Suomen Pankkiin on edellä esitetyn pankkien nettovelan lisäksi otettava lukuun myös ne vekselit, joita Suomen Pankki on eri tyisten luottojärjestelyjen puitteissa ostanut ra halaitoksilta, mutta joiden maksamisesta raha laitokset ovat vastuussa. Näitä ovat jo aikai Muutos semmin mainitut liikepankeilta ja Osuuskasso jen Keskus Oy:ltä ostetut markkamääräiset uusvientivekselit sekä ulkomaan valuutan mää räiset vientivekselit. Jälkimmäisiä oli Suomen Pankin omistuksessa vuoden lopussa 56.8 milj. mk ja ne sisältyvät taseessa "ulkomaisiin vek seleihin. Rahalaitoksilta ostettuihin vekselei hin kuuluvat myös metalliteollisuuden toimitusluottovekselit. Nämä vekselit on taseessa kir jattu "muihin saataviin ja niitä oli pankin omistuksessa vuoden lopussa Rahalaitosten vastuuseen kuuluvat niinikään pankin termiiniehdoin ostamat obligaatiot. Nä mä enempää kuin pitempiaikaisin termiinieh doin rahalaitoksilta ostetut obligaatiotkaan eivät sisälly asetelmaan.

2 14 15 Setelistä Taseen mukaan oli liikkeessä oleva setelistö vuoden lopussa Lisäksi on otettava huomioon, että vanhan rahayksikön määräiset setelit sisältyvät pankin taseessa "muihin vaadittaessa maksettaviin sitoumuk siin. Nämä vanhanmalliset setelit, joita ei enää juuri kierrä liikkeessä, vähenivät vuoden aikana 18.2 milj. nykymarkasta 10.5 milj. nykymark kaan. Koko setelistö oli vuoden päättyessä siten , kun se edellisen vuoden lo pussa oli ollut Setelistö oli näin ollen vuoden aikana supistunut 61.8 milj. mk eli 5.5 %. Yhden markan seteleitä ei vuo den aikana enää valmistettu niiden liikkeessä olevan määrän supistuessa 5.6 milj. markasta 2.8 milj. markkaan. Setelinanto-oikeus ja sen käyttö Setelinanto-oikeutta ja sen käyttöä kuvaa seuraava asetelma. Omaisuustase Vastattava Vastaava K u l t a... Kultaosuus Kansainvälisessä Valuuttarahastossa... Ulkomaiset valuutat... Ulkomaiset vekselit.... Ulkomaiset obligaatiot. Ensisijainen setelinkate Diskontatut kotim. vekselit Ulkom. rahan määräiset Markkamääräiset... Rediskontatut vekselit.... Toissijainen setelinkate Muutos Liikkeessä olevat s e t e l it... Vaadittaessa maksettavat sitoumukset Shekkiluotoista n o stam atta... Setelinantovara Setelinanto-oikeus Ensisijainen kate... Toissijainen kate... Setelinanto-oikeuden käyttö Ensisijainen setelinkate, joka käsittää pankin ulkomaiset saatavat, nousi vuoden aikana Devalvaation vaikutus ensisijaiseen katteeseen oli kuitenkin tätä määrää suurempi, joten uusien kurssien mukaan laskettuna ensi sijainen kate supistui vuoden aikana. Ensisijai sen katteen ylittävä setelinanto-oikeus, jota vas taamassa tulee olla ns. toissijaista katetta, oli jo korotettu Suomen Pankin ohjesäännön väli aikaisesta muuttamisesta marraskuun 18 päi vänä 1966 annetulla lailla vuoden 1968 lop puun saakka 500 milj. markasta 700 milj. markkaan. Liikkeessä oleva setelistö ja pankin vaadittaessa maksettavat sitoumukset vähenivät yhteensä Setelinantovara lisään tyi näin ollen ja oli vuoden lo pussa Tilinpäätös Kotimaiset obligaatiot.... Muut saatavat... Pankin näkyvien omien varojen suuruus il man tilivuoden voittoa oli tilinpäätöksen mu kaan eli 16.9 suu rempi kuin edellisen vuoden lopussa. Lisäys johtui siitä, että vararahastoon siirrettiin puo let vuoden 1966 voitosta. Näiden varojen li säksi pankilla on sellaisia omaisuuseriä, jotka eivät näy pankin omaisuustaseessa. Niihin kuu Tiliaseman tarkastelun täydennykseksi esite tään seuraavassa pankin koko omaisuustase Ulkomaiset valuuttatilit.. Ulkomaiset markkatilit... Shekkitilit K o tim aiset... Määräaikaiset sitoumukset Arvonjärjestelytilit Kantarahasto... T u lo stili... Oma pääoma Postisäästöpankki... Yksit, rahalaitokset.... Muut... Muut vaadittaessa maksetta vat sitoumukset... Vaadittaessa maksettavat si- Setelinantotase Liikkeessä olevat setelit.. luvat obligaatioiden arvonalennuksiin sisälty vien varausten lisäksi pääkonttorin ja haara konttorien toimitalot, setelipaino, eräät muut pankin tarvitsemat kiinteistöt sekä osakkeet, lähinnä Tervakoski Oy:n osake-enemmistö. Suomen Pankin tulostase ja sen kehitys on esitetty seuraavassa asetelmassa. T ulostase mk Tuotot 1% Korot kotimaisesta lainausliikkeestä... Korot ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta... Korot obligaatioista... Provisiot... Agiot... Muut tuotot , , , , , , ,35 689,53 938,60 871,92 483,48 107, , ,85

3 16 17 K u l u t Korot talletuksista... Palkat ja p a lk k io t... Eläkkeet ja av u stu k set... Perhe-eläkkeet... Pankkivaltuusmiesten palkkiot ja k u lu t... Haarakonttorien valvojain p a lk k io t... Työnantajan sosiaaliturvam aksut... Korot ulkomaisista lu o to ista... Poistot... Setelien v a lm istu s... Muut kulut... Tilivuoden v o it t o , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ^ , , , , ,85 Pankin kokonaistulot lisääntyivät edellisestä vuodesta Korot kotimaisesta lainausliikkeestä kasvoivat 17.0 ja korot ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta 1.8. Pankin kokonaiskulut olivat 34.8 eli 15.5 suuremmat kuin edellisenä vuonna. Eniten lisääntyivät korot talletuksista. Kassavarantotalletuksista maksettavat korot nousivat 8.0 milj. markkaan ja investointi talle tuksista maksettavat korot 1.2 milj. markkaan. Kansainvälisen Valuuttarahaston valmiusluotosta aiheutui korkokuluja 2.5. Palkkojen ja palkkioiden lisäys, 1.1, johtui lähinnä palkankorotuksista. Poistot, jot ka edellisenä vuonna olivat supistuneet, lisään tyivät 2.5. Setelien valmistuksesta aiheutuvat menot supistuivat 0.5 sete lien kappaleluvun pienetessä. Pankin voitto oli Vararahas toon on nettovoitosta pankin ohjesäännön mu kaisesti siirretty puolet eli ,77 mk. Voiton toinen puoli on siirretty käyttämättö mien voittovarojen tilille ja sen käytöstä päät tää eduskunta. Pankkivaltuusmiehet ehdottavat, että mainittu määrä, ,77 mk, siirrettäisiin valtiovarastoon. Pankkivaltuusmiesten käsittelemiä asioita vuodelta 1966 ja lähettäneet jäljennökset tileistä eduskunnan pankkivaliokunnalle. Vuoden 1966 valtiopäivillä valitut varsinaiset Pankkivaltuusmiehet ovat hyväksyneet edus tilintarkastajat, kirjanpitäjä Sylvi Siltanen, kun kunnan maaliskuun 19 päivänä 1954 vahvis nallisneuvos Yrjö Sinkkonen, taloudenhoitaja tamien ohjeiden mukaisesti E. J. Längmanin Erkki Kivimäki, varatuomari Jaakko Kemp kunnallisrahastosta vuonna 1964 jaettujen apu painen ja toimistopäällikkö Heikki Hykkäälä, rahojen tilitykset. toimittivat viime vuoden helmikuun Edellä mainittujen ohjeiden mukaan oli päivinä pankin vuoden 1966 tilintarkastuksen. E. J. Längmanin kunnallisrahastosta kertomus Tilintarkastajain lausunnon mukaisesti pankki vuonna jälleen suoritettava apurahojen jako, valtuusmiehet myönsivät johtokunnalle vastuu jaettavan summan ollessa ,37 markkaa. vapauden pankin hallinnosta vuodelta Tämän johdosta olivat ohjeiden mukaan jakoon osallistuvat Enontekiön, Inarin, Lainausliikkeen ja valuuttakaupan Kuhmon, Kuusamon, Sallan, Savukosken, tarkastus Suomussalmen ja Utsjoen kuntien kunnan hallitukset kukin yhdessä Suomen Punaisen Pankkivaltuusmiehet ovat vuoden aikana toi Ristin paikallisten edustajien kanssa laatineet mittaneet johtosääntönsä määräämän pankin ehdotuksen kuntansa osalle tulevan apurahan lainausliikkeen ja muiden sijoitusten sekä va käytöstä ja lähettäneet pankkivaltuusmiesten luuttakaupan tarkastuksen seuraavina aikoina: hyväksyttäviksi ehdotukset, joita sekä Oulun tammikuun 25, maaliskuun 1, toukokuun 10, ja Lapin läänien maaherrat että Suomen kesäkuun 20, elokuun 28, lokakuun 11 ja jou Punaisen Ristin piirihallitukset olivat puolta lukuun 13 päivänä. neet. Elokuun 28 päivänä 1967 pitämässään kokouksessa pankkivaltuusmiehet hyväksyivät Inventtaukset ja haarakonttorien mainitut ehdotukset maaherrojen lausuntojen tarkastukset mukaisina ja päättivät kehottaa johtokuntaa maksattamaan apurahat asianomaisille kunnille a) Pääkonttorissa Johtosääntönsä 6 :n mukaisesti pankkival käytettäviksi ehdotettuihin tarkoituksiin. tuusmiehet ovat toimittaneet pääkonttorin kas sojen ja kassaholvien sekä laina- ja vakuuskirjomarkan kansainvälisen perusarvon jen ynnä panttien ja talletusten inventtauksen. muuttaminen Inventtauksessa ei havaittu aihetta muistutuk Lokakuun 11 päivänä pidetyssä kokouksessa siin. b ) Haarakonttoreissa pankkivaltuusmiehille esiteltiin Pankkivaltuusmiehet ovat valvoneet, että päivätty työllisyyttä ja rahapolitiikkaa koskeva konttorien valvojat ovat inventoineet haara muistio, jossa johtokunta ilmoitti tehneensä konttorien käsikassat ja holvit kerran kuukau pankkivaltuusmiehille yksityiskohtaisen ehdo dessa sekä vekselit, velkakirjat ja pantit vä tuksen markan kansainvälisen perusarvon hintään kolmasti vuodessa. muuttamisesta. Ehdotus olisi otettava käsi Kaikissa haarakonttoreissa on toimitettu pan teltäväksi välittömästi pidettävässä toisessa kin johtosäännön 2 :ssä säädetty tarkastus. pankkivaltuusmiesten kokouksessa. Mikäli pankkivaltuusmiehet asettuvat johtokunnan ehdotuksen kannalle, otettaisiin asia esille.'pankkivaltuusmiesten valvonnan alaiset vielä samana päivänä pidettävässä valtioneu rahastot voston ylimääräisessä istunnossa. Pankkival Pankkivaltuusmiehet ovat hyväksyneet tuusmiehet päättivät, että muistio ja sen joh Längmanin ja Rosenbergin rahastojen tilit dosta käytävät keskustelut on pidettävä salassa Tilintarkastus /68

4 18 sekä että pankkivaltuuston seuraava kokous alkaa heti tämän kokouksen jälkeen. Tässä toisessa pankkivaltuusmiesten koko uksessa esiteltiin johtokunnan markan kan sainvälisen perusarvon muuttamista koskeva kirjelmä sanotulta lokakuun 11 päivältä. Johto kunnan ehdotuksen mukaisesti pankkivaltuus miehet päättivät rahalain 2 :n nojalla esittää valtioneuvostolle, että valtioneuvosto päättäisi, hankittuaan Kansainvälisen Valuuttarahaston suostumuksen, että Suomen markan kansainvälinen perusarvo, joka tammikuun 1 päivästä 1963 lähtien on ollut grammaa hienoa kultaa mar kalta, on oleva grammaa hienoa kultaa markalta; että valtioneuvosto kiireellisesti päättäisi antaa eduskunnalle esityksen uudeksi vientimaksulaiksi; sekä että valtioneuvosto päättäisi antaa eduskun nalle esityksen, jonka mukaan Suomen tasa vallan ja Euroopan vapaakauppaliiton jäsen valtioiden välistä sopimussuhdetta koskevan sopimuksen 3 artiklassa tarkoitetuilta tuot teilta poistetaan tullit 1 päivänä tammikuuta 1968 (s. 5 ). Lisäksi pankkivaltuusmiehet päättivät raha lain 2 :n 2 momentin nojalla pitää tämän asian käsittelyn salaisena siihen asti, kunnes markan kansainvälistä perusarvoa koskeva val tioneuvoston päätös on tehty. Kansainvälisen Valuuttarahaston annettua suostumuksensa valtioneuvosto päätti lokakuun 11 päivänä rahalain 2 :n nojalla, että markan kansainvälinen perusarvo on gram maa hienoa kultaa markalta ja että päätös tulee voimaan lokakuun 12 päivänä Niinikään antoi valtioneuvosto lokakuun 11 päivänä eduskunnalle esityksen vientimaksulaiksi. 19 markan lisäksi, joka on Suomen kultaosuutena maksettu Valuuttarahastolle ja joka jo sisältyy Suomen Pankin valuuttavarantoon. nämä erät ovat milj. US-dollaria, josta määrästä tehtäisiin ns. valmiusluottosopimus. Luotosta olisi mahdollisuus nostaa kertomus vuoden syyskuun 1 päivään mennessä enintään 70 milj. dollaria eli 224 ja loput, milj. dollaria eli 76, viimeis tään maaliskuussa Luoton määrä on maksettava takaisin viimeistään kolmen vuoden kuluessa kustakin nostosta lukien. Valmiusluottojärjestelystä Valuuttarahasto veloittaa kertakaikkisen 1 /4 % :n suuruisen palkkion, joka kuitenkin palautetaan nostojen yhteydessä niiden määrien mukaisessa suhteessa. Lisäksi kustakin nostosta on suoritettava 1/2 % :n suuruinen kertakaikkinen maksu. Korottoman kultaosuuden lisäksi nostettavasta 200 milj. markan määrästä maksetaan vuotuista korkoa 2 % korkeintaan 18 kuukauden ajan käytössä olleesta määrästä. Tämän jälkeen korko kas vaa 1/2 % kunakin seuraavana puoli vuotis kautena. Luottoerien efektiiviseksi koroksi muodostuu täten 2.51 % yhden vuoden, 2.38 % kahden vuoden ja 2.68 % kolmen vuo den luottoajalta. Korkeintaan kolmen kuukau den luoton käyttö on korotonta, mutta siitä samoin kuin kultaosuuden käytöstä veloitetaan provisio. Nostot tapahtuvat Valuuttarahaston ja Suomen Pankin kesken sovittavissa valuu toissa (s. 10). Nojautuen Suomen Pankin ohjesäännön 17 :n 6 kohtaan johtokunta pyysi, että pankki valtuusmiehet oikeuttaisivat Suomen Pankin ottamaan Kansainväliseltä Valuuttarahastolta mainituilla ehdoilla enintään 300 milj. markan määräisen valmiusluoton. Pankkivaltuusmiehet antoivat maaliskuun 1 päivänä pitämässään kokouksessa luvan edellä mainitun ulkomaisen luoton ottamiseen Suomen Pankille. Ulkomaisen luoton ottaminen Suomen Pankille Helmikuun 25 päivänä lähettämässään kir jelmässä johtokunta ilmoitti, että silmällä pitäen varsinkin kevään aikana esiintyvää tar vetta valuuttavarannon täydentämiseen Suomen hallituksen ja Suomen Pankin toimesta oh keskusteltu luotonsaantimahdollisuuksista Kan sainväliseltä Valuuttarahastolta. Suomen jäsen osuus Valuuttarahastossa on keväällä 1966 tapahtuneen korotuksen jälkeen 125 milj. dolla ria eli 400. Tästä on tarkoituksena pyytää luotoksi 200 sen 100 milj. Rediskonttauksista veloitettujen lisäkorkojen palauttaminen rahalaitoksille Kesäkuun 20 päivänä pidetyssä kokouksessa pankkivaltuusmiehille esiteltiin johtokunnan saman kuukauden 19 päivänä lähettämä kir jelmä, joka sisälsi ehdotuksen erään rediskonttaavan rahalaitoksen aseman helpottamiseksi suoritettavasta järjestelystä. Pankkivaltuusmies ten taholta esitettiin kuitenkin johtokunnan harkittavaksi, mitä vastaavia helpotuksia voitai siin myöntää muille rahalaitoksille, ja tästä syystä asia pantiin pöydälle seuraavaan pankki valtuusmiesten kokoukseen. Elokuun 28 päivän kokouksessa johtokunta esitti, ettei yllä mainittu johtokunnan kirjelmä antaisi aihetta toimenpiteisiin ja että johto kunnalle myönnettäisiin oikeus palauttaa rediskonttaaville rahalaitoksille niiltä tammi touko kuun 1967 ajalta rediskonttauksista veloitetut lisäkorot. Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät johtokunnan esityksen samassa kokouksessaan. Teollistamisrahasto Oy:n ja Sponsor Oy:n osakkeiden merkitseminen Syyskuun 21 päivänä pankkivaltuusmiehille lähettämässään kirjelmässä ja sen liitteenä olleessa muistiossa johtokunta ilmoitti, että Suomen Pankki on kertomusvuonna suorit tanut ja suunnitellut joukon toimenpiteitä, joi den tarkoituksena on saada aikaan tai tukea sellaisia rahoitusjärjestelyjä, jotka palvelevat kasvu- ja kehityspolitiikan sekä myös maksutasepolitiikan kannalta tärkeiden elinkeino alojen tai tuotannonhaarojen pääomantarpeen tyydyttämistä (s. 6 ). Mm. on vireillä kaksi suunnitelmaa, joiden tavoitteena on pienten ja keskisuurten teollisuusyritysten rahoitus mahdollisuuksien parantaminen sekä myös nii den tuotannollisen toiminnan ja sen tulosten kehittäminen. Toinen näistä on Teollistamis rahasto Oy:n osakepääoman korottaminen ja toinen uudentyyppisen rahoituslaitoksen, teolli suuden kehitysyhtiön perustaminen. Teollistamisrahasto Oy:n uudelleenjärjestelyn yhteydessä vuonna 1963 yhtiön osakepääoma korotettiin 15 milj. markkaan, joka jakaantui 6 milj. markan suuruiseen A-sarjaan ja 9 milj. markan suuruiseen B-sarjaan, jonka Suomen Pankki merkitsi pankkivaltuusmiesten marras kuun 21 päivänä 1962 antaman suostumuksen perusteella. Yhtiöjärjestyksen mukaisesti on B-sarjan osakkeita lunastettu yhtiölle vuosittain markan arvosta, joten niitä on Suo men Pankin hallussa 7.8 milj. markan määrästä. Osakepääoman korotustarve liittyy siihen, että Teollistamisrahasto Oy:n Maailmanpankilta vuosina 1963 ja 1965 saamien lainojen ehtojen mukaan yhtiön vieras pääoma saa olla enin tään kolme kertaa niin suuri kuin oma pää oma. Tämä ehto on voitu täyttää vain siten, että Maailmanpankki on suostunut rinnasta maan yhtiön emittoimat debentuurilainat omaan pääomaan edellä mainittua suhdetta laskettaessa. Vaikka Maailmanpankki mahdolli sesti olisi edelleenkin tähän tulkintaan suostu vainen, on sen samoin kuin Kansainvälisen Rahoitusyhtiön taholta kuitenkin esitetty toi vomus myös yhtiön varsinaisen osakepääoman korottamisesta. Osakepääoman korotustarve on myös käynyt selvästi ilmi niissä neuvotte luissa, joita yhtiö muilla tahoilla on käynyt ulkomaisten luottojen saamiseksi. Osakepääoman korotukseksi on suunniteltu 12. A-sarjan osakepääoma korotettai siin 8 milj. markalla, josta Suomen Pankki alkuperäisessä merkinnässä merkitsisi 2 milj. mk siinä tarkoituksessa, että osakkeet myöhem min myytäisiin suunnitelluille uusille osakkaille. B-sarjan osakepääoma korotettaisiin 4 milj. mar kalla, minkä Suomen Pankki kokonaan merkit sisi. B-sarjan osakkeet oksivat äänioikeutta ja osinkoa koskevien rajoitusten puolesta saman laiset kuin aikaisemmatkin B-sarjan osakkeet. Näitä uusia B-osakkeita yhtiö myös sitoutuisi yhtiöjärjestyksessään lunastamaan takaisin sa malla tavoin kuin vanhoja B-osakkeita, kuiten kin siten, että uusien B-osakkeiden lunastus alkaisi vasta sitten, kun vanhat B-osakkeet ovat kokonaan Teollistamisrahasto Oy:n hallussa. Suomen Pankki on neuvotellut rahalaitosten kanssa Sponsor Oy -nimiseksi suunnitellun teollisuuden kehitysyhtiön perustamisesta maa hamme. Suunnitelma johtuu tarpeesta laajentaa kilpailukykyistä tuotantoa sekä edistää uuden, vientikykyisen samoin kuin tuontia korvaavan teollisuuden syntymistä kehittämällä ja tuke malla yritystoimintaa. Uuden suunnitellun kehitysyhtiön perustaminen tulisi täyttämään erään tärkeän tehtävän, joka ei sisälly nykyis ten raha- ja luottolaitosten toimikenttään. Mm. Teollistamisrahasto Oy: n toiminnasta saadut kokemukset osoittavat, että lukuisilla pienillä ja keskisuurilla teollisuusyrityksillämme on potentiaalisia tuote- ja tuotantoideoita, joita ne eivät lähinnä neuvonnan tai rahoituksen puutteen vuoksi kykene käyttämään hyväksi. Tällaisten ideoiden ja keksintöjen kehittäminen ja saattaminen teollisesti käytettävään muotoon olisi yksi uuden yhtiön päätehtävistä. Toiselta puolen yhtiö pyrkisi suorittamaan sellaista yri tysten organisointia ja rakennerationalisointia, joka lisäisi niiden toiminnan tehokkuutta, kil pailukykyä ja kasvumahdollisuuksia ja jonka tarve viime aikoinakin on selvästi havaittu. Tällaisia tehtäviä suorittavan yhtiön tarjoama asiantuntija- ja rahoitusapu voisi johtaa uusille teollisille ratkaisuille pohjautuvien yritysten syntyyn, samalla kun se voisi luoda aivan

5 21 20 uusia toimintaedellytyksiä monelle yritykselle, joka nykyisin on tuotevalikoiman vanhentunei suuden tms. syyn takia taantumassa ja jonka tuotannon jatkaminen tai laajentaminen ei omin voimin näytä mahdolliselta. Koska johtokunnan käsityksen mukaan Suomen Pankin tulisi edelleenkin osallistua Teollistamisrahasto Oy:n rahoittamiseen ja sitä tietä maamme pienen ja keskisuuren teolli suuden luotonsaantimahdollisuuksien paranta miseen ja olla aloitteentekijänä mukana teolli suuden kehitysyhtiön perustamisessa, johto kunta alussa mainitussa kirjelmässään pyysi, että pankkivaltuusmiehet oikeuttaisivat Suomen Pankin merkitsemään Teollistamisrahasto Oy:n suunnittelemassa uudessa osakeannissa A-sarjaan kuuluvia osakkeita 2 milj. markan arvosta ja B-sarjaan kuuluvia osakkeita 4 milj. markan arvosta sekä oikeuttaisivat Suomen Pankin merkitsemään perustettavan Sponsor Oy -nimi seksi suunnitellun teollisuuden kehitysyhtiön osakkeita 6.5 milj. markan arvosta. Pankki valtuusmiehet antoivat suostumuksensa koko uksessaan syyskuun 27 päivänä. Suostumus lainojen ottamiseen Mortgage 'Rank of Finland Oy.lle Maaliskuun 21 päivänä lähettämässään kirjelmässä johtokunta ilmoitti, että Banque Lambert S.C.S., Bryssel, olisi valmis muodosta maan pankkikonsortion, joka ottaisi myydäkseen Mortgage Bankin enintään 12 milj. USdollarin suuruisen obligaatiolainan kansainväli sillä pääomamarkkinoilla. Lainan korko olisi 7 V4 % ja laina-aika Lainan vakuudeksi tulisi Suomen valtion takaus, jonka myöntämiseen oli jo olemassa eduskunnan an tama takausvaltuus. Lainasta saadut varat käy tettäisiin sellaisten teollisuusprojektien rahoit tamiseen, joilla ensi sijassa pyritään edelleen monipuolistamaan Suomen teollisuutta, mm. kemiallisen ja metallurgisen teollisuuden sekä kaivostoiminnan aloilla. Mortgage Bankin yhtiöjärjestyksen mukaan pankin liikkeessä olevien obligaatioiden ja muiden sitoumusten yhteinen määrä ei saa nousta osakepääoman, vararahaston ja debentuurien 20-kertaista määrää suuremmaksi. Edellä mainitussa kirjeessään johtokunta ilmoitti, että Mortgage Bankin omat varat riittävät sen sitoumusten kattamiseen, mutta koska edellä mainittu ulkomainen luotto ei lisäisi pankin lainanantomahdollisuuksia niin suuressa määrin kuin olisi suotavaa, pankin hallitus on harkinnut, että pankin omia varoja lisättäisiin antamalla 15 milj. markan määrästä kiinnitysluottopankkeja koskevan lain 14 :n mukaisia debentuurivelkakirjoja, joiden korko olisi 7 % ja joiden kuoletus tapahtuisi, alussa mainitun ulkomaisen obligaatiolainan tultua kokonaan maksetuksi, yhtä suurin lyhennysmaksuin 10 vuoden aikana alkaen vuonna Nojautuen pankkivaltuusmiesten marraskuun 23 päivänä 1955 tekemään päätökseen, jonka mukaan Mortgage Bank of Finland Oy: n obligaatio- ja muiden lainojen otolle on han kittava pankkivaltuusmiesten suostumus, johto kunta kirjelmässään pyysi, että pankkivaltuus miehet antaisivat suostumuksensa edellä mai nittujen, enintään 12 milj. US-dollarin määräi sen ulkomaisen obligaatiolainan ja 15 milj. markan määräisen debentuurilainan ottamiseen Mortgage Bank of Finland Oy:lie. Pankki valtuusmiehet hyväksyivät esityksen saman maaliskuun 30 päivänä. Suostumus tunturimajan rakentamiseen Kokouksessaan maaliskuun 1 päivänä pank kivaltuusmiehet antoivat suostumuksensa pan kin henkilökunnan käyttöön tarkoitetun tun turimajan rakentamiseen joulukuun 16 päivänä 1966 tehdyllä sopimuksella Metsäntutkimuslaitokselta Laanilan kokeilualueelta 60 vuoden ajaksi vuokratulle noin 1.30 ha:n suuruiselle alueelle. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahasto Suomen Pankin hallintoa ja tilaa vuonna 1966 koskevan tarkastuksen johdosta antamas saan mietinnössä n: o 2 pankkivaliokunta ilmoitti erityisesti tutkineensa pankkivaltuus miesten kertomuksessaan sanotulta vuodelta tekemää ehdotusta Suomen itsenäisyyden juhla vuoden johdosta perustettavaksi rahastoksi sekä pitävänsä tärkeänä sen toteuttamista rahan arvon vakautumista, maamme taloudel lisen kasvun nopeuttamista ja kansainvälisen kilpailukykymme parantamista edistävänä. Va liokunta katsoi, että päätös Suomen Pankin omistukseen ja hallintaan jäävän rahaston pe rustamisesta on syytä tehdä pankkivaltuusmies ten kertomusta käsiteltäessä ja että toimenpi teisiin rahaston sääntöjen laatimiseksi ja saatta miseksi eduskunnan asianmukaisesti hyväksyt täväksi on aihetta mahdollisimman kiireellisesti ryhtyä. Vuoden 1967 valtiopäivillä eduskunta kesä kuun 2 päivänä päätti, että Suomen Pankin omistamia obligaatioita ja niihin verrattavia arvopapereita siirretään 100 milj. markan ni mellisarvosta Suomen itsenäisyyden juhlavuo den johdosta perustettavaan erityiseen Suomen Pankin hoitoon jäävään rahastoon sekä että eduskunnan päätös rahaston perustamisesta lä hetetään pankkivaliokunnalle rahaston sääntö jä koskevan asianmukaisen ehdotuksen tekemi seksi eduskunnalle. Elokuun 28 päivänä pidetyssä kokouksessa johtokunta esitteli pankkivaltuusmiehille pank kivaliokunnan puheenjohtajan kanssa käydyn keskustelun perusteella pankissa laaditun epä virallisen luonnoksen rahaston säännöiksi. Luonnos saatettiin pankkivaliokunnan tietoon. Pankkivaliokunnan mietintö n:o 3 sääntö jen vahvistamisesta rahastolle sekä samaa asiaa koskeva suuren valiokunnan mietintö n:o 96 esiteltiin pankkivaltuusmiehille marraskuun 15 päivänä. Eduskunta vahvisti joulukuun 5 päi vänä Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahaston säännöt, jotka julkaistiin Suomen asetuskokoelmassa saman joulukuun 21 päi vänä (As.k /6 7 ). Koska pankkivaltuusmiesten asiana on antaa tarkemmat määräykset rahaston sääntöjen so veltamisesta ja tulkinnasta, pankkivaltuusmie het hyväksyivät kokouksessaan joulukuun 13 päivänä johtokunnan esityksestä suunnitelman rahaston toiminnan aloittamisesta. Pankkival tuusmiehet ottivat rahaston yliasiamieheksi vuoden 1968 alusta lukien kansleri Klaus Wariksen. Muutoksia pankin palkkaussääntöön Elokuun 28 päivänä ja marraskuun 15 päi vänä pankkivaltuusmiehet - vahvistivat seuraavat lisäykset ja muutokset pankin palkkaussäännön 3 :ään, nimittäin syyskuun 1 päivästä 1967 alkaen perustivat Turun konttoriin yhden uuden kassanhoitajan, kahden uuden konttori apulaisen ja yhden uuden vahtimestarin toi met, Lahden konttoriin yhden uuden kassan hoitajan ja yhden uuden konttoriapulaisen toi met ja muuttivat pääkonttorin kahden lämmit täjän toimet, toisen vartijan ja toisen talon miehen toimeksi sekä perustivat tammikuun 1 päivästä 1968 lukien pääkonttoriin yhden uuden kamreerin toimen. Muutoksia pankin eläkesääntöön Kokouksessaan lokakuun 11 päivänä pankki valtuusmiehet muuttivat Suomen Pankin eläke säännön 3 :n 1 momentin johtokunnan esit tämällä tavalla näin kuuluvaksi: "Vanhuuseläkkeen saamisen edelly tyksenä on, että palvelus on päättynyt ja että edunsaaja on täyttänyt 65 vuotta taikka, jos edunsaaja on välittömästi ennen eläkkeelle siirtymistään ollut Suomen Fankin tai setelipainon pal veluksessa vähintään neljän kuukauden ajan, 63 vuotta, toimisuhteessa oleva autonkuljettaja, asentaja sekä vartija kuitenkin 60 vuotta, ja toimisuhteessa oleva nainen 55 vuotta. sekä määräsivät, että muutos tulee voimaan sanotusta päivästä lukien. Niinikään pankkivaltuusmiehet päättivät jou lukuun 13 päivänä pitämässään kokouksessa johtokunnan esityksen mukaisesti pidentää edunsaajien valinta-aikaa vuoden 1964 ja vuo den 1966 eläkesääntöjen välillä yhdellä vuo della eli vuoden 1968 loppuun ja vahvistivat tätä koskevan muutoksen joulukuun 13 päi vänä 1966 vahvistamansa Suomen Pankin elä kesäännön 26 :n 2 momenttiin. Toimenhaltijoin palkkausten korottaminen Heinäkuun 24 päivänä 1964 annettujen, val tion virkamiespalkkausten tarkistamista koske van lain ja sen voimaansaattamislain nojalla saivat valtion virkamiehet kertomusvuonna vuotuiskorotuksen, joka oli 3 % tammikuun 1 päivästä 1967 ja 2.5 % kesäkuun 1 päivästä 1967 lukien. Yleisillä työmarkkinoilla tapahtu neiden palkkaliukumisien johdosta annettiin valtion virkamiehille jo vuonna 1966 ns. liukumavähemmyyttä vastaavana korotuksena sum ma, joka vastasi 1.4 % valtion palkkausme noista. Kertomusvuonna virkamiehille samalla perusteella annettu summa oli 1 % palkkaus ten kokonaismäärästä. Liukumavähemmyyskorotuksesta, joka näin ollen vuosina 1966 ja 1967 oli yhteensä 2.4 % palkkausten kokonais määrästä, pääsi näinä kahtena vuonna palkka luokkiin sijoittelun tarkistusten muodossa osal

6 23 22 liseksi noin 60 % valtion koko virkamieskun nasta. Elokuun 14 päivänä lähettämässään kirjel mässä johtokunta esitti, että pankin vakinai sille ja ylimääräisille toimenhaltijoille olisi täl läkin kertaa myönnettävä edellä tarkoitettua virkamiespalkkausten vuotuiskorotusta vastaava palkkausten korotus eli 3 % ja 2. 5 % lukien. Lisäksi johtokunta pankin virkailijayhdistyksen toivomuksen mu kaisesti, jotta ansiotason jälkeenjääneisyyttä valtioon nähden ei tässä suhteessa pääsisi syn tymään ja ottaen huomioon vuonna 1966 to teutetut ja johtokunnan edellä mainitussa kir jelmässään kertomusvuonna toteutettaviksi esit tämät eräät vähäiset, yhteensä vain noin 10 % :a pankin toimenhaltijoista koskevat palk karyhmien tarkistukset, jotka merkitsevät noin 0.2 % :n korotusta pankin palkkausmenoihin, esitti, että pankin vakinaisten ja ylimääräisten toimenhaltijain palkkaukset korotettaisiin lukien valtion liukumavähemmyyskorotusta vastaten 2.2 %. Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät johtokun nan esityksen kokouksessaan elokuun 28 päi vänä sekä samalla päättivät, niinikään johto kunnan ehdotuksen mukaisesti, että edellä sa notulla tavalla korotetut palkat maksetaan toi menhaltijoille lukien ja että taan nehtivat maksut saadaan suorittaa toimenhal tijoille heti sen jälkeen kun se teknisesti on mahdollista. Myönnetyt perhe-eläkkeet ja avustukset Pankkivaltuusmiehet myönsivät kertomus vuoden aikana yhden perhe-eläkkeen ja kolme avustusta. Johtokunta Kokouksessaan toukokuun 10 päivänä pank kivaltuusmiehet myönsivät johtokunnan pu heenjohtajalle Klaus Warikselle oikeuden sivu toimenaan hoitaa Kauppakorkeakoulun kansle rin virkaa kesäkuun 1 päivästä 1967 lukien toistaiseksi. Samassa kokouksessaan pankkivaltuusmiehet pankin johtosäännön 1 :n 3 momentin no jalla määräsivät johtokunnan puheenjohtajan varamieheksi pankinjohtaja fil.tri Reino Rossin. Tasavallan presidentti antoi lokakuun 13 päi vänä fil.tri Klaus Warikselle hänen pyytä mänsä eron johtokunnan puheenjohtajan vi rasta 31 päivästä joulukuuta 1967 sekä nimitti samana päivänä antamallaan avoimella kirjeellä johtokunnan puheenjohtajan virkaan 1 päivästä tammikuuta 1968 lukien valtiovarainministerin, fil.tri Mauno Henrik Koiviston. Maaliskuun 30 päivänä pankkivaltuusmiehet päättivät johtokunnan puheenjohtajalle ja jä senille maksettujen palkkojen prosenttimääräi sestä korottamisesta tammikuun 1 päivästä ja kesäkuun 1 päivästä 1967 lukien. Haarakonttorien valvojat Pankin haarakonttorien valvojina ja heidän varamiehinään ovat vuonna 1968 pankkival tuusmiesten päätöksen nojalla seuraavat hen kilöt: Joensuun konttori: valvojat varatuomari Mauno Moilanen ja kauppias Aulis Erkki Tahvo Aho sekä varamiehet rehtori, filosofian maisteri Aulis Olavi Waldemar Koivusalo ja lääninkamreeri, varatuomari Otto Alvar Gustaf Sorasalmi; Jyväskylän konttori: valvojat poliisitarkas taja, varatuomari Eino Ilmari Karpio ja oikeuspormestari Aaro Tapio Häkkinen sekä va ramiehet johtaja, maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti Veikko Verner Varesmaa ja lääninkamreeri, varatuomari Uuno Osmo Volmari Aarnio; Kotkan konttori: valvojat tehtaanjohtaja, yli-insinööri Mauno Sopanen ja poliisimestari Eero Johannes Kettunen sekä varamiehet oi keusneuvosmies Heikki Pajari ja varatuomari Leif Gunnar Thuresson Häggblom; Kuopion konttori: valvojat pormestari Alvar Hjalmar Mikael Hurtta ja hovioikeudenneuvos Toimi Tulikoura sekä varamiehet agronomi Lauri Arvid Pekkarinen ja konttorinjohtaja, ekonomi Lauri Johannes Salmi; Lahden konttori: valvojat johtaja Esko Bruno Kunnas ja oikeusneuvosmies Timo Jo hannes Tuori sekä varamiehet rehtori Ilmari Johannes Vartiainen ja kaupunginvouti, lain opin kandidaatti Matti Sakari Rintala; Mikkelin konttori: valvojat kihlakunnantuo mari Jaakko Armas Kinnunen ja rehtori Pauli Veli Vainio sekä varamiehet tuomiokapitulinasessori, varatuomari Mauri Pertti Toiviainen ja väestönsuojeluntarkastaja, varatuomari Viljo Uolevi Lehtolainen; Oulun konttori: valvojat kaupungintaloustarkastaja, ekonomi Ville Kalevi Matturi ja johtaja, ekonomi Lauri Johannes Heikkinen sekä varamiehet lääninverotarkastaja, varatuo mari Aulis Evert Virtanen ja kaupunginlaki mies, varatuomari Erkki August Korhonen; Porin konttori: valvojat johtaja Yrjö Edvard Nurmi ja pormestari Väinö Wilhelm Halita sekä varamiehet kunnallispormestari Olavi Ei nar Koivisto ja toimitusjohtaja Heimo Kalervo Kaitila; Rovaniemen konttori: valvojat konttoripääl likkö, ekonomi Juho Kalervo Lahtinen ja lääninasessori, varatuomari Vilho Johannes Haa taja sekä varamiehet kaupunginsihteeri, vara tuomari Aarne Johannes Koponen ja läänin verotarkastaja, lainopin kandidaatti Erkki Emanuel Ollila; Tampereen konttori: valvojat oikeuspormestari Jyrki Jalo Unto Tuominen ja konsuli, toi mitusjohtaja, diplomi-insinööri Lauri Veikko Virkkunen sekä varamiehet yliopistonsihteeri, varatuomari Aunis Kasperi Kantonen ja kau punginsihteeri, varatuomari Matti Esaias Nahkola; Turun konttori: valvojat lääninneuvos Yrjö Hemminki Aliharmi ja maanviljelysneuvos Frans Einari Karvetti sekä varamiehet rehtori, professori Auvo Armo Säntti ja kaupungin sihteeri, varatuomari Tauno Ilmari Maijala; Vaasan konttori: valvojat liikevaihtoverotoimiston johtaja, lainopin kandidaatti Äke Jo hannes Helanko ja tehtaanjohtaja Ralf-Erik Klockars sekä varamiehet lääninsihteeri, vara tuomari Henrik Matias Palomäki ja johtaja, ekonomi Esko Olavi Antero Kaikko. Pankkivaltuusmiehet Pankkivaltuusmiehinä toimivat vuonna 1967 eduskunnan valitsijamiesten sanottuun tehtä vään valitsemat seuraavat henkilöt: Kokkola, Veikko Johan, kaupunginjohtaja, Saarinen, Aarne Armas, puolueen puheen johtaja, Kaasalainen, Nestori Johannes, maanviljelijä, Junnila, Tuure Jaakko Kalervo, filosofian tohtori, pankinjohtaja, Paasio, Kustaa Rafael, päätoimittaja, Uusitalo, Eino Oskari, agrologi, Lehto, Oiva, jaostosihteeri, Kcrsbäck, Verner Valentin, maatalous- ja metsätieteiden maisteri, Salonen, Olavi Oskar, yhteiskuntatieteiden maisteri, johtaja. Näistä kolme ensin mainittua muodostavat suppeamman valtuuston. Puheenjohtajana toimi koko vuoden pankkivaltuusmies Kokkola ja varapuheenjohtajana pankkivaltuusmies Saarinen. Tilintarkastajat Pankin tilintarkastajiksi vuoden 1967 tilejä tarkastamaan valitsijamiehet valitsivat seuraa vat henkilöt: Siltanen, Sylvi Cecilia, kirjanpitäjä, hänen varamiehensä Paasivuori, Tyyne Maria, sosio nomi; Sinkkonen, Yrjö, kunnallisneuvos, hänen va ramiehensä Wainio, Weijo Werner, valtiotie teen tohtori; Kivimäki, Erkki Antero, taloudenhoitaja, hä nen varamiehensä Aitamurto, Aarno Kari An tero, varatuomari; Kemppainen, Jaakko Ahram, varatuomari, hänen varamiehensä Nordström, Torsten Ed vin, diplomi-insinööri; Hykkäälä, Heikki Kalervo, toimistopäällikkö, hänen varamiehensä Vilponiemi, Väinö Antero, piirisihteeri. Helsingissä maaliskuun 20 päivänä V EIK K O KOKKOLA Aarne Saarinen T. Junnila Eino Uusitalo Ingvar S. Melin Nestori Kaasalainen Rafael Paasio Oiva Lehto Olavi Salonen Pertti Tammivuori

7 IVA5a E duskunnan Eduskunnan e sten kertomus U i iu f e f c j n g l -. :;r, ' 'irif?; '... k ; ; ' " - - ; -v ; g? ;i; 1 ie!? m -;'/. jftx -V:. -;. Smnkxe^ * P? $,