Suomen Pankin tase ja tuloslaskelma

Transkriptio

1 15 jyn maailmanmarkkinahinnan lähes 50 prosentin laskun johdosta Suomen tuonnin arvo Neuvosto liitosta aleni noin kolmanneksen edellisvuotises ta. Vaikka tuonnin arvon aleneminen näkyi jo vuoden 1986 viennin arvossa, oli kahdenkeskinen vaihtotase Suomelle 5.8 mrd. markkaa ylijäämäi nen. Neuvostoliiton ja Suomen välisellä clearingtilillä oli vielä edellisen vuoden lopussa Suomen velkaa 75 milj. ruplaa (540 milj. markkaa), mutta tilanne m uuttui Suomen saamiseksi jo aivan vuoden 1986 alussa. Suomen saaminen ylitti 300 milj. ruplan luottorajan elokuun alussa ja vuoden lopussa saamisen arvo nousi 460 milj. ruplaan (3.3 mrd. markkaa). Suomen ja Bulgarian välisellä clearingtilillä oli aikaisempien vuosien tapaan suuri Suomen saa minen, jonka arvo oli vuoden lopussa 136 milj. markkaa. Suomen ja Saksan demokraattisen tasa vallan välisellä clearingtilillä on kahden edellisen vuoden ajan ollut huomattava Suomen saami nen, mutta vuoden 1986 aikana tilitilanne tasa painottui ja vuoden lopussa tilillä oli Suomen velkaa 14 milj. markkaa. Suomen Pankin tase ja tuloslaskelma U lkom aat Suomen Pankin vaihdettava valuuttavaranto supistui vuoden 1986 aikana milj. mark kaa milj. markkaan. Kultavaranto pysyi ennallaan. Erityiset nosto-oikeudet kasvoivat 52 milj. markkaa ja varanto-osuus Kansainvälisessä valuuttarahastossa lisääntyi 19 milj. markkaa. Vaihdettavat valuutat, joihin sisältyvät ulkomai set joukkovelkakirjat, supistuivat nettomääräisesti milj. markkaa milj. markkaan. Korkeimmillaan vaihdettavat valuutat olivat vuo den alussa, noin 18 mrd. markkaa, ja alimmil laan elokuun puolivälissä, noin 4 mrd. markkaa. Sidottu valuuttavaranto oli vuoden alussa jon kin verran alijäämäinen mutta nousi jo tammi kuussa noin miljardiin markkaan. Kesäkuussa sidottu varanto alkoi jälleen kasvaa voimakkaasti, ja vuoden lopussa se oli milj. markkaa. Suomen Pankin muut ulkomaiset saamiset, jotka käsittävät yksinomaan markkaosuuden Kansainvälisessä valuuttarahastossa, vähenivät 60 milj. markkaa milj. markkaan. Pankin muut ulkomaiset velat vähenivät 71 milj. mark kaa milj. markkaan. Näistä Kansainvälisen valuuttarahaston markkatilit supistuivat 60 milj. markkaa ja osoitetut erityiset nosto-oikeudet 11 milj. markkaa. Muutokset olivat valtaosin kurssinkorjauksia, jotka aiheutuivat siitä, että sekä markkaosuus että markkatilit määräytyvät SDR:n (erityisten nosto-oikeuksien) kurssin perusteella Kansainvälisen valuuttarahaston soveltaman käy tännön mukaisesti. Suomen Pankin ulkomaiset nettosaamiset su pistuivat milj. markkaa siten, että ulko maiset saamiset vähenivät milj. markkaa ja ulkomaiset velat 616 milj. markkaa. Vuoden lopussa ulkomaisia nettosaamisia oli milj. markkaa. Rahoituslaitokset Pankkien koko keskuspankkirahoitus kasvoi vuoden aikana milj. markkaa. Vuoden alussa keskuspankkirahoituksen määrä oli milj. markkaa, joka oli kokonaan päiväluottoja. Joulukuussa Suomen Pankki alkoi myöntää pan keille myös kolmen kuukauden kiinteäkorkoisia luottoja, joita oli vuoden vaihteessa milj. markkaa. Rahalaitoksilla oli Suomen Pankin päivämarkkinoilla vuoden lopussa päiväluottoja milj. markkaa ja päivätalletuksia 131 milj. markkaa. Päiväluottoja oli milj. markkaa enemmän ja päivätalletuksia milj. markkaa vähem män kuin vuotta aiemmin. Suomen Pankki kat toi omalla sijoituksellaan päiväluottojen ja päivätalletusten erotuksen, joka kertomusvuoden lo pussa oli milj. markkaa. Määräaikaisluotot mukaan luettuna oli nettomääräinen keskus pankkirahoitus vuoden lopussa milj. mark kaa. Rahalaitosten kassavarantotalletukset supistui vat vuoden aikana 952 milj. markkaa. Tämä aiheutui kassavarantovelvoitteen pienentämises tä, sillä talletuspohja kasvoi hieman. Vuoden aikana liikepankkien (pl. OKO ja SKOP) osuus kassavarantotalletuksista pieneni 43 prosentista 40 prosenttiin, osuuspankkien (ml. OKO) osuus kasvoi 21 prosentista 22 prosenttiin ja säästö pankkien (ml. SKOP) osuus 25 prosentista 26 prosenttiin. Vuoden lopussa kassavarantotalletuksia oli Suomen Pankissa kaikkiaan milj. markkaa. Näistä oli liikepankkien (pl. OKO ja SKOP) talletuksia milj. markkaa, osuus pankkien (ml. OKO) talletuksia milj. markkaa, säästöpankkien (ml. SKOP) talletuksia milj. markkaa sekä Postipankin talletuksia milj. markkaa. Muista eristä rahoituslaitos ten tekemät pääomantuontitalletukset supistui vat 385 milj. markkaa 254 milj. markkaan. Käteisvaraluottoja, joilla rahoitetaan rahalai tosten hallussaan pitämät seteli- ja metallirahakassat, oli vuoden päättyessä milj. mark kaa. Tämä oli 380 milj. markkaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Käteisvaraluotoista oli liike pankkien (pl. OKO ja SKOP) käteisvaraluottoja 743 milj. markkaa, osuuspankkien (ml. OKO) 449 milj. markkaa, säästöpankkien (ml. SKOP) 709 milj. markkaa ja Postipankin (ml. postitoi mipaikat) 404 milj. markkaa. Suomen Pankin omistamat rahoituslaitosten joukkovelkakirjat li sääntyivät 46 milj. markkaa milj. mark kaan. Saamisten ja velkojen lisäksi rahoituslaitoksilla oli Suomen Pankille vastuita, jotka ovat synty neet eri rahoitusjärjestelyjen yhteydessä. Suomen Pankin omistamia vekseleitä, joiden maksamises ta pankit ovat vastuussa, ovat vienti- ja uusvientivekselit. Suomen Pankin taseessa nämä sisältyvät saamisiin yrityksiltä eränä "viennin rahoitus ja niiden määrä oli vuoden lopussa milj. markkaa. Vastuisiin kuuluvat myös pankkien antamat takaukset kotimaisten toimitusten rahoi tusluottojen maksamisesta; niitä oli vuoden lo pussa milj. markkaa. Julkinen sektori Yritykset Suomen Pankin saamisista yrityksiltä viennin rahoitus kasvoi 148 milj. markkaa ja kotimaisten toimitusten rahoitus supistui 91 milj. markkaa. Näiden erityisrahoitusjärjestelyjen luottokanta oli vuoden lopussa yhteensä milj. markkaa. Suomen Pankin omistamien, yritysten liikkee seen laskemien joukkovelkakirjojen määrä supis tui 16 milj. markkaa 65 milj. markkaan. Muut saamiset yrityksiltä kasvoivat 124 milj. markkaa. Suomen Pankin veloista yrityksille investointija alushankintatalletukset kasvoivat 830 milj. markkaa ja vuoden lopussa niitä oli yhteensä milj. markkaa. Pääomantuontitalletukset supistuivat 88 milj. markkaa 336 milj. markkaan. Näihin sisältyvät myös ne kassavarantotalletukset, joita yritykset ovat tehneet ulkomaisilta pankeilta suoraan ottamistaan lyhytaikaisista luotoista. Vuoden päättyessä näitä talletuksia oli 191 milj. markkaa eli 62 milj. markkaa vähemmän kuin 1985 lopussa. Liikkeessä oleva raha Liikkeessä olevan rahan määrä lisääntyi 595 milj. markkaa eli 7.4 % ja oli vuoden lopussa milj. markkaa. Tästä oli setelistöä milj. markkaa ja metallirahaa 811 milj. markkaa. Lisäksi tase-erään 'm uut velat sisältyi liikkeessä olevia vanhan rahayksikön määräisiä seteleitä 9 milj. markkaa. Saamiset julkiselta sektorilta vähenivät 21 m ilj. markkaa milj. markkaan. Suomen Pankin omistamat valtion joukkovelkakirjat supistuivat 59 milj. markkaa ja valtion metallirahavastuu, joka taseessa on liikkeessä olevan metallirahamäärän vastaerä, kasvoi 44 milj. markkaa. Velat Suom en Pankin nettotase julkiselle sektorille vähenivät milj. mark kaa milj. markkaan. Tämä erä koostuu Taseen kehityksestä 1986 esitetään seuraavassa lähes yksinomaan valtion talletustilillä olleista tiivistelmänä Suomen Pankin nettotase pääsektovaroista, joita oli vuoden lopussa milj. reittain. markkaa. Nettotaseen erät milj. mk Nettosaamiset ulkomailta Nettosaamiset yrityksiltä Nettosaamiset yhteensä... Nettovelka rahoituslaitoksille Nettovelka julkiselle sektorille Liikkeessä oleva ra h a Oma pääoma, arvonjärjestelytili ja muut taseerät, n e tto... = Nettovelat ja oma pääoma yhteensä... = Muutos

2 16 Tase mk Vastaavaa Kulta ja valuuttasaamiset K u lta , ,59 Erityiset nosto-oikeud e t , ,02 Varanto-osuus Kansainvälisessä valuuttarahastossa , ,89 Vaihdettavat valuutat , ,34 Sidotut valuutat , , , ,65 M uut ulkomaiset saamiset Markkaosuus Kansainvälisessä valuuttarahastossa , , , ,11 Saamiset rahoituslaitoksilta Pankkien shekkitilit. Päiväluotot , ,95 Määräaikaiset saamiset , Käteisvaraluotot , , Joukkovelkakirjat , , Muut , , , ,78 Saamiset julkiselta sektorilta Joukkovelkakirjat , ,30 Valtion metallirahavastuu , ,50 Muut , , , ,78 Saamiset yrityksiltä Viennin rahoitus , ,11 Kotimaisten toim i tusten rahoitus , ,89 Joukkovelkakirjat , ,24 Muut , , , ,85 M uut varat , ,13 Yhteensä , ,30 Vuoden 1986 aikana nettotaseen erät supistuivat huomattavasti. Nettosaamiset ulkomailta vähenivät 8 mrd. markkaa ja rahoituslaitosten nettosaamiset Suomen Pankilta runsaat 7 mrd. markkaa. Nettovelka julkiselle sektorille väheni yli 2 mrd. markkaa. T ilinpäätöstase Seuraavassa esitetään Suomen Pankin tilinpäätöstase vuosien 1985 ja 1986 lopussa sekä taseen ulkopuoliset erät. Pankin taseeseen ei ohjesäännön mukaan ole aktivoitu pankin omistamien kiinteistöjen, kalustojen eikä osakkeiden ja osuuksien arvoa, vaan ne poistetaan tuloslaskelmassa kokonaan, sitä mukaa kuin niistä kertyy pankille kuluja. Suomen Pankki omistaa pankkikiinteistöt Helsingissä ja niissä kaupungeissa, joissa pankin haarakonttorit toimivat. Pankilla on Vantaan kaupungissa teollisuuskiinteistö, jossa toimii Suomen Pankin setelipaino. Setelipainon toiminnasta julkaistaan erillinen toimintakertomus. Lisäksi pankki on osakkaana mm. Teollistamisrahasto Oy:ssä sekä eräissä teollisuusyrityk- Vastattavaa Valuuttavelat Vaihdettavat valuutat Sidotut valuutat , , , , , ,41 M uut ulkomaiset velat Kansainvälisen valuuttarahaston markkatilit , ,94 Osoitetut erityiset nosto-oikeudet , , , ,64 Liikkeessä oleva raha Setelit... Metalliraha , , , , , ,97 Velat rahoituslaitoksille Pankkien shekkitilit , ,83 Päivätalletukset , ,43 Kassavarantotalletukset , ,87 Pääomantuontitalletu k s e t , ,00 Muut , , , ,39 Velat julkiselle sektorille Shekkitilit , ,63 Valtion talletustili , , Pääomantuontitalletu k s e t... Muut , , , ,44 Velat yrityksille Investointi- ja alushankintatalletukset , ,97 Pääomantuontitalletu k s e t , ,47 Muut , , , ,89 M uut v e la t , ,32 Arvonjärjestelytili ja varaukset , ,79 SITRAn pääom a , , Oma pääoma Kantarahasto , , V ararahasto , ,65 Käyttämättömät voittovarat... Tilivuoden voitto/ tap p io , , , ,45 Yhteensä , , T

3 18 sissä. Suomen Pankin omistuksessa on myös Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahasto SITRA. Suomen Pankki luopui kokonaan omistamistaan Mortgage Bank of Finland Ltd:n ja Tervakoski Oy:n osakkeista myymällä edellisen Postipankille ja jälkimmäisen Enso-Gutzeit Oy: lie. Pankin oma pääoma ilman tilivuoden voiton lisäämistä oli tilinpäätöksen mukaan milj. markkaa eli sama kuin edellisen vuoden lopussa. Taseen loppusummasta oman pääoman osuus oli 15.0 %. Pankin myöntämien takausten kokonaismäärä oli vuoden päättyessä 243 milj. markkaa eli 86 milj. markkaa pienempi kuin vuoden 1985 lopussa. Termiiniostosopimuksia, jotka kaikki olivat vaihdettavan valuutan määräisiä, oli vuoden lopussa 283 milj. markkaa eli milj. markkaa vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Vaihdettavan valuutan määräisiä termiinimyyntisopimuksia oli vuoden 1986 lopussa 251 milj. markkaa; edellisen vuoden lopussa niitä ei ollut lainkaan. Taseen ulkopuoliset erät mk Takaukset , ,91 T ermiinisopimukset Termiiniostosopimukset... Termiinimyyntisopimukset... Osakkeet ja osuudet (nimellisarvo) Teollisuusosakkeet... Erityisluottolaitosten osakkeet... Asunto-osakkeet... Kiinteistöosakkeet... Muut osakkeet ja o su u d e t , , , , , , , , , , , , ,09 Yhteensä , ,33 Setelinantotase Ensisijainen setelinkate, johon luetaan kultavaranto ja pankin riidattomat ulkomaiset saamiset, väheni vuoden 1986 aikana milj. markkaa milj. markkaan. Toissijainen setelinkate, joka käsittää katekelpoiset vekselit, pysyi ennallaan ylärajallaan ja oli milj. markkaa. Täten koko setelinanto-oikeus supistui milj. markkaa milj. markkaan. Setelinanto-oikeus Ensisijainen k a te... Toissijainen k a te... Kun setelinanto-oikeuden käyttö, johon luetaan liikkeessä olevat setelit ja vaadittaessa maksettavat sitoumukset, lisääntyi yhteensä 12 milj. markkaa, supistui setelinantovara milj. markkaa. Vuoden lopussa se oli milj. markkaa. Setelinantotase milj. mk Yhteensä Setelinanto-oikeuden käyttö Liikkeessä olevat sete lit Vaadittaessa maksettavat sitoumukset Yhteensä Setelinantovara Muutos Tuloslaskelma mk Tuloslaskelm a Tuloslaskelmakaavaa on viimevuotisesta m uutettu siten, että kurssierot on sijoitettu omaksi pääeräkseen ja käyttöön on otettu uusi välisumma: tulos ennen kurssieroja ja varauksia. Tuloslaskelman mukaan pankin korkotuotot supistuivat 444 milj. markkaa ja olivat yhteensä milj. markkaa. Korot kotimaisista saamisista lisääntyivät 108 milj. markkaa milj. markkaan. Päiväluotoista saatiin korkotuottoja 960 milj. markkaa ja erityisrahoitusjärjestelyistä 372 milj. markkaa. Korot ulkomaisista saamisista supistuivat 552 milj. markkaa 950 milj. markkaan pääasiassa valuuttavarannon supistumisen johdosta Korkotuotot Korot kotimaisista saamisista , ,22 Korot ulkomaisista saam isista , , , ,29 Korkokulut Korot kotimaisista veloista , ,51 Korot ja varausprovisiot ulkomaisista veloista , , , ,16 K orkokate , ,13 M uut tuotot Provisiot , ,92 Muut tu o to t , , , ,95 M uut kulut P alk at , ,56 Sosiaalikulut , ,41 Setelien valm istus , ,60 Poistot , ,96 Muut k u lu t , , , ,69 Tulos ennen kurssieroja ja varauksia , ,39 K urssierot , ,59 Varausten muutos Tilivuoden voitto( )/ ta p p io (-) , ,80 19

4 20 Suomen Pankin korkokulut vähenivät milj. markkaa milj. markkaan. Korot kotimaisista veloista vähenivät samoin milj. markkaa. Tämä aiheutui pääosin valuuttojen termiiniostosopimusten ja päivätalletusten tuntuvasta supistumisesta. Kassavarantotalletuksista maksettiin korkoja 744 milj. markkaa ja päivätalletuksista 141 milj. markkaa. Ulkomaisten velkojen korkoja ja varausprovisioita maksettiin edellisvuotiseen tapaan erittäin vähän eli vain runsaat miljoona markkaa. Korkotuottojen ja korkokulujen erotus eli korkokate kasvoi 650 milj. markkaa ja oli milj. markkaa. Muut tuotot kasvoivat 226 milj. markkaa 334 milj. markkaan lähinnä osakekauppojen takia. Suurimpia näistä oli Tervakoski Oy:n ja Mortgage Bank of Finland Ltd:n osakkeiden myynti. Muut kulut ilman kurssierojen vaikutusta pysyivät ennallaan 288 milj. markkana. Palkat ja sosiaalikulut lisääntyivät 10 milj. markkaa, setelien valmistuskulut miljoona markkaa ja erittelemättömät kulut 9 milj. markkaa. Poistoja tehtiin 50 milj. markkaa, joka on 20 milj. markkaa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tulos ennen kurssieroja ja varauksia oli milj. markkaa, joka on 876 milj. markkaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Valuuttojen kurssieroina kirjattiin kuluja nettomääräisesti milj. markkaa, yli kaksi kertaa niin paljon kuin edellisvuonna. Kurssieroihin sisältyvät valuutanvaihtotuotot, valuuttakurssien aiheuttamat saamisten ja velkojen muutokset sekä termiinisopimusten arvonmuutokset. Kurssieroista aiheutuneiden kulujen lisäys johtui pääosin dollarin arvon laskusta. Varausten määrää ei tilinpäätöksessä m uutettu. Pankin voitto tilivuodelta 1986 oli 44 milj. markkaa. Edellisenä vuonna tulos oli 280 milj. markkaa tappiollinen. Voitto on siirretty vuoden 1987 avaustaseessa kokonaisuudessaan vararahaston lisäykseksi pankin ohjesäännön 30 pykälän 3 momentin mukaisesti. Pankkivaltuusmiesten käsittelemiä asioita Tilintarkastus Vuoden 1985 valtiopäivillä valitut tilintarkastajat, yhteiskuntatieteiden maisteri Peter Muurman, taloudenhoitaja Matti Vesterinen, diplomiinsinööri Pentti Mäki-Hakola, kaupunkitarkastaja Kalevi Mattila ja agrologi Hakan Malm, toimittivat maaliskuuta 1986 pankin vuoden 1985 tilien tarkastuksen. Tilintarkastajien lausunnon mukaisesti pankkivaltuusmiehet myönsivät johtokunnalle vastuuvapauden pankin hallinnosta vuodelta Lainausliikkeen ja valuuttakaupan tarkastus Pankkivaltuusmiehet ovat kertomusvuoden aikana toimittaneet johtosääntönsä määräämän pankin lainausliikkeen ja muiden sijoitusten sekä valuuttakaupan tarkastuksen seuraavina aikoina: helmikuun 4., huhtikuun 29-, kesäkuun 17., syyskuun 3., lokakuun 21. ja joulukuun 16. päivänä. Inventoinnit ja haarakonttorien tarkastukset Johtosääntönsä 6 :n mukaisesti pankkivaltuusmiehet ovat toimittaneet pääkonttorin kassojen ja kassaholvien sekä laina- ja vakuusasiakirjojen ynnä panttien ja talletusten inventoinnit, joissa ei havaittu aihetta muistutuksiin. Pankkivaltuusmiehet ovat valvoneet, että konttorien valvojat ovat inventoineet haarakonttorien käsikassat ja holvit kerran kuukaudessa sekä vekselit, velkakirjat ja pantit vähintään kolmesti vuodessa. Kaikissa haarakonttoreissa on toim itettu pankin johtosäännön 2 :ssä säädetty tarkastus. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahasto (SITRA) Pankkivaltuusmiehet ovat hyväksyneet SITRAn tilit vuodelta 1985 ja lähettäneet jäljennökset toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä eduskunnan pankkivaliokunnalle. Kertomus E. J. Längmanin rahastojen toiminnasta Kokouksessaan lokakuun 21. päivänä pankkivaltuusmiehet merkitsivät tiedoksi Suomen Kulttuurirahaston selostuksen E. J. Längmanin rahastojen toiminnasta vuonna Peruskoron muutoksia Helmikuun 21. päivänä pidetyssä kokouksessa pankkivaltuusmiehille esiteltiin johtokunnan saman kuun 20. päivänä lähettämä kirjelmä, joka oli näin kuuluva: Suhdannenäkymät ovat nopeasti heikentyneet. Samalla ulkomaankauppahintojen aleneminen hidastaa inflaatiota odotettuakin enemmän. Peruskoron alennuksella voidaan myös osaltaan pienentää kustannuspaineita. Nämä tekijät puoltavat peruskoron alentamista. Vaihtotaseen vajaus on viime kuukausina tuntuvasti kasvanut. Vaikka vajaus ei vielä ole suhteessa kansantuotteeseen kovinkaan suuri, se tulee todennäköisesti edelleen kasvamaan, jolloin se selvästi kaventaa talouspoliittista liikkumatilaa. Kuluvan vuoden budjetti perustuu sekä nopeampaan inflaatioon että suurempaan talouden reaalikasvuun kuin nyt on odotettavissa ja muodostuu näistä syistä selvästi tarkoitettua ekspansiivisemmaksi nimenomaan kulutuksen suhteen. Samalla budjetin alijäämä suurenee. Kotimainen kustannuskehitys on jatkunut nopeampana kuin kilpailijamaiden. On lisäksi täysin avoimena, onnistutaanko kevään tuloratkaisut sovittamaan näihin m uuttuneisiin puitteisiin. N ä mä tekijät rajoittavat nyt ja osin jatkossakin mahdollisuuksia korkotason alentamiseen. Tässä tilanteessa Suomen Pankin johtokunta esittää peruskoron alentamista 1/2 prosenttiyksiköllä 8 prosenttiin maaliskuun alusta Johtokunta tulisi edellyttämään, että pankkien vanhojen luottojen korot alenevat vastaavasti 1/2 prosenttiyksiköllä. Verovapaiden talletusten korkoja pankit saisivat alentaa enintään 1/2 prosenttiyksiköllä. 21

5 23 22 Edellä sanotun mukaisesti johtokunta kun nioittavasti esittää, että Pankkivaltuusmiehet Suomen Pankin ohjesäännön 17 :n 1 momentin 1 kohdan nojalla päättäisivät, että Suomen Pankin peruskorko alennetaan 8 1/2 %:sta 8 %:iin vuodessa ja koti maista luottoa myönnettäessä veloitetta van koron rajat ovat peruskorko ± 2 1 / 2 prosenttiyksikköä. Tämä päätös tulee voi maan 1. päivästä maaliskuuta esityksen samassa kokouksessa. Toukokuun 15. päivänä allekirjoittamassaan kirjelmässä johtokunta esitti jälleen peruskoron alentamista. Kirjelmä oli seuraavan sisältöinen: "Suomen taloudellinen tilanne on vaikeutu massa, joskaan ongelmien mittasuhteet eivät tois taiseksi ole tarkasti arvioitavissa. Öljyn hinnan aleneminen saattaa johtaa nopeastikin idänviennin tuntuvaan supistumiseen. Toisaalta öljyn hintakehitys voimistaa Länsi-Euroopan taloudel lista kasvua, minkä myönteiset vaikutukset Suo meen alkavat todennäköisesti tuntua jo kuluvan vuoden lopulla. Kevään tuloratkaisuihin sisältyvät indeksiehdot ja ansiokehitystakuut korostavat edelleen inflaa tion vaimentamisen ensisijaisuutta talouspoliitti sena tavoitteena. Mikäli hintojen nousu nopeu tuisi, sidonnaisuudet johtaisivat helposti inflaa tion kiihtymiseen. Heikkenevä taloudellinen ti lanne pienentää sinänsä kustannus- ja hintaliukumia. Inflaation vaimeneminen on pyrittävä rahapolitiikalla varmistamaan. Kulutuksen kasvua tukeva finanssipolitiikka on yhdessä tuloratkaisujen kanssa johtamassa yksityi sen kulutuksen voimakkaaseen kasvuun. Jotta luotaisiin tilaa myös investoinneille, on talous politiikassa pidettävä huolta säästämisedellytysten säilymisestä. Tällä tuetaan osaltaan vaihtota seen tasapainoista kehitystä. Keskuspankkipolitiikkaa lyhyellä aikavälillä hallitsevaksi ongelmaksi on noussut valuuttava rannon kehitys. Valuuttavaranto supistui jo alku vuodesta vauhdilla, jonka jatkuminen olisi mer kinnyt kriittisen tason saavuttamista viimeistään kuluvan vuoden syksyllä. Norjan devalvaatio lau kaisi spekulaation, joka edellytti päiväkorkojen välitöntä korottamista. On välttämätöntä, että valuuttavarannon aleneminen saadaan pysähty mään. Tämän vuoksi on varauduttava siihen, että päiväkorkoja joudutaan edelleen korottamaan. Tässä tilanteessa rahapolitiikan ja koko keskus pankkipolitiikan liikkumatila on pieni. Johto kunta on suunnitellut toimenpidekokonaisuutta, jonka tarkoituksena on mahdollisimman suuressa määrin helpottaa edessä olevaa talouden raken teen sopeuttamista muuttuneisiin olosuhteisiin vaarantamatta kuitenkaan inflaation vaimentami sen ja markan ulkoisen arvon vakaana säilyttämi sen peruslinjaa. Tämän toimenpidekokonaisuuden tärkeimpä nä osana on peruskoron alentaminen yhdellä prosenttiyksiköllä 8 prosentista 7 prosenttiin tou kokuun 19- päivästä 1986 lukien. Yritysten ja kotitalouksien korkokustannusten alentamiseksi pankkien edellytetään alentavan kaikkien vanho jen luottojen korkoja samoin yhdellä prosenttiyk siköllä. Poikkeuksina tulevat kysymykseen vain sellaiset luotot, joiden hoidossa on esiintynyt huomattavia häiriöitä, sekä muiden kuin asunto luottojen osalta myös luotot, joiden korot erityi sistä syistä ovat olleet poikkeuksellisen alhaiset. Suomen Pankki on neuvotellut Pankkien neu vottelukunnan kanssa ottolainauskorkojen osalta ratkaisusta, jossa verottomien talletustilien korko ja alennetaan toukokuun 19. päivästä lukien enintään 1 prosenttiyksiköllä kuitenkin siten, että 12 ja 24 kuukauden määräaikaistalletusten korkoa alennetaan enintään 3/4 prosenttiyksiköl lä. Lisäksi Suomen Pankki edellyttää, että pankit selvittävät lokakuun alkuun mennessä mahdolli suudet eri tilien ehtojen tarkistamiseen siten, että verraten pysyville säästövaroille maksettaisiin kor keampi korkotuotto suhteessa käyttövaroihin kuin nykyisin. Pankkien antolainauksen keskikoron ylärajaa korotetaan suhteessa peruskorkoon 0.25 prosent tiyksiköllä, mikä merkitsisi peruskoron alennuk sen huomioon ottaen keskikorkokaton alenemista 0.75 prosenttiyksiköllä toukokuun 19. päivästä lukien. Samassa yhteydessä väljennetään pää asiassa markkinarahan varassa toimiville pankeille sallittua korkomarginaalia 0.5 prosentista 1.0 prosenttiin. Näillä ratkaisuilla tähdätään siihen, että uusien luottojen korot reagoisivat verraten vapaasti rahamarkkinatilanteen muutoksiin. Väljennykset ovat tasapaino-ongelmien hallinnan kannalta tärkeitä. Edellä sanotun mukaisesti johtokunta kun nioittavasti esittää, että Pankkivaltuusmiehet Suomen Pankin ohjesäännön 17 :n 1 momentin 1 kohdan nojalla päättäisivät, että Suomen Pankin peruskorko alennetaan 8 prosentista 7 prosenttiin vuodessa ja kotimaista luottoa myönnettäessä veloi tettavan koron rajat ovat peruskorko ± 2 1/2 prosenttiyksikköä. Tämä päätös tulee voimaan 19. päivästä toukokuuta esityksen samana toukokuun 15. päivänä pitä mässään kokouksessa. Päiväkorot Toukokuun 15. päivänä pidetyssä kokouksessa, jossa pankkivaltuusmiehet hyväksyivät johtokun nan esityksen Suomen Pankin peruskoron alenta misesta 8 prosentista 7 prosenttiin vuodessa, pankkivaltuusmiehille esiteltiin myös päiväkorko ja koskeva johtokunnan kirjelmä, joka oli näin kuuluva: "Pankkivaltuusmiehet asettivat päätöksellään päiväkoron ylärajaksi peruskorko plus 15 prosenttiyksikköä. Mikäli peruskorkoa pääte tään nyt alentaa 7 prosenttiin, yläraja olisi 22 prosenttia. Valuuttatilanteen hallintamahdollisuuksien li säämiseksi olisi tarpeen, että päiväkorkojen ylära ja nostettaisiin tilapäisesti 30 prosenttiin. Pankki valtuusmiesten tällainen tuki noudatettavalle va luuttakurssipolitiikalle vahvistaisi osaltaan valitun linjan uskottavuutta. On selvää, että tällaista korkotasoa voitaisiin soveltaa vain lyhytaikaisesti akuutissa kriisitilanteessa. Esitetyin perustein johtokunta esittää pankin ohjesäännön 13 :n 2 momentin ja 17 :n 1 momentin 7 kohdan sekä 17 :n 1 momentin 1 kohdan nojalla, että Suomen Pankki teh dystä päätöksestä poiketen saisi maksaa päivätalletuksille ja ve loittaa päiväluotoista enintään 30 prosen tin koron. esityksen samassa kokouksessa. Heinäkuun 31. päivänä pidetyssä kokouksessa pankkivaltuusmiehille esiteltiin seuraavan sisäl töinen johtokunnan kirjelmä: "Vuoden 1981 alusta johtokunta on pankki valtuusmiesten tekemän päätöksen perusteella voinut periä päiväluotoista korkoa, joka on enintään 15 prosenttiyksikköä kulloista kin peruskorkoa korkeampi. Samoin päiväluottotileille tehdyille talletuksille on voitu hyvittää enintään vastaava korko. Markan ulkoisen arvon ennallaan pitämiseksi ja riittävän valuuttavarannon säilyttämiseksi pan kin on tarkoitus siirtyä aikaisempaa liikkuvam paan päiväkorkopolitiikkaan. Samalla pankki lo pettaa pankkiluottojen keskikorkosäätelyn, jotta päiväkoron muutokset voisivat välittömästi hei jastua uusien luottojen korkoihin. Voimakkaan valuuttaspekulaation hillintä saattaa kuitenkin lyhytaikaisesti edellyttää sellaista päiväkoron ta soa, johon johtokunnalla ei nykyisellään ole val tuuksia. Edellä mainituin perustein johtokunta kun nioittavasti esittää, että Pankkivaltuusmiehet Suomen Pankin ohjesäännön 17 :n 1 momentin 1 kohdan sekä 13 :n 2 momentin ja 17 :n 1 momentin 7 kohdan nojalla päättäisivät, että Suomen Pankin johtokunta voi tehdystä päätöksestä poiketen alkaen soveltaa sellaista päiväluotto- ja päivätalletuskorkoa, jota riittä vän valuuttavarannon turvaaminen nykyi sen valuuttaindeksiluvun vaihtelualueen rajoissa kulloinkin edellyttää. Nämä poikkeusvaltuudet ovat voimassa seuraavaan pankkivaltuusmiesten kokoukseen asti." esityksen mainitussa kokouksessa siten, että he voivat seuraavassa kokouksessa johtokunnan esi tyksestä päättää valtuuksien jatkamisesta tai muuttamisesta. Syyskuun 2. päivänä pankkivaltuusmiehille lä hettämässään kirjelmässä johtokunta esitti seu raavan: "Pankkivaltuusmiehet antoivat te kemällään päätöksellä Suomen Pankin johtokun nalle tilapäiset, seuraavaan pankkivaltuusmiesten kokoukseen asti voimassa olevat poikkeusvaltuu-. det soveltaa sellaisia päiväluotto- ja päivätalletus korkoja, joita riittävän valuuttavarannon turvaa minen nykyisen valuuttaindeksiluvun vaihtelualueen rajoissa kulloinkin edellyttää. Elokuun alussa syntyneen devalvaatiospekulaation aiheuttaman valuutan maastavirtauksen tyrehdyttämiseksi Suomen Pankki käytti näitä val tuuksia. Päiväluottokorko oli korkeimmillaan 40 % ja päivätalletuskorko 39 %. Valuuttavarantokehityksen vakiinnuttua päiväluottokorko on nyt voitu alentaa 17 prosenttiin ja päivätalletus korko 16 prosenttiin. Vaikka valuuttamarkkinatilanne on elokuun

6 24 puolivälistä lähtien ollut rauhallinen, on varau duttava siihen mahdollisuuteen, että jonkinas teista levottomuutta esiintyy uudelleen. Valuut tavarannon tason turvaaminen saattaa näin ollen edelleenkin edellyttää sellaisia päiväkoron tasoja, joihin pankkivaltuusmiesten tekemän päätöksen nojalla johtokunnalla ei ole valtuuksia. Edellä mainituin perustein johtokunta kun nioittavasti esittää, että Pankkivaltuusmiehet Suomen Pankin ohjesäännön 17 :n 1 momentin 1 kohdan sekä 13 :n 2 momentin ja 17 :n 1 momentin 7 kohdan nojalla päättäisivät, että Suomen Pankin johtokunta voi tehdystä päätöksestä poiketen edelleen soveltaa sellaisia päiväluotto- ja päivätalletuskorkoja, joita riittävän va luuttavarannon turvaaminen nykyisen valuuttaindeksiluvun vaihtelualueen rajois sa kulloinkin edellyttää. Nämä poikkeusvaltuudet ovat voimassa seuraavaan pank kivaltuusmiesten kokoukseen asti. esityksen kokouksessaan syyskuun 3. päivänä. 25 maturiteettien käyttö tapahtuisi ensi vaiheessa kokeilunluonteisesti, rajoitettaisiin niiden enim mäispituus 6 kuukauteen ja niihin sovellettavien enimmäiskorkojen voimassaoloaika vuoden 1987 loppuun. Edellä mainituin perustein johtokunta esittää, että pankkivaltuusmiehet Suomen Pankin ohje säännön 17 :n 1 momentin 1 kohdan sekä 13 :n 2 momentin ja 17 :n 1 momentin 7 kohdan nojalla päättäisivät, että Suomen Pankin johtokunta voi joulu kuun alusta 1986 joulukuun loppuun 1987 veloittaa päiväluotosta sekä enin tään 6 kuukauden pituisesta määräaikaisluotosta ja sijoitustodistuksesta koron, jo ka on enintään 15 prosenttiyksikköä kul loistakin peruskorkoa korkeampi mutta vähintään peruskorko. Päivätalletukselle sekä enintään 6 kuukauden pituiselle määräaikaistalletukselle ja sijoitustodis tukselle johtokunta voi maksaa vastaavan suuruisen enimmäiskoron. esityksen samassa kokouksessa. Pankkivaltuusmiesten seuraava kokous oli lo kakuun 21. päivänä, jolloin päiväkorkoa koskevat poikkeusvaltuudet päättyivät; johtokunta ei enää Johtosäännön muutos esittänyt valtuuksien jatkamista. Tammikuun 24. päivänä pankkivaltuusmiehil le lähettämässään kirjelmässä johtokunta totesi, Päiväkorkojen soveltamisen laajennus että Suomen Pankin johtosäännön 7, sellaisena Marraskuun 25. päivänä pidetyssä kokouksessa kuin se on muutettuna tehdyllä pank pankkivaltuusmiehille esiteltiin seuraavan sisäl kivaltuusmiesten päätöksellä (315/74), sisältää töinen johtokunnan kirjelmä: nykyisin voimassa olevat määräykset siitä, kenen "Vuoden 1981 alusta johtokunta on pankki hoidettavina Suomen Pankissa sekä pääkont valtuusmiesten tekemän päätöksen torissa että haarakonttoreissa maksuvälineet, perusteella voinut periä päiväluotoista korkoa, jalometallit, arvopaperit, velkakirjat jne. ovat. joka on enintään 15 prosenttiyksikköä kulloista Kirjelmässä ehdotettiin johtosäännön 7 :n sana kin peruskorkoa korkeampi. Samoin päivätalle- muotoa täsmennettäväksi siten, että siitä ilmeni tuksille on voitu hyvittää enintään vastaava kor sivät holvien hoitamiseen liittyvät organisatoriset ko. ja toiminnalliset muutokset. Lisäksi ehdotettiin Rahapolitiikan tehokkuuden ja kohdentamisen johtosäännön 7 :n sanamuotoa täsmennettäväk parantamiseksi johtokunta on harkinnut asteit si myös siten, että johtokunnalla olisi oikeus taista siirtymistä päivää pitempien maturiteettien antaa tarpeellisiksi katsottavia täytäntöönpanokäyttöön keskuspankkirahoituksessa. Aluksi ky määräyksiä kaikesta holvien hoitoon yms. liitty seisiä maturiteeteja sovellettaisiin pankeille vistä kysymyksistä. myönnettäviin määräaikaisluottoihin, mutta Kokouksessaan helmikuun 4. päivänä pankki myöhemmin mahdollisesti myös vastaaviin talle valtuusmiehet hyväksyivät johtokunnan esityksen tuksiin sekä pankkien sijoitustodistuksilla tai ja päättivät Suomen Pankin ohjesäännön 38 :n muilla markkinainstrumenteilla suoritettaviin nojalla muuttaa pankin johtosäännön 7 :n 2, 4 markkinaoperaatioihin. Kun päivää pitempien ja 5 momentin näin kuuluviksi: velvoittaa johtokunnan huolehtimaan selitelmän julkaisemisesta Suomen säädöskokoelmassa. K uut maksuvälineet sekä jalometallit ovat pääkonttorissa ylikassanhoitajan tai esityksen lokakuun 21. päivänä pidetyssä ko toimistopäällikön ja haarakonttoreissa kouksessa. kassanhoitajan hoidettavina. Ne säilyte tään tulenkestävissä, kahdella erilaisella lukolla lukituissa holveissa, joiden sa Viran- ja toimenhaltijoiden palkkaus moin kuin holveissa olevien kassakaap pien avaimet ovat pääkonttorissa toinen Maaliskuun 16. päivänä 1986 solmittiin valtion johtokunnan jäsenen tai johtokunnan virkaehtosopimus sopimuskaudeksi määräämän toimenhaltijan ja toinen yli Sopimuksen ulkopuolelle jäänyt ja kassan hoitajan tai toimistopäällikön hal lakossa ollut TVK:n Virkamiesjärjestöt, TVK-V lussa sekä haarakonttoreissa toinen kont r.y., yhtyi sopimukseen Huhtikuun 29. päivänä pankkivaltuusmiehet torin johtajan tai johtokunnan määrää sopimuskaudeksi män toimenhaltijan ja toinen kassanhoi vahvistivat PES-sopimuksen, jonka johtokunnan tajan hallussa. edustajat yhdessä Suomen Pankin henkilöstöjär Vankin omistamat velkasitoumukset, jestöjen edustajien kanssa allekirjoittivat arvopaperit, pantit ja m uut vakuuskirjat Sopimus pohjautui valtion virkaehto sekä suljetut ja avonaiset talletukset hoi sopimukseen palkkausta koskevilta osiltaan. Sopimuksen mukaan tarkistetaan palkkoja taa pääkonttorissa rahoitusosaston pääl sopimuksen liitteenä olevien tau likkö ja haarakonttoreissa konttorin joh taja. Ne säilytetään tulenkestävissä, kah lukoiden mukaisesti siten, että kustannusvaiku della erilaisella lukolla lukituissa holveis tus on 2.2 %, % siten, että tarkemmat sa, joiden toista avainta pitää hallussaan pääkonttorissa johtokunnan määräämä markkamääräiset taulukkovaikutukset täsmenne toimenhaltija ja toista edellä mainitun tään myöhemmin. Lisäksi on varattu käytettäväksi 2 prosentin osaston päällikkö, toimistopäällikkö tai kamreeri sekä haarakonttoreissa toista järjestelyvara palkkausjärjestelmän uudistamiseksi avainta konttorin johtaja tai johtokunnan yhdistysten ja pankin yhteisesti sopimalla tavalla määräämä toimenhaltija ja toista kassan viimeistään Lisäksi suoritetaan valtion ratkaisun perus hoitaja. Tarkempia määräyksiä antaa tarvittaes teiden mukaiset järjestelyvarat ja toisen sopimusjakson aikana. Mahdollinen palkantarkissa johtokunta. tusindeksin soveltaminen tapahtuu sopimus kauden aikana siten kuin asiasta on valtion Vuoden , 100 ja 50 markan setelin virkaehtosopimuksin sovittu. Samalla pankkivaltuusmiehet totesivat, että selitelmä päätöksen mukaisesti ylemmän Pankkivaltuusmiehille 14. päivänä lokakuuta esimiestasontehdyn palkkaus tarkistetaan samoilla pe lähettämässään kirjeessä johtokunta totesi, että rusteilla. Lisäksi pankkivaltuusmiehet pankkivaltuusmiehet ovat kokouksessaan ja että johtokunnan palkkausta tarkistetaanpäättivät, vastaa johtokunnan esityksestä päättäneet uu valla tavalla. sien 1000, 100 ja 50 markan setelien valmistuk sesta sekä hyväksyneet näiden seteleiden vedok set. Kiinteistön myynti Tällä perusteella ja liittäen kirjeensä oheen 1000, 100 ja 50 markan setelin lopulliset vedok Syyskuun 3. päivänä pitämässään kokouksessa set johtokunta ehdotti, että pankkivaltuusmiehet pankkivaltuusmiehet oikeuttivat johtokunnan rahalain 5 :n ja Suomen Pankin ohjesäännön myymään Metsäntutkimuslaitokselle Kolarin 17 :n 1 momentin 4 kohdan nojalla päättäisivät kunnan Kolarin kylässä sijaitsevan Jäkälä-nimisen vahvistaa selitelmän, joka koskee näiden lopullis tilan RN:o 62. Tila oli tullut Suomen Pankin ten vedosten mukaisia Suomen Pankin vuoden omistukseen vuonna 1966 ja liittyi tuolloin järjes , 100 ja 50 markan seteleitä, sekä telyihin, joilla Metsäntutkimuslaitos vuokrasi T

7 26 Inarin kunnasta Saariselän alueelta maata Suo selta näiden omistamat yhteensä 4 kpl Mortgage men Pankille henkilökunnan virkistystarkoituk Bank of Finland Ltd:n osakkeita ja tullut täten siin rakennettavaa tunturimajaa varten. pankin koko osakekannan omistajaksi, Suomen Pankki myi allekirjoitetulla kauppa kirjalla koko Mortgage Bank of Finland Ltd:n Tonttien Snellmaninkatu (Helsinki) osakekannan eli osaketta Postipankille. rakentaminen Kokouksessaan toukokuun 15. päivänä pankki Johtokunta valtuusmiehet päättivät johtokunnan esityksestä antaa suostumuksensa siihen, että Tasavallan presidentti nimitti ja määräsi tam Suomen Pankki saa rakennuttaa Helsingin mikuun 24. päivänä johtokunnan jäsenen Esko Kruununhaassa Snellmaninkadun varrella sijait Ollilan valtioneuvoston jäseneksi. Helmikuun 4. seville tonteille nrot 3, 6 ja kerroksiset päivänä pitämässään kokouksessa pankkivaltuus asuin- ja liikerakennukset Arkkitehtitoimisto miehet myönsivät pankinjohtaja Ollilalle virkava Heikki Elomaa & Co:n suunnitelmien mukaisesti pautta siksi ajaksi, jonka hän on ko. hallituksen sekä järjestettävän urakkakilpailun perusteella. jäsenenä, sekä tekivät päätöksen pankinjohtaja Rakennustyöt alkavat kuluvan toukokuun aikana Ollilalle määrättyjen tehtävien hoitamisesta hä ja rakennukset valmistuvat aikataulun mukaisesti nen virkavapautensa aikana. kesällä Vahvistaessaan kokouksessaan huhtikuun 29. Rakennushanke toteutetaan liitteenä ole päivänä Suomen Pankin palkkaratkaisun sopi van muistion "Snellmaninkatu 19 21:n raken muskaudeksi pankkival taminen, hallinnointijärjestelmä edellyttämällä tuusmiehet samalla päättivät, että johtokunnan tavalla. palkkausta tarkistetaan vastaavalla tavalla. Suomen Pankki perustaa rakennusaikana rakentamisesta erillään asunto-osakeyhtiön, luo vuttaa pääomapanoksena valmistuvan rakennuk Haarakonttorien valvojat sen käyvästä arvosta yhtiölle ja saa vastikkeeksi Pankin haarakonttorien valvojina ja heidän koko yhtiön osakekannan. varamiehinään ovat vuonna 1987 pankkivaltuus miesten päätöksen nojalla seuraavat henkilöt: Joensuun konttori: valvojat toimitusjohtaja Osakkeiden myyntejä Mauri Heimo Kalervo Vänskä ja kansliapäällikkö, Maaliskuun 18. päivänä johtokunta antoi lääninneuvos, varatuomari Niilo Antero Koisti pankkivaltuusmiehille tiedoksi, että Suomen nen sekä varamiehet hallintojohtaja, valtiotieteen Pankki oli myynyt kandidaatti Matti Ensio Juhani Halonen ja oi allekirjoitetulla kauppakirjalla keusneuvosmies, varatuomari Onni Naakka; kaikki omistamansa Kemi Oy: n osakkeet Jyväskylän konttori: valvojat piirijohtaja Esa ( kpl eli 2.0 % yhtiön osakepääomasta) Mikael Riihimäki ja maanviljelysneuvos, agrono Osuuskunta Metsäliitolle sekä mi Ingmar Gottfried Finskas sekä varamiehet allekirjoitetulla kauppakirjalla kaupunginjohtaja Jaakko Kalevi Loven ja vara kaikki omistamansa Oulu Oy:n osakkeet ( tuomari Eero Emil Herman Jauhiainen; kpl eli 1.7 % yhtiön osakepääomasta) Veitsiluoto Kotkan konttori: valvojat varatuomari Leif Oy:lle. Gunnar Thuresson Häggblom ja pormestari, va Huhtikuun 29. päivänä johtokunta ilmoitti ratuomari Heikki Pajari sekä varamiehet verojoh pankkivaltuusmiehille, että Suomen Pankki oli taja, varatuomari Toivo Verneri Rikkinen ja toi myynyt huhtikuun 4. päivänä allekirjoitetulla mitusjohtaja, merkonomi Antero Anttila; kauppakirjalla kaikki omistamansa Tervakoski Kuopion konttori: valvojat lääninneuvos Toivo Oy:n osakkeet ( kpl eli noin 96 % yhtiön Kalevi Kopponen ja poliisimestari, varatuomari osakepääomasta) Enso-Gutzeit Oy:lle. Erkki Juhani Vahronen sekä varamiehet johtaja, Marrraskuun 25. päivänä pidetyssä kokouksessa agronomi Pauli Uolevi Ilva ja hovioikeudenneu johtokunta kertoi pankkivaltuusmiehille, että sit vos, varatuomari Juha Antero Voutilainen; ten kun Suomen Pankki oli pankkivaltuusmies Lahden konttori: valvojat entinen kaupallinen ten antaman suostumuksen mukaisesti johtaja Toivo Voitto Kullervo Koponen ja apu ostanut Tervakoski Oy:ltä ja Kansaneläkelaitok laiskaupunginsihteeri, oikeustieteen kandidaatti 27 Juha Kaarlo Tapio Arvela sekä varamiehet poliisimestari, oikeustieteen kandidaatti Pekka Tapani Ojala ja tavaratalonjohtaja, ekonomi Toivo Tapio Tikanoja; Mikkelin konttori: valvojat rehtori Pauli Veli Vainio ja lääninneuvos Viljo Uolevi Lehtolainen sekä varamiehet oikeusneuvosmies Jorma Kalevi Pekonen ja markkinointijohtaja, merkonomi Erk ki Heikki Nevasaari; Oulun konttori: valvojat kaupungintaloustarkastaja, ekonomi Ville Kalevi Matturi ja toimi tusjohtaja, konsuli Jorma Jalmari Sallamo sekä varamiehet poliisimestari, varatuomari Erkki Eino Haikola ja oikeusneuvosmies, oikeustieteen lisen siaatti Lauri Jorma Tirinen; Porin konttori: valvojat entinen toimitusjohta ja Eino Kivikoski ja apulaiskaupunginjohtaja, varatuomari Mikko Iisakki Sävelä sekä varamiehet talousjohtaja, ekonomi Antti Kalervo Lipsanen ja verojohtaja, varatuomari Jorma Kalevi Saarivuo; Rovaniemen konttori: valvojat lääninverojohtaja, lainopin kandidaatti Erkki Emanuel Ollila ja kaupunginkamreeri, ekonomi Erkki Antero Vähälä sekä varamiehet konttoripäällikkö, ekonomi Seppo Olavi Söderlund ja piirirakennuspäällikkö, diplomi-insinööri Heikki Mikael Annanpalo; Tampereen konttori: valvojat sairaalanjohtaja, hallinto-opin kandidaatti Eero Einar Lindfors ja tullijohtaja, valtiotieteen kandidaatti Veikko Ar mas Seppänen sekä varamiehet kunnallispormestari, varatuomari Pentti Järvelä ja toimitusjohta ja, ekonomi Matti Heikki Johannes Hokkanen; Turun konttori: valvojat toimitusjohtaja, eko nomi Heikki Alarik Löyttyniemi ja professori Jaakko Ilmari Nousiainen sekä varamiehet apu laiskaupunginsihteeri, varatuomari Paavo Aarne Sakari Heinonen ja toimitusjohtaja Teuvo Toivo Tapio Lehtinen; Vaasan konttori: valvojat lääninneuvos Henrik Matias Palomäki ja toimitusjohtaja, lainopin kan didaatti, diplomiekonomi Hans-Erich Slotte sekä varamiehet kauppatieteiden tohtori Kauko Kaler vo Mikkonen ja apulaiskaupunginjohtaja, dip lomi-insinööri Seppo Sanaksenaho. Pankkivaltuusmiehet Pankkivaltuusmiehinä toimivat vuonna 1986 eduskunnan valitsijamiesten sanottuun tehtävään valitsemat seuraavat henkilöt: Liikanen, Erkki, valtiotieteen kandidaatti, Jaatinen, Matti, maaherra, Maijala, Matti, toimitusjohtaja, Saarinen, Aarne, SKDL:n entinen varapuheen johtaja, Työläjärvi, Pirkko, maaherra, Miettinen, Mauri, metsänhoitaja, Vennamo, Veikko, lakitieteen lisensiaatti, Jokela, Mikko, varatuomari, Helminen, Olli, johtaja. Näistä kolme ensin mainittua muodostivat suppeamman valtuuston. Puheenjohtajana toimi koko vuoden pankkivaltuusmies Jaatinen ja varapuheenjohtajana pankkivaltuusmies Liikanen. Tilintarkastajat Eduskunnan valitsijamiehet toimittivat 28. päivänä helmikuuta 1986 Suomen Pankin tilin tarkastajien ja heidän varamiestensä vaalin ja valitsivat tilintarkastajiksi vuodeksi 1986 seuraa vat henkilöt: Peter Muurman, yhteiskuntatieteiden maisteri, Matti Vesterinen, taloudenhoitaja, Pentti Mäki-Hakola, diplomi-insinööri, Kalevi Mattila, kaupunkitarkastaja ja Hakan Malm, maanviljelijä. Tilintarkastajien varamiehiksi valittiin: Markus Aaltonen, taloustieteiden maisteri, Aarno Aitamurto, varatuomari, Pentti Kettunen, merkantti, Heikki Järvenpää, valtiotieteen maisteri ja Heikki Kokko, kunnallisneuvos. Helsingissä 24. päivänä helmikuuta 1987 Erkki Liikanen Aarne Saarinen Mauri Miettinen Mikko Jokela MATTI JAATINEN Matti Maijala Pirkko Työläjärvi Veikko Vennamo Olli Helminen Heikki T. Hämäläinen

8