Suhde yksityisiin asiakkaisiin

Transkriptio

1 13 12 miinikauppojen johdosta lainan "kotimaisiin obligaatioihin kirjattuja velkakirjoja oli pankin hallussa vuoden päättyessä vain 10 milj. mar kan arvosta. Suhde yksityisiin asiakkaisiin Pankin tilisuhteet yksityisiin kehittyivät seuraavasti: asiakkaisiin Yksityisten tilit Muutos Markkamääräiset v ek selit... Shekkitilit... Ulkomaan rahan määräiset v ek selit... Muita saatavia... V astaavat Shekkitilit... Muita vaadittaessa maksettavia sitoumuksia.. Määräaikaisia kotimaisia sitoumuksia... Vastattavat... Nettoluotonanto yrityksille Pankin yksityisten asiakkaiden markkamääräi nen vekseliluotto kasvoi vuoden aikana Liikepankkien ja Osuuskassojen Keskus Oy:n välittämien uusvientiluottojen käytössä oleva määrä aleni 1.2 ja oli vuoden päättyessä Ulkomaan rahan määräiset vekseliluotot supistuivat kerto musvuonna Näihin vekseleihin sisältyvät Suomen Pankin välittämien Maail manpankin luottojen katevekselit, joita lyhen nettiin suunnitelman mukaisesti. Taseessa "mui hin saataviin kirjattujen luottojen määrä kasvoi vuoden aikana Tähän sisäl tyvä vuosien 1963 ja 1967 toimitusluottojärjestelyjen puitteissa annettujen luottojen netto lisäys oli Asetelmaan sisältyvät määräaikaiset kotimai set sitoumukset vähenivät vuoden aikana 27.0 milj. markasta 12.5 milj. markkaan. Tähän erään sisältyi vuoden alussa kaivosteollisuuden investointitalletuksia 4.0 ja meren kulun edistämiseksi myönnettävistä veronhuo jennuksista annetun lain mukaisia laivanvarustusliikkeiden talletuksia 0.4, mitkä kaikki nostettiin vuoden aikana. Samaan erään sisältyvien investointirahastoista annetun lain mukaisten investointitalletusten määrä oli vuo den alussa 18.4 ja vuoden lopussa Suomen Pankin koko nettoluotonanto yksi tyisille asiakkaille lisääntyi vuoden aikana 97.8 ja oli vuoden lopussa Suhde rahalaitoksiin Pankin asemaa rahalaitoksiin nähden kuvaa seuraava asetelma. Pankkien tilit Muutos Rediskontatut vekselit Indeksitasaustilit... Vastaavat Postisäästöpankin shekkitili... Yksityisten rahalaitosten shekkitilit... Kassavarantotalletukset... Mortgage Bank of Finland O y... Vastattavat... Pankkien nettovelka Rahalaitosten rediskonttaamien vekseleiden määrä väheni vuoden 1969 aikana 67.4 milj. mk eli milj. markkaan. Vakauttamissopi mukseen liittynyt rahalaitosten indeksitasausvelka Suomen Pankille väheni 20.6 ja sitä oli vuoden lopussa jäljellä Indeksitasausluotto sisältyy taseessa "muihin saataviin. Rahalaitosten kassavarantotalletuksia Suomen Pankissa oli vuoden päättyessä Vuoden aikana pankki palautti niitä rahalaitok sille sopimuksen mukaisesti Yksityisten rahalaitosten shekkitilit supistuivat 29.1, joten tileillä oli vuoden lopussa varoja Rahalaitosten nettovelka Suomen Pankille supistui vuoden aikana 12.7 päätyen milj. markkaan. Rahalaitosten asemaa tarkasteltaessa on nettovelan lisäksi otettava huomioon ne asetelmaan sisältymättömät vas tuut, jotka ovat syntyneet eri rahoitusjärjeste lyjen yhteydessä. Suomen Pankin ostamia vekseleitä, joiden maksamisesta rahalaitokset ovat vastuussa, ovat jo mainitut uusvientiluottovekselit ja vuoden 1963 toimitusluottojärjestelyyn liittyvät vekselit samoin kuin ulkomaan valuu tan määräiset vientivekselit. Näistä viimeksi mainitut muodostavat pääosan tase-erästä "ulkomaiset vekselit. Vastuisiin kuuluvat myös vuoden 1967 toimitusluottojärjestelyyn liittyvät vekselit, jotka on annettu ao. rahalaitosten ta kuuta vastaan, sekä rahalaitoksilta termiiniehdoin ostetut obligaatiot. Setelistä Taseen mukaan liikkeessä oleva setelistö oli vuoden lopussa Tämän lisäksi tase-erään muut vaadittaessa maksettavat sitou mukset sisältyy vanhan rahayksikön määräisiä seteleitä 9.8. Kun nämä vanhanmalli set setelit otetaan huomioon, oli koko liikkeessä olevan setelistön määrä vuoden lopussa Vuoden aikana setelistö kasvoi eli Setelinanto-oikeus ja sen käyttö Setelinanto-oikeus ja sen käyttö ovat nähtä vissä seuraavasta asetelmasta. Setelinantotase Setelinanto-oikeus Ensisijainen k a t e Toissijainen k a t e Yhteensä Setelinanto-oikeuden käyttö Liikkeessä olevat setelit Vaadittaessa maksettavat sitoumukset. Shekkiluotoista nostamatta.... Setelinantovara Yhteensä Ensisijainen setelinkate, johon luetaan kulta ja pankin ulkomaiset saatavat, väheni vuoden 1969 aikana 44.3 ja oli vuoden päät tyessä määrältään Ensisijai sen katteen ylittävä setelinanto-oikeus, jota vas taamassa tulee olla ns. toissijaista katetta, pa lautui Suomen Pankin ohjesäännön väliaikai sesta muuttamisesta marraskuun 18 päivänä 1966 annetun lain nojalla 700 milj. markasta 500 milj. markaksi vuoden 1969 alusta. Kun Muutos liikkeessä oleva setelistö ja pankin vaadittaessa maksettavat sitoumukset yhteensä kasvoivat 120.5, pieneni setelinantovara Sen suuruus oli vuoden lopussa Tilinpäätös Suoritettua tiliaseman tarkastelua täydentää seuraavassa esitetty pankin omaisuustase.

2 14 15 V astaava K u lta Kultaosuus Kansainvälisessä Valuuttarahastossa Ulkomaiset valuutat Ulkomaiset vekselit Ulkomaiset obligaatiot Ensisijainen setelinkate Diskontatut kotim. vekselit Ulkom. rahan määräiset Markkamääräiset Rediskontatut vekselit Toissijainen setelinkate Kotimaiset obligaatiot Shekkitilit Metalliraha Markkaosuus Kansainvälisessä Valuuttarahastossa Muut saatavat Muut varat Yhteensä Omaisuustase Vastattava Liikkeessä olevat setelit Ulkomaiset valuuttatilit Ulkomaiset markkatilit Shekkitilit Valtio Postisäästöpankki Yksit, rahalaitokset Muut Muut vaadittaessa maksettavat sitoumukset Vaadittaessa maksettavat sitoumukset Ulkomaiset i n Kotimaiset Määräaikaiset sitoumukset Kansainvälisen Valuuttarahaston markkatilit Arvonjärjestelytilit Kantarahasto Vararahasto Tulostili Oma pääoma Yhteensä K u lu t Palkat ja palkkiot , ,71 Eläkkeet, perhe-eläkkeet ja avustukset , ,99 Työnantajan sosiaaliturvamaksut , ,61 Korot talletuksista , ,77 Korot ulkomaisista luotoista , ,11 Poistot , ,63 Setelien valmistus , ,10 Muut k u lu t , , Tilivuoden voitto , ,41 Yhteensä , ,33 Pankin kokonaistuotot lisääntyivät edellisestä vuodesta 0.2. Korot kotimaisesta lainausliikkeestä supistuivat 9.1 ja korot ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta lisääntyivät Korot obligaatioista supistuivat 3.0. Pankin kokonaiskulut olivat 32.6 eli 9.6 pienemmät kuin edellisenä vuonna. Korot ulkomaisista luotoista vähenivät 4.9 ja korot talletuksista 3.7. Palkkojen ja palkkioiden lisäys oli 0.8 milj. mk. Poistot vähenivät 1.8 ja setelien valmistuskulut 0.3. Pankin voitto oli ,41 mk. Vuoden 1970 avaustaseessa on vararahastoon siirretty puolet voitosta eli ,70 mk ja toinen puoli on siirretty käyttämättömien voittovarojen tilille. Pankin ohjesäännön mukaan on pankin vuosivoitosta ainakin puolet käytettävä vararahaston kartuttamiseen, kunnes pankin kanta- ja vararahastot ovat yhteensä nousseet 500 milj. markkaan. Jos vuoden 1969 voitosta puolet siirretään vararahastoon, nousee kanta- ja vararahastojen yhteismäärä ,35 markaksi. Pankkivaltuusmiehet ehdottavat, että puolet voitosta eli ,71 mk siirrettäisiin valtiovarastoon. Pankin näkyvien omien varojen suuruus ilman tilivuoden voittoa oli tilinpäätöksen mukaan eli 22.7 suurempi kuin edellisen vuoden lopussa. Lisäys johtui siitä, että vararahastoon siirrettiin puolet vuoden 1968 voitosta. Näiden varojen lisäksi pankilla on sellaisia omaisuuseriä, jotka eivät näy pankin omaisuustaseessa. Niihin kuu- luvat arvonalennuksiin sisältyvien varausten li säksi pääkonttorin ja haarakonttorien toimitalot, setelipaino, eräät muut pankin toiminnan kannalta tarpeelliset kiinteistöt sekä osakkeet, lähinnä Tervakoski Oy:n osake-enemmistö. Suomen Pankin tulostase kertomusvuodelta ja sitä edeltäneeltä vuodelta esitetään seuraavassa asetelmassa. Tulostase mk T u o t o t Korot kotimaisesta lainausliikkeestä , ,82 Korot ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta , ,50 Korot obligaatioista , ,58 Provisiot , ,88 A g io t , ,89 Muut tuotot , ,66 Yhteensä , ,33

3 16 17 Pankkivaltuusmiesten käsittelemiä asioita Tilintarkastus Längmanin ja Rosenbergin rahastot Vuoden 1968 valtiopäivillä valitut varsinaiset tilintarkastajat, kirjanpitäjä Sylvi Siltanen, kun nallisneuvos Yrjö Sinkkonen, taloudenhoitaja Erkki Kivimäki, varatuomari Jaakko Kemp painen ja toimistopäällikkö Heikki Hykkäälä, toimittivat viime vuoden helmikuun päivinä pankin vuoden 1968 tilintarkastuksen. Tilintarkastajain lausunnon mukaisesti pankki valtuusmiehet myönsivät johtokunnalle vastuu vapauden pankin hallinnosta vuodelta Pankkivaltuusmiehet ovat hyväksyneet Läng manin ja Rosenbergin rahastojen tilit vuodelta 1968 ja lähettäneet jäljennökset tileistä edus kunnan pankkivaliokunnalle. Kokouksessaan huhtikuun 15 päivänä pankki valtuusmiehet hyväksyivät Suomen Syöpäyhdis tyksen selonteon ja tilityksen vuonna 1966 E. J. Längmanin A-rahaston alarahastosta n:o 2 jaetun apurahan käytöstä sekä päättivät, että rahastosta kertomusvuonna jaettava apu raha, ,30 mk käytetään Suomen Syöpä yhdistyksen ehdottamalla tavalla syöpätautien varhaistoteamista edistävää työtä varten sekä naisten joukkotarkastuksessa tarpeellisen väli neistön hankintaan Oulun ja Lapin lääneissä, sekä kehottivat johtokuntaa maksattamaan apu rahan Suomen Syöpäyhdistykselle edellä sanot tuihin tarkoituksiin käytettäväksi. Samassa huhtikuun 15 päivänä pitämässään kokouksessa pankkivaltuusmiehet lisäksi hyväk syivät Oulun lääninhallituksen esittämän muu toksen E. J. Längmanin kunnallisrahastosta Kuusamon kunnalle vuonna 1967 myönnetyn avustuksen käyttötarkoituksiin. Kesäkuun 3 päivänä pidetyssä kokouksessa esiteltiin eduskunnan pankkivaliokunnan huhti kuun 11 päivänä 1969 pankkivaltuusmiehille lähettämä kirjelmä n:o 2, jossa pankkivaltuusmiehiä kehotettiin laatimaan valiokunnalle ehdotus ohjeiksi pankkivaliokunnan vuoden 1950 varsinaisilla valtiopäivillä Längmanin Arahastosta antamaan mietintöön n:o 2 liitetyn, E. J. Längmanin testamenttiin sisältyvän tau lukon mukaan joulukuun 31 päivänä 1968 alarahastoon n:o 3 siirretyn markan, alarahastoon n:o 4 siirretyn markan ja alarahastoon n:o 5 siirretyn markan käyttämisestä testamentissa määrättyihin tarkoi tuksiin. Samassa kirjelmässään pankkivaliokunta lisäksi kehotti pankkivaltuusmiehiä tekemään valiokunnalle ehdotuksen apurahojen jakoa var ten E. J. Längmanin kunnallisrahastosta annet Lainausliikkeen ja valuuttakaupan tarkastus Pankkivaltuusmiehet ovat vuoden aikana toi mittaneet johtosääntönsä määräämän pankin lainausliikkeen ja muiden sijoitusten sekä va luuttakaupan tarkastuksen seuraavina aikoina: helmikuun 25, huhtikuun 15, kesäkuun 3, elo kuun 12, marraskuun 21 ja joulukuun 12 päi vänä. Inventtaukset ja haarakonttorien tarkastukset a) Pääkonttorissa Johtosääntönsä 6 :n mukaisesti pankkival tuusmiehet ovat toimittaneet pääkonttorin kas sojen ja kassaholvien sekä laina- ja vakuuskirjojen ynnä panttien ja talletusten inventtauksen. Inventtauksessa ei havaittu aihetta muis tutuksiin. b) Haarakonttoreissa Pankkivaltuusmiehet ovat valvoneet, että konttorien valvojat ovat inventoineet haara konttorien käsikassat ja holvit kerran kuukau dessa sekä vekselit, velkakirjat ja pantit vähin tään kolmasti vuodessa. Kaikissa haarakonttoreissa on toimitettu pan kin johtosäännön 2 :ssä säädetty tarkastus. tujen ohjeiden 4 :n muuttamiseksi. Pankki korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten piirissä valtuusmiehet kehottivat johtokuntaa laaditut ilmenee riittävästi tietokonepalvelusten tarvetta, tamaan ehdotukset sanotuiksi ohjeiksi ja esittä Suomen Pankki hankkii sen tyydyttämiseksi eri mään ehdotukset aikanaan pankkivaltuusmie tyisesti vaativiin tieteellisiin tehtäviin soveltu van suurtietokoneen, joka tulisi olemaan hille. Huhtikuun 15 päivän kokouksessa pankki SITRAn hallinnassa ja jota käytettäisiin johto valtuusmiehille esiteltiin eduskunnan pankki kunnan edellä mainitussa kirjelmässä ehdote valiokunnan maaliskuun 28 päivänä 1969 lähet tulla tavalla. Tässä tarkoituksessa pankkival tämä kirjelmä n:o 1, jossa valiokunta pyysi tuusmiehet päättivät, että kertomusvuoden pankkivaltuusmiesten lausuntoa kirjelmän liit tilinpäätöksen yhteydessä varataan johtokunnan teenä olevasta luonnoksesta ohjeiksi apuraho esityksen mukaisesti koneen ostoon tarvittava jen jakoa varten E. J. Längmanin B-rahastosta. määräraha, 20. Pankkivaltuusmiehet ilmoittivat lausuntonaan pankkivaliokunnalle, että E. J. Längmanin BSuomen Vankin soveltamat korot rahaston apurahojen jaossa noudatettu käytäntö olisi tarkoituksenmukaista muuttaa Längmanin Joulukuun 12 päivänä pitämässään kokouk A-rahaston osalta vahvistettua jakomenettelyä sessa pankkivaltuusmiehet päättivät johtokun vastaavaksi eli sen mukaiseksi kuin pankkiva nan saman kuun 11 päivänä lähettämässä kir liokunnan kirjelmän liitteenä olevassa sääntö- jelmässä tekemän esityksen mukaisesti, että luonnoksessa oli ehdotettu. Eduskunta vahvisti Suomen Pankki soveltaa päätöksentekopäivästä kertomusvuoden toukokuun 6 päivänä pankki alkaen seuraavia korkoja: valiokunnan laatiman luonnoksen mukaiset oh myöntäessään diskontto- ja rediskonttoluotjeet apurahojen jakoa varten E. J. Längmanin testamenttirahastosta Litt. B. Ohjeet julkaistiin toa kotimaisille rahalaitoksille johtokunnan Asetuskokoelmassa heinäkuun 14 päivänä 1969 päättämien yleisten luotonanto-ohjeiden puit teissa 7 % vuodessa sekä (473/69). diskontatessaan muita kotimaisia vekseleitä ja myöntäessään muunkinlaista kotimaista luot Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 toa, luoton käyttötarkoituksesta ja -ajasta riip rahasto puen, johtokunnan harkinnan mukaan 6 9 % vuodessa, minkä ohessa luotollisesta shekkipankkivaltuusmiehet ovat hyväksyneet Suo tilistä veloitetaan provisiota enintään 2 % vuo men itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahaston dessa luoton myönnetystä määrästä. Samalla (SITRAn) tilit vuodelta 1968 ja lähettäneet pankkivaltuusmiehet päättivät johtokunnan esi jäljennökset toimintakertomuksesta, inventaa tyksen mukaisesti, että rediskonttausten lisä rista ja taseista eduskunnan pankkivaliokun korkoa koskevat valtuudet kumotaan (s. 5). nalle. Joulukuun 1 päivänä pankkivaltuusmiehille Muutos Suomen Vankin eläkesääntöön lähettämässään kirjelmässä johtokunta pyysi pankkivaltuusmiesten kannanottoa SITRAn ylipankkivaltuusmiehet päättivät kokouksessaan asiamiehen aloitteeseen, että Suomen Pankki syyskuun 24 päivänä johtokunnan esityksen ostaisi maamme tieteellisen ja teknisen tutki muksen tehostamiseksi erityisesti vaativiin tie mukaisesti pidentää edunsaajien valinta-aikaa vuosien 1964 ja 1966 eläkesääntöjen välillä teellisiin tehtäviin soveltuvan suuren tieto vuoden 1970 loppuun ja vahvistivat tätä kos koneen ympäryslaitteineen ja luovuttaisi sen kevan muutoksen joulukuun 13 päivänä 1966 SITRAn hallintaan, joka sopisi Valtion tieto vahvistamansa Suomen Pankin eläkesäännön konekeskuksen kanssa koneen käytön järjeste 26 :n 2 momenttiin. lyistä. Myös Suomen Pankki ja erityisesti sen taloustieteellinen tutkimuslaitos voisivat käyt tää konetta tutkimustyönsä tehostamiseen. Suomen Vankin uusi perhe-eläkesääntö Pankkivaltuusmiehet käsittelivät asian joulu Joulukuun 31 päivänä 1968 annetulla ja kuun 5 päivänä pitämässään kokouksessa ja ilmoittivat kantanaan, että mikäli suoritetta kertomusvuoden alusta voimaan tulleella lailla vissa tutkimuksissa osoittautuu, että maamme Suomen Pankin ohjesäännön muuttamisesta /70

4 19 18 (790/68) lisättiin ohjesäännön 24 :ään perheeläkkeitä koskevat määräykset sekä tehtiin asian vaatimat muutokset ohjesäännön 17 :n 1 mo mentin 20 ja 22 kohtaan. Voimassa olleisiin Suomen Pankin perhe-eläkemääräyksiin verrat tuna muutokset merkitsivät sitä, että myös yksityisoikeudellisessa työsuhteessa pankkiin olevat, ts. setelipainon henkilökunta, keittiö henkilökunta, siivoojat ja eräät talonmiehet, tulevat perhe-eläkesäännön piiriin, että pankin perhe-eläkkeet määräytyvät soveltuvin osin samojen säännösten mukaan kuin virka- tai työ suhteessa valtioon olevien perhe-eläkkeet, että pankin perhe-eläkkeet myöntää johtokunta, jonka päätöksestä saadaan hakea muutosta vali tuksella korkeimpaan hallinto-oikeuteen, että pankissa on eläkeasiamies, jolla on oikeus seu rata perhe-eläkkeiden käsittelyä johtokunnassa, sekä että tarkemmat määräykset perhe-eläkkeen maksamisesta ja eläketurvasta annetaan pankki valtuusmiesten vahvistamassa perhe-eläkesään nössä. Edellä olevasta johtuen johtokunta esitti kir jelmässään toukokuun 23 päivänä, että pankki valtuusmiehet vahvistaisivat Suomen Pankille kirjelmän liitteenä olevan uuden perhe-eläkesäännön. Pankkivaltuusmiehet käsittelivät johtokunnan ehdotuksen kesäkuun 3 päivänä ja vahvistivat sen mukaisen perhe-eläkesäännön Suomen Pan kille sekä määräsivät, että se on voimassa 1 päivästä tammikuuta 1969 lukien. Vuoden 1957 perhe-eläkesäännön 14 :n 1 momentin kumoaminen Johtokunta oli toukokuun 23 päivänä pankkivaltuusmiehille lähettämässään kirjel mässä ilmoittanut, että ne Suomen Pankin miespuoliset viran- ja toimenhaltijat, jotka ovat nimitetyt vakinaiseen virkaan tai toimeen ennen valtion viran tai toimen haltijain perhe-eläke vakuutuksesta annetun lain voi maantuloa ja ovat osakkaina Siviilivirkakunnan leski- ja orpokassassa sekä ovat säilyttäneet vakuutuksensa ehdot ennallaan, maksavat edel leenkin kuukausittain nykyiseen perhe-eläke rahastoon kassan sääntöjen mukaisen vakuutus maksun. Vuonna 1957 vahvistetun pankin perhe-eläkesäännön 14 :n 1 momentin mukaan näiden virkamiesten jälkeen maksettavasta pan kin perhe-eläkkeestä on vähennettävä mainitun kassan suorittaman eläkkeen määrä. Tämä mer kitsee sitä, että Suomen Pankki ottaa itselleen kassan myöntämän eläkkeen, jota virkamies on kuitenkin eläkeikäänsä saakka maksanut. Johto kunta katsoi, että olisi syytä korjata sanottu epäjohdonmukaisuus, sekä ehdotti, että vuonna 1957 vahvistetun perhe-eläkesäännön 14 :n 1 momentti kumottaisiin. Pankkivaltuusmiehet käsittelivät johtokunnan esityksen kesäkuun 3 päivänä pitämässään ko kouksessa ja määräsivät, ettei 13 päivänä kesä kuuta 1957 vahvistetun Suomen Pankin perheeläkesäännön 14 :n 1 momentin säännöksiä sovelleta Suomen Pankin uuden perhe-eläke säännön vahvistamispäivää eli kesäkuun 3 päi vää 1969 seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Suostumus lainan ottamiseen Mortgage Bank of Finland Oy: Ile Johtokunta ilmoitti tammikuun 30 päivänä pankkivaltuusmiehille lähettämässään kirjel mässä, että Banque Lambert S.C.S., Bryssel, olisi valmis muodostamaan pankkikonsortion, joka ottaisi myydäkseen kansainvälisillä pää omamarkkinoilla Mortgage Bankin enintään 60 milj. DM:n suuruisen obligaatiolainan. Lai nan korko tulisi olemaan 6.75 %, emissiokurssi % ja laina-aika 15 vuotta, joista 2 3 ensimmäistä vuotta olisivat vapaavuosia. Lainan vakuudeksi tulisi Suomen valtion oma velkainen takaus. Koska pankkivaltuusmiesten 23 päivänä marraskuuta 1955 tekemän päätök sen mukaan Mortgage Bankin obligaatio- ja muiden kinojen ottamiseen on hankittava pankkivaltuusmiesten hyväksyminen, johtokunta pyysi kirjelmässään pankkivaltuusmiesten suos tumusta ko. ulkomaisen obligaatiolainan otta miseen Mortgage Bankille. Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät esityksen helmikuun 25 päivänä. Suostumus Kansainvälisen Järjestelypankin osakkeiden merkintään sekä yhtiö järjestyksen muutokseen Kesäkuun 3 päivänä pitämässään kokouk sessa pankkivaltuusmiehet antoivat suostumuk sensa johtokunnan toukokuun 30 päivänä lähet tämässä kirjelmässä tekemään esitykseen, että Suomen Pankki merkitsee Kansainvälisen Jär jestelypankin (Bank for International Settlements) osakepääoman korotuksen yhteydessä ilman käteismaksua annettavat uutta osaketta, jotka kaikki oikeuttavat täyteen osin koon ja lisäävät Suomen Pankin käytettävissä olevan äänimäärän 8 000:een, sekä että Suomen Pankki hyväksyy johtokunnan kirjelmässä selos tetun Kansainvälisen Järjestelypankin yhtiöjär jestyksen voitonjakoa koskevan muutosehdo tuksen. Oulun konttorin toimitalon tontin vaihto Syyskuussa johtokunta esitti pankkivaltuus miesten päätettäväksi, että Suomen Pankin omistama Oulun konttorin toimitalon tontti n:o 31 Oulun kaupungin I kaupunginosan korttelissa n:o 7 luovutettaisiin rakennuksineen Oulun kaupungille sitä vastaan, että kaupunki puolestaan luovuttaa Suomen Pankille omistus oikeuden tonttiin n:o 1 Oulun kaupungin I kaupunginosan korttelissa n:o 14 ja suorittaa Suomen Pankille tontilla n:o 31 nyt olevista rakennuksista mk. Esitystään johtokunta perusteli sillä, että Oulun konttorin nykyinen, vuonna 1883 raken nettu toimitalo sijaitsee ns. vanhaksi kaupun giksi muodostettavan keskustan alueella, jossa olevat vanhat rakennukset pyritään suojelemaan purkamiselta ja säilyttämään mahdollisimman muuttamattomassa muodossa. Tämä seikka ja tontin maaperä ovat esteenä konttorin tarvitse mien maanalaisten väestönsuoja- ja holvitilojen rakentamiselle. Lisäksi konttorin toimitilat eivät vastaa nykyaikaisen pankkihuoneiston vaati muksia eivätkä ole sellaisiksi muodostettavissakaan. Oulun kaupunki puolestaan halusi omis tukseensa arkkitehti Th. Deckerin piirustusten mukaan rakennetun pankin toimitalon ja oli valmis luovuttamaan pankille historiallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaassa ympäristössä Franzenin puiston vierellä noin 150 m:n etäi syydellä nykyisestä toimitalosta olevan rakenta mattoman tontin, jonka pinta-ala on m2 ja rakennusoikeus yhteensä m2 ja jonka maaperä soveltuu myös maanalaisten tilojen ra kentamiseen. Kaupunki suostuisi myös siihen, että pankin nykyinen tontti jäisi ilman vuokravastiketta pankin hallintaan siihen saakka, kun nes uusi rakennus tontille n:o 1 on valmistu nut ja pankki muuttanut siihen. Tontin n:o 1 hallinta sen sijaan siirtyisi heti pankille, joten pankki voisi milloin tahansa ryhtyä rakentamis toimenpiteisiin. Pankkivaltuusmiehet käsittelivät johtokunnan esityksen syyskuun 24 päivänä pitämässään ko kouksessa ja hyväksyivät ehdotetun tonttien vaihdon. Vaihtokirja allekirjoitettiin kertomus vuoden lokakuun 2 päivänä. Maa-alueen osto setelipainoa varten Sen johdosta että Suomen Pankin setelipai non nykyiset kone-, varasto- ym. tilat ovat käy neet toiminnan laajentumisen vuoksi riittämät tömiksi, johtokunta pyysi ja sai pankkivaltuusmiehiltä helmikuun 25 päivänä valtuuden ryh tyä neuvottelemaan maa-alueen ostamisesta uutta setelipainoa varten Helsingin maalaiskun nalta, joka johtokunnan suorituttamien kysely jen tuloksena oli tarjonnut sopivimmalta näyt tävän kaupungin ulkopuolella sijaitsevan määrä alan tarkoitusta varten. Marraskuun 28 päivänä pankkivaltuusmiehil le lähettämässään kirjelmässä johtokunta ilmoit ti, että pankkivaltuusmiesten taholta esitetyn toivomuksen mukaisesti oli myös Helsingin kaupungin elimiltä tiedusteltu tonttia, mutta koska tarkoitukseen sopivaa aluetta kaupungin rajojen sisällä ei ollut voitu pankille osoittaa, johtokunta oli hankkinut Helsingin maalaiskun nalta sitovan myyntitarjouksen siitä kunnan omistamaan Stubbackan tikan RN:o 2n kuulu vasta maa-alueesta, jonka johtokunta jo helmi kuun 25 päivänä oli ilmoittanut mielestään tar koitukseen sopivaksi. Sanottu alue sijaitsee Helsingin maalaiskunnan Viinikkalan kylässä Voutilan teollisuusalueella ulomman kehätien varrella noin 1.5 km:n päässä Hämeenlinnan valtatien risteyksestä ja noin 20 km:n etäisyy dellä Helsingistä. Tarjouksessaan maalaiskunta esitti kaupan kohteeksi tulevan alueen suuruudeksi kolme vaihtoehtoa, noin 16 ha: sta noin 64 ha:iin, sekä ilmoitti sitoutuvansa suorittamaan vuoden 1970 loppuun mennessä aluetta palvelevan kunnallistekniikan, jolla tarkoitetaan kadun ra kentamista tontin rajalta Helsingin ohikulkutie -nimiselle maantielle sekä vesi- ja viemärijohto jen rakentamista tontin rajalle saakka. Teolli suusalueen kaavamääräysten mukaan alueella saa kerrosalan suhde rakennusalaan olla enin tään 1.00 ja rakentamiseen käytetty ala enin tään 60 % tontin pinta-alasta. Alueen tehdasja varastorakennuksiin saadaan sijoittaa niiden käyttöön liittyviä toimisto-, ruokailu- ja muita vastaavia tiloja ja alueelle saadaan rakentaa vain laitoksen käytön kannalta välttämättömät asun not. Tarjoukseen liitetyt maaperäntutkimuskar-

5 21 20 tat osoittivat, että pienin tarjottu alue muodos tui suurimmaksi osaksi kehätien varressa ole vasta peltoalasta, kun taas muu osa tarjottua aluetta sisälsi myös maanalaisten tilojen raken tamiseen sopivaa kalliota ja suurimpaan tarjot tuun alueeseen sisältyi lisäksi osittain suo peräistä jätealueeksi soveltuvaa maastoa. Teol lisuusalueiden suuren kysynnän vuoksi kunnan myyntitarjous oli voimassa vain kertomusvuo den loppuun. Kirjelmässään johtokunta ilmoitti, että ottaen huomioon tarjotun alueen maasto-olosuhteet samoin kuin rakentamismääräykset sekä nyt nähtävissä olevan rakennustarpeen, joka tulisi toteutettavaksi lähimpien 30 vuoden aikana, ynnä kaavamääräysten mukaan varattavat py säköintitilat, viheralueet yms., olisi suurin tar jottu alue, noin 64 ha, edullisin uuden setelipainon ja sen teknisten laitosten sijoituspai kaksi. Tällöin olisi myös järjestettävissä laitos ten jätekysymys ja muodostettavissa varsinaisen rakennusalan ympärille rajavyöhyke, jonka avul la alueen vartiointi ja turvallisuuskysymysten järjestely voitaisiin helposti hoitaa. Kun han kittavan alueen tulisi tyydyttää setelipainon ja siihen liittyvien ynnä eräiden muiden teknisten laitosten rakennusalan tarpeet kauaksi tulevai suuteen ja kun nyt on tarjottu sopivalla etäi syydellä kaupungista tarkoitukseen soveltuva alue, johtokunta esitti pankkivaltuusmiesten päätettäväksi, että tarjottu noin 64 ha:n suu ruinen määräala, joka kuuluu Helsingin maa laiskunnan omistamaan Stubbacka nimiseen ti laan RN:o 222 Helsingin pitäjän Viinikkalan kylässä, ostettaisiin Suomen Pankille setelipai non ja siihen liittyvien ynnä eräiden muiden teknisten laitosten sijoituspaikaksi 2.5 milj. markan kauppahinnasta sekä muilla johtokun nan sopimilla kauppaehdoilla ja että johtokunta oikeutettaisiin tekemään Helsingin maalaiskun nan kanssa sanottua määräalaa palvelevien kun nallisteknisten töiden suorittamisesta sopimus 1.5 mili. markan suuruista korvausta vastaan. Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät johtokun nan esitykset joulukuun 5 päivänä, ja kauppa kirja sekä erillinen sopimus kunnallisteknisistä töistä allekirjoitettiin saman kuun 18 päivänä. Ulkomaisia asiamiespankkeja Kokouksessaan syyskuun 24 päivänä pankki valtuusmiehet päättivät, että Suomen Pankin kirjeenvaihtajapankeiksi otetaan seuraavat ulko maiset pankkilaitokset: Scandinavian Bank Ltd, Lontoo, Commerzbank AG, Diisseldorf, Detroit Bank and Trust Company, Detroit, sekä pank kilaitokset, joiden pääkonttorit jo ovat pankin asiamiehiä, nimittäin: Canadian Imperial Bank of Commerce, New York, First National City Bank, Lontoo, Deutsche Bank AG, Frankfurt a.m. ja Dresdner Bank AG, Diisseldorf. Vielä pankkivaltuusmiehet päättivät, että kaikki ne keskuspankit, joiden kanssa Suomen Pankilla on pankkiyhteyksiä, katsotaan Suomen Pankin ulkomaisiksi asiamiehiksi ja että pankin ulko maisiin asiamiehiin rinnastetaan Kansainvälinen Valuuttarahasto, Kansainvälinen Jälleenraken nuspankki, Kansainvälinen Rahoitusyhtiö, Kan sainvälinen Kehittämisjärjestö, Aasian Kehitys pankki ja Inter-American Development Bank. Suostumus Saariselkä Oy: n osakkeiden merkitsemiseen Johtokunnan esityksestä pankkivaltuusmiehet antoivat kesäkuun 3 päivänä pitämässään ko kouksessa suostumuksensa osakemerkintään, jolla pankki saa omistukseensa kymmenen markan suuruista osaketta Saariselkä Oy:ssä. Yhtiön lähimpänä tarkoituksena on rakentaa Suomen Pankin tunturimajan viereen Kaunispään rinteelle hiihtohissi, mikä tulee laajentamaan pankin majan käyttömahdollisuuk sia. Myönnetyt perhe-eläkkeet, avustukset ja hautausavut Pankkivaltuusmiehet myönsivät kertomus vuoden aikana yhden perhe-eläkkeen, yhden avustuksen ja kolme hautausapua. Haarakonttorien valvojat Pankin haarakonttorien valvojina ja heidän varamiehinään ovat vuonna 1970 pankkival tuusmiesten päätöksen nojalla seuraavat hen kilöt: Joensuun konttori: valvojat varatuomari Mauno Moilanen ja kauppias Aulis Erkki Tahvo Aho sekä varamiehet rehtori, filosofian maisteri Aulis Olavi Waldemar Koivusalo ja lääninkamreeri, varatuomari Otto Alvar Gustaf Sorasalmi; jyväskylän konttori: valvojat poliisitarkas taja, varatuomari Eino Ilmari Karpio ja oikeuspormestari Aaro Tapio Häkkinen sekä vara miehet johtaja, maanviljelysneuvos, maatalousja metsätieteiden kandidaatti Veikko Verner Varesmaa ja lääninkamreeri, varatuomari Uuno Osmo Volmari Aarnio; Kotkan konttori: valvojat tehtaanjohtaja, yli-insinööri Mauno Sopanen ja poliisimestari Eero Johannes Kettunen sekä varamiehet oi keusneuvosmies Heikki Pajari ja varatuomari Leif Gunnar Thuresson Häggblom; Kuopion konttori: valvojat pormestari Alvar Hjalmar Mikael Hurtta ja hovioikeudenneuvos Toimi Tulikoura sekä varamiehet agronomi Lauri Arvid Pekkarinen ja konttorinjohtaja, ekonomi Lauri Johannes Salmi; Lahden konttori: valvojat johtaja Esko Bruno Kunnas ja oikeusneuvosmies Timo Jo hannes Tuori sekä varamiehet rehtori Ilmari Johannes Vartiainen ja kaupunginvouti, lain opin kandidaatti Matti Sakari Rintala; Mikkelin konttori: valvojat rehtori Pauli Veli Vainio ja väestönsuojeluntarkastaja, vara tuomari Viljo Uolevi Lehtolainen sekä vara miehet oikeusneuvosmies Jorma Kalevi Peko nen ja kaupallinen johtaja, merkonomi Erkki Heikki Nevasaari; Oulun konttori: valvojat kaupungintaloustarkastaja, ekonomi Ville Kalevi Matturi ja lääninverotarkastaja, varatuomari Aulis Evert Virtanen sekä varamiehet kaupunginlakimies, varatuomari Erkki August Korhonen ja poliisi tarkastaja, varatuomari Yrjö Kalervo Liisto; Porin konttori: valvojat pormestari Väinö Wilhelm Hahta ja kunnallispormestari Olavi Einar Koivisto sekä varamiehet toimitusjohtaja Heimo Kalervo Kaitila ja johtaja, ekonomi Lasse Jukka Pollari; Rovaniemen konttori: valvojat konttoripääl likkö, ekonomi Juho Kalervo Lahtinen ja lää ninkamreeri, varatuomari Vilho Johannes Haa taja sekä varamiehet kaupunginsihteeri, vara tuomari Aarne Johannes Koponen ja lääninverotarkastaia, lainopin kandidaatti Erkki Emanuel Ollila; Tampereen konttori: valvojat oikeuspormestari Jyrki Jalo Unto Tuominen ja yliopistonsihteeri, varatuomari Aunis Kasperi Kantonen sekä varamiehet kaupunginsihteeri, varatuomari Matti Esaias Nahkola ja toimitusjohtaja, hal linto-opin kandidaatti Eero Einar Lindfors; Turun konttori: valvojat lääninneuvos Yrjö Hemminki Aliharmi ja maanviljelysneuvos Frans Einari Karvetti sekä varamiehet profes sori Auvo Armo Säntti ja kaupunginsihteeri, varatuomari Tauno Ilmari Maijala; Vaasan konttori: valvojat liikevaihtoverotoimiston johtaja, lainopin kandidaatti Äke Jo hannes Helanko ja tehtaanjohtaja Ralf-Erik Klockars sekä varamiehet lääninasessori, vara tuomari Henrik Matias Palomäki ja johtaja, ekonomi Esko Olavi Antero Kaikko. Pankkivaltuusmiehet Pankkivaltuusmiehinä toimivat vuonna 1969 eduskunnan valitsijamiesten sanottuun tehtä vään valitsemat seuraavat henkilöt: Kokkola, Veikko Johan, kaupunginjohtaja, Saarinen, Aarne Armas, puolueen puheen johtaja, Kaasalainen, Nestori Johannes, maanviljelijä, Junnila, Tuure Jaakko Kalervo, filosofian tohtori, pankinjohtaja, Paasio, Kustaa Rafael, puolueen puheen johtaja, Uusitalo, Eino Oskari, agrologi, Lehto, Oiva, jaostosihteeri, Melin, Ingvar Selimson, kauppatieteiden lisensiaatti, filosofian maisteri, johtaja, Salonen, Olavi Oskar, yhteiskuntatieteiden maisteri, varapääjohtaja. Edellä luetelluista kolme ensin mainittua muodostavat suppeamman valtuuston. Puheenjohtajana toimi koko vuoden pankkivaltuusmies Kokkola ja varapuheenjohtajana pankkivaltuusmies Saarinen. Tilintarkastajat Pankin tilintarkastajiksi vuoden 1969 tilejä tarkastamaan valitsijamiehet valitsivat seuraa vat henkilöt: Siltanen, Sylvi Cecilia, kirjanpitäjä, hänen varamiehensä Paasivuori, Tyyne Maria, sosio nomi; Sinkkonen, Yrjö, kunnallisneuvos, hänen va ramiehensä Pesola, Pekka Antero, varatuomari; Kivimäki, Erkki Antero, taloudenhoitaja, hä nen varamiehensä Aitamurto, Aarno Kari An tero, varatuomari;

6 22 Kemppainen, Jaakko Abram, varatuomari, Hykkäälä, Heikki Kalervo, toimistopäällikkö, hänen varamiehensä Nordström, Torsten Edvin, diplomi-insinööri; hänen varamiehensä Vilponiemi, Väinö Antero, piirisihteeri. Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta Aarne Saarinen T. Junnila Eino Uusitalo Ingvar S. Melin VEIKKO KOKKOLA Nestori Kaasalainen Rafael Paasio Oiva Lehto Olavi Salonen Pertti Tammivuori

7