Yksityisten tilit. Setelinanto-oikeus ja sen käyttö. miljj. mk

Transkriptio

1 10 11 Yksityisten tilit Setelinanto-oikeus ja sen käyttö milj. mk Setelinanto-oikeutta ja sen käyttöä valaisee seuraava asetelma Markkamääräiset vekselit... Shekkitilit... Ulkomaanrahan määräiset vekselit... Muita saatavia... Vastaavat Shekkitilit... Muita vaadittaessa maksettavia sitoumuksia Vastattavat Nettoluotonanto yrityksille Suomen Pankin luotonanto yksityisille asiakkaille markkamääräisinä vekseleinä kasvoi vuoden aikana 9.9 milj. mk pääasiassa viljakaupan rahoitukseen myönnetyn tila päisluoton vuoksi. Ulkomaanrahan määräiset vekselit ovat aikaisemmin mainittuja Maail manpankilta saatujen ja Suomen Pankin edelleen välittämien luottojen katevekseleitä, ja ne vähenivät säännönmukaisten lyhen nysten vuoksi. "Muiden saatavien kasvusta 11.2 milj. mk johtui metalliteollisuuden keskipitkistä toimitusluotoista. Tähän tarkoituk seen varattuja luottoja oli vuoden lopussa nostamatta 72.3 milj. mk. Muutos Pankin viralliset diskonttokorot pysytettiin vuoden aikana ennallaan alarajan ollessa 6 % ja ylärajan 7 % % Asiakkaiden vekse leistä veloitettiin useimmissa tapauksissa 6 % 7 % :n korko. Metalliteollisuuden toimitusluottovekseleiden korko oli kuitenkin 6 i/2 % ja vientivekseleiden 6 %. Suhde rahalaitoksiin Pankin ja rahalaitosten tilisuhteiden kehi tystä valaisee seuraava asetelma. Pankkien tilit Setelinantotase milj. mk S etelinanto-oikeus Ensisijainen kate... Toissijainen kate... Muutos Vastaavat: Rediskontatut vekselit Postisäästöpankin shekkitili... Yksityisten rahalaitosten shekkitilit Mortgage Bank of Finland O y... Vastattavat Pankkien nettovelka Rahalaitosten rediskonttaukset kasvoivat vuoden aikana milj. mk. Lisäyksen selittävät kokonaan rahalaitosten maksuval miudessa vuodenvaihteissa sattuneet voimak kaat heilahdukset kuten aikaisemmin todet tiin, rediskonttausten viikkokeskimäärä todel lisuudessa oli alempi kuin vuonna Ase telmassa mainittu Mortgage Bank of Finland O y:n Suomen Pankissa pitämä tili sisältyy taseessa "muihin vaadittaessa maksettaviin sitoumuksiin. Rediskonttausten peruskorko oli koko vuo den entisellään eli 7 % ja lisäkoron yläraja 4 %. Rediskonttausehtoihin tehtyjä muutok sia selostettiin edellä s. 4. Kertomusvuonna tehtiin rahalaitosten kanssa edelleen lyhytaikaisia termiinikauppoja val tion vuoden 1962 ensimmäisen 8 % : n raha laitoslainan obligaatioilla. Tämän lainan ob ligaatioiden koko määrä, 30 milj. mk, oli pankin omistuksessa vuoden lopussa. Nämä samoin kuin pitempiaikaisin termiiniehdoin rahalaitoksilta ostetut obligaatiot eivät sisälly asetelmaan. Muutos Liikkeessä olevat setelit... Vaadittaessa maksettavat sitoumukset.... Shekkiluotoista nostamatta... Setelinantovara Setelinanto-oikeuden käyttö Setelinanto-oikeus kasvoi milj. mk, mikä pääasiallisesti perustui ensisijaiseen katteeseen luettujen kulta- ja valuuttasaatavien lisääntymiseen. Setelinanto puolestaan lisääntyi milj. mk. Tästä oli vain 59.0 milj. mk varsinaisen setelistön kasvua ja loput eli runsaat kaksi kolmannesta vaa dittaessa maksettavien sitoumusten, lähinnä valuuttavelkojen ja rahalaitosten shekkitilien miljj. mk milj mk Vastaava Ulkomaiset valuu tat... Ulkomaiset vekselit... Ulkomaiset obligaatiot.... Ensisijainen setelinkate Diskontatut kotim. vekselit Ulk. rahan määräiset.. Markkamääräiset... Rediskontatut vekselit.... Toissijainen setelinkate.. Kotimaiset obligaatiot.... Muut saatavat lisäystä. Setelinantovara kasvoi näin ollen 94.9 milj. mk ja oli vuoden lopussa milj. mk. Tilinpäätös Tiliaseman tarkastelun täydennykseksi esi tetään seuraavassa pankin omaisuustase ko konaisuudessaan milj. mk Vastattava Liikkeessä olevat setelit.. Ulkomaiset valuuttatilit.. Ulkomaiset markkatilit... Shekkitilit Muut vaad. maks.sitoumukset Vaad. maks. sitoumukset Ulkomaiset... Kotimaiset... Määräaikaiset sitoumukset Kantarahasto... Vararahasto... Tulostili... Oma pääoma Postisäästöpankki... Yksit, rahalaitokset Arvon järjestely tilit

2 13 12 Pankin näkyvien omien varojen suuruus tilivuoden voittoa oli täten tilinpäätöksen mukaan milj. mk. Varat olivat kasvaneet edellisestä vuodesta 11.2 milj. mk eli sen määrän, joka vuoden 1963 voitosta siirrettiin vararahastoon. Näiden varojen lisaksi pankilla on huomattavia omaisuuseriä, jotka eivät näy pankin omaisuustaseessa, ilman Niihin kuuluvat kullan ja obligaatioiden arvonalennuksiin sisältyvien varausten lisäksi pääkonttorin ja haarakonttorien toimitalot sekä eräät muutkin pankin tarvitsemat kiinteistöt samoin kuin osakkeet, lähinnä Tervakoski Oy:n osake-enemmistö, Suomen Pankin tulostase ja sen kehitys on esitetty alla olevassa asetelmassa. m,, T u o t o t 1963 mk Korot kotimaisesta lainausliikkeestä ,32 Korot ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta , Korot obligaatioista ,50 Provisiot ,43 A g io t ,47 Muut tuotot , mk , , , , , , , ,41 Kulut Palkat ja palkkiot... Eläkkeet ja avustukset... Perhe-eläkkeet... Pankkivaltuusmiesten palkkiot ja kulut.... Haarakonttorien valvojain palkkiot... Työnantajan sosiaaliturvamaksut... Poistot... Setelien valmistus... Muut k u lu t... Tilivuoden voitto , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,41 Pankin kokonaistulot kasvoivat edellisestä vuodesta 7.3 milj. mk. Lisäys oli suurin valuuttasijoituksista sekä kotimaisesta luoton annosta ja obligaatiosijoituksista saatujen korkojen kohdalla. Pankin kokonaiskulut oli vat 14.6 milj. mk eli 3.3 milj. mk suuremmat kuin edellisenä vuonna. Nousu johtui pää osalta haarakonttorien rakennustöiden aiheut tamasta poistojen kasvusta, ennen kaikkea Mikkelin konttorin uuden toimitalon rakenta misesta, sekä palkkamenojen lisääntymisestä. Pankin voitto oli 26.3 milj. mk. Varara hastoon on nettovoitosta pankin ohjesäännön mukaisesti siirretty puolet eli , mk. Voiton toinen puoli on siirretty käyt tämättömien voittovarojen tilille ja sen käy töstä päättää eduskunta. Pankkivaltuusmiehet ehdottavat, että mainittu määrä, , mk, siirrettäisiin valtiovarastoon. Pankkivaltuusmiesten käsittelemiä asioita Tilintarkastus Vuoden 1963 valtiopäivillä valitut varsi naiset tilintarkastajat, taloudenhoitaja Erkki Kivimäki, talousneuvos Lauri Laine, kirjan pitäjä Sylvi Siltanen, varatuomari Erkki Huurtamo ja varatuomari Per Lauren toi mittivat viime vuoden helmikuun päivinä pankin vuoden 1963 tilintarkastuk sen. Tilintarkastajain lausunnon mukaisesti pankkivaltuusmiehet myönsivät johtokun nalle vastuuvapauden pankin hallinnosta vuodelta Lainausliikkeen ja valuuttakaupan tarkastus Pankkivaltuusmiehet ovat vuoden aikana toimittaneet johtosääntönsä määräämän pan kin lainausliikkeen ja muiden sijoitusten sekä valuuttakaupan tarkastuksen seuraavina ai koina: tammikuun 23, maaliskuun 24, touko kuun 20, kesäkuun 10, elokuun 20, syyskuun 23, marraskuun 17 ja joulukuun 15 päivänä. Inventtaukset ja haarakonttorien tarkastukset a) Pääkonttorissa Johtosääntönsä 6 :n mukaisesti pankki valtuusmiehet ovat toimittaneet pääkonttorin kassojen ja kassaholvien sekä laina- ja vakuuskirjojen ynnä panttien ja talletusten inventtauksen. In vent tauksessa ei havaittu aihetta muistutuksiin. b) Haarakonttoreissa Pankkivaltuusmiehet ovat valvoneet, että konttorien valvojat ovat inventoineet haara konttorien käsikassat ja holvit kerran kuu kaudessa sekä vekselit, velkakirjat ja pantit vähintään kolmasti vuodessa. Kaikissa haarakonttoreissa on toimitettu pankin johtosäännön 2 :ssä säädetty tar kastus. Pankkivaltuusmiesten valvonnan alaiset rahastot Pankkivaltuusmiehet ovat hyväksyneet Längmanin ja Rosenbergin rahastojen tilit vuodelta 1963 ja lähettäneet jäljennökset tileistä eduskunnan pankkivaliokunnalle. Pankkivaltuusmiehet ovat hyväksyneet eduskunnan maaliskuun 19 päivänä 1954 vahvistamien ohjeiden mukaisesti E. J. Läng manin kimnallisrahastosta vuonna 1961 jaet tujen apurahojen tilitykset. Edellä mainittujen ohjeiden mukaan oli E. J. Längmanin kimnallisrahastosta kerto musvuonna jälleen suoritettava apurahojen jako, jaettavan summan ollessa ,07 markkaa. Tämän johdosta olivat ohjeiden mukaan jakoon osallistuvat Enontekiön, Ina rin, Kuhmon, Kuusamon, Sallan, Savukos ken, Suomussalmen ja Utsjoen kuntien kun nanhallitukset kukin yhdessä Suomen Punai sen Ristin paikallisten edustajien kanssa laa tineet ehdotuksen kuntansa osalle tulevan apurahan käytöstä ja lähettäneet ehdotukset, joita sekä Oulun ja Lapin läänien maaherrat että Suomen Punaisen Ristin piirihallitukset olivat puoltaneet, pankkivaltuusmiesten hy väksyttäviksi. Syyskuun 23 päivänä 1964 pitämässään kokouksessa pankkivaltuusmie het hyväksyivät mainitut ehdotukset maaher rojen lausuntojen mukaisina ja päättivät ke hottaa johtokuntaa maksattamaan apurahat asianomaisille kunnille käytettäviksi ehdotet tuihin tarkoituksiin. Osakkeiden merkitsemisiä Mortgage Bank of Finland Oy:n hallitus oli päättänyt ehdottaa yhtiökokoukselle, että pankin osakepääoma korotettaisiin 7.5 milj. markasta 9 milj. markkaan. Koska kaikki uudet osakkeet myytäisiin Suomen Pankille ja pankkivaltuusmiesten asiana on päättää Suomen Pankin varojen sijoittamisesta osak-

3 15 14 keisiin, johtokunta pyysi toukokuun 20 päi vänä lähettämässään kirjelmässä, että pankki valtuusmiehet oikeuttaisivat johtokunnan merkitsemään Suomen Pankille kaikki Mortgage Bankin uudet osakkeet 1.5 milj. mar kan nimellisarvosta. Pankkivaltuusmiehet an toivat suostumuksensa toukokuun 20 päivänä. Mortgage Bank of Finland Oy:n yhtiöko kous päätti saman toukokuun 29 päivänä osa kepääoman korottamisesta. Syyskuun 23 päivänä pitämässään kokouk sessa pankkivaltuusmiehet antoivat suostu muksensa siihen, että Suomen Pankki EnsoGutzeit Osakeyhtiön osakkeenomistajana mer kitsee yhtiön toukokuun 29 päivänä pääte tyssä osakeannissa viittä vanhaa osaketta vastaan yhden uuden eli uusia osakkeita yh teensä kpl osakeantihintaan 10 mk kappaleelta. Matkailun Kehitysrahasto O y:n debentuurien merkitseminen Elokuun 20 päivänä pidetyssä kokouksessa pankkivaltuusmiehille esiteltiin johtokunnan laadituttama muistio toimenpiteistä matkai lun kehittämiseksi. Muistio perustui matkai lun kehittämiskomitean toukokuun 15 päi vänä 1964 valtioneuvostolle jättämään mietin töön ja ehdotuksiin niistä lähiajan tehtävistä, joita tarvitaan matkailuolojemme parantami seksi. Komitean keskeisimpänä suosituksena oli ehdotus erityisen matkailun kehittä misestä huolehtivan osakeyhtiönmuotoisen ra haston eli Matkailun Kehitysrahasto O y:n perustamisesta. Mietinnön mukaan mm. Suo men Pankin tulisi osallistua suunnitelmaan merkitsemällä sekä yhtiön osakkeita että liik keelle laskettavia debentuureja. Johtokunnan mielestä oli ilmeistä, että ilman Suomen Pankin pääomapanosta matkailun kehittä mistä varten tarvittavaa yhtiötä olisi mahdo tonta saada perustetuksi. Koska kuitenkin Suomen Pankin varojen sijoittamista tarkoi tukseen oli tarkasteltava ohjesäännön valossa, oli tiedettävä, katsoivatko pankkivaltuusmie het asian sen arvoiseksi, että johtokunnan oli syytä sitä kehitellä. Mikäli asiassa päästäisiin myönteisiin tuloksiin, johtokunta tulisi aika naan esittämään lopullisen ehdotuksensa Suo men Pankin osalta pankkivaltuusmiesten hy väksyttäväksi. Pankkivaltuusmiehet suhtau tuivat aloitteeseen myönteisesti. Lokakuun 21 päivänä pidetyssä kokouk sessa esiteltiin pankkivaltuusmiehille saman kuun 20:ntenä päivätty kirjelmä, jossa joh tokunta ilmoitti, että Matkailun Kehitysra hasto Oy:n perustava yhtiökokous oli tarkoi tus pitää ennen kertomusvuoden loppua. Yh tiön osalta suunnitelmaa oli muutettu siten, että toiminta keskittyisi taloudelliseen ja tek niseen neuvontatyöhön, ja rahoitusjärjeste lyissä yhtiön päätehtäväksi jäisi komitean mietinnöstä poiketen varsinaisen lainaustoi minnan sijasta rahoituksen välittäminen ja ohjaaminen rahalaitosten ja rahoitusta tar vitsevien yritysten välillä. Suomen Pankki ei tulisi yhtiön osakkaaksi. Sen sijaan Suomen Pankki merkitsisi yhtiön perustamisvaiheessa liikkeelle laskettavia debentuureja yhtiön osa kepääoman kaksinkertaisen määrän, kuiten kin enintään 4 milj. mk. Debentuurien juok suaika olisi 40 vuotta kuoletusten tapahtuessa tasasuurina erinä viimeisten 10 vuoden ai kana. Yhtiön luonteen huomioon ottaen ja jotta yhtiön kannattavuus olisi turvattu, debentuurien korko olisi alhainen eli 4 %. Tästä johtuen johtokunta kirjelmässään pyysi, että mikäli Matkailun Kehitysrahasto Oy perustetaan, pankkivaltuusmiehet oikeut taisivat Suomen Pankin merkitsemään ko. debentuurit. Asia lykättiin pankkivaltuusmies ten seuraavaan kokoukseen. Marraskuun 17 päivänä pidetyssä kokouk sessa pankkivaltuusmiehet ottaen huomioon sen, että Suomeen kohdistuvan ulkomaisen matkailun tehokkaaseen kehittämiseen, joka pankkivaltuusmiesten mielestä olisi tärkeätä matkavaluuttataseen kannalta, ei nykyoloissa ole mahdollisuuksia ilman Suomen Pankin pääomapanosta, oikeuttivat Suomen Pankin, mikäli Matkailun Kehitysrahasto Oy perus tetaan, merkitsemään yhtiön liikkeelle las kettavan debentuurilainan debentuureja edel lä mainitun määrän. Suomen Pankin tulee seurata yhtiön toimintaa ja antaa pankki valtuusmiehille selostuksia toiminnan kehi tyksestä. Mikkelin konttorin toimitalon rakentaminen kouksessa pankkivaltuusmiehet päättivät, että Mikkelin konttorin toimitalo rakennetaan pankkivaltuusmiesten suostumuksella pankin omistukseen vuonna 1963 hankitulle, sanotun kaupungin I kaupunginosan korttelissa n:o 13 sijaitsevalle tontille n :o 18 b arkkitehti Aarne Ehojoen huhtikuun 2:ntena ja 16:ntena 1964 päivättyjen pääpiirustusten mukaisesti. Uudisrakennuksesta tulee vain konttorin edellyttämän tilantarpeen suurui nen: kellarikerros, pankkihuoneisto ensim mäisessä ja henkilökunnan asunnot toisessa maanpäällisessä kerroksessa sekä erillinen autotallirakennus. Piirustusten mukaan uu disrakennuksen kokonaistilavuudeksi tulee 6130 m3 ja yhteenlasketuksi kerrosalaksi 1045 m2. Ulkomaisia asiamiespankkeja. Pankkivaltuusmiehet päättivät kertomus vuoden aikana, että seuraavat ulkomaiset pankkilaitokset otetaan Suomen Pankin kirjeenvaihtajapankeiksi: Algemene Bank Ne derland N. V., Amsterdam, Amsterdam-Rotiterdam Bank N. V., Amsterdam, Bank Handlo\vy w Warszawie, S. A., Varsova, Banque Lambert, Bryssel, Bulgarian Foreign Trade Bank, Sofia, ja Ceskoslovenskä obchodm banka a.s., Praha. Toimenhaltijain palkkauksen korottaminen ja indeksisidonnaisuus Eduskunta hyväksyi toukokuun 29 päivänä 1964 lain valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta, lain valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta annetun lain muutta misesta sekä lain eräiden suoritusten maksa misesta elinkustannusindeksin perusteella tar kistettuina vuosina 1964 ja Yhdenmu kaisesti yksityisillä työmarkkinoilla sovelletun ns. R-linjan kanssa oli valtion vakinaisten ja ylimääräisten virkamiesten peruspalkat ja vuosipalkkiot, ikälisät sekä kalliinpaikanlisät korotettava ensiksi mainitun lain nojalla 6 % tammikuun 1 päivästä 1964 ja näin korotetut virkamiespalkkaukset toiseksi mainitun lain nojalla 3.8 % tammikuun 1 päivästä Kolmanneksi mainitun lain nojalla valtion virkamiespalkkaukset sidotaan saman R-lin jan mukaisesti elinkustannusindeksiin vuosien 1964 ja 1965 ajaksi. Indeksitarkistus laske taan palkkausten perusarvosta, jona vuonna 1964 pidetään ensiksi mainitussa laissa sää dettyä varsinaisen palkkauksen määrää ja vuonna 19C5 toiseksi mainitussa laissa säädet tyä varsinaisen palkkauksen määrää. Elin kustannusindeksin nousun perusteella tarkis tetaan peruspalkat ja kalliinpaikanlisät korot tamalla ne indeksin noustua pistelukuun %, sen noustua pistelukuun % ja indeksin saavutettua pisteluvun %, kuitenkin siten, että kussakin tapauksessa tarkistuksen vuotuinen määrä on vähintään laissa vahvistetun rahamäärän suuruinen. Ikälisien tarkistus suoritetaan lain 7 :ssä mainitulla tavalla palkkaluokkien peruspalk kojen erotusta perusteena käyttäen. Valtio neuvostolla on valta määrätä, että tarkistetut palkkaukset senkin jälkeen, kun laki eräiden suoritusten maksamisesta elinkustannusindek sin perusteella tarkistettuina vuosina 1964 ja 1965 on päättynyt, maksetaan siten tarkistet tuina kuin sanotun lain nojalla viimeksi an netussa tarkistuspäätöksessä on määrätty. Tällainen päätös on kuitenkin kumottava, jos eduskunta niin päättää. Koska Suomen Pankki on seurannut val tion palkkajärjestelyjä, johtokunta pankki valtuusmiehille toukokuun 14 päivänä lähet tämässään kirjelmässä katsoi, että myös pan kin vakinaisten ja ylimääräisten toimenhal tijain peruspalkat ja -palkkiot, ikälisät ja kalliinpaikanlisät olisi korotettava vuoden 1964 tammikuun alusta 6 % ja vuoden 1965 tammikuun alusta 3.8 % samalla tavoin kuin valtiolla. Näin korotetut palkat tulisivat muo dostamaan pankin toimenhaltijain palkkojen uuden perustason kummankin vuoden alusta lukien. Lisäiisi johtokunta katsoi, että pankin vakinaisten ja ylimääräisten toimenhaltijain palkkaukset olisi vuosina 1964 ja 1965 sidot tava elinkustannusindeksiin samalla tavalla kuin valtion virkamiesten palkkausten indek sisidonnaisuudesta on säädetty. kouksessa pankkivaltuusmiehet päättivät ko rottaa pankin vakinaisten ja ylimääräisten toimenhaltijain palkkausta johtokunnan esi tyksen mukaisesti tammikuun 1 päivästä % ja tammikuun 1 päivästä %, määrätä, että pankin vakinaisten ja ylimää räisten toimenhaltijain palkkaukset sidotaan elinkustannusindeksiin vuosien 1964 ja 1965 ajaksi ja että indeksitarkistus suoritetaan sa malla tavoin kuin valtiolla, sekä valtuuttaa johtokunnan toimituttamaan indeksitarkistuk set. Lisäyksiä palkkaussääntöön kouksessa pankkivaltuusmiehet perustivat ke säkuun 1 päivästä 1964 lukien Kuopion ja

4 16 17 Jyväskylän konttoreihin yhden kassanhoita jan toimen ja Rovaniemen konttoriin yhden konttoriapulaisen toimen. Suomen Pankin uusi eläkesääntö Heinäkuun 8 päivänä 1961 annettu työn tekijäin eläkelaki, joka tuli voimaan heinä kuun 1 päivänä 1962, velvoitti työnantajan, myös Suomen Pankin, kahden vuoden ku luessa lain voimaantulosta lukien järjestä mään lain piiriin kuuluville työntekijöilleen vakuutus-, eläkekassa- tai eläkesäätiömuotoa käyttäen vanhuuden ja työkyvyttömyyden varalle ainakin lain mukaisen ja lain voimaantulohetkestä alkavan vähimmäiseläketurvan. Laki ei koske virkamiesasemassa olevia, ts. ei myöskään pankin viran- ja toimenhalti joita. Lain mukaan sen ulkopuolelle jäävät myös ne työntekijät, joilla on oikeus muussa laissa säädettyyn tai muussa laissa kokonaan tai osaksi julkisista varoista kustannettavaksi säädettyyn eläketurvaan. Viimeksi mainittu säännös merkitsi sitä, että pankin setelipai non palveluksessa yksityisoikeudellisessa työ suhteessa pankkiin olevat jäisivät työnteki jäin eläkelain ulkopuolelle, jos heille ohje säännön 17 :ssä olevan valtuutuksen nojalla pankkivaltuusmiesten vahvistettavassa eläke säännössä taataan ainakin työntekijäin eläke lain mukainen kokonaan Suomen Pankin, ts. julkisista varoista maksettava vähimmäiseläketurva vanhuuden ja työkyvyttömyyden va ralle. Ottaen huomioon sen, että valtioneuvoston asettama eläkesääntö-komitea valmisteli par aikaa valtion virkamiesten ja työntekijäin eläkelainsäädännön uusimista työntekijäin eläkelain periaatteiden mukaiseksi mm, siten, että valtionkin eläkejärjestelmään sisällytet täisiin paitsi työkyvyttömyyseläke myös eläk keiden koskemattomuuden periaate ja että valtion ja yksityisen palvelun yhteensovitus tulisi ainakin peruseläkkeen, ts. työnteki jäin eläkelain mukaisen vähimmäiseläketurvan osalta mahdolliseksi, johtokunta oli harkinnut, että myös Suomen Pankin viranja toimenhaltijani eläkkeitä koskevia mää räyksiä olisi muutettava siten, että ne tuli sivat yhdenmukaisiksi edellä viitattujen elä kejärjestelmien kanssa. Kun setelipainon pal veluksessa olevien eläketurva voitaisiin yllä mainituilla perusteilla järjestää pankkival tuusmiesten vahvistamalla eläkesäännöllä, johtokunta oli päätynyt siihen, että olisi käy tännöllisintä saada aikaan sekä pankin vir kamiehiä että setelipainon henkilökuntaa var ten uusi yhteinen eläkesääntö, joka noudat taisi työntekijäin eläkelain ja valtion eläkelainsäädännön mukaisia periaatteita perus eläkkeisiin nähden ja lisäeläkkeinä takaisi uuden eläkesäännön piiriin kuuluville mää riltään voimassa olleita eläkkeitä ja avus tuksia vastaavat eläkkeet. Näin menetellen jäisivät työntekijäin eläkelain piiriin vain ne yksityisoikeudellisessa työsuhteessa pankkiin olevat, ts. siivoojat, keittiöhenkilökunta ja eräät talonmiehet, joille eläketurvaa ei ohje säännön valtuutuksen puuttuessa voida omalla eläkesäännöllä antaa. Johtokunnan tarkoituksena oli järjestää heidän lain mukai nen peruseläketurvansa vakuutusmuotoa käyttäen, minkä lisäksi heille voitaisiin antaa suoraan pankin varoista ylimääräisiä eläk keitä ja täten saattaa heidäti osallisiksi saman laisista kokonaiseläke-eduista kuin pankin vir kamiehet ja setelipainon palveluksessa olevat. Edellä esitetystä johtuen johtokunta oli laadituttanut pankki valtuusmiehille esitettä väksi ehdotuksen uudeksi eläkesäännöksi. Eh dotus oli aikaansaatu yhteistoimin Kansan eläkelaitoksen ja Postisäästöpankin kanssa, koska tarkoituksena oli, että sanottujen laitos ten ja Suomen Pankin eläkesäännöt tulisivat mahdollisimman paljon toistensa kaltaisiksi ja että kaikkien näiden laitosten eläkesään töjen mukaisesti määräytyvät peruseläkkeet yhteensovittamisen osalta liitettäisiin valmis teltavana olevan työ- ja virkasuhteisiin perus tuvien eläkkeiden yhdistämistä koskevan eläk keiden yhdistämislain piiriin. Koska perus eläkkeiden yhdistäminen eläkkeensaajan muun eläkkeen kanssa, tietojen vaihtaminen lisäeläkkeiden osalta, eläkemaksujen hoitami nen ja edellä olevasta aiheutuvien mahdollis ten kustannusten selvittäminen vaativat yh teistoimintaa valtion ja muiden eläketurvasta huolehtivien viranomaisten ja laitosten kanssa, oli eläkesääntöehdotukseen sisällytetty valtuutus johtokunnalle tällaisten käytännöl listen kysymysten hoitamiseen. Eläkkeiden myöntäminen sen sijaan jäisi ohjesäännön 17 :n perusteella edelleen pankkivaltuus miesten tehtäväksi. Eläkesäännössä oli mää rättävä, että virkamies säilyttää joulukuun 15 päivänä 1950 vahvistetun eläkesäännön mukaisen oikeutensa, jos hän määräajassa il moittaa johtokunnalle sitä haluavansa. Pankkivaltuusmiehet käsittelivät johtokun nan ehdotuksen kesäkuun 10 päivänä ja vah vistivat sen mukaisen Suomen Pankin eläke säännön tulevaksi voimaan heinäkuun 1 päi vänä Myönnetyt eläkkeet, perlie-eläkkeet, avus tukset ja hautausavut Pankkivaltuusmiehet myönsivät kertomus vuoden aikana kaksitoista eläkettä, viisi perhe-eläkettä, yhden avustuksen ja kolme hautausapua. Johtokunta Syyskuun 12 päivänä tasavallan presidentti nimitti ja määräsi johtokunnan jäsenen Ahti Karjalaisen pääministerin sijaiseksi ja ulko asiainministeriksi. Tämän johdosta pankkival tuusmiehet myönsivät syyskuun 23 päivän ko kouksessaan pankinjohtaja Karjalaiselle vir kavapautta hänen ministerikautensa ajaksi ja määräsivät johtokunnan vt. jäseneksi tois taiseksi ja enintään siksi ajaksi, jonka pan kinjohtaja Karjalainen on valtioneuvoston jäsenenä, taloustieteellisen tutkimuslaitoksen johtajan Heikki Vai vanteen. kouksessa pankkivaltuusmiehet vahvistivat johtokunnan puheenjohtajalle ja jäsenille uudet palkat tammikuun 1 päivästä 1964 lu kien. Haarakonttorien valvojat Pankin haarakonttorien valvojina ja hei dän varamiehinään ovat vuonna 1965 pank kivaltuusmiesten päätöksen nojalla seuraavat henkilöt: Joensuun konttori: valvojat toimitusjoh taja Aleksanteri Vornanen ja henkikirjoit taja, varatuomari Mauno Moilanen sekä vara miehet kauppias Aulis Erkki Tahvo Aho ja rehtori, filosofian maisteri Aulis Olavi Wal demar Koivusalo; Jyväskylän konttori: valvojat poliisimes tari, varatuomari Eino Ilmari Karpio ja por mestari Aaro Tapio Häkkinen sekä varamie het johtaja, maatalous- ja metsätieteiden kan didaatti Veikko Verner Varesmaa ja lääninasessori, varatuomari Uuno Osmo Volmari Aarnio; Kotkan konttori: valvojat kaupunginsih teeri, varatuomari Kustaa Ilmari Laaksonen ja tehtaanjohtaja, diplomi-insinööri Mauno Sopanen sekä varamiehet oikeusneuvosmies Heikki Pajari ja poliisimestari Eero Johan nes Kettunen; Kuopion konttori: valvojat pormestari Al var Hjalmar Mikael Hurtta ja toimistonjoh taja Vilho Ruotsalainen sekä varamiehet! ho vioikeudenneuvos Toimi Tulikoura ja agro nomi Lauri Arvid Pekkarinen; Lahden konttori: valvojat johtaja Esko Bruno Kunnas ja oikeusneuvosmies Timo Jo hannes Tuon sekä varamiehet kunnallispormestari, varatuomari Hans-Olof Paul Wallenius ja rehtori Ilmari Johannes Vartiainen; Mikkelin konttori: valvojat hovioikeudenasessori Jaakko Armas Kinnunen ja lääninkamreeri, varatuomari Veikko Armas Jäntti sekä varamiehet rehtori Pauli Veli Vainio ja tuomiokapitulinasessori, varatuomari Mauri Pertti Toiviainen; Oulun konttori: valvojat oikeuspormestari Jyrki Jalo Unto Tuominen ja tullinhoitaja, lainopin kandidaatti Torsten Wilhelm Öberg sekä varamiehet kaupungintaloustarkastaja, ekonomi Ville Kalevi Matturi ja konttorin johtaja, ekonomi Lauri Johannes Heikkinen; Porin konttori: valvojat johtaja Y rjö Ed vard Nurmi ja pormestari Väinö Wilhelm Hahta sekä varamiehet kaupunginsihteeri, va ratuomari Olavi Einar Koivisto ja toimitus johtaja Heimo Kalervo Kaitila; Rovaniemen konttori: valvojat konttori päällikkö, ekonomi Juho Kalervo Lahtinen ja lääninsihteeri, varatuomari Vilho Johan nes Haataja sekä varamiehet kaupunginsih teeri, varatuomari Aarne Johannes Koponen ja verotarkastaja, lainopin kandidaatti Erkki Emanuel Ollila; Tampereen konttori: valvojat kauppaneu vos Alpo Pesonen ja oikeuspormestari Aarne Erkki Palomäki sekä varamiehet konsuli, isännöitsijä, insinööri Lauri Veikko Virkku nen ja kaupunginsihteeri, varatuomari Reino Markus Lindroos; Turun konttori: valvojat johtaja Väinö Johannes Jylhä ja lääninneuvos Yrjö Hem minki Aliharmi sekä varamiehet maanvilje lysneuvos Frans Einari Karvetti ja rehtori, professori Auvo Armo Säntti; Vaasan konttori: valvojat liikevaihtoverotoimiston johtaja, lainopin kandidaatti Äke Johannes Helanko ja tehtaanjohtaja Ralf-

5 18 Erik Klockars sekä varamiehet toimitusjohtaja Jaakko Heimo Laakso ja lääninsihteeri, varatuomari Henrik Matias Palomäki. Pankkivaltuusmiehet Pankkivaltuusmiehinä toimivat vuonna 1964 eduskunnan valitsijamiesten sanottuun tehtävään valitsemat seuraavat henkilöt: Eskola, Kustaa Oskari, maanviljelijä, Wiherheimo, Toivo Antero, filosofian maisteri, Aaltonen, Aimo Anselm, puolueen puheenjohtaja, Kokkola, Veikko Johan, kaupunginkamreeri, Kinnunen, Toivo Henrik, kunnallisneuvos, Teir, Grels Olof, varatuomari, Lehto, Oiva, puolueen varapuheenjohtaja, Salo, Tuure Olavi, varatuomari, Paasio, Kustaa Rafael, päätoimittaja. Näistä kolme ensin mainittua muodostavat suppeamman valtuuston. Puheenjohtajana toimi koko vuoden pankkivaltuusmies Eskola ja varapuheenjohtajana pankkivaltuusmies Wiherheimo. Tilintarkastajat Pankin tilintarkastajiksi vuoden 1964 tilejä tarkastamaan valitsijamiehet valitsivat seuraavat henkilöt: Kivimäki, Erkki Antero, taloudenhoitaja, hänen varamiehensä Mäkinen, Kaarlo August, toimitsija; Laine, Lauri, agrologi, talousneuvos, hänen varamiehensä Sinkkonen, Yrjö, maanviljelijä; Siltanen, Sylvi Cecilia, kirjanpitäjä, hänen varamiehensä Kanavainen, Meeri Sirkka, opintosihteeri; Seppälä, Aapo Väinö, maanmittausinsinööri, hänen varamiehensä Liinamaa, Tauno Matti, agrologi; Lauren, Per Fredrik, varatuomari, hänen varamiehensä Wainio, Weijo Werner, valtiotieteen tohtori. Helsingissä maaliskuun 10 päivänä KUSTI T. A. Wiherheimo Veikko Kokkola Grels Teir Tuure Salo ESKOLA Aimo Aaltonen T. H. Kinnunen Oiva Lehto Rafael Paasio Pertti Tammivuori

6 IVA5a Eduskunnan Eduskunnan pankkivaltuusmiesten kertomus Pv ^ A 'M p a n k i n inja S T O