Toimintakertomus 2010

Transkriptio

1 Hallitukselle ja vuosikokoukselle 05/11 Toimintakertomus 2010 Yleistä Vuosi 2010 oli :n (SNK) 17. toimintavuosi, yhdistys on rekisteröity vuonna SNK ry on valtakunnallisten nuorisokeskusten yhteistyö- ja palveluelin, joka valvoo nuorisokeskusten yleistä ja yhteistä etua, edistää nuorisokeskusten kehittämistä ja niitä koskevien säännösten täsmentämistä. SNK ry toimi Helsingissä toista vuotta vastaten leirikoulu-, majoitus-, ja kokouspalveluja tarjoavasta Hostel Suomenlinnasta. Toimintojen siirtäminen Helsinkiin on mahdollistanut nuorisokeskusten edunvalvonnan ja edustamisen valtakunnallisessa nuorisotyössä sekä uusien yhteistyömuotojen hakemisen. Toimintavuoden keskeiset toiminnalliset tulokset: sosiaalisen nuorisotyön eli Nuotta valmennuksen käynnistyminen keskuksissa, koordinaattoreiden koulutus ja yhteisten toimintatapojen kehittäminen ydin- ja avainviestien työstö jatkotoimineen hostellin pintaremontti ja irtaimiston uusiminen kehittäjäkumppanien koulutus ja seikkailukasvatusleirikoulun kehitystyö kansainväliseen työhön liittyvien toiveiden ja tarpeiden kartoitus sekä taloushallinnon ja seurannan kehittäminen syksyllä 2010 OKM nimitti SNK ry:n yhdeksi valtakunnalliseksi nuorisotyön kehittämis- ja palvelukeskukseksi, jonka kehittämistehtäviä ovat osallistuva kasvatus, erityisesti leirikoulutoiminta, ympäristö- ja seikkailukasvatus sekä sosiaalinen nuorisotyö Sidosryhmät ja edunvalvonta Nuotta valmennus Sosiaalisen nuorisotyön eli Nuotta valmennuksen käynnistyminen leimasi sidosryhmätyötä. Valtakunnalliset nuorisokeskukset ovat kehittäneet OKM:n toimeksiannosta ja rahoituksella uuden palvelun ensisijaisesti etsivän työn ja työpajojen tavoittamille nuorille. Nuotta valmennus on ehkäisevää sosiaalista nuorisotyötä. OKM myönsi keskuksille avustuksen koordinaattorin palkkaukseen ja toimintakuluihin ja SNK:lle avustuksen yhteistä kassaa varten ja koulutus- ja hallintokuluihin. SNK järjesti Nuotta koordinaattoreille kaksi koulutusta, joiden ohjelma rakennettiin yhteistyössä OKM:n, Työpajayhdistyksen, etsivää työtä tekevän Vamos hankkeen, Kuntaliiton, työvoimaviranomaisten ja nuorten hyvinvointia edistävän Kota ry:n kanssa. Koulutuksessa sovittiin Nuotta valmennuksen raameista, tutustuttiin hyviin käytäntöihin ja arjen hallinta malliin, työstettiin valmennusten raportointi- ja kassan hallintomalli ja viestinnän työnjako. Nuotta valmennuksen lähtökohdat ovat vapaaehtoisuus, toiminnallisuus, osallisuus ja yhteisöllisyys. Ensimmäiset Nuotta valmennukset pidettiin heinäkuussa. Valmennusta toteutettiin joko useamman vuorokauden intensiivivalmennuksena tai päivävalmennuksena. Käynnistysvaiheessa järjestettiin kahdeksan infotilaisuutta ammattilaisille. Nuotta valmennuksia toteutui yhteensä 57, joissa osallistujina 355 nuorta (76%) ja 107 nuoren tukihenkilöä (24 %). Lähettävinä tahoina olivat 1

2 etsivä työ (34%), työpajat (23 %), viranomaiset (20%), oppilaitokset (8%), työvoimaviranomaiset (7 %) ja muut (8 %). Valmennusta tuettiin kassasta 80 /vrk tai 40 /päivä. Kassasta korvattiin toteutuneita valmennuksia yhteensä 1191 laskennallista vuorokautta. Muu sidosryhmätyö ja edunvalvonta SNK järjesti nuorisokeskusten ja OKM:n työseminaarin Seminaarissa käsiteltiin keskusten ja nuorisopolitiikan ajankohtaisia asioita. Osallistujia oli yhteensä 28 henkilöä. SNK jatkoi tulostietojen keruuta ja osallistui OKM:n käynnistämän selvitystyön haastatteluihin viidessä keskuksessa. SNK osallistui Suomen Ympäristökasvatuksen seuran ja Luonto- ja ympäristökoulujen liiton toteuttamaan vaikuttamistyöhön ympäristökasvatuksen ja luontokoulutoiminnan huomioimiseksi tulevassa hallitusohjelmassa ja valtakunnallisessa resursoinnissa (mm. osallistuminen kansanedustajille osoitetun kirjeen laatimiseen). SNK avasi keskusteluyhteyden Opetushallitukseen leirikoulupedagogiikkaan ja nuorisokeskusten rooliin liittyen. Yhdistys kirjoitti artikkelin hyvistä käytännöistä leirikoulujen valmistelussa Luokkis julkaisuun ja valmisteli yhteistyössä Vanhempainliiton kanssa verottajalle lähetettävän kannanoton koskien leirikoulujen varainhankinnan verotuskohtelua. Viestintä ja markkinointi SNK kehitti viestintää ja markkinointia yhteistyössä nuorisokeskusten kanssa monella saralla. Viestinnän ja markkinoinnin tueksi toteutettiin Ydin- ja avainviesti -prosessi yhteistyössä viestintätoimisto Meditan kanssa. Prosessissa määritettiin tärkeät sidosryhmät ja niille kohdennetut avainviestit. Työstön aikana keskukset vastasivat viestintään ja markkinointiin liittyvään kyselyyn. Vastausten ja nuorisokeskus materiaalien pohjalta laadittiin ehdotus yhteisiksi viesteiksi eri sidosryhmille. Ehdotusta jatkotyöstettiin yhteisessä seminaarissa ja hallitus hyväksyi yhteiset viestit kommenttikierroksen jälkeen. Viestien pohjalta SNK tuotti henkilöstölle Yhteiset viestimme - taskuoppaan ja ppt -tukimateriaalin. Valtakunnallisten nuorisokeskusten sidosryhmät ja ydinviesti: Tuemme nuorten kasvua ja kehitystä Loppuvuodesta SNK työsti yhteisen viestintä ja markkinointisuunnitelman ja ohjeen. Viestintä- ja markkinointiohje tukee yhteisten viestien käyttöä koko verkostossa. 2

3 SNK toimitti keskusverkoston kausitiedotteen kolmesti. Tiedote toimitettiin keskuksille ja OKM:n nuorisoyksikköön. SNK tiedotti Nuotta valmennuksesta valtakunnallisesti työpajoille, etsivän työn tekijöille, Allianssi Expressin ja Kasvun kumppanit portaalin kautta, sekä OKM:öön. Nuotta valmennusta esiteltiin sekä SNK:n että koordinaattoreiden toimesta etsivän työn päivillä ja sekä eri keskusten alueellisissa tilaisuuksissa. Yhdistys tuotti yhteiseen käyttöön flyerin. SNK tuotti kolme artikkelia: Yhteispelillä leirikouluun (Luokkis), Kiertävä Luontokoulu (Läraren, julkaistiin 2011), Suomenlinna oppimisympäristönä (Leirikoululehti 2/2010) ja ilmoitti nuorisokeskustoiminnasta Opettajan retkioppaassa (2 ilmoitusta), Luokkiksessa, Nuorisotyö lehdessä 2 ja 8/2010 ja Läraren lehdessä 27/2010. Yhdistys vastasi yhteisestä esittelypisteestä Allianssiristeilyllä , opettajien forumissa Raahessa ja suomalais-venäläisessä kulttuurifoorumissa Lisäksi esiteltiin hostellin palveluja ja nuorisokeskuksia Suomenlinna kokouspaikkana tilaisuudessa Markkinointitiimi kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa, ja Hostel Suomenlinna SNK vastasi Hostel Suomenlinnan toiminnasta toista vuotta. Hostelli tarjosi toimivat puitteet erilaisille nuorisoryhmille leirikouluja, kokouksia ja nuorisovaihtoja varten sekä leirikouluohjelmaa. Yhdistyksen saatua verottajan ennakkopäätöksen yhdistyksen yleishyödyllisyydestä ja nuorisokäytön alv-vapaudesta, eriteltiin nuorisokäyttö ja muu käyttö ensimmäistä kertaa omille kustannuspaikoilleen. Majoitusvuorokausia oli 4667 (-19% vuoteen 2009 verrattuna), joista nuorisokäytön osuus oli 1876 vrk (40% ja + 15 % edelliseen vuoteen) ja muun käytön osuus 2791 vrk (60% ja -31% edelliseen vuoteen). Vuodekäyttöaste oli 28 % (-8,5 %). Majoitusvuorokausien vähentymistä selittää hostellin pintaremontti, jolloin hostelli oli suljettuna viisi viikkoa ( ) sekä merisotakoulun remontin valmistuminen ja siten rakennusmiesten ja muiden merisotakoulun kautta tulleiden majoittujien vähentyminen. Hostelli oli mukana Hostel Bookers ja HiHostel verkkovarausjärjestelmissä. HB:n kautta tuli 957 asiakasta ja HiHostellin kautta 348 asiakasta. HostelClubin käytöstä luovuttiin vähäisten määrien vuoksi. Nuorisokäyttö Leirikouluohjelmien sisältöä ja määrää kehitettiin yhteistyössä Suomen Leirikouluyhdistyksen kanssa. Omalle henkilökunnalle järjestettiin ohjaajakoulutus. Syksyllä kehitettiin leirikoulujen pienryhmätoimintaa yhteistyössä harjoittelijoiden kanssa. Nuorisokäyttöryhmille esiteltiin nuorisokeskustoimintaa ja jaettiin nuorisokeskusmateriaalia. Hostel Suomenlinnan palveluista ja nuorisokeskusverkostosta lähetettiin loppuvuodesta markkinointikirje Allianssin jäsenjärjestöille, pääkaupunkiseudun kouluille ja vanhoille vakioasiakkaille. Hostellin asiakkaina oli 34 leirikouluryhmää ja 24 muuta nuorisokäyttöryhmää. Toimintaedellytysten parantaminen Talouden tasapainottaminen oli vuoden keskeinen tavoite. Vuoden aikana rationalisoitiin vastaanoton aukioloaikoja ja työvuorosuunnittelua. Töiden järjestelyn ja Työtä Nuorille työllistämistuen avulla vähennettiin henkilöstökuluja. Vuoden aikana työstettiin hostellin kehittämissuunnitelma ja tehtiin yhteistyötä Haaga-Helian vastuulliseen yritystoiminnan kurssin kanssa. Henkilöstövaihdosten yhteydessä toimenkuvia tarkennettiin vastaamaan tarpeita. Pintaremontin jälkeen uusittiin hostellin irtaimisto OKM:n erityisavustuksella. Hostellin markkinointi Hostel Suomenlinnalla on oma alasivu yhdistyksen sivuilla ja Facebook -sivu. Hostellin palveluita markkinoitiin nuorisokäyttäjille leirikoululehdessä, Suomen harjoittelukoulujen opettajien SUHO julkaisussa, Nuorisotyölehdessä (5/2010) ja SRM:n verkkosivuilla. Muille käyttäjille palveluita 3

4 markkinoitiin SRM:n hostellijulkaisuissa ja www-sivuilla, Visit Helsingissä, Suomenlinna Sanomissa ja Googlen klikki kampanjalla. Hostellin markkinointisuunnitelma ei valmistunut vuoden aikana. Seikkailukasvatus ja Nuorten keskellä hankkeet Hankkeiden hallinto Nuorten keskellä hanke sai OKM:lta avustusta hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toimenpanoon osoitetuista määrärahoista. Samoin Seikkailukasvatus-hanke sai avustusta ensisijaisesti valtakunnallisiin nuorisotyön kehittämishankkeisiin osoitetuista määrärahoista. Uusi hankkeiden yhteinen hankevastaava Mikko Niipala aloitti työnsä Hankevastaavan tukena toimi tukiryhmä, johon kuului Kanneljärven opiston rehtori Hannele Pulkamo ja Helsingin Nuorisoasiainkeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Sihvonen Seikkailukasvatusverkostosta, sekä Jari Korkalainen ja Mika Suomaa :n hallituksesta. Tukiryhmä piti vuoden aikana viisi kokousta, joista neljä toteutettiin puhelinkokouksina. Tavoitteet Nuorten keskellä hankkeen tavoitteena on kehittää nuorisokeskusten toimintaa hallituksen Lapsija nuorisopolitiikan kehittämisohjelman mukaisesti. Kehittämisteemoiksi on valittu seikkailu- ja ympäristökasvatuksen sekä keskusten välisen yhteistyön kehittäminen. Seikkailukasvatushankkeen tavoitteena on kehittää seikkailukasvatusalan toimijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä, edistää alan koulutusta ja tutkimusta ja lisätä seikkailukasvatuksen tunnettuutta Suomessa. Molempien hankkeiden tavoitteena on uusien yhteistyökumppanien löytäminen. Seikkailukasvatus-hanke Seikkailukasvatushankkeen yksi päätavoite vuodelle 2010 oli luoda toimiva seikkailukasvatussivusto internetiin. Uusi sivusto avattiin 6.5. ja sivustolla julkaistiin vuoden 2010 aikana 20 uutista, 14 tapahtumaa ja 4 blogi-kirjoitusta. Lisäksi sivuille koottiin keskeisin alan koulutustarjonta sekä perustietoa seikkailukasvatuksesta ja seikkailukasvatusverkostosta. Sivustolle alettiin koota harjoitepankkia julkaisemalla uusi harjoite joka kuukausi. Sivusto on saanut paljon positiivista palautetta, erityisesti ulkoasustaan. Vuoden toisella puoliskolla sivustolla vierailtiin yhteensä 4330 kertaa. Facebookiin avattiin Seikkailukasvatus.fi facebooksivu. Sivulle kertyi jäseniä vuoden kuluessa 238 henkilöä. Hanke tuki Mikkelissä tammikuussa järjestettyjä Seikkailukasvatuspäiviä, johon osallistui 134 ihmistä. Lisäksi seikkailukasvatusverkosto järjesti neljä alueseminaaria, joihin osallistui yhteensä n. 100 ihmistä. Näkyvyyttä toiminnalle hankittiin mainostamalla seikkailukasvatus.fi-sivustoa ja seikkailukasvatuspäiviä mm. relaa.com ja suomenlatu.fi -sivuilla, julkaisemalla tiedotteita sekä levittämällä seikkailukasvatus.fi käyntikortteja. Lisäksi hankevastaava esitteli seikkailukasvatusta ja verkostoa lukuisissa eri tapahtumissa ja tapaamisissa ja koulutti opettajia aiheeseen liittyen Savonlinnan alueen Veso päivillä. Seikkailukasvatuksen koulutustyöryhmä laati esityksen seikkailu- ja elämyskasvatuksen erikoisammattitutkinnon mahdollisista sisällöistä ja jätti esityksen yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa Opetushallitukselle toukokuun lopussa. OKM ei myöntänyt Oulu-ryhmän hakemalle tutkimusta tukevalle selvitystyölle rahoitusta, vaan välitti epäviralliset terveiset, että hankesuunnitelmaa on jalostettava eteenpäin. Tutkimuksen tarvetta jäsennettiin vuoden 2010 aikana edelleen ja päätettiin lisäksi koota valtakunnallisesti kattavampi tutkijaverkosto, jotta tutkimuksen kokonaistarve ja tutkimusmahdollisuudet saataisiin mahdollisimman laajasti selville. Tutkijaverkostoa alettiin koota loppuvuodesta

5 Uusia yhteyksiä ja yhteistyökumppanuuksia rakennettiin erityisesti ympäristö- ja metsäalan toimijoihin. Tuloksena oli mm. Metsähallituksen, Suomen Metsäyhdistyksen ja Luonto- ja ympäristökoulujen liiton edustajien osallistuminen seikkailukasvatuspäiville ja Suomen ympäristökasvatuksen seuran edustajan tarjoutuminen ohjausryhmään. Uusi kontakti solmittiin Association for Experiential Educationin edustajaan Prof. Ken Gilbertsoniin, joka lupautui saapumaan luennoitsijaksi vuoden 2011 sk-päiville. Lisäksi hän ilmaisi toiveensa saada suomalainen edustaja Journal of Experiential Education julkaisun toimitusneuvostoon ja arvioitsijakuntaan. Verkoston edustajat osallistuivat vuoden aikana kansainvälisiin konferensseihin Saksassa, Sloveniassa ja Yhdysvalloissa. Slovenian konferenssin tuloksena syntyi päätös, että Metsäkartano isännöi kansainvälisen konferenssin loppuvuodesta Nuorten Keskellä hanke Nuorisokeskusten nimeämien kehittäjäkumppaneiden kanssa tehtiin keväällä 2010 päätös keskusten yhteisen seikkailuleirikoulu tuotteen kehittämisestä. Kehittämiseen ilmoittautui mukaan kahdeksan keskusta. Vuoden aikana sovittiin seikkailuleirikoulun alustavista periaatteista sekä laadittiin ohjelman markkinointiteksti. Lisäksi toteutettiin Outward Bound Finland ry:ltä tilattu elämyspedagoginen henkilöstökoulutus. Ympäristökasvatuksen kehittämisessä päätoimenpiteet olivat yhteyksien luominen merkittävimpiin valtakunnallisiin ympäristökasvatustoimijoihin, parhaimpien yhteistyökumppanien kartoittaminen sekä osallistuminen valtakunnallisen ympäristökasvatuskentän kehittämiseen ja vaikuttamistyöhön. Nuorisokeskusten tunnettuus ympäristökasvatuskentällä vahvistui. Yhteistyö edistyi erityisesti Suomen ympäristökasvatuksen seuran ja Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton kanssa. Yhteistyö saksalaisen elämyspedagogiikkaa toiminnassaan käyttävän Erlebnistage -organisaation kanssa edistyi vuoden aikana. Hankevastaava kävi tutustumismatkalla Saksassa, minkä jälkeen sovittiin laajamittaisemman yhteistyötapaamisen järjestämisestä. Tapaamisen yhteyteen alettiin järjestellä myös elämyspedagogista koulutusta. Tuleviksi yhteistyömuodoiksi kaavailtiin keskusten henkilöstön kouluttamista, osaamisen ja käytänteiden jakamista, harjoittelijavaihtoja sekä pidemmällä aikavälillä myös nuorisovaihtoja. Keskusten yhteistyön vahvistumista ja sitoutumista on osoittanut huomattavan aktiivinen osallistuminen yhteisiin koulutuksiin ja tapaamisiin. Kehittäjäkumppanit kokoontuivat vuoden aikana kolme kertaa. Tapaamisissa ja koulutuksissa oli mukana keskimäärin osallistujaa 7-9 eri keskuksesta. Haastavaksi on osoittautunut sopivien tapaamisaikojen löytäminen sekä hankalat kulkuyhteydet. Kansainvälinen työ Kansainvälisen työn kehittäminen Vuoden aikana nuorisokeskukset kartoittivat kv-työn keskeisiä yhteistyötarpeita ja tavoitteita OKM:n kanssa yhteistyössä toteutetussa seminaarissa ja Finpron toteuttamassa kyselyssä ja jatkoseminaarissa Yhteisen työsuunnitelman työstäminen siirtyi kuitenkin vuodelle Läpi vuoden on vahvistettu nuorisokeskusten kansainvälisen toiminnan osaamiskeskus roolia. Tässä tärkeinä välineinä on ollut tiedonvälitys, konsultointi ja valtakunnallisen kv tiimin yhteistyön kehittäminen. Tiimi on verkostoitunut valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Alueellista verkostoitumista on kehitetty yhteistyössä Ely-keskusten kanssa. Kuusi keskusta tarjosi leiri/aktiiviloma paketteja nuorten liikkuvuutta edistävälle kansainväliselle Platform -verkostolle 21 maassa. Henkilöstöpäivillä kv tiimi ja koordinaattori toteuttivat yhteistyöseminaari päivän ja koko henkilöstön kansainvälisen työn kehittämistyöpajan. Kv-tiimi piti kahdeksan kokousta pääosin puhelimitse. 5

6 ENYC eurooppalainen nuorisokeskusverkosto SNK on ENYC:n jäsen ja Ritva Saarikettu on edustanut valtakunnallisia nuorisokeskuksia ENYC:in hallituksessa. ENYC -jäsenyyden tarjoamista mahdollisuuksista on tiedotettu aktiivisesti nuorisokeskuksille, keskuksia on kannustettu mukaan ENYC -yhteistyöhön, yhteisiin hankkeisiin ja kehittämään osaamistaan eurooppalaisessa nuorisotyössä. Erlebnistage yhteistyö: KV-koordinaattori ja hankevastaava ovat pohjustaneet yhteistyötä saksalaisen Erlebnistagen kanssa selvittämällä keskusten halukkuutta ja toiveita yhteistyön suhteen. Viro yhteistyö SNK jatkoi yhteistyötä Viron leirikeskusten kanssa OKM:n rahoituksen turvin. Nuorisokeskus Piipala toteutti yhteistyössä muiden keskusten kanssa ympäristökasvatuskoulutuksen virolaisille kollegoille. Tilaisuuteen osallisitui 22 henkilöä Virosta ja 6 Suomesta. Hallinto Yhdistyksen palveluksessa oli toiminnanjohtaja, hankevastaava, hostellivastaava, leirikoulujärjestelijä ja hostellityöntekijöitä. Lisäksi SNK hankki ostopalveluna kansainväliseen työn koordinaattoripalveluita Villa Elbalta. Yhdistyksen kirjanpito ostettiin Pielisen tilikeskus KY:ltä, kirjanpitäjä Ritva Kuosmanen. Hallitus 2010 Hallitus kokoontui kymmenen kertaa. Hallituksen puheenjohtaja oli Catarina Silvander (Villa Elba). ja varapuheenjohtaja Kari Hietaharju (Piispala) Keskus varsinainen jäsen varajäsen Hyvärilä Jukka Kuhanen Marja Ruokolainen Metsäkartano Jari Korkalainen Tuula Laakkonen Piispala Kari Hietaharju Jarmo Kulmala Marttinen Helena Vuorenmaa Sanna Järvensivu Anjala Jenni Tani Kirsi Temonen Oivanki Pirkko Määttä Panu Päivärinta Syöte Piia Kivilahti Hanna Hernetkoski Ahtela Pirjo Lehtinen Jari Peri Vasatokka Mika Suomaa Lauri Kuhmonen Villa Elba Catarina Silvander Heli Lehto-Koski Yhdistyksen kevätkokous pidettiin Varalan urheiluopistolla toukokuussa ja syyskokous Piispalassa marraskuussa. Yhdistyksen tilintarkastajina toimi Tuula Tuononen Rautavaaralta. Henkilöstö 2010 kuukausipalkkaiset työntekijät (t = toistaiseksi, m = määräaikainen, TN = Työtä Nuorille tuki): Fredriksson Peter (t) hostellityöntekijä Huttunen Juha-Matti (m) keittiövastaava Koivula-Mbemba Sinivuokko (m) hostellivastaava Miessmer Petra (m, TN) hostellityöntekijä Myllymäki Henni (m, TN) leirikoulujärjestelijä Niipala Mikko (m) hankevastaava Pyhälä Kaisa (t) toiminnanjohtaja Lisäksi tuntityöntekijöitä hostellin eri tehtävissä. 6

7 Työssäoppimisjaksolla Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen opinnoista Kanneljärven opistolta Tatu Falck ja Suvi Pajanen Työryhmät ja tiimit Kansainvälinen tiimi, 8 kokousta: Hanna Hernetkoski (Syötekeskus), Maija Jeskanen (Hyvärilä ja Metsäkartano), Panu Päivärinta (Oivanki), Kaisa Pyhälä (SNK), ), Petra Salonen/Kari Hietaharju (Piispala), Paula Rämä (Anjala), Mika Suomaa (Vasatokka), Helena Vuorenmaa (Marttinen), Mikko Niipala (SNK), Kaisa Pyhälä (SNK), kokoonkutsuja Ritva Saarikettu Markkinointiryhmä, 2 kokousta: Barbro Forsell (Villa Elba), Sinivuokko Koivula-Mbemba (SNK; Hostel Suomenlinna), Jari Korkalainen/Tuula Laakkonen (Metsäkartano), Heli Seppälä (Marttinen), Mika Suomaa/Virpi Kuismin (Vasatokka), Jenni Tani (Anjala), Anu Tirkkonen (Hyvärilä), Kaisa Pyhälä (sihteeri, SNK) Hankkeiden tukiryhmä, 5 kokousta: Pekka Sihvonen (seikkailukasvatuksen ohjausryhmä), Hannele Pulkamo (seikkailukasvatuksen ohjausryhmä), Jari Korkalainen (Metsäkartano), Mika Suomaa (Vasatokka), Mikko Niipala (sihteeri, SNK) NuKe kehittäjäkumppanit, 3 kokousta: Sonja Huttunen (Anjala), Sanna Järvensivu ja Timo Haaksluoto (Marttinen), Tanja Liimatainen (Metsäkartano), Annariitta Hietaharju ja Risto Myllynen (Piispala), Heli Lehto-Koski (Villa Elba), Lauri Kuhmonen (Vasatokka), Tuija Hurri (Hyvärilä), Hanna Hernetkoski / Timo Lahti (Syöte), Panu Päivärinta (Oivanki), Mikko Niipala (sihteeri, SNK) Talous Yhdistyksen talouden volyymi kasvoi etenkin Nuotta valmennuksen vuoksi. Yhdistyksen keskeisimmät tuloerät olivat oman toiminnan tuotot (ml. keskuksilta perityt jäsen- ja markkinointimaksut ) ja OKM:n myöntämä yleisavustus Yleisavustusta käytettiin yhdistyksen toimintaan ( ), kansainväliseen työhön ( ) ja Suomenlinnan toimipisteen nuorisokäyttöön ( ). Erityisavustusta yhdistys sai Seikkailukasvatushankkeeseen , Nuorten keskellä hankkeeseen , Suomenlinnan toimipisteen kaluste- ja laitehankintoihin ja Nuotta valmennuksen hallinto- ja koulutuskuluihin ( ) ja valmennuksista aiheutuviin kuluihin ( ). Hankkeiden erityisavustuksille haettiin ja saatiin käyttöajanpidennystä. Kaluste- ja laitehankinta-avustuksen käyttöaika on huhtikuun 2011 loppuun. Tilikauden tulos oli Hostel Suomenlinnan yleishyödylliselle toiminnalle saatiin verottajalta alv-vapautus ennakkoratkaisuna. Helsingissä, HALLITUS Suomen nuorisokeskukset ry 7