Suomen nuorisokeskusyhdistys ry. Toimintakertomus Yleistä Suomen nuorisokeskusyhdistyksestä

Transkriptio

1 Suomen nuorisokeskusyhdistys ry Toimintakertomus 2013 Yleistä Suomen nuorisokeskusyhdistyksestä Suomen nuorisokeskusyhdistys ry (SNK) on Nuorisolain 12 mainittujen valtakunnallisten nuorisokeskusten yhteistyö- ja palveluelin, joka valvoo nuorisokeskusten yleistä ja yhteistä etua, edistää nuorisokeskusten kehittämistä ja niitä koskevien säännösten täsmentämistä. Valtakunnalliset nuorisokeskukset ja SNK toteuttavat omalta osaltaan suomalaista nuorisopolitiikkaa. Vuosi 2013 oli yhdistyksen 20. toimintavuosi, yhdistys on rekisteröity vuonna Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimittänyt SNK:n valtakunnalliseksi nuorisotoimialan palvelu- ja kehittämiskeskukseksi, jonka tehtävänä ovat osallistava kasvatus, leirikoulutoiminta, seikkailukasvatus, ympäristökasvatus sekä sosiaalinen nuorisotyö. SNK tekee aktiivista yhteistyötä jäsenten lisäksi valtionhallinnon, kuntasektorin, opetustoimen ja järjestöjen kanssa. Yhdistys on valtakunnallisen Seikkailukasvatusverkoston kotipesä. SNK:n toimisto on Helsingissä. Yhdistys vastaa Hostel Suomenlinnan toiminnasta. Vuosikokous hyväksyi uudet säännöt keväällä Merkittävin uudistus säännöissä oli tarkoitus pykälän päivittäminen ja hallituksen jäsenmäärän muuttaminen kymmenestä viiteen sekä yhdistyksen nimen muuttaminen Suomen nuorisokeskusyhdistys ry:ksi. Henkilötyövuosia 2013 oli 7,5. Yhdistys tarjosi siviilipalveluspaikan kahdelle henkilölle. 1 Suomen nuorisokeskusyhdistys ry:n toimintakertomus 2013 hyväksytty

2 Painopisteet Keskeisimpiä toimenpiteitä nuorisotyötä, viestintää ja vaikuttamista kehitettiin o Nuppi-hanke o Seikkailukasvatus-hanke o Potkua viestintään -hanke o Paikalliskulttuurinkehittämishanke o Nuottatoiminta vaikuttamis- ja sidosryhmätyö o Eduskuntavierailu syyskuussa 2013 o Allianssin hallinnoimaan nuorisotakuutyöryhmään osallistuminen o OKM:n EU 32 työryhmään osallistuminen o OKM:n nuorisoyksikön palvelu- ja kehittämiskeskusten yhteistyö nuorisotyön tunnusluvuista. o Ministeri Ihalaisen avustajan tapaaminen aiheena Nuottatoiminta. o yhteistyö luonto- ja ympäristökasvatusta sekä kestävän elämäntavan kasvatusta tukevien verkosto kanssa (LYKE-verkosto) o osallistuminen Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran (Sykse) pyöreän pöydän työhön o yhteistyö Preventiimin kanssa näyteikkuna-toiminnan vakiinnuttaminen ja kehittäminen o hostel Suomenlinnan salin ilmoitustaulujen uusiminen, yläkerran aulaan esitetelineiden hankkiminen, nuorisokeskuksien toimintaa kuvaavien akustiikkataulujen hankkiminen hostellin käytävälle, saliin ja huoneisiin o hostel Suomenlinnan huoneiden nimeäminen nuorisokeskuksien mukaan o kutsuttiin eri yhteistyötahoja tutustumaan hostel suomenlinnan toimintaan o esitteistö uusittiin o osallistuttiin Suomenlinnan joulutapahtumaan avoimin ovin ja toiminnallisen pajan merkeissä viestintä ja markkinointi o Kidsrock- tapahtuma o vuosikirja 2013 julkaistiin o nuorisoalan messuilla ja alan muissa tapahtumissa näkyminen o kausijulkaisut uudistuivat ja ilmestyivät säännöllisesti vuoden aikana 2 Suomen nuorisokeskusyhdistys ry:n toimintakertomus 2013 hyväksytty

3 Vaikuttamistyö ja sidosryhmät SNK toimi nuoriso-, opetus- ja kasvatusalalla osallistumalla nuorisokeskusten yhteiskunnallisen tehtävän kannalta keskeisiin yhteistyöelimiin, hankkeisiin ja tilaisuuksiin. Yhdistyksen edustajat osallistuivat mm. ympäristökasvatusjärjestöjen pyöreään pöytään (koollekutsujana SYKSE), laajaan nuorisotyötä ja liikuntaa käsittelevään EU32-kokoonpanoon (OKM), Nuorisotakuun taustaryhmään (Allianssi), Mobiilisti maailmaan -hankkeen ohjausryhmään ja työryhmään (Helsingin opetusvirasto), Nuorisotakuutyöryhmään (Allianssi), TPY ry:n sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminnan ohjausryhmään, Preventiimin tapahtumiin, Nuorisotyöpäiville Nuori 2013 Jyväskylässä ja Educa-messuille. SNK:n henkilökunta osallistui vuoden aikana erilaisiin sidosryhmätapaamisiin ja seminaareihin mm. Allianssin koordinoimaan Nuorisotyöalan foorumiin, Allianssin järjestöfoorumiin, TEM:n Valtava seminaariin ja Uudenmaan Ely-keskuksen Monialaisten yhteistyöfoorumi. SNK järjesti yhteistyössä OKM:n kanssa nuorisokeskuspäivän Päivän ohjelmassa oli nuorisoyksikön päällikkö Georg Henrik Wreden puheenvuoro nuorisotyön uusista tuulista tulevaisuudessa, JK Kehitystoimiston Jani Karjalaisen esitys nuorisokeskuksien toiminta- ja talousanalyysista 2012, nuorisokeskuspedagogiikan kehittäminen josta puheenvuoron käytti Nuorisokeskus Marttisen kehittämispäällikkö Juha Nieminen. Lisäksi kuultiin Leena Heinilän tekemän Nuottaraportin tuloksia, Villa Elban kehittämispäällikkö Heli Lehdon kuvaus sertifikaattiprosessista kehittämistyön näkökulmasta sekä Jenni Liikkasen puheenvuoro monikulttuurisesta Kouvolasta. Yhdistyksen hallitus teki Valtiovarainministeriölle aloitteen lakimuutokseen jossa EVS vapaaehtoisten edut olisivat Suomessa verrattavissa apurahoihin ja siten verottomia. Kansainvälisen verosopimuksen mukaan Suomessa ei veroteta EU:n maksamaa taskurahaa. Ylläpito on kuitenkin edelleen veron alaista tuloa. Tästä aiheutuu merkittäviä ongelmia ylläpitotahoille. Aloite valmisteltiin yhteistyössä Villa Elban ja CIMOn kanssa, jotka tekivät asiasta omat, saman sisältöiset aloitteensa. Hallitus päätti aloittaa perinteen vuoden nuorisokeskuksen valinnaksi. Valinta tehtiin 2013 ensimmäisen kerran. Vapaamuotoisella haun perusteella hallituksen nimeämät arvioitsijat ( JK Kehitystoimisto Jani Karjalainen, OKM Nuorisoyksikkö Georg Henrik Wrede, Tampereen Yliopisto Juha Nieminen sekä hallituksen puheenjohtaja Juha Muotka ja toiminnanjohtajan sijainen Eija Pietilä) valitsivat Vuoden 2013 nuorisokeskukseksi Nuorisokeskus Marttisen. Yhteistyö päättäjien ja rahoittajien kanssa SNK piti tiiviisti yhteyttä OKM:n nuorisoyksikköön tiedottaen keskusten toiminnasta ja toimintaedellytyksistä mm. keskusten toiminta- ja talousanalyysin pohjalta. Keskusteluissa 3 Suomen nuorisokeskusyhdistys ry:n toimintakertomus 2013 hyväksytty

4 käsiteltiin mm. nuorisokeskuspedagogiikkaa ja sen auki kirjoittamista, vuoden 2013 aikana käynnistyvää strategiatyötä, Nuotta-valmennusta sekä eurooppalaista ja kansainvälistä nuorisotyötä. OKM:n taideyksikön ja nuorisoyksikön yhteinen tapaaminen järjestettiin Hostel suomenlinnassa jossa ideoitiin paikalliskulttuurin kehittämisistä nuorisokeskuksiin. Tilaisuus oli ensimmäinen yhteistyönavaus ministeriön eri yksiköiden kesken. SNK järjesti kansanedustajatapaamisen eduskunnassa Tapaamisen emäntänä toimi kansanedustaja Silvia Modig. Tilaisuudessa esiteltiin yleisesti nuorisokeskuksia sekä nuorisokeskuspedagogiikkaa. Tilaisuuteen osallistui useiden eduskuntapuolueiden edustajia mutta osallistujamäärä ei ollut suuri. Ministeri Paavo Arhinmäeltä pyydettiin audienssia useita kertoja siinä onnistumatta. Ministeri Lauri Ihalaisen tapaamiseen nuorisotakuuseen liittyen oli hänen avustajansa kanssa. Palaverin aiheena oli Nuottatoiminta. Vaikuttaminen nuoriso-, opetus- ja kasvatusalalla SNK on opetushallituksen rahoittaman Mobiilisti maailmaan -hankkeen yhteistyökumppani. Hanketta pilotoitiin Suomenlinnassa. Hankkeen avulla haetaan aitoa keskusteluyhteyttä Opetushallituksen kanssa, toiminnallista kumppanuutta Helsingin opetusviraston, opettajien ja luontokoulu-verkoston kanssa sekä tehdään valtakunnallisia nuorisokeskuksia tunnetuksi myös mahdollisina hankkeen tuotosten jalkauttajina. SNK:n edustajat osallistuivat ensimmäistä kertaa seikkailukasvatusverkoston ohjausryhmän kanssa yhteistyökokoukseen seikkailukasvatuspäivien yhteydessä Turussa. SNK:n edustajat tapasivat useita nuoriso-, opetus- ja kasvatusalan yhteistyökumppaneita vuoden aikana. Tarkempi lista sidosryhmistä on toimintakertomuksen lopussa. Yhteistyö pääkaupunkiseudun toimijoiden kanssa Valtakunnallisille ympäristökasvatuspäiville osallistuttiin näyttelypisteellä Haltiassa lokakuussa. Tiedekeskus Heurekan kanssa järjestettiin tapaaminen Tiedesirkuksen tuomisesta Nuorisokeskuksiin. Suomen Setlementtiliiton kanssa järjestettiin yhteistyöpalaveri jossa esiteltiin Hostel Suomenlinnaa kokous- ja koulutuspaikkana sekä nuorisokeskuksia Setlementtiliiton valtakunnallisen työn yhteistyökumppaneiksi. Hostel Suomenlinnasta lähetettiin kolmesataa kutsua OPE-infoon mutta vähäisen ilmoittautumisten vuoksi sitä ei järjestetty. Pelastakaa Lapset ry:n kanssa aloitettiin yhteistyö neuvottelut. 4 Suomen nuorisokeskusyhdistys ry:n toimintakertomus 2013 hyväksytty

5 Strategiatyö Toiminnan kuvaus Suomen nuorisokeskusverkoston strategiatyö tehdään vuosina Staretgia julkaistaan keväällä Sen tavoitteena on kirkastaa ja konkretisoida keskusverkoston yhteiskunnallinen tehtävä, kehittää keskusverkoston valtionohjausta sekä vahvistaa keskusten yhteistyötä ja toimintaedellytyksiä pitkällä tähtäimellä. Työssä hyödynnetään soveltuvin osin keskusten omia ja aiempia yhteisiä strategioita sekä kuullaan laajalti eri sidosryhmien ja nuorten ajatuksia nuorisokeskuksien tulevaisuudesta. Toiminta 2013 SNK aloitti strategiatyön hankkeen: Strategiatyö - valtakunnalliset nuorisokeskukset nuorisotyössä ja politiikassa OKM:n rahoituksella. Hankkeen käynnistysvaiheeseen nimettiin ohjausryhmä. Kilpailutuksen jälkeen strategiatyön konsultaatio päätettiin hankkia Kehityspiikki Consulting Oy:ltä. Tiivis strategiatyö käynnistettiin kehittämispäivillä Tallinnassa Päiville osallistui yhdeksän keskuksen edustajaa. Vuoden aikana strategiatyön työryhmä (nuorisokeskuksien johtajat, yhdistyksen toiminnanjohtaja, sosiaalisen nuorisotyön valtakunnallinen koordinaattori sekä strategiatyöhankkeen osa-aikainen hanketyöntekijä) osallistuivat yhteensä kahdeksaan työskentelypäivään. Päiville osallistuminen oli aktiivista ja sitoutuminen yhteisen strategian tekemiseen oli ilmeinen. Kysely Strategiatyön tueksi toteutettiin nuorisokeskuksissa asiakkaina olleille nuorisotyöntekijöille ja opettajille suunnattu verkkokysely. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kasvatusalan kentän tarpeita ja näkemyksiä Suomen nuorisokeskusten tehtävistä, palveluista ja roolista. Kysymyksissä kysyttiin vastaajien mielipidettä nuorisokeskusten tämänhetkisten tehtävien tärkeydestä sekä pyydettiin visioimaan tulevaisuuden roolia ja palveluita. Kyselyyn vastasi 32 henkilöä, joista opettajia oli 13 ja nuorisotyöntekijöitä tai muulla nimikkeellä toimijoita 19. Vastausprosentti oli 42 %. Kerätyn aineiston perusteella Suomen nuorisokeskusten rooli kasvatusalan kentällä nähdään alueellisena yhteistyökumppanina, joka myös koordinoi alueensa yhteistyöverkostoja ja välittää kentälle uutta tietoa. Turvallisen toimintaympäristön tarjoaminen ja kouluttajana toimiminen koettiin myös sopivan Suomen nuorisokeskusten tulevaisuuden rooliin. 5 Suomen nuorisokeskusyhdistys ry:n toimintakertomus 2013 hyväksytty

6 Sidosryhmäpäivä Tieteiden talolla järjestettiin sidosryhmäseminaari. Seminaarin tavoitteena oli kuulla Suomen nuorisokeskuksille tärkeiden sidosryhmien näkemyksiä siitä, mitä asioita strategiatyössä tulisi huomioida. Tilaisuuteen osallistui yhteensä 30 nuorisoalan asiantuntijaa, jotka koostuivat eri järjestöjen edustajista, seurakunnasta, nuorisotutkijoista, oppilaitosten edustajista ja nuorisokeskusten johtajista. Kutsuvieraiden mielipiteitä haluttiin kuulla erityisesti siitä, miten he näkevät toimialan tulevaisuudessa ja mikä Suomen nuorisokeskusten rooli tulisi olla osana sitä. Kutsuvieraita pyydettiin myös pohtimaan, miten he näkevät Suomen nuorisokeskukset osana suomalaista nuorisotyön kenttää. Kutsuvieraiden pitämissä puheissa painottui nuorisokeskusten yhteiskunnallinen tehtävä toimia alueellisen nuorisotyön resurssina varsinkin pienempien paikkakuntien osalta. Leirikoulutoiminta ja kansainvälinen nuorisotyö katsottiin olevan nuorisokeskusten ydintehtäviä. Nuorisokeskuksilta toivottiin nuorten osallisuutta tukevien palveluiden kehittämistä ja kestävän kehityksen huomioimista varsinkin osana leirikoulutoimintaa. Nuorten kuuleminen Nuorten osallisuutta strategiatyössä toteutettiin siten, että kolmessa nuorisokeskuksessa (Piispala, Marttinen ja Villa Elba) järjestettiin nuorten kuulemistilaisuus. Tilaisuuksien järjestämisessä tehtiin yhteistyötä Tampereen Yliopiston kanssa, josta neljä maisteriopiskelijaa suunnitteli, organisoi ja toteutti SNK:n henkilökunnan avustuksella tilaisuudet osaksi opintokokonaisuuttaan. Nuorten kuulemistilaisuuksiin osallistui yhteensä 64 nuorta. Nuoria on osallistettu luomaan visioita unelmien nuorisokeskuksesta erilaisten piirtämis-, kirjoitus-, muovailu-, keskustelu- ja ideointitehtävien avulla. Aineistosta nousi nuorten tärkeiksi näkemiä osa-alueita, joita olivat yhdenvertaisuus ja yhdessäolo, elämyksellisyys ja monipuolisuus sekä osallisuus ja turvallisuus. Opiskelijat olivat esittelemässä strategiapäivässä päivien yhteenvetoa ja tuloksia. Nuorisokeskusjohtajat olivat erittäin tyytyväisiä niin tapahtumien toteutukseen kuin nuorten tilaisuuksien tuloksiin. Henkilöstön kuuleminen Suomen nuorisokeskusverkoston henkilöstöpäivillä järjestettiin iso, kaikkien keskuksien henkilöstölle avoin kehittämis- ja kommentointipäivä strategiatyöhön liittyen. Päivään osallistui reilut seitsemänkymmentä nuorisokeskusten työntekijää. Päivän aikana työstettiin pienryhmissä seuraavia teemoja: perustehtävä, arvot, tekemisen periaatteet ja visio. Lopuksi pohdittiin myös, mitä pitää tehdä yhdessä, jotta unelma saavutetaan. Henkilökunnan yhteisen strategiapäivän lisäksi henkilökunnalla on ollut mahdollisuus kommentoida ja vaikuttaa strategiaan omien yksiköidensä henkilöstötapaamisten yhteydessä. 6 Suomen nuorisokeskusyhdistys ry:n toimintakertomus 2013 hyväksytty

7 Paikalliskulttuuri Toiminnan kuvaus Esiselvityshankkeen tavoitteena on selvittää taiteen-, nuorisotyön ja paikalliskulttuurin yhteistyö jotta tulevaisuudessa voidaan toteuttaa valtakunnallisiin nuorisokeskuksiin tukeutuvia kulttuurimatkailutuotteita. Hankkeessa luodaan selvitys jota voidaan soveltaa sekä keskusten omassa, että keskusten yhteisessä tuotteistamistyössä. Hankkeen aikana esille tulleista tarpeista mahdollistetaan tulevaisuudessa tuhansien nuorten osallistuminen keskuksissa toteutettavaan kulttuurikasvatukseen. Hankkeesta vastasi neljän kuukauden ajan hankevastaava.. Toiminta 2013 Hanke käynnistettiin syksyllä 2013 ja sille perustettiin ohjausryhmä. Hankkeen aikana toteutettiin kysely kaikille nuorisokeskuksille kulttuurimatkailun kehittämisestä ja kulttuurimatkailutuotteiden tuotteistamisesta sekä jatkohankeen tarpeesta. Hankevastaava vieraili kahdessa keskuksessa tutustumassa paikalliseen kulttuurimatkailuun ja haastattelemassa keskuksien työntekijöitä. Kyselyyn vastaajat määrittelivät nuorisokeskusten vahvuuksiksi monipuolisuuden, ammattitaitoisen henkilökunnan, hyvät tilat ja ympäröivän upean luonnon sekä kulttuurin. Vahvuuksia ovat myös nuorisokeskusten pitkä historia sekä runsas ohjelmatarjonta, kansainvälisyys ja laaja yhteistyökumppaniverkosto. Jatkohankkeen toive oli ilmeinen ja siltä odotetaan nuorisokeskusten kulttuurimatkailullisten sisältöjen entistä vahvempaa esilletuontia ja näiden sisältöjen kohdentamista yhteistyökumppaneille. Mahdollisuuksien mukaan pyritään monipuolistamaan tietoja, taitoja ja tarjontaa kulttuurimatkailutuotteista sekä saada tuotteet eri kohderyhmien tietoisuuteen. Luoda valtakunnallisia kulttuurimatkailun sidosryhmäkontakteja ja tuoda esiin keskusten vahvuuksia toimijana. Tulisi myös huolehtia, että keskuksissa on riittävästi resurssia keskittyä kulttuurimatkailutuotteiden kehittämiseen ja tuotteistamiseen, markkinointiin sekä rahoitusta. Kyselystä nousi esille tarve nuorisokeskusten kulttuurimatkailun jatkohankkeelle ja kehittää keskuksille omat kulttuurimatkailutuotteet. Jatkohankkeessa tulisi järjestää koulutusta ja auttaa keskuksia tuotteistuksessa. Esiselvityksen jälkeen paikalliskulttuurin jatkohanketta hakee kulttuurimatkailuun erikoistunut Nuorisokeskus Anjala. 7 Suomen nuorisokeskusyhdistys ry:n toimintakertomus 2013 hyväksytty

8 Nuorisokeskuspedagogiikan kehittäjät NUPPI -hanke Toiminnan kuvaus Nuorisokeskusten yhteinen Nuorisokeskuspedagogiikan kehittäjät NUPPI -hanke käynnistyi keväällä 2012 ja sen on määrä jatkua kevääseen NUPPI-hanke on jatkoa Nuorten keskellä hankkeelle ( ), jonka tavoitteena oli nuorisokeskusten yhteistyön vahvistaminen sekä nuorisokeskusten sisällöllinen ja menetelmällinen kehittäminen seikkailu- ja ympäristökasvatuksen saralla. Hankkeen tuloksena saatiin rakennettua keskusten yhteinen kehittäjätiimi ja luotiin uutta toimintakulttuuria keskusten entistä tiiviimmälle yhteistyölle. Hankkeessa vahvistettiin henkilöstön seikkailukasvatusosaamista useilla henkilöstökoulutuksilla ja luotiin muun muassa keskusten yhteinen seikkailukasvatuksen periaatteille pohjautuva palvelu K3 Seikkailu. Hankkeen jatkoksi rakennettiin kolmevuotinen Nuorisokeskuspedagogiikan kehittäjät (NUPPI) hanke. Hankkeen ensimmäisen toimintavuoden aikana selkiytyi näkemys siitä, että yhteisen kehittämisen pohjaksi on tärkeä löytää nuorisokeskusten eri toimintamuotoja yhdistävät nuorisokasvatukselliset periaatteet ja niitä toteuttavat hyvät käytännöt. Nuorisokeskuspedagogiikan kokoaminen ja vahvistaminen nostettiin NUPPI-hankkeen keskeiseksi tavoitteeksi. Hankkeen toimeenpanijana toimi hankevastaavan (50 %) lisäksi kahdeksan keskuksen edustajista koostuva kehittäjätiimi. Vuoden 2013 syksyllä kehittäjä tiimi vaihtui pedagogiseksi tiimiksi, saaden edustuksen jokaisesta kymmenestä keskuksesta. Nuorisokeskuspedagogiikan jäsentäminen ja vahvistaminen Vuonna 2013 hankkeesta järjestettiin kaksiosainen Nuppi seminaarisarja ja se keräsi osallistujia kaikista keskuksista. Seminaarien sisällöstä vastasi Nuorisokeskus Marttisen kehittämispäällikkö Juha Nieminen. Ensimmäisen seminaarin pohjalta helmikuussa käynnistyi Suomen nuorisokeskuksia yhdistävän pedagogiikan määrittäminen. Seuraava seminaari järjestettiin kesäkuussa, jolloin työstöä jatkettiin. Nieminen koosti työskentelystä raportin Kohti nuorisokeskuspedagogiikkaa. Hanke valmisteli kesällä keskushenkilöstölle kyselyn, jossa kartoitettiin nuorisokeskuspedagogiikan osaamisen tasoa ja toteutumista, seikkailukasvatuksellista osaamista sekä K3 Seikkailun nykytilaa. Kyselyn vastausten ja Niemisen Kohti nuorisokeskuspedagogiikka - raportin perusteella laadittiin syksyllä esitys NUPPI hankkeen jatkotoimenpiteille 3/2015 asti. Uuden linjauksen tavoitteena on kohdistaa hankkeen resurssit oikein. Voitiin todeta, että 8 Suomen nuorisokeskusyhdistys ry:n toimintakertomus 2013 hyväksytty

9 painopiste keskusten välisessä yhteisessä kehittämisessä tulisi siirtää K3 Seikkailusta Nuorisokeskuspedagogiikan jatkotyöstämiseen. Nuorisokeskuspedagogiikan jatkotyöstämisen toteutus aloitettiin loppuvuodesta hankevastaavan ja pedagogisen tiimin resurssein. K3 Seikkailun käynnistäminen nuorisokeskuksissa Nuorisokeskusten elämyspedagogista ohjelmakokonaisuutta K3 Seikkailua on valmisteltu vuodesta 2010 lähtien. Hankkeesta on tänä vuonna tuettu K3 Seikkailun käynnistymistä markkinoimalla ohjelmaa erilaisissa nuorisoalan tapahtumissa. Lisäksi hankkeessa on tehty suunnitelmia nettisivujen uudistamiseksi markkinointia tukemaan. Nuorisokeskus Hyvärilässä tuotettiin valokuvia K3 seikkailun markkinointia varten. K3 Seikkailuun sopivia harjoitteita on koottu Google Driveen keskusten yhteiseen Toimivat harjoitteet kansioon. Kansioon lisättiin 46 uutta harjoitetta ja 10 reflektointi menetelmää ja ne on lajiteltu teemoittain. Yhteistyötahomme OBF:n edustaja Kimmo Rädyn kannustamana hankkeesta kristallisoitiin K3 Seikkailu kolmeen lauseeseen yhteisen ymmärryksen täsmentymiseksi ja ohjelman kehittymiseksi. Hanke määritteli K3 Seikkailun ohjaajalta vaadittavan osaamisen kriteerit ja laati sen pohjalta ehdotuksen K3 Seikkailun ohjaajien osaamisen turvaamisesta. Esitys perustui ohjaajilta vaadittuun lähtötason määrittämiseen, koulutuksen luonteeseen ja osaamisen tason arviointiin. Esitys on ollut kommentoitavana kehittäjätiimin jäsenillä ja sen jatkotyöstäminen on tarjottu opinnäytetyöaiheeksi Mikkelin AMK:n yhteisöpedagogiopiskelijalle. Opinnäytetyön tuotoksena syntyy keväälle 2014 materiaali K3 Seikkailun ohjaajien keskusten sisäisen alkukoulutuksen välineeksi. Ohjaajien koulutusta jatkettiin yhteistyössä Outward Bound Finlandin (OBF) kanssa ja uusien ohjaajien teoriakoulutus järjestettiin helmikuussa Suomenlinnassa. NUPPI-hankkeen tavoitteena oli, että mahdollisimman moni keskus käynnistää K3 Seikkailun toteuttamisen vuoden 2013 aikana. Palvelu toteutettiin testiryhmille Nuorisokeskus Oivangissa alan asiantuntijan sparraamana. Jo edellisvuonna K3 Seikkailun pilotoinut Nuorisokeskus Marttinen myi K3 Seikkailun syksylle 2013 ja jo seuraavan vuodelle Muu kehittäminen vuonna 2013 Hanke tuki keskushenkilöstön osallistumisia Humak:n, MAMK:n ja Haaga-Helian yhteiselle seikkailukasvatuskurssille, joka toteutettiin tammikuussa Samat oppilaitokset tarjosivat SNK:lle paikkoja ja mahdollisuutta osallistua kurssin suunnitteluun vuodelle 2014, mutta tämä ei toteutunut ilmoittautumisten puuttumisesta johtuen. Hankkeesta valmisteltiin keskusten yhteinen opiskelijoiden harjoitteluun liittyvä palvelulupaus, jonka SNK ry:n hallitus hyväksyi. Palvelulupaus on esillä snk.fi sivustolla ja sen tarkoituksena 9 Suomen nuorisokeskusyhdistys ry:n toimintakertomus 2013 hyväksytty

10 on viestiä opiskelijoille mitä Suomen nuorisokeskukset tarjoavat harjoittelupaikkana opiskelijoille. Hanke osallistui Luonto- ja ympäristökasvatuksen valtakunnallisen tukiverkoston, LYKE-verkoston kriteeristön luomiseen. LYKE-verkosto on avoin kaikille kriteerit täyttäville toimijoille. Yhteensä verkostossa on tällä hetkellä 56 toimijaa. Verkosto teki vahvaa vaikuttamistyötä mm. kansanedustajien, ministeriöiden ja opetushallituksen suuntaan, jotta ympäristökasvatukselle saataisiin uusia rahoitusväyliä ja verkostolle vahvempi tunnustettu asema koulutyön tukiverkostona. Mobiilisti maailmaan- hanketta toteutettiin Hostel Suomenlinnan toiminnassa. Vuoden 2013 kokemuksia Mobiilisti maailmaan hankkeesta ja siinä kehitettyä toimintamallia Suomenlinnassa esiteltiin Metsäkartanolla nuorisokeskuspäivillä. Catarina Silvander toimi nuorisokeskusten edustajana hankkeen ohjausryhmässä. Kehittäjätiimi jatkoi yhteisen materiaaliin kokoamista Google Drive palveluun sekä aloitti Google Hangoutin käytön verkkokokoustamisessa. Vielä alkuvuoden toiminnassa ollut kehittäjätiimi kokousti kaksi kertaa ja järjesti kolme verkkokokousta. Pedagoginen tiimi kokoontui kerran henkilöstöpäivien yhteydessä Nuorisokeskus Metsäkartanolla. 10 Suomen nuorisokeskusyhdistys ry:n toimintakertomus 2013 hyväksytty

11 Seikkailukasvatus-hanke Toiminnan kuvaus Suomen nuorisokeskusyhdistys ry on toiminut valtakunnallisen Seikkailukasvatus-hankkeen hallinnollisena kotipesänä vuodesta Hankkeen tavoitteita ovat muun muassa alan toimijoiden verkostoituminen, alan ammattitaidon vahvistaminen sekä menetelmän tunnettuuden ja käytön lisääminen. Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet linjaa asiantuntijoista koottu ohjausryhmä ja niiden toimeenpanosta vastaa hankkeessa rakentunut verkosto sekä hankevastaava 50 %:n työajalla. Vuoden 2013 aikana verkoston ohjausryhmä kokoontui viisi kertaa ja jatkoi seikkailukasvatuksen valtakunnallisen edistämisen strategiatyötä työseminaarityöskentelynä. Hankkeen perustyötä on varmistaa jokavuotisten Seikkailukasvatuspäivien järjestämisen jatkumo ja tukea järjestäjätahoa, niin käytännönjärjestelyin kuin taloudellisesti. Vuonna 2013 hanke tuki 2013 Seikkailukasvatuspäiviä Turussa, jonne osallistui 165 henkilöä. Hanke osallistui 2014 tammikuussa Syötteellä pidettyjen Seikkailukasvatuspäivien valmisteluihin ja valitsi järjestävän organisaation vuoden 2015 päiville. Osana perustyötä hanke ylläpitää Seikkailukasvatus.fi -sivustoa ja verkoston Facebook-ryhmää. Sivuston ylläpidosta ja päivittämisestä vastasivat Pauliina Lehto ja hänen sijaisenaan toiminut Juho Kontro. Sivustolla julkaistiin verkostoa koskevia uutisia 19 kpl. Sivustolla oli vuoden aikana kävijöitä (-8,36 % vuoteen 2012 verrattuna), joista uusia käyntejä oli 60,50 % ja loput 39,50 % uudelleen käyntejä. Seikkailukasvatus.fi -sivuston sivuja tarkasteltiin yhteensä kertaa. Tarkastelujen määrät kasvoivat koulutus, ajankohtaista, verkosto sekä tutkimus sivuilla. Facebook-ryhmän tykkääjämäärä kasvoi 482:stä 685:een. Toiminnan kehittäminen vuonna 2013 Turun Seikkailukasvatuspäivien kävijöiltä, työpajanvetäjiltä sekä luennoitsijoilta kerättiin palautetta koskien tapahtuman sisältöä, käytönnönjärjestelyitä ja viestintää. Saadun palautteen pohjalta ohjausryhmä kehitti entisestään Seikkailukasvatuspäivien järjestäjän avuksi laadittua ohjeistoa ja ohjasi järjestäjätahoa Syötteen Seikkailukasvatuspäivien järjestelyissä. Seikkailukasvatus.fi -sivustolle toteutettiin laajat uudistukset, joiden tavoitteena on sivuston rakenteen selkeyttäminen ja tietomateriaali vahvempi esiin tuominen. Uudistuksen yhteydessä sivustolle toteutettiin responsiivinen taitto. Rakenteellisten uudistusten lisäksi sivuston ulkoasu muutettiin yhtenäiseksi verkoston uuden visuaalisen ilmeen kanssa. Visuaalisen ilmeen uudistaminen tapahtui hankkeen ylimääräisenä toimenpiteenä ja siinä tuotettiin verkoston logo, 11 Suomen nuorisokeskusyhdistys ry:n toimintakertomus 2013 hyväksytty

12 Seikkailukasvatuspäivien mainosjuliste ja banneri sekä pohjamateriaalit verkoston viestintää varten. Hanke tuki alan toimijoiden verkostoitumista käynnistämällä alueverkostoituminen Turun Seikkailukasvatuspäivillä 2013 ja myöntämällä alueille taloudellista ja käytännön tukea aluetapaamisia varten. Alueet on jaoteltu seuraavasti: Etelä-Suomi, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Länsi- ja Keski-Suomi, Itä-Suomi sekä Pohjois-Suomi. Kukin alue kokoontui vuoden aikana 1-3 kertaa ja alueet nimesivät verkostolleen vastuuorganisaation ja yhdyshenkilön. Kansainvälistä verkostoitumista edistettiin hakemalla jäsenyyden The European Institute for Outdoor Adventure Education and Experiential Learning (EOE) verkostoon ja tuettiin kolmen verkoston jäsenen osallistumista EOE:n -konferenssiin Tukholmassa. Alan ammattitaidon vahvistumista tuettiin myöntämällä apuraha Transcultural European Outdoor Studies (TEOS) koulutusohjelmaan valitulle opiskelijalle, Paavo Heinoselle. Hän on sitoutunut tiedottamaan koko verkostoa opinnoistaan. Lisäksi hanke tuki tutkimustyöryhmän tapaamista Turussa, jossa tutkijat esittelivät suunnitelmansa valtakunnallisesta "Suomalainen tapa kasvuun ja hyvinvointiin" - Tavoitteellinen seikkailutoiminta pedagogisena menetelmänä Suomessa - perusselvityshankkeesta. Vuoden aikana hanke kokosi materiaalia ja nimesi haastateltavia henkilöitä tutkimusta varten. Koulutustyöryhmä suunnitteli lomakkeen, minkä avulla seikkailu- ja elämyspedagogisten eri koulutusten sisällöt saadaan koottua yhtenevästi Seikkailukasvatus.fisivustolle. Toiminnan näkyvyys Hankevastaava esitteli Seikkailukasvatusverkoston toimintaa neljässä eri tapaamisessa tai koulutuksessa. Merkittävimpänä niistä mainittakoon OKL-koulutuspäivä (Luonto- ja ympäristökoulujen ja luonto- ja ympäristökasvatuksen järjestöjen koulutuspäivä), jossa seikkailukasvatusta esiteltiin toiminnallisena työpajana noin 80:lle opettajaksi opiskelevalle. Seikkailukasvatusverkoston toimintaa ja seikkailukasvatusta esiteltiin näyttelypisteellä viidessä eri valtakunnallisessa tapahtumassa: Nuori2013-tapahtumassa, EDUCA-messuilla, Taitaja2013- messuilla, Valtakunnallisilla Ympäristökasvatuspäivillä, Utomhuskonferensen mitt i naturen tapahtumassa. 12 Suomen nuorisokeskusyhdistys ry:n toimintakertomus 2013 hyväksytty

13 Tuki keskusten kansainväliselle työlle Toiminnan kuvaus Kansainvälisyys ja nuorten liikkuvuuden tukeminen ovat olleet nuorisokeskustoiminnan peruskiviä alusta alkaen. Suomen nuorisokeskuksien kansainvälinen työ perustuu nuorisolakiin, sekä lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman tavoitteisiin, joiden arvopohjassa esiintyy kansainvälisyys ja siihen kannustava kasvatuksellinen toiminta. Kansainvälinen työ on parhaimmillaan luonteva osa kaikkea keskuksissa tehtävää työtä lasten ja nuorten hyväksi, tuoden keskuksille lisäarvoa päivittäiseen työhön. Kansainvälisentyön koordinaatio on toteutettu SNK: n ja Nuorisokeskus Villa Elba ostopalvelu sopimuksella. Sopimus määrittää SNK: kansainvälisen työn palvelut keskusverkostolle. Nuorisokeskusyhdistys palvelee keskuksia toimimalla väylänä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen kansallisella, pohjoismaisella ja eurooppalaisella tasolla. Yhdistys tukee keskusten roolia toimia kansainvälisyyskasvatuksen asiantuntijoina. Tämä asiantuntijuus toteutuu niissä keskuksissa joissa on asetettu strategisia tavoitteita ja henkilöstöresursseja kansainvälisyyskasvatukseen. Nuorisokeskukset nimeävät vuosittain edustajansa kansainvälisentyön tiimiin joka kokoontuu säännöllisesti kehittämis- ja tiedotusasioissa. Tavoitteena on, että nuorisokeskuksien kvkoordinaattoreilla on oman alueen verkosto, jolle he välittävät tietoa kansainvälisen työn mahdollisuuksista. Kansallinen verkosto kattaa alueellisesti koko Suomen. Toiminta 2013 KV-tiimi on kokoontunut kaksi kertaa vuoden aikana, kesäkuussa Suomenlinnassa yhteiskokouksessa muiden tiimien kanssa sekä henkilöstöpäivillä Nuorisokeskus Metsäkartanolla marraskuussa. Puhelin- ja skype sekä hangouts kokouksia on ollut 6 kertaa. Vuoden aikana on tuettu keskusten kansainvälisestä työstä vastaavia ja muuta henkilökuntaa osallistumaan oman alueensa nuorisotyön ja kansainvälisen toiminnan verkostoihin, kokouksiin, koulutuksiin ja muuhun yhteistyöhön KV- koordinaattori osallistui eduskunta vierailuun ja edusti keskuksia Erasmus+ tiedotustilaisuudessa Vaasassa. Sisäinen tiedotus keskuksiin on toteutettu ensisijaisesti SNK: n kausitiedotteen puitteissa (4 tiedotetta vuodessa, joissa oma kv osio), lisäksi tiedotusta on tehty sähköpostilla ja sosiaalisen median välityksellä. Tiedottaminen on kv-toiminnan verkostossa keskeistä toimintaa. Kv-tiimi osallistui uuden strategian työstämiseen erityisesti kansainvälisentyön osalta. 13 Suomen nuorisokeskusyhdistys ry:n toimintakertomus 2013 hyväksytty

14 KV -koordinaattori on seurannut eurooppalaista nuorisotyötä (COE/EU/Anna Lind foundation) ja tiedottanut keskusten henkilökunnalle erityisesti CIMO, Erasmus+ ohjelman, Allianssin ja Euroopan Neuvoston tarjoamista hanke- ja koulutus mahdollisuuksista. SNK: n verkkosivulle on päivitetty ajankohtaisia asioita. KV -koordinaattori on tukenut tietotaidollaan kaikkia keskuksia, jotka verkostoituvat kansallisesti ja alueellisesti. Alueellinen verkostoituminen on kehittynyt erityisesti Syötekeskuksessa, Oivangissa, Metsäkartanolla, Hyvärilässä, Marttisessa, Anjalassa ja Villa Elbassa. SNK on ENYCin (European Network of Youth Centres) jäsen ja osallistuu aktiivisesti sen toimintaan. ENYC tarjoaa keskusverkostolle mielenkiintoisia hanke- ja toiminnan kehittämisesimerkkejä ja hyvien käytäntöjen vaihtoa sekä henkilöstön koulutusohjelmia. ENYC verkosto avaa SNK:lle tien Eurooppalaisen Nuorisojärjestöjen hanketukiin ja kumppanuuksiin. Erlebnistage on Saksan johtava elämyspedagogisten leirikoulujen tarjoaja, jolla on neljä kansallista nuorisokeskusta eri puolilla Saksaa. Yhteistyötä on toteutettu solmitun puitesopimuksen pohjalta. Neljä keskusta tarjosi harjoittelupaikkaa saksalaisille harjoittelijoille. Jobshadow vierailulla olivat Erlbnistagen keskuksissa Suomenlinnasta Petra Miessmer ja Oivangista Tiina Koskela-Janhunen. Hankkeet Vuoden aikana on toteutettu yhteisellä teemalla toimiva Into-hanke, joka käytännössä koostuu yksittäisten keskusten useasta Youth in Action -hankkeista, jotka teemaltaan ovat Nuottametodien ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevien toimintojen kehittämistä kansainvälisellä tasolla. Vuonna 2013 hanketta on edelleen kehitetty yhteistyössä valtakunnallisen Nuottatoiminnan kanssa. Study Visit, jossa Slovenian Nuorisokeskusten johto vieraili Suomen nuorisokeskuksissa oli yhteistyöhanke Keskusten kansainvälisen työn toimijoiden välillä. Hankkeen tavoitteena on kehittää toimijoiden yhteistyötä hyödyntäen SNK:n ja nuorisokeskusten eri koordinaattoreiden osaamista ja potentiaalia. Study Visit toimintaa jatketaan vuoden 2014 aikana. Koulutus ja neuvonta KV-koordinaattori on hankkinut aktiivisesti tietoa ja osaamista eurooppalaisesta nuorisotyöstä ja tiedottanut keskusten henkilökunnalle CIMOn, Youth in Action -ohjelman, Allianssin ja Euroopan neuvoston tarjoamista koulutusmahdollisuuksista sekä on aktiivisesti seurannut Euroopan neuvoston Quality Labelin -haun edistymistä ja tiedottanut asiasta nuorisokeskuksia. 14 Suomen nuorisokeskusyhdistys ry:n toimintakertomus 2013 hyväksytty

15 Yhteinen toimipiste - Hostel Suomenlinna Toiminnan kuvaus Hostel toimii Suomenlinnan hoitokunnalta vuokratussa vanhassa kansakoulussa, jonka leirikoulutoiminta alkoi vuonna Suomen nuorisokeskusyhdistys ry. on vastannut Hostel Suomenlinnan toiminnasta vuodesta 2009 lähtien ja tekee nuorisokeskusten toimintaa tunnetuksi hostellin kautta. Nuorisoryhmille tarjotaan majoituksen ja ateriapalvelujen lisäksi nuorten kasvua ja kehitystä tukevia sekä Suomenlinnan historiaa ja luontoa hyödyntäviä ohjelmia. Hostel tuo painetuissa materiaaleissa esille keskusten yhteisiä palveluja sekä kertoo nuorisoalan toimijoille yhdistyksen toiminnasta. Hostel tarjoaa palveluja myös matkailijoille ja ryhmille, jotka ovat erityisesti kesällä ja talvella merkittävä tulonlähde hostellille. Hostellin salia myydään myös kokoustilana. Hostel toimii siviilipalveluspaikkana ja tarjoaa aktiivisesti työharjoittelupaikkoja nuoriso- ja matkailualan opiskelijoille. Hostel Suomenlinnan merkittävimpiä tavoitteita vuodelle 2013 olivat nuorisokäyttöasteen nostaminen ja markkinoinnin ja viestinnän parantaminen. Hostellilla aloitti vuoden alusta kehittämispäällikkö, jonka tärkeimmiksi tehtäviksi määritettiin strateginen kehittäminen, talousvastuu, sidosryhmätyön vahvistaminen, nuorisotyön ja leirikoulutoiminnan kehittäminen sekä toimipisteen vahvistaminen nuorisokeskusten toiminnallisena näyteikkunana. Tunnusluvut ja talous Hostel saavutti sille asetetun taloudellisen tuloksen, vaikka määrälliset tavoitteet eivät toteutuneet. Notkahdus tapahtui erityisesti nuorisoryhmien kohdalla. Rauenneiden ryhmätarjousten määrä kasvoi edellisestä vuodesta 70%. Osaltaan tämän voi selittää aktiivisten myyntitoimenpiteiden vähyydellä ja joustamattomalla hinnoittelulla: useamman vuorokauden ryhmävarauksissakin hinnoittelu noudatti pääpiirteittäin yksittäismatkailijan hintatasoa. Talvella leirikoulujen ryhmämyynnistä vastasi tilapäinen työntekijä, jota ei mahdollisesti myöskään ohjattu toiminnassa riittävällä tasolla. Hostellin asiakashintoja nostettiin vuoteen 2012 verrattuna 5 8 % huoneesta riippuen muutos :lle asetettu tavoite Majoitusvuorokaudet % 6700 Nuorisokäyttövrk:t % 3015 Nuorisokäyttöaste 34% 42% 45% Ryhmien määrä % Leirikoulujen määrä % Taloudellinen tulos 762, , Suomen nuorisokeskusyhdistys ry:n toimintakertomus 2013 hyväksytty

16 Myös yksittäismatkailijoiden määrässä tapahtui n. 3-4% pudotus. Tämä vastaa Helsingin majoitusmäärissä 2013 tapahtunutta yleistä muutosta. Matkailijoiden varausjärjestelmiin antamat arvosanat olivat yhä parhaat Helsingin hostelleista. Omien ohjauspalveluiden myynti kasvoi lähes kaksinkertaiseksi edelliseen vuoteen nähden. Leirikouluille toteutettiin aikaisempaa enemmän ohjauksia. Kasvu selittyy osaksi myös suomenlinnalaislapsille kesäkuussa järjestetyllä päiväleirillä. Yhden yön mittaiset leirikoulut olivat edelleen suositumpia kuin pidempikestoiset. Suurin osa kouluista saapui pääkaupunkiseudulta ja lähikunnista. Tilojen kehittäminen Huhtikuussa hostellille tehtiin uusia kalustehankintoja. Merkittävin näistä oli kolmen uuden kerrossängyn hankinta, joilla hostellin majoituskapasiteetti nostettiin 40:neen. Lisäksi hankittiin sekä yleisiin tiloihin että kaikkiin huoneisiin akustiikkalevyistä tauluja, joissa esiintyvät eri nuorisokeskukset. Hostellin salin ilmettä kohennettiin lukunurkkauksella jossa on huoneista siirretty vanhoja kalusteita. Markkinointi, palaute ja yhteistyö Hostellille toteutettiin lukuisia näyteikkunatoimintaa ja markkinointia tukevia materiaaleja ja markkinointikampanjoita, jotka on listattu yksityiskohtaisemmin yhdistyksen viestintäosiossa. Uusia kuvia hostellista lisättiin verkkosivuille sekä eri varaussivustoille. Lisäksi varaussivustoille käännettiin perustietoja hostellista eri kielille parantamaan uusien asiakkaiden tavoittamista. Hostellin palveluita käyttäneiltä ryhmiltä kerättiin palautetta palautelomakkein (86 kpl) sekä palautekeskusteluin. Palautekeskusteluiden määrä jäi kuitenkin vähäiseksi. Palautetta kerättiin myös havainnoimalla sekä päivittäisten asiakaskohtaamisten aikana. Leirikoulupalaute oli pääsääntöisesti positiivista. Palautteissa korostuivat tunnelma, kokonaisuus, hyvä palvelu, nykyaikainen tekniikka ja menetelmät sekä ammatillinen osaaminen. Yhteistyötä ateriapalveluiden järjestämisen suhteen jatkettiin Ravintola Yläkerhon kanssa. Suurin osa aterioista (lounaat ja päivälliset) ostettiin sieltä, ja vain erikoistapauksissa ateriat valmistettiin hostellihenkilökunnan toimesta hostellilla. Henkilöstö Hostellin palveluista ja toiminnasta vastasi vakituisessa työsuhteessa palveluvastaava. Toimipisteelle nimetty osa-aikainen kehittämispäällikkö jäi työlomalle kesäkuussa, minkä seurauksena useat hänelle suunnitellut tehtävät siirrettiin vuodelle 2014, mm. talousvastuun ottaminen toimipisteestä sekä strategisen kehittämisen käynnistäminen. Kehittämispäällikön 16 Suomen nuorisokeskusyhdistys ry:n toimintakertomus 2013 hyväksytty

17 vanhempainvapaasta johtuen rekrytoitiin aiempia vuosia kokeneempi leirikoulupedagogi määräaikaiseen työsuhteeseen. Hostel oli harjoittelupaikkana yhdeksälle opiskelijalle: HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu (6), Järvenpään seurakuntaopisto (1), Kanneljärven opisto (1) ja Luksia (1). Vuoden 2013 aikana hostellilla suoritti siviilipalvelustaan kaksi henkilöä, joista toisen palvelusaika päättyi kesäkuussa ja toinen aloitti palveluksensa elokuussa. Lisäksi hostellilla työskenteli tarvittaessa työhön kutsuttavia henkilöitä. Leirikoulut ja Mobiilisti maailmaan -hanke Leirikouluohjelmistoa kehitettiin monella tavalla. Edellisvuonna pilotoidun seikkailuliikuntaohjelman Suomenlinnan valloituksen kehittämistä jatkettiin mm. ottamalla ohjelmassa käyttöön Mobiilisti maailmaan hankkeesta saadut Ipad2 tietokoneet suunnistamisen ja viestimisen apuvälineinä. Myös Historianopetuspolku siirrettiin Ipadeilla käytettävälle sähköiselle kartta-alustalle. Vuoden aikana laadittiin alustava suunnitelma Suokki-Seikkailu - leirikoulupaketista, jossa hyödynnetään K3 seikkailun menetelmiä. Mobiilisti maailmaan - hankkeen kanssa yhteistyössä valmisteltiin myös tutkivaa ja osallistavaa oppimista yhdistävää mobiiliohjelmaa Löytöretki Suomenlinnaan. Ohjelma pilotoitiin yhden ryhmän kanssa syksyllä Edellisenä vuonna kehitettyä Kolmen saaren leirikoulupakettia toteutettiin kaksi leirikoulua. 17 Suomen nuorisokeskusyhdistys ry:n toimintakertomus 2013 hyväksytty

18 Viestintä ja markkinointi Toiminnan kuvaus Viestinnässä ja markkinoinnissa keskityttiin ydin- ja avainviestien jalkauttamiseen ja tunnettuuden edistämiseen verkostona. Viestinnän tavoitteena on yhteisen nuorisotyöllisen toiminnan sanoittaminen ja yhtenäisemmän nuorisokeskusimagon luonti. Verkostolla on olemassa graafinen ohjeistus. Nuorisokeskusyhdistyksellä on oma logo ja snk.fi-verkkosivusto. Nuorisokeskukset nimeävät vuosittain edustajansa viestintä- ja markkinointityön tiimiin joka kokoontuu säännöllisesti kehittämis- ja tiedotusasioissa. SNK:n viestintävastaava oli yhdistyksen viestintä- ja markkinointitiimin vetäjä ja koollekutsuja. Ydinviesti kaikille tahoille: tuemme nuorten kasvua ja kehitystä. Tulokset 2013 Kausitiedotteet ilmestyivät neljä kertaa vuoden 2013 aikana verkkojulkaisuna. Potkua viestintään -hankkeessa Kausitiedote uudistettiin monella tavalla. Siitä tehtiin kuvitettu, toimitettu, värillinen ja monikymmensivuinen julkaisu, jota jaettiin sähköpostilla ja ne ovat julkaistuina snk.fi verkkosivustolla. Tiedotteet menivät laajennetun medialistan ja päivitetyn sidosryhmälistan lisäksi valtioneuvostoon, kaikille kansanedustajille, nuorisokeskuspaikkakuntien valtuutetuille ja keskusten johtokuntien jäsenille sekä Allianssin, tiedetoimittajien ja nuorisotutkijoiden kansallisella listalla. Yhteiset esittelypisteet: Nuori 2013, Jyväskylä: viesti: nuorisotyö ja Nuotta, esittelypisteen lisäksi tilaisuudessa oli tapahtuma sosiaalisesta vahvistamisesta. Nuori 2013 tapahtuma yhdisti useamman toimijan tilaisuudet suureksi nuorisotyön tapahtumaksi. Sen järjestäjinä toimivat Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, evankelisluterilainen kirkon kasvatus ja perheasiat, Valtakunnallinen työpajayhdistys ja Nuorisotutkimusseura. Seikkailukasvatuspäivät, Turku: viesti: nuorisotyö ja K3; Educa, Helsinki: viesti: nuorisotyö ja K3; OPO-päivät, Kouvola: viesti: nuorisotyö Ympäristökasvatuspäivät, Espoo: viesti: nuorisotyö ja ympäristökasvatus; KEOS 2013, Jyväskylä: viesti: nuorisotyö ja Nuotta. Keskusten yhteiset lehti-ilmoitukset Keskusten yhteisissä ilmoituksissa tuotiin esille keskuksia yhdistävä nuorisotyönäkökulma. Ilmoituksilla pyrittiin tavoittamaan opettajia ja nuorisotyön osaajia eri kentiltä. Ilmoitusmediat olivat: Opettaja-lehden Retkiopas (kevät ja syksy), Nuorisotyö-lehti, Motiivi-lehti, Luokkis-lehti, 18 Suomen nuorisokeskusyhdistys ry:n toimintakertomus 2013 hyväksytty

19 seurakuntien Villi-lehti, Leirikoulu-lehti (kevät ja syksy) sekä ruotsinkielinen ilmoitus Lärarenlehdessä. Tapaamiset ja koulutukset Viestintä- ja markkinointitiimi, joka koostuu jokaisen kymmenen nuorisokeskuksen edustajasta, piti kaksi tapaamista, ensimmäisen Suomenlinnassa ja toinen Metsäkartanossa. Potkua viestintään -hanke Kyseessä oli hanke, jonka tavoitteena oli sanoittaa valtakunnallisia nuorisokeskuksia yhdistävät tehtävät nuorisotyössä ja nuorisopolitiikassa. Projektin aikana pyrittiin luomaan yhteiskunnallisen viestinnän mallia ja kertomaan nuorisokeskusten nuorisotyöstä ja toiminnasta säännöllisesti. Yhdistyksen perustyö ja potkua viestintään-hanke tukivat toisiaan. Viestinnästä vastasi viestintäja markkinointivastaava. Tunnettuuden lisääminen Tunnettuuden vahvistamiseksi nuorisokeskuksia kannustettiin projektissa hankkimaan itselleen nuorisotyötä ymmärtävän kummin alueeltaan. Tähän mennessä kolme keskusta Anjala, Piispala ja Syöte ovat tarttuneet haasteeseen ja valinneet omat kumminsa. Piispalalla ja Syötteellä on nimikkokummi urheilumaailmasta. Anjala valitsi itselleen omia kummijoukkueita paikkakuntansa junioriurheilijoista, joita se tukee. Piispalan ja Anjalan kummiudet ovat johtamassa Lotto-arvonnan yhteydessä nähtävään kansalliseen TV-jakeluun. Projektin tiimoilta nimittäin aloitettiin yhteistyötä Veikkaus Oy:n kanssa. Sen tiimoilta ideoitiin ja konseptoitiin Veikkaukselle kahden nuorisokeskusvideon sisältö ja käsikirjoitusrunko, jotka Veikkaus tuottaa Lotto-arvontaan vuoden 2014 aikana. Loppuvuodesta julkaistiin ensimmäistä kertaa Vuosikirja (2013) keskusten nuorisotyöstä. Verkkojulkaisusarjaan toimitettiin ja muotoiltiin Kuntakysely-julkaisu. Viestintävastaava toimi Nuorisotyö-lehden toimituskunnassa SNK:n edustajana. Uutena isona toimintona osallistuttiin Pelastakaa Lapset ry:n KidsRock-joulukonserttiin tukijana, josta seurasi huomattava medianäkyvyys. Syksyn mittaan olimme mukana noin 200 radiomainoksessa ja saimme lisäksi laajaa verkkonäkyvyyttä. Konserteista oli kaksi televisiolähetystä tv-kanava Nelosella. SNK jatkoi yhteistyöneuvotteluja Veikkauksen kanssa esittelemällä keskusten toimintaa ja tarjoamalla Veikkaukselle näkyvyyttä yhteisissä materiaaleissa. 19 Suomen nuorisokeskusyhdistys ry:n toimintakertomus 2013 hyväksytty

20 Sosiaalinen nuorisotyö Nuotta-valmennus 1 Toiminnan kuvaus Nuotta-valmennus on erilaisissa nivel- ja siirtymävaiheissa oleville vuotiaille nuorille suunnattua tavoitteellista sosiaalista vahvistamista. Valmennus voi olla joko ryhmä- tai yksilövalmennusta. Valmennus vahvistaa nuoren arkea sekä taitoja, joita nuori tarvitsee opinnoissa ja työelämässä. Valmennus toimii lisäresurssina etsivälle nuorisotyölle, työpajatoiminnalle ja monialaiselle yhteistyölle. Valmennusprosessi sisältää yhteistyössä lähettävän tahon ja nuorten kanssa tehdyt huolelliset ennakkovalmistelut että kattavat jatkosuunnitelmat. Nuorisokeskuksissa valmennuksesta vastaa sosiaalisen nuorisotyön koordinaattori. Valtakunnallinen Nuotta-koordinaattori koordinoi, arvioi ja kehittää toimintaa sekä hallinnoi Nuotta-kassaa, tiedottamista ja raportointia yhteistyössä ohjausryhmän kanssa. Tätä sosiaalista nuorisotyötä on toteutettu vuodesta 2010 lukien yhdeksässä nuorisokeskuksessa 2. Se on toteuttaa lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman ja hallitusohjelman nuorten työllistymis- ja koulutuslinjausten mukaista toimintaa ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Valmennuksen tunnusluvut 2013 Valmennuksia järjestettiin yhteensä 6061 vuorokautta, joiden kuluista 90 % tuli OKM:n Nuottaerityisavustuksesta ja loput 10 % oli lähettävien tahojen maksamaan omarahoitusosuutta. Muun muassa oppilaitosten jopo- ja ammattistarttiryhmät maksoivat 1.4. alkaen omavastuuosuutta 10 hlö/pv ja 20 hlö/vrk. Valmennuksiin osallistui 2736 henkilöä, joista nuoria oli 77% (2099) ja lähettävän tahon työntekijöitä 23 % (636). Valmennuksiin osallistuneista nuorista miehiä oli 57 % (1200) ja naisia 43 % (899) vuotiaita oli 35 % (733), vuotiaita 42 % (877), vuotiaita 19 % (399) ja vuotiaita 3 % (57). 20 Suomen nuorisokeskusyhdistys ry:n toimintakertomus 2013 hyväksytty

21 Taulukko 1. Valmennusvuorokaudet Nuorisokeskus Anjala Hyvärilä Marttinen Metsäkartano Oivanki Piispala Syöte Vasatokka Villa Elba Yhteensä Lähettävinä tahoina olivat etsivä nuorisotyö (31 %), oppilaitokset (38 %), työpajat (21 %) ja muut tahot (10 %). Näitä tahoja olivat muun muassa nuorisotoimet, sosiaalitoimet sekä erilaiset nuoria tukevat hankkeet 3. Valmennustarjonta jakautui 86:teen eri kuntaan 4. Kehittäminen ja arviointi Nuotta-valmennuksen kehittämisessä keskityttiin Nuotta-toimintaa helpottavien käytännön työvälineiden kehittämiseen. Nuotta-valmennuksen yhteisiä kehittämistarpeita kartoitettiin Nuotta-koordinaattorien tapaamisessa kesäkuussa Kehittämiskohdiksi valittiin Nuottavalmennuksen esitteen, vuosikellon, toimintaa kuvaavien selvitysten ja palautekyselyiden sisällön sekä valmennusarvioiden tekoa helpottavan Excel-taulukon kehittäminen. Kesäkuun tapaamisessa sovittiin, ketkä koordinaattoreista ottavat vastuuta edellä mainittujen osa-alueiden kehittämisestä. Tässä kehittämistyössä erityistä oli se, että koordinaattorit ottivat vastuuta yhteisten kehittämistehtävien tekemisestä ja tuloksena syntyi käytännön arkea helpottavia työkaluja. Nuotta-valmennuksen kassa-avustusten jakoperusteita tarkentava kassaohje uusittiin. Yhtenä muutoksena edelliseen oli muun muassa lähettävien tahojen omarahoitusosuuden korottaminen. Uutena työntekijänä syksyllä aloittanut valtakunnallinen Nuotta-koordinaattori kävi syksyn aikana neljässä nuorisokeskuksessa tutustumassa kyseisen keskuksen Nuotta-valmennuksen käytännön toteutukseen. Tämän lisäksi keväällä valmistui Nuotta tarinavihko, joka on tarkoitettu Nuottavalmennukseen osallistuville nuorille välineeksi käsitellä Nuotta-valmennukseen liittyviä ajatuksia ja tuntemuksia. SNK ry:n nettisivuilta löytyvää vihkosta voi käyttää ennen valmennusta, 21 Suomen nuorisokeskusyhdistys ry:n toimintakertomus 2013 hyväksytty

22 sen aikana ja jälkeen. Nuotta-koordinaattoreiden yhteisiä puhelinneuvotteluita pidettiin vuoden aikana yhteensä kahdeksan. Ohjausryhmä kokoontui viidesti. Yhteiset kehittämispäivät Nuotta-koordinaattorit tapasivat vuoden aikana kahdesti. Ensimmäinen tapaaminen järjestettiin nuorisokeskustyöntekijöille suunnatun nuorisokeskuspedagogiikkaa käsittelevän Nuppiseminaarin yhteydessä Suomenlinnassa kesäkuussa. Tällöin kartoitettiin yhteiset kehittämistarpeet ja sovittiin työnjaosta. Tämän lisäksi Nuotta-koordinaattorit kokoontuivat syksyllä Metsäkartanon henkilöstöpäivien yhteydessä marraskuussa. Nuotta-koordinaattorien omassa tapaamisessa jatko työstettiin kesällä käynnistettyjä kehittämistehtäviä ja suunniteltiin alustavasti tammikuussa Villa Elbassa pidettävien kehittämispäivien sisältöä. Toiminnan näkyvyys Valtakunnallinen Nuotta-koordinaattori esitteli Nuotta-valmennusta keväällä viidessä eri alueellisessa tai valtakunnallisessa tapahtumassa ja syksyllä kolmessa eri puolella Suomea järjestetyissä ELY-keskusten tapahtumissa. Koordinaattorit osallistuivat alueellisiin ja valtakunnallisiin verkostotapahtumiin aktiivisesti. Nuotta-valmennusta esiteltiin tammikuussa Jyväskylässä järjestetyssä Nuori 2013 tapahtumassa. Nuotta-koordinaattorit suunnittelivat yhdessä valtakunnallisen Nuotta-koordinaattorin kanssa tapahtumaan Nuotta-Matinean. Syksyllä 2013 SNK ry:n järjestämillä eduskuntapäivillä esiteltiin yhdessä osuudessa Nuotta-valmennusta. Työ- ja elinkeinoministerin avustajille esiteltiin Nuotta-toimintaan erillisessä tapaamisessa. Keväällä valmistui Nuotta-valmennuksen raportti , johon oli koottu yleisinfoa, toimintaa kuvaavia lukuja sekä koontia valmennuksiin osallistuneiden palautteista. Tämän lisäksi Nuotta-valmennusta esiteltiin TPY ry:n työpajoille suunnatussa Työpajainfo viestissä. 1 Villa Elbassa Nuotta-valmennuksesta käytetään nimitystä Myötätuuli-valmennus 2 Anjala, Hyvärilä, Marttinen, Metsäkartano, Oivanki, Piispala, Syöte, Villa Elba, Vasatokka 3 Yksittäisissä valmennuksissa oli useampia lähettäviä tahoja. Näissä tilanteissa lähettäväksi tahoksi määriteltiin yksi Nuotta-valmennusta kuvaavassa raportoinnissa esille tuoduista tahoista. 4 Tässä luvussa on huomioitu se, että osassa valmennuksista oli nuoria useammasta kunnasta. 22 Suomen nuorisokeskusyhdistys ry:n toimintakertomus 2013 hyväksytty