Palveluasumisen opas
|
|
- Aarno Pääkkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Palveluasumisen opas
2 ESIPUHE Tämän oppaan tarkoituksena on kuvata palvelu- ja tukiasumiseen oikeutettujen asukkaiden avun ja tuen tarvetta, palvelujen hankintaa sekä ARA-rahoitukseen liittyviä reunaehtoja. Näiden seikkojen selvittäminen on välttämätöntä, kun palvelu- ja tukiasuntojen rakentamista ja rahoitusta suunnitellaan. Opas antaa tietoa seikoista, jotka tulee ottaa huomioon ARAn tukemien erityisryhmien asuntokohteiden tarveselvityksessä, hanke- ja rakennussuunnittelussa ja investointipäätöksen tekemisessä. Se on tarkoitettu ohjeeksi palvelu- ja tukiasuntojen rakennuttamisen osapuolille sekä niille, jotka osallistuvat tai vaikuttavat päätöksillään ja toiminnallaan ARAn tukemien asuntojen rakentamiseen tai niiden asumisaikaiseen käyttöön. Tässä oppaassa keskitytään asumisen ja palveluiden järjestämiseen, ARAn hankekriteereihin sekä asumiseen liittyviin tarvearviointeihin. ARA on julkaissut Suunnitteluoppaan, joka keskittyy asuntojen, tilojen ja asuinympäristöjen suunnitteluun ja rakentamiseen. ARA on päivittänyt Rakennuttamisohjeen, jossa käsitellään ARAn hankekäsittelyn eri vaiheissa edellytettyjä menettelytapoja, asiakirjoja ja niiden sisältöä. 2
3 Sisällys 1 Aluksi ERITYISRYHMIEN ASUMISPALVELUJEN KÄSITTEET ERITYISRYHMIEN ASUMISEEN LIITTYVIÄ MUITA KÄSITTEITÄ ASUMISTARPEEN ARVIOINTI JA ASUMISRATKAISUT Vanhusten palvelutarpeen arviointi Kehitysvammaisten henkilöiden avun ja tuen tarpeen arviointi ERITYISRYHMIEN ASUMISEN RAHOITUS Investointiavustuksen kohdentuvuus Tuettavat erityisryhmät ja tukiprosentit Erityisryhmille tarkoitetun vuokra-asuntokohteen korkotukilainoitus ilman investointiavustusta ERITYISRYHMIEN AVUSTUSKOHTEIDEN ASUMISAIKAISET MUUTOKSET Avustuskohteen asukasryhmän muutos Asukasrakenteen monipuolistaminen ja sitä koskeva suunnitelma Avustuskohteen käyttötarkoituksen muutos ASUMINEN JA PALVELUT ARA-tuotantoon liittyvät edellytykset Palveluiden hankinta Palveluiden järjestäminen ja taloudellinen kestävyys Asumisen ja palveluiden eriyttäminen HANKEVALINNAT Erityisryhmähankkeiden yleiset arviointikriteerit Laatukriteerit Kustannustekijät ARA-tuen ulkopuolelle jäävät hankkeet LÄHTEET
4 1 ALUKSI ARA on asumisen asiantunteva kumppani, kehittäjä ja uudistaja, joka edistää ekologisesti kestävää, laadukasta ja kohtuuhintaista asumista. Periaatteena on: jokaisella on oikeus hyvään asumiseen. Tätä periaatetta noudatetaan myös erityisryhmien asumisen rahoittamisessa. Valtioneuvosto on hyväksynyt kaksi kehitysvammaisten henkilöiden asumiseen ja palveluihin liittyvää periaatepäätöstä. Vuonna 2010 käynnistettiin kehitysvammaisten asumisohjelman toteuttaminen. Marraskuussa 2012 hallitus hyväksyi periaatepäätöksen, jonka mukaan jokaisella kehitysvammaisella ihmisellä on oikeus asua samoin kuten muillakin kuntalaisilla ja oikeus saada asumisensa tueksi tarvittavat palvelut. Periaatepäätös ohjaa kuntia lakkauttamaan vammaisten ihmisten laitoshoito vuoteen 2020 mennessä ja kehittämään asumista ja palveluja tarvetta vastaavaksi. Valtioneuvoston antama periaatepäätös koskien ikääntyneiden asumisen kehittämistä vuosille korostaa sitä, että ikääntyneet voivat asua turvallisesti kodeissaan toimintakyvystä ja varallisuudesta riippumatta. Tässä keskeisin toimenpide on asuntojen ja asuinrakennusten korjaaminen. Laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli vanhuspalvelulaissa (L 980/2012), painotetaan ikääntyneiden kotona asumista ja sinne saatavien palvelujen turvaamista. Sosiaali- ja terveysministeriön heinäkuussa antamassa laatusuosituksessa Hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi on kirjattu tämä lain edellytys ikääntyneen kotona asumisesta ja palvelujen saatavuudesta. Väestön ikääntyminen on Suomessa nopeaa. Tällä hetkellä maassamme on hieman yli miljoona yli 65-vuotiasta. Ennusteiden mukaan yli 65-vuotiaiden määrä nousee vuoteen 2030 mennessä lähes 1,5 miljoonaan. Tällöin jopa miljoona asuntoa olisi saatava ikääntyneiden asumiseen soveltuvaksi, mikä tarkoittaa huomattavaa vanhan asuntokannan peruskorjaamista. Samanaikaisesti tarvitaan tehostetun palveluasumisen lisäämistä erityisesti muistisairaille vanhuksille, puhumattakaan fyysisesti huonokuntoisten ja mielenterveysongelmista kärsivien ikääntyneiden tehostetusta palveluasumisesta. Valtion pitkäjänteisen toiminnan kautta luodaan edellytyksiä ikääntyneiden asuinolojen parantamiseen, joita kuntien toimilla tuetaan. Näihin asuntotarpeisiin varautuminen edellyttää kunnilta kokonaisvaltaista pitkän tähtäimen suunnitelmaa, jossa on arvioitu sekä kuntakohtaiset että asuntoa tarvitsevien yksilölliset asuntotarpeet. Lähtökohtana tulee olla, että mahdollisimman moni ikääntynyt voi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään ja muiden erityistä tukea asumisessaan tarvitsevien asumisratkaisut ovat sellaisia, jotka vastaavat heidän yksilöllisiä tarpeitaan normaaleissa asuinympäristöissä. Tarvitaan siis monenlaisia asumisen vaihtoehtoja sekä riittäviä asumista turvaavia palveluja ja niiden kehittämistä. Tämä opas korvaa aiemman annetun oppaan. 4
5 2 ERITYISRYHMIEN ASUMISPALVELUJEN KÄSITTEET Ympäristöhallinnossa käytetään erityisryhmien asumispalveluista Sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaisia käsitteitä. Lain mukaan asumispalveluja järjestetään henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea asumisessa tai asumisensa järjestämisessä. Asumispalveluja toteutettaessa on huolehdittava siitä, että henkilön yksityisyyttä ja oikeutta osallistumiseen kunnioitetaan ja hän saa tarpeenmukaiset kuntoutus- ja terveydenhuollon palvelut. Sosiaalihuoltolain 21 :n mukaiset asumisen luokittelut: Tilapäistä asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat lyhytaikaista, kiireellistä apua. Tuettua asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat tukea itsenäiseen asumiseen tai itsenäiseen asumiseen siirtymisessä. Tuetulla asumisella tarkoitetaan asumisen tukemista sosiaaliohjauksella ja muilla sosiaalipalveluilla. Palveluasumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat soveltuvan asunnon sekä hoitoa ja huolenpitoa. Palveluasumisella tarkoitetaan palveluasunnossa järjestettävää asumista ja palveluja. Palveluihin sisältyvät asiakkaan tarpeen mukainen hoito ja huolenpito, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta, ateria-, vaatehuolto-, peseytymis- ja siivouspalvelut sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. Tehostettua palveluasumista järjestetään henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautista. Tehostetussa palveluasumisessa palveluja järjestetään asiakkaan tarpeen mukaisesti ympärivuorokautisesti. Asuminen eroaa laitoshoidosta muun muassa siinä, että Kela on hyväksynyt asumisyksiköt avohoidon yksiköiksi ja asiakas maksaa erikseen vuokran ja käyttämänsä palvelut. Asiakas saa asumiseensa Kelan myöntämää eläkkeensaajien asumistukea. Näitä asumisen käsitteitä käytetään muiden erityisryhmien asumisessa paitsi vaikeavammaisten ja kehitysvammaisten asumisen järjestämisessä. Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/1987), jäljempänä vammaispalvelulaki mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Palveluasumista voidaan järjestää palvelutalossa, ryhmä- tai hajautettuna asumisena tai myös vaikeavammaisen henkilön hallitsemassa yksittäisessä asunnossa. Kehitysvammalain (519/1977) mukaan asumisen järjestäminen on erityishuoltoon kuuluva palvelu. Lain mukaan yksilöllistä erityishuolto-ohjelmaa toteutettaessa on pyrittävä siihen, että sellaisen henkilön asuminen, joka ei voi asua omassa kodissaan, mutta ei ole laitoshuollon tarpeessa, järjestetään muulla tavoin. Kehitysvammaisten henkilöiden asumista voidaan järjestää kuitenkin sosiaalihuoltolain, vammaispalvelulain tai kehitysvammalain perusteella. Kehitysvammaisten asumista on kuvattu käsitteillä tuettu, ohjattu ja autettu asuminen, joiden määrittelyt ovat syntyneet käytännön tarpeista eikä niillä ole lainsäädännöllistä taustaa. 5
6 3 ERITYISRYHMIEN ASUMISEEN LIITTYVIÄ MUITA KÄSITTEITÄ Ympäristöministeriö on linjannut ARAlle vuoden 2011 sekä ohjauskirjeessään, jota on täydennetty , erityisryhmien asuntokohteiden avustamista seuraavasti: Laitosmaisia ratkaisuja ei tule avustaa. Tavoitteena tulee olla erityisryhmiin kuuluvien asuminen tavallisilla asuinalueilla. Avustusta ei tule myöntää isoihin eikä laitosalueelle rakennettaviin kohteisiin. Selkeästi eri erityisryhmiin lukeutuvien henkilöiden asuntoja ei tule sijoittaa samalle tontille tai samaan rakennuskokonaisuuteen. Laitosten korvaajiksi ei tule rakentaa laitosmaisia ratkaisuja. Tyypillisinä laitosmaisuuden piirteinä on pidetty seuraavia asioita: 1. asiakkaan näkeminen diagnoosin kautta hoidon ja hoivan objektina eikä ensisijaisesti yksilönä ja kansalaisena 2. toiminnan ympärivuorokautisuus ja kaikille asukkaille yhteisen päiväjärjestyksen noudattaminen 3. ryhmämuotoinen toiminta 4. suuret asiakasmäärät samoissa tiloissa 5. pienet henkilökohtaiset tilat ja tilojen varustuksen epätäydellisyys 6. runsaat yhteistilat kuten käytävät, päiväsalit, henkilökunnan tilat yms. Laitos voidaan määritellä sekä henkilökunnan työ- ja toimintakulttuuriin että tilaratkaisuihin liittyvinä ominaisuuksina, myös valtasuhteina työntekijän ja asiakkaan välillä. Laitoskäsitteen ohella asukasmäärältään suuria asumiskohteita kuvataan myös sanoilla uuslaitos, asumiskeskittymä ja klusteri. Uuslaitos käsitetään samassa rakennuksessa tai rakennuskokonaisuudessa tai samalla tontilla olevaksi asumisyksiköksi, jossa asuu useita kymmeniä ihmisiä. Asumiskeskittymässä samaan asumiskohteeseen on sijoitettuna useita eri erityisryhmiä. Klusterilla on kehitysvammaisten asumisessa tarkoitettu sitä, että elämän kannalta tärkeitä toimintoja, kuten asuminen, työ- ja päivätoiminta ja vapaa-ajan toiminta, sijoitetaan samalle tontille. Klustereita ovat myös autetun, ohjatun ja tuetun asumisen yksiköt, jotka sijoitetaan samalle tontille siten, että ne liitetään esimerkiksi yhdyskäytävillä toisiinsa tai työ- ja päivätoimintatiloihin. 4 ASUMISTARPEEN ARVIOINTI JA ASUMISRATKAISUT Erityisryhmien asumistarvetta tulee tarkastella sekä kunkin ryhmän kohdalla pitkällä aikavälillä että kunkin asiakkaan kohdalla yksilöllisesti. Erityisryhmien asumisen tarve tulee ottaa huomioon jo kaavoitusvaiheessa sekä asuinalueiden suunnittelussa. Pitkäaikainen palveluasumistarpeen arviointiin liittyy esimerkiksi väestörakenne/kohderyhmän rakenne ja muutokset tulevaisuudessa, palvelurakennelinjaukset ja palvelujen kehittäminen olemassa oleva palveluasumiskanta, sen kunto ja sen käyttöaste. ARA edellyttää, että kunnan asunto-, sosiaali- ja terveystoimi osallistuvat yhteistyössä asuntojen tarpeen ja käytön arviointiin kaikkien erityisryhmien osalta. Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Kuntaliiton Hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (2013) laatusuosituksen mukaan valtakunnallisena tavoitteena vuoteen 2017 on, että yli 75- vuotiaista henkilöistä: 6
7 1) prosenttia asuu kotona itsenäisesti tai riittävien palvelujen turvin 2) 6 7 prosenttia asuu tehostetussa palveluasunnossa 3) 2 3 prosenttia on laitoshoidossa (vanhainkoti tai pitkäaikaishoito terveyskeskuksessa). Kuntien on tarkasteltava omia tavoitteitaan suhteessa kunnan asukkaiden tarpeisiin. Tiedot koko maan tasolla, alueellisesti ja kunnittain ovat saatavilla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen SOTKAnet -verkkopalvelusta ( 4.1 Vanhusten palvelutarpeen arviointi Palvelujärjestelmän tulee vastata kuntalaisten tarpeisiin. Alentunut toimintakyky ja toimintarajoitteet ovat yleisin peruste palvelujen käyttöön. Palvelujen käyttöä lisäävät myös puutteelliset asumisolosuhteet sekä asuin- ja elinympäristön esteellisyys. Muistisairaudet ovat yksi merkittävä palvelutarpeisiin vaikuttava tekijä. Muistisairaiden kasvava määrä haastaa koko palvelujärjestelmän, ja se näkyy erityisesti myös tehostetun palveluasumisen lisäämisessä. (Ikä-aske-raportti 2012; Ikähoiva-raportti 2011). Vanhusten palvelutarpeen arviointi perustuu ensisijaisesti toimintakykyarviointeihin. Toimintakyky tarkoittaa henkilön kykyä suoriutua päivittäisistä toiminnoista. Toimintakykyarvioinneissa huomioidaan: 1. yksilön fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen kokonaisuus 2. ympäristötekijät kuten asunnon varustetaso, lähiympäristön ja laajemman asuinympäristön mahdollisuudet palvelujen saamiseen 3. palvelurakenteen tasapaino suhteessa asukkaiden tarpeisiin ehkäisevistä palveluista laitoshoitoon saakka. Vanhusten toimintakyvyn arviointiin on useita mittareita. Toimintakyvyn mittaamiseen ja arviointiin käynnistyi vuonna 2007 kansallinen asiantuntijaverkosto (TOIMIA-verkosto), jonka tehtävänä on arvioida toimintakykymittareiden soveltuvuutta eri käyttötarkoituksiin. Verkoston toiminnasta ja mittareista on tietoa verkkosivulla Kehitysvammaisten henkilöiden avun ja tuen tarpeen arviointi Kehitysvammaisen henkilön avun ja tuen tarpeen arviointi pohjautuu käyttäjälähtöiseen tarvearviointiin. Avun ja tuen laajuus voidaan jakaa neljään tasoon seuraavasti: 1) matala/lyhytaikainen tuki: tuen tarve joissakin itsestä huolehtimiseen liittyvissä asioissa tai kodin toiminnoissa, joillakin opiskelun ja työn osa-alueilla. Tuen tarve on usein lyhytaikaista. 2) kohtalainen/osittainen tuki: henkilöllä on tuen tarve useissa itsestä huolehtimiseen liittyvissä asioissa tai kotitalousrutiineissa ja useilla opiskelun ja työn osa-alueilla. Tuen tarve korostuu kriisien tai muutosten keskellä. 3) kattava/laaja-alainen tuki: henkilö ei kykene itsenäisesti huolehtimaan hyvinvoinnistaan ja hän tarvitsee tukea kaikilla tai lähes kaikilla elämän alueilla. Oman elämän ja elinympäristön kontrollointi on mahdollista vain osittain. 7
8 4) elintärkeä/erittäin vahva tuki: ilman tukea henkilöllä on hengenvaara tai vakava hyväksikäytön mahdollisuus. Kehitysvammaisen henkilön avun ja tuen sisältö voidaan jaotella kolmeen osaalueeseen, joita ovat 1) jokapäiväiseen elämään liittyvät tarpeet kuten kodin askareet, itsestä huolehtiminen, harrastukset, työ, opiskelu sekä sosiaalisen liittymisen tarve jne. 2) kehitysvammaisuudesta johtuvat erityistarpeet, jotka liittyvät ensisijaisesti kommunikaatioon, oppimiseen ja vuorovaikutukseen sekä 3) monitahoiset tuen tarpeet, jotka aiheutuvat kehitysvammasta ja siihen yhdistyvistä muista vaikeuksista kuten mielenterveysongelmat tai dementia. (Hintsala 2011). Käyttäjälähtöisessä tarvearvioinnissa voidaan käyttää apuna kehitysvammaisen henkilön toimintakyvyn kuvaamiseen välineitä, esimerkiksi Toimi-välinettä. Toimintakyvyn kuvaaminen tarkoittaa kokonaiskuvan muodostamista siitä, miten henkilö suoriutuu päivittäisen elämän tilanteista. Toimintakyvyn kokonaiskuva muodostuu useasta eri tekijästä: elinympäristö, elämänhallintataidot, kognitiiviset ja emotionaaliset voimavarat, sosiaaliset taidot, fyysinen kunto sekä terveydentila. Toimintakyvyn kuvaaminen ei ole yksinään riittävä kriteeri sen määrittelemiseen, millaista palvelua henkilö saa tai millaiseen asuntoon henkilö muuttaa. Tietty diagnoosi tai toimintakyky ei siis johda tiettyyn palveluun tai tukeen. Tarvearviointi perustuu aina neuvottelulle henkilön kanssa ja asunnon järjestämisen lähtökohtana ovat henkilön toiveet ja tarpeet. Kehitysvammaisten asumisen yksilöllisiä tarvearviointeja ovat kehittäneet mm. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ASPA sekä Savon vammaispalvelusäätiö 5 ERITYISRYHMIEN ASUMISEN RAHOITUS Vuokrataloille voidaan myöntää investointiavustusta erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi, jos ARA hyväksyy samaan kohteeseen myönnetyn lainan korkotukilainaksi. Investointiavustuksen ehdollista varausta haetaan kerran vuodessa. Hakuaika on syksyllä. Myönnettävien investointiavustusten kokonaismäärä päätetään vuosittain valtion talousarviossa. 5.1 Investointiavustuksen kohdentuvuus Investointiavustuksen myöntämisen tarkoituksena on lisätä erityisryhmiin kuuluville henkilöille heidän asumistarpeisiinsa soveltuvia ja asumiskustannuksiltaan kohtuullisia vuokra-asuntoja sekä parantaa heidän asumisolosuhteitaan. ARA kohdentaa investointiavustukset ensisijassa tehostettuun palveluasumiseen tarkoitettujen kohteiden rahoittamiseen. Erityisryhmien kohdentamisessa etusijalla ovat kaikkein vaikeimmassa asuntotilanteessa olevat ryhmät, joilla korostuu asumiseen liittyvä tuen sekä palveluiden tarve ja siitä johtuvat erityisvaatimukset asuntojen ja rakennusten tila-, varuste- tai rakenteellisille ratkaisuille. 8
9 Ympäristöministeriön (ohjauskirje ) mukaan painopiste on pitkäaikaisasunnottomien, kehitysvammaisten, mielenterveyskuntoutujien sekä muistisairaiden vanhusten asuntojen rahoittamisessa. 5.2 Tuettavat erityisryhmät ja tukiprosentit ERITYISRYHMIEN KOHDEKOHTAISET AVUSTUKSET Tuettava erityisryhmä asunto-olot ovat huonot ja tulot poikkeuksellisen pienet asuminen edellyttää tavanomaista enemmän tukipalveluita asunto-olojen järjestäminen edellyttää tukipalveluiden lisäksi merkittävästi erityisiä tila- ja varusteratkaisuja asuinrakennukseen tai asuntoon asunto-olojen järjestäminen edellyttää merkittävästi erityisiä tila- ja varusteratkaisuja ja lisäksi mielenterveys, päihde tai muista vastaavista ongelmista aiheutunutta pitkään jatkunutta asunnottomuutta asunto-olojen järjestäminen edellyttää tavanomaista enemmän tukipalveluja sekä poikkeuksellisen vaativia taikka kalliita tilatai varusteratkaisuja asuinrakennukseen tai asuntoon asukkaiden kehitysvamman takia Tukiluokka Tukiprosentti Kohderyhmät I max 10 % opiskelijat, nuoret, maahanmuuttajat jne. II max 25 % mielenterveyskuntoutujat, erityistä tukea tarvitsevat nuoret, vanhukset, vammaiset henkilöt, päihdehuoltopalveluiden käyttäjät, pitkäaikaisasunnottomat III max 40 % muistisairaat ja huonokuntoiset vanhukset, vammaiset henkilöt, pitkäaikaisasunnottomat Asumismuoto opiskelijaasunto vuokra-asunto vuokra-asunto, tukiasunto, palvelu-asunto tehostettu palveluasunto, palveluasunto IV/a max 50 % pitkäaikaisasunnottomat tehostettu palveluasunto IV/b max 50 % kehitysvammaiset, 1) jotka muuttavat laitoksesta 2) joiden vamman tai sairauden takia asuinrakennukseen tai asuntoon on tehtävä poikkeuksellisen kalliita varusteratkaisuja 3) joille ei paikkakunnan rakennustai tonttikustannusten kalleuden takia muuten olisi mahdollisuutta saada heidän tarpeitaan vastaavia, riittävän edullisia asuntoja yksilöllisesti suunniteltu itsenäinen asunto sekä ryhmäasunto Investointiavustuksen suuruus harkitaan ARAssa aina kohdekohtaisesti. Harkinnassa otetaan huomioon hyväksyttävien kustannusten lisäksi avustusprosentin suuruus niin, että asumisen kustannukset muodostuvat kohtuullisiksi. Oheisen taulukon avustusprosentit ovat enimmäismääriä, joita voidaan käyttää vain, jos arvioituja asumisen kustannuksia ei muutoin saada kohtuulliselle tasolle. ARA ottaa näiden edellytysten täyttymistä ja avustuksen suuruutta harkitessaan huomioon varusteratkaisujen ohella myös tavanomaisesta poikkeavat, esimerkiksi paloturvallisuutta ja kulumiskestävyyttä parantavat rakenteet ja rakennusosat. Tulevan 9
10 vuokran kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös näiden kohteiden tavanomaista korkeammat ylläpito- ja hoitokustannukset. Kehitysvammaisten asuntokohteiden rakentamiseen myönnettävä enimmäisavustusmäärä edellyttää huomattavasti tavanomaista enemmän tila- ja varusteratkaisuja, mikä voi tarkoittaa ryhmäkotiratkaisuissa henkilökohtaisen huonekoon kasvattamista suosituksen vähimmäismäärästä (25 m²) ylöspäin sekä suurempia yhteisja palvelutiloja. 5.3 Erityisryhmille tarkoitetun vuokra-asuntokohteen korkotukilainoitus ilman investointiavustusta ARA ei pääsääntöisesti rahoita erityisryhmien palveluasuntohankkeita pelkällä korkotukilainalla ilman erityisryhmien investointiavustusta. ARA voi hyväksyä toteutettavaksi korkotukilainalla ilman erityisryhmien investointiavustusta erityisryhmille tarkoitetut tavalliset vuokra-asunto- tai tukiasuntokohteet, jos niiden asumiskustannukset pysyvät kohtuullisina käyttötarpeen mukaisilla varuste- ja tilaratkaisuilla ja/tai riittävällä tukipalvelulla. Tukipalvelut sisältävissä asuntokohteissa erityisryhmien vuokra-asuntojen korkotukilainan perusomavastuukorko on aina 3,4 %. 6 ERITYISRYHMIEN AVUSTUSKOHTEIDEN ASUMISAIKAISET MUUTOKSET Avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetussa laissa (1281/2004, jälj. investointiavustuslaki), tarkoitettua avustusta voidaan myöntää hankkeelle, jos asuinrakennus ja asunnot soveltuvat erityisryhmään kuuluvien käyttöön ja niillä on pitkäaikaista asunnon tarvetta paikkakunnalla. ARA vahvistaa avustuspäätöksessä kyseisen asukasryhmän ja sitä vastaavan avustuksen suuruuden. Avustettavia asuntoja on käytettävä avustuspäätöksessä nimetyn erityisryhmän vuokra-asuntoina 20 vuotta avustuksen ensimmäisen erän maksamisesta lukien. Erityisryhmien investointiavustuksiin sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001) siltä osin kuin niitä koskevassa laissa ei ole toisin säädetty. Avustuskohteelle hyväksytään aina myös vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001, jälj. korkotukilaki) mukainen korkotukilaina, johon liittyy lisäksi 40 vuoden käyttö- ja luovutusrajoitukset. 6.1 Avustuskohteen asukasryhmän muutos Jos jälkeenpäin käy ilmeiseksi, että paikkakunnalla ei olekaan ARAn päätöksessään nimeämälle ryhmälle asuntojen tarvetta 20 vuoden ajaksi, avustuksen saajan pitää ilmoittaa viipymättä ARAlle tilanteen muuttumisesta. Jos asunnot soveltuvat jonkun vastaavaan tai muuhun tukiluokkaan kuuluvan asukasryhmän käyttöön, ARA harkitsee pitääkö ja miltä osin myönnetty avustus maksaa takaisin valtiolle. Avustuksen takaisinmaksamisen edellytyksiä ja mahdollista kohtuullistamista harkitaan valtionavustuslain säännösten pohjalta. 10
11 6.2 Asukasrakenteen monipuolistaminen ja sitä koskeva suunnitelma Jos asukasrakenteen säilymiseksi riittävän monipuolisena on tarpeellista, avustuksensaaja voi osoittaa avustuksella rahoitettujen asuntojen sijasta osan asunnoista muusta paikkakunnalla olevasta vuokra-asuntokannastaan. Erityisryhmään kuuluvien käytössä tulee kuitenkin olla 20 vuoden ajan yhtä monta asuntoa kuin joille avustusta on myönnetty. Asuntojen käytöstä tulee tällöin olla ARAn hyväksymä suunnitelma. 6.3 Avustuskohteen käyttötarkoituksen muutos Käyttötarkoituksen muutoksella tarkoitetaan asuintilan muuttamista muuhun kuin asumiskäyttöön. Jos avustuskohdetta halutaan käyttää muuhun kuin asuintarkoitukseen, siihen on saatava lupa kunnan lisäksi myös ARAsta. Avustuksen saajan on lain mukaan ilmoitettava ennakkoon ARAlle tilojen muutossuunnitelmista, jos kohteen käyttöaikana ilmenee sellainen olosuhteiden muutos, jonka vuoksi on välttämätöntä muuttaa asuintilojen tai palvelutilojen käyttötarkoitusta. ARA harkitsee erikseen tapauskohtaisesti pitääkö ja miltä osin kohteelle myönnettyä investointiavustusta palauttaa tai maksaa takaisin. Erityisryhmien avustuksen palauttamista ja takaisinperintää koskevissa asioissa toimivalta kuuluu vain ARAlle. Kunta voi erityisestä syystä myöntää luvan käyttää korkotukilainalla lainoitettua asuntoa muuhun kuin asuintarkoitukseen. Kunnan lupa voi koskea vähäistä asuntomäärää. Kunnan on ennen käyttötarkoituksen muutosta ilmoitettava lupapäätöksestään ARAlle. ARA harkitsee ja päättää mahdollisesta korkotuen lakkauttamisesta asuntoa vastaavalta osalta. Käyttötarkoituksen muutos perustuu korkotukilain (604/2001)12 :ään. ARA ei edellytä lainan takaisin maksamista tai korkotuen lakkauttamista, jos asuntoja muutetaan asukkaiden yhteistiloiksi tai muuhun asukkaiden asumisolosuhteita parantavaan käyttöön. 7 ASUMINEN JA PALVELUT Hallitusohjelman ( ) mukaan asuntopolitiikan tavoitteena on turvata sosiaalisesti ja alueellisesti tasapainoiset ja vakaat asuntomarkkinat, poistaa pitkäaikaisasunnottomuus sekä kehittää asumisen laatua. Asuntopolitiikalla edistetään myös kaikkien väestöryhmien mahdollisuuksia elämäntilanteeseensa sopivaan asumiseen sekä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia asumista koskevissa asioissa. ARAn tehtävä on edistää ja kehittää laadukasta sekä kohtuuhintaista asumista. ARA rahoittaa asuntoja, taloja ja muita asumiseen tarvittavia tiloja. Erityisryhmien asumisessa on lisäksi kyse erilaisista palveluista sekä hoivan ja huolenpidon järjestämisestä. ARA ei rahoita asumiseen liittyviä palveluja. 7.1 ARA-tuotantoon liittyvät edellytykset Asumisturva Kun ARA kohdentaa tukia palveluasumiskohteeseen, ehtona on, että asukkaan asumisturva säilyy, vaikka palveluntuottaja vaihtuisikin esimerkiksi kilpailutuksen 11
12 seurauksena. Kaikille erityisryhmään kuuluville ARAn rahoittamissa asunnoissa asuville tehdään kirjalliset ja toistaiseksi voimassa olevat vuokrasopimukset. Tämä koskee myös tehostetun palveluasumisen asukkaita. Asukasvalinnat ARA on julkaissut oppaan arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalinnasta. Opas on saatavilla ARAn verkkosivulla Asukasvalintaperusteet ovat palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen hankkeissa samat kuin muissakin ARA-asunnoissa. Asukkaita valittaessa on otettava huomioon hakijan asunnontarve, varallisuus ja tulot. Palveluasumisessa asunnontarve tarkoittaa etupäässä hoidon ja/tai palvelun tarvetta. Kiireellisyysjärjestyksen ratkaisee hakijoiden keskinäinen vertailu valintakriteereillä. Jos useampi hakija on yhtä kiireellisessä asunnontarpeessa, pienituloinen menee suurituloisemman hakijan edelle. Tästä syystä myös tulot pitää selvittää, vaikka varsinaisia tulorajoja ei enää olekaan. Oleellista on, että kuntien SAS-työryhmät tekevät ehdotukset asukasvalinnoista noudattaen ARAn ohjeistusta. Omakustannusvuokra ARA-kohteissa vuokralaiselta saa periä asuinhuoneistosta vuokraa vain se määrä, mikä tarvitaan kattamaan tuettujen asuntojen ja niihin liittyvien tilojen (ml. asukkaiden palvelutoimintaan tarvittavat tilat) rakentamisesta ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset. Vuokranmääritysohje ARAn avustamille erityisryhmähankkeille on saatavilla ARAn verkkosivuilla Palveluiden hankinta Julkiset hankinnat eivät kuulu ARAn toimivaltaan. Kunnan järjestämisvastuulla olevien palvelujen hankinta palvelutaloissa kuuluu kunnille. Kuntaliitto on laatinut palvelujen hankinnasta ja kilpailuttamisesta oppaan ARAlle on kuitenkin selvitettävä avustushakemuksen yhteydessä miten palvelut aiotaan järjestää ARAn rahoittamissa kohteissa. Palvelusetelin käyttö palveluasumisen järjestämisessä yleistyy kunnissa. Palveluseteli antaa asiakkaalle valinnanvapauden eli valita kunnan hyväksymien palveluntuottajien joukosta sen palveluasumisyksikön, jossa haluaa asua ja saada palveluja. Palveluseteli on tapa maksaa palvelutalon palveluista. Tämä valinnanvapaus voi muodostua ongelmalliseksi ARA-asunnoissa, jos asiakas on hyvätuloisempi ja varakkaampi kuin korkotukilaissa ja asetuksessa (166/2008) on ARA-asunnoilta edellytetty. ARAn rahoittamissa asumisyksiköissä asukasvalintakriteerit tulee ottaa huomioon myös palvelusetelin kohdalla. 7.3 Palveluiden järjestäminen ja taloudellinen kestävyys Ennen kuin hakija jättää ARAan avustus- ja korkotukihakemuksen, sen on tiedettävä kuka järjestää asumiskohteeseen palvelut sekä missä laajuudessa, millä hankintatavalla ja millaisia palveluja hankitaan. Tilaajalla tulee olla selkeä käsitys rakennushankkeen tavoitteesta, toteutusmuodosta, kustannuksista sekä aikataulusta. 12
13 ARAn näkökulmasta on oleellista, että palvelujen hankkijasta ja maksajasta on varmuus jo hakuvaiheessa. Hakijan tulee varmistaa hankkeen kokonaistaloudellisuus jo etukäteen. Hakijan tulee tietää jo hakuvaiheessa hankkeen yhteis- ja palvelutilojen vaikutus kohteen käyttötalouteen. Sen tulee selvittää hankkeen realistinen toimintavarmuus ja kannattavuus pidemmällä aikavälillä. (HE 170/2008, YM 2010, 2012). 7.4 Asumisen ja palveluiden eriyttäminen ARA-rahoitusta erityisryhmien palvelu- ja tukiasuntojen rakentamiseen, perusparantamiseen tai hankintaan voivat saada kunta tai muu julkisyhteisö, ARAn yleishyödylliseksi asuntoyhteisöksi nimeämä yhteisö sekä niiden välittömästi omistama osakeyhtiö tai asunto-osakeyhtiö. ARA edellyttää, että erityisryhmien asuntojen omistus ja vuokraus on eri yhteisön omistuksessa kuin palvelutuotanto. Vain poikkeustapauksissa perustellusta syystä asuntojen omistus ja vuokraus sekä palveluiden tuottaminen voivat olla saman yhteisön nimissä. Tällöin taloushallinnossa nämä toiminnot on pidettävä erillään kustannuspaikkakirjanpidon ja vuokrauksesta ja palveluista erikseen laadittavien rahoituslaskelmien avulla. 8 HANKEVALINNAT Ympäristöministeriö on ohjauskirjeessään edellyttänyt, että ARA valitsee avustettavat kohteet yhdenmukaisilla, avoimilla ja läpinäkyvillä arviointikriteereillä. Arvioinnissa huomioidaan myös kunkin ryhmän erityispiirteet. 8.1 Erityisryhmähankkeiden yleiset arviointikriteerit Kun ARA valitsee avustettavia hankkeita, se tukeutuu kuntien arviointeihin erityisryhmän asuntojen tarpeesta. ARA edellyttää, että hankkeella on kunnan puollon lisäksi kunnan tai alueen sosiaali- ja terveystoimen (sote) lausunto hankkeen pitkäkestoisesta tarpeesta ja sopivuudesta sijaintikunnan tai laajemman alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelurakenteeseen. Sote-lausunnon lisäksi vanhusten asumishankkeisiin tulee liittää Ikääntyneiden palveluasuntotarpeen ja -kannan arviointi -lomake (ARA 55a) sekä kehitysvammaisten ja autismin kirjon henkilöille haettaviin hankkeisiin Kehitysvammaisten ja autismin kirjon henkilöiden palveluasuntotarpeen ja -kannan arviointi -lomake (ARA 55b). Sote-lausunto on kuntia sitova. ARAn tuen piiriin hyväksyttyjen hankkeiden on oltava avustusta myönnettäessä nimetyn erityisryhmän käytössä vähintään 20 vuotta. Lisäksi korkotukilainasta johtuvat kohteen käyttö- ja luovutusrajoitukset ovat voimassa 40 vuoden ajan. Hankearvioinneissa ARA huomioi sote-tietojen lisäksi kuntakohtaiseen, yksilölliseen tarpeeseen perustuvan asuntojen määrän/hankekokoon sekä tilasuunnitelmiin liittyvien ohjeistusten noudattamisen, toiminnan taloudellisen kannattavuuden sekä asukkaiden avun ja tuen tarpeen edellyttämät henkilöstöresurssit. ARA käyttää näitä tietoja, kun se määrittelee hankekohtaisia avustusprosentteja. 13
14 8.2 Laatukriteerit Laatu tarkoittaa palvelun kykyä vastata kokonaisvaltaisesti ja kustannustehokkaasti asiakkaiden palvelutarpeisiin. Erityisryhmien asumisen laatutekijöissä on kyse asuntojen ja asumisyksiköiden ominaisuuksista, joita ovat: asumisyksiköiden ja asuntojen on sijaittava tavallisilla asuinalueilla muun asutuksenpalvelujen seassa asumisratkaisuja on oltava monenlaisia, jotta asukkaiden avun ja tuen tarve huomioiden kyetään järjestämään yksilöllistä asumista laitosten tilalle rakennetaan asuntoja ja asumisyksiköitä, jotka suunnitellaan erityisryhmäkohtaiset asumisen laatusuositukset huomioiden rakennetaan pieniä yksiköitä ja vain perustelluista syistä suurempia kokonaisuuksia lähinnä vanhusten asumisratkaisuissa, joissa huomioidaan kunnan koko, suhde yhdyskuntarakenteeseen sekä asumisyksikön palvelukokonaisuuteen asunnot ja asumisyksiköt ovat osa normaalia lähiyhteisöä, josta asukas saa tarvitsemansa lähipalvelut asuntojen on oltava riittävän kokoisia sekä henkilökohtaisine tiloineen että tarvittavine yhteistiloineen asunnon fyysiset ratkaisut toteutetaan siten, että asukas voi tehdä asunnon kodikseen asunnot ovat esteettömiä, turvallisia, viihtyisiä ja tiloiltaan toimivia. Valtion tukemien asuntojen suunnittelua koskevat yksityiskohtaisemmat suositukset löytyvät ARAn suunnitteluoppaasta. 8.3 Kustannustekijät Laadun ohella hankkeiden kustannustekijät ovat keskeiset hankkeen toteutumiselle. Avustettavien ja korkotuettavien kustannusten arvioinnin lisäksi ARA arvioi kohteen käyttötaloutta. Avustuksen suuruuden määrittämisessä otetaan huomioon kohteen laajuus ja kustannukset, vuokran kohtuullisuus sekä erityisryhmään kuuluvien vuokranmaksukyky. Avustuksen arvioinnissa tarkastellaan avustettavan asunnon kokonaisvuokraa suhteessa paikkakunnan yleiseen ja valtion tukemien vuokra-asuntojen vuokratasoon. Hankkeen käyttökustannusten on perustuttava realistisiin laskelmiin hankkeen kannattavuudesta myös pitkällä aikavälillä. Hankkeen käyttökustannuksissa huomioidaan ARAn edellyttämät laatusuositukset sekä Valviran edellyttämät henkilöstömitoitukset ko. kohderyhmän hoidon ja palvelun toteuttamiseksi. ARA edellyttää, että hankkeet ovat rakennus- ja tonttikustannuksiltaan kohtuuhintaisia (ks. Vertailuperusteena käytetään suunnitelmien perusteella laskettuja RO-arvioita, vastaavien, aiemmin hyväksyttyjen hankkeiden hintoja sekä ARAn kunnittain ja alueittain hyväksymiä enimmäistonttihintoja ja niiden pohjalta laskettavia tonttien vuosivuokria. 14
15 8.4. ARA-tuen ulkopuolelle jäävät hankkeet Vuosille laaditun kehitysvammaisten asumisohjelman mukaisten kehitysvammaisten asuntojen on sijaittava normaalissa asuntokannassa tavallisilla asuinalueilla. Erityishuoltopiirien tai muille laitosalueille ei rakenneta ARA-tuella erillisasuntoja, ryhmäkoteja tai vastaavia asumisyksiköitä kehitysvammaisille. Tyhjilleen jääviä laitosrakennuksia tai niiden osia ei kunnosteta kehitysvammaisten asunnoiksi. Kehitysvammaisten asumisyksikköjä, joihin yhdistetään työtoimintaa tai päivätoimintaa, ei avusteta muusta kuin erityisen painavasta syystä (kehitysvammaisen sairaanhoidollinen peruste). Kehitysvammaisten asunnot, jotka ovat liitetty osaksi ns. resurssikeskusta Aikuisten kehitysvammaisten asumisratkaisujen yhteyteen ei tule tehdä asuntoja lapsille eikä sellaisille kehitysvammaisille nuorille, joiden asuminen tulee ratkaista lastensuojelulain perusteella. ARA ei rahoita erillisiä saattohoito- tai lyhytaikaishoitoyksiköitä. Avustuksen piiriin voi palvelutaloissa ja/tai ryhmämuotoisissa asuntokohteissa kuulua vähäinen määrä (noin 5 % asuntojen kokonaismäärästä) intervalliasuntoja, joiden kustannukset eivät kuitenkaan saa rasittaa taloissa pysyvästi asuvien asukkaiden vuokria. LÄHTEET Säädökset Laki avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi (1281/2004) Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (604/2001) Valtionavustuslaki (688/2001) Valtioneuvoston asetus vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (666/2001) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ns. vanhuspalvelulaki (980/2012) Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) Ohjeet Asukasvalintaopas / Opas arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalintoihin ( Avustukset erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi. Ympäristöministeriön ohjauskirje sekä tarkennus ohjeeseen (ks. Muut julkaisut ja aineistot Törmä, Sinikka et. al. (2013). Asumista ja arjen tukea esimerkkejä mielenterveyskuntoutujien asumisratkaisuista muutamassa maassa. Ympäristöministeriön raportteja 17/
16 Ehdotus ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaksi vuosille Ympäristöministeriön raportteja 16/2012. Ympäristöministeriö. HILMO, Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon hoitoilmoitus Määrittelyt ja ohjeistukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden. IKÄ-HOIVA-työryhmän raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:28, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki Kettunen, Reetta (2011). Mielenterveyskuntoutujien asuminen Kehittyvää erityisryhmien asumista. Asumispalvelusäätiö ASPA 2/2011. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto. Laitoksista yksilölliseen asumiseen. Valtakunnallinen suunnitelma palvelujen kehittämiseksi lähiyhteisöön. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja 2012:5. Palveluasumisen julkisen rahoituksen linjauksia. Ympäristöministeriön raportteja 1/ Pitkänen, Sari (2010). Selvitys pitkäaikaisasunnottomuuden määrittelystä ja tilastoinnista. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 2/ FI/ARAtietopankki/ARAn_julkaisut/ARAn_raportteja_julkaisusarja/Selvitys_pitkaaikaisasunnottom uuden_maar%281365%29 16
Palveluasumisen opas 19.8.2013
Palveluasumisen opas 19.8.2013 ESIPUHE Tämän oppaan tarkoituksena on kuvata palvelu- ja tukiasumiseen oikeutettujen asukkaiden avun ja tuen tarvetta, palvelujen hankintaa sekä ARA-rahoitukseen liittyviä
LisätiedotOn ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
LisätiedotKenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka
Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka Esityksen pääkohdat: 1. Avustuspäätös 2. Kohdekohtaiset rajoitukset 3. Ohjaus ja valvonta ARAn avustuspäätös Avustuspäätöksessä kerrotaan,
LisätiedotOma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet
Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden
LisätiedotAsuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.
Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu
LisätiedotKehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 %
KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN LAUSUNTO ARAN AVUSTUSHAKEMUKSEEN Kunta Orivesi 562 Kuntakoodi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) edellyttää kunnan sosiaali- ja terveystoimen lausunnon hankkeesta
LisätiedotKehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena
Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotKehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.
Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,
LisätiedotAsukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 911/10.04.02/2014 359 Asukasvalintojen valvontatapa arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa Suunnittelupäällikkö Marja-Riitta Pulkkinen: Yleistä Asumisen rahoitus-
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista
LisätiedotValtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015
Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?
LisätiedotErityisryhmien asuminen valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2019
Asuntoneuvos Raija Hynynen MUISTIO Rakennetun ympäristön osasto 26.9.2018 Ympäristöministeriö Valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaosto 28.9.2018, aiheena valtion talousarvioesitys vuodelle 2019,
LisätiedotHarri Lindqvist Helsinki
Harri Lindqvist Helsinki 8.5.2018 ASUMISPALVELUJEN TOIMINTAMALLIT MAAKUNNILLE JA TILAKESKUKSELLE SIIRTYVÄT ASUMISPALVELUTILAT Tilakeskus vuokraa maakunnille asumispalvelutiloja, joita ovat: Kuntayhtymiltä
LisätiedotErityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho
Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien asuminen - Erityisryhmien kuntien keskeinen asuminen rooli kunnan keskeinen rooli elokuu 2013 elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien
LisätiedotValtion tuki asumiseen: vuokra-asuntojen rakentamisen tuotantotukimuodot (joskus myös hankinta)
Valtion tuki asumiseen: vuokra-asuntojen rakentamisen tuotantotukimuodot (joskus myös hankinta) Korkotukilaina ja täytetakaus + investointi avustus (=100%) Korjausavustus: esim. puuttuvien hissien rakentaminen
LisätiedotErityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot
Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien asuminen kunnan keskeinen rooli 7.-14.6.2013, Vantaa, Tampere, Turku, Rovaniemi, Mikkeli: Markku Aho, ARA Erityisryhmien palveluasuminen
LisätiedotErityisryhmien investointiavustusopas 26.2.2013
Erityisryhmien investointiavustusopas 26.2.2013 2 Sisällys 1 LAKI ERITYISRYHMIEN ASUNTO-OLOJEN PARANTAMISESTA... 3 2 AVUSTETTAVAT HANKKEET... 3 3 TUKILUOKAT... 4 3.1 Ensimmäinen tukiluokka (avustus enintään
LisätiedotHenkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012
Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma
Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. PALVELUASUMISEN KÄSITTEET JA VALTAKUNNAN LINJAUKSET...
LisätiedotIkäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK
Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten
LisätiedotAsuntoneuvos Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ympäristöministeriö
Asuntoneuvos Raija Hynynen MUISTIO Rakennetun ympäristön osasto 28.9.2016 Ympäristöministeriö Valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaosto 30.9.2016, aiheena valtion talousarvioesitys vuodelle 2017,
LisätiedotInvestointiavustukset erityisryhmille 2005-2013
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan
LisätiedotErityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015
Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.
LisätiedotARAn rahoituksen näkymät KEHAS toteutukseen liittyen Eskoo Saara Nyyssölä, erityisasiantuntija
ARAn rahoituksen näkymät KEHAS toteutukseen liittyen Eskoo 28.10.2016 Saara Nyyssölä, erityisasiantuntija ARAn kehitysohjelmat ja painopisteet Tulevaisuuden ARA-asuminen * kohtuuhintaisuus uudet konseptit
LisätiedotPalveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat
Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa
LisätiedotLaki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -
EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta
LisätiedotLaitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli
Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Tuula Pehkonen-Elmi KTM, TtM (Terveystaloustiede) Aija Kettunen VTT Marjo Pulliainen TtM (Terveystaloustiede) 19.3.2014 1 Selvityksen toimijat Tilaaja ARA Toteuttaja
LisätiedotKehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.
Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi
Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden
LisätiedotErityisryhmien asuminen valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2016
Hallitussihteeri Ville Koponen MUISTIO Rakennetun ympäristön osasto 8.10.2015 Ympäristöministeriö Valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaosto 9.10.2015, aiheena valtion talousarvioesitys vuodelle
LisätiedotKehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.
Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa
LisätiedotHE 36/2010 vp. annettua lakia muutetaan niin, että kehitysvammaisten sen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämi-
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 3 ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että avustuksista
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa
LisätiedotVAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN
POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja
LisätiedotLinjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta
Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa
LisätiedotErityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014
Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Tarve ja perustelut: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen, niveltyy Siilaisen peruskorjaukseen, tarve
LisätiedotKohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011
Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita
LisätiedotESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013
ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto
LisätiedotOHJE KUNNILLE ARA-RAHOITTEISTEN ASUNTOJEN OHJAUS- JA VALVONTAVASTUUSTA SEKÄ SÄÄNNÖSTEN SOVELTAMISALASTA
1 KUNNANHALLITUKSILLE KUNTIEN ASUNTOVIRANOMAISILLE Toimivalta: Aravarajoituslaki (1190/1993) 4 d, 7 4 mom. ja 23, Vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettu laki (604/2001) 11
LisätiedotKotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,
LisätiedotHenkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen
Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja
LisätiedotAjankohtaista vammaislainsäädännössä
Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon
LisätiedotPerusturvalautakunta liite nro 5
KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN LAUSUNTO ARAN AVUSTUSHAKEMUKSEEN Kunta Äänekoski 992 Kuntakoodi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) edellyttää kunnan sosiaali- ja terveystoimen lausunnon hankkeesta
LisätiedotVanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013
Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle
LisätiedotAsuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM
Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen
LisätiedotSosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018
Sosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018 SHL 21 :n mukaista tehostettua asumispalvelua henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautinen palvelusuunnitelman mukaisesti
LisätiedotLaki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön
LisätiedotSosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille
Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa
LisätiedotKehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa
Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa Mirja Kangas, palvelualuepäällikkö, aikuisten ja työikäisten palvelut Rovaniemen kaupunki AIKUISTEN JA TYÖIKÄISTEN PALVELUALUE Tehtäväalueen
LisätiedotOmaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011
Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 715. Laki. aravalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2006
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä elokuuta 2006 N:o 715 721 SISÄLLYS N:o Sivu 715 Laki aravalain muuttamisesta... 2197 716 Laki aravarajoituslain muuttamisesta... 2199 717 Laki
LisätiedotEduskunnan ympäristövaliokunnalle
1 Eduskunnan ympäristövaliokunnalle Viittaamme 7.11.2016 meille esitettyyn asiantuntijalausuntopyyntöön hallituksen esityksestä eduskunnalle (HE 227/2016 vp) laeiksi avustuksista erityisryhmien asunto-olojen
LisätiedotVuokranmääritysohje ARAn avustamille erityisryhmähankkeille
Vuokranmääritysohje ARAn avustamille erityisryhmähankkeille 26.04.2010 Sisältö 1 SOVELTAMISALA... 3 2 VUOKRIEN KOHTUULLISUUS JA OMAKUSTANNUSPERIAATE... 3 3 OMAKUSTANNUSVUOKRAN MÄÄRITTÄMINEN... 4 4 VUOKRIEN
LisätiedotANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos
ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden. ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet 2016 Sisällys 1. YLEISTÄ... 3 2. LYHYTAIKAINEN HOITO,
LisätiedotVäestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet
Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Raija Hynynen Raija.Hynynen@ym.fi
LisätiedotROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT
ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään
LisätiedotLainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa
Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa Satu Syrjälä Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 13.01.2016 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Satu Syrjälä, PEOL 21.1.2016
LisätiedotVammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009
Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä
LisätiedotValtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012
Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen
LisätiedotKehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta
Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla
LisätiedotPalveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä
Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa
LisätiedotKuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015
Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 65/2006 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 65/2006 vp Hallituksen esitys valtion tuella rahoitettujen vuokra- ja osaomistusasuntojen asukasvalinnan sekä omistusasuntolainojen tuen myöntämisen perusteita koskevaksi lainsäädännöksi
LisätiedotHAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA
HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 78
11.11.2013 Sivu 1 / 1 757/02.05.03/2013 78 Vuoden 2014 erityisryhmähankkeiden avustusten sekä niihin liittyvien korkotukilainahakemusten käsittely sekä yhden asumisoikeustalohankkeen puoltaminen Valmistelijat
LisätiedotSosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje
Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...
LisätiedotKansallinen näkökulma asuntopolitiikkaan
Kansallinen näkökulma asuntopolitiikkaan Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi 1 Tässä esityksessä Asuntopolitiikan tavoitteista ja keinoista Eri alueita
LisätiedotKodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet
Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön
LisätiedotVammaispalvelujen asiakasmaksut
Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu
LisätiedotAla-Männikön korvaavat asunnot / Sosiaali- ja terveyslautakunnan selvitys
Selvitys 1 (5) Ala-Männikön korvaavat asunnot / Sosiaali- ja terveyslautakunnan selvitys Ivalon Sos.Dem. valtuustoryhmä on 11.12.2014 tehnyt valtuustoaloitteen Ala-Männikön korvaavista asunnoista. Aloitteessa
LisätiedotKehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus
Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus THL 15.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi 2 Kehitysvammaisten ihmisten asuminen vs. tavallinen vuokra-asuminen
LisätiedotIkäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ
Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011
LisätiedotIkäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013
Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen
LisätiedotVanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen
Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava
LisätiedotIkääntyneiden asumisen tarpeita ja lähiajan näkymiä. Aalto Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen tarpeita ja lähiajan näkymiä Aalto 21.9.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne maassamme 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 96
06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui
LisätiedotPalveluasumisen tarve ja kehittäminen
Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen
LisätiedotSosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen
Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin
LisätiedotALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut
ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut Sosiaaliohjaaja Porin perusturva Vammaispalvelut LAINSÄÄDÄNTÖ Perustuslaki : 6 yhdenvertaisuus, 19 oikeus sosiaaliturvaan Sosiaalihuoltolaki: 1 yksityisen henkilön,
LisätiedotSirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.
Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan
LisätiedotPalveluasumisen asiakasmaksujen uudistusnäkymät
Palveluasumisen asiakasmaksujen uudistusnäkymät Sosiaali- ja terveydenhuollon maksut ongelmia ja uudistusnäkymiä SSOS:n yleisötilaisuus Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman kirjaus asiakasmaksujärjestelmän
LisätiedotUUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI
UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 5.11.2018 Uudistuva vammaispalvelulaki / Sanna Ahola 1 VAMMAISPALVELUJA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN
LisätiedotIkääntyneiden asumisen näkymiä
Ikääntyneiden asumisen näkymiä Kotona asumisen arki ja tulevaisuus Hyvän Iän Foorumi 3.10.2018 Asuntoneuvos Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne maassamme
LisätiedotAsukasvalinta ja asukasdemokratia
Asukasvalinta ja asukasdemokratia Hallitusohjelman tavoitteet Asukasvalinnan tavoitteet ja perusteet Erityisryhmien asukasvalinta Asukasvalintaoppaan päivittäminen Asukasdemokratian yleiset tavoitteet
LisätiedotASUMISPALVELUJEN KOKONAISUUDEN HALLINTA KUNNASSA, ESIMEKKINÄ JOENSUUN KAUPUNKI
ASUMISPALVELUJEN OONAISUUDEN HALLINTA UNNASSA, ESIMEINÄ JOENSUUN AUPUNI untamarkkinat 9.9.2015. Asumispalvelujen vaihtoehtoja Annamari Savela kehittämispäällikkö Joensuun kaupunki sosiaali- ja terveyspalvelukeskus
LisätiedotOmaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan
OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon
LisätiedotDnro 4181/4/15. Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen. Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Juha-Pekka Konttinen
3.11.2016 Dnro 4181/4/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Juha-Pekka Konttinen ARAN VUOKRANMÄÄRITYSOHJEEN LAINMUKAISUUS 1 KANTELU Invalidiliitto ry arvosteli
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräistä Valtion asuntorahastosta maksettavista avustuksista annetun lain muuttamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eräistä
LisätiedotKuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678
1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu
LisätiedotARAn tuet erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi 2018
ARAn tuet erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi 2018 Sisällys Johdanto... 3 1 Hakuaika... 4 2 Hakumenettely... 4 2.1 Poikkeuslupamenettely 4 2.2 Kunnan lausunnot 4 2.3 Asumisturva ja kohteen käyttö
LisätiedotVammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta
1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT
LisätiedotKunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin
Johanna Lohtander Muutosagentti, I & O- kärkihanke, Maakunta- sote valmistelu Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin Lapin maakunnan Ikäihmisten sosiaalihuoltolain
LisätiedotARJEN KESKIÖSSÄ HANKE
ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE - uudenlaista asuntosuunnittelua ja asumisratkaisuja PAAVO suppea ohjausryhmä 11.11.2013 Saara Nyyssölä, ARA ARA Jarmo Lindén 15.2.2011 ARAn rahoittama kehittämishanke Arjen keskiössä
Lisätiedot