MUISTIO MUISTIO MUISTIO MUISTIO

Transkriptio

1 Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu Uudenmaan yhteistyöryhmän kokousmuistiot MUISTIO MUISTIO MUISTIO MUISTIO Asemapäällikönkatu 14 PL 36, Helsinki Stinsgatan 14 PB 36, FI Helsingfors, Finland

2 Lisätietoja: Matts Finnlund, p , 2 (12)

3 3 (12) MUISTIO Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu Uudenmaan yhteistyöryhmän kokous Aika: klo Paikka: Uudenmaan ympäristökeskus, Helsinki Asemapäällikönkatu 14, kokoushuone Lokki 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Marketta Virta avasi kokouksen. 2. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitteluhankeen eteneminen Sirje Stén esitteli jätesuunnitelman aikataulua. Koko suunnitelman osalta vaikutusten arviointi (SOVA) valmistuu maaliskuun aikana. Painopisteiden osaraportit tulevat valmiiksi touko kesäkuun aikana. Ympäristöselostus ja jätesuunnitelman luonnos valmistuvat vielä ennen kesää, mutta mm. kesälomien takia kuuleminen suunnitelmasta järjestetään alkusyksystä. Jätesuunnitelma tulee valmistumaan vuoden 2009 loppuun mennessä. Lopetusseminaari tullaan todennäköisesti pitämään tammikuussa Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman sisältöä koskevista päätöksistä vastaa jätesuunnitteluryhmä ja kokonaisuus hyväksytetään ympäristökeskusten johtajilla. Alueellisten yhteistyöryhmien tehtävänä on muun muassa alueellisten tarpeiden esille tuominen jätesuunnittelussa sekä jätesuunnitelman alueellinen toimeenpano ja seuranta. Painopistekohtaiset tavoitteet tullaan selkeyttämään toimenpide-ehdotuksin valmiissa jätesuunnitelmassa. Olennaisena osana jätesuunnitelmaan kuuluu myös erikseen jätteen synnyn ehkäisyn osuus, johon sisällytetään myös muuta kuin painopistekohtaisia ehdotuksia. Osuuteen lisätään tietoa mm. ympäristöministeriön projektista. Kustannusarvioita suunnitelma ei tule sisältämään, joskin painopistekohtaisiin toimenpiteisiin valikoidaan kustannuksiltaan toteuttamiskelpoisia ehdotuksia. Kustannuskysymysten todettiin olevan kuitenkin oleellisia mm. sitoviin prosentuaalisiin tavoitteisiin ja ohjauskeinoihin olisi oltava arvioita kustannuksista. Toivottiin toimenpiteisiin mm. biojätekeräilyn kustannuksia ja kuljetusmatkoja käsittelevää tutkimusta. 3. Painopisteiden vaikutusten arviointi Hanna Salmenperä SYKE:stä esitteli biohajoavat jätteet -painopisteen ja Sirje Stén yhdyskunta- ja haja-asutuslietteiden sekä pilaantuneiden maiden vaikutusten arvioinnin (SOVA) tuloksia. Painopisteistä kommentoitiin seuraavaa: Biohajoavat jätteet Selvennettiin, että vaihtoehtojen tarkastelussa niitä ei verrattu yksittäiseen muuhun vaihtoehtoon vaan yleisesti kaikkiin muihin. Biojäte kulkee yhdyskuntajätevirrassa, kyseenalaistettiin erilliskeräyksen kannattavuus. Kun alueella on paljon pienasutusta, erilliskeräys ei ole mahdollista. Ympäristökeskuksilla mahdollisuus vaikuttaa mm. kaavoituksen kautta ja kunnilla ympäristövelvoitteiden kautta jätteenkäsittelyyn. Taksoilla olisi mahdollista vaikuttaa kannustavuuteen. Rinnakkaispolton merkitys häviää suunnitelman sisälle. Suunnitelmassa huomioitava rinnakkaispolttolaitokset, jos arvioidut toteutuvat ei jää kapasiteettia ehkäisyyn.

4 4 (12) VE0: VE1: VE2: VE3: Rinnakkaispolttolaitoskapasiteettia on enemmän kuin sitä käytetään. Rinnakkaispolttoon ei haluta yhdyskuntajätettä. Polttolaitokset kilpailevat naapurialueiden jätteistä, jolloin jäteliikenne kasvaa. Ympäristökeskusten tulisi arvioida, kuinka paljon kohtuullisella alueella ohjataan jätteen synnyn ehkäisyyn ja kierrätykseen ja kuinka paljon jätettä jää poltettavaksi. Tämä tulisi huomioida lupaehdoissa, mm. riittääkö jätemäärä uusien laitoksien perustamiseen. Eri käsittelyjen kasvihuonekaasupäästöjä olisi vertailtava loppuraportissa. SOVA-laissa suositellaan VE0:ksi todennäköistä nykytilan kehitystä, olisi täytynyt olla mm. YTV:n polttolaitos mukana. Kaatopaikkojen kasvihuonekaasupäästöt ovat nyt sijoitettavien jätteiden ohella peräisin myös aiemmin laitetuista jätteistä. Kaatopaikkakaasua tulisikin kerätä. Kaatopaikkakaasujen keräys ei kuitenkaan onnistu niin hyvin, että kasvihuonekaasupäästöjen taso olisi jätteenpolton luokkaa. Ei voida suoraan sanoa, että olisi sivutuoteasetuksen vastainen, koska muutakin käsittelyä sisältyi vaihtoehtoon. Kaatopaikalla on löydettävä korvaavat käsittelyt, koska se ei ole toimijalle enää vaihtoehto. Jätteen synnyn ehkäisyn 15 %:n tavoitteen todettiin kuvaavan reilua prosentin suuruista vuosittaista vähennystä jätemääriin suunnitelman toteutusjaksolla. Jokaisessa vaihtoehdossa oltava mukana JSE. Tässä vaihtoehdossa olisi oltava mukana erilaisia jätemäärien % -vähennystavoitteita. Jätevirrat liikkuvat, miksi ELSU -suunnittelussa on käytetty kovempia tavoitteita kuin muualla Suomessa? Suunnitelman uskottavuuden kannalta toimenpide-ehdotusten tulisi olla järeämpiä. Olisi pitänyt olla mukana taloudellisia ja lainsäädännöllisiä ohjauskeinoja ja näiden arviointia. Jätehuoltojärjestelmän sisäiset keinot eivät ole riittäviä, suunnitelmassa tulisi esittää ohjauskeinoja (esim. taloudellisia, verotuksellisia, lainsäädännöllisiä), jotka oikeasti vaikuttavat jätteen synnyn ehkäisyyn. Ympäristökeskusten tulisi yhdessä esittää valtiolle em. keinoja. Tuotekehittely on tärkeä jätteen synnyn ehkäisykeino. %-osuudet kuvaavat biologisen hyödyntämisen lisäämistä. Tämä ei ole mahdollista pelkästään biopuolelta, koska mm. biojätteen erilliskeräys on rajallista. Korkea kierrätystavoite, onko kaikki siitä kestävää? Mm. erilliskeräys harvaanasutuilla alueilla ongelma eikä laitoslajittelulla välttämättä saada tarpeeksi puhdasta tuotetta. Biojätteen erilliskeräyksellä on suuri kasvupotentiaali. Luonnonvarojen vähetessä kierrätys ja etenkin JSE ovat tärkeitä toimenpiteitä. Teknisiä ongelmia suurempi rajoitus on järjestelmissä mm. kierrätyspullojärjestelmän muuttaminen. Korkea kierrätystavoite ei ole hyvä, jos jätteen synnyn ehkäisy unohdetaan. Uudellamaalla polttolaitosten ylikapasiteettia, jotta VE voisi toteutua.

5 5 (12) VE4: Mm. Itä-Uudellamaalla ei tavoiteta ympäristöluvan määräyksiä ilman jätteenpolttoa. Pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta biojätteen erilliskeräys ei ole kannattavaa. Yhdyskuntajätteen määrä suunnitelluissa kaasutuslaitoksissa ei ole merkittävä. Jätehierarkian vastaisuus liian suora tulkinta, mikä % -osuus määritellään vastaiseksi? Polton mukanaolo ei tee vastaista. 50 %: paperi, lasi, metalli ja muovi kuuluvat kierrätystavoitteisiin, ei muu yhdyskuntajäte. Energiasisällön hyötysaaminen +/- merkittävä. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä merkittävä. Liikenteen lisääntyminen on suurempi materiaalikierrätyspainotteisessa vaihtoehdossa, jossa on mm. erilliskeräystä pienkiinteistöiltä. POLKU -hankkeen perusteella arinalaitoksen sijoittaminen taajamaan on huono kasvihuonekaasujen vähennyskeino, sillä laitos tuottaa lähinnä lämpöä, jota ei saada hyödynnetyksi. Tuhka on haitta, mutta ei este. Loppusijoituspaikkoja sille kyllä löytyy. Lietteet Jätteen synnyn ehkäisyn taloudellinen hyöty tulisi mainita. Kompostointi kiinteistöllä on tehtävä asianmukaisesti. Kompostointikäymälän kilpailukyky on asennekysymys. Yhteistyönpaikka viranomaismääräyksissä. Lietteen laatuun voi vaikuttaa mm. fosforittomilla pesuaineilla. Toimenpiteisiin tulisi kirjata mm. fosforittomien pesuaineiden suosiminen julkisessa hallinnossa. Valtion tulisi myös asettaa rajoituksia haitallisille aineille. Kaasulla on monia eri käyttömahdollisuuksia, poltossa saadaan ainoastaan lämpöä, josta noin 40 % voidaan hyödyntää. Pilaantuneet maat Haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä saastuneet maat tulisi käsitellä paikan päällä. Maanomistaja pitäisi pakottaa toimimaan riittävän aikaisessa vaiheessa. Maiden saastumisen ehkäisy otettava huomioon, aihetta olisi pitänyt käsitellä vaikutusten arvioinnissa. SOILI -hankkeen tutkimuksia olisi hyvä hyödyntää. 4. Muut asiat Yhteistyöryhmälle järjestetään sähköpostikommentointi ympäristöselostus- ja jätesuunnitelmaluonnoksesta kuulemisen aikana. 5. Johtopäätökset ja seuraavan kokouksen ajankohta Seuraava kokous järjestetään lokakuussa, tarkempi ajankohta sovitaan myöhemmin.

6 6 (12) MUISTIO Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu Uudenmaan yhteistyöryhmän kokous Aika: klo Paikka: Uudenmaan ympäristökeskus, Helsinki Asemapäällikönkatu 14, kokoushuone Lokki 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Marketta Virta avasi kokouksen. 2. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitteluhankeen eteneminen Matts Finnlund esitteli jätesuunnitelman aikataulua. Koko suunnitelman osalta vaikutusten arviointi (SOVA) valmistuu maaliskuun aikana. Painopisteiden osaraportit tulevat valmiiksi touko kesäkuun aikana. Ympäristöselostus ja jätesuunnitelman luonnos valmistuvat vielä ennen kesää, mutta mm. kesälomien takia kuuleminen suunnitelmasta järjestetään alkusyksystä. Jätesuunnitelma tulee valmistumaan vuoden 2009 loppuun mennessä. Lopetusseminaari tullaan todennäköisesti pitämään tammikuussa Painopisteiden vaikutusten arviointi Hanna Salmenperä SYKE:stä esitteli kolmen painopisteen vaikutusten arvioinnin (SOVA) tuloksia. Painopisteistä kommentoitiin seuraavaa: Tuhkat ja kuonat Eri vaihtoehtojen positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia tulisi vertailla keskenään, koska pitäisi tukea realistista sijoituspaikkaa. Kaatopaikka on tällä hetkellä (lyhyellä tähtäimellä) paras vaihtoehto. Toimijoiden näkökulmasta hallinnollisia menettelyjä tulisi yhtenäistää. Jokaiselle eri tuhkalaadulle löydettävä alueellisesti paras paikka ja tavoitteet, jotta voidaan seurata toteutumista. VE1a VE1b VE2 Liikenne ei lisäänny, sillä tuhkan kuljetukset suoritetaan paluukuormina. Sijoittaminen kannattaisi tehdä jo olemassa oleville kaatopaikoille. Kaatopaikkojen laajentaminen uusien kaatopaikkojen perustamisen sijaan. Ongelmajätealueita tulee järjestää kaatopaikoille. Haitta-aineet ovat jätteessä myös ennen niiden polttamista. Nykytilaan verrattuna kaikki vaihtoehdot ovat kalliita, muihin vaihtoehtoihin verrattuna VE1b on halpa, koska neitseellisiä raaka-aineita korvataan. Haitallisimpia massoja tulisi hyödyntää kaatopaikoilla, koska niissä on valmiiksi turvavalmiudet. Muiden massojen kuten mm. ylijäämämaiden hyödyntäminen tulisi suorittaa muualla kuin kaatopaikoilla. Tässä vaihtoehdossa tuhkat ja kuonat kilpailevat eniten muiden jätteiden kanssa, joten tuhkia on vaikeampi hyötykäyttää. Kun maankäyttötapa muuttuu, tuhkat/kuonat voivat aiheuttaa ongelmia; mm. maat voidaan luokitella pilaantuneiksi, jolloin ne on sijoitettava kaatopaikalle.

7 7 (12) VE4 Jätteenpoltossa polttoaineen koostumukseen voidaan vaikuttaa nimenomaan rinnakkaispoltossa. Yhdyskuntajätteet eivät sovellu rinnakkaispolttoon muuten kuin kaupan ja teollisuuden jätteiden osalta. Kaatopaikkadirektiiviä ei täytetä rinnakkaispoltolla. Kohdekohtainen luvanvaraisuus on tärkeä jälkipolvien kannalta; muuten ei tiedetä mitä on ja missä On mietittävä tarkkaan, mihin jätteenpolton tuhkia voidaan käyttää, mm. terveyshaitat on huomioitava. Jätehuolto poikkeuksellisissa tilanteissa Onnettomuusjätteille varatuilla alueilla on todennäköisesti pidettävä muita jätteitä, muuten alueiden rakentamiseen etukäteen ei löydy maksajaa. Tähän ongelmaan olisi löydettävä ratkaisuja. Pelastusviranomaiset tuovat jätteet ennen ilmoitusta, sinänsä ilmoitusmenettely ei ole ongelmallinen. Kenen tulisi maksaa kaatopaikka-alueille kertyneet haitta-aineet, jotka ovat peräisin öljymaista? Ketä pidetään jätteen haltijana? Kunnan vastuulle ei voi lykätä päätöstä. Normaalin jätehuollon vaatimukset öljyvahinkojätteiden polttamisen yhteydessä olisi huomioitava. Pitäisi olla suunnitelma siitä, mitkä toimijat lopettavat yhdyskuntajätteen kuljetuksen polttoon ja vievät sen kaatopaikalle ja kuka maksaa tästä toiminnasta syntyneet sakot. Onko mahdollisuuksia jakaa polttokapasiteetti eri kohteiden kesken? Yhtiölle on taloudellinen ongelma, jos lopettaa muun jätteenkäsittelyn, mm. korvausvelvollisuus olisi selvitettävä suunnittelussa. Etukäteissuunnittelu olisi tehtävä mahdollisimman pitkälle. Rakentamisen materiaalitehokkuus Vapaaehtoisiin keinoihin on oltava myös rahoitusta. Korjausrakentaminen on kalliimpaa, mutta sitä tulisi kuitenkin suosia. Veropolitiikkaa tulisi muuttaa. Maa-aineksien lajitteluvelvollisuuksien lisääminen on turhaa, jos jokaiselle ei löydy sijoituspaikkaa. Työmaalla saa järjestettyä lajittelua melko helposti työn jaksottumisen takia. Lajittelu on kannattavaa, jos siitä hyötyy eli kyseessä on lähinnä kustannuskysymys. Maapankkisysteemi toimii jo nyt niille maa-aineksille, mille se kannattaa. Kannattamattomat ainekset eivät lähde maapankista hyötykäyttöön. Lajitteluvelvollisuuksien laajeneminen lisää tarvetta maapankeille. Kustannusseikat tärkeitä, tulisiko kaatopaikalla hyödyntäminen kannattavammaksi? 4. Muut asiat Painopisteistä ja niiden toimenpiteistä järjestetään yhteistyöryhmille kommentointimahdollisuus sähköpostitse suunnittelun edetessä. 5. Johtopäätökset ja seuraavan kokouksen ajankohta Seuraava kokous järjestetään ensi viikolla 7.4., jolloin aiheena on vaikutusten arviointi muista kolmesta jätesuunnitelman painopisteestä.

8 8 (12) MUISTIO Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu Uudenmaan yhteistyöryhmän kokous Aika: klo Paikka: Uudenmaan ympäristökeskus, Helsinki Asemapäällikönkatu 14, Arava-sali 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijat Puheenjohtaja Marketta Virta avasi kokouksen ja totesi alkupuheenvuorossaan jätesuunnitteluryhmän virallisen nimeämisen olevan ajankohtaista. Nykyisen ryhmän kokoonpanoon oltiin tyytyväisiä. Huomautettiin kuitenkin, että ympäristöjärjestöjen edustus on melko pieni verrattuna esimerkiksi jätehuoltoyhtiöiden edustajien määrään. 2. Edellisen kokouksen pöytäkirja Edelliseen pöytäkirjaan haluttiin lisätä sieltä puuttunut kritiikki jätteen synnyn ehkäisyn jättämiseen pois SOVA:sta Tuhkat ja kuonat -painopisteessä. 3. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu ja sen eteneminen Suunnitelman ensimmäinen osaraportti on taitossa ja käännettävänä ruotsiksi. Julkaisu löytyy sähköisessä muodossa osoitteesta Jokaisen painopisteen osuus menee SYKE:lle vaikutusten arviointiin tämän vuoden loppuun mennessä. ELSU:sta kommentoitiin seuraavaa: Jätteen synnyn ehkäisyn määrälliset tavoitteet tulisi asettaa jokaiseen painopisteeseen. 4. Painopisteiden esittely ja keskustelu: tavoitteet, rajaukset ja vaihtoehdot Painopisteistä tarkasteltiin edellisessä kokouksessa käsittelemättä jääneitä painopisteitä: Yhdyskunta- ja haja-asutuslietteet sekä Pilaantuneet maat. Esitetyistä painopisteistä esiin tulleita näkemyksiä: Yhdyskunta- ja haja-asutuslietteet Jätevesien maaperäkäsittely puuttuu lähtöoletuksista, joten näitä ei voida pitää oikeina. Jätteen synnyn ehkäisyssä on muitakin toimenpiteitä kuin neuvonta; mm. rakennusmääräykset tai taloudellisen edun asettaminen kiinteistökohtaiselle jätevesien käsittelylle. Tulisi selvittää, miten kiinteistökohtaisella jätevesien käsittelyllä voitaisiin saavuttaa lupaehtojen kautta jätteen synnyn ehkäisyä. Pitäisi laskea taloudelliset hyödyt lannan biokaasutuksesta, jossa kaasu käytettäisiin liikennepolttoaineena ja humus maanparannuksessa. Tästä tulisi myös perustaa hanke Uudellemaalle. Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely sopii haja-asutusalueille, mutta voi aiheuttaa suuria ongelmia pienillä tonteilla. Veden puhdistuksen tiukentuvat määräykset aiheuttavat lietteen määrän kasvua. Lietteen hyötykäyttöä tulisi lisätä.

9 9 (12) Ihmiset suhtautuvat kompostikäymälöihin kielteisesti, joten kiinteistökohtaisista järjestelmistä on siirryttävä keskitettyyn viemäröintiin. Suuri osa pienpuhdistamoista ei täytä vaatimuksia. Käytännössä voi tulla paikallisia ongelmia lietteen hyödyntämisessä, kun omat kaivot ovat lähellä lietteen hyödyntämisalueita. Lannoituslainsäädäntö hankaloittaa lietteen hyödyntämistä. Lietteen ohjaaminen polttoon on kestämätön vaihtoehto. Teollisuuden lietteiden rajaaminen pois rajoittaa pois lietteiden yhteiskäyttömahdollisuuksien arviointia. Esimerkiksi haja-asutus- ja teollisuuslietteitä sekä biojätteitä tulisi käsitellä yhdessä biokaasutuslaitoksella. Teollisuuslietteet tulisi saada mahdollisimman puhtaiksi lupaehdoilla. Tutkimus- ja kokeiluhankkeita (mm. biokaasutus ja liikennepolttoaineen valmistus) tulisi käynnistää Etelä-Suomen alueella suunnitelman jatkotoimenpiteinä. Tallien lanta on vaikeasti hyödynnettävissä etenkin pääkaupunkiseudulla. Pilaantuneet maat Käsittelyyn tuodut pilaantuneet maat kuvaan pitäisi tarkentaa, mitä ovat pilaantuneet maat, joiden haitta-ainetta ei tiedetä. Jätteen synnyn ehkäisyn toteuttamista olisi helpompi arvioida, jos tiedettäisiin, mistä, minkälaisia ja miten paljon uusia pilaantuneita maita syntyy. Todettiin, että pilaantumista aiheuttavat erilaiset vahingot, onnettomuudet ja ymmärtämättömyys, joiden tapahtumista on erittäin vaikea arvioida. Ainoastaan ampumaratojen tiedettiin olevan paikkoja, joissa pilaantumista tiedetään tapahtuvan -> toimenpide jätteen synnyn ehkäisyksi: lyijyhaulien kieltäminen. Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella 2600 pilaantunutta maa-aluetta, joista 100 saadaan käsiteltyä vuodessa. Kaatopaikkojen vähetessä, pilaantuneiden maiden sijoituspaikat vähenevät. Puhdistustekniikan kehittäminen tärkeää, jotta pilaantuneet maat voitaisiin käsitellä paikan päällä. Markkinoiden puuttuessa ala on kuitenkin taantunut, koska sijoittaminen kaatopaikoille on ollut niin halpaa. Paikallisella käsittelyllä ehkäistäisiin kuitenkin mm. haihtuvien yhdisteiden vapautumista. Pilaantuminen voi näkyä pohjavedessä verrattain myöhään, jos maakerrokset ovat kovin paksuja. Jätevesien käsittely imeyttämällä maaperään voi aiheuttaa pilaantumista. Maatilojen öljysäiliöt voivat paikoittain olla ilman suojia ja valuma-altaita, eivätkä nämä välttämättä ole tiedossa. Maanalaiset öljylämmitysjärjestelmät voivat olla riskejä -> toimenpide jätteen synnyn ehkäisyyn: pelastuslaitosten on käytävä läpi maanalaisten öljysäiliöiden kunto. Yhteistyö öljyalan keskusliiton ja alueellisten pelastuslaitosten kanssa on tärkeää. Tiedotteita tulisi antaa yksityisille, joilla maanalaisia öljysäiliöitä, sillä piittaamattomuutta pilaantumisesta esiintyy paikoin. Osassa kuntia käytöstä poistetun öljysäiliön saa jättää maan sisälle puhdistettuna. Tällä hetkellä monet ovat siirtymässä pois öljylämmityksestä ja heikosti puhdistetuista säiliöistä voi tulla ongelmia. Ehdotettiin lakimuutosta maanalaisten öljysäiliöiden kieltämiseksi. Rakennustarkastajien tulisi valvoa oikeaoppista säiliön poistamista. Riski pilaantuneiden maiden esiintymiseen alueella pitäisi olla arvioituna ennen kuin ko. alue otetaan mukaan kaavoitusohjelmaan. Jos pilaantuneisuus selvitettäisiin aiemmin kuin juuri ennen rakentamisen aloitusta, olisi enemmän aikaa käsittelyyn paikan päällä.

10 10 (12) Aiemmat tulokset eivät anna varmuutta, onko on site -puhdistus tarpeeksi tehokasta Suomen olosuhteissa, jotta alueella voitaisiin rakentaa esim. asutusta. Pilaantuneiden maiden puhdistuksen on oltava kustannusten kannalta järkevää. Kohteen kunnostukselle tarvitaan maksaja, joka yleensä on rakennuttaja. Täten kunnostukselle yleensä jää suuresti aikaa. Tulisi tehdä koko maan kattava pilaantuneiden maiden puhdistuskapasiteetti, jottei olisi pitkiä kuljetusmatkoja. 5. Muut asiat Kokousaikojen ulkopuolella yhteyttä otetaan ELSU:n projektipäällikkö Sirje Sténiin, jos ilmenee huomautettavaa jätesuunnitelmaan. Erja Heinon jätteen synnyn ehkäisyä käsittelevä paperi toimitetaan myös yhteistyöryhmän jäsenille. Voidaanko SOVA:ssa vertailla vaihtoehtoja, jotka eivät ole laillisia/ toteuttamiskelpoisia esim. biojätteen poltto? Rakennusjätteiden purkamiselle/kuljetuksille tulisi saada lupa- tai vähintäänkin seurantajärjestelmä. 6. Johtopäätökset ja seuraavan kokouksen ajankohta Seuraavalle kokoukselle sovitaan ajankohta kun käsiteltävät asiat tarkentuvat.

11 11 (12) MUISTIO Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu Uudenmaan yhteistyöryhmän kokous Aika: klo Paikka: Uudenmaan ympäristökeskus, Helsinki Asemapäällikönkatu 14, kokoushuone Vuokko 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijat Puheenjohtaja Marketta Virta avasi kokouksen. 2. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu ja sen eteneminen Projektipäällikkö Sirje Stén esitteli Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelun organisaatiota, aikataulua ja tämän hetkistä tilannetta sekä ELSU materiaalien saatavuutta internetistä osoitteesta Taustatietoa jätesuunnitteluun löytyy myös samasta osoitteesta, kunkin aluekeskuksen omilta sivuilta, kohdasta "jätteet indikaattorien valossa". Tiedot tulevat päivittymään 2007 osalta tämän vuoden puolella. ELSU on kohdennettu eri alueellisille toimijoille. Se ei ole lainsäädännöllisesti sitova, mutta sen sisältö on otettava huomioon mm. jätteen hyödyntämistä koskevissa luvissa. Alueelliset toimijat pyritään sitouttamaan ELSU:n toteuttamiseen mm. osallistumalla suunnittelun eri ryhmiin. Yhteistyöryhmän tehtävänä on mm. alueellisten tarpeiden esille tuominen jätesuunnittelussa sekä jätesuunnitelman alueellinen toimeenpano ja seuranta. ELSU:sta kommentoitiin seuraavaa: Todettiin, että Uudenmaan yhteistyöryhmän kokouksissa on lähdetty myöhään liikkeelle, mutta ymmärretään mm. UUS:n johtajan vaihtumisen aiheuttamat viivästykset. Todettiin, että jäteyhtiöt ovat voimakkaasti esillä ryhmän kokoonpanossa, mutta rakentajien edustajiston puutetta kummasteltiin ja kysyttiin, miten heidät sitoudutetaan mukaan jätesuunnitteluun? Projektipäällikkö selvensi rakentajien edustajien löytyvän asiantuntijaryhmistä. Ohjelmaan haluttiin selkeämmin esille mm. sen tavoitteet ja kohderyhmä. Jätteen synnyn ehkäisylle toivottiin suurempaa roolia suunnitelmassa. Konkreettisten toimenpiteiden sisältymistä suunnitelmaan pidettiin tärkeänä. Vaikutusten kuulemisaikatauluun kaivattiin tarkennusta. 3. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitteluhankkeen kuuleminen, palaute ja sen huomioon ottaminen Projektipäällikkö Sirje Stén lyhyesti lausuntojen sisältöjä ja niiden antajia sekä kertoi, kuinka nämä on otettu suunnitelman edetessä huomioon. 4. Painopisteiden esittely ja keskustelu: tavoitteet, rajaukset ja vaihtoehdot Projektipäällikkö Sirje Stén esitteli lyhyesti taustaa, vaihtoehtoja ja toimenpiteitä kolmesta painopisteestä: Rakentamisen materiaalitehokkuus, Tuhkat ja kuonat sekä Jätehuolto poikkeuksellisissa tilanteissa. Lisäksi Ylitarkastaja Matts Finnlund esitteli painopistettä Biohajoavat jätteet. Kiireellisen aikataulun takia kokouksessa jäivät käsittelemättä painopisteet Yhdyskunta- ja haja-asutuslietteet sekä Pilaantuneet maat, näihin palataan seuraavassa kokouksessa.

12 12 (12) Esitetyistä painopisteistä esiin tulleita näkemyksiä: Rakentamisen materiaalitehokkuus: Pääkaupunkiseudulla väylärakentamisen mukaan ottaminen suunnitteluun olisi ollut oleellista. Uudellamaalla maankaato ilman lupaa on vakava ongelma, joka toivotaan huomioitavaksi. Tuhkat ja kuonat Tuhkien hyödyntäminen voi olla ongelmallista, koska polttoon menevä aines on laadultaan epätasaista. Polttoprosessit voivat olla monimutkaisia. Käsitelläänkö ELSU:ssa lainsäädäntömahdollisuuksia tai -tarpeita? Uudellamaalla mm. maakaasun käyttö muuttaa tuhkatilannetta. Kritisoitiin jätteen synnyn ehkäisyn jättämistä pois SOVA:sta, koska keinoja tässä on monia mm. sekalaisen tavaran polton välttäminen. Biohajoavat jätteet Kaatopaikalle sijoitettavan yhdyskuntajätteen rajoittamista 10 prosenttiin, tai yleensäkään prosentuaalisen tavoitteen asettamista, pidettiin kyseenalaisena. Maan sisällä rajoitukset eivät voi olla erisuuruisia. Tässä tapauksessa voi seurata yhdyskuntajätteen kuljetusta ELSU-alueen ulkopuolisille kaatopaikoille sijoitettavaksi. Tulisi tarkistaa muissa alueellisissa jätesuunnitelmissa käytetyt prosentit. Tavoitteessa lisätä kotikompostointia on huomioitava, että se tulisi vaatimaan paljon enemmän viranomaisvalvontaa. Kotikompostoinnista ilmoitetaan jätehuoltoyhtiölle kirjallisesti, mutta sen toteutumisesta ei aina olla varmoja. Jätteen synnyn ehkäisyä haluttiin korostaa etenkin tässä painopisteessä. Biokaasutuksen todettiin olevan polttoa parempi vaihtoehto. Biohajoavaa jätettä on paljon sekajätteessä huolimatta asukkaiden lajitteluvelvoitteesta. Tulisi siis suosia arinapolttoa tai laitoserottelua. Kaivattiin konkreettisia tavoitteita sekä konkreettisia toimia niiden toteuttamiseksi. Asiantuntijaryhmään kaivattiin enemmän ja monipuolisemmin osanottajia, minkä lisäksi tulisi myös kuulla muita osapuolia/asiantuntijoita. Henkilökohtaisia tietoja sisältäviä papereita ei haluta lajitella. On pohdittava keinoja myös tämän jätteen keräämiseksi. 5. Muut asiat Halukkaille annetaan mahdollisuus osallistua Biohajoavat jätteet -painopisteen asiantuntijaryhmän kokoukseen. 6. Johtopäätökset ja seuraavan kokouksen ajankohta Seuraava kokous pidetään klo Uudenmaan ympäristökeskuksessa.