mêçàéâíáçé~ë= pìçãéå=m~êíáçä~áëíéå=ëììêááå= éêçàéâíéáüáå=

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "mêçàéâíáçé~ë= pìçãéå=m~êíáçä~áëíéå=ëììêááå= éêçàéâíéáüáå="

Transkriptio

1 mêçàéâíáçé~ë= pìçãéå=m~êíáçä~áëíéå=ëììêááå= éêçàéâíéáüáå=

2 Hyväksytty SP:n hallituksessa , tarkistettu , uudistettu Tekstit: Merja Ranta-aho, Mikko Lääperi, Jukka Hopeavuori, Sirkku Lindstam, Timo Muttonen, Rilli Lappalainen, Uudistettu: Erja Salo ja Valtteri Karhu 2

3 PROJEKTI OSANA SUOMEN PARTIOLAISTEN TOIMINTAA Projekti on kertaluontoista, tavoitteellista toimintaa, jolla on määrätty alku, loppu ja resurssit. Projektimainen työskentely on eräs tapa toteuttaa Suomen Partiolaisten strategian ja toimintasuunnitelman asioita. Projekteja tekevät SP:n toiminnassa sekä vain projektiin pestatut henkilöt että pysyvien ryhmien luottamushenkilöt. Tämä opas on tehty yhtenäistämään ja helpottamaan Suomen Partiolaisten projektikäytäntöjä. Se on tarkoitettu järjestössä tehtävien suurien kehittämis-, julkaisu- ja tapahtumaprojektien käyttöön, mutta sitä voi vapaasti soveltaa myös piirien vastaaviin hankkeisiin. Oppaan kohderyhmä on projektin tekijät, projektin johtajat, SP:n hallitus sekä valiokunnat ja projektin ohjausryhmä. Tässä oppaassa käsiteltävien projektien tekijöiksi ajatellaan pääsääntöisesti aikuiset ja varttuneemmat nuoret, jotka ovat mukana tuottaakseen tai kehittääkseen partiotoimintaa lapsille ja nuorille. Oppaan kohderyhmä on samankaltainen kuin WAGGGS:n Project Guidelines julkaisulla 1. Lippukunnassa yhdessä lasten ja nuorten kanssa osana partio-ohjelmaa tehtäviin projekteihin suosittelemme aikuiselle projektin tukijalle esimerkiksi Nuorten Akatemian Projektiopas nuorten kanssa toimiville opettajille ja ohjaajille -julkaisua 2. Nuorille projektin tekijöille, esimerkiksi vaeltajien omiin hankkeisiin, Vaeltajien toimintakansiota 3. Projekti osana partiotoimintaa lippukunnassa, laumassa vartiossa tai vaeltajaryhmässä Suomen Partiolaisten projekti 3

4 SP:N PROJEKTIEN TYYPIT Suomen Partiolaisten projektit ovat erilaisia. Monissa projekteissa on ulottuvuuksia useammasta seuraavaksi määritellyistä projektityypeistä. Suuret projektit toteutetaan sekä SP:n että FiSSc:n organisaatiossa ja yhteistyömallista sovitaan projektikohtaisesti. Esimerkiksi julkaisut voidaan tehdä kokonaan kahdella kielellä tai esimerkiksi suuressa tapahtumassa toisella kielellä toteutetaan vain osa projektin tuotoksista. Suuria projekteja järjestössä ovat suurprojektit, kehittämisprojektit ja julkaisuprojektit. Suurprojekti Suurleirit, suurjuhlat, ohjelmauudistukset ja koulutusjärjestelmän tarkistus ovat esimerkkejä suurprojekteista. Muista projekteista ne erottaa kesto ja vaikuttavuuden laajuus sekä tekijäorganisaation suuruus. Suurprojekteille on tyypillistä myös suuri taloudellinen mittakaava. Kehittämisprojektit Kehittämisprojektin tuloksena syntyy esimerkiksi parempi toimintatapa, uutta osaamista, ohje tai vaikkapa partio-ohjelma. Kehittämiseen kuuluu aina nykytilan arviointi, kehittämiskohteiden tunnistaminen, tavoitteiden asettaminen, ratkaisujen löytäminen ja ratkaisumallin kehittäminen, tuotoksen lanseeraus ja vaikuttavuuden arviointi. Kehittämisprojekti kattaa tyypillisesti vain jonkin osan näistä, ja loppu jää pysyvän organisaation tehtäväksi. Julkaisuprojektit Tuotoksena on käsikirja tai muu julkaisu. Julkaisuprojektit ovat useimmiten vastuullisen ryhmän toimintasuunnitelmassa. Lisäksi julkaisuja koordinoidaan keskitetysti. SP:n keskustoimistolla tuottaja vastaa julkaisujen koordinoinnista. Muita projekteja Suomen Partiolaisissa järjestetään projektimaisesti myös vakiintuneita tapahtumaprojekteja ja kursseja. Vakiintuneet tapahtumaprojektit ovat säännöllisin välein toistuvia tapahtumia, kuten PT-kisat tai Päivät. Tapahtumalle on yleiset, vakiintuneet tavoitteet. Tapahtuman järjestämiseen on paljon rutiineja ja vakiintuneita käytäntöjä. Joka toteutuskerralle määritellään kuitenkin juuri tätä kertaa koskevat, ajankohtaiset tavoitteet. Vakiintuneet tapahtumaprojektit ovat useimmiten järjestävän ryhmän toimintasuunnitelmassa. Kurssit toteutetaan kuten tapahtumat, mutta lisäksi kurssille on koulutusjärjestelmässä määritelty tavoitteet ja sisällöt sekä yleensä runsaasti aikaisempia toteutusmalleja ja rutiineja. Kurssit ovat useimmiten järjestävän ryhmän toimintasuunnitelmassa. Vakiintuneiden tapahtumien ja kurssit järjestämistä varten SP:lla on erillinen kurssien ja tapahtumien järjestämisohje. 4

5 ROOLIT PROJEKTISSA JA PROJEKTIN ORGANISAATIO SP:n projektiorganisaatiossa on seuraavia rooleja: Tilaaja Tilaaja on Suomen Partiolaisten projekteissa hallitus tai projektin toiminnanalasta vastaava valiokunta. Tilaaja määrittelee projektin tavoitteet ja antaa resurssit, käynnistää projektin, nimittää tarvittaessa ohjausryhmän ja määrittelee sen valtuudet sekä seuraa projektin etenemistä ja hyväksyy lopputuloksen. ks. Liite 1 Ohjausryhmä Hallituksen tai valiokunnan nimeämä ryhmä, joka voi projektin aikana edustaa tilaajaa ja hoitaa sille määriteltyjä tehtäviä. Tilaaja määrittelee ohjausryhmän valtuudet ja ohjausryhmä nauttii tilaajan luottamusta. Hallitus tai valiokunta voi myös itse hoitaa ohjausryhmän tehtävät. Ohjausryhmä on yleensä tarpeellinen ainakin suurissa projekteissa (esimerkiksi käsikirjat, ohjelmauudistus, suurjuhla), joissa asiaan paneutuminen vaatii merkittävästi aikaa, sekä projekteissa, jotka liittyvät merkittävästi usean toiminnanalan asioihin. ks. Liite 2 Projektin johtaja, projektipäällikkö Projektin johtaja on SP:n luottamushenkilö, jonka tilaaja pestaa vastaamaan projektin läpiviennistä. Projektin johtaja työskentelee tilaajan, joka on aina hallitus tai valiokunta sekä ohjausryhmän alaisuudessa. Projektinjohtaja pestaa toimeksiannon määrittämällä tavalla projektiryhmän. Projektin johtaja voi sopia pestaajansa kanssa ulkopuolisen työnohjauksen käyttämisestä, jos sen katsotaan olevan tarpeellista. Suurilla projekteilla voi olla nimettynä projektipäällikkö. Projektipäällikkö on SP:n palkattu toimihenkilö. Hänen vastuunsa projektista määrittelee työsopimus ja toimenkuva. Projektiryhmä/projektin tekijät Projektin johtajan johdolla työskentelevä ryhmä tai organisaatio, joka toteuttaa projektin. Projektiryhmä on tehtäväänsä pestattu, ja se on osa keskusjärjestön luottamushenkilöorganisaatiota. Riippumatta siitä, mitkä ovat projektiryhmän jäsenten taustatahot, projektiryhmän toimintaa ohjaa projektin johtajan kautta tilaaja tai ohjausryhmä. Projektin organisaatio 5

6 PROJEKTIN ELINKAARI Suomen Partiolaisten projekteissa on viisi eri vaihetta, joilla on omat tehtävänsä kokonaisuudessa. Nämä vaiheet löytyvät jokaisesta projektista, ja niiden tekeminen järjestyksessä auttaa yleensä projektia ja sen tekijöitä. Ideointi Idea on ehdotus toteutettavasta projektista. Projekti-idea sisältää kuvauksen tulevasta projektista. Ideaa voi lähteä tekemään määrittelemällä projektin lopputuotosta. Idean on hyvä sisältää ajatus siitä, kuinka paljon resursseja tällaisen projektin toteutukseen ja tuotoksen saavuttamiseen tarvitaan. Idean voi hallitukselle tai valiokunnalle tehdä periaatteessa kuka tahansa. Tavallista on, että idea syntyy jossain pysyvän organisaation ryhmässä, valiokunnassa tai keskustoimistolla. Ideointivaihe päättyy hallituksen tai valiokunnan päätökseen aloittaa projektin käynnistys ja valmistelu. Vaiheen tarkoitus on mahdollistaa monipuolisten projektiehdotusten kerääminen mahdollisimman laajalta järjestön organisaatiopohjasta. Käynnistys Käynnistysvaiheessa tilaaja, joka on hallitus tai projektista vastaava valiokunta, määrittelee projektin: tarkastellaan ideaa, tarpeita, ongelmia, toiveita, nykytilaa ja tavoitetilaa. Käynnistyksen yhteydessä rekrytoidaan projektin johtaja ja nimetään projektille ohjausryhmä, jos sen katsotaan olevan tarpeen. Käynnistysvaiheessa sovitaan myös FiSSc:nin kanssa projektin toteuttamisesta kahdella kielellä. Kaksikielisen toteutuksen laajuus ja taso sovitaan SP:n ja FiSSc:n välisessä puheenjohtajakokouksessa. Projektin käynnistysvaihe päättyy toimeksiannon hyväksymiseen ja sen antamiseen projektin johtajalle toimeenpantavaksi. Käynnistysvaiheessa on vielä mahdollista, että päädytään ratkaisuun, jossa projektia ei toteuteta. Tämän vaiheen jälkeen tiedetään, mitä halutaan saada aikaan, millä resursseilla ja miksi. Käynnistyksen yhteydessä nimetään vähintään projektin johtaja ja ohjausryhmä. Projektin käynnistysvaiheesta vastaa hallitus tai valiokunta. 6

7 Suunnittelu Projektin suunnitteluvaiheessa suunnitellaan, mitä kaikkea täytyy tehdä, missä järjestyksessä ja millä aikataululla, jotta asiat saadaan ajallaan tehdyiksi. Sen tuloksena on projektisuunnitelma ja talousarvio projektille. Projektisuunnitelmaa voidaan arvioida sen suhteen, miten hyvin sen avulla uskotaan päästävän tavoitteisiin annetuilla resursseilla ja reunaehdoilla. Projektin suunnitteluvaiheessa rekrytoidaan projektille tarvittava projektiryhmä. Projektin suunnitteluvaiheen toteutuksesta vastaa projektiorganisaatio, yleensä ainakin projektin johtaja ja mielellään myös projektiryhmä. Vaiheen lopputuloksena syntyvän projektisuunnitelman hyväksyy tilaaja tai tämän valtuuttama ohjausryhmä. Toteutus Toteutusvaiheessa tehdään asioita projektisuunnitelman mukaan, seurataan tekemisen edistymistä suunnitelman mukaisesti ja tarpeen tullen tarkistetaan projektisuunnitelmaa. Toteutusvaihe on itse tekeminen, joka tuottaa varsinaisen projektin tuloksen. Sen rinnalla kulkee koko ajan projektin seuranta. Toteutusvaiheessa projektille rekrytoidaan muut tarvittavat tekijät. Toteutuksesta vastaa projektiorganisaatio. Toteutuksen aikaisista projektisuunnitelman muutoksista vastaa tilaaja tai tämän valtuuttama ohjausryhmä. Ohjausryhmän valtuuksien ylittyessä muutokset hyväksyy aina tilaaja. Seurantaa toteuttaa projektiorganisaatio ja järjestön näkökulmasta seurannasta vastaa ohjausryhmä tai sen puuttuessa tilaaja. Päättäminen Päätösvaiheessa projektin lopputulos on jo valmiina. Päätösvaiheen tehtäviin kuuluu muun muassa projektin arviointi ja raportointi, tekijöiden kiittäminen, palaute sekä projektiorganisaation purkaminen. Päävastuu palautteen keruusta, arvioinnista ja raportoinnista on projektiorganisaatiolla ohjausryhmän tukemana. Tilaaja hyväksyy loppuraportin, päättää projektin, vastaa tulosten siirtämisestä pysyvälle organisaatiolle ja arvioi projektin vaikuttavuutta. Seuraavaksi tarkemmin Seuraavat luvut ohjeistavat kunkin vaiheen läpivientiä Suomen Partiolaisten projekteissa sekä kertovat suositeltavista työkaluista ja menetelmistä projektin eri vaiheissa. 7

8 PROJEKTIN IDEOINTI Projekti-ideat syntyvät tarpeesta muuttaa toimitapaa tai kehittää uusia, jotka paremmin tukevat partio-ohjelman toteutusta. Idea voi syntyä yksittäisen partiolaisen päähänpistona tai niitä varten voidaan järjestää ideointipalaveri. Joskus idea on jo valmiina kirjattuna SP:n toimintasuunnitelmaan, jolloin ei tarvita muuta kuin idean tarkempi määrittely ja sen vieminen hallitukseen tai valiokuntaan päätettäväksi. Vaiheen tarkoitus ja tuotokset Vaiheen lähtökohtana on tuottaa monipuolisia ja innovatiivisia ratkaisuja ongelmaksi nähtyihin asioihin tai ehdotuksia kehittää sisältöä tukemaan muuta partio-ohjelmaa. Tuotoksena vaiheessa on selkeästi määritelty idea projektista. Idea yleensä sisältää kuvauksen toivotusta lopputuloksesta. Liitteenä oppaassa on Ideapaperin pohja, jolle idean esittäjä voi määritellä ajatuksen. ks. Liite 4 Idea keksitään 8

9 Idean keksiminen Ideointi on on luovuuden laji. Jokainen idea ei kuitenkaan ole hyvä, eikä välttämättä sellaisenaan toteuttamiskelpoinen. Kokeile kertoa idea kahdelle kaverillesi tai vaikka keskustoimiston työntekijälle. Jos idea tämän jälkeen vielä kuulostaa hyvältä, määrittele ideaa tarkemmin. Idean kirjaaminen paperille Mitä projektilla halutaan tavoitella? Minkälainen on visio lopputuloksesta? Kuka projektia voisi toteuttaa? Kuinka laaja projekti on? Missä aikataulussa idean toteuttaminen olisi mahdollinen? Kuinka paljon rahaa idean toteuttaminen tarvitsee? Miksi projekti on tärkeä juuri nyt? Onko idea kirjattu toimintasuunnitelmaan tai strategiaan? Idean toimittaminen käsiteltäväksi Päätöksenteko vaatii oman aikansa. Idea tulee toimittaa käsiteltäväksi joko hallitukselle tai toiminnanalasta vastaavalle valiokunnalle hyvissä ajoin ennen toivottua projektin käynnistystä. Aikaisintaan ideaa käsitellään kaksi viikkoa idean esittämisen jälkeen. Todennäköisesti aikaa kuluu hieman tätä kauemmin. Seuraavaan vaiheeseen Parhaat projekti-ideat päätyvät projekteiksi. Vaiheen päätteeksi hallitus tai valiokunta päättää valmistella projektia ja aloittaa toimeksiannon tekemisen. 9

10 PROJEKTIN KÄYNNISTYS Projektit syntyvät tarpeesta tuottaa tai muuttaa jotain asiaa, parantaa sitä tai kehittää jotain uutta. Usein ajatellaan, että projekti käynnistyy siitä hetkestä, kun joku toimija alkaa suunnitella sitä. Todellisuudessa projekti alkaa huomattavasti aikaisemmin ja itse asiassa se sisältää melkoisen määrän erilaisia asioita jo ennen kuin päästään varsinaiseen projektin suunnitteluvaiheeseen. Tässä luvussa käsitellään asioita, joiden olemassaolosta on oltava tietoinen ryhdyttäessä projektiin. Näitä ovat idean jalostuminen toimeksiannoksi sekä tilaajan roolin määrittely. SP:ssa on pysyvä organisaatio, jonka tehtävät on määritelty. Jäsenkokous ja partioneuvosto muovaavat ja luovat strategian ja painopisteet, ja hallitus sekä valiokunnat ja niiden ryhmät toteuttavat operatiivisen toiminnan. Tämän järjestelmän puitteissa myös projektit käynnistetään ja viedään läpi. SP:n projektit ovat tapa toteuttaa toimintasuunnitelmassa määriteltyjä tai erikseen toimeksi annettuja asioita hallitusti. Yksittäisellä henkilöllä tai kokonaisella ryhmällä on jokin ongelma, joka pitää ratkaista, tarve luoda jotain uutta tai saattaa tuotantoon tai käyttöön hyvä idea. Ideoita tai ajatuksia voi syntyä missä tahansa organisaation osassa. Keskeisiä kysymyksiä ovat: miten saada projekti käyntiin, miten saada idea jalostettua ja kuka sen oikein tekee. Vaiheen tarkoitus ja tuotokset Käynnistysvaiheen lähtökohtana on strategiasta tai toimintasuunnitelmasta nouseva tehtävä tai toimintaympäristön muutos tai uusi mahdollisuus toimintaan. Projektin käynnistysvaiheessa kartoitetaan tehtävän toteuttamiseen liittyvät tarpeet tai määritellään tarkemmin ongelma. Tällöin päätetään myös ratkaisutavan päälinjoista. SP:ssa projekteja käynnistävät hallitus ja valiokunnat. Joskus valmistelua tekee pysyvän organisaation päättäjien nimeämä työryhmä. Käynnistysvaihe tuottaa toimeksiannon, joka on perusta koko projektille ja sen suunnittelulle sekä toteutukselle. Käynnistysvaiheeseen kuuluu myös projektin johtajan rekrytoiminen sekä pestaus ja mahdollinen ohjausryhmän nimeäminen. Toimeksiannon lopullisessa määrittelyssä on hyvä olla jo pestattuna projektin johtaja. Projektin johtajan osallistuminen toimeksiannon muotoiluun antaa sille lisäarvoa ja luo johtajalle motivaatiopohjan. ks. Liite 4 10

11 Projektia käynnistettäessä on mietittävä tarkasti sen suhde jo olemassa olevaan organisaatioon sekä muuhun toimintasuunnitelmaan. Projektin käynnistäminen ei tarkoita sitä, että organisaation muut osat odottavat mitä tuleman pitää ja jähmettyvät paikalleen. Toimintasuunnitelman mukaiset tehtävät on edelleen tehtävä. Projekti on aina asemoitava organisaatioon ja päätettävä, tehdäänkö se pysyvällä organisaatiolla vai vaatiiko se uuden resurssin. Tarpeesta toimeksiantoon Idean kriittinen arviointi ennen toimeksiantoa Ideaa on syytä arvioida kriittisesti suhteessa olemassa olevaan asiaintilaan Toimeksiannon yksiselitteisyys Tilaaja tekee yhdessä projektin johtajan kanssa toimeksiannon, jossa riittävän tarkasti määritellään rajaukset, tehtävät ja valtuudet. Moni projekti alkaa edetessään elää omaa elämäänsä selkeä toimeksianto on paras tapa vaikuttaa projektin suuntaan alusta saakka. Vuosisuunnitteluaikataulu SP:ssa on suunnittelujärjestelmä, jonka puitteissa pyöritetään operatiivista toimintaa. Projektien on mukauduttava tähän järjestelmään, koska yhteistyö ja kommunikaatio pysyvän organisaation kanssa eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla, jos projektin aikataulu ja toimintatapa poikkeaa normaalista. Käynnissä oleva vuosisuunnitelma ohjaa ainakin projektin aloittamista. Kesken toimintakauden aloitettavat projektit saattavat tulla pysyvälle organisaatiolle yllätyksenä ja aiheuttaa ylimääräistä työtä, johon ei ole resursseja. Kaksikielisyys projekteissa Kaksikielisyys toteutuu pääsääntöisesti FiSSc yhteistyön kautta, jolloin FiSSc:n toimisto ja luottamushenkilöt osallistuvat projektityöhön. Ohjausryhmästä ja projektin johtajasta sekä muista tekijöistä päättäminen Projektissa toimivista tahoista päättämisessä on huomioitava toisaalta, että projektiin saadaan riittävä asiantuntemus, toisaalta että projektin hallinto ei paisu liian raskaaksi. Vain yhden valiokunnan vastuualueeseen liittyvissä projekteissa tilaajana ja ohjausryhmänä toimii pääsääntöisesti valiokunta, joka nimeää jäsenistään vastuuhenkilön pitämään yhteyttä projektiin. Usean valiokunnan vastuualueisiin liittyvässä projektissa voidaan eri tahojen asiantuntemusta tuoda projektiin monella tavalla. Tapa määritellään toimeksiannossa, esimerkiksi: ohjausryhmän kautta, jolloin pyydetään toista tahoa nimeämään oma edustajansa ohjausryhmään huolehtimalla, että projektiryhmän kokoonpanoon saadaan asiantuntemusta kyseisiltä osa-alueilta, määrittelemällä projektin tuotoksille kommentointikierros tarvittavien tahojen kanssa Yksi hyvä tapa linkittää toisiinsa liittyviä hankkeita on nimetä niille yhteinen ohjausryhmä. 11

12 SP:n toiminnan aikajänteiden ja olemassa olevien lanseerauskanavien huomiointi SP:n kokoisessa järjestössä asioiden läpivienti on hidasta. Mikäli uusi asia halutaan lippukunnan toimintasuunnitelmaan, siitä tiedottaminen on aloitettava edellisen vuoden keväällä. Mikäli piireiltä halutaan uutta toimintaa jonkin vuoden aikana, se on pystyttävä ohjeistamaan edellisen vuoden loppukevään ja alkusyksyn välisenä aikana. Muutosviestintää helpottaa, jos hyödynnetään kaikkia käytössä olevia kanavia: sähköisiä viestintävälineitä, lehtiä, lpk-posteja, alueohjaajat, piirien kouluttajien koulutustapahtumia, järjestön omia ohjelmatapahtumia jne. Lippukuntiin saakka vietyä uudistusta voidaan arvioida mielekkäästi aikaisintaan viiden vuoden kuluttua sen lanseerauksesta. Seuraavaan vaiheeseen Huolellisesti toteutetun idean jalostaminen toimeksiannoksi -vaiheen jälkeen siirrytään varsinaiseen projektin suunnitteluvaiheeseen. 12

13 PROJEKTIN SUUNNITTELU Projektin suunnitteluvaiheessa suunnitellaan, mitä projektin kuluessa aiotaan tehdä: jaetaan projekti osatehtäviin ja aikataulutetaan ne. Projektin suunnitteluvaihe on tärkeä erottaa projektin toteutukseen usein kuuluvasta suunnittelusta. Projektisuunnitelma ei ole toimeenpanosuunnitelma. Esimerkiksi suurleiriprojektin suunnitteluvaiheessa päätetään, milloin leirin budjetti hyväksytään, mutta toteutusvaiheessa suunnitellaan, mitä rahoilla tarkalleen ottaen ostetaan. Suunnitteluvaiheessa päätetään, missä vaiheessa viestintä ja markkinointi lippukuntiin alkaa, toteutusvaiheeseen kuuluu sen suunnittelu, miten asioista kerrotaan. Vaiheen tarkoitus ja tuotokset Vaihe alkaa toimeksiannon vastaanottamisesta. Vaiheen tarkoituksena on selvittää ja päättää, mitä kaikkea projektin tavoitteen saavuttamiseksi tulee tehdä, jakaa projekti mielekkäisiin osiin, aikatauluttaa tekeminen ja jakaa työt. Vaihe tuottaa projektisuunnitelman, johon liittyy ainakin seuraavia asioita. ks. Liite 5 Hyvä projektisuunnitelma syntyy Toimeksiannon ymmärtäminen Monesti toimeksiannon taustalla on monien ihmisten laaja keskustelu ja pohdinta, joka on tiivistetty muutamaan lauseeseen. On tärkeää panostaa siihen, että projektiryhmä ymmärtää taustat ja tuntee käydyt keskustelut, mukaan lukien jo hylätyt vaihtoehdot. Aikaisemmasta oppiminen Useimmat asiat on tehty jo aikaisemminkin jossain. Aikaisempien loppuraporttien lukeminen ja tekijöiden haastatteleminen sekä parhaiden käytäntöjen kartoittaminen myös partion ulkopuolelta säästää monelta vaivalta. Asioita ei toki tarvitse tehdä samalla tavalla kuin joku muu teki, vaan kannattaa etsiä hyviä ideoita ja erityisesti oppia muiden virheistä. 13

14 Vaihtoehtojen pohtiminen Kun alkuvaiheessa käytetään hetki aikaa useiden vaihtoehtojen vertailuun, myöhemmin ei tarvitse harmitella tai huomata tehneensä turhaa työtä. Asiat riippuvat toisistaan Millään työnjaolla ei päästä siihen, että projektin osat voivat edetä toisistaan riippumatta. Suunnitteluun kuuluu esimerkiksi yhteisten tarkistuspisteiden sopiminen sekä myös sen päättäminen, mitkä asiat eivät voi edetä, ennen kuin jokin toinen asia on valmiina. Riskikartoitus Suunnitelmien tarkentamisen lisäksi pitää tehdä ainakin pieni tekemisen riskien kartoitus. Tekijöiden pitäisi etukäteen tietää tärkeimmät mahdollisuudet pilata projektin onnistuminen ja miten näitä mahdollisuuksia estetään toteutumasta. Seurannalle tämä kartoitus on tärkein ennakkomateriaali. Tarkkaan tehty seuranta voi myös havaita uhkaavat riskit ennen kuin tekijät kiireiltään niitä huomaavat. Viestintä ja lanseeraus ohjaavat muuta aikataulua Aikaraameja tekemiselle asettaa ensinnäkin viestintä, joka tarvitsee päätöksiä ja valmista usein paljon aikaisemmin kuin muuten tarvittaisiin. Toiseksi kaikkien uusien asioiden vieminen piireihin ja/tai lippukuntiin ottaa oman aikansa ja sujuu parhaiten tietyssä kalenteriaikataulussa. Toteuttaminen kahdella kielellä vaatii myös huomionsa. Jotta materiaali ja viestit saadaan toteutettua kummallakin kotimaisella kielellä, tarvitaan usein aikaa käännöstyölle. Nämä seikat on huomioitava, jotta aikataulusta tulee realistinen. Projektisuunnitelman yhteydessä tehdään myös viestintäsuunnitelma, johon haetaan viestintävaliokunnan hyväksyntä ja josta päättää tilaaja projektisuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Viestintäsuunnitelman tulee sisältää kuvaus projektin sisäisestä, ulkoisesta ja kriisiviestinnästä. Viestintä on projekteissa sekä voimavara että väline. Tehokas viestintä ei toteudu itsestään, vaan viestintää on suunniteltava ja johdettava samalla tavalla kuin muidenkin resurssien käyttöä. Projektiviestinnällä tuetaan toimintaa, profiloidutaan, informoidaan ja markkinoidaan, perehdytetään ja ollaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Viestintä on olennainen osa projektin johtamista. Budjetti Budjetti, jonka tilaaja ja viimekädessä partioneuvosto hyväksyy, kertoo tekijöille, kuinka paljon rahaa on käytettävissä ja mihin sitä on ajateltu käyttää. SP:n taloussuunnittelun ohjeissa on kerrottu, miten budjetit tehdään ja kenellä on valtuuksia tehdä mitäkin järjestön rahoilla. Projektin on pysyttävä budjetissaan, ja jos budjettia halutaan muuttaa sen hyväksymisen jälkeen, se on aina hallituksen päätettävissä. Projektin taloutta ja sen suunnittelua ohjaa SP:n taloussääntö 4 ja vuosittain vahvistettava Kustannusten korvauskäytäntö 5. Näiden ohjeiden soveltamisesta vastaa SP:n talouspäällikkö. Partioneuvosto on vahvistanut suurien tapahtumaprojektien ja kansainvälisten leirimatkojen taloudenhallinnan periaatteet. ks. Liite 6 Rekrytointi Suunnitteluvaiheessa projektille rekrytoidaan projektiryhmä ja projektin johtaja pestaa nämä henkilöt, kun on saanut tähän hyväksynnän ohjausryhmältä tai ohjausryhmän puuttuessa suoraan tilaajalta. Projektiryhmän on hyvä osallistua jo projektisuunnitelman omien osa-alueiden suunnitteluun, jolloin sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin on 14

15 helpompaa. Projektin tekijöille tulee suunnitella myös tarvittava perehdytys ja koulutus, joka liittyy olennaisesti pestaamiseen. Projektisuunnitelmaan sisällytetään rekrytointisuunnitelma. Se kertoo paljonko ja millaisia tekijöitä projektin toteutukseen tarvitaan. Sen perusteella lähdetään rekrytoimaan ja pestaamaan tehtäviin sopivia tekijöitä tai niitä, joiden tehtävänä on pestata varsinaiset tekijät ja suunnitelmien pohjalta vetää projektin toteutusta. Usein valitaan mukavin tai tutuin hakija, mutta tällöin saatetaan joutua ongelmiin. Mukavin ei välttämättä osaakaan, mitä tehtävän hyvä tekeminen vaatii. Tutuin taas saattaa myöhemmin aiheuttaa organisaatiossa ongelmia, kun tulee tilanne, jossa tekemisen sijasta onkin hoidettava ihmissuhteita. Rekrytoinnin menetelmiä pitää myös miettiä ennen toimeen tarttumista. Seurannan ja arvioinnin suunnittelu Seurannan suunnittelussa päätetään, miten projektiryhmä, projektin johtaja ja ohjausryhmä sekä tilaaja voivat seurata projektisuunnitelman toteutumista ja arvioida projektin tavoitteiden toteutumista projektin aikana. Hyvä seurantasuunnitelma antaa hyvän tien myös ohjausryhmän mielekkäälle työlle niin, että se kiinnittää huomionsa projektin aikana keskeisiin asioihin oikeaan aikaan. Päätöksentekopisteet Projektisuunnitelmaa tehtäessä on tärkeää tunnistaa jo etukäteen, milloin projektista on hyödyllistä (sekä projektin että tilaajan näkökulmasta) raportoida ohjausryhmälle ja milloin tehdään sellaisia päätöksiä, joiden teko kuuluu ohjausryhmälle. Viime kädessä vastuu näiden kohtien tunnistamisesta on ohjausryhmällä silloin, kun se käsittelee projektisuunnitelmaa. Jos projektisuunnitelmaa ei erikseen tehdä, nämä asiat kuuluvat toimeksiantoon. Mitä suuremmasta projektista on kyse, sen huolellisemmin ohjausryhmän on oltava perehtynyt sekä projektiin että järjestön toimintaan ja resursseihin muuten voidakseen asiantuntevasti tehdä päätökset. Projektisuunnitelman hyväksyy tilaaja. Seuraavaan vaiheeseen Vaihe päättyy, kun projektisuunnitelma on hyväksytty. Seuraavaksi alkaa toteutusvaihe. Mikäli kyseessä on suurprojekti, suunnitteluvaihe voi olla moniosainen niin, että pääprojektin toteutusvaihe alkaa erilaisten alaprojektien suunnitteluvaiheella. 15

16 PROJEKTIN TOTEUTUS JA SEURANTA Projekti alkaa tässä vaiheessa edetä nopeasti usealla taholla eri tekijöiden eteenpäin viemänä. Tällöin seuranta sovitulla tavalla on tärkeää. Suunnittelusta tekemiseen siirtyminen on se kohta, jossa projektin elinvoimaisuus testataan. Suunnitelmat eivät tee projektia, vaan siihen tarvitaan oikeita ihmisiä. Heidän tekemistensä tuloksena projekti toteutuu, ja heidän johtamisellaan tulokset varmistetaan. Vaiheen tarkoitus ja tuotokset Vaihe alkaa kun projektisuunnitelma on hyväksytty. Projektisuunnitelma sisältää tekemisen vaiheistuksen ja suunnitellut lopputulokset; niiden mukaan tekeminen lähtee liikkeelle. Vaiheen tarkoituksena on toteuttaa projekti suunnitelman mukaan ja saada aikaan suunnitellut tulokset. Vaiheeseen kuuluu myös tekemisen dokumentointi. Projektissa pidetään projektikansiota, johon kerätään kaikki projektin tuottamat materiaalit ja dokumentit. Myöhempää arkistointia varten muistioista ja tuotoksista säilytetään kopiot paperilla, mutta on tärkeää tallentaa projektin tuotokset myös sähköisenä. Projektin aikana asiakirjojen jakamista ja tallentamista varten on projektilla oma Sharepointsivusto tai asiakirjasto SP:n Teltta-ohjelmassa. Suunnitelmasta tekemiseen! Tekeminen Tekeminen on sitten se, miksi projekti alun alkaen perustettiin. Sitä ei voi yleisesti kuvata, mutta se on tässä mainittuna, jotta se projektin tärkeimpänä osana ei näyttäisi unohdetulta. Suunnitelmien tarkentaminen kuuluu myös osaksi toteutusta ja tekemistä. Tekemisen aikatauluttaminen tekijöiden kanssa on tärkein toteutusvaiheen alun tehtävä. Siinä suunnitellaan tekeminen aiempaa suunnitteluvaihetta tarkemmalle tasolle. Tekijöiden aikataulu viimeistellään tässä vaiheessa sellaiseksi, että sen toteutumista voidaan seurata. Toteutuksesta kerätään palautetta sekä osallistujilta että toimijoilta. 16

17 Seuranta ja ohjaus Seuranta osoittaa mahdollisimman varhain eroja projektisuunnitelman ja toteuttamisen välillä, jos sellaisia ilmenee. Erot kertovat siitä, että tekemisen suuntaa on tarkistettava tai projektisuunnitelmaa tai tavoitteita ehkä on muutettava. Se, kummasta on kyse, on projektin johdon ja ohjauksen päätettävissä. Ohjausryhmässä tai sitä vastaavassa päätetään, mitä asioita muutetaan ja mihin suuntaan. Projektin tekijöille tärkeää seurannan tietoa on se, kuinka he ovat saaneet suunnitelmiaan toteutetuiksi ja kuinka paljon rahaa ja muita resursseja heillä on käyttämättä. Muutokset projektisuunnitelmaan hyväksyy projektin tilaaja. Onko projektin seuranta erillinen tekijäjoukkonsa vai onko seuranta eräs johtajien osatehtävä? Tämä riippuu projektin koosta ja tekijöiden osaamisesta eikä sitä voi päättää muuten kuin projektikohtaisesti. Kaikesta seurannan tuottamasta tiedosta on kuitenkin oltava päätettynä, kuinka ja kenelle se välitetään, jotta se menee oikeisiin paikkoihin ja oikeaan aikaan. Seurannan ja ohjauksen työvälineitä ovat myös testaus ja osallistaminen. Projektin tehtävänä on tehdä tuotoksia, jotka tukevat partio-ohjelmaa tai edesauttavat partiotoiminnan toteuttamista. Tämän vuoksi on tuotoksia testattava jo toteutusvaiheessa, jolloin tuotosta on mahdollista muokata saadun palautteen mukaan. Hyödyllinen keino voi olla myös projektin kohderyhmän osallistaminen itse tekemiseen. Tällöin tuotos muokkautuu käyttäjän mukaan ja tuotoksen tuntee suuri joukko jo ennen varsinaista lanseerausta. Apua testaukseen ja osallistamiseen saa tutkimusryhmältä, joka on valmistellut tarkoitukseen yksinkertaisia menetelmiä. Päätöksenteko sovituissa päätöksentekopisteissä ja projektin johtaminen Projektisuunnitelmassa määritellään keskeiset päätöksentekopisteet, jolloin ohjausryhmä tai tilaaja ottaa kantaa projektin asioihin. Projektin aikana hyväksyttäväksi voivat tulla esimerkiksi tapahtuman tavoitteet ja budjetti, osallistumismaksu, jokin välitulos tai keskeinen linjanveto. Projekti voi myös pyytää ohjausryhmältä ohjausta ja tukea, mutta määriteltyjen päätöksentekopisteiden ulkopuoliset päätökset tekee tilaaja. Projektin työrauhalle on tärkeää, että pysyvän organisaation päätöksenteko projektin asioista tapahtuu hallitusti ja sovituista asioista. Suurin osa projektin johtamista on pysyminen päätetyllä polulla, on päätöksentekijä sitten hallitus, ohjausryhmä tai projektin oma organisaatio. Projektin johtajan tehtävä on viestiä ja perustella tehtyjä päätöksiä tarpeeksi laajasti, jotta ne saadaan toteutettua koko projektiorganisaatiossa. Projektin johtajan velvollisuus on johtaa projektia koko järjestön kokonaisuuden näkökulmasta. Pesti Pesti kertoo projektiin mukaan tulevalle hänen tehtävänsä, siihen saatavan tuen, ohjauksen, mahdollisen koulutuksen ja sitä seuraavat velvollisuudet. Muodoltaan pesti voi olla paperi, suullinen sopimus tai kimpassa tehty yhteinen sopimus. Pestaamisessa sovitaan myös siitä, miten projektissa johdetaan. Jokaisen tekijän on tiedettävä, kuka häntä johtaa ja miten johtajan tekemät päätökset välittyvät hänelle. Samalla tulee sovituksi se, mistä tekijä tai johtaja voi itse päättää ja kenelle hänen on siitä tiedotettava. Projektiin pestattavien johtajien on tunnettava projektin tausta ja suunnitelmat, jotta he osaavat toimia oikein johtaessaan tekijöitä. Heillä on oltava riittävän hyvä kuva siitä, kenen on suunniteltu tekevän mitä, millaiset aikataulut ja vaatimukset tekijöiden tuloksilla on ja mitä muita resursseja on käytettävissä. Onko johtajalla vallassaan projektin rahaa? Milloin sitä voi käyttää ja millaisiin tarkoituksiin? Montako tekijää hän 17

18 voi hankkia omaan osaansa projektia ja miten muiden rekrytoijien kanssa tehdään yhteistyötä? Kaikesta tästä pitää sopia johtajien kesken ennen kuin tekeminen voi toden teolla alkaa. Pelisäännöt Pelisäännöt projektin tekijöiden kesken kannattaa tehdä aika alkuvaiheessa. Niissä sovitaan asioista, joita ei varsinaisesti kirjoiteta projektisuunnitelmaan: esimerkiksi kokousten käytännöistä, yhteydenpidon tavoista ja muusta sellaisesta, mikä määrittelee yhteistyötä projektin tekijöiden välillä. SP:n Vapaaehtoistoiminnan linjaukset on asiakirja, jossa kerrotaan vapaaehtoistoiminnan pelisäännöistä. Nämä säännöt pätevät meillä myös projekteissa. Osatavoitteet Johtajiksi pestattaville on myös annettava omat osatavoitteensa projektista tai sovittava tarkkaan, mitä heidän osansa suunnitelmasta sisältää. Osatavoitteiden on ohjattava johtajaa hänen tekemisissään niin, että projektin kokonaistavoitteet saavutetaan, ja siksi tämä tavoitteiden asettaminen on tehtävä molemminpuolisen yhteisymmärryksen vallitessa. Viestintä Viestinnän merkitys korostuu projektia tehdessä. Viestintä on projektissa johtamista ja johtaminen viestintää. Ennen tapahtumaa tai lanseerausta tulee viestinnän markkinoida tapahtumaa ja tiedotettava tapahtuman ohjelmasta. Ennen tapahtumaa on myös kerrottava miten tapahtumaan saavutaan ja miten mahdollisen osallistumismaksun maksaminen tapahtuu. Projektin sisäinen viestintä on yhtä tärkeää kuin ulkoinenkin. Kun tekijöitä on paljon, oikean tiedon saaminen projektin vaiheesta auttaa kaikkia tekijöitä oman tehtävänsä tekemisessä. On muistettava myös, että jokainen projektin tekijä on samalla viestijä. Kukaan ei voi viestiä sellaista, jota ei tiedä olevan olemassa, ja toisaalta puskaradio on tehokkaampi projektin pilaaja kuin mikään ulkoinen uhka. Projektin graafinen ilme luodaan järjestön graafisen ilmeen 6 mukaan. Suurten projektien ulkoinen viestintä on osa järjestön ulkoisen viestinnän vuosisuunnitelmaa. Työnjako sovitaan projektikohtaisesti keskustoimiston ulkoisesta viestinnästä vastaavan työntekijän kanssa. Jotta viestintä lippukunnille onnistuu, on huomioitava myös piirien viestintä. Tätä tukemaan laajennettu viestintävaliokunta vahvistaa SP:n ja piirien välisen projektiviestinnän työnjaon -aikataulutarpeen piirien ja keskusjärjestön kesken. Kriisiviestinnän mahdollisuus liittyy oleellisesti projektin toimeenpanovaiheeseen. Kriisitilanteissa viestintä tehdään yhteistyössä keskustoimiston kriisiviestintäorganisaation kanssa, halutessaan projekti voi tukea kokonaan keskustoimiston kriisiviestintäorganisaatioon. Tutustu myös järjestön kriisiviestintäohjeeseen 7 Seuraavaan vaiheeseen Vaihe päättyy, kun projektin tulokset on saatu valmiiksi, tapahtuma pidetty tms. Projektin tulos luovutetaan eteenpäin tai käytetään paikan päällä, ja tekijät voivat alkaa miettiä seuraavaa pestiä. Seuraava vaihe on projektin päättäminen. Arviointia varten aletaan kerätä seurannan tuottamia materiaaleja ja tekijöiden raportteja. 18

19 PÄÄTTÄMINEN Projekti ei pääty siihen, kun tavoite on saavutettu ja tehtävät hoidettu. Jos haluaa saada projektista kaiken mahdollisen hyödyn irti, kannattaa käyttää runsaasti aikaa projektin lopettamiseen ja arviointiin. Onnistunutta projektia on mukava muistella myös jälkikäteen. Muisteleminen tarkoittaa projektin analysointia onnistumisineen ja kehityskohteineen. Se on oman osaamisen ja taitojen kehittymisen kannalta tärkein osa projektia. (Nuorten Akatemia 2006, 25.) 2 Vaiheen tarkoitus ja tuotokset Lopetus suunnitellaan projektin alussa On syytä jakaa päätösvaiheen toimenpiteet tarkoituksenmukaisesti useammalle tekijälle. Näitä tehtäviä ovat esimerkiksi projektin osatoimintojen alasajo tiedottaminen palautteen kerääminen tekijöiltä projektiraportin laatiminen projektissa toimineiden tekijöiden pestin päättäminen sekä mahdollisten rituaalien ja/tai juhlallisuuksien järjestäminen. Projektin päätösvaihetta suunniteltaessa on tärkeää myös miettiä, miten se käytännössä toteutetaan Tehtävät ja roolit Loppuraportti osa projektia Projekteista laaditaan kirjallinen projektiraportti. Raportin sisällöstä selviää: Projektin tarkoitus ja sisältö Kohderyhmä ja miten se tavoitettiin Kohderyhmän palaute Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Projektin toteutuminen kokonaisuudessaan ja arviointi Budjetin toteutuminen Kokemukset projektista (Nuorten Akatemia 2006, 13) 2 19

20 Toimijoiden irrottaminen projektista Projektin päätösvaiheessa kuuluu myös vapauttaa kaikki toteuttajat tehtävistään ja myöntää heille eräänlainen vastuuvapaus projektiin liittyvistä asioista. Tämä tarkoittaa, että tilaaja ottaa vastaan valmiin projektin joko loppuraportin tai jonkin muun tuotoksen muodossa, arvioi sen ja antaa palautteen tekijöille. Sen jälkeen tekijöiden pestit puretaan sovitulla tavalla (suullisesti tai kirjallisesti). Henkisesti projekti päättyy kaikilta esimerkiksi tuotosten julkistamistilaisuuteen suurelle yleisölle, toimijoiden keskinäisen päätösseremoniaan tai juhlallisuuksien järjestämiseen tai jokin muu tarkoituksenmukaiseksi katsottuun tapaan. Näiden tärkein merkitys on siinä, että projektin loppuminen tehdään näkyväksi ja sen myötä toteuttajat irrotetaan projektin aikaisista tehtävistä ja rooleista. Tämä oli projektin viimeinen vaihe Vaihe päättyy, kun projektin loppuraportti on toimitettu SP:n keskustoimistolle, projektien hallinnasta vastaavalle toimihenkilölle ja projektikansio kaikkine projektin tuottamine asiakirjoineen on toimitettu projektin toiminnanalasta vastaavalle toimihenkilölle. Projektin asiakirjat säilytetään seuraaville tekijöille. Vasta he arkistoivat asiakirjat ja karsivat ylimääräiset dokumentit paperien joukosta. 20

21 SP:N PROJEKTIEN TOIMIJOIDEN KOULUTUS JA TUKI KUVA: Projektikoulutus ja projektiosaaminen Suomen Partiolaisten toiminnassa Projektitoimijoiden koulutuksen tavoitteena on: 1. Varmistaa projektin onnistuminen ja tavoitteiden saavuttaminen. 2. Tarjota projektin tekijöille mahdollisuus hyvään projektikokemukseen sekä omaan kasvuun ja oppimiseen. Koulutus vaaditaan SP:n projektien toimijoiden osaamisen pohjana on aikaisempi kokemus erilaisista projekteista sekä partiossa että partion ulkopuolella, partiojohtajakoulutus sekä mahdollinen muu partiokoulutus. Projektijohtamisen koulutus osana koulutusjärjestelmää on kuvattu omassa koulutusselosteessaan. SP:n koulutusjärjestelmään kuuluu moduuleja projektitoiminnasta näistä erityisesti projekti 2 valmentaa tekijöitä järjestön projektien toteutuksessa. Projektin toimijoilla on myös oikeus osallistua SP: luottamushenkilökoulutuksiin. Projektin tekijöiden velvollisuus on omata näitä vastaava tietotaito. Perehdytys eli tuki SP:n luottamushenkilöperehdytyksen osana perehdytetään jokainen toimija projektitoiminnan käytäntöihin erityisesti tilaajan ja ohjausryhmän jäsenen näkökulmasta. Tavoitteena on, että jokainen toimija ymmärtää roolinsa omassa pestissään suhteessa järjestön projekteihin sekä osaa tuottaa projektille toimeksiannon. Tässä tukena on projektiopas työkaluineen sekä toimeksianto, jossa määritellään muun muassa projektin vastuita ja päätösvaltaa. Projektin alkaessa huolehditaan täsmäkoulutuksella siitä, että projektiryhmä ymmärtää toimeksiantonsa ja hallitsee erityisesti projektin suunnitteluvaiheen mukaan lukien seurannan ja arvioinnin suunnittelun. Projektin edetessä koulutus voi sisältää esimerkiksi seurantaan, toteutussuunnitelmien arviointiin, johtamiseen yleensä ja projektin erityishaasteisiin liittyvää koulutusta. Projektitoimintaan perehdyttämisen yhteydessä on tärkeää tutustua myös projektitoimintaa ohjaaviin SP:n ohjeisiin: kustannusten korvauskäytäntö graafinen ohje viestintäohje tapahtumien ja kurssien järjestelyohje vapaaehtoistoiminnan linjaukset Kaikki nämä ohjeet löytyvät Teltta-järjestelmään kerätystä luottiskansiosta. Kansiossa on myös paljon muuta hyödyllistä tietoa. 21

22 LIITTEET 1. Tilaajan muistilista 2. Ohjausryhmän muistilista 3. Projektin ideapaperi 4. Projektin toimeksianto 5. Projektisuunnitelman sisältö 6. Suurprojektin taloudenhallinnan periaatteet VIITTEET 1. WAGGGS, Project Management Guidelines: 2. Nuorten Akatemia, Projektiopas nuorten kanssa toimiville opettajille ja ohjaajille -julkaisua: 3. Vaeltajien toimintakansio 4. SP:n taloussääntö 5. Kustannusten korvauskäytäntö: et%20ja%20lomakkeet%2flomakkeet%2fkulukorvaukset&folderctid=&view=%7b9815a366%2d3e47%2d4036%2 da4b6%2db04d %7d 6. SP: Graafiset ohjeet: 7. SP:n kriisiviestintäohje: 22

23 LIITE 1: TILAAJAN MUISTILISTA Idean käsittely Miksi tapahtuma järjestetään? Onko tapahtuma toimintasuunnitelmassa? Mitkä ovat tapahtuman tavoitteet? Ovatko tavoitteet ajankohtaisia? Miten tapahtuma tukee partio-ohjelmaa? Kenelle tapahtuma järjestetään? Mitä riskejä tapahtuman onnistumisella/epäonnistumisella on Onko tapahtumalle tarvetta? Kannattaako se järjestää? Kyllä, tehdään toimeksianto Ei, jätetään toteuttamatta tai siirretään tulevaisuuteen Muista perustella päätös idean esittäjälle Toimeksiannon tekeminen Varmistetaan hankkeen onnistumisen edellytykset Otetaanko hankkeeseen mukaan kaikki tarvittavat tekijät? Onko hankkeella vastuuhenkilö? Pitääkö hänet pestata vai kuuluuko tehtävä nykyiseen pestiin? Tarvitaanko ohjausryhmä? Jos tarvitaan, niin millaiseen rooliin? Tarvitaanko työntekijän tuki? Mikä on pysyvän organisaation (minkä valiokunnan) tuki hankkeelle? Miten pysyvä organisaatio käsittelee hanketta sen etenemisen aikana? Projektisuunnitelman arviointi Onko projektisuunnitelma kokonaisuutena realistinen? Onko projektin tavoitteet huomioitu suunnitelmassa? Kuuluuko projektisuunnitelmaan lähtötilanteen kartoitus tms.? Kuuluuko projektisuunnitelmaan palautteen hankkiminen suunnitelmista esim. koeluvun, suunnitelmien arvioinnin tms. muodossa? Onko viestintävaliokunta tai vastaava toimihenkilö tarkastanut viestintäsuunnitelman Kuuluuko projektisuunnitelmaan tulosten lanseeraus, markkinointi, käyttöönotto tms.? Onko riskit arvioitu realistisesti Onko tekijöiden rekrytointi suunniteltu? Onko aikataulu realistinen? Onko kustannusarvio realistinen? Löytyvätkö kustannukset talousarviosta? Kuka hyväksyy lopputuloksen? Kuuluuko projektisuunnitelmaan tuloksen arviointi? Miten hankkeen etenemistä seurataan? 23

24 LIITE 2: OHJAUSRYHMÄN MUISTILISTA 1. Edustat Suomen Partiolaisia Ohjausryhmän jäsenenä edustat sitä tahoa, joka sinut on rekrytoinut mukaan. Muistathan että oman toiminnanalasi näkemykset nousevat esille ohjauksessa. 2. Perehdy riittävästi projektiin ja sen materiaaleihin. Toimeksianto kertoo, mitä projektin on tarkoitus tuottaa ja miksi, ja se on koko projektin ajan perustana projektille. Tehtäväsi on huolehtia, että projekti tekee sitä, mitä sen toimeksiannossa todetaan. Sinä et tee, projekti tekee. Projektisuunnitelma kertoo, miten projekti aikoo edetä. Tehtäväsi on tukea projektia realistisen ja tavoitteisiin johtavan projektisuunnitelman tuottamisessa ja toteuttamisessa. Suunnitelman etenemisen seuranta voi kertoa jo varhaisessa vaiheessa, meneekö projektilla hyvin vai onko sillä ongelmia. Ohjaustyhmän tehtävänä on kertoa projektin tilaajana toimivalle hallitukselle/valiokunnalle, jos projektilla on ongelmia. 3. Muista ohjausryhmän rooli Ohjausryhmä valvoo toimeksiannon ja projektisuunnitelman toteutumista. Projektisuunnitelman muuttamisesta päättää tilaajana toimiva valiokunta tai hallitus. Projekti päättää itse toiminnastaan näiden kahden suunnitelman antamissa raameissa. Vältä puuttumasta projektin päätettävissä olevaan työhön, ja anna projektille työrauha. Rohkene ottaa jo varhaisessa vaiheessa esille asiat, joissa projektilla on ongelmia tai eivät ole projektisuunnitelman mukaisia. Ohjausryhmä tekee päätökset konsensusperiaatteen mukaisesti, jos päätöksistä tai projektin toiminnasta projektisuunnitelman raameissa on erimielisyyttä, vie ohjausryhmä asian ratkaistavaksi projektin tilanneeseen valiokuntaan tai hallitukseen. Päätettäessä asioista sovitaan myös miten päätöksestä viestitään. Kaikkien on ymmärrettävä päätöksen sisältö ja sisällöstä on oltava yhteisymmärrys. 4. Hae näkemykset etukäteen ja kerro projektin etenemisestä Kun ohjausryhmän kokoukseen on tulossa merkittäviä päätöksiä tai hyväksyttäviä tuotoksia, huolehti siitä, että olet hankkinut riittävästi näkemyksiä ja palautetta esityksiin omalta toiminnanalaltasi ennen kokousta. Huolehdi projektin aikataulua hyväksyttäessä siitä, että palautteen hankkimiseen jää tarpeeksi aikaa. 5. Pidä toiminnanalasi ajan tasalla ja toimi palautteen välittäjänä Vastuullasi on myös huolehtia siitä, että valiokunnallasi/ryhmälläsi on riittävä tieto projektin etenemisestä niin, että henkilöt voivat ajoissa ottaa kantaa asioihin. Palaute ja ohjaus projektille omalta toiminnanalaltasi kulkevat sinun kauttasi. 6. Ylläpidät projektin hyvää ilmapiiriä Ohjausryhmä ja projekti työskentelevät yhdessä projektin onnistumiseksi. Projektilla on työrauha annetuissa rajoissa, mutta se on osa SP:n kokonaisuutta. 24

25 LIITE 3: PROJEKTIN IDEAPAPERI NÄKY PROJEKTIN TUOTOKSESTA MIKSI PROJEKTI OLISI TÄRKEÄ? KENELLE PROJEKTI TEHDÄÄN ELI KOHDERYHMÄ? MILLÄ AIKATAULULLA PROJEKTI TOTEUTETTAISIIN JA KUKA PROJEKTIN TOTEUTTAA? 25

26 LIITE 4: PROJEKTIN TOIMEKSIANTO Projektin nimi: Tilaaja: Esityspvm: Miksi projekti toteutetaan (Esim. strategia, teema, painopistealueet, saatu palaute, piirien toiveet, koetut ongelmat, tulevaisuudessa näköpiirissä olevat muutokset) Tavoite Kohderyhmä Miten tapahtuma/tuotos tukee partio-ohjelman toteutusta? Miten projektisuunnitelma tehdään? Miten ohjausryhmä kootaan? Kuka valmistelee talousarvion Projektin taloudellinen suuruusluokka Projektin alustava aikataulu ½ vuosi 1 vuosi 2 vuotta 2 vuotta Käynnistys ajankohta: kuu 20 Ketkä hankkeen toteutukseen osallistuvat? Vastuuhenkilö pysyvässä organisaatiossa ja keskustoimistolla Hyväksyjän merkinnät: 26

27 LIITE 5: PROJEKTISUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Näky Kuvaus projektin suunnitellusta tuloksesta. Miltä SP näyttää projektin jälkeen? 2. Taustaa Mitä strategiassa, toimintasuunnitelmassa ja toimeksiannossa on kirjattu projektista? Kappale sisältää myös kuvauksen projektin toiminnanalan nykytilanteesta. Tämä on erityisen tärkeä kehittämisprojekteissa ja julkaisuprojekteissa. 3. Projektin tavoite ja tuotokset Tähän kirjataan projektin tavoitteet ja tuotokset. Tuotokset pyritään kuvaamaan mahdollisimman tarkkaan, jotta suunnitelmasta selviää mitä projektissa ollaan todella tekemässä. Kappale sisältää myös kuvauksen projektin käyttämästä menetelmästä. 4. Sidosryhmät Mitkä tahot järjestössä ja järjestön ulkopuolella liittyvät projektiin? Nämä sisältävät projektin kumppanit, ja kohteet kuten osallistujat ja heidän vanhemmat. 5 Viestintä Projektin viestintäsuunnitelma liitetään tähän. Projektille tehdään monikanavainen viestintäsuunnitelma, johon kirjataan: 1. Viestinnän tavoitteet 2. Viestinnän kohderyhmät: Esim. osallistujat, lippukunnanjohtajat, osallistujien vanhemmat, SP:n pysyvä organisaatio, yhteistyötahot, suuri yleisö 3. Viestinnän kanavat: Ensisijaisiin ja toissijaisiin viestintäkanavat 4. Projektin markkinoinnilliset tarpeet: Tarvittavat faktat, kehyskertomus, avainviestit sekä perusviestit ja tunnus sekä logo 6. Riskit Projektin riskit kartoitetaan SWOT -taulukkoon ja se liitetään projektisuunnitelmaan. Riskeihin varautumisesta ja torjumisesta kirjoitetaan lyhyt toimenpidelista. 7. Organisaatio SP:n projekteissa on käytetty monenlaisia organisaatiomalleja. Projektin valitsemasta mallista piirretään taulukko projektisuunnitelmaan. 8. Projektin aikataulu ja päätöksentekopisteet Projektin aikataulu piirretään aikajanalle (aikajana, kalenteri tai GANTT-kaavio). Jana alkaa suunnittelusta ja päättyy projektin päättymiseen. Janalle merkitään kaikki olennaiset päätöksentekopisteet ja erityisesti ne hetket, jolloin toivotaan ohjausryhmältä, valiokunnalta tai hallitukselta ratkaisuja liittyen projektin toteuttamiseen. 9. Talousarvio Projektisuunnitelmaan liitetään projektin yleinen talousarvio, josta selviää projektin tulot pääpiirteittäin ja kulut kululajeittain vuositasolla. Tarkempi kuukausittainen talousarvio liitetään SP:n talousarvioon vuosittain ja sen käsittelee aina hallitus ja hyväksyy partioneuvosto. 27

28 10. Projektin seuranta ja ohjaaminen Projektin seurannasta ja ohjauksesta sovitaan projektiryhmän ja ohjausryhmän välillä. Sovitut asiat kirjataan projektisuunnitelmaan. Jokaisen projektin etenemistä seurataan ja tuotoksia arvioidaan. Päätöksentekopisteistä ja aikataulusta selviää projektin seurannan vähimmäisvaatimukset. Projektinjohtaja ja ohjaamisesta vastaava voivat halutessaan kirjata erillisen ohjaamisluvan, jolla sovitaan yhteiset pelisäännöt 11. Dokumentointi Dokumentointi sisältää kuvauksen siitä, miten projektin tuotokset dokumentoidaan. Tämä ei tarkoita vain kirjallista raportointia, vaan kappaleesta tulee selvitä myös miten tuotoksia hyödynnetään projektin päätyttyä ja kuka sekä miten tulokset otetaan käyttöön. 28

29 LIITE 6: SUURPROJEKTIEN TALOUDENHALLINNAN PERIAATTEET 1. Kriteerit SP:n rooli: mitä kiinteämpi osa tapahtuma on SP:n varsinaista toimintaa, sitä perustellumpaa on, että projektin talouden riskit kantaa SP sekä yli- että alijäämien osalta Ryhmän koko: mitä pienempi projekti, sitä suurempi merkitys ylijäämällä todennäköisesti on osallistujalle. Ylijäämän palauttaminen tai alijäämän periminen on myös helpompi toteuttaa käytännössä 2. Projektitalouden seurannan periaatteet Budjetointi: talousarvion hyväksyy SP:n hallitus. Valmistelussa projektia tukee SP:n taloustoiminnanala Maksaminen: (esim. kulukorvaukset) edellyttää hyväksymiskäytäntöä, joka määritellään projektisuunnitelmassa Laskuseurannasta vastaa projektin johto Maksuseurannasta vastaa SP:n talouspäällikkö Kirjanpidosta vastaa SP:n taloustoiminnanala ja projektin johto yhdessä 3. Suurleirit, Suurjuhla, Satahanka leirien koko: muutamasta sadasta useisiin tuhansiin SP:n rooli: tapahtumat ovat kiinteä osa SP:n varsinaista toimintaa, voimakas yhteys pysyvään organisaatioon Yli- ja alijäämä jää aina kokonaisuudessaan SP:lle. Järjestelyvastuun ollessa muulla partioorganisaatiolla voidaan erikseen neuvotella yli- ja alijäämän käsittelystä SP:n ja järjestävän organisaation kesken. Ylijäämän käytöstä päätetään normaalien vuosisuunnitteluprosessien myötä. Suurtapahtumat budjetoidaan myyntitoiminnan kuluja ja tuottoja lukuun ottamatta tavoitteena nollatulos. Myyntitoiminnalle voidaan asettaa varainhankinnallisia tavoitteita. Suurtapahtumien kirjanpidossa myyntitoiminnan tuotot ja kulut eritellään muusta toiminnasta. Suurtapahtumien budjetoinnissa huomioidaan riskivaraus, joka on tapahtuman riskeistä riippuen 0-5 % talousarvion loppusummasta. Toiminnallisiin riskeihin varaudutaan osallistumismaksusta päätettäessä. Myyntitoiminnan riskit kantaa SP. Partiotalon palvelut ja työpanos huomioidaan suurtapahtumien talousarviossa sen käyttöä vastaavalla määrällä. 4. Jamboreet Joukkueen todennäköinen koko: sadasta muutamaan tuhanteen leiripaikasta riippuen SP:n rooli: projektiorganisaatio on pitkäikäinen, mutta tilapäinen, osa SP:n organisaatiota, pysyvä luottamus- ja toimihenkilöorganisaatio tukee projektia koko sen elinkaaren Partiotalon hallinto- ja työvoimakulut budjetoidaan vastaamaan arvioituja todellisia kustannuksia Eri projektit työllistävät eri tavoin toimistoa, joten perusteltua on, että hallinto- ja työvoimakulujen kuluosuus projektin kustannuksista täsmätään todellista vastaavaksi projektin tilinpäätöksessä. Projektijohdolle on informoitava ennakoivasti merkittävistä poikkeamista talousarvioon verrattuna. Projektin talousarviossa huomioidaan riskivaraus (vararahasto), jonka suuruus voi vaihdella merkittävästi projektiin liittyvien riskien mukaan. Saadut avustukset merkitään aina ensimmäisenä kulutetuiksi Kaikki toteutuvat menot katetaan ensisijaisesti avustuksilla ja osallistumismaksun perusosalla ja vasta niiden loppuessa osallistumismaksun vararahasto-osalla Projektin ylijäämästä palautetaan toteutuneista osallistumismaksuista 3 % osuuden ylittävä osa ja peritään alijäämästä vastaava osa edellyttäen, että se ylittää osallistujaa kohden 20 :n rajan. 29

30 5. SP:n virallinen leirimatka, Explorer Belt, Rover Moot Ryhmän koko: kymmenestä muutamaan sataan SP:n rooli: rekrytoida projektin johtaja, hoitaa maksuliikenne, avustaa matkan järjestämisessä osallistujat maksavat projektin todelliset kustannukset, kustannukset, jotka tiedossa ennen matkaa Ei palautusta, jos palautettava määrä alle 20 euroa / osallistuja 30

31 31

32 SUOMEN PARTIOLAISET FINLANDS SCOUTER ry Töölönkatu 55, FI Helsinki, Finland tel Fax info@partio.fi

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno Valmistelu Suunnittelu ja organisointi Aloitus Toteutus Päätös Projektiidea, tarjous ja into tehdä! Valmentajan / ohjaavan opettajan nimeäminen Projektitiimin kokoaminen / roolit Sopimus toimeksiantajan

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

HEI, KUKA TUKEE LIPPUKUNTAA?

HEI, KUKA TUKEE LIPPUKUNTAA? HEI, KUKA TUKEE LIPPUKUNTAA? PIIRIMATERIAALIPAKETTI 2 TOSUN TUEKSI, lähetetty 7.4.2016 Lippukuntatuen uudistamistyöryhmä Suomen Partiolaiset Finlands Scouter Tulevaisuudessa meillä on vahvempia ja elinvoimaisempia

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Partiolippukunta Vihterä ry Toimintasuunnitelma 2016 Mahdollistamme alueen lapsille ja nuorille laadukasta ja mielekästä partiotoimintaa Yleistä toiminnasta Partiolippukunta Vihterä ry:n tarkoituksena

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Lippukunnanjohtajan. Tämän kortin omistaa:

Lippukunnanjohtajan. Tämän kortin omistaa: Lippukunnanjohtajan KOULUTTAUTUMISKORTTI Lippukunnanjohtajana olet vastuullisessa, mutta antoisassa pestissä. Tähän korttiin on koottu asioita, joiden osaaminen helpottaa työtäsi lippukunnanjohtajana.

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

Katsaus L-SP:n Kasvu-projektiin 3.11.2012

Katsaus L-SP:n Kasvu-projektiin 3.11.2012 Katsaus L-SP:n Kasvu-projektiin 3.11.2012 TAVOITE Kasvattaa Lounais-Suomen Partiopiirissä toimivien partiolaisten määrää 1.500:lla vuoteen 2015 mennessä. KEINOT Yhdessä lippukuntien kanssa etsitään keinot

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä:

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä: PÄÄTÖS 4.6.2004 dnro 4/011/2003 OM TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUSTA VALMISTELEVAN SUUNNITTELUHANKKEEN ASETTAMINEN Tausta ja tavoitteet Oikeusministeriö päätti asettaa hankkeen, jonka tehtävänä

Lisätiedot

PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS

PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS 10 KEYS TO SUCCESSFUL SOFTWARE PROJECT 1. Clear Vision 2. Stable, Complete, Written Requirements 3. Detailed User Interface Prototypes

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2005

TOIMINTASUUNNITELMA 2005 Partiolippukunta Susiveikot ry TOIMINTASUUNNITELMA 2005 Yleistä Partiolippukunta Susiveikot toimii vuonna 2005 Suomen Partiolaisten ohjelmaa toteuttaen. Vuoden päätapahtumana on lippukunnan kesäleiri,

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS Johtamisharjoituksen tavoitteet Johtamisharjoituksen eli ns. välitehtävän tarkoitus on antaa sinulle onnistunut kokemus johtamisesta partiossa. Harjoituksen

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro EU- ja kv-verkoston tapaaminen Kuntatalo 2.10.2013 Strategiajohtaja Jorma Valve, Espoon kaupunki Mikä on projektimalli? Projektimalli on projektimuotoisen

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan?

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Roolisi leirilippukunnanjohtajana (LLPKJ) tai leiriluotsina on äärimmäisen tärkeä Roihun onnistumisen kannalta. Näihin tärkeisiin rooleihin kohdistuu

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

Mikä on projekti? J Ä R J E S T Ö H A U T O M O. Matti Forsberg järjestökonsultti Järjestöhautomo Matti Forsberg

Mikä on projekti? J Ä R J E S T Ö H A U T O M O. Matti Forsberg järjestökonsultti Järjestöhautomo Matti Forsberg Mikä on projekti? järjestökonsultti Järjestöhautomo Hanke eli projekti aikataulutettu tietyillä panoksilla kestäviin tuloksiin pyrkivä tehtäväkokonaisuus sillä on oma projektiorganisaatio omat, juuri kyseistä

Lisätiedot

NÄIN SAAT LISÄÄ JOHTAJIA. Lätzä ja Petra 19.1.2012

NÄIN SAAT LISÄÄ JOHTAJIA. Lätzä ja Petra 19.1.2012 NÄIN SAAT LISÄÄ JOHTAJIA Lätzä ja Petra 19.1.2012 Missä mennään? Partiolaisten jäsenmäärä on laskenut rajusti muutamassa vuodessa Nyt SP:ssä jäseniä n. 55 000 Samanlaisella kehityksellä, 10 vuoden kuluttua

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

YHDENVERTAISEN TYÖLLISTÄMISEN ASIALLA jo VUODESTA 1889

YHDENVERTAISEN TYÖLLISTÄMISEN ASIALLA jo VUODESTA 1889 YHDENVERTAISEN TYÖLLISTÄMISEN ASIALLA jo VUODESTA 1889 Ilmiöitä ja kysymyksiä työn arjessa 1. Tarvitaanko kaikkeen töiden tekemiseen sataprosenttista työkykyä? 2. Mihin kaikkeen työaika tarkalleen kuluukaan?

Lisätiedot

Kulttuurituotanto projektina. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Kulttuurituotanto projektina. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Kulttuurituotanto projektina Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Tuotannon vaiheet (IDEA) tavoitteiden määrittely määrälliset, laadulliset, taloudelliset suunnittelu toteutus

Lisätiedot

VAHVAT, HYVINVOIVAT LIPPUKUNNAT

VAHVAT, HYVINVOIVAT LIPPUKUNNAT YHTEINEN TEHTÄVÄMME Partiokasvatuksen ansiosta yhä useammat lapset ja nuoret kasvavat tasapainoisiksi, vastuuntuntoisiksi, aktiivisiksi ja itsenäisiksi yhteisön jäseniksi SIKSI TAVOITTEENAMME ON: VAHVAT,

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Työnohjauksen mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa

Työnohjauksen mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa Työnohjauksen mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa Johdon työnohjaaja, KT Veijo Nivala Tampereen yliopisto/ Varhaiskasvatus Johtajuusfoorumi 3.4.2014 (Johdon) työnaohjauksen kontekstuaalinen mallinnos Elämisen

Lisätiedot

Näkökulmia sosiaalisen median hyödyntämiseen Lions-toiminnassa

Näkökulmia sosiaalisen median hyödyntämiseen Lions-toiminnassa Näkökulmia sosiaalisen median hyödyntämiseen Lions-toiminnassa Tausta Viestintätoimikunnan pj. MD-PRC Auvo Mäkinen ilmoitti puhelimessa 20.2.2011 LC Jyväskylä/Harjun Jouni Huotarille, että Lions-liitto

Lisätiedot

PRE /INFRA FIN BIM PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011

PRE /INFRA FIN BIM PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 PRE /INFRA FIN BIM PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 Pilotointi innovaatioprosessissa Tarpeet Ongelmat Idea Hanke Idea Hanke Ideat Idea Hanke Idea AP3 AP2 AP1 Käynnistys, Veturiyritys Pilotit Pilotit Tavoitteet Valmistelu

Lisätiedot

Hyvät hankintamenettelyt -kehityshanke. RT-ohjeiden päivitys / täydentäminen sekä ohjeiden käyttöönottoa tukevien työkalujen kehittäminen 20.10.

Hyvät hankintamenettelyt -kehityshanke. RT-ohjeiden päivitys / täydentäminen sekä ohjeiden käyttöönottoa tukevien työkalujen kehittäminen 20.10. Hyvät hankintamenettelyt -kehityshanke RT-ohjeiden päivitys / täydentäminen sekä ohjeiden käyttöönottoa tukevien työkalujen kehittäminen 20.10.2015 1 Taustaa Nykyiset hankintamenettelyjä koskevat RT-ohjeet

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 Nastapartion päätavoitteet vuonna 2015 Vahva lippukunta Tukea ja koulutusta kohdennetaan erityisesti yhdistystoiminnan kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Pestikulttuuri

Lisätiedot

Versopartion visio- ja strategia

Versopartion visio- ja strategia Suomen Vapaakirkon Nuoret ry Ehdotus SVN:n johtokunnalle 13.1.15ksi 1(5) Versopartion visio- ja strategia Taustaa Suomen Vapaakirkon Nuoret ry:n partiotoimikunta (PTK) on 2013 2014 suunnitellut toimintansa

Lisätiedot

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla SUUNNITTELU JA VALMENNUS TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMISEN ALOITUS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN SUUNNITELMA Työpaikka-analyysi

Lisätiedot

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan!

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Mitä, miksi ja kenelle? Tukee ja lisää viestinnän osaamista Tarjoaa käytännönläheisiä näkökulmia yliopiston viestinnän eri osa-alueisiin Jotta viestintä

Lisätiedot

Tausta- ja koulutusmateriaaleja: - kasvatustavoitekaavio - Johtajakansio - - toiminta.partio.fi - -

Tausta- ja koulutusmateriaaleja: - kasvatustavoitekaavio - Johtajakansio -  - toiminta.partio.fi -  - LUOTSIKOULUTUS Tarpoja-, samoaja-, vaeltajaluotsit Partiojohtajan peruskoulutus Tuntee 12-22-vuotiaiden nuorten maailmaa ja toimintatapaa Osaa ohjata, tukea ja motivoida 12-22-vuotiaita nuoria Tuntee 12-22-vuotiaiden

Lisätiedot

Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti. Toteutussuunnitelma

Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti. Toteutussuunnitelma 7.1.2014 Liite 1 Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti Toteutussuunnitelma Versio 0.2 7.1.2014 Jyväskylän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 2 (16) Sisällys Sisällys... 2 Dokumentin

Lisätiedot

Miksipä Benchmarking?

Miksipä Benchmarking? Esityksen sisälmykset Miksipä Benchmarking? 1. yleistä (so. korkealentoista) benchmarkingista 2. kokemuksia yhdestä yritelmästä TieVie-asiantuntijakoulutus Turun lähiseminaari 18.3.2005 Markku Ihonen Benchmarking

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

IT-projektitoiminnan riskien hallinta globaalissa ympäristössä. Projektiriskien valvonta ja ohjaus parhaat käytännöt

IT-projektitoiminnan riskien hallinta globaalissa ympäristössä. Projektiriskien valvonta ja ohjaus parhaat käytännöt IT-projektitoiminnan riskien hallinta globaalissa ympäristössä Projektiriskien valvonta ja ohjaus parhaat käytännöt Teppo Kuisma Ixonos Teknologiakonsultointi Oy Liiketoimintatarpeista toimivaksi järjestelmäksi

Lisätiedot

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen Jyväskylä 12.3.2008 Keskustelua vapaaehtoistoiminnasta ja yleishyödyllisyydestä YTT Juha Heikkala Yhdistyksen / järjestön toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen STRATEGINEN SUUNNITTELU Strategia:

Lisätiedot

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen Hyvä ylioppilaskuntatoimija, Liittokokousmateriaaleista järjestettiin lausuntokierros 21.9. 12.10. Lausunnot liittokokousmateriaaleista saatiin 15 jäsenyhteisöltä. Lausuntojen pohjalta liiton hallitus

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015.

Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015. Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n säännöt Hyväksytty piirin kokouksessa 19.10.2015. PRH hyväksynyt 8.12.2015. 1. Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry. Sen kotipaikka

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

OPISKELIJAN MUISTILISTA

OPISKELIJAN MUISTILISTA OPISKELIJAN MUISTILISTA Käsityön lukiodiplomi muodostuu käsityötuotteesta tai -teoksesta ja sen syntyä esittävästä portfoliosta. Käsityön lukiodiplomi on yhden lukiokurssin laajuinen kokonaisuus. Ennen

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

PROJEKTIN SUDENKUOPAT. f JOUNI HUOTARI PÄIVITETTY

PROJEKTIN SUDENKUOPAT. f JOUNI HUOTARI PÄIVITETTY PROJEKTIN SUDENKUOPAT f JOUNI HUOTARI PÄIVITETTY 18.1.2011 TEHTÄVÄ Mitä sudenkuoppia esiintyy projektin eri prosesseissa (vaiheissa)? Miten ne voitaisiin välttää? Jouni Huotari 19.3.2012 2 Sudenkuoppia

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Tavoitteena on, että vanhempia kutsutaan lippukunnan tapahtumiin. Tavoitteena on, että lippukuntaan perustetaan vanhempainneuvosto.

Tavoitteena on, että vanhempia kutsutaan lippukunnan tapahtumiin. Tavoitteena on, että lippukuntaan perustetaan vanhempainneuvosto. 1 Yleistä Partiolippukunta Lapin Kiehiset ja Kivekkäät toimii Sodankylän alueella ja kuuluu Lapin partiopiiriin. Taustayhteisönä toimii Sodankylän seurakunta. Lippukunta pitää sodankyläistä partioperinnettä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Omistaja Tyyppi Tiedoston nimi Turvaluokitus Kohderyhmä Turvaluokituskäytäntö --- SE/Pekka Järveläinen Projektisuunnitelma projektisuunnitelma_kielihallinto.doc

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja

Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston tehtävä ja tarkoitus 1. Koota palvelu- ja niitä lähellä olevilla aloilla työskenteleviä jäseniksi 2. Toimia palkka- ja työehtojen parantamiseksi

Lisätiedot

KUMPPANUUDET JA VARAINHANKINTA

KUMPPANUUDET JA VARAINHANKINTA KUVA Juha Mustonen KUMPPANUUDET JA VARAINHANKINTA Koulutusta piireille SP:n yhteiskuntasuhdevaliokunta POHDITKO PROJEKTIN TAI MUUN HANKINNAN TOTEUTTAMISTA KUMPPANEIDEN TUELLA? MITÄ SINUN TULISI TIETÄÄ

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUS OHJAAJAN OHJE

PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUS OHJAAJAN OHJE PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUS OHJAAJAN OHJE Hämeen Partiopiiri ry 2014 YLEISTÄ PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUKSESTA Partionjohtajan peruskoulutus tukee kaikkia vaeltajan ja aikuisen vastuulla olevia lippukunnan

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa Miun yhistys toimeenpanosuunnitelma 2015-2017 Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE Käsitelty ja täydennetty JANEn kokouksessa 6.10.2015 (Aikaisemmat vaiheet: JANEn kokouksen 28.8.2015 Learning

Lisätiedot

Mitä prosessissa kehitetään. Prosessin kehittäminen. Kehittämisen tavoitteita. Perusasioita kehittämisessä. Pohjana esim. CMM

Mitä prosessissa kehitetään. Prosessin kehittäminen. Kehittämisen tavoitteita. Perusasioita kehittämisessä. Pohjana esim. CMM Mitä prosessissa kehitetään Pohjana esim. CMM Prosessin kehittäminen Projektien hallinta Prosessin kuvaus, toimintaohjeet Laadunvarmistus Mentelmät Riskinhallinta Yms. Kehittämisen tavoitteita Tuotannon

Lisätiedot

Opinnäytetyön prosessikuvaus

Opinnäytetyön prosessikuvaus OPTISEN MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIO Opinnäytetyön prosessikuvaus Raportti, PAL hanke, TP 2.2 Versio: 13.8.08, tekniikan johtoryhmän hyväksymä. Harri Pikkarainen, Jani Sipola, Kemi-Tornion amk, tekniikka

Lisätiedot

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Kehittämisprosessi Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus Projektitoiminnan ulottuvuudet Johtamisjärjestelmä

Lisätiedot

Helena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi)

Helena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi) Helena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi) Valt. tri (viestintä), Certified Business Coach Pitkä kokemus viestinnän johtotehtävistä, konsultointiapua viestinnän suunnitteluun,

Lisätiedot

Työn ositusmalleista. Luennon tavoitteista. Motivointia. Walker Royce, Software Project Management, A Unified Framework

Työn ositusmalleista. Luennon tavoitteista. Motivointia. Walker Royce, Software Project Management, A Unified Framework Työn ositusmalleista Luennon tavoitteista Luennon sisällöstä Motivointia Lähteinä: Walker Royce, Software Project Management, A Unified Framework 1 Tavoitteista Luentojen jälkeen opiskelijan tulisi osata:

Lisätiedot

Yhdistyslaki pähkinän kuoressa. Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta?

Yhdistyslaki pähkinän kuoressa. Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta? Yhdistyslaki pähkinän kuoressa Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta? Yhdistyksen toimintaa säätelee Yhdistyslaki (26.5.1989/503) Tärkein yhdistyksiä ohjaava laki. Yhdistyksen kokous Ylin päätäntävalta

Lisätiedot

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaiset työnantajakäynnit työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaisten työnantajakäyntien opas julkaistu 6/2011 1 Sisältö Toimialakohtaisten työnantajakäyntien

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Tervetuloa Innokylään

Tervetuloa Innokylään Tervetuloa Innokylään Soteuttamo: Ihminen edellä asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen Merja Lyytikäinen ja Hanne Savolainen 21.3.2018 1 Innokylä lyhyesti Innokylä on kaikille avoin innovaatioyhteisö,

Lisätiedot

Hyvä hallintotapa - isännöitsijän ja puheenjohtajan yhteistyö

Hyvä hallintotapa - isännöitsijän ja puheenjohtajan yhteistyö Hyvä hallintotapa - isännöitsijän ja puheenjohtajan yhteistyö toimitusjohtaja Mikko Peltokorpi, Matinkylän Huolto Oy hallituksen puheenjohtaja, Suomen Isännöintiliitto ry Taloyhtiön toimielinten roolijako

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki Versio: 1.0 Tukipalveluyksikkö Pvm: 11.10.2007

Kankaanpään kaupunki Versio: 1.0 Tukipalveluyksikkö Pvm: 11.10.2007 1 PEREHDYTTÄMISEN MENETTELYOHJE TAVOITE JA TARKOITUS LAAJUUS VIITTEET Tällä menettelyohjeella varmistetaan että perehdyttäminen tukipalveluyksikössä suoritetaan sovitulla tavalla ja yhtenäisen käytännön

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004 1 2 Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa.. 04 Esitysluonnos Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokoukselle Riihimäellä.. 14 4 5 6 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelma Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelman työryhmä Vaasan keskussairaala, Vaasa 6.6.2011. Vähemmistökielinen lautakunta, päivitetty 10.2.2014.

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI 23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet ja niihin sisältyviä tehtäviä Tavoitteet Mitä tavoitteita kyseiseen

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

VIESTINTÄ PROJEKTISSA

VIESTINTÄ PROJEKTISSA VIESTINTÄ PROJEKTISSA JOUNI HUOTARI VIIMEISIN PÄIVITYS: 30.9.2010 1 POHDINTAA Miksi projektissa viestitään? Mitä tyypillisiä yleisiä ongelmia liittyy viestintään? Miten ongelmat voitaisiin ratkaista? Mitä

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot