SOCCAN TOIMINTAKERTOMUS 2012 JA KATSAUS VUOTEEN 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOCCAN TOIMINTAKERTOMUS 2012 JA KATSAUS VUOTEEN 2013"

Transkriptio

1 SOCCAN TOIMINTAKERTOMUS 2012 JA KATSAUS VUOTEEN

2 SISÄLLYS Katsaus tulevaan ja yhteenvetoa menneestä... 4 Asiakasosallisuus... 8 Vaikuttaminen Suurkaupunkiongelmat Maahanmuuttajatyö Tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen yhteistyörakenne Ammattikorkeakouluyhteistyö Lapset ja perheet Aikuiset Hyvän olon tila Yhteistutkiminen sosiaalityön menetelmäksi Peliklinikka Savuton pääkaupunkiseutu Viestintä Kansainvälinen toiminta Henkilöstö Talous Liitteet Johtokunnan jäsenet Soccan työntekijöiden jäsenyydet eri toimielimissä Osaamiskeskusjohtajien jäsenyydet eri toimielimissä Kooste Soccan verkostoista ja tapahtumista vuonna 2012 Julkaisuluettelo Kansainvälinen toiminta 2

3 SOCCA PÄHKINÄNKUORESSA Olemme pääkaupunkiseudun kuntien ja korkeakoulujen yhteinen sosiaalialan kehittämisen ja tutkimuksen verkosto organisaatio. Kokoamme kehittämiseen ammattilaiset, asiakkaat, tutkijat, opettajat ja opiskelijat. Kehitämme uusia työmenetelmiä, tuotamme sosiaalialaa koskevaa tietoa ja teemme käytäntöä hyödyttävää tutkimusta. Lisäksi välitämme pääkaupunkiseudulla tehtävän kehittämistyön tuloksia. Toimintamme pohjautuu sosiaalialan osaamiskeskuksia koskevaan lakiin ja asetukseen sekä pääkaupunkiseudulla solmittuun yhteistyösopimukseen. Sopimuskumppaneitamme ovat pääkaupunkiseudun kunnat, Helsingin yliopisto ja Metropolia Ammattikorkeakoulu. Muita kumppaneitamme ovat muun muassa muut alueen ammattikorkeakoulut ja järjestöt sekä valtakunnallinen sosiaalialan osaamiskeskusten verkosto. Toimintaamme ohjaa johtokunta, joka koostuu pääkaupunkiseudun kuntien, Helsingin yliopiston ja alueen ammattikorkeakoulujen edustajista sekä järjestöjen edustajasta. Osana Soccaa toimivat Heikki Waris instituutti ja Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö VKK Metro. Hallinnollisesti olemme osa Helsingin sosiaalivirastoa. Haluamme Soccan olevan paikka, joka tarjoaa pysyviä kehittämisverkostoja vaihtuvien hankkeiden sijasta jossa opitaan käytännöstä ja jaetaan käytännöllisiä ratkaisuja jossa etsitään ratkaisuja suurkaupunkialueen vakavimpiin sosiaalisiin ongelmiin jossa kokeillaan uusia tapoja kehittää sosiaalialan palveluja yhdessä asiakkaiden kanssa Soccassa kehittäminen, tutkiminen ja opetus muodostavat toisiinsa kiinnittyvän kokonaisuuden, minkä tuloksena sosiaalialan ja varhaiskasvatuksen asiantuntijuus ja osaaminen vahvistuvat. Tiivis oppilaitosyhteistyö varmistaa korkealaatuisen kehittämisen ja tulosten siirtymisen osaksi opetusta. Käytännön tarpeisiin vastaaminen on lähtökohtamme sekä lyhyemmille kehittämishankkeille että pysyvämmälle tiedonmuodostukselle. Kehitämme laajasti koko sosiaalialan kenttää lähes vauvasta vaariin eli lasten ja perheiden, aikuisten, vanhusten ja maahanmuuttajien palveluja sekä hyvinvoinnin edistämistä. Tunnuslukuja vuodelta 2012 Vakituisia työntekijöitä 8 ja 3 yliopiston työntekijää Heikki Waris instituutissa Hanketyöntekijöitä 15 ja Helsingin kaupungin rahoittamia tutkijasosiaalityöntekijöitä 5 Kokonaisbudjetti 2,2 milj. euroa Pysyviä kehittämisverkostoja 7 kpl Järjestimme yhteensä noin 180 tapahtumaa ja niihin osallistui yli henkilöä Verkkosivuillamme käyntejä oli vuodessa yhteensä , kävijöitä ja katsottuja sivuja

4 KATSAUS TULEVAAN JA YHTEENVETOA MENNEESTÄ Tämäkin kertomus tuo selvästi esiin sen, että me kaikki Soccassa työskentelevät olemme aikamoisia verkostojohtajia. Lähes kaikki mitä teemme koskee kaikkia pääkaupunkiseudun kuntia, lähes kaikessa on mukana yliopisto tai ammattikorkeakoulut ja sosiaalialan järjestöjä. Yhä useammin otamme hankkeisiimme mukaan myös asiakkaita. Syksyllä pidetyn kehittämispäivämme teemana olikin verkostojohtaminen, jota voi pitää kaikkien hankkeidemme kriittisenä menestystekijänä. Monien eri kumppaneiden kanssa työskentely on ennen kaikkea antoisaa, mutta myös vaativaa. Työkulttuureita on monenlaisia, sosiaalipalvelut on järjestetty eri tavoin eri kunnissa, työntekijöiden halu ja mahdollisuus kehittämistyöhön vaihtelee, eikä yhteisten päätöstenkään aikaansaaminen ole aina helppoa. Koko ajan eivät kaikki voi tuntea hyötyvänsä työstä yhtä paljon. Joskus mennään yhden kunnan vetämänä, sitten taas toisen, joskus ovat etualalla tutkimuksen intressit ja on aikoja, jolloin tärkeintä on vain saada kehittämistyö hyvin organisoitua. Miten milloinkin, mutta pitkällä tähtäyksellä uskomme kaikkien osapuolten hyötyvän yhteistyöstä. Pääkaupunkiseudun sosiaaliala kehittyy ja uudistuu, sosiaalialan tietopohja vahvistuu ja uudet sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat saavat vahvaan käytäntöyhteyteen perustuvaa opetusta. Toimintakertomus kertoo myös sen, miten laajalla sisältöalueella toimimme. Työmme koskee koko sosiaalialaa ja on jo vähän laajentunut myös yhteiselle alueelle terveydenhuollon kanssa. Monissa asioissa asiantuntemuksemme lepää vain yhden henkilön harteilla ja niissäkin asioissa, joissa tutkimus ja kehittämistyötä on tehty jo pitkään, on asiantuntemus paljolti vaihtuvien työntekijöiden varassa. Emme koskaan voikaan olla sosiaalialan osaamiskeskus siten, että kaikki asiantuntemus löytyy omasta organisaatiostamme. Kykymme toimia ja tukea kuntia perustuu siihen, että toimimme yhdessä muiden kanssa. Tukeudumme muihin sosiaalialan osaamiskeskuksiin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen ja moniin pääkaupunkiseudun tutkimus ja kehittämistahoihin ja tuomme kaiken tämän yhteisen osaamisen sosiaalialan ammattilaisten käyttöön pääkaupunkiseudulla. Toimintakertomuksestamme löytyykin monta hienoa esimerkkiä laajasta yhteistyöstä niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Heikki Waris instituutin ansiosta Soccassa on vahva sosiaalityön ammattikäytäntöjen tutkimus ja 10 vuoden aikana kehittynyt oma tutkimuskulttuurinsa. Haasteemme on edelleen saada tämä sosiaalityön käytäntötutkimus tukemaan laajaa ja strategisesti tärkeää kehittämistyötä. Toisin päin ilmaistuna voisi sanoa, että haluamme huolehtia siitä että tärkeiden uudistusprosessien tukena on myös käytäntötutkimusta. Menneenä vuonna olemmekin valmistelleet kaksi laaja hankekokonaisuutta Hyvän olon tila ja Kotona kokonainen elämä joissa molemmissa tehdään kunnianhimoista ja monitahoista ja kehittämistyötä. Molemmissa työskentelee myös tutkijasosiaalityöntekijä sosiaalityön käytäntötutkimusprofessorin ja Helsingin yliopiston vahvassa ohjauksessa. Emme voi koskaan liikaa ponnistella sen eteen, että pysyisimme vahvasti kiinni kuntalaisten ja kuntien todellisuudessa ja osaisimme siltä pohjalta asettaa työmme tavoitteet. Toimintakertomuksen liitteenä on yhteenvetoa erilaista verkostoista ja foorumeista, joihin olemme koonneet niin sosiaalialan ammattilaisia kuin asiakkaitakin. Näillä foorumeilla tieto kulkee kaikkiin suuntiin ja käydyt keskustelut 4

5 avaavat näkökulmia tutkimus ja kehittämistoimintaamme. Tarkoituksemme on myös vahvistaa yhteistyötä sosiaalipalveluiden johdon kanssa esimerkiksi hyödyntäen lastensuojelun, aikuissosiaalityön ja maahanmuuttoyksiköiden johdon säännöllisiä tapaamisia pääkaupunkiseudulla. Työtämme suuntavat myös sosiaali ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet ja kehittämis ja tutkimustoimintaa rahoittavien tahojen painotukset. Tämä tuo väistämättä pirstaleisuutta ja äkkikäännöksiäkin työhömme. Valitettavasti jouduimme syksyllä 2012 lopettamaan vuodesta 2005 alkaneen asunnottomuuden tutkimus ja kehittämistoiminnan kun Nimi ovessa hanke päättyi. Sen sijaan olemme taas vahvistamassa jo välillä uneen vaipunutta maahanmuuttajakysymysten kehittämistä. Molemmat ovat tärkeitä teemoja täällä pääkaupunkiseudulla, joiden soisi olevan lyhytaikaista hankerahoitusta vahvemmalla pohjalla. Vuosi 2012 oli meillä Viestinnän vuosi. Halusimme erityisen aktiivisesti tuoda esiin työmme tuloksia sosiaalialan osaamiskeskusten 10 vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Oman toiminnan tekeminen näkyväksi on ollut tarpeen myös siksi, että tutkimus ja kehittämistoiminnan rakenne ja rahoitus on ollut pohdittavana sosiaalihuoltolain ja sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämistä koskevan lainsäädännön valmistelun yhteydessä. Olemme myös halunneet täällä lähiympäristössämme tuoda esiin toimintaamme nyt kun isäntäorganisaatiomme Helsingin sosiaalivirasto on jäämässä historiaan, ja siinä yhteydessä myös Soccan hallinnollinen sijainti tulee uudelleen arvioitavaksi. Olemmekin saaneet näkyvyyttä työllemme tiedotusvälineissä ja pääkaupunkiseudun omissa julkaisuissa ja olemme myös saaneet vastaanottaa arvovaltaisia vieraita. Viestinnän vuoden jälkeen ehkäpä seuraava vuosi voisi olla työhyvinvoinnin vuosi. Vuoden 2013 aikana ratkaistaan myös Soccan hallinnollinen asema vuoden 2014 alusta lukien. Tätä varten kirkastetaan Soccan perustehtävää ja toiminnasta saatavia hyötyjä Syfo Oy:n koordinoimassa prosessissa, johon osallistuvat myös ruotsinkielinen osaamiskeskus FSKC ja Sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalitaito. Lisätietoja Pirjo Marjamäki, johtaja 5

6 Uusia aloitteita vuodelle 2013 Arviointitoiminnan vahvistaminen Suunnitteilla on muun muassa seuraavia asioita: Osallistumme Espoon Yhteisön Kulttuurilla osalliseksi hankkeen (KULO) arviointiin. KULO on nelivuotinen ( ) sosiaali ja terveysalan sekä kulttuurialan yhteistyöhanke, jonka päätavoitteena on ehkäistä nuorten, erityisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytymistä, tukea heidän kasvuaan osallisuuteen ja aktiiviseen kansalaisuuteen sekä vahvistaa heidän identiteettiään taiteen ja kulttuurin keinoin. Arvioinnin kohteena ovat hankkeen yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävät toimintatavat. Osallistumme THL:n vastuulla olevaan Sosiaalihuollon asiakastietojen katselmusta koskevaan kilpailutukseen yhteistyössä muiden osaamiskeskusten kanssa. Espoon perhe ja lähisuhdeväkivaltatoimintaan liittyvä arviointi, jota mahdollisesti tehdään myös muualla pääkaupunkiseudulla Osallistumme THL:n sosiaalitoimen aikuissosiaalityön vaiku avuusarvioinnin mahdolliseen jatkovaiheeseen osallistuminen. Hankkeessa on kehite y vaiku avuusmi areja kiinteäksi osaksi normaalia asiakastyön prosessia. Kotona kokonainen elämä: Kotona asuvan ikääntyneen arjen tukeminen ikääntyneen omista lähtökohdista käsin Etelä Suomen Kaste ohjelmasta on tarkoitus hakea rahoitusta pääkaupunkiseudun yhteiselle Kotona kokonainen elämä kehittämisohjelmalle Lisätietoja kohdassa Aikuiset Vanhemmuuden tuki Kaste-hanke Vuonna 2013 jatketaan vanhemmuuden tuen Kaste hankkeen valmistelua, joka keskittyy erityisesti haavoittuvissa olosuhteissa elävien perheiden vanhemmuuden tukemiseen. Keinona on monitoimijaisen verkoston toimintatapojen ja mallien vahvistaminen ja kehittäminen sekä yhteisöllisyyden ja vertaistuen kokoaminen perheiden tueksi ammattilaisten työn lisänä ja uutena työn kohteena. Lisätietoja kohdassa Lapset ja perheet Kotoutuminen Maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi tarvitaan valtakunnallisesti yhtenäistä ohjeistusta sekä ajantasaista työtä tukevaa tietoa. Yhtenä keinona tähän on työ ja elinkeinoministeriössä suunnitteilla oleva verkkokäsikirja kotoutumislain toimeenpanon tueksi, jonka kilpailutukseen Socca osallistuu vuonna

7 Alustavasti on suunniteltu myös valtakunnallista Kaste hakemusta yhdessä muiden osaamiskeskusten kanssa. Ideana oli kehittää tukea lastensuojelun työntekijöille, jotka työskentelevät monikulttuuristen perheiden kanssa. Lisätietoja kohdassa Maahanmuuttajatyö Pääkaupunkiseudun ruoanjakotutkimuksen jatkotyöskentely Uusi konkreettinen avaus on pääkaupunkiseudun ruoanjakotutkimuksen pohjalta suunniteltava yhteistyö, jonka pitkän aikavälin tavoitteena on luoda toimintakonsepteja köyhyyden torjumiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Pilottityöskentelyä on alustavasti suunniteltu Espoon kanssa. Lisätietoja kohdassa Suurkaupunkiongelmat 7

8 ASIAKASOSALLISUUS Asiakasosallisuus kehittymishaasteenamme kuvataan strategiassamme seuraavasti: Vahvistamme asiakasnäkökulmaa sosiaalialan palvelujen kehittämisessä. Kehitämme ja kokeilemme asiakasosallisuuden menetelmiä ja tarjoamme asiantuntemustamme kunnille ja sosiaalialan opetukseen. Olemme asiakaslähtöisiä omassa toiminnassamme ja kutsumme asiakkaita mukaan kaikkiin kehittämisprosesseihimme. Asiakasosallisuutta on edistetty monin eri tavoin vuonna 2012, ja tässä on muutamia kohokohtia. Vuonna 2012 järjestettiin Yhteistutkimisen päivät, joihin kokoontui kattava joukko päättäjiä ja lähes 60 työntekijää ja asiakasta työstämään sosiaalipalvelujen muutostarpeita. Työskentelyssä muotoiltiin hyvien sosiaalipalvelujen periaatteet ja samalla osallistujat tutustuivat yhteistutkimisen menetelmään. Läsnäoloa ja kohtaamista pidettiin tärkeimpänä hyviin palveluihin vaikuttavana asiana. Asiakastyö kohtaamisena reseptejä vastavuoroisuuteen opas julkaistiin Soccan Heikki Waris instituutin Sosiaalisen raportoinnin hankkeen lopputuotoksena. Kirjassa kerrotaan kohtaamisesta sosiaalityössä ja kirjan reseptit on tarkoitettu kaikille, jotka tekevät asiakastyötä, ovat asiakkaina, opiskelevat ja opettavat tai ovat muutoin kiinnostuneita asiakastyön vuorovaikutussuhteista. Oppaassa asiakkaat opastavat asiakastyön vuorovaikutustilanteissa omien kokemustensa pohjalta. Opasta on kiitelty esimerkiksi seuraavasti: Asiakastyö kohtaamisena oppaassa on olennaiset asiat pähkinänkuoressa ihmislähtöisellä tavalla. Tärkeä työväline jokaisen sosiaalialan ammattilaisen käteen. ; Aulikki Kananoja, ylisosiaalineuvos Haluaisin onnitella kirjoittajia siitä, että he ovat ilmaisseet monimutkaisia asioita yksinkertaisella, vaikuttavalla ja sensitiivisellä tavalla. Tällaista kirjaa todella tarvitaan sosiaalityössä ; Professori Irwin Epstein, New Yorkin City University (kommentti oppaan englanninkielisestä versiosta) Palvelumuotoilua olemme hyödyntäneet erityisesti Savuton pääkaupunkiseutu hankkeessa ja palvelumuotoiluprosessia ja sen menetelmiä on sovellettu myös muissa Soccan hankkeissa. Olennaista palvelumuotoilussa on ollut asiakasymmärryksen esiin saaminen ja palvelun kehittäminen muotoilun menetelmiä hyödyntäen. Palvelunmuotoilulla tähdätään toimintatavan todelliseen muutokseen käyttäjien tarpeista lähtien. Kokemustutkijat ovat olleet mukana opettamassa tulevia sosiaalityöntekijöitä ja he ovat myös osallistuneet useisiin moniin eri yhteistutkimisen prosesseihin. 8

9 Asiantuntijoina eikä asiakkaina palvelunkäyttäjien kokemuksia työharjoittelusta Soccassa Soccassa syksyn 2012 työharjoittelussa olleet palveluiden käyttäjät Peppi ja Pekka (nimi muutettu) kertovat omia kokemuksiaan siitä, miltä asiakasosallisuustoimintamme on heidän mielestään näyttänyt. Monipuolista kokemusten jakamista Pekka: Olen yhtä aikaa sosiaalipalvelujen käyttäjä ja työharjoittelussa Soccassa. Olen muun muassa konsultoinut sosiaalipalvelujen työntekijöitä ja opiskelijoita, osallistunut työpajoihin ja vaikuttanut niissä sekä kerännyt tietoa asiakasosallisuudesta(?). Olen kertonut omien kokemusteni pohjalta asiakasosallisuuden hyödyistä ja käytännön haasteista alan ammattilaisille, jotka ovat kiinnostuneita tuomaan asiakasnäkökulmaa vahvemmin omaan työhönsä. Peppi: Alusta asti tehtiin hyvin selväksi, ettemme olleet talossa asiakkaina, vaan asiantuntijoina. Ensin se tuntui minusta lähes liioittelulta ja olin epävarma, mutta viikkojen kuluessa olen omaksunut tuon näkemyksen ja saanut siitä ikään kuin suojakuoren itseni ja kokemustietoni väliin. Aiheen henkilökohtaisuus on kadonnut, koska eri tapahtumissa on aina sama hassu tunne siitä, että tilaisuuksiin osallistuvat työntekijät uskovat kuulevansa meiltä jotain tärkeää. Monien hankkeitten tiimoilta olemme käyneet kertomassa siitä, miten meidät saatiin alun perin mukaan omaan Sosiaalisen raportoinnin hankkeeseemme ja siitä on muotoutunutkin ehkä jonkinlainen ydinteema yhteistutkimisen lisäksi. Asiakastieto kiinnostaa ja sitä sovelletaan Pekka: Toiminta on minun silmissäni ollut positiivista. Soccalaiset haluavat kuulla asiakkaiden näkemystä palvelujen toimivuudesta ja ovat valmiita soveltamaan tätä työhönsä. Syksyn aikana olen nähnyt uusia palvelunkäyttäjiä järjestetyissä työpajoissa ja todistanut, että heidän osallistumisellaan on merkitystä työntekijöille. Henkilökohtaisesta kokemuksestani voin myös tehdä melko varman johtopäätöksen, että osallistumisella on ollut myös asiakkaille positiivinen vaikutus. Kun asiakkaat pääsevät vaikuttamaan, siitä hyötyy asiakas mutta myös työntekijälle tämä on tapa rikastuttaa näkemystään palvelurakenteista. Osallistuminen on ollut todellista eikä vain nimellistä Peppi: Yhteenvedoksi sanon vielä, että minusta osallistumisemme eri tilaisuuksiin ja juttuihin on ollut todellista eikä vain nimellistä. Esimerkiksi yhteistutkimisen päiviä saimme olla alusta asti rakentamassa. Toisinaan meiltä on ehkä odotettu jopa enemmän kuin mihin olen kokenut itselläni olevan annettavaakaan. Pekka: En usko, että sosiaalialan kehittäminen koskaan loppuu, sillä rakenteet muuttuvat jatkuvasti ympärillämme, vaatien näin jatkuvaa päivitystä. Asiakkaan ottaminen mukaan kehittämiseen on jo nyt toimiva muoto ja menettelytavan hyöty on selvä. 9

10 VAIKUTTAMINEN Strategiamme mukaan vaikuttaminen kehittymishaasteenamme tarkoittaa seuraavaa Kokoamme tietoa pääkaupunkiseudulta, jalostamme sitä ja teemme ehdotuksia siitä, mihin haasteisiin olisi hyvä tarttua. Huolehdimme omalta osaltamme sosiaalialan kehittämisen ja tutkimuksen asemasta pääkaupunkiseudulla. Lisäksi tarjoamme vaikuttamiskanavan valtakunnallisiin uudistuksiin ja välitämme pääkaupunkiseudun asiantuntemusta valtakunnalliseen kehittämiseen. Valtakunnallinen vaikuttaminen Sosiaalialan osaamiskeskusjohtajat ovat edustettuina kaikissa tärkeimmissä sosiaalihuollon tulevaisuutta koskevissa työryhmissä (liitteenä yhteenveto työryhmistä ja jäsenyyksistä) ja mahdollisuudet valtakunnalliseen vaikuttamiseen ovat erinomaisen hyvät. Tärkeimmät lienevät sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen sekä sosiaali ja terveyspalvelujen uudistamista linjaavan ns. Paratyöryhmän työ. Ensin mainitussa sosiaalialan osaamiskeskusjohtajien edustajana oli Marja Heikkilä Keski Suomesta ja jälkimmäisessä Tarja Kauppila Itä Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta, joiden panos työryhmien työssä on ollut merkittävä. Sosiaalihuoltolakityöryhmä jätti lakiehdotuksensa keväällä Koko edelliset kolme vuotta osaamiskeskukset kommentoivat ehdotuksia, tekivät taustatyötä ja järjestivät kuulemisia. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen onkin mitä tärkeintä koko alan kannalta ja osaamiskeskukset ovat valmiit olemaan mukana kaikissa niissä jatkotöissä, jotka lausuntokierroksen jälkeen käynnistyvät. Sosiaalialan osaamiskeskukset yhdessä Sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnetin kanssa haluavat muun muassa nostaa esiin ne tutkimustarpeet, johon uusi lainsäädäntö haastaa. Sosiaalialan tietoperusta ei vielä ole niin vahva, että esimerkiksi ammattikäytännöt voisivat uudistua niin kuin laki edellyttää. Sosiaalialan osaamiskeskukset pyrkivät vaikuttamaan siihen, että sosiaalihuoltolakiin sisältyisi vastaavanlaiset opetusta, tutkimusta ja kehittämistä koskevat säädökset kuin mitä terveydenhuollossa on, mutta siinä epäonnistuttiin. Perusteluksi esitettiin, että sosiaali ja terveydenhuollolle tulee yhteinen kehittämis ja tutkimusrakenne ja siitä säädetään palvelujen järjestämistä koskevassa laissa. Sosiaalialan osaamiskeskusjohtajat ja Sosnet valmistelivat kuitenkin yksityiskohtaiset pykäläehdotukset tutkimuksen ja opetukset rahoituksesta samanlaisella logiikalla kuin terveydenhuollosta on olemassa, ja olemme tarjonneet tätä ehdotusta aktiivisesti eri valmisteluvaiheissa. Palvelujen järjestämiseen liittyy kuitenkin niin suuria poliittisia ja alueellisia erimielisyyksiä, että lain valmistelu on edennyt hyvin vaivalloisesti ja siinä yhteydessä kehittämis ja tutkimusasiat eivät juuri ole päässeet asialistalle. Osaamiskeskukset ovat tuottaneet useita kirjallisia kannanottoja työryhmän käyttöön. Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan neuvottelukunta on säännöllisesti kokoontunut ja pyrkinyt luomaan valtakunnallista näkemystä sosiaalialan kysymyksistä. Soccan alueelta ei ole neuvottelukunnassa varsinaista jäsentä, mutta varajäsenenä on perhe ja sosiaalijohtaja Maritta Pesonen Vantaalta. Ruotsinkielisiä edustaa käytäntötutkimuksen professori Ilse Julkunen Helsingin yliopistosta. 10

11 Osaamiskeskusjohtajat kokoontuivat vuoden aikana peräti 11 kertaa useimmiten Soccassa, joista kaksi kertaa yhdessä yliopiston sosiaalityöverkosto Sosnetin kanssa. Kokousten yhteydessä on tavattu niin peruspalveluministeri Maria Guzenina Richardsonia kuin sosiaali ja terveysministeriön muuta johtoa, Kuntaliiton ja THL:n johtoa ja asiantuntijoita. Yksi kokouksista oli yhteinen perusterveydenhuollon yksikön johtajien kanssa, jossa tehtiin katsaus siitä, minkälaista yhteistyötä yksiköiden ja sosiaalialan osaamiskeskusten välillä eri puolilla maata on. THL:n kanssa on järjestetty teemakohtaisesti kokoontumisia esimerkiksi ikäihmisten palvelujen, lastensuojelun ja sosiaalihuollon tietohallinnon näkökulmasta ja pyritty systematisoimaan yhteistyötä. Osaamiskeskusjohtajat ovat olleet myös kuultavana eduskunnassa esimerkiksi varhaiskasvatuksen hallinnonalan siirtoa koskien. Johtajien vahvan yhteisen vaikuttamistyön lisäksi Soccan monet asiantuntijat ovat olleet mukana omaa aihealuettaan koskevassa valtakunnallisessa uudistamistyössä. Peruspalveluministeri Maria Guzenina Richardsonin asettaman lastensuojelun tilaa koskevan työryhmän käyttöön toimitettiin aineistoja ja valtakunnallisen ruoka apua koskevan tutkimuksen avulla on herätetty vilkas keskustelu köyhyydestä. Osallistuminen lainsäädännön valmisteluun ja keskustelun ylläpitäminen ja näkemysten kokoaminen omalla alueella jatkuu vuonna 2013 luultavasti yhtä vahvana. Esimerkkejä paikallisesta vaikuttamisesta Esimerkkejä paikallisesta vaikuttamisesta ovat lastensuojelunuorista koostuva Nuoret kehittäjät ryhmä, joka on jakanut laajasti näkemyksiään lastensuojelun kehittämistarpeista ja joka palkittiin muun muassa oikeusministeriön Demokratiapalkinnolla. Lisätietoja ryhmästä kohdassa Lapset ja perheet Syksyllä 2012 järjestetyt Yhteistutkimisen päivät olivat paitsi asiakasosallisuutta myös vahvaa paikallista vaikuttamista. Päiville kokoontui kattava joukko päättäjiä ja lähes 60 työntekijää ja asiakasta työstämään sosiaalipalvelujen muutostarpeita. Sosiaalityöntekijöiden ja asiakkaiden konkreettiset vaikuttamisen tavat olivat myös aiheena Sosiaalityön kehittämisen foorumissa toukokuussa Soccan työntekijät ovat myös monien työryhmien jäseniä ja vaikuttamista tehdään myös tällä tavoin (liitteenä luettelo Soccan henkilöstön jäsenyyksistä). Lisätietoja Pirjo Marjamäki, johtaja Liitteet Soccan työntekijöiden jäsenyydet eri toimielimissä ja osaamiskeskusjohtajien jäsenyydet eri toimielimissä 11

12 SUURKAUPUNKIONGELMAT Ratkaisujen etsiminen suurkaupunkiongelmiin on yksi strategiamme kehittymishaasteista. Se on kuvattu strategiassamme seuraavasti: Kehitämme työtapoja, joilla voi helpottaa suurkaupunkialueen sosiaalisia ongelmia. Haasteita ovat muun muassa asunnottomuus ja maahanmuuttajien kotouttaminen. Lasten, nuorten ja aikuisten palveluissa keskitymme teemoihin, jotka nousevat esille erityisesti suurkaupungissa. Tutkimme ja herätämme keskustelua suurkaupunki ilmiöistä kuten esimerkiksi kaupunkiköyhyydestä. Suurkaupunkiongelmia olemme vuonna 2012 ratkoneet asunnottomien palvelujen, pääkaupunkiseudun ruoanjakotutkimuksen ja kotouttamistyön kehittämisen avulla. Asunnottomien palvelujen kehittämisen Nimi ovessa -hanke Tekes rahoitteisessa Nimi ovessa kehittämishankkeessa edistettiin hankekumppaneiden asunto ensin periaatteisesti toimivia palveluita, jotka kohdentuivat sekä asunnottomuuden vähentämiseen että ennaltaehkäisemiseen. Hanke toimi vuosina Kesällä 2012 päättyneeseen hankkeeseen osallistuvat Espoon, Helsingin, Tampereen ja Vantaan kaupungit sekä Helsingin Diakonissalaitos, Silta valmennusyhdistys ja Vailla vakinaista asuntoa ry. Hanketta koordinoi Socca. Hanke oli osa valtakunnallista pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa (PAAVO I). Hankkeessa kehitettiin asunto ensin periaatteisia palveluita sekä luotiin hankkeen päättyessä asumissosiaalisen työn verkkokäsikirja Irti asunnottomuudesta, jossa kuvattiin hankkeeseen osallistuneiden kuntien ja järjestöjen asumispalveluja ja niissä tehtävää asumissosiaalista työtä. Käsikirja tarjoaa virikkeitä asunnottomuuden poistamiseksi tehtävään kehittämistyöhön. Hankkeen teemoja ja kehittämisprosessin vaiheita esiteltiin jo hankkeen aikana sivustolla sekä englanninkielisellä sivustolla Hankkeen keskeinen yhteiskehittämisen menetelmä oli kuntien ja hankekumppaneiden systemaattinen verkostotyö, jossa asiakasnäkökulmalla ja palveluiden käyttäjien kokemusasiantuntijuudella oli merkittävä rooli. Soccan tärkeitä rooleja olivat kehittämisen koordinointi, kehittämistyön tukena ja tulosten raportoinnin välineenä toimineen verkkosivuston luominen ja monipolvisen kehittämisprosessin tulosten tiivistäminen verkkokäsikirjan muotoon. Samoin Socca tarjosi uusia näkökulmia ilmiöön kansainvälisen tutkimusyhteistyön kautta. Hankkeessa tehtiin kansainvälistä yhteistyötä yhdysvaltalaisen Pathways to Housing organisaation kanssa. Hanke oli mukana myös viiden maan välisessä Housing First in Europe vertaisoppimisen hankkeessa, jossa vuosina vertailtiin maiden asunto ensin mallin mukaisia palveluja. Lisäksi hankkeen projektinjohtaja osallistui lukuisiin kansainvälisiin seminaareihin ja konferensseihin. 12

13 Hankkeen verkkosivujen ylläpito siirtyy Y säätiölle vuoden 2013 alusta lähtien. Tarkoituksena on, että sivusto toimii hankkeen viestintäkanavana ja samalla sen arvokas sisältö pystytään pitämään ajantasaisena. Hankkeen projektinjohtajana toimi Marko Kettunen ja erikoistutkijana Riitta Granfelt. Lisätietoja Kuka käy leipäjonossa? Pääkaupunkiseudun ruoanjakotutkimus Tutkimuksen tarkoituksena oli saada parempi kokonaiskuva pääkaupunkiseudun leipäjonoissa käyvistä ihmisistä, heidän kytkennöistään palvelujärjestelmään sekä ruoanjakotoiminnasta. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella ja lapsiperheiden ryhmähaastatteluilla. Tutkimus oli osa Itä Suomen yliopiston koordinoimaa valtakunnallista hanketta. Tutkimus täydentää aiemman ruoka apuun liittyvän tutkimustiedon aukkoja ja tarjoaa ensimmäistä kertaa systemaattisesti kerättyä kvantitatiivista tutkimustietoa alueen kolmen kunnan (Espoo, Helsinki ja Vantaa) ruoanjakelutoiminnasta. Kyselytutkimuksen tuloksia täydentävät lapsiperhehaastattelut on toteutettu asiakasosallisuuden näkökulmasta. Julkinen keskustelu leipäjonoista on tähän saakka perustunut enemmän mielikuviin ja irrallisiin havaintoihin kuin tutkimustietoon. Tämä tutkimus on tuonut julkisuuteen paitsi leipäjonoissa käyvien ihmisten koko kirjon, niin myös avun todellisen tarpeen. Tulosten esittelyn jälkeinen yhteiskunnallinen keskustelu on avannut areenan monitahoiselle yhteistyölle. Kuntien, valtion ja järjestöjen edustajat ovat ilmoittaneet halukkuutensa yhteistyölle, jossa Socca voi toimia avainasemassa koollekutsujana ja keskustelun ylläpitäjänä. Vuonna 2013 etsitään keinoja köyhyyden torjumiseksi palvelunkäyttäjien kanssa Pääkaupunkiseudun ruoanjakotutkimuksen jatkotyöskentelyn lähtökohdaksi vuonna 2013 otetaan leipäjonoissa käyvien ihmisten kokemukset. Tarkoituksena on pitkällä tähtäimellä rakentaa toimintakonsepteja köyhyyden torjumiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Työskentely näiden asioiden ratkaisemiseksi rakentuu systemaattiselle yhteistyölle palvelunkäyttäjien, kolmannen sektorin toimijoiden (ruoanjakopaikat), sosiaali ja terveysalan ammattilaisten ja päättäjien kanssa. Verkoston avainroolissa ovat palvelunkäyttäjät; heidän arkielämän selviytymiskeinonsa, elinolosuhteensa ja suhteensa palvelujärjestelmään. Tarkoituksena on löytää uusia konkreettisia ratkaisuja vähätuloisten ihmisten elämäntilanteiden parantamiseksi. Pilottityöskentelyä on alustavasti suunniteltu Espoon kanssa. 13

14 Tutkimuksesta vastasi tutkimustiimi, johon kuuluivat erikoistutkija Saija Turunen, tutkija Maria Ohisalo, projektiavustaja Vlada Petrovskaja ja erityissuunnittelija Anna Kaisa Tukiala. Loppuraportti Kuka käy leipäjonossa? Pääkaupunkiseudun ruoanjakotutkimuksen tuloksia. Saija Turunen, Maria Ohisalo, Vlada Petrovskaja ja Anna Kaisa Tukiala Soccan työpapereita 2012:1 Tuloksista on koottu myös video, joka löytyy osoitteesta Lisätietoja Saija Turunen, erikoistutkija 14

15 MAAHANMUUTTAJATYÖ Soccan maahanmuuttajatyön kehittämistä on tehty kolmena erillisenä työ ja elinkeinoministeriön rahoittamana toimeksiantona. Valtakunnallinen kotouttamisen verkosto- ja informaatio-ohjauksen malli Teimme esiselvityksen valtakunnallisen kotouttamisen verkosto ja informaatio ohjauksen tarpeesta ja toteuttamismahdollisuuksista. Selvitysraportissa ehdotetaan erityisen, kotouttamistyötä edistävän osaamiskeskuksen perustamista. Selvitys osoittaa, että nykyistä ohjausjärjestelmää täydentämään tarvitaan keskitettyä verkosto ja informaatio ohjausta. Varsinkin asiakaspalvelutyötä tekevät paikallistoimijat hyötyisivät selkeämmistä toiminta ohjeista ja ajankohtaisesta kotouttamistyöhön liittyvästä tiedosta. Tieto tulee saada kaikkien eri tasoilla toimivien kotouttamistyöhön osallistuvien käyttöön. Pilottiohjelma maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi Saimme tehtäväksemme levittää vuosina totutettujen ns. kuntapilottihankkeiden tuloksia sekä arvioida hankkeissa kehitettyjen mallien käytettävyyttä. Vuonna 2012 laadimme suunnitelman mallien yhtenevään muotoon kuvaamisesta, juurruttamisen arvioinnista ja tuotteistamisesta. Somaliasiain asiantuntijaryhmä Somaliasiain asiantuntijaryhmä edistää somalitaustaisten henkilöiden kotoutumista, ehkäisee syrjäytymistä sekä edistää eri väestöryhmien vuorovaikutusta ja yhdenvertaisuutta. Asiantuntijaryhmän asetti sisäministeriö ja vuoden 2012 alusta vastuuministeriönä on toiminut työ ja elinkeinoministeriö. Asiantuntijaryhmän toimikausi on huhtikuusta 2011 vuoden 2012 loppuun. Soccan maahanmuuttohankkeista vastaavan kehittämiskoordinaattori toimi vuoden 2012 ajan työ ja elinkeinoministeriön somaliasiain asiantuntijaryhmän asiantuntijasihteerinä. 15

16 Vuonna 2013 osallistumme kilpailutukseen sähköisestä käsikirjasta Osallistumme työ ja elinkeinoministeriön kilpailutukseen liittyen kotoutumislain sähköisen käsikirjan toteutukseen. Käsikirja liittyy kotouttamisen verkosto ohjauksen suunnitelman edistämiseen. Olemme myös hakeneet sosiaali ja terveysministeriöltä hakema rahoitusta kulttuurien välisen työn kehittämiseksi lastensuojelussa, mikä on myös osa verkosto ohjauksen suunnitelmaa. Jatkamme työ ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta kuntapilottihankkeiden levittämistä ja juurruttamista vuoden 2013 alkupuolella. Olemme alustavasti suunnitelleet valtakunnallista Kaste hakemusta yhdessä muiden osaamiskeskusten kanssa. Ideana oli kehittää tukea lastensuojelun työntekijöille, jotka työskentelevät monikulttuuristen perheiden kanssa. Lisätietoja Sari Hammar, kehittämiskoordinaattori Vlada Petrovskaja, projektiavustaja 16

17 TUTKIMUKSEN, KEHITTÄMISEN JA OPETUKSEN YHTEISTYÖRAKENNE Soccan painopiste on pysyvissä tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen yhteistyörakenteissa, joilla varmistetaan laadukas ja uudistuva opetus sekä käytäntötutkimuksen ja yhteisen kehittämistyön avulla tapahtuva sosiaalialan uudistuminen. Sosiaalityön käytäntötutkimus on toimintatapa, jossa asiakastyötä tekevät, asiakkaat, kokemusasiantuntijat, opiskelijat ja opettajat osallistuvat tutkimusprosesseihin. Pysyvä yhteistyörakenne muodostuu pysyvään sopimukseen perustuvasta yhteistyöstä yliopiston sosiaalityön oppiaineen kanssa sekä Heikki Waris instituutin käytäntötutkimuksen vakansseista. Myös pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö VKK Metron tavoitteena on luoda ja kehittää neljän pääkaupunkiseudun kaupungin yhteinen, pysyvä, verkostomainen kehittämistyön ja käytäntötutkimuksen rakenne. Pääkaupunkiseudun Praksis Käytännön opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta sosiaalityön asiakastyössä Vuoden 2012 alussa Aikuissosiaalityön Praksis ja Lastensuojelun Praksis yhdistettiin Pääkaupunkiseudun Praksikseksi. Pääkaupunkiseudun Praksiksen tavoitteena on yhdistää sosiaalityön käytännönopetus, asiakastyön tekeminen, tutkimus ja kehittäminen toisiaan rikastuttaviksi prosesseiksi, joiden avulla opitaan ja tuotetaan uutta tietoa asiakastyön käytännöistä. Praksiksen verkoston muodostavat Helsingin, Espoon ja Vantaan lastensuojelun ja aikuissosiaalityön toimipisteet, jotka tarjoavat sosiaalityön käytännön opetusta aidossa asiakastyön toimintaympäristössä. Praksis toimintaan on nimetty kuntien edustajiksi yhdyshenkilöt, joiden tehtävänä on oman kunnan tai alueen Praksis toiminnan koordinointi. Pääkaupunkiseudun Praksis on Soccan Heikki Waris instituutin ja Helsingin yliopiston sosiaalityön oppiaineen yhteistä toimintaa. Keväällä 2012 järjestimme Asiakastyön taidot opintojakson ensimmäistä kertaa yhdessä lastensuojelun ja aikuissosiaalityön toimijoiden kanssa. Opintojakson toteutus tarkoitti opetuksen suunnittelua, käytännön opetuksen järjestämistä ja tukemista, opetusta seminaareissa ja työpajoissa sekä pienryhmien vetämistä. Opintojakson lisäksi toimintaa yhdistävä tutkimisen ja kehittämisen kohde vuosina on asiakkaiden osallisuutta vahvistava alkuvaiheen asiakasprosessi. Lastensuojelussa vakiinnutettiin verkostoa ja aloitettiin kehittämis- ja tutkimusprosessi vuonna 2012 Lastensuojelun Praksis toiminnassa olemme vuoden 2012 aikana vakiinnuttaneet Praksis toimipisteiden verkostoa kehittämällä kuntien yhdyshenkilöiden roolia omassa kunnassa ja koko pääkaupunkiseudun toimijoiden verkostossa. Kuntien Praksisverkosto ja toimipistetapaamisia on ollut 17

18 yhteensä 23. Näillä tapaamisilla olemme pitäneet yllä opetuksen, tutkimuksen ja kehittämisen yhteyttä. Käynnistimme myös Yhteistä tutkimista ja kehittämistä lastensuojelutarpeen selvityksestä prosessin. Aihetta kehitetään työyhteisölähtöisesti toimipisteiden omien tarpeiden ja toiveiden mukaisesti yhdistämällä kehittämiseen Praksiksen kehittäjäsosiaalityöntekijän tekemää käytäntötutkimusta. Käytäntötutkimuksen menetelmä sosiaalityöntekijän ja asiakkaan yhteinen dialoginen arviointi tarjoaa osallistujille mahdollisuuden asiakasosallisuuden vahvistamiseen työssä ja sen kehittämisessä. Tutkimus on samalla kehittävän sosiaalityöntekijän ammatillinen lisensiaatintyö. Käytännön opetuksessa Praksiksen lastensuojelun kehittävä sosiaalityöntekijä osallistui Helsingin yliopiston sosiaalityön oppiaineen Asiakastyön taidot (K2) opintojakson lisäksi Sosiaalityön ammatilliset valmiudet (K3&4) opintojaksolle suunnittelemalla opetusta, opettamalla seminaareissa sekä vetämällä opiskelijoiden pienryhmää. Käytännön opettajina K2 ja K3&4 jaksoilla lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä on 2012 toiminut yhteensä 26 työntekijää ja 26 opiskelijaa 11:sta toimipisteessä. Kuntien työntekijöiden kokemuksia Lastensuojelun Praksis toiminnasta: Omassa toimipisteessä Praksis on virittänyt työyhteisöä omaa työtä arvioivaan työotteeseen (Kaipaisi) laajempaa nivomista strategiseen suunnitteluun ja johtamiseen ja tutkimusaiheiden liittämistä suunnitellusti myös siihen kokonaisuuteen Aikuissosiaalityössä perustettiin verkosto ja aloitettiin kehittämisprosessi vuonna 2012 Vuonna 2012 aloitimme verkostomaisen Praksis toiminnan rakentamisen pääkaupunkiseudun aikuissosiaalityössä sekä yhteistyön lastensuojelun Praksis toiminnan kanssa. Samalla suunnittelimme ja mallinsimme tapoja, joilla Praksis voi tukea aikuissosiaalityön käytännönopetukseen kytkeytyvää kehittämistä. Marraskuussa 2012 käynnistimme Yhteistä kehittämistä aikuissosiaalityöhön yhteiskehittämisprosessin, joka kytkeytyy asiakastyön taitojen käytännönopetukseen ja uudistamiseen asiakastyössä. Yhteiskehittäminen on aloitettu työpajoilla ja tiimikohtaisilla kehittämisprosesseilla. Järjestimme keväällä 2012 Asiakastyön taidot (K2) opintojakson ensimmäistä kertaa pääkaupunkiseudun verkostossa ja yhteistyössä lastensuojelun kanssa. Opiskelijoita oli kymmenen, seitsemässä eri aikuissosiaalityön toimipisteessä. Ammatilliset valmiudet opintojaksolla syyslukukaudella käytännönopettajia oli neljä, kolmessa eri aikuissosiaalityön toimipisteessä. Käytännönopettajina toimi vuonna 2012 yhteensä 12 aikuissosiaalityöntekijää ja noin 10 sosiaalityöntekijää tarjosi opiskelijalle mahdollisuuden havainnoida asiakastyötään. 18

19 Palautetta Praksis-toiminnasta Opiskelijoiden palautetta Asiakastyön taidot (K2) opintojaksolta: Yhteistyö opiskelijoiden kesken ja opettajien, soccalaisten, opiskelijoiden ja kaupungin työtekijöiden kesken oli myös hyvin tärkeää ja antoisaa. On hienoa nähdä sosiaalityöntekijöitä, jotka ovat ylpeitä ammatistaan ja yhteisöstään. Olisi hyvä, jos olisi vielä enemmän aikaa keskusteluun käytännönopettajan kanssa Käytännön opettajien palautetta Asiakastyön taidot (K2) opintojaksolta: Pidän opintojaksoa onnistuneena, koska opiskelija on saanut riittävästi tietoja asiakkaiden kohtaamisesta ja työskentelyalueista. Opintojakson aikana oli tutustunut paremmin sosiaalityön sisältöön ja saanut kokemusta asiakastyöstä sekä kehittänyt omia asiakastyön taitoja. Opiskelijan kanssa synkkasi loistavasti ja oli mukava tehdä töitä, mutta ohjeistuksessa ja raameissa on parantamisen varaa. Asiakkaiden palautetta Asiakastyön taidot (K2) opintojaksolta: (Opiskelijan kanssa työskentely tuntui) sujuvalta, mukavalta. Sain tästä paljon hyötyä, toisin kuin ensin ajattelin. 19

20 Vuonna 2013 Praksis-toiminnan määrittely laajenee ja sitä kehitetään edelleen Vuonna 2013 Praksis toiminnan määrittely laajenee. Jatkossa siihen sisältyvät yliopiston opintojaksot K1 K5, tutkimuksen tukiryhmätoiminta, käytännön opettaja koulutus ja pääkaupunkiseudun käytäntötutkimuksen päivät sekä yhteistoiminnalliset opetukseen sitoutuvat kehittämisprosessit työyhteisöissä. Vuonna 2013 jatketaan käytännön opetukseen kytkeytyviä kehittämis ja tutkimusprosesseja. Lastensuojelussa arvioimme toimipisteiden verkoston toimintaa ja jatkamme tutkimus ja kehittämistyötä Praksis työyhteisöjen kanssa. Keräämme tutkimusaineistoa sosiaalityöntekijän ja asiakkaan yhteisen arvioinnin menetelmällä työyhteisöissä tapahtuvan asiakasosallisuuden, lastensuojelutarpeen selvityksen ja suunnitelmallisen sosiaalityön kehittämisen tueksi. Tutkimus tuottaa tietoa asiakkaiden elämän ja lastensuojelun instituution suhteesta sekä työn vaikutuksista. Tutkimus ja kehittämistyön tuotoksia hyödynnetään käytännön opetuksessa. Aikuissosiaalityössä vahvistamme, laajennamme ja arvioimme oppimisverkostomaista toimintaa ja jatkamme yhteiskehittämisprosessia Asiakastyön taidot opintojakson käytännönopetuksen yhteydessä. Ryhdymme myös kuvaamaan Praksiksessa tehtävää aikuissosiaalityön kehittämistä uusilla pääkaupunkiseudun aikuissosiaalityön verkoston verkkosivuilla. Jatkamme Pääkaupunkiseudun Praksiksessa yhteistyön kehittämistä kuntatoimijoiden kanssa, kehitämme käytännönopetuksen asiakasprosessia asiakaslähtöisesti, tuomme opetukseen palvelunkäyttäjien osallisuutta tukevia elementtejä ja kytkemme siihen tutkimusta ja kehittämistä. Kokoamme myös Käytännön opetus asiakastyössä käsikirjaa. Lisätietoja Hanna Tulensalo, kehittävä sosiaalityöntekijä Tiina Mustonen, kehittävä sosiaalityöntekijä Ritva Poikela, lehtori, Helsingin yliopiston sosiaalityön oppiaine Laura Yliruka, johtava tutkijasosiaalityöntekijä Käytäntötutkimus Sosiaalityön käytäntötutkimuksella tarkoitetaan yhdessä Helsingin yliopiston sosiaalityön opetusja tutkimushenkilökunnan kanssa tehtävää sosiaalialan käytäntöihin liittyvää tutkimusta ja ammattikäytäntöjen ja työvälineiden kehittämistä. On tavallista, että opiskelijoilla on tässä toiminnassa keskeinen rooli he ovat sekä oppimassa kokeneemmilta kollegoilta tutkimus ja kehittämistaitoja, että jakamassa omia tuoreita näkökulmiaan ja kokemuksiaan, josta muut toimijat voivat saada uusia aiheita ajattelemiselleen. Käytäntötutkimuksessa on ajankohtaista rakentaa tieteidenvälistä vuoropuhelua ja tutkimusotteita sekä ottaa tutkimustyöhön asiakkaat mukaan niin sanottuina kokemusasiantuntijoina, eli infor 20

CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen

CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen 9.2.2012 CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen Kehrä tutkijasosiaalityöntekijä Tiina Muukkonen www.socca.fi/lastensuojelu

Lisätiedot

Yhteistä kehittämistä

Yhteistä kehittämistä Tule mukaan yhteisen oppimisen ja tutkimisen hetkiin! 1 Tavoitteet i i 1. Tehdä näkyväksi, jakaa ja kehittää aikuissosiaalityön osaamista ja asiakastyön taitoja (kohtaaminen, tilannearviotyö, dokumentointi,

Lisätiedot

Mitä teemme vuonna 2015?

Mitä teemme vuonna 2015? Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Mitä teemme vuonna 2015? 1 2 Tärkeimmät tehtävämme 2015 1.) Vuonna 2015 voimaan tuleva uusi lainsäädäntö tuo suuret muutospaineet sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Yhteenvetoa Pääkaupunkiseudun Praksis -toiminnasta 2012-2013/4.10.13 HT&TH

Yhteenvetoa Pääkaupunkiseudun Praksis -toiminnasta 2012-2013/4.10.13 HT&TH Pääkaupunkiseudun Praksis Käytännön opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta sosiaalityön asiakastyössä Yhteenvetoa Pääkaupunkiseudun Praksis -toiminnasta 2012-2013/4.10.13 HT&TH 1. Rakenne ja organisoituminen

Lisätiedot

Asiantuntijuuden vahvistaminen opetuksen, käytännön ja tutkimuksen avulla

Asiantuntijuuden vahvistaminen opetuksen, käytännön ja tutkimuksen avulla Asiantuntijuuden vahvistaminen opetuksen, käytännön ja tutkimuksen avulla Praksis sosiaalityöntekijä Tytti Sarika Hytti aikuissosiaalityö, Helsingin kaupunki 29.9.2014 Lahden aikuiskoulutuskeskus, Kirkkokatu

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Toimintakertomus 2013

Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus 2013 Vaikutamme siihen, että jokaisella ihmisellä pääkaupunkiseudulla olisi tasa-arvoiset edellytykset hyvään elämään. SOCCAN TOIMINTAKERTOMUS 2013 Sisällys Socca pähkinänkuoressa... 2

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Sosiaalinen raportointi ja tiedottaminen käytännön sosiaalityössä

Sosiaalinen raportointi ja tiedottaminen käytännön sosiaalityössä Sosiaalinen raportointi ja tiedottaminen käytännön sosiaalityössä SOSIAALINEN RAPORTOINTI RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN VÄLINEENÄ Sosiaalinen raportointi SORA Toiminta alkoi tammikuussa 2010, yliopisto lehtori

Lisätiedot

HEIKKI WARIS -INSTITUUTIN TAUSTAA

HEIKKI WARIS -INSTITUUTIN TAUSTAA HEIKKI WARIS -INSTITUUTIN TAUSTAA Käytännön, tutkimuksen ja opetuksen yhteistyön kehitysvaiheista: käytännön näkökulma Heikki Waris instituutin 10-vuotisjuhlaseminaari 09.09.2011 YM Aulikki Kananoja INSTITUUTTI

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Toimintakertomus 2011 ja katsaus tulevaan

Toimintakertomus 2011 ja katsaus tulevaan Toimintakertomus 2011 ja katsaus tulevaan Vaikutamme siihen, että jokaisella ihmisellä pääkaupunkiseudulla olisi tasa-arvoiset edellytykset hyvään elämään. Soccan toimintakertomus 2011 ja katsaus vuoteen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2013 Hyvä lukija Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2013 toimintaa. Kevään aikana mm. hankkeen

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Kivikon toimipisteen Sora-toiminta

Kivikon toimipisteen Sora-toiminta Tiedontuotantoa sosiaalisen raportoinnin kautta Kivikon toimipisteen Sora-toiminta Sosiaalityön kehittämisen 2. foorumi 10.5.2012 Sosiaalityöntekijät ja asiakkaat tiedon tuottajina ja vaikuttajina. Sosiaalityöntekijä

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Kaijus Varjonen, Espoon aikuisten sosiaalipallvelut, 2013 Tarvitsemme jotain uutta Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Espoon Kipinän toiminnan tavoitteet & tarkoitus 2013 Espoon Kipinän tavoitteena

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi - Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi Kokemustutkija & VTL Päivi Rissanen Erikoistutkija-kehittäjä & VTT Outi Hietala, 18.3.2015 1 Juuret

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ KOULUTUS TUTKIMUS "Yhteiskuntatieteiden laitoksen toiminta-ajatus kiinnittyy tiedeyliopistoperinteeseen, jossa

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, www.vasso.fi Tapio Häyhtiö 15.1.2015 Vasso kehittäjäorganisaationa 11 lakisääteistä alueellista

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS

VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS Aika: Torstai klo 15:00 17:00 Paikka: Helsingin yliopisto, Fabianinkatu 26, SH 405, 4. Krs. Jäsenet ja varajäsenet: Maritta Törrönen HY

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS

VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS Aika: Keskiviikko klo 16:00 18:00 Paikka: Helsingin yliopisto, Unioninkatu 40, Istuntosali Jäsenet ja varajäsenet: Maritta Törrönen HY

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Tutustuminen Kuvastin-menetelmään

Tutustuminen Kuvastin-menetelmään Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Tutustuminen Kuvastin-menetelmään Johtava tutkijasosiaalityöntekijä Laura Yliruka Socca 1 Mikä PKS-Praksiksen oppimisverkosto? 1/2 Pääkaupunkiseudun Praksiksessa

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

KEHITTÄMISPROJEKTIT. SISUKAS- projekti 2012 2016. SISUKAS-projektin visio ja päätavoite. Projektin henkilöstö

KEHITTÄMISPROJEKTIT. SISUKAS- projekti 2012 2016. SISUKAS-projektin visio ja päätavoite. Projektin henkilöstö SISUKAS-PROJEKTIN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 KEHITTÄMISPROJEKTIT Pääosa Pesäpuun kehittämistyöstä tapahtuu RAY:n rahoittamissa kehittämisprojekteissa. Projekteissa tapahtuva kehittämistyö ja Pesäpuun perustyö

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Loppuseminaari, 13.11.2013, Kuntatalo

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

YHDESSÄ ENEMMÄN Socomin strategia 2013-2015

YHDESSÄ ENEMMÄN Socomin strategia 2013-2015 YHDESSÄ ENEMMÄN Socomin strategia 2013-2015 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom S ocom on yksi maamme yhdestätoista sosiaalialan osaamiskeskuksesta. Socomin toimialueena ovat Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Lastensuojelun kehityssuuntia

Lastensuojelun kehityssuuntia Lastensuojelun kehityssuuntia Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen Lastensuojelun laatusuositus Julkaistiin toukokuussa 2014 yhdessä Suomen Kuntaliiton

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

AUNEN VALMISTELU SYKSY 2014

AUNEN VALMISTELU SYKSY 2014 AUNEN VALMISTELU SYKSY 2014 Työpaperi Laadittu taustamateriaaliksi tukemaan jatkotyön suunnittelua (ei siis ole valmis esitys) Rakentuu keväällä esitetyn alustavan ehdotuksen pohjalle Rakenne, teemojen

Lisätiedot

HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Anne Kinni

HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Anne Kinni HELSINGIN ASUMISNEUVONTA Anne Kinni HELSINGIN ASUMISNEUVONNAN TOIMINTAMALLI Asumisneuvonta on Helsingin Sosiaaliviraston asunnottomuutta ennaltaehkäisevää toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan erilaisiin

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU

MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU MONIKULTTUURINEN OSAAMISKESKUS KOTIPUU Toimintakertomus 2009 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Globaalin maailman muutokset heijastuvat myös Suomeen suuntautuvaan maahanmuuttoon. Talouskriisi on vähentänyt työperustaista

Lisätiedot

Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen.

Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Opinnäytetyön tekeminen hankkeessa on paras osa opintoja! Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Metropolian ROKOKO-hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot