SOCCAN TOIMINTAKERTOMUS 2012 JA KATSAUS VUOTEEN 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOCCAN TOIMINTAKERTOMUS 2012 JA KATSAUS VUOTEEN 2013"

Transkriptio

1 SOCCAN TOIMINTAKERTOMUS 2012 JA KATSAUS VUOTEEN

2 SISÄLLYS Katsaus tulevaan ja yhteenvetoa menneestä... 4 Asiakasosallisuus... 8 Vaikuttaminen Suurkaupunkiongelmat Maahanmuuttajatyö Tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen yhteistyörakenne Ammattikorkeakouluyhteistyö Lapset ja perheet Aikuiset Hyvän olon tila Yhteistutkiminen sosiaalityön menetelmäksi Peliklinikka Savuton pääkaupunkiseutu Viestintä Kansainvälinen toiminta Henkilöstö Talous Liitteet Johtokunnan jäsenet Soccan työntekijöiden jäsenyydet eri toimielimissä Osaamiskeskusjohtajien jäsenyydet eri toimielimissä Kooste Soccan verkostoista ja tapahtumista vuonna 2012 Julkaisuluettelo Kansainvälinen toiminta 2

3 SOCCA PÄHKINÄNKUORESSA Olemme pääkaupunkiseudun kuntien ja korkeakoulujen yhteinen sosiaalialan kehittämisen ja tutkimuksen verkosto organisaatio. Kokoamme kehittämiseen ammattilaiset, asiakkaat, tutkijat, opettajat ja opiskelijat. Kehitämme uusia työmenetelmiä, tuotamme sosiaalialaa koskevaa tietoa ja teemme käytäntöä hyödyttävää tutkimusta. Lisäksi välitämme pääkaupunkiseudulla tehtävän kehittämistyön tuloksia. Toimintamme pohjautuu sosiaalialan osaamiskeskuksia koskevaan lakiin ja asetukseen sekä pääkaupunkiseudulla solmittuun yhteistyösopimukseen. Sopimuskumppaneitamme ovat pääkaupunkiseudun kunnat, Helsingin yliopisto ja Metropolia Ammattikorkeakoulu. Muita kumppaneitamme ovat muun muassa muut alueen ammattikorkeakoulut ja järjestöt sekä valtakunnallinen sosiaalialan osaamiskeskusten verkosto. Toimintaamme ohjaa johtokunta, joka koostuu pääkaupunkiseudun kuntien, Helsingin yliopiston ja alueen ammattikorkeakoulujen edustajista sekä järjestöjen edustajasta. Osana Soccaa toimivat Heikki Waris instituutti ja Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö VKK Metro. Hallinnollisesti olemme osa Helsingin sosiaalivirastoa. Haluamme Soccan olevan paikka, joka tarjoaa pysyviä kehittämisverkostoja vaihtuvien hankkeiden sijasta jossa opitaan käytännöstä ja jaetaan käytännöllisiä ratkaisuja jossa etsitään ratkaisuja suurkaupunkialueen vakavimpiin sosiaalisiin ongelmiin jossa kokeillaan uusia tapoja kehittää sosiaalialan palveluja yhdessä asiakkaiden kanssa Soccassa kehittäminen, tutkiminen ja opetus muodostavat toisiinsa kiinnittyvän kokonaisuuden, minkä tuloksena sosiaalialan ja varhaiskasvatuksen asiantuntijuus ja osaaminen vahvistuvat. Tiivis oppilaitosyhteistyö varmistaa korkealaatuisen kehittämisen ja tulosten siirtymisen osaksi opetusta. Käytännön tarpeisiin vastaaminen on lähtökohtamme sekä lyhyemmille kehittämishankkeille että pysyvämmälle tiedonmuodostukselle. Kehitämme laajasti koko sosiaalialan kenttää lähes vauvasta vaariin eli lasten ja perheiden, aikuisten, vanhusten ja maahanmuuttajien palveluja sekä hyvinvoinnin edistämistä. Tunnuslukuja vuodelta 2012 Vakituisia työntekijöitä 8 ja 3 yliopiston työntekijää Heikki Waris instituutissa Hanketyöntekijöitä 15 ja Helsingin kaupungin rahoittamia tutkijasosiaalityöntekijöitä 5 Kokonaisbudjetti 2,2 milj. euroa Pysyviä kehittämisverkostoja 7 kpl Järjestimme yhteensä noin 180 tapahtumaa ja niihin osallistui yli henkilöä Verkkosivuillamme käyntejä oli vuodessa yhteensä , kävijöitä ja katsottuja sivuja

4 KATSAUS TULEVAAN JA YHTEENVETOA MENNEESTÄ Tämäkin kertomus tuo selvästi esiin sen, että me kaikki Soccassa työskentelevät olemme aikamoisia verkostojohtajia. Lähes kaikki mitä teemme koskee kaikkia pääkaupunkiseudun kuntia, lähes kaikessa on mukana yliopisto tai ammattikorkeakoulut ja sosiaalialan järjestöjä. Yhä useammin otamme hankkeisiimme mukaan myös asiakkaita. Syksyllä pidetyn kehittämispäivämme teemana olikin verkostojohtaminen, jota voi pitää kaikkien hankkeidemme kriittisenä menestystekijänä. Monien eri kumppaneiden kanssa työskentely on ennen kaikkea antoisaa, mutta myös vaativaa. Työkulttuureita on monenlaisia, sosiaalipalvelut on järjestetty eri tavoin eri kunnissa, työntekijöiden halu ja mahdollisuus kehittämistyöhön vaihtelee, eikä yhteisten päätöstenkään aikaansaaminen ole aina helppoa. Koko ajan eivät kaikki voi tuntea hyötyvänsä työstä yhtä paljon. Joskus mennään yhden kunnan vetämänä, sitten taas toisen, joskus ovat etualalla tutkimuksen intressit ja on aikoja, jolloin tärkeintä on vain saada kehittämistyö hyvin organisoitua. Miten milloinkin, mutta pitkällä tähtäyksellä uskomme kaikkien osapuolten hyötyvän yhteistyöstä. Pääkaupunkiseudun sosiaaliala kehittyy ja uudistuu, sosiaalialan tietopohja vahvistuu ja uudet sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat saavat vahvaan käytäntöyhteyteen perustuvaa opetusta. Toimintakertomus kertoo myös sen, miten laajalla sisältöalueella toimimme. Työmme koskee koko sosiaalialaa ja on jo vähän laajentunut myös yhteiselle alueelle terveydenhuollon kanssa. Monissa asioissa asiantuntemuksemme lepää vain yhden henkilön harteilla ja niissäkin asioissa, joissa tutkimus ja kehittämistyötä on tehty jo pitkään, on asiantuntemus paljolti vaihtuvien työntekijöiden varassa. Emme koskaan voikaan olla sosiaalialan osaamiskeskus siten, että kaikki asiantuntemus löytyy omasta organisaatiostamme. Kykymme toimia ja tukea kuntia perustuu siihen, että toimimme yhdessä muiden kanssa. Tukeudumme muihin sosiaalialan osaamiskeskuksiin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen ja moniin pääkaupunkiseudun tutkimus ja kehittämistahoihin ja tuomme kaiken tämän yhteisen osaamisen sosiaalialan ammattilaisten käyttöön pääkaupunkiseudulla. Toimintakertomuksestamme löytyykin monta hienoa esimerkkiä laajasta yhteistyöstä niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Heikki Waris instituutin ansiosta Soccassa on vahva sosiaalityön ammattikäytäntöjen tutkimus ja 10 vuoden aikana kehittynyt oma tutkimuskulttuurinsa. Haasteemme on edelleen saada tämä sosiaalityön käytäntötutkimus tukemaan laajaa ja strategisesti tärkeää kehittämistyötä. Toisin päin ilmaistuna voisi sanoa, että haluamme huolehtia siitä että tärkeiden uudistusprosessien tukena on myös käytäntötutkimusta. Menneenä vuonna olemmekin valmistelleet kaksi laaja hankekokonaisuutta Hyvän olon tila ja Kotona kokonainen elämä joissa molemmissa tehdään kunnianhimoista ja monitahoista ja kehittämistyötä. Molemmissa työskentelee myös tutkijasosiaalityöntekijä sosiaalityön käytäntötutkimusprofessorin ja Helsingin yliopiston vahvassa ohjauksessa. Emme voi koskaan liikaa ponnistella sen eteen, että pysyisimme vahvasti kiinni kuntalaisten ja kuntien todellisuudessa ja osaisimme siltä pohjalta asettaa työmme tavoitteet. Toimintakertomuksen liitteenä on yhteenvetoa erilaista verkostoista ja foorumeista, joihin olemme koonneet niin sosiaalialan ammattilaisia kuin asiakkaitakin. Näillä foorumeilla tieto kulkee kaikkiin suuntiin ja käydyt keskustelut 4

5 avaavat näkökulmia tutkimus ja kehittämistoimintaamme. Tarkoituksemme on myös vahvistaa yhteistyötä sosiaalipalveluiden johdon kanssa esimerkiksi hyödyntäen lastensuojelun, aikuissosiaalityön ja maahanmuuttoyksiköiden johdon säännöllisiä tapaamisia pääkaupunkiseudulla. Työtämme suuntavat myös sosiaali ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet ja kehittämis ja tutkimustoimintaa rahoittavien tahojen painotukset. Tämä tuo väistämättä pirstaleisuutta ja äkkikäännöksiäkin työhömme. Valitettavasti jouduimme syksyllä 2012 lopettamaan vuodesta 2005 alkaneen asunnottomuuden tutkimus ja kehittämistoiminnan kun Nimi ovessa hanke päättyi. Sen sijaan olemme taas vahvistamassa jo välillä uneen vaipunutta maahanmuuttajakysymysten kehittämistä. Molemmat ovat tärkeitä teemoja täällä pääkaupunkiseudulla, joiden soisi olevan lyhytaikaista hankerahoitusta vahvemmalla pohjalla. Vuosi 2012 oli meillä Viestinnän vuosi. Halusimme erityisen aktiivisesti tuoda esiin työmme tuloksia sosiaalialan osaamiskeskusten 10 vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Oman toiminnan tekeminen näkyväksi on ollut tarpeen myös siksi, että tutkimus ja kehittämistoiminnan rakenne ja rahoitus on ollut pohdittavana sosiaalihuoltolain ja sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämistä koskevan lainsäädännön valmistelun yhteydessä. Olemme myös halunneet täällä lähiympäristössämme tuoda esiin toimintaamme nyt kun isäntäorganisaatiomme Helsingin sosiaalivirasto on jäämässä historiaan, ja siinä yhteydessä myös Soccan hallinnollinen sijainti tulee uudelleen arvioitavaksi. Olemmekin saaneet näkyvyyttä työllemme tiedotusvälineissä ja pääkaupunkiseudun omissa julkaisuissa ja olemme myös saaneet vastaanottaa arvovaltaisia vieraita. Viestinnän vuoden jälkeen ehkäpä seuraava vuosi voisi olla työhyvinvoinnin vuosi. Vuoden 2013 aikana ratkaistaan myös Soccan hallinnollinen asema vuoden 2014 alusta lukien. Tätä varten kirkastetaan Soccan perustehtävää ja toiminnasta saatavia hyötyjä Syfo Oy:n koordinoimassa prosessissa, johon osallistuvat myös ruotsinkielinen osaamiskeskus FSKC ja Sosiaalialan osaamiskeskus Sosiaalitaito. Lisätietoja Pirjo Marjamäki, johtaja 5

6 Uusia aloitteita vuodelle 2013 Arviointitoiminnan vahvistaminen Suunnitteilla on muun muassa seuraavia asioita: Osallistumme Espoon Yhteisön Kulttuurilla osalliseksi hankkeen (KULO) arviointiin. KULO on nelivuotinen ( ) sosiaali ja terveysalan sekä kulttuurialan yhteistyöhanke, jonka päätavoitteena on ehkäistä nuorten, erityisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytymistä, tukea heidän kasvuaan osallisuuteen ja aktiiviseen kansalaisuuteen sekä vahvistaa heidän identiteettiään taiteen ja kulttuurin keinoin. Arvioinnin kohteena ovat hankkeen yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävät toimintatavat. Osallistumme THL:n vastuulla olevaan Sosiaalihuollon asiakastietojen katselmusta koskevaan kilpailutukseen yhteistyössä muiden osaamiskeskusten kanssa. Espoon perhe ja lähisuhdeväkivaltatoimintaan liittyvä arviointi, jota mahdollisesti tehdään myös muualla pääkaupunkiseudulla Osallistumme THL:n sosiaalitoimen aikuissosiaalityön vaiku avuusarvioinnin mahdolliseen jatkovaiheeseen osallistuminen. Hankkeessa on kehite y vaiku avuusmi areja kiinteäksi osaksi normaalia asiakastyön prosessia. Kotona kokonainen elämä: Kotona asuvan ikääntyneen arjen tukeminen ikääntyneen omista lähtökohdista käsin Etelä Suomen Kaste ohjelmasta on tarkoitus hakea rahoitusta pääkaupunkiseudun yhteiselle Kotona kokonainen elämä kehittämisohjelmalle Lisätietoja kohdassa Aikuiset Vanhemmuuden tuki Kaste-hanke Vuonna 2013 jatketaan vanhemmuuden tuen Kaste hankkeen valmistelua, joka keskittyy erityisesti haavoittuvissa olosuhteissa elävien perheiden vanhemmuuden tukemiseen. Keinona on monitoimijaisen verkoston toimintatapojen ja mallien vahvistaminen ja kehittäminen sekä yhteisöllisyyden ja vertaistuen kokoaminen perheiden tueksi ammattilaisten työn lisänä ja uutena työn kohteena. Lisätietoja kohdassa Lapset ja perheet Kotoutuminen Maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi tarvitaan valtakunnallisesti yhtenäistä ohjeistusta sekä ajantasaista työtä tukevaa tietoa. Yhtenä keinona tähän on työ ja elinkeinoministeriössä suunnitteilla oleva verkkokäsikirja kotoutumislain toimeenpanon tueksi, jonka kilpailutukseen Socca osallistuu vuonna

7 Alustavasti on suunniteltu myös valtakunnallista Kaste hakemusta yhdessä muiden osaamiskeskusten kanssa. Ideana oli kehittää tukea lastensuojelun työntekijöille, jotka työskentelevät monikulttuuristen perheiden kanssa. Lisätietoja kohdassa Maahanmuuttajatyö Pääkaupunkiseudun ruoanjakotutkimuksen jatkotyöskentely Uusi konkreettinen avaus on pääkaupunkiseudun ruoanjakotutkimuksen pohjalta suunniteltava yhteistyö, jonka pitkän aikavälin tavoitteena on luoda toimintakonsepteja köyhyyden torjumiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Pilottityöskentelyä on alustavasti suunniteltu Espoon kanssa. Lisätietoja kohdassa Suurkaupunkiongelmat 7

8 ASIAKASOSALLISUUS Asiakasosallisuus kehittymishaasteenamme kuvataan strategiassamme seuraavasti: Vahvistamme asiakasnäkökulmaa sosiaalialan palvelujen kehittämisessä. Kehitämme ja kokeilemme asiakasosallisuuden menetelmiä ja tarjoamme asiantuntemustamme kunnille ja sosiaalialan opetukseen. Olemme asiakaslähtöisiä omassa toiminnassamme ja kutsumme asiakkaita mukaan kaikkiin kehittämisprosesseihimme. Asiakasosallisuutta on edistetty monin eri tavoin vuonna 2012, ja tässä on muutamia kohokohtia. Vuonna 2012 järjestettiin Yhteistutkimisen päivät, joihin kokoontui kattava joukko päättäjiä ja lähes 60 työntekijää ja asiakasta työstämään sosiaalipalvelujen muutostarpeita. Työskentelyssä muotoiltiin hyvien sosiaalipalvelujen periaatteet ja samalla osallistujat tutustuivat yhteistutkimisen menetelmään. Läsnäoloa ja kohtaamista pidettiin tärkeimpänä hyviin palveluihin vaikuttavana asiana. Asiakastyö kohtaamisena reseptejä vastavuoroisuuteen opas julkaistiin Soccan Heikki Waris instituutin Sosiaalisen raportoinnin hankkeen lopputuotoksena. Kirjassa kerrotaan kohtaamisesta sosiaalityössä ja kirjan reseptit on tarkoitettu kaikille, jotka tekevät asiakastyötä, ovat asiakkaina, opiskelevat ja opettavat tai ovat muutoin kiinnostuneita asiakastyön vuorovaikutussuhteista. Oppaassa asiakkaat opastavat asiakastyön vuorovaikutustilanteissa omien kokemustensa pohjalta. Opasta on kiitelty esimerkiksi seuraavasti: Asiakastyö kohtaamisena oppaassa on olennaiset asiat pähkinänkuoressa ihmislähtöisellä tavalla. Tärkeä työväline jokaisen sosiaalialan ammattilaisen käteen. ; Aulikki Kananoja, ylisosiaalineuvos Haluaisin onnitella kirjoittajia siitä, että he ovat ilmaisseet monimutkaisia asioita yksinkertaisella, vaikuttavalla ja sensitiivisellä tavalla. Tällaista kirjaa todella tarvitaan sosiaalityössä ; Professori Irwin Epstein, New Yorkin City University (kommentti oppaan englanninkielisestä versiosta) Palvelumuotoilua olemme hyödyntäneet erityisesti Savuton pääkaupunkiseutu hankkeessa ja palvelumuotoiluprosessia ja sen menetelmiä on sovellettu myös muissa Soccan hankkeissa. Olennaista palvelumuotoilussa on ollut asiakasymmärryksen esiin saaminen ja palvelun kehittäminen muotoilun menetelmiä hyödyntäen. Palvelunmuotoilulla tähdätään toimintatavan todelliseen muutokseen käyttäjien tarpeista lähtien. Kokemustutkijat ovat olleet mukana opettamassa tulevia sosiaalityöntekijöitä ja he ovat myös osallistuneet useisiin moniin eri yhteistutkimisen prosesseihin. 8

9 Asiantuntijoina eikä asiakkaina palvelunkäyttäjien kokemuksia työharjoittelusta Soccassa Soccassa syksyn 2012 työharjoittelussa olleet palveluiden käyttäjät Peppi ja Pekka (nimi muutettu) kertovat omia kokemuksiaan siitä, miltä asiakasosallisuustoimintamme on heidän mielestään näyttänyt. Monipuolista kokemusten jakamista Pekka: Olen yhtä aikaa sosiaalipalvelujen käyttäjä ja työharjoittelussa Soccassa. Olen muun muassa konsultoinut sosiaalipalvelujen työntekijöitä ja opiskelijoita, osallistunut työpajoihin ja vaikuttanut niissä sekä kerännyt tietoa asiakasosallisuudesta(?). Olen kertonut omien kokemusteni pohjalta asiakasosallisuuden hyödyistä ja käytännön haasteista alan ammattilaisille, jotka ovat kiinnostuneita tuomaan asiakasnäkökulmaa vahvemmin omaan työhönsä. Peppi: Alusta asti tehtiin hyvin selväksi, ettemme olleet talossa asiakkaina, vaan asiantuntijoina. Ensin se tuntui minusta lähes liioittelulta ja olin epävarma, mutta viikkojen kuluessa olen omaksunut tuon näkemyksen ja saanut siitä ikään kuin suojakuoren itseni ja kokemustietoni väliin. Aiheen henkilökohtaisuus on kadonnut, koska eri tapahtumissa on aina sama hassu tunne siitä, että tilaisuuksiin osallistuvat työntekijät uskovat kuulevansa meiltä jotain tärkeää. Monien hankkeitten tiimoilta olemme käyneet kertomassa siitä, miten meidät saatiin alun perin mukaan omaan Sosiaalisen raportoinnin hankkeeseemme ja siitä on muotoutunutkin ehkä jonkinlainen ydinteema yhteistutkimisen lisäksi. Asiakastieto kiinnostaa ja sitä sovelletaan Pekka: Toiminta on minun silmissäni ollut positiivista. Soccalaiset haluavat kuulla asiakkaiden näkemystä palvelujen toimivuudesta ja ovat valmiita soveltamaan tätä työhönsä. Syksyn aikana olen nähnyt uusia palvelunkäyttäjiä järjestetyissä työpajoissa ja todistanut, että heidän osallistumisellaan on merkitystä työntekijöille. Henkilökohtaisesta kokemuksestani voin myös tehdä melko varman johtopäätöksen, että osallistumisella on ollut myös asiakkaille positiivinen vaikutus. Kun asiakkaat pääsevät vaikuttamaan, siitä hyötyy asiakas mutta myös työntekijälle tämä on tapa rikastuttaa näkemystään palvelurakenteista. Osallistuminen on ollut todellista eikä vain nimellistä Peppi: Yhteenvedoksi sanon vielä, että minusta osallistumisemme eri tilaisuuksiin ja juttuihin on ollut todellista eikä vain nimellistä. Esimerkiksi yhteistutkimisen päiviä saimme olla alusta asti rakentamassa. Toisinaan meiltä on ehkä odotettu jopa enemmän kuin mihin olen kokenut itselläni olevan annettavaakaan. Pekka: En usko, että sosiaalialan kehittäminen koskaan loppuu, sillä rakenteet muuttuvat jatkuvasti ympärillämme, vaatien näin jatkuvaa päivitystä. Asiakkaan ottaminen mukaan kehittämiseen on jo nyt toimiva muoto ja menettelytavan hyöty on selvä. 9

10 VAIKUTTAMINEN Strategiamme mukaan vaikuttaminen kehittymishaasteenamme tarkoittaa seuraavaa Kokoamme tietoa pääkaupunkiseudulta, jalostamme sitä ja teemme ehdotuksia siitä, mihin haasteisiin olisi hyvä tarttua. Huolehdimme omalta osaltamme sosiaalialan kehittämisen ja tutkimuksen asemasta pääkaupunkiseudulla. Lisäksi tarjoamme vaikuttamiskanavan valtakunnallisiin uudistuksiin ja välitämme pääkaupunkiseudun asiantuntemusta valtakunnalliseen kehittämiseen. Valtakunnallinen vaikuttaminen Sosiaalialan osaamiskeskusjohtajat ovat edustettuina kaikissa tärkeimmissä sosiaalihuollon tulevaisuutta koskevissa työryhmissä (liitteenä yhteenveto työryhmistä ja jäsenyyksistä) ja mahdollisuudet valtakunnalliseen vaikuttamiseen ovat erinomaisen hyvät. Tärkeimmät lienevät sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen sekä sosiaali ja terveyspalvelujen uudistamista linjaavan ns. Paratyöryhmän työ. Ensin mainitussa sosiaalialan osaamiskeskusjohtajien edustajana oli Marja Heikkilä Keski Suomesta ja jälkimmäisessä Tarja Kauppila Itä Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta, joiden panos työryhmien työssä on ollut merkittävä. Sosiaalihuoltolakityöryhmä jätti lakiehdotuksensa keväällä Koko edelliset kolme vuotta osaamiskeskukset kommentoivat ehdotuksia, tekivät taustatyötä ja järjestivät kuulemisia. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen onkin mitä tärkeintä koko alan kannalta ja osaamiskeskukset ovat valmiit olemaan mukana kaikissa niissä jatkotöissä, jotka lausuntokierroksen jälkeen käynnistyvät. Sosiaalialan osaamiskeskukset yhdessä Sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnetin kanssa haluavat muun muassa nostaa esiin ne tutkimustarpeet, johon uusi lainsäädäntö haastaa. Sosiaalialan tietoperusta ei vielä ole niin vahva, että esimerkiksi ammattikäytännöt voisivat uudistua niin kuin laki edellyttää. Sosiaalialan osaamiskeskukset pyrkivät vaikuttamaan siihen, että sosiaalihuoltolakiin sisältyisi vastaavanlaiset opetusta, tutkimusta ja kehittämistä koskevat säädökset kuin mitä terveydenhuollossa on, mutta siinä epäonnistuttiin. Perusteluksi esitettiin, että sosiaali ja terveydenhuollolle tulee yhteinen kehittämis ja tutkimusrakenne ja siitä säädetään palvelujen järjestämistä koskevassa laissa. Sosiaalialan osaamiskeskusjohtajat ja Sosnet valmistelivat kuitenkin yksityiskohtaiset pykäläehdotukset tutkimuksen ja opetukset rahoituksesta samanlaisella logiikalla kuin terveydenhuollosta on olemassa, ja olemme tarjonneet tätä ehdotusta aktiivisesti eri valmisteluvaiheissa. Palvelujen järjestämiseen liittyy kuitenkin niin suuria poliittisia ja alueellisia erimielisyyksiä, että lain valmistelu on edennyt hyvin vaivalloisesti ja siinä yhteydessä kehittämis ja tutkimusasiat eivät juuri ole päässeet asialistalle. Osaamiskeskukset ovat tuottaneet useita kirjallisia kannanottoja työryhmän käyttöön. Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan neuvottelukunta on säännöllisesti kokoontunut ja pyrkinyt luomaan valtakunnallista näkemystä sosiaalialan kysymyksistä. Soccan alueelta ei ole neuvottelukunnassa varsinaista jäsentä, mutta varajäsenenä on perhe ja sosiaalijohtaja Maritta Pesonen Vantaalta. Ruotsinkielisiä edustaa käytäntötutkimuksen professori Ilse Julkunen Helsingin yliopistosta. 10

11 Osaamiskeskusjohtajat kokoontuivat vuoden aikana peräti 11 kertaa useimmiten Soccassa, joista kaksi kertaa yhdessä yliopiston sosiaalityöverkosto Sosnetin kanssa. Kokousten yhteydessä on tavattu niin peruspalveluministeri Maria Guzenina Richardsonia kuin sosiaali ja terveysministeriön muuta johtoa, Kuntaliiton ja THL:n johtoa ja asiantuntijoita. Yksi kokouksista oli yhteinen perusterveydenhuollon yksikön johtajien kanssa, jossa tehtiin katsaus siitä, minkälaista yhteistyötä yksiköiden ja sosiaalialan osaamiskeskusten välillä eri puolilla maata on. THL:n kanssa on järjestetty teemakohtaisesti kokoontumisia esimerkiksi ikäihmisten palvelujen, lastensuojelun ja sosiaalihuollon tietohallinnon näkökulmasta ja pyritty systematisoimaan yhteistyötä. Osaamiskeskusjohtajat ovat olleet myös kuultavana eduskunnassa esimerkiksi varhaiskasvatuksen hallinnonalan siirtoa koskien. Johtajien vahvan yhteisen vaikuttamistyön lisäksi Soccan monet asiantuntijat ovat olleet mukana omaa aihealuettaan koskevassa valtakunnallisessa uudistamistyössä. Peruspalveluministeri Maria Guzenina Richardsonin asettaman lastensuojelun tilaa koskevan työryhmän käyttöön toimitettiin aineistoja ja valtakunnallisen ruoka apua koskevan tutkimuksen avulla on herätetty vilkas keskustelu köyhyydestä. Osallistuminen lainsäädännön valmisteluun ja keskustelun ylläpitäminen ja näkemysten kokoaminen omalla alueella jatkuu vuonna 2013 luultavasti yhtä vahvana. Esimerkkejä paikallisesta vaikuttamisesta Esimerkkejä paikallisesta vaikuttamisesta ovat lastensuojelunuorista koostuva Nuoret kehittäjät ryhmä, joka on jakanut laajasti näkemyksiään lastensuojelun kehittämistarpeista ja joka palkittiin muun muassa oikeusministeriön Demokratiapalkinnolla. Lisätietoja ryhmästä kohdassa Lapset ja perheet Syksyllä 2012 järjestetyt Yhteistutkimisen päivät olivat paitsi asiakasosallisuutta myös vahvaa paikallista vaikuttamista. Päiville kokoontui kattava joukko päättäjiä ja lähes 60 työntekijää ja asiakasta työstämään sosiaalipalvelujen muutostarpeita. Sosiaalityöntekijöiden ja asiakkaiden konkreettiset vaikuttamisen tavat olivat myös aiheena Sosiaalityön kehittämisen foorumissa toukokuussa Soccan työntekijät ovat myös monien työryhmien jäseniä ja vaikuttamista tehdään myös tällä tavoin (liitteenä luettelo Soccan henkilöstön jäsenyyksistä). Lisätietoja Pirjo Marjamäki, johtaja Liitteet Soccan työntekijöiden jäsenyydet eri toimielimissä ja osaamiskeskusjohtajien jäsenyydet eri toimielimissä 11

12 SUURKAUPUNKIONGELMAT Ratkaisujen etsiminen suurkaupunkiongelmiin on yksi strategiamme kehittymishaasteista. Se on kuvattu strategiassamme seuraavasti: Kehitämme työtapoja, joilla voi helpottaa suurkaupunkialueen sosiaalisia ongelmia. Haasteita ovat muun muassa asunnottomuus ja maahanmuuttajien kotouttaminen. Lasten, nuorten ja aikuisten palveluissa keskitymme teemoihin, jotka nousevat esille erityisesti suurkaupungissa. Tutkimme ja herätämme keskustelua suurkaupunki ilmiöistä kuten esimerkiksi kaupunkiköyhyydestä. Suurkaupunkiongelmia olemme vuonna 2012 ratkoneet asunnottomien palvelujen, pääkaupunkiseudun ruoanjakotutkimuksen ja kotouttamistyön kehittämisen avulla. Asunnottomien palvelujen kehittämisen Nimi ovessa -hanke Tekes rahoitteisessa Nimi ovessa kehittämishankkeessa edistettiin hankekumppaneiden asunto ensin periaatteisesti toimivia palveluita, jotka kohdentuivat sekä asunnottomuuden vähentämiseen että ennaltaehkäisemiseen. Hanke toimi vuosina Kesällä 2012 päättyneeseen hankkeeseen osallistuvat Espoon, Helsingin, Tampereen ja Vantaan kaupungit sekä Helsingin Diakonissalaitos, Silta valmennusyhdistys ja Vailla vakinaista asuntoa ry. Hanketta koordinoi Socca. Hanke oli osa valtakunnallista pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa (PAAVO I). Hankkeessa kehitettiin asunto ensin periaatteisia palveluita sekä luotiin hankkeen päättyessä asumissosiaalisen työn verkkokäsikirja Irti asunnottomuudesta, jossa kuvattiin hankkeeseen osallistuneiden kuntien ja järjestöjen asumispalveluja ja niissä tehtävää asumissosiaalista työtä. Käsikirja tarjoaa virikkeitä asunnottomuuden poistamiseksi tehtävään kehittämistyöhön. Hankkeen teemoja ja kehittämisprosessin vaiheita esiteltiin jo hankkeen aikana sivustolla sekä englanninkielisellä sivustolla Hankkeen keskeinen yhteiskehittämisen menetelmä oli kuntien ja hankekumppaneiden systemaattinen verkostotyö, jossa asiakasnäkökulmalla ja palveluiden käyttäjien kokemusasiantuntijuudella oli merkittävä rooli. Soccan tärkeitä rooleja olivat kehittämisen koordinointi, kehittämistyön tukena ja tulosten raportoinnin välineenä toimineen verkkosivuston luominen ja monipolvisen kehittämisprosessin tulosten tiivistäminen verkkokäsikirjan muotoon. Samoin Socca tarjosi uusia näkökulmia ilmiöön kansainvälisen tutkimusyhteistyön kautta. Hankkeessa tehtiin kansainvälistä yhteistyötä yhdysvaltalaisen Pathways to Housing organisaation kanssa. Hanke oli mukana myös viiden maan välisessä Housing First in Europe vertaisoppimisen hankkeessa, jossa vuosina vertailtiin maiden asunto ensin mallin mukaisia palveluja. Lisäksi hankkeen projektinjohtaja osallistui lukuisiin kansainvälisiin seminaareihin ja konferensseihin. 12

13 Hankkeen verkkosivujen ylläpito siirtyy Y säätiölle vuoden 2013 alusta lähtien. Tarkoituksena on, että sivusto toimii hankkeen viestintäkanavana ja samalla sen arvokas sisältö pystytään pitämään ajantasaisena. Hankkeen projektinjohtajana toimi Marko Kettunen ja erikoistutkijana Riitta Granfelt. Lisätietoja Kuka käy leipäjonossa? Pääkaupunkiseudun ruoanjakotutkimus Tutkimuksen tarkoituksena oli saada parempi kokonaiskuva pääkaupunkiseudun leipäjonoissa käyvistä ihmisistä, heidän kytkennöistään palvelujärjestelmään sekä ruoanjakotoiminnasta. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella ja lapsiperheiden ryhmähaastatteluilla. Tutkimus oli osa Itä Suomen yliopiston koordinoimaa valtakunnallista hanketta. Tutkimus täydentää aiemman ruoka apuun liittyvän tutkimustiedon aukkoja ja tarjoaa ensimmäistä kertaa systemaattisesti kerättyä kvantitatiivista tutkimustietoa alueen kolmen kunnan (Espoo, Helsinki ja Vantaa) ruoanjakelutoiminnasta. Kyselytutkimuksen tuloksia täydentävät lapsiperhehaastattelut on toteutettu asiakasosallisuuden näkökulmasta. Julkinen keskustelu leipäjonoista on tähän saakka perustunut enemmän mielikuviin ja irrallisiin havaintoihin kuin tutkimustietoon. Tämä tutkimus on tuonut julkisuuteen paitsi leipäjonoissa käyvien ihmisten koko kirjon, niin myös avun todellisen tarpeen. Tulosten esittelyn jälkeinen yhteiskunnallinen keskustelu on avannut areenan monitahoiselle yhteistyölle. Kuntien, valtion ja järjestöjen edustajat ovat ilmoittaneet halukkuutensa yhteistyölle, jossa Socca voi toimia avainasemassa koollekutsujana ja keskustelun ylläpitäjänä. Vuonna 2013 etsitään keinoja köyhyyden torjumiseksi palvelunkäyttäjien kanssa Pääkaupunkiseudun ruoanjakotutkimuksen jatkotyöskentelyn lähtökohdaksi vuonna 2013 otetaan leipäjonoissa käyvien ihmisten kokemukset. Tarkoituksena on pitkällä tähtäimellä rakentaa toimintakonsepteja köyhyyden torjumiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Työskentely näiden asioiden ratkaisemiseksi rakentuu systemaattiselle yhteistyölle palvelunkäyttäjien, kolmannen sektorin toimijoiden (ruoanjakopaikat), sosiaali ja terveysalan ammattilaisten ja päättäjien kanssa. Verkoston avainroolissa ovat palvelunkäyttäjät; heidän arkielämän selviytymiskeinonsa, elinolosuhteensa ja suhteensa palvelujärjestelmään. Tarkoituksena on löytää uusia konkreettisia ratkaisuja vähätuloisten ihmisten elämäntilanteiden parantamiseksi. Pilottityöskentelyä on alustavasti suunniteltu Espoon kanssa. 13

14 Tutkimuksesta vastasi tutkimustiimi, johon kuuluivat erikoistutkija Saija Turunen, tutkija Maria Ohisalo, projektiavustaja Vlada Petrovskaja ja erityissuunnittelija Anna Kaisa Tukiala. Loppuraportti Kuka käy leipäjonossa? Pääkaupunkiseudun ruoanjakotutkimuksen tuloksia. Saija Turunen, Maria Ohisalo, Vlada Petrovskaja ja Anna Kaisa Tukiala Soccan työpapereita 2012:1 Tuloksista on koottu myös video, joka löytyy osoitteesta Lisätietoja Saija Turunen, erikoistutkija 14

15 MAAHANMUUTTAJATYÖ Soccan maahanmuuttajatyön kehittämistä on tehty kolmena erillisenä työ ja elinkeinoministeriön rahoittamana toimeksiantona. Valtakunnallinen kotouttamisen verkosto- ja informaatio-ohjauksen malli Teimme esiselvityksen valtakunnallisen kotouttamisen verkosto ja informaatio ohjauksen tarpeesta ja toteuttamismahdollisuuksista. Selvitysraportissa ehdotetaan erityisen, kotouttamistyötä edistävän osaamiskeskuksen perustamista. Selvitys osoittaa, että nykyistä ohjausjärjestelmää täydentämään tarvitaan keskitettyä verkosto ja informaatio ohjausta. Varsinkin asiakaspalvelutyötä tekevät paikallistoimijat hyötyisivät selkeämmistä toiminta ohjeista ja ajankohtaisesta kotouttamistyöhön liittyvästä tiedosta. Tieto tulee saada kaikkien eri tasoilla toimivien kotouttamistyöhön osallistuvien käyttöön. Pilottiohjelma maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi Saimme tehtäväksemme levittää vuosina totutettujen ns. kuntapilottihankkeiden tuloksia sekä arvioida hankkeissa kehitettyjen mallien käytettävyyttä. Vuonna 2012 laadimme suunnitelman mallien yhtenevään muotoon kuvaamisesta, juurruttamisen arvioinnista ja tuotteistamisesta. Somaliasiain asiantuntijaryhmä Somaliasiain asiantuntijaryhmä edistää somalitaustaisten henkilöiden kotoutumista, ehkäisee syrjäytymistä sekä edistää eri väestöryhmien vuorovaikutusta ja yhdenvertaisuutta. Asiantuntijaryhmän asetti sisäministeriö ja vuoden 2012 alusta vastuuministeriönä on toiminut työ ja elinkeinoministeriö. Asiantuntijaryhmän toimikausi on huhtikuusta 2011 vuoden 2012 loppuun. Soccan maahanmuuttohankkeista vastaavan kehittämiskoordinaattori toimi vuoden 2012 ajan työ ja elinkeinoministeriön somaliasiain asiantuntijaryhmän asiantuntijasihteerinä. 15

16 Vuonna 2013 osallistumme kilpailutukseen sähköisestä käsikirjasta Osallistumme työ ja elinkeinoministeriön kilpailutukseen liittyen kotoutumislain sähköisen käsikirjan toteutukseen. Käsikirja liittyy kotouttamisen verkosto ohjauksen suunnitelman edistämiseen. Olemme myös hakeneet sosiaali ja terveysministeriöltä hakema rahoitusta kulttuurien välisen työn kehittämiseksi lastensuojelussa, mikä on myös osa verkosto ohjauksen suunnitelmaa. Jatkamme työ ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta kuntapilottihankkeiden levittämistä ja juurruttamista vuoden 2013 alkupuolella. Olemme alustavasti suunnitelleet valtakunnallista Kaste hakemusta yhdessä muiden osaamiskeskusten kanssa. Ideana oli kehittää tukea lastensuojelun työntekijöille, jotka työskentelevät monikulttuuristen perheiden kanssa. Lisätietoja Sari Hammar, kehittämiskoordinaattori Vlada Petrovskaja, projektiavustaja 16

17 TUTKIMUKSEN, KEHITTÄMISEN JA OPETUKSEN YHTEISTYÖRAKENNE Soccan painopiste on pysyvissä tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen yhteistyörakenteissa, joilla varmistetaan laadukas ja uudistuva opetus sekä käytäntötutkimuksen ja yhteisen kehittämistyön avulla tapahtuva sosiaalialan uudistuminen. Sosiaalityön käytäntötutkimus on toimintatapa, jossa asiakastyötä tekevät, asiakkaat, kokemusasiantuntijat, opiskelijat ja opettajat osallistuvat tutkimusprosesseihin. Pysyvä yhteistyörakenne muodostuu pysyvään sopimukseen perustuvasta yhteistyöstä yliopiston sosiaalityön oppiaineen kanssa sekä Heikki Waris instituutin käytäntötutkimuksen vakansseista. Myös pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö VKK Metron tavoitteena on luoda ja kehittää neljän pääkaupunkiseudun kaupungin yhteinen, pysyvä, verkostomainen kehittämistyön ja käytäntötutkimuksen rakenne. Pääkaupunkiseudun Praksis Käytännön opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta sosiaalityön asiakastyössä Vuoden 2012 alussa Aikuissosiaalityön Praksis ja Lastensuojelun Praksis yhdistettiin Pääkaupunkiseudun Praksikseksi. Pääkaupunkiseudun Praksiksen tavoitteena on yhdistää sosiaalityön käytännönopetus, asiakastyön tekeminen, tutkimus ja kehittäminen toisiaan rikastuttaviksi prosesseiksi, joiden avulla opitaan ja tuotetaan uutta tietoa asiakastyön käytännöistä. Praksiksen verkoston muodostavat Helsingin, Espoon ja Vantaan lastensuojelun ja aikuissosiaalityön toimipisteet, jotka tarjoavat sosiaalityön käytännön opetusta aidossa asiakastyön toimintaympäristössä. Praksis toimintaan on nimetty kuntien edustajiksi yhdyshenkilöt, joiden tehtävänä on oman kunnan tai alueen Praksis toiminnan koordinointi. Pääkaupunkiseudun Praksis on Soccan Heikki Waris instituutin ja Helsingin yliopiston sosiaalityön oppiaineen yhteistä toimintaa. Keväällä 2012 järjestimme Asiakastyön taidot opintojakson ensimmäistä kertaa yhdessä lastensuojelun ja aikuissosiaalityön toimijoiden kanssa. Opintojakson toteutus tarkoitti opetuksen suunnittelua, käytännön opetuksen järjestämistä ja tukemista, opetusta seminaareissa ja työpajoissa sekä pienryhmien vetämistä. Opintojakson lisäksi toimintaa yhdistävä tutkimisen ja kehittämisen kohde vuosina on asiakkaiden osallisuutta vahvistava alkuvaiheen asiakasprosessi. Lastensuojelussa vakiinnutettiin verkostoa ja aloitettiin kehittämis- ja tutkimusprosessi vuonna 2012 Lastensuojelun Praksis toiminnassa olemme vuoden 2012 aikana vakiinnuttaneet Praksis toimipisteiden verkostoa kehittämällä kuntien yhdyshenkilöiden roolia omassa kunnassa ja koko pääkaupunkiseudun toimijoiden verkostossa. Kuntien Praksisverkosto ja toimipistetapaamisia on ollut 17

18 yhteensä 23. Näillä tapaamisilla olemme pitäneet yllä opetuksen, tutkimuksen ja kehittämisen yhteyttä. Käynnistimme myös Yhteistä tutkimista ja kehittämistä lastensuojelutarpeen selvityksestä prosessin. Aihetta kehitetään työyhteisölähtöisesti toimipisteiden omien tarpeiden ja toiveiden mukaisesti yhdistämällä kehittämiseen Praksiksen kehittäjäsosiaalityöntekijän tekemää käytäntötutkimusta. Käytäntötutkimuksen menetelmä sosiaalityöntekijän ja asiakkaan yhteinen dialoginen arviointi tarjoaa osallistujille mahdollisuuden asiakasosallisuuden vahvistamiseen työssä ja sen kehittämisessä. Tutkimus on samalla kehittävän sosiaalityöntekijän ammatillinen lisensiaatintyö. Käytännön opetuksessa Praksiksen lastensuojelun kehittävä sosiaalityöntekijä osallistui Helsingin yliopiston sosiaalityön oppiaineen Asiakastyön taidot (K2) opintojakson lisäksi Sosiaalityön ammatilliset valmiudet (K3&4) opintojaksolle suunnittelemalla opetusta, opettamalla seminaareissa sekä vetämällä opiskelijoiden pienryhmää. Käytännön opettajina K2 ja K3&4 jaksoilla lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä on 2012 toiminut yhteensä 26 työntekijää ja 26 opiskelijaa 11:sta toimipisteessä. Kuntien työntekijöiden kokemuksia Lastensuojelun Praksis toiminnasta: Omassa toimipisteessä Praksis on virittänyt työyhteisöä omaa työtä arvioivaan työotteeseen (Kaipaisi) laajempaa nivomista strategiseen suunnitteluun ja johtamiseen ja tutkimusaiheiden liittämistä suunnitellusti myös siihen kokonaisuuteen Aikuissosiaalityössä perustettiin verkosto ja aloitettiin kehittämisprosessi vuonna 2012 Vuonna 2012 aloitimme verkostomaisen Praksis toiminnan rakentamisen pääkaupunkiseudun aikuissosiaalityössä sekä yhteistyön lastensuojelun Praksis toiminnan kanssa. Samalla suunnittelimme ja mallinsimme tapoja, joilla Praksis voi tukea aikuissosiaalityön käytännönopetukseen kytkeytyvää kehittämistä. Marraskuussa 2012 käynnistimme Yhteistä kehittämistä aikuissosiaalityöhön yhteiskehittämisprosessin, joka kytkeytyy asiakastyön taitojen käytännönopetukseen ja uudistamiseen asiakastyössä. Yhteiskehittäminen on aloitettu työpajoilla ja tiimikohtaisilla kehittämisprosesseilla. Järjestimme keväällä 2012 Asiakastyön taidot (K2) opintojakson ensimmäistä kertaa pääkaupunkiseudun verkostossa ja yhteistyössä lastensuojelun kanssa. Opiskelijoita oli kymmenen, seitsemässä eri aikuissosiaalityön toimipisteessä. Ammatilliset valmiudet opintojaksolla syyslukukaudella käytännönopettajia oli neljä, kolmessa eri aikuissosiaalityön toimipisteessä. Käytännönopettajina toimi vuonna 2012 yhteensä 12 aikuissosiaalityöntekijää ja noin 10 sosiaalityöntekijää tarjosi opiskelijalle mahdollisuuden havainnoida asiakastyötään. 18

19 Palautetta Praksis-toiminnasta Opiskelijoiden palautetta Asiakastyön taidot (K2) opintojaksolta: Yhteistyö opiskelijoiden kesken ja opettajien, soccalaisten, opiskelijoiden ja kaupungin työtekijöiden kesken oli myös hyvin tärkeää ja antoisaa. On hienoa nähdä sosiaalityöntekijöitä, jotka ovat ylpeitä ammatistaan ja yhteisöstään. Olisi hyvä, jos olisi vielä enemmän aikaa keskusteluun käytännönopettajan kanssa Käytännön opettajien palautetta Asiakastyön taidot (K2) opintojaksolta: Pidän opintojaksoa onnistuneena, koska opiskelija on saanut riittävästi tietoja asiakkaiden kohtaamisesta ja työskentelyalueista. Opintojakson aikana oli tutustunut paremmin sosiaalityön sisältöön ja saanut kokemusta asiakastyöstä sekä kehittänyt omia asiakastyön taitoja. Opiskelijan kanssa synkkasi loistavasti ja oli mukava tehdä töitä, mutta ohjeistuksessa ja raameissa on parantamisen varaa. Asiakkaiden palautetta Asiakastyön taidot (K2) opintojaksolta: (Opiskelijan kanssa työskentely tuntui) sujuvalta, mukavalta. Sain tästä paljon hyötyä, toisin kuin ensin ajattelin. 19

20 Vuonna 2013 Praksis-toiminnan määrittely laajenee ja sitä kehitetään edelleen Vuonna 2013 Praksis toiminnan määrittely laajenee. Jatkossa siihen sisältyvät yliopiston opintojaksot K1 K5, tutkimuksen tukiryhmätoiminta, käytännön opettaja koulutus ja pääkaupunkiseudun käytäntötutkimuksen päivät sekä yhteistoiminnalliset opetukseen sitoutuvat kehittämisprosessit työyhteisöissä. Vuonna 2013 jatketaan käytännön opetukseen kytkeytyviä kehittämis ja tutkimusprosesseja. Lastensuojelussa arvioimme toimipisteiden verkoston toimintaa ja jatkamme tutkimus ja kehittämistyötä Praksis työyhteisöjen kanssa. Keräämme tutkimusaineistoa sosiaalityöntekijän ja asiakkaan yhteisen arvioinnin menetelmällä työyhteisöissä tapahtuvan asiakasosallisuuden, lastensuojelutarpeen selvityksen ja suunnitelmallisen sosiaalityön kehittämisen tueksi. Tutkimus tuottaa tietoa asiakkaiden elämän ja lastensuojelun instituution suhteesta sekä työn vaikutuksista. Tutkimus ja kehittämistyön tuotoksia hyödynnetään käytännön opetuksessa. Aikuissosiaalityössä vahvistamme, laajennamme ja arvioimme oppimisverkostomaista toimintaa ja jatkamme yhteiskehittämisprosessia Asiakastyön taidot opintojakson käytännönopetuksen yhteydessä. Ryhdymme myös kuvaamaan Praksiksessa tehtävää aikuissosiaalityön kehittämistä uusilla pääkaupunkiseudun aikuissosiaalityön verkoston verkkosivuilla. Jatkamme Pääkaupunkiseudun Praksiksessa yhteistyön kehittämistä kuntatoimijoiden kanssa, kehitämme käytännönopetuksen asiakasprosessia asiakaslähtöisesti, tuomme opetukseen palvelunkäyttäjien osallisuutta tukevia elementtejä ja kytkemme siihen tutkimusta ja kehittämistä. Kokoamme myös Käytännön opetus asiakastyössä käsikirjaa. Lisätietoja Hanna Tulensalo, kehittävä sosiaalityöntekijä Tiina Mustonen, kehittävä sosiaalityöntekijä Ritva Poikela, lehtori, Helsingin yliopiston sosiaalityön oppiaine Laura Yliruka, johtava tutkijasosiaalityöntekijä Käytäntötutkimus Sosiaalityön käytäntötutkimuksella tarkoitetaan yhdessä Helsingin yliopiston sosiaalityön opetusja tutkimushenkilökunnan kanssa tehtävää sosiaalialan käytäntöihin liittyvää tutkimusta ja ammattikäytäntöjen ja työvälineiden kehittämistä. On tavallista, että opiskelijoilla on tässä toiminnassa keskeinen rooli he ovat sekä oppimassa kokeneemmilta kollegoilta tutkimus ja kehittämistaitoja, että jakamassa omia tuoreita näkökulmiaan ja kokemuksiaan, josta muut toimijat voivat saada uusia aiheita ajattelemiselleen. Käytäntötutkimuksessa on ajankohtaista rakentaa tieteidenvälistä vuoropuhelua ja tutkimusotteita sekä ottaa tutkimustyöhön asiakkaat mukaan niin sanottuina kokemusasiantuntijoina, eli infor 20

Socca strategia 1. Socca. Strategiamme Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus

Socca strategia 1. Socca. Strategiamme Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca strategia 1 Strategiamme 2012...2015 Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus 2 Socca strategia Socca strategia 3 Erilaisia asiakastyön kehittäjäryhmiä 21 tutkimuspäiväkotia Espoo Kauniainen

Lisätiedot

Mitä teemme vuonna 2015?

Mitä teemme vuonna 2015? Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Mitä teemme vuonna 2015? 1 2 Tärkeimmät tehtävämme 2015 1.) Vuonna 2015 voimaan tuleva uusi lainsäädäntö tuo suuret muutospaineet sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Keitä me olemme ja mitä me teemme?

Keitä me olemme ja mitä me teemme? Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Keitä me olemme ja mitä me teemme? 1 - Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Verkosto-organisaatio, joka tekee tiivistä yhteistyötä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Sosiaalityön käytännönopintojaksojen sisällöt ja tavoitteet opintojaksoille ja lastensuojelun Praksiksen idea

Sosiaalityön käytännönopintojaksojen sisällöt ja tavoitteet opintojaksoille ja lastensuojelun Praksiksen idea Sosiaalityön käytännönopintojaksojen sisällöt ja tavoitteet opintojaksoille ja lastensuojelun Praksiksen idea Pääkaupunkiseudun Lastensuojelun Praksisseminaari 29.1.2010 Tarja Juvonen ja Tiina Muukkonen

Lisätiedot

Sosiaalityön opetus- ja tutkimusyksikkö Praksis Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca / Heikki Warisinstituutti

Sosiaalityön opetus- ja tutkimusyksikkö Praksis Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca / Heikki Warisinstituutti Sosiaalityön opetus- ja tutkimusyksikkö Praksis Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca / Heikki Warisinstituutti Esityksen teemoja Hankkeen rakenne Käytännön opetus sosiaaliasemalla Kehittäminen

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla 4.4.2014 Arja Peiponen VTL, THM, emba Palvelualuejohtaja Helsingin kaupunki, Sote, SHK, Etelän palvelualue Idea pääkaupunkiseudun yhteisestä kehittämisverkostosta

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2013 Hyvä lukija Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2013 toimintaa. Kevään aikana mm. hankkeen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

PAAVO Verkostokehittäjät Sari Timonen & Taina Hytönen, Y-Säätiö

PAAVO Verkostokehittäjät Sari Timonen & Taina Hytönen, Y-Säätiö PAAVO Verkostokehittäjät 2013-2015 SEMINAARI 7.4.2016 HOTELLI ARTHUR, HELSINKI Sari Timonen & Taina Hytönen, Y-Säätiö Hankkeen tavoitteet: Päätavoite: Varmistaa pitkäaikaisasunnottomien asunto ensin periaatteen

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010-2012 VTT, tutkija Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedottaminen:

Lisätiedot

GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta

GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi!

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa?

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelukoulutus 11.11.2015 Marjo Lavikainen, sosiaalineuvos 9.11.2015 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalvelujen

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI

Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI 22.1.2012 Ongelma / Tarve: 1. Tarve: Asiakkaiden halukkuus olla vaikuttamassa ja kehittämässä sosiaaliaseman palveluja 2. Tarve löytää vaikuttamiskanavia,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS

VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS Aika: Torstai klo 15:00 17:00 Paikka: Helsingin yliopisto, Fabianinkatu 26, SH 405, 4. Krs. Jäsenet ja varajäsenet: Maritta Törrönen HY

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS

VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS Aika: Keskiviikko klo 16:00 18:00 Paikka: Helsingin yliopisto, Unioninkatu 40, Istuntosali Jäsenet ja varajäsenet: Maritta Törrönen HY

Lisätiedot

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6. Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.2011 Sosiaalihuoltolain uudistaminen vahvistaa sosiaalityön asemaa Nostaa

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS JA LASTENSUOJELUPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Lastensuojelun kehittämisverkosto 17.8.2016 Merja Anis UUDET SOSIAALITYÖN ERIKOISTUMISKOULUTUKSET ALKAMASSA

Lisätiedot

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE 17.11.2015 SO + TE kehittämisrakenteen lähtökohtia Myös kehittämistoiminta on

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke POSKE:n kehittämishanke, jossa 4 osahanketta: Lappi, Kainuu, Länsi-Pohja, Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan toiminnallisen osakokonaisuuden

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2010 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Poske/Lapin toimintayksikön ohjausryhmän kokous

Poske/Lapin toimintayksikön ohjausryhmän kokous Poske/Lapin toimintayksikön ohjausryhmän kokous 29-4-2008 KASTE - 23.4. aluejaoston kokous Toimeenpanosta: - 24.4 annetaan valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 25.2.2015 Pohjois-Karjalan ELO-toiminta ELY-keskus asetti elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa?

Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa? Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa? johtaja Pirjo Marjamäki Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus www.socca.fi 1 Esimerkkinä pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Päivähoito ja neuvola lapsen hyvinvointia tukemassa ja hyvinvointitietoa tuottamassa. Saila Nevanen

Päivähoito ja neuvola lapsen hyvinvointia tukemassa ja hyvinvointitietoa tuottamassa. Saila Nevanen Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Päivähoito ja neuvola lapsen hyvinvointia tukemassa ja hyvinvointitietoa tuottamassa Saila Nevanen Socca Socca 6.5.2014 1 Katse lapseen -hanke Kaste rahotteinen

Lisätiedot

Kaikkien yhteinen Vantaa

Kaikkien yhteinen Vantaa Kaikkien yhteinen Vantaa Monikulttuurisuusohjelma 2014-2017, monikulttuurisuusasiain päällikkö 12.2.2014 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Sisältö 1. Ohjelman tausta - uusia väestötietoja - lähtökohdat

Lisätiedot

Verkostokehittäjät-hanke / Y-Säätiö. Sari Timonen, kehittämispäällikkö sari.timonen(at)ysaatio.fi

Verkostokehittäjät-hanke / Y-Säätiö. Sari Timonen, kehittämispäällikkö sari.timonen(at)ysaatio.fi Verkostokehittäjät-hanke / Y-Säätiö Sari Timonen, kehittämispäällikkö sari.timonen(at)ysaatio.fi Verkostokehittäjien rooli yhteiskehittämisen alustana: Mukana kaikessa kehittämistyössä ohjelman strategiatasosta

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot