Kokouskutsu ja esityslista. Kouvolan kaupunki 11/ (55) Kaupunginhallitus Aika klo 16:00. Kaupunginhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 11/ (55) Aika klo 16:00 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone Asialista Nro Asia Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjan tarkastajat 4 3 Sote lainsäädännön valmistelun vaikutukset Kouvolan terveyspalvelujen 5 saatavuuteen ja laajuuteen 4 Toimiohje Carean yhtymäkokousedustajille 8 5 Ratamokeskus 10 6 Väliraportti sairaalapalveluiden vuodeosastopaikkojen vähentämisestä välillä Maakuntauudistuksen esivalmistelu 19 8 KymiRing 21 9 Maankäytön toteuttamisohjelma Eläkepoistuman hyödyntämissuunnitelma vuosille Kunta-alan kilpailukykysopimuksen mukainen neuvottelutulos Asuntomessutoimikunnan nimeäminen Teknisen johtajan viran palkkaus Kouvolan Vesi Oy:n toiminta-alue Utin lentoaseman ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen Tilapäislainan myöntäminen Kouvolan Vesiosuuskunnat ry:lle Kaupunginvaltuuston käsittelemät asiat Ilmoitusasiat Muut asiat 55 Jari Larikka puheenjohtaja

2 11/ (55) Osallistujat Jäsenet Larikka Jari puheenjohtaja Nyberg Jukka 1. varapuheenjohtaja Tähtinen Anssi 2. varapuheenjohtaja Jokiranta Kimmo jäsen Korpivaara Pekka jäsen Lakka Marjo jäsen Lehtomäki Maija jäsen Nykänen Marjatta jäsen Palm Sari jäsen Roos Kirke jäsen Salonen Ville jäsen Sulanen Liisa jäsen Viinikainen Sakari jäsen Muut Helminen Harri valtuuston pj. Suomela Jari Lindström Jari Pakkanen Markku Lamminmäki Lauri Niemelä Jari Forsell Tuukka valtuuston 1. vpj. valtuuston 2. vpj. valtuuston 3. vpj. kaupunginjohtaja hallintojohtaja talous- ja ra hoi tusjoh ta ja

3 11/ (55) 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kh Kaupunginjohtajan ehdotus: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallituksen päätös:

4 11/ (55) 2 Pöytäkirjan tarkastajat Kh Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus valitsee kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Tällä kertaa vuorossa ovat Jukka Nyberg ja Marjatta Nykänen. Kaupunginhallituksen päätös:

5 11/ (55) 3 Sote lainsäädännön valmistelun vaikutukset Kouvolan terveyspalvelujen saatavuuteen ja laa juu teen 10734/ /2015 Kh Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut luonnokset hal lituk sen esityksiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muut ta mises ta sekä luonnokset valtioneuvoston asetuksiksi kiireellisen hoidon pe rus teis ta ja päivystyksen erikoisalakohtaista edellytyksistä. Uu dis tuksen toimeenpano edellyttää, että erityistä osaamista vaativa eri kois sairaan hoi to koottaisiin ympärivuorokautisesti päivystäviin sairaaloihin. Uudis tuk sen myötä aluesairaaloista lopetetaan tiettyjä toimintoja. Päi vystys- ja keskittämisasetuksen mukaan kaikki leikkaustoiminta tullaan kes kit tä mään ympärivuorokautisen kirurgisen päivystyksen yksiköihin (kes kus sai raa loi hin) ja yöpäivystys keskussairaaloiden yh teis päi vys tysyk si köi hin. Lakiehdotuksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää poikkeus lu van ympärivuorokautiselle perusterveydenhuollon tai akuut ti lääke tie teen päivystykselle, mikäli erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit sitä puol ta vat ja yksimielisesti esittävät. Sosiaali- ja kriisipäivystystä on järjestettävä laajan ympärivuorokautisen ter vey den huol lon päivystyksen yhteydessä sekä erikoissairaanhoidon päi vys tyk sen yhteydessä. Sosiaali- ja terveysministeriössä on laadittu alustava luonnos eri kois sairaan hoi don työnjaosta ja tehtävien keskittämisestä ja kuntien vel voittees ta ohjata tiettyjä vaativia leikkauksia sairaanhoitopiirissään tai muual la yksiköille, jotka täyttävät tietyt osaamista tukevat vä him mäis kri teerit. Vaativa raskaskirurgia tullaan luonnoksen mukaan keskittämään laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaaloihin, jotta turvataan riit tävät leikkausvolyymit, tarvittava vuodeosasto- ja tehohoitokapasiteetti se kä ympärivuorokautinen päivystysvalmius riittävän monella lää ke tieteen erikoisalalla. Erikoissairaanhoidon keskittämisen yhteydessä yhden mu kais te taan päiväkirurgisten leikkausten leikkausindikaatiot ja kun tout ta van jatkohoidon toteuttaminen. Päiväkirurgian toteuttaminen vaa tii vahvan väestöpohjan, jotta toiminta on kustannustehokasta ja tukee monialaista osaamista. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman selvitystyöryhmän lop pu raport ti 2016:37 Valinnanvapaus ja monikanavarahoituksen yk sin ker taista mi nen sosiaali- ja terveydenhuollossa on julkaistu. Valinnanvapaus to teu tues saan tulee mahdollistamaan asiakkaalle oikeuden valita asioin ti paik ka sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta puoleksi vuodeksi ker ral laan. Tavoitteena on toteuttaa mahdollisimman laaja va lin nan vapaus sosiaali- ja terveydenhuollossa monituottajamallin pohjalta. Valtio päät tää ne palvelut, joiden kohdalla valitsee vapaus valita pal ve lun tuotta ja. Palvelun tuottajalle julkisista varoista maksettava korvaus on samas ta palvelusta kaikille julkisille, yksityisille ja kolmannen sektorin tuotta jil le yhtenäinen. Asiakkaan valinnanvapaus vaikuttaa mm. pe rus tervey den huol lon, kuntoutuksen ja suun terveydenhuollon asia kas vo lyy-

6 11/ (55) mei hin. Erikoissairaanhoidon osalta valinnanvapauden vaikutus tulee ole maan vähäisempi. Carean hallitus on kokouksessaan ( ) päättänyt, että halli tus esittää maakunnalliselle soteprojektiryhmälle jatkosuunnittelun poh jak si, että Kymenlaakson alueella on sosiaali- ja terveydenhuollon jär jes tä mi sek si edelleen kaksi yhteispäivystyksen pistettä Kotkassa ja Poks/Ra ta mo Kouvolassa. Carean edustajien kanssa on alustavasti sovit tu yhteistyöpalaveri , jossa on tavoitteena tarkentaa Carean hal li tuk sen tekemän päätöksen sisältöä konkreettisen työnjaon osalta. Maa kun ta na tullaan toimittamaan lausunto päivystysasetuksen luon nokseen Carean hallituksen päätöksen pohjalta määräaikaan mennessä. Esi tet ty kahden yhteispäivystyksen malli vaatii toteutuakseen muutoksia nyt lausuntokierroksella olevaan päivystysasetusluonnokseen. Kokonaisuutena erikoissairaanhoidon vastaanottotoiminnan sekä perus ter vey den huol lon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen jat kumi nen Pohjois-Kymenlaaksossa on ensiarvoisen tärkeää väestön pal velu tar peen näkökulmasta. Lausunnoilla olevat lakiluonnokset edellyttävät voi ma kas ta palvelujen keskittämistä laajan päivystyksen sairaaloihin ja sai raan hoi to pii rien keskussairaaloihin. Kuitenkin soteuudistuksen ta voittee na on varmistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaille yh den vertai set ja turvalliset palvelut sekä taata, että palveluja tarjoavassa yk sikös sä on riittävästi osaamista. Tämän hetkinen valmistelutilanne on haas teel li nen ja sisältää epävarmuustekijöitä runsaasti. Valinnanvapauden toteutuessa työryhmän esittämän mallin mukaisesti Ky men laak son maakunnan alueelle tullaan perustamaan yksityisten yritys ten ja mahdollisesti kolmannen sektorin toimesta väestövastuisia sosi aa li- ja terveyskeskuksia. Julkisuudessa esitettyjen arvioiden mukaan yk si tyis ten palveluntuottajien sote-keskuksiin tulisi siirtymään 30-50% ny kyi sis tä julkisen perusterveydenhuollon asiakkaista ja tällä tulisi olemaan merkittäviä vaikutuksia Kouvolan kaupungin nykyiseen so te-henki lös töön. Kouvolan näkökulmasta on hyvä pyrkiä vastaamaan tähän mark ki na muu tok seen ja parhaiten tämä tapahtuu perustamalla kil pai luky kyi nen toimija, joka pystyy tasavertaisesti kilpailemaan yksityisen palve lun tuo tan non kanssa. Yhteisyhtiömalli tarjoaa hallitun tavan turvata palvelut ja työpaikat alueel la sekä mahdollistaa Ratamo investoinnin toteuttamisen minimoiden kau pun gin riskin. Julkisen ja yksityisen toimijan yhdessä omistama osake yh tiö pystyy parhaiten turvaamaan alueen elinvoiman, päivystyksen, sai raa lan ja lähipalvelut Kouvolan asukkaan näkökulmasta. Yhteisyhtiö tur vaa myös parhaiten henkilöstön aseman ja yhtiöllä on mahdollisuus ha kea kasvua myös Kouvolan alueen ulkopuolelta. Yhteisomistuksessa ole va yhtiö on myös sote- järjestäjän kannalta turvallinen ja vakaa toi mija alueella. Carea OY:n kanssa on mahdollista muodosta eheät hoi topo lut, jotka takaavat oikea-aikaisen sekä tasoisen palvelun asiakkaan tar peen mukaan. Yhteisyhtiöratkaisu sitoutuu Kymenlaakson kuntien ja Carea kuntayhtymän kanssa so vitun työnjaon mukaisten lähipalveluiden säilyttämiseen Kouvolassa. takaa 24/7 päivystyksen säilymisen Kouvolassa

7 11/ (55) sitoutuu sovittujen tilojen käyttöön koko sopimuskaudelle helpottaa työntekijöiden rekrytointia Kouvolaan turvaa sosiaali- ja terveysalan koulutuksen Kouvolan seudulla mahdollistaa tarkoituksenmukaisen laadukkaan ja kus tan nus te hokkaan, asiakaslähtöisen integroidun sote -palvelun tuottamisen jat kos sakin Kouvolassa ja on sovitettavissa tulevan maakunnan omaan pal ve lutuo tan toon eikä ole ristiriidassa päivystysasetukseen ja ter vey den huolto la kiin kaavailtujen muutosesitysten kanssa Mikäli kilpailuttaminen toteutetaan, on syytä harkita myös työ ter veys palve lu jen sisällyttämistä kokonaisuuteen. Vastaavia ratkaisuja on Suomessa tehty joko sote-palvelujen kokonaisul kois ta mi sel la tai ulkoistamalla osapalveluista esim: pe rus tervey den huol to ja erikoissairaanhoito. Jämsän Jokilaakson sairaalan ja terveyskeskuksen kokonaisulkoistus : Koko sote, noin 700 työntekijää, asukasta (sis. Kuhmoi nen). Entinen kaupungin oma sairaala, jossa tarjotaan nykyisin kaik ki keskeisten erikoisalojen palvelut. Mänttä-Vilppula : Sote kokonaisulkoistus, noin 450 työntekijää, n asukasta. PSHP lakkautti aluesairaalan, jonka muutama vuotta aiemmin oli todettu Stakes tutkimuksessa olevan Suomen tuottavin. Lisätietoja: Hyvinvointipalvelujen johtaja Arja Kumpu, puh , arja.kumpu(a)kouvola.fi Kaupunginjohtajan ehdotus: Kouvolan kaupungin ensisijaisena tavoitteena on alueen sote-palvelujen tur vaa mi nen julkisena palveluna. Koska em. tavoitteen saavuttaminen on epävarmaa, sote-palvelujen kilpai lut ta mi sen hankintamenettely käynnistetään. Mikäli tuleva lainsäädäntö sitä edellyttää, asiaa arvoidaan tarvittaessa uu del leen. Kaupunginhallituksen päätös:

8 11/ (55) 4 Toimiohje Carean yhtymäkokousedustajille Kh Carean hallitus on kokouksessaan hyväksynyt Carea sai raalan investoinnin toteuttaminen aikaisemman, tehdyn pää töksen mukaisena. Hankesuunnitelman mukaan investoinnin ko ko nais kustan nus on , josta Carean kuntayhtymän osuus on ja Kotkan kaupungin osuus Carean hal litus esit tää edelleen pidettävälle yhtymäkokoukselle, että yhty mä ko kous hyväksyy Carea sairaalan investoinnin toteuttamisen teh dyn päätöksen mukaisena. Kouvolan Ratamokeskuksen investoinnin kokonaisarvo on noin 130 M. Ra ta mo kes kus tulee korvaamaan nykyisen Pohjois-Kymen sairaalan tilat sekä valmistuessaan mahdollistaa kaupunginvaltuuston ko kouk sessaan ( ) päättämän terveyspalvelujen palveluverkon täytän töön pa non. Ratamo-hankkeen lähtökohtana on ollut pal ve lu ver koston tiivistäminen ja soteintegraation toteuttaminen. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut luonnokset hal lituk sen esityksiksi laiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muut tami ses ta sekä luonnokset valtioneuvoston asetukseksi kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä. Sosiaali- ja terveysministeriössä on laadittu alustava luonnos eri kois sairaan hoi don työnjaosta ja tehtävien keskittämisestä ja kuntien vel voittees ta ohjata vaativia leikkauksia sairaanhoitopiirissään tai muualla yksi köil le, jotka täyttävät tietyt osaamista tukevat vähimmäiskriteerit. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman selvitystyöryhmän lop pu raport ti 2016:37 Valinnanvapaus ja monikanavarahoituksen yk sin ker taista mi nen sosiaali- ja terveydenhuollossa on julkaistu. Yllämainitut valmisteilla olevat lakimuutokset tulevat vaikuttamaan tu levien maakunnallisten sotealueiden toiminnan sisältöön ja palvelujen järjes tä mis vaih to eh toi hin sekä edelleen investointien laajuuteen, sisältöön ja tilaratkaisuihin. Kokonaisuutena maakunnan tasolla tulee tarkastella rin nak kain suunnitteilla olevien investointien laajuutta ja sisältöä huomioi den lakiesitysten ja asetusluonnosten sisältö ja vaikutukset sekä asiak kaan valinnanvapauden ja erikoissairaanhoidon keskittämisen vaiku tus asiakasvolyymissa ja vuodeosastopaikkojen tarpeessa. Tärkeää on, että investointien suunnittelu ja toteutus etenee rinnakkain niin, että val ta kun nal lis ten linjausten vaikutus arvioidaan molempien osalta. Ennen investointien yhdistämistä tulee sopia Carean hallituksen pää töksen ( ) perusteella tarkemmasta työnjaosta Ky men laakson alueella Carean ja Poks/ Ratamo-keskuksen osalta. Lisätietoja: Hyvinvointipalvelujen johtaja Arja Kumpu, puh , arja.kumpu(a)kouvola.fi Kaupunginjohtajan ehdotus:

9 11/ (55) Toimiohjeeksi Carean yhtymäkokousedustajille annetaan, että Ky menlaak son sote-investoinnit, kuntien yhteisen tahtotilan mukaisesti, toimin nal li ses ti yhteensovitetaan ennen investointipäätösten tekemistä. Kaupunginhallituksen päätös:

10 11/ (55) Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ratamokeskus 9371/ /2015 Kh Kh Ratamokeskuksen arkkitehtisuunnittelu on edennyt L2-vaiheeseen. Arkki teh ti esittelee suunnitelmat ohjausryhmälle ennen kau pun gin halli tuk sen kokousta. L2-vaiheen suunnitelmat ovat nähtävissä Kouvoloan kaupungin ko ti sivul la L2-vaiheen suunnitelmat toimivat jatkosuunnittelun pohjana kaikille osa-alueil le. Rakennuksen brm 2 -ala on kasvanut suunnitelmien tarkentuessa n brm 2 lähinnä talotekniikan vaatimien tilojen takia. Rakennuksen kustannusarvio on tällä hetkellä 108 milj. euroa ja sai raala lai te han kin nat n.10 milj. euroa. Tarkempi kustannusten rakennusosa-arvio voidaan laskea elokuussa, kun toteutussuunnittelu on edennyt talotekniikan osalta tarpeeksi. Hankkeen aikataulu on tarkentunut suunnitelmien edetessä siten, että ra ken nus valmistuu mennessä. Rakennuslupa haetaan lo kakuus sa 2015, maanrakennustyöt alkavat alkuvuonna 2016 ja var si naiset rakennustyöt kesällä Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus hyväksyy arkkitehtisuunnittelun L2-vaiheen suun ni telmat toteutussuunnittelun pohjaksi. Toimitilajohtaja oikeutetaan hy väk sy mään suunnitelmiin tarvittavat pienet muutokset. Kaupunginhallituksen päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Ratamokeskuksen suunnitelmat ovat muuttuneet siinä määrin, että raken nus lu paan liittyvät suunnitelmat on syytä hyväksyä kau pun gin hal lituk ses sa.

11 11/ (55) Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Rakennuksen koko on brm2. Lisäksi suunnittelun edetessä on tar ken tu nut, että P-talo on niin oleellinen osa varsinaista Ra ta mo keskus ta, että se on syytä rakentaa samanaikaisesti kaupungin kus tan nuksel la. Parkkitaloon tulee noin 500 autopaikkaa. Ratamokeskuksen kustannusarvio kiinteine sairaalalaitteineen on 120 milj. euroa ja P-talon kustannusarvio on milj. euroa. Hankkeen ai ka tau lu on myös tarkentunut siten, että rakennuslupakäsittely on raken nus- ja ympäristölautakunnan kokouksessa. Maan ra kennus työt alkavat syksyllä 2016, varsinaiset talonrakennustyöt huh ti kuussa 2017 ja rakennus on valmis kesäkuussa Sote-ratkaisun aiheuttamat suunnitelmamuutokset tehdään tarpeen mukaan. Suunnitelmat ovat nähtävissä Kouvolan kaupungin kotisivuilla Niitä esitellään kokouksessa. Lisätietoja: Toimitilajohtaja Timo Oksanen, puh , timo.oksanen(a)kouvola.fi Talous- ja rahoitusjohtajan ehdotus: Ratamokeskuksen ja P-talon rakennuslupaan liittyvät suunnitelmat hyväk sy tään. Toimitilajohtaja oikeutetaan hyväksymään suunnitelmiin tarvittavat pienet muutokset. Asian käsittely Anssi Tähtinen teki Kimmo Jokirannan kannattamana seuraavan muutos esi tyk sen: Asia on vietävä uuteen valmisteluun, valmistelussa on otettava seu raavat asiat huomioon 1. Maakunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollosta tulevaisuudessa vii mei sim män sote-linjauksen mukaan. Maakuntaan siirtyy sai raan hoi topii rin omistuksessa olevat sosiaali- ja terveydenhuoltokiinteistöt vel koineen. Kaupunginhallitukselle tulee selvittää mahdollisuus ra ta mo kes kus in vestoin nin liittämisestä sairaanhoitopiirin investointeihin. 2. Kaupunginhallituksen tulee ennen rakennuslupamenettelyä päättää työn jaos ta, mitä palveluja toteutetaan keskussairaalan tiloissa ja mitä Kou vo las sa. 3. Ennen kuin työnjaosta voidaan lopullisesti päättää, on selvitettävä, kuu luu ko maakunta 12 maakunnan joukkoon, johon tulee laajempi päi-

12 11/ (55) Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus vys tys vai jääkö maakunta niiden 6 joukkoon, jossa palveluja on vähem män ja tilatarpeet pienemmät. 4. Päätösesityksessä oleva P- talon kustannusarvioksi on esitetty mil joo naa euroa. Kustannusarviota tulee tarkentaa ja viedä kau pun ginval tuus tol le päätettäväksi. Valtuusto ei ole tehnyt kyseistä mää rä ra hava raus ta talousarvioon eikä taloussuunnitelmaan. Koska oli tehty kannatettu palautusesitys, puheenjohtaja teki seuraavan ää nes tys esi tyk sen: Ne, jotka kannattavat Tähtisen palautusesitystä, äänes tä vät jaa, jos ei voittaa, asian käsittely tässä kokouksessa jatkuu. Pu heen joh ta ja esitti, että äänestys toimitetaan nimenhuutona. Pu heenjoh ta jan esitykset hyväksyttiin. Äänestyksessä annettiin 7 jaa-ääntä (Nyberg, Tähtinen, Salonen, Kor pivaa ra, Sulanen, Jokiranta ja Palm) ja 6 ei-ääntä (Lakka, Nykänen, Lehto mä ki, Viinikainen, Koskela ja Larikka), joten puheenjohtaja totesi kaupun gin hal li tuk sen hyväksyneen Tähtisen palautusehdotuksen. Kaupunginhallituksen päätös: Anssi Tähtisen palautusesitys hyväksyttiin. Kh Edellisen kokouksen jälkeen lisäselvitykseksi tehty diasarja Ra ta mo-inves toin nis ta on oheismateriaalina nro 1. Yhteenveto KPMG:n taloudellisesta tarkastelusta koskien Ra ta mo keskuk sen ja Carean investointien yhdistämistä on oheismateriaalina nro 2. Carean yhtymäkokouksen linjaukset ovat oheismateriaalina nro 3 Kuntaliiton kannanotto sote-uudistuksen rahoitus- ja omaisuuslinjausten vai ku tuk sis ta kunnille on oheismateriaalina nro 4. Asiaa on käsitelty viranhaltijajohdon ja mm. valtuustoryhmien pu heenjoh ta jien kokouksessa Lisätietoja: Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki, puh , lau ri.lamminmaki(a)kouvola.fi ja hyvinvointipalvelujen johtaja Arja Kumpu, puh , arja.kumpu(a)kouvola.fi Kaupunginjohtaja:

13 11/ (55) Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ratamo-investoinnin ja sairaanhoitopiirin investointien yhdistämiselle ei ole tässä vaiheessa edellytyksiä - näiltä osin asiaa voidaan arvioida uudelleen, kun sote-lainsäädäntö ja sii hen liittyvät omaisuusjärjestelyt sekä niiden käytännön toteutus selkiin ty vät - Ratamon ja keskussairaalan työnjakoa koskevia neuvotteluja jat ketaan valtuustoryhmien yhteisten linjausten pohjalta - neuvottelujen lähtökohtana on Kymenlaakson kuntien ja kun ta yh tymien yhteisen tahtotilan mukainen ratkaisu - työnjaon tarkistaminen ei vaikuta olennaisesti Ratamo-hankkeen si sältöön ja mitoitukseen - rakennusluvan hakemista ei tule tässä vaiheessa lykätä - rakennuslupaan voidaan tehdä toiminnallisten muutosten edellyttämiä tar kis tuk sia vielä ennen rakennustöiden käynnistymistä Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus merkitsee lisäselvitykset tiedoksi ja päättää jat ko toimen pi teis tä. Kaupunginjohtajan muutettu päätösehdotus: Kaupunginhallitus merkitsee lisäselvitykset tiedoksi. Asia tuodaan uudelleen kaupunginhallituksen käsittelyyn kesäkuussa. Kaupunginhallituksen päätös: Kaupunginjohtajan muutettu päätösehdotus hyväksyttiin. Kh Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut luonnokset hal lituk sen esityksiksi laiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muut tami ses ta sekä luonnokset valtioneuvoston asetukseksi kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä. Sosiaali- ja terveysministeriössä on laadittu alustava luonnos eri kois sairaan hoi don työnjaosta ja tehtävien keskittämisestä ja kuntien vel voittees ta ohjata vaativia leikkauksia sairaanhoitopiirissään tai muualla yksi köil le, jotka täyttävät tietyt osaamista tukevat vähimmäiskriteerit. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman selvitystyöryhmän lop pu raport ti 2016:37 Valinnanvapaus ja monikanavarahoituksen yk sin ker taista mi nen sosiaali- ja terveydenhuollossa on julkaistu. Eduskunnalle on annettu esitys laiksi kuntien ja kuntayhtymien eräiden oi keus toi mien rajoittamisesta. Lakiesitykseen sisältyy kuntien ja kun tayh ty mien investointeja koskeva rajoitus, mikäli suunniteltujen in ves toin-

14 11/ (55) Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus tien arvonlisäverottomat kokonaiskustannukset ylittävät viisi miljoonaa eu roa. Kunta tai kuntayhtymä voi hakea Sosiaali- ja terveysministeriöltä poik keus lu paa suunniteltujen investointien toteuttamiseksi lain voi maantu lon jälkeen. Kymenlaakson maakunnan alueella on sovittu yhteisen lausunnon toimit ta mi ses ta määräaikaan mennessä. Carean hallitus on ko kouk sessaan ( ) päättänyt, että hallitus esittää maakunnalliselle so te pro jek ti ryh mäl le jatkosuunnittelun pohjaksi, että Kymenlaakson alueel la on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi edelleen kaksi yhteis päi vys tyk sen pistettä Kotkassa ja Poks/Ratamo Kouvolassa. Ratamokeskuksen kaupungin ulkopuolelta ostettavat suunnittelutyöt on kes key tet ty toistaiseksi alkaen. Maanrakennus- ja tontin paalu tus töi den hankinta on keskeytetty osallistumisilmoitusvaiheen jälkeen. Ai em man toimintasuunnitelman edellyttämät rakennuslupasuunnitelmat on laadittu. Suunnittelukustannukset ovat tällä hetkellä 2,9 M. Ti la päinen suunnittelun keskeytys ei aiheuta lisäkustannuksia, mikäli suun nitte lu työ keskeytyy pidemmäksi aikaa tai lopetetaan kokonaan, niin korvaus vas tuis ta on neuvoteltava erikseen. Ratamokeskuksen toiminnan ja sisällön suunnitteluun on hankittu työ tilan ylläpito/webforum, Modelspace ja IMS-Architect ohjelmistot. Viimek si mainittua ohjelmistoa käyttää kaupunki laajemmalti. Webforumin ja Modelspacen käyttö voisi jatkua, mikäli Ratamokeskus hanke keskey tyy tilapäisesti, koska em. ohjelmien osalta on irtisanomisajat ja kysei nen tiedon arkistointi on sovittava. Kahden viimeksi mainitun oh jelmis ton ylläpitokulut ovat noin euroa kuuden kuukauden ajalta. Lisäksi Ratamokeskus hankesuunnitteluun on kytketty kahden hen ki lötyö vuo den työpanos. Palkkakulut on budjetoitu hyvinvointipalvelujen hal lin toon. Ratamokeskus hankesuunnittelun keskeyttäminen tilapäisesti on tar koituk sen mu kais ta, jotta niin rakennuksen kuin sisällön suunnittelun osalta voi daan arvioida tulevien laki- ja asetusmuutosten vaikutus tulevan Rata mon toimintaan ja tilaratkaisuihin. Carean hallituksen päätöksen ( ) osalta on sovittava tarkemmasta työnjaosta Carean kans sa ja sen vaikutuksesta Ratamokeskuksen investoinnin ko ko naisuu teen. Molempien investointien osalta on arvioitava maakunnallisen so te val mis te lun linjaukset sekä valtakunnallisten laki- ja ase tus muu tosten vaikutukset itse tulevaisuuden toiminnan toteutuksen ja ti la rat kai sujen osalta. Lisäksi niin Ratamokeskus kuin Carea sairaalan investoinnin osalta on to den nä köi ses ti haettava sosiaali- ja terveysministeriöltä poikkeuslupaa in ves toin tien toteuttamiseen maakunnallisesti. Kouvolan näkökulmasta on hyvä tutkia vaihtoehtoisia yhteistyön mahdollisuuksia yksityisten toimi joi den kanssa, jotta voidaan turvata ympärivuorokautisen yh teis päivys tyk sen toteuttaminen Pohjois-Kymenlaaksossa.

15 11/ (55) Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Ratamokeskuksen toiminnan osalta suunnittelua tulisi jatkaa itse ra kenta mi seen liittyvän suunnittelun tilapäisestä keskeyttämisestä huolimatta, kos ka niin työnjaon sopiminen kuin valtakunnallisten linjausten huo mioimi nen vaatii toiminnan kokonaisuuden tarkastelua ja riittävää hen ki lö resurs sia. Lisätietoja: Hyvinvointipalvelujen johtaja Arja Kumpu, puh , arja.kumpu(a)kouvola.fi Kaupunginjohtajan ehdotus: Ratamokeskuksen tekninen suunnittelu keskeytetään, kunnes on tiedos sa valtakunnallisen lain val mis te lun vaikutus Ratamokeskuksen toimin taan. Toiminnallista suunnittelua jatketaan ja siinä huomioidaan maa kun nal lisen työnjaon tarkentuminen ja sen vaikutukset toi min taan ja tiloihin sekä mahdollisen hankintamenettelyn käynnistymisen vai ku tus. Kaupunginhallituksen päätös:

16 11/ (55) 6 Väliraportti sairaalapalveluiden vuodeosastopaikkojen vähentämisestä välillä / /2016 Kh Tavoite: Terveyskeskussairaalasta vähennetään 25 vuo de osas topaik kaa mennessä Edellytys vuodeosastopaikkojen vähentämiselle on viiveetön po ti las virtaus sairaalasta kotiin tai muun potilaan tarvitseman tuen piiriin. Käy tännös sä tämä tarkoittaa, että 90 % kaikista potilaista* kotiutuu tai siirtyy jat ko tuen piiriin seuraavasti: - Pohjois-Kymen Sairaalan vuodeosastolta yhden vuorokauden ja - terveyskeskussairaalan vuodeosastolta kolmen vuorokauden kulues sa siitä kun lääkäri on todennut, että potilas ei enää tarvitse sai raa la ta sois ta hoitoa. *Kotiutuvien potilasmäärien sijaan mielekkäämpää on seurata hoitopäiviä, jolloin saadaan parempi ymmärrys siitä missä osastoilla ko tiut ta mi ses sa on selviä vaikeuksia. Toisaalta hoitopäiviä seuraamalla ymmärretään yhdenkin osastolle juuttuneen potilaan merki tys potilasvirtaustehokkuudelle vähennetään 10 paikkaa kaikilta kolmelta vuodeosastolta. Hen ki lös töä ei merkittävästi pienennetä jotta paikat voidaan ottaa tar vit taes sa takaisin käyttöön toteutetaan 6 kk pituinen seurantajakso a. Väliarviointipisteet 6/2016 ja 10/ vähennetään 15 (yhteensä 25) paikkaa mikäli tälle on vä li ar vioin tien perusteella olemassa edellytykset. Ratkaisu mah dollis taa osaston 4 siirtymisen muun osastotoiminnan yhteyteen vierei seen rakennukseen ja kuntouttavan työotteen lisäämisen kai kessa vuodeosastotoiminnassa. Toteutuminen Sairaalapalveluiden vuodeosastoilla osa potilaista odotti edelleen tarpeet to man pitkään siirtymistä tarpeensa mukaisen tuen/palvelun piiriin. Kaikkiaan sairaalajakson jälkeisiä jonotuspäiviä vuodeosastoilla PoKS:s sa ja TKS:ssa kertyi maalis-toukokuun aikana 2 178, mikä on noin 726 jonotuspäivää kuukaudessa. Yhden ja kolmen vuorokauden jo no tus ajan yli meneviä hoitopäiviä kertyi kolmelta kuukaudelta 1 630, kes ki mää rin 543 kuukaudessa (75 %). Tavoiteajassa kotiutuneiden hoito päi vien osuus oli n. 25 % kaikista jonotuspäivistä. Terveyskeskussairaalan osastoilta vähennettiin suunnitelman mu kaises ti 10 sairaansijaa 1.4. alkaen. minihenkilöstömitoituksen yl lä pi tä misek si henkilöstöä voitiin tässä vaiheessa vähentää kahdella hoitajalla. Li säk si sijaishenkilöstön käyttöä on voitu vähentää. Sairaalapalvelut on hankkinut vuoden alusta viisi kuntoutuspaikkaa KOKS:s sa ja POKS:ssa operoiduille lonkkamurtumapotilaille ja ai vo veren kier to häi riö po ti lail le.

17 11/ (55) Ikääntyneiden palvelut on hankkinut maalis-elokuun ajaksi 20 ym pä rivuo ro kau tis ta lisäpaikkaa mikä on helpottanut Hoikun paikkojen tapaan po ti lai den sijoittelua vuodeosastojaksojen jälkeen. KOKS:ssa Kouvolalaisten jonotuspäivät (yleissairaanhoito) ovat vä henty neet -14 % viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Terveyskeskussairaalassa jatkotuen paikkaa odottavien eli ns. pit kä aikais sai rai den potilaiden suhteellinen osuus on pienentynyt viime vuo sina. Vuonna 2014 hoitopäivistä 20 % aiheuttivat pitkäaikaispotilaat, viime vuonna osuus pieneni 14 %:iin. Loppuvuoden 2015 jälkeen ei enää teh dä pitkäaikaishoitopäätöksiä, minkä vuoksi vertailua ei voida ke väästä tehdä. Sen sijana on seurattava hoitojaksojen pituuksia ja kertyneitä jo no tus päi viä ja ns. ylihoitopäiviä. Kuvio: sairaalapalvelut huhtikuu Taulukko 1: kotiutumisen seurantataulukko maalis-toukokuu

18 11/ (55) Taulukko 2: huhtikuun suoritetiedot sairaalapalvelut Johtopäätökset ja eteneminen Lukujen valossa kevään 2016 aikana jonottaminen vuodeosastolta muihin palveluihin on vähentynyt verrattuna aikaisempiin vuosiin, ko tiu tu minen sairaalasta on nopeutunut vaikkakin edelleen yksittäisille potilaille ei aina löydy riittävän nopeasti jatkotuen paikkaa. Ter veys kes kus sai raalas sa oli raportin kirjoitushetkellä (7.6.) jonottajia yhdeksän, joista kahdek san odottaa Ikääntyneiden palveluista tarpeenmukaista paikkaa ja yk si alle 65-vuotias aikuissosiaalityön puolelta. Kotiutumisen nopeuttamiseksi suunniteltuja toimien toteuttamista jat ketaan. Lukujen valossa 10 paikan vähennys ei ole vaikuttanut haitallisesti POKS tai tk -sairaalan kuormitukseen. Seuraava arviointikohta tulee ole maan syyskuussa, jolloin tämän hetkisten kokemusten perusteella voi daan arvioida olevan mahdollista aloittaa yhden vuodeosaston sul kemi seen tähtäävät toimet ja vähentää loput suljettavat sairaansijat mennessä. Lisätietoja: Vs. terveysjohtaja Kari Kristeri, puh , kari.kristeri(a)kouvola.fi. Kaupunginjohtajan ehdotus: Merkitään tiedoksi. Kaupunginhallituksen päätös:

19 11/ (55) 7 Maakuntauudistuksen esivalmistelu 10878/ /2015 Kh Valtiovarainministeriö on kirjeellään pyytänyt maakuntaliittoja käyn nis tä mään maakuntauudistusta koskevan monitoimialaisen esi valmis te lun alueillaan. Esivalmistelu kestää sote-järjestämislain ja maakun ta lain voimaantuloon saakka. Esivalmistelun tehtävänä on luo da edellytyksiä tehtävien ja omaisuuden siirtämiselle uusille maa kunnil le sekä uusien maakuntien toiminnan käynnistämiselle. Tähän liittyen tu li si laatia riittävän yksityiskohtaiset esiselvitykset itse toimintaan ja siihen liittyvien tukipalveluiden jakamiselle kuntien ja maakunnan kesken se kä siirtämisestä maakunnalle. Tukipalveluiden siirtäminen ja ja ka minen on välttämätöntä tehdä yhteistyössä kuntien ja kuntayhtymien kesken. Kymenlaakson Liiton hallitus käsittelee VM:n edellyttämien toi menpi tei den toteuttamista kokouksessaan Valtioneuvoston päätettyä itsehallintoaluemallista, on Kymen laak son sote-lähtöistä tarkastelukulmaa laajennettu koko it se hal linto alu een muodostamisen tarkasteluun. STM ja VM kannustivat tällöin aluei ta ja kuntia omaehtoisesti käynnistämään maakunta- ja so te uu distuk sen valmistelun. Kymenlaakson kuntien kesken so vi tun mukaisesti on Kouvolan kaupungin alaisuuteen pe rus tet tu projekti it sehal lin to alu een valmistelua varten. Projekti on organisoitu, resursoitu ja käyn nis ty nyt. Kuntien pro jek ti pää tök sis sä todetaan, että Mikäli valtion pää tök set aiheuttavat muu tok sia projektin sisältöön tai kestoon, ne huomioi daan pro jek ti suun ni tel mas sa. Kymenlaakson Liiton suunnitelmalla esi val mis te lun to teut ta mi ses ta on vaikutuksia maakunnassa jo käyn nissä olevaan ja VM:n aset ta mia vaatimuksia toteuttavaan työs kente lyyn kokoontuvan maakuntahallituksen lla on seuraava esi tys: "Maakuntahallitus 1. Asettaa esivalmistelun ohjausryhmän, johon Kaakkois-Suomen ELY-kes kus ta, Kaakkois-Suomen TE-toimistoa, Etelä-Suomen alue hallin to vi ras toa, Kouvolan kaupunkia, Kotkan-Haminan seutua, Careaa sekä Kymenlaakson pelastuslaitosta pyydetään nimeämään edustajansa ja varaedustajan. Pääsopijajärjestöt ja Kymenlaakson Liitto nimeävät oh jaus ryh mään kaksi jäsentä. 2. Ohjausryhmän ensimmäinen kokous pidetään klo 9 3. Kokouksessa käynnistetään Kymenlaakson uuden maakunnan mo nialai sen toimeenpanon esivalmistelu 4. Ohjausryhmä nimeää määräaikaisen muu tos joh ta jan/pro jek ti pääl likön, jonka tehtävä päättyy , ja hyväksyy muu tos suun ni telman.

20 11/ (55) 5. Toteaa, että muutosjohtajan/projektipäällikön palkkakustannuksista vas taa Kymenlaakson Liitto 6. Ohjausryhmällä on oikeus kutsua esivalmistelutyön aikana tar peel lisek si katsomiaan asiantuntijoita. Ohjausryhmän valmistelumandaatti päät tyy viimeistään , jonka jälkeen väliaikaishallinto aloittaa tehtävässään. 7. Ohjausryhmän apuna toimii sihteeristö sekä valmisteluryhmiä. Lisäksi so te-asi oi ta valmistelee jo toimintansa käynnistänyt so te-val mis te lu ryhmä. 8. Hyväksytään alustavasti liitteen mukaisesti maakuntauudistuksen toimeen pa non organisointi. 9. Valmisteluun osallistuvat organisaatiot kukin osaltaan vastaavat siitä, et tä esivalmisteluvaiheen tehtävät saadaan hoidettua 10. Todetaan, että Iitin kunta ei osallistu Kymenlaakson maa kun ta uudis tuk sen valmisteluun 11. Maakuntavaltuuston ja -hallituksen, maakunnan yhteistyöryhmän se kä ao. toimijoiden johdon yhteisseminaari järjestetään " Lisätietoja: Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki, puh , lau ri.lamminmaki(a)kouvola.fi Kaupunginjohtajan ehdotus: Kouvolan kaupunki pitää tärkeänä, että ennen kuin maa kun ta hal li tuksen alaisesta projektista päätetään, molemmat projektit yh teen so vi tetaan kuntien ja maakuntaliiton yhteisesti sopimalla tavalla. Kaupunginhallituksen päätös:

21 11/ (55) Kaupunginhallitus KymiRing 12614/ /2016 Kh Kh Kouvola on ollut alusta lähtien eli vuodesta 2007 mukana selvityksissä, jot ka ovat liittyneet moottoriurheilukeskuksen rakentamiseen Iitin Til lolan alueelle. Kouvolan lisäksi mukana ovat olleet ainakin Iitin kunta, Ahström alueen maanomistajana, Kymenlaakson Liitto ja eräät auto- ja moot to ri ur hei lu yh dis tyk set. Vuosien kuluessa hanke on laajentunut käsittäen nyt mm. hotelli- ja vapaa-ajan toi min to ja. Asiaa on kaupungin organisaatiossa käsitelty viimeksi kau pun gin hal lituk sen iltakoulussa Iltakoulussa kaupunki linjasi kantaansa KymiRing-hankkeeseen seu raavas ti: - Hanketta pidetään mielenkiintoisena ja siihen suhtaudutaan pe ri aattees sa myönteisesti. - Kouvola ei kuitenkaan osallistu hankkeen käytännön valmisteluun eikä ota kantaa/sitoudu nyt tehtäviin sopimuksiin (konsultti- ym. sopimukset). - Mikäli muut toimijat (Iitti, maanomistaja ja urheiluliitot) saavat aikaan to teut ta mis kel poi sen ratkaisun, voi Kouvola harkita osallistumista Ky mi- Ring Oy:hyn tai muuhun yhteistyöhön. Kaupungin kantaan vaikuttivat mm. epävarmuus valtion osallistumisesta hank keen rahoitukseen sekä se, onko osallistuminen toisen kunnan alu eel la toimivaan yhtiöön kunnan toimialasäännöksen mukaista toi mintaa. Kaupunginjohtajan ehdotus: Asia otetaan käsiteltäväksi. Kaupunginhallituksen iltakoulussa muodostettu linjaus hyväk sy tään kaupungin kannaksi KymiRing-hankkeeseen. Kaupunginhallituksen päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. KymiRing Oy:n kirje :

22 11/ (55) Kaupunginhallitus "Johdanto KymiRing liiketoimintakokonaisuus rakentuu nykyaikaisen lii ken ne turval li suus kes kuk sen ja kansainvälisen moottoriratakokonaisuuden ympä ril le. Se koostuu useista erilaisista, mutta synergiaa toisilleen tuovista lii ke toi min nois ta. KymiRing Oy:n tavoitteena on rakentaa Kouvolan alueel le Suomen johtava suurtapahtumien järjestämispaikka sekä ai nut laatui nen ja monipuolinen elämys- ja tapahtumakeskus. Lii ken ne tur val lisuus kes kuk sen ja moottoriradan ympärille kerätään synergiaa tuovaa lii ke toi min taa mm. ajokoulutus-, ajoneuvo-, liikenne-, majoitus-, mat kailu-, elämys-, energia- ja kaupan alan liiketoimintojen parista. KymiRing Oy ei itse järjestä tapahtumia vaan se markkinoi KymiRingiä ta pah tuma paik ka na moottoriurheilu- ja muiden tapahtumien järjestäjille, elämys koh tee na yksityisille ihmisille, yhteisöille ja yrityksille sekä toi min taym pä ris tö nä liikenneturvallisuuskoulutukselle. Katso liite 1. Historia KymiRing hanke käynnistettiin Kouvolan seudun kuntayhtymässä vuon na 2007 helmikuussa. Äkillisen rakennemuutoksen johdosta alueel la tarvittiin uutta elinkeinotoimintaa ja työpaikkoja. Hanketta on hallin noi nut Kouvolan seudun kuntayhtymän jälkeen Kouvolan kaupunki, Iitin kunta, KymiRing Oy ja Kouvola Innovation Oy. KymiRing Oy:n omista vat AKK-Sports Oy (31 %), Suomen Moottoriliitto ry (31 %), A. Ahlström Oy (19 %) ja Iitin kunta (19 %). Alueen kokonaispinta-ala on n. 180 ha. Nykytila Hankealueella on voimassa oleva maakuntakaava ja osayleiskaava sekä asemakaava on päätöskäsittelyssä. Ympäristövaikutusten ar vioin tise los tus valmistui syyskuussa 2014 ja ympäristölupa on käsiteltävänä Kou vo lan kaupungin ympäristötoimessa. YVA-lausunnon keskeinen vies ti oli eri viranomaistahoilta, ettei rakentamiselle ole lain sää dän nöl lisiä esteitä. Kansainvälisten moottoriratojen luokitusjärjestelmä (FIA/FIM ho mo la gati on) KymiRingin osalta hyväksyttiin syyskuussa 2014, joka mah dol listaa tulevaisuudessa kansainvälisten arvokilpailujen saamisen. Ky mi- Ring on ainoa hyväksytty suorituspaikka Pohjois-Euroopassa. KymiRingin yhteys Kouvolan kaupungin strategiaan Kouvolan alueen merkittävämmät toimialat ovat metsäteollisuus, lo gistiik ka ja puolustusvoimat. KymiRing -hanke perustuu näiden avainalojen toi min nan kehittymiseen ja vahvistumiseen valtakunnallisesti Kouvolan ta lous alu eel la. Metsäteollisuus: Biopolttoaineille ei ole Suomessa nykyaikaista tes taustoi min ta ym pä ris töä Logistiikka: Kuljettajakoulutusalue ja uusi koulutusohjelma mah dol lis tavat ammattipätevyys-direktiivin mukaisten tavoitteiden toteutumisen se-

23 11/ (55) Kaupunginhallitus kä hälytysajokoulutuksen kehittymisen maassamme Puolustusvoimat: Karjalan Prikaati on Euroopan suurin autokoulu Päivitetyn kaupunkistrategian mukaan ( ) vuosille Kouvola on luonnollisiin vahvuuksiin rakentuva kasvukeskus. Sen to teut ta mi sen yhdeksi päämääräksi on valittu elinvoimainen kaupunki. Se korostaa asennetta ja tekoja yrittäjyyden edistämiseksi. Strategisena päämääränä tämä merkitsee Elinvoimainen kaupunki -pää tök sen mukaan: - yhteistyökumppaneiden kanssa merkittävää valtakunnallista toimijaa - osaamis- ja innovaatiopääoman kehittämistä - alueen saavutettavuuden kehittämistä ja hyödyntämistä KymiRing Liikenneturvallisuuskeskus on kaupunkistrategian mukainen ko ko nai suus. Elinvoimainen kaupunki päämäärä toteutuu käytännössä. Kul jet ta ja kou lu tus alu een rakentamisella sen yhteyteen mahdollistetaan Kou vo las sa toimivien palveluntarjoajien: - Puolustusvoimien, Aikuiskoulutuskeskuksen, KSAO:n, KyAMK:n, Työte ho seu ran, autokoulujen, ammattiliitojen ja järjestöjen toiminnan ke hitty mi nen ja vahvistuminen osana valtakunnallista koulutusklusteria - Uusien koulutusalojen käynnistäminen oppilaitoksissa (biopolttoaineet, me kaa nik ko kou lu tus, autoteollisuuden erikoisosaaminen), tes taus toimin ta ym pä ris tön syntyminen - maantieteellisen sijainnin ja kulkuyhteyksien tarjoama kilpailuedun hyö dyn tä mi nen sekä vahvistetaan käynnissä olevia tieratkaisuja (VT 6 ja VT 12) Yhteys Kymenlaakson maakuntaohjelmaan KymiRing monitoimikeskus on Kymenlaakson liiton kärkihankkeita osana hyväksyttyä Kymenlaakson maakuntaohjelmaa Ta voittee na on yrityspohjan vahvistuminen uudella liiketoiminnalla sekä toi mivis sa että uusissa yrityksissä, kasvuyritysten määrän lisääntyminen sekä kansainvälisillä markkinoilla menestyvien yritysten määrän kasvu. Ky mi Ring tukee Kouvolan seudun kansainvälistymistä ja luo mah dol lisuu det kansainvälisten yritysten liiketoiminnan aloittamiseen sekä si joittu mi seen Kouvolan talousalueelle. Työllisyysvaikutukset Kuljettajakoulutusalue työllistää ensi vaiheessa n. 60 henkilöä. Ra kennus ai kai nen työllisyysvaikutus vuosina on n. 100 henkilöä. Alu een on arvioitu työllistävän vuonna 2018 n. 250 henkilöä. Lukuihin ei si säl ly välilliset työllisyysvaikutukset. Pääkäyttäjäryhmien direktiivin mukaista ammattipätevyyskoulutusta voi Suo mes sa antaa yli 300 Trafi:n hyväksymää koulutusorganisaatiota. Kou lu tet ta vien määrä vuositasolla on Suomessa kokonaisuudessaan

24 11/ (55) Kaupunginhallitus henkilöä. Hälytysajoneuvokoulutettavien määrä vuodessa on n henkilöä. KymiRing kuljettajakoulutusalueen toiminnot on suunniteltu siten, että kes kuk sen kaikkien osien valmistuttua voidaan vuodessa kouluttaa jopa henkilöä. Aikataulu ja rahoitus KymiRing Oy rakentaa uuden Liikenneturvallisuuskeskuksen, jonka toimin ta sijoittuu Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan alueelle. Mo ni toi mikes kuk sen ensimmäisen vaiheen investoinnin arvo on 22,9 M. Kus tannuk set syntyvät kuljettajakoulutus- ja moottoriratojen sekä tarvittavien kiin teis tö jen rakentamisesta ja perustoimintojen käynnistämisestä. Yhtiö in ves toi alueelle yhteensä n. 35 M vuoteen 2019 mennessä. KymiRing rahoitusmalli on esitetty liitteessä 3 (salainen). Esitys Kouvolan kaupungille KymiRing Oy pyytää Kouvolan kaupungilta periaatepäätöstä eu ron omanpääomanehtoisen lainan myöntämiseksi tai vaihtoehtoisesti ta kauk sen saamiseksi vastaavan suuruiseen lainaan 15 vuodeksi. Laina/ta ka us käytetään kuljettajakoulutusalueen ensimmäisen vaiheen raken ta mi seen vuosina Varsinainen myöntämispäätös tulisi tehdä viimeistään kevään 2015 aika na, jolloin lainaehdoista, nostoajankohdasta ja muista yk si tyis koh dista sovitaan erikseen." Kirjeen liitteenä olevat esitykset liiketoimintakokonaisuudesta ja Ky mi- Ring kuljettajakoulutuksesta ovat oheismateriaalina nro 2. Rahoitusmalli jaetaan kokouksen osanottajille. Asiakirja ei ole jul ki nen. KymiRing tekee alkuvuodesta 2015 kaupungille anomuksen 2 M :n lainan tai takauksen saamiseksi kuljettajakoulutusalueen rakentamiseen. Ano muk sen käsittelyn yhteydessä on selvitettävä mm. tukemisen mahdol li suus kunnan toimialan kannalta. Lisätietoja: Talous- ja rahoitusjohtaja Tuukka Forsell, puh , tuukka.forsell(a)kouvola.fi ja hallintojohtaja Jari Niemelä, puh , jari.niemela(a)kouvola.fi Kaupunginjohtajan ehdotus: Kouvolan kaupunki suhtautuu hankkeeseen myönteisesti. Mahdollisesta lainasta tai takauksesta päätetään erikseen yhtiön ha kemuk sen pohjalta.

25 11/ (55) Kaupunginhallitus Kaupunginjohtajan muutettu ehdotus: Kouvolan kaupunki suhtautuu hankkeeseen myönteisesti. Mahdollisesta lainasta tai takauksesta päätetään erikseen yhtiön ha kemuk sen pohjalta. Lainan tai takauksen myöntämisen edellytyksenä on realistinen ja toteut ta mis kel poi nen rahoitussuunnitelma sekä muiden osapuolten si toutu mi nen hankkeen toteuttamiseen. Kaupunginhallituksen päätös: Kaupunginjohtajan muutettu päätösehdotus hyväksyttiin. Kh KymiRing Oy:n hakemus : "Kouvolan kaupungin voimassa olevan elinkeinostrategian mukaan ( ) vuosille Kouvola on luonnollisiin vahvuuksiin ra ken tu va kasvukeskus. Sen toteuttamisen yhdeksi päämääräksi on valit tu elinvoimainen kaupunki. Se korostaa asennetta ja tekoja yrit tä jyyden edistämiseksi. Strategisena pää mää rä nä tämä merkitsee Elin voimai nen kaupunki -teeman mukaan Kou vo lan kaupungilta: yhteistyökumppaneiden kanssa merkittävää valtakunnallista toimijaa osaamis- ja innovaatiopääoman kehittämistä alueen saavutettavuuden kehittämistä ja hyödyntämistä KymiRing liikenneturvallisuuskeskus on kaupunkistrategian mukainen ko ko nai suus. Elinvoimainen kaupunki päämäärä toteutuu käytännössä. Kul jet ta ja kou lu tus ra to jen valmistuminen mahdollistaa lii ken ne kou lu tusklus te rin syntymisen alueelle. Kuljettajakoulutusalueen rakentamisella mahdollistetaan Kouvolassa toi mi vien palveluntarjoajien työllisyyden säilyminen ja kehittyminen tu levai suu des sa. Tehdyn valtakunnallisen selvitystyön pohjalta kul jet ta jakou lu tus alue tulee työllistämään n. 60 henkilöä. Ratoja voivat käyttää toi min nas saan aiemmin tehdyn selvitystyön perusteella: Puolustusvoimat, Aikuiskoulutuskeskukset, Kouvolan Seudun Am mat tiopis to, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Työtehoseura, autokoulut, am mat ti lii tot ja järjestöt sekä kolmas sektori. Autoteollisuuden yritykset, tes taus yri tyk set sekä komponenttivalmistajat ovat ennakkokartoituksen mu kaan sijoittumassa alueelle. Osaamis- ja innovaatiopääoma kehittyy uusilla koulutusaloilla op pi laitok sis sa (biopolttoaineet, mekaanikkokoulutus, autoteollisuuden eri koisosaa mi nen)

26 11/ (55) Kaupunginhallitus Alueen saavutettavuuden painoarvo, maantieteellisen sijainti ja kul ku yhteyk sien tarjoama kilpailuedun hyödyntäminen vahvistaa käynnissä olevia tieratkaisuja (VT 6, VT 12 ja VT 15) Yhteys Kymenlaakson maakuntaohjelmaan KymiRing on Kymenlaakson liiton kärkihankkeita osana hyväksyttyä Kymen laak son maakuntaohjelmaa Tavoitteena on yri tys pohjan vahvistuminen uudella liiketoiminnalla sekä toimivissa että uusissa yri tyk sis sä, kasvuyritysten määrän lisääntyminen sekä kansainvälisillä mark ki noil la menestyvien yritysten määrän kasvu. KymiRing tukee Kouvo lan seudun kansainvälistymistä ja luo mah dol li suu det kansainvälisten yri tys ten liiketoiminnan aloittamiseen sekä si joit tu mi seen Kouvolan talous alu eel le. Pääkäyttäjäryhmien direktiivin mukaista ammattipätevyyskoulutusta voi Suo mes sa antaa yli 300 Trafi:n hyväksymää koulutusorganisaatiota. Koulutettavien määrä vuositasolla on Suomessa kokonaisuudessaan henkilöä. Hälytysajoneuvokoulutettavien määrä vuodessa on n henkilöä. KymiRing Oy rakentaa uudenaikaisen kuljettajakoulutusalueen. Se on eri tyi ses ti suunniteltu raskaille ajoneuvoille, mutta soveltuu myös kaikkien ajoneuvoluokkien ajokoulutukseen. Mikäli rakentaminen voidaan aloit taa pikaisesti, vaiheistettu käyttöönotto voi alkaa 2017 alkupuolella. KymiRing kokonaisuus rakentuu käyttötarpeen mukaan rakennettavista toi mi ala osis ta. Ne ovat myös rahoitukseltaan erillisiä. Tämän vuoden inves toin nit muodostuvat liikuntapaikkarakentamisesta sekä edellä mai nitus ta kuljettajakoulutuskeskuksesta. Mahdollinen Kouvolan kaupungin myön tä mä pääomalaina käytetään ainoastaan kul jet ta ja kou lu tus keskuk sen rakentamiseen. Rakentamisesta vastaa Destia Oyj ja työllistävä vai ku tus on n. 40 henkilöä. KymiRing on työllistävä pitkäaikainen hanke, joka tulee vaikuttamaan Kou vo lan alueen elinvoimaan vuosia eteenpäin. Päätoimialojen kul jet taja kou lu tus, kansainvälinen moottoriurheilu sekä autoteollisuuden testaus ym pä ris tö ovat toisistaan riippumattomia kehityshankkeita, jotka yhdes sä muodostavat toiminnallisen ekosysteemin ja saavat synergiaa toi sis taan. ELY-keskus on päätöksessään 2015 arvioinut KymiRing Oy:n toiminnan lii ke ta lou del li ses ti kannattavaksi ja valtionapukelpoiseksi. ELY-keskus on valmistelussaan ottanut huomioon Kouvolan kaupunginhallituksen asiaa koskevan periaatepäätöksen sekä selvittänyt asian Kou vo lan kaupungin kanssa päätöstä valmistellessaan. KymiRing Oy on toimittanut valtionapupäätöksen valmistelun keskeiset asiakirjat kaupun gin hal li tuk sen valmistelijoille sekä avannut niitä suullisesti asian neu vot te luis sa. KymiRing Oy pyytää Kouvolan kaupunkia myöntämään euron pääomalainan kymmeneksi vuodeksi markkinakorolla am mat ti pä tevyys kou lu tuk ses sa käytettävien ajoharjoitteluratojen rakentamiseen.

27 11/ (55) Kaupunginhallitus Ajo har joit te lu ra doil la annettavan liikennekoulutuksen antavat pää asiassa Kouvolan kaupungin alueella toimivat koulutusyhtymät sekä yri tykset. Kuljettajakoulutusalue on valtakunnallisesti merkittävä liikenteen kou lu tuk sen ja testauksen pilottihanke, josta Kouvolan talousalue saa mer kit tä vää kilpailuetua sekä tehtyjen esiselvitysten perusteella uusia työ paik ko ja. KymiRing -alueen toteuttamisohjelma on muuttunut Kouvolan kau pungin hal li tuk sen tekemän periaatepäätöksen jälkeen. Lii ke toimin ta ko ko nai suuk sia rakennetaan ja rahoitetaan erillisinä lii ke toi min tayk sik köi nä. Tämän johdosta KymiRing Oy pyytää käsittelemään asiaa uu te na esityksenä. Rahoitussuunnitelma: Omarahoitus Yrityksen kehittämistuki (myönnetty ELY 2015) Kouvolan kaupunki (laina-anomus 10 v.) Investointi yhteensä euroa euroa euroa euroa Esitys Kouvolan kaupungille: KymiRing Oy pyytää Kouvolan kaupunkia myöntämään euron suuruisen pääomalainan kymmeneksi vuodeksi markkinaehtoisella ko rol la kuljettajakoulutusratojen rakentamiseen." Kuntalain 1 :n 2 momentin mukaan kunta edistää asukkaidensa hy vinvoin tia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut talou del li ses ti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla ns. yleishyö dyl li syy den periaatteen mukaisesti. Kunnan tehtävien tulee olla kunta lai sil le hyödyllisiä. Kuntalain 7 :ssä määritellään kunnan tehtävät, jotka kuuluvat kunnan toi mi alaan. Kunnan toimialaa määriteltäessä tulee ottaa huomioon hallin non yleiset periaatteet, joita ovat yhdenvertaisuus-, objektiviteetti-, suh teel li suus- ja tasapuolisen kohtelun periaate sekä harkintavallan vää rin käy tön kielto. Lisäksi otetaan huomioon tehtävän hyödyllisyys, pai kal li suus ja yksityisen tukemisen kielto. Ensin tulee tarkastella, harjoittaako KymiRing Oy toimialaa (tehtävää), jo ka kuuluu kunnan yleiseen toimialaan. Hakemusta ei voida hyväksyä, jos hakijan harjoittama toimiala ei kuulu kunnan yleiseen toimialaan. Oikeus kir jal li suu den ja oikeustapausten mukaan yhtiön harjoittaman tehtä vän ei tarvitse olla paikallinen. Ratkaisevaksi on katsottu, hyö dyt tää kö teh tä vään osallistuminen kuntaa ja sen asukkaita. Elinkeinoelämän yleisten edellytysten luominen ja parantaminen on oikeus kir jal li suu den mukaan kun nan toiminnan ydinaluetta. Kunnan toimen pi teen hyväksyttävyys riippuu siitä, onko toimenpide ver tai lu kel poinen yksityisen liiketoiminnan kanssa. Huomioon otetaan tilanteen olosuh teet, yksityisen sijoittajan vastaavanlainen toiminta, sijoituksen suuruus, liiketoiminnallinen tarkoitus, kohdeyrityksen tilanne ja odotukset.