9 energia. Energian kokonaiskulutus. Puuperäiset polttoaineet

Transkriptio

1 9 energia Vuonna 2007 energian kokonaiskulutus oli Suomessa 1476 petajoulea eli hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kulutusta pienensivät edellisvuotista lämpimämpi sää ja lauhdesähkön tuotannon korvautuminen vesivoimalla ja sähkön tuonnilla. Eniten edellisvuodesta kasvoivat turpeen energiakäyttö ja vesivoiman tuotanto. Puuperäiset polttoaineet olivat Suomen toiseksi merkittävin energialähde öljytuotteiden jälkeen ja niillä katettiin viidennes eli 295 petajoulea energian kokonaiskulutuksesta. Kiinteitä puupolttoaineita käytettiin vuonna 2007 noin 19 miljoonaa kuutiometriä. Käyttö väheni edellisvuodesta liki 2 miljoonaa kuutiometriä. Energian kokonaiskulutus Energian kokonaiskulutus oli vuonna 2007 Suomessa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan petajoulea (PJ), vain prosentin vähemmän kuin vuotta aiemmin. Energiankulutusta pienensi edellisvuotista lämpimämpi sää, mikä vähensi lämmitystarvetta. Kulutusta pienensi myös kivihiiltä käyttävien lauhdevoimalaitosten sähkötuotannon korvautuminen kotimaisella vesivoimalla ja tuontisähköllä. Viimeisen 10 vuoden aikana energian kokonaiskulutus on kasvanut 13 prosenttia. Korkein kulutusluku, petajoulea, saavutettiin vuonna Tärkein energialähde vuonna 2007 olivat öljytuotteet, mukaan lukien liikenteen polttoaineet, lähes neljänneksen osuudella (361 PJ) kokonaiskulutuksesta. Toiseksi merkittävin lähde olivat puuperäiset polttoaineet, jotka kattoivat kulutuksesta viidenneksen (295 PJ). Edellisvuodesta lisääntyivät eniten turpeen käyttö (+12 PJ) ja vesivoiman tuotanto (+10 PJ). Voimakkaimmin pienenivät hiilen ( 25 PJ) ja puupolttoaineiden ( 14 PJ) kulutus. Lähes puolet energian kokonaiskulutuksesta muodostui fossiilisten polttoaineiden (lähinnä öljy, hiili ja maakaasu) käytöstä, uusiutuvien energialähteiden osuus oli neljännes. Uusiutuvia energialähteitä ovat biopolttoaineet (mm. puu, kierrätyspolttoaineet, peltobiomassat, biokaasu ja -polttonesteet), aurinko-, tuulija vesivoima sekä maalämpö. Em. energiamuotojen osuudet kokonaiskulutuksesta ovat pysyneet lähes samoina 10 viimeksi kuluneen vuoden aikana. Turve on Suomessa luokiteltu ns. hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi. Turpeen tuotantoluvut ja turvetuotannon pinta-alat on esitetty Metsien monikäyttö -luvun taulukoissa 6.9 ja Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen hiilidioksidipäästöt kuuluvat vuonna 2005 alkaneen EU:n päästökaupan piiriin. Vuonna 2007 Suomen hiilidioksidipäästöt vähenivät edellisvuodesta 3 prosenttia eli 62 miljoonaa tonnia. Päästöjen väheneminen johtui fossiilisten polttoaineiden kulutuksen supistumisesta ( 36 PJ), toisaalta turpeen lisääntynyt käyttö (+12 PJ) lisäsi päästöjä. Kasvihuonekaasupäästöihin liittyvät tiedot esitetään tarkemmin Metsäteollisuus-luvun taulukoissa ja Puuperäiset polttoaineet Puuperäiset polttoaineet jaetaan nestemäisiin, kiinteisiin ja muihin puupolttoaineisiin. Nestemäisiä puupolttoaineita ovat selluteollisuuden puunjalostusprosesseissa tuottamat jäteliemet, joista merkittävin on mustalipeä. Kiinteitä puupolttoaineita ovat pientalojen käyttämä polttopuu sekä lämpö- ja voimalaitosten (teollisuus ja energiantuotanto) puupolttoaineet. Lisäksi energiantuotantoon käytetään vähäisiä määriä muita metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteita, jotka voivat olla joko nestemäisiä tai kiinteitä (mm. mäntyja koivuöljy, suopa, metanoli, bioliete ja paperi). Suomi on Euroopan unionin kärkimaita puuperäisen energian hyödyntämisessä. Suomessa käytettävistä uusiutuvista energialähteistä puuperäisten Metsätilastollinen vuosikirja

2 8 Wood 9 Energy consumption Lämpö- ja voimalaitosten käyttämästä metsähakkeesta kolme neljäsosaa valmistetaan lähinnä kuusikoiden avohakkuualoilta peräisin olevista hakkuutähteistä (oksa- ja latvusmassa), kannoista ja tyvilahoisesta järeästä runkopuusta. Hakkuutähteet ovat selvästi merkittävin metsähakkeen raaka-aine kattaen siitä noin 60 prosenttia (taulukko 9.6). Kantojen osuus on 2000-luvulla ollut keskimäärin 9 prosenttia, joskin kantojen nosto on tänä ajanjaksona lisääntynyt monikymmenkertaisesti. Lahon järeän runkopuun osuus on ollut keskimäärin 7 prosenttia. Metsäkeskukset ovat talousmetsien luonnonhoidon seurannassaan vuosina selvittäneet satunnaisotannan perusteella hakkuutähteiden ja kantojen nostoa yksityismetsien avohakkuualoilta. Alueita tarkastettiin metsäkeskuksissa yhteensä kpl, mikä vastaa hehtaarin pinta-alaa (1,5 % yksityismetsien avohakkuiden kokonaispinta-aloista). Seurannan mukaan hakkuutähteitä kerättiin energiakäyttöön keskimäärin 25 prosentilta ja kantoja 5 prosentilta aloista (kartat 1 ja 2). Vuodesta 2006 vuoteen 2007 hakkuutähteiden korjuuala lisääntyi 33 prosenttia ja kantojen peräti 50 prosenttia. Vaikka metsähakkeen 26 % 18 % 31 % 33 % 5 % 5 % 20 % 40 % 24 % 41 % 13 % 22 % 39 % Energiapuuta joka neljänneltä avohakkuualalta 13 % 3 % 7 % 14 % 1 % 8 % 3 % käyttö vuonna 2007 vähenikin päästöoikeuksien hintojen pudottua, jatkui korjuun kasvu kiivaana. Vuonna 2008 metsähakkeen laitoskäyttö yltänee uuteen ennätykseen. Energiapuun korjuuintensiteetti vaihteli eri osissa maata. Hakkuutähteiden korjuu oli yleisintä Etelärannikon alueella sekä Kainuussa ja Etelä-Savossa. Kainuussa yksityismetsien ainespuun hakkuukertymästä 60 prosenttia oli mäntyä. Kuitenkin yli 40 prosentilta avohakkuualoista kerättiin hakkuutähteitä energiakäyttöön, mikä osoittaa, että suurin osa alueen kuusivaltaisista avohakkuualoista oli hakkuutähteiden keruun piirissä. Kantoja nostettiin selvästi eniten Keski-Suomen metsäkeskuksen ja Pohjanmaan alueella. Energiapuuta kuljetetaan myös suuria määriä yli metsäkeskusrajojen. Metsäkeskusten seurantatuloksia voidaan pitää suuntaa-antavina ja lievinä aliarvioina. On todennäköistä, että aineistoon sisältyi hakkuualoja, joilta energiapuuta on korjattu vasta maastotarkastuksen jälkeen. Metla tilastoi metsähakkeen käyttöä Metsäntutkimuslaitoksen tilastojen mukaan metsähaketta käytettiin vuonna 2007 eniten Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella (taulukot 9.5 ja 9.6). Sekä hakkuutähteiden että etenkin kantojen käyttö (20 % kokonaiskäytöstä) oli alueella runsainta. Myös Lounais- ja Kaakkois-Suomessa käytettiin runsaasti hakkuutähteitä. Metsähakkeen raaka-ainekäytön alueellinen jakauma tullee muuttumaan vuonna 2008, kun 0 % metsähakkeen energiakäyttö lämpö- ja voimalaitoksissa lisääntyy uuden päästökauppakauden alkamisen myötä. 0 % 3 % 7 % 8 % 0 % Teksti: Martti Kuusinen, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ja Esa Ylitalo, Metla Lisätietoja: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, 50 % Kartta 1. Hakkuutähteiden korjuun osuus yksityismetsien avohakkuupinta-alasta % Kartta 2. Kantojen noston osuus yksityismetsien avohakkuupinta-alasta Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

3 8 Puun 9 Energia käyttö polttoaineiden osuus on yli 80 prosenttia. Vuonna 2007 puupolttoaineita käytettiin 295 petajoulea, viidennes energian kokonaiskulutuksesta. Teollisuuden polttoaineiden kulutuksesta puupolttoaineet kattavat lähes puolet. Hieman yli puolet puun energiakäytöstä, 153 petajoulea, koostui vuonna 2007 metsäteollisuuden jäteliemistä. Kiinteitä puupolttoaineita poltettiin 137 petajoulea eli 19,2 miljoonaa kuutiometriä. Niistä lämpö- ja voimalaitokset käyttivät 89 petajoulea, 13,0 miljoonaa kiintokuutiometriä. Merkittävin laitosten käyttämä kiinteä puupolttoaine oli kuori, jota kului 7,5 miljoonaa kuutiometriä, lähes 60 prosenttia kokonaiskäytöstä. Pientalot (omakotitalot, maatilat ja vapaa-ajan asunnot) käyttävät vuosittain lämmitykseensä puuta 48 petajoulea eli 6,1 miljoonaa kuutiometriä. Tästä raakapuuta on 5,2 miljoonaa ja jätepuuta noin miljoona kuutiometriä. Pientalojen lämmitysenergiasta polttopuu kattaa 40 prosenttia. Merkittävin polttopuulaji on koivu, jonka osuus kaikesta polttoraakapuusta on runsas kolmannes. Puuperäisten polttoaineiden käyttö pieneni edellisvuodesta 14 petajoulea eli 5 prosenttia. Väheneminen kohdistui erityisesti lämpö- ja voimalaitosten käyttämiin kiinteisiin puupolttoaineisiin, joiden käyttö putosi edellisvuodesta lähes 2 miljoonaa kuutiometriä ( 12 %). Metsäteollisuuden jäteliemiä ja pientalojen polttopuuta kului lähes saman verran kuin vuotta aiemmin. Pääsyynä kiinteiden puupolttoaineiden käytön vähenemiseen oli EU:n päästökauppaan liittyvien päästöoikeuksien hintojen voimakas lasku. Ensimmäisen päästökauppakauden ( ) lähestyessä loppuaan vuonna 2007 energialaitoksilla oli vielä päästöoikeuksia jäljellä, jolloin niiden hinnat putosivat lähes nollaan. Tällöin turpeen ja fossiilisten polttoaineiden käytöstä ei aiheutunut energiateollisuudelle lisäkustannuksia, mikä näkyi etenkin turpeen polton lisäyksenä. Turpeen energiakäyttöä tuki myös vuonna 2007 voimaan tullut turvelauhdutusvoiman syöttötariffi, jolla asetetaan turpeella sähköä tuottavalle laitokselle minimitakuuhinta. Lämpö- ja voimalaitokset vähensivät metsähakkeen käyttöään vuonna Ne polttivat metsähaketta 2,7 miljoonaa kuutiometriä, 13 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Metsähakkeen merkittävin raaka-aine olivat hakkuutähteet: liki 60 prosenttia laitosten käyttämästä metsähakkeesta valmistetaan avohakkuualueilta kerättävästä oksa- ja latvusmassasta. Lämpö- ja voimalaitosten ohella metsähaketta käytetään myös pientaloissa, lähinnä maatiloilla, noin 0,4 miljoonaa kuutiometriä vuosittain. Kansallisessa metsäohjelmassa on asetettu tavoitteeksi metsähakkeen vuotuisen käytön nostaminen 8 12 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2015 mennessä. Suomessa tuotettiin vuonna 2007 puupellettejä tonnia, neljännes enemmän kuin edellisvuonna. Vaikka puupellettien kotimainen kulutus lisääntyi yli 30 prosenttia edellisvuodesta, pääosa pellettituotannosta viedään edelleen ulkomaille. Metsäteollisuuden energia Metsäteollisuuden tärkeimpiä energialähteitä ovat puu, vesivoima, ydinvoima, maakaasu ja turve. Vuonna 2007 metsäteollisuus käytti noin 28 terawattituntia sähköä, mikä oli 59 prosenttia koko teollisuuden ja vajaa kolmannes koko maan sähkön käytöstä. Metsäteollisuuden sähkön käyttö väheni prosentilla edellisvuodesta. Sähköstä 43 prosenttia (12 TWh) tuotettiin itse tehtailla ja loput 16 terawattituntia oli ulkopuolista hankintaa. Ostosähköstäkin huomattava osa hankittiin energiayhtiöistä, joiden osakkaita metsäteollisuusyhtiöt ovat. Energian osuus kokonaiskustannuksista on massa- ja paperiteollisuudessa noin 10 prosenttia ja puutuoteteollisuudessa noin 3 prosenttia. Vuonna 2007 metsäteollisuudessa käytetyistä polttoaineista 75 prosenttia oli puuperäisiä. Niistä tärkein on selluteollisuudessa syntyvä mustalipeä. Puuperäisten polttoaineiden osuus on noussut ripeästi, kun metsäteollisuus on korvannut biopolttoaineilla lähinnä kivihiiltä ja raskasta polttoöljyä. Kaikkiaan metsäteollisuudessa käytettiin tehdaspolttoaineita 262 petajoulea (73 TWh), mikä oli 5 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Tilastointimenetelmät Energian kokonaiskulutus kuvaa kotimaisten energialähteiden ja tuontienergian kulutusta Suomessa. Kokonaiskulutusta laskettaessa vesi- ja tuulivoima sekä tuontisähkö yhteismitallistetaan saadun sähkön mukaan muihin primäärienergialähteisiin (jalostamattomat energialähteet). Ydinenergia muunnetaan keskimääräistä ydinvoimalan hyötysuhdetta käyttäen. Metsätilastollinen vuosikirja

4 8 Wood 9 Energy consumption Euroopan unionin tavoitteena nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin Euroopan komissio julkisti tammikuussa 2008 osana EU:n ilmasto- ja energiapakettia direktiiviehdotuksen uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä. Ehdotus perustuu Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2007 tekemiin päätöksiin, joissa EU sitoutui kasvihuonekaasupäästöjen 20 prosentin vähentämiseen vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 päästötasoon verrattuna. Uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisellä tuetaan EU:n energiapoliittisia tavoitteita, joita ovat mm. kestävä kehitys, kilpailukyky ja energiavarmuus. Uusiutuvia energialähteitä ovat aurinko-, tuuli- ja vesivoima, maalämpö sekä biopolttoaineet (puu, kierrätyspolttoaineet, peltobiomassat, biokaasu ja -polttonesteet). Uusiutuvien energialähteiden direktiiviehdotuksessa (ns. RES-direktiivi) esitetään tavoitteeksi lisätä uusiutuvien energialähteiden osuus 20 prosenttiin EU:n energialähteiden loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä osuus on keskimäärin 8,5 prosenttia. Direktiivissä jokaiselle EU:n jäsenvaltiolle on kirjattu omat uusiutuvan energian käyttötavoitteet (taulukko) ja maat voivat itse päättää toimista, joilla ne pyrkivät tavoitteet saavuttamaan. RES-direktiivi sisältää myös kaikille jäsenmaille asetetun yhteisen tavoitteen nostaa biopolttoaineen osuus liikenteen polttonesteistä 10 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Suomella lisäystarve lähes 10 prosenttiyksikköä Uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukulutuksesta EU-maissa 2005 ja tavoite 2020 Uusiutuvat energialähteet Osuus Ehdotus Lisäysenergian loppukulutus- tarve loppu- tavoitteeksi kulutuksesta % % %-yksikköä Euroopan unioni EU27 8, ,5 Alankomaat 2, ,6 Belgia 2, ,8 Bulgaria 9,4 16 6,6 Espanja 8, ,3 Irlanti 3, ,9 Britannia 1, ,7 Italia 5, ,8 Itävalta 23, ,7 Kreikka 6, ,1 Kypros 2, ,1 Latvia 34,9 42 7,1 Liettua 15,0 23 8,0 Luxemburg 0, ,1 Malta ,0 Portugali 20, ,5 Puola 7,2 15 7,8 Ranska 10, ,7 Romania 17,8 24 6,2 Ruotsi 39,8 49 9,2 Saksa 5, ,2 Slovakia 6,7 14 7,3 Slovenia 16,0 25 9,0 Suomi 28,5 38 9,5 Tanska 17, ,0 Tsekki 6,1 13 6,9 Unkari 4,3 13 8,7 Viro 18,0 25 7,0 Lähde: Euroopan komissio Suomelle on uusiutuvan energian käytön tavoitteeksi asetettu 38 prosentin osuus energian loppukulutuksesta vuonna Koska osuus tällä hetkellä (vertailuvuosi 2005) on 28,5 prosenttia, Suomen tulisi lisätä uusiutuvan energian käyttöä 9,5 prosenttiyksikköä seuraavan runsaan 10 vuoden aikana. Koko EU:ssa uusiutuvan energian lisäystarve on keskimäärin Suomea suurempi, 11,5 prosenttiyksikköä. Merkittävimmät panostukset uusiutuvaan energiaan on tehtävä Britanniassa, Tanskassa, Irlannissa ja Ranskassa. Suomessa uusiutuvan energian lisääminen merkitsisi lähinnä metsäenergian, vesi- ja tuulivoiman sekä maalämmön käytön lisäystä. Puuperäiset polttoaineet ja vesivoima ovat jo tällä hetkellä Suomen tärkeimmät uusiutuvat energialähteet. Puun osuus kokonaiskulutuksesta on hieman yli 80 prosenttia, merkittävimmän osan siitä muodostavat metsäteollisuuden sivutuotteet. Vesivoiman osuus on keskimäärin 13 prosenttia. Direktiiviehdotuksessa turve on rajattu uusiutuvien energialähteiden ulkopuolelle, koska EU ei luokittele turvetta uusiutuvaksi energialähteeksi. Teksti: Esa Ylitalo 284 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

5 8 Puun 9 Energia käyttö Energian loppukäyttö saadaan, kun kokonaiskulutuksesta vähennetään energian muunto- ja siirtohäviöt. Tämä on yritysten, kotitalouksien ja muiden kuluttajien käyttöön jäävä energiamäärä. Loppukäyttö on keskimäärin kaksi kolmasosaa energian kokonaiskulutuksesta. Pääosa luvussa esitetyistä tiedoista perustuu Tilastokeskuksen Energiatilastoon. Se on vuosittain ilmestyvä kokoomajulkaisu, johon on koottu energia-alan keskeisiä tilastotietoja vuodesta 1970 alkaen. Julkaisu sisältää energian kokonaiskulutuksen lisäksi tietoja mm. loppukulutuksesta, sähkön ja lämmön tuotannosta, energiatuotteiden tuonnista ja viennistä ja energian hinnoista. Julkaisusta löytyy myös tiedot energian tuotannon ja kulutuksen aiheuttamista ilmapäästöistä. Suomen tilastotietojen lisäksi Energiatilastossa on vertailutietoja muista EU- ja OECD-maista. Energiatilaston tiedot kerätään pääosin energiaalaa ja elinkeinoelämää palvelevilta järjestöiltä ja liitoilta sekä eri viranomaisilta ja tutkimuslaitoksilta. Tilastokeskus tekee myös alaan liittyviä kyselyitä. Osa energiatilastoista tai niiden tiedoista perustuu laskentamalleilla tuotettuihin tai harvemmin kuin kerran vuodessa tehtäviin erillisselvityksiin. Metsäntutkimuslaitos kerää kerran vuodessa tiedot kiinteiden puupolttoaineiden (metsähake, teollisuuden puutähdehake, purut, kuori ym.) käytöstä lämpö- ja voimalaitoksissa. Käyttötietojen lisäksi selvitetään laitosten käyttämän metsähakkeen raaka-ainelähteet ja ulkomaista alkuperää olevan metsähakkeen määrä. Vuodesta 2007 alkaen tilasto on kattanut myös tiedot puupellettien tuotannosta, käytöstä ja ulkomaankaupasta Suomessa. Metsäntutkimuslaitos selvittää myös pientalojen käyttämän polttopuun määrän 5 10 vuoden välein, viimeisin selvitys on lämmityskaudelta 2000/2001. Tutkimusten välivuosina puunkäyttöä arvioidaan energiatilastoja varten Tilastokeskuksen kehittämällä rakennusten lämmitysenergiamallilla. Metsäntutkimuslaitoksessa on tällä hetkellä meneillään uusi pientalojen puunkäytön selvitys (esiselvitys on saatavilla Metinfo Tilastopalvelussa), jonka tulokset valmistuvat vuonna Kirjallisuus Literature Metsäteollisuuden ympäristötilastot vuodelta Metsäteollisuus ry. 18 s. Energiatilasto 2008, ennakkotietoja. Tilastokeskus. Energiatilasto. Vuosikirja SVT Energia Tilastokeskus. 153 s. Energiaennakko SVT Energia Tilastokeskus. 40 s. Kansallinen metsäohjelma Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 3/ s. Puun energiakäyttö SVT Maa-, metsä- ja kalatalous Metsätilastotiedote 15/2008. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 9 s. Sevola, Y., Peltola, A. & Moilanen, J Polttopuun käyttö pientaloissa 2000/2001. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Muut tietolähteet Other sources of information Maa- ja metsätalousministeriö, Metinfo Tilastopalvelu, Tilastokeskus, Metsäteollisuus ry, Metsätilastollinen vuosikirja

6 8 Wood 9 Energy consumption Metsäteollisuuden jäteliemet ja muut sivu- ja jätetuotteet Waste liquors and other by-products and waste products from the forest industries Kiinteät puupolttoaineet Solid wood fuels Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants Pientalot Small-sized dwellings Öljytuotteet Oil products Puuperäiset polttoaineet Wood-based fuels 158 PJ 89 PJ 48 PJ Ydinenergia Nuclear power Hiili Coal Maakaasu Natural gas Turve Peat Vesi- ja tuulivoima Hydro and wind power Sähkön nettotuonti Net imports of electricity Muu Other Petajoulea PJ Muu Other 0,3 Teollisuuden puutähdehake Industrial chips Metsähake Forest chips 2,7 0,9 Sahanpuru Sawdust 1,7 Kuori - Bark 7,5 Metsähake Jätepuu Forest chips Wood residues 0,4 1,0 Muu raakapuu Other roundwood 4,8 Lämpö- ja voimalaitokset, 13,0 milj. m 3 Heating and power plants, 13.0 mill. m 3 Pientalot, 6,1 milj. m 3 Small-sized dwellings, 6.1 mill. m 3 Vuosi 2007 on ennakkotieto. Öljytuotteet kattavat myös liikenteen käyttämät polttoaineet. Energian kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2007 oli PJ. Preliminary data for Oil products also cover fuels consumed by transportation. Total energy consumption in Finland in 2007 was PJ. Lähteet: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos Sources: Statistics Finland; Finnish Forest Research Institute Kuva 9.1 Energian kulutus Suomessa energialähteittäin 2007 Figure 9.1 Energy consumption in Finland by source of energy, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

7 8 Puun 9 Energia käyttö Petajoulea PJ Energian kokonaiskulutus Energy consumption, total Puuperäiset polttoaineet Wood-based fuels Vuosi 2007 on ennakkotieto. Preliminary data for Lähteet: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos Sources: Statistics Finland; Finnish Forest Research Institute Kuva 9.2 Energian kokonaiskulutus ja puuperäisten polttoaineiden kulutus Figure 9.2 Total energy consumption and consumption of wood-based fuels, Petajoulea PJ Metsäteollisuuden jäteliemet ja muut sivu- ja jätetuotteet Waste liquors and other by-products and waste products from the forest industries Lämpö- ja voimalaitosten kiinteät puupolttoaineet Solid wood fuel consumption in heating and power plants Pientalojen polttopuu Fuelwood consumption in small-sized dwellings Vuosi 2007 on ennakkotieto. Preliminary data for Lähteet: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos Sources: Statistics Finland; Finnish Forest Research Institute Kuva 9.3 Puuperäisten polttoaineiden kulutus Figure 9.3 Consumption of wood-based fuels, Metsätilastollinen vuosikirja

8 8 Wood 9 Energy consumption 9.0 Energian kokonaiskulutus Suomessa 2007 Total energy consumption in Finland in 2007 Energialähde Energy source Petajoulea PJ Osuus kokonais- milj. m³ kulutuksesta mill. m³ Proportion of total consumption % Yhteensä Total ,0. Öljytuotteet Oil products ,4. Hiili Coal ,9. Maakaasu Natural gas ,4. Turve Peat 106 7,2. Vesivoima Hydro power 50 3,4. Tuulivoima Wind power 1 0,0. Puuperäiset polttoaineet Wood-based fuels ,0. Metsäteollisuuden jäteliemet Waste liquors from the forest industries ,4. Muut metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteet Other by-products and waste products 5 0,3. from the forest industries Kiinteät puupolttoaineet Solid wood fuels 137 9,3 19,2 Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants 89 6,1 13,0 Metsähake Forest chips 19 1,3 2,7 Karsittu ranka Pruned small-diameter stems 1 0,0 0,1 Karsimaton pienpuu Unpruned small-sized tree 4 0,3 0,6 Hakkuutähteet Logging residues 11 0,7 1,5 Järeä runkopuu Large-sized timber 1 0,1 0,1 Kannot ja juurakot Stumps and roots 2 0,2 0,3 Teollisuuden puutähdehake Industrial chips 6 0,4 0,9 Sahanpuru Sawdust 12 0,8 1,7 Kuori Bark 48 3,3 7,5 Muut kiinteät puupolttoaineet Other solid wood fuels 3 0,2 0,3 Pientalojen polttopuu Fuelwood consumption in 48 3,3 6,1 small-sized dwellings Ydinenergia Nuclear power ,6. Sähkön nettotuonti Net imports of electricity 45 3,1. Muu Other 28 1,9. Vuosi 2007 on ennakkotieto (lokakuu 2008) Preliminary data for 2007 (October 2008) Energiayksiköiden väliset muuntokertoimet Conversion factors for energy units toe MWh GJ Gcal toe (ekvivalenttinen öljytonni ton of oil equivalent) 1 11,63 41, MWh (megawattitunti megawatthour) 0, ,6 0,86 GJ (gigajoule) 0,024 0, ,239 Gcal (gigakalori gigacalorie) 0,1 1,163 4,187 1 Esimerkki Example: 1 toe = 11,63 MWh Etuliitteet Prefix : k (kilo) = 10³ = M (mega) = 10 6 = G (giga) = 10 9 = T (tera) = = P (peta) = = Lähteet: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos Sources: Statistics Finland; Finnish Forest Research Institute 288 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

9 8 Puun 9 Energia käyttö 9.1 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Total energy consumption by energy source, Vuosi Year Öljytuotteet Hiili Coal Maakaasu Turve Peat Vesivoima Tuulivoima Puuperäiset polttoaineet Ydinenergia Sähkön nettotuonti Muu Other Yhteensä Total Oil Natural Hydro Wind Wood-based Nuclear Net imports products gas power power fuels power of electricity Petajoulea PJ * Osuus kokonaiskulutuksesta, % Proportion of total consumption, % 2007* * Ennakkotieto (lokakuu 2008) Preliminary data (October 2008) Muu sisältää mm. kierrätys- ja jätepolttoaineet, aurinkoenergian, lämpöpumput ja teollisuuden reaktiolämmön. Other include, among other things, recovered and waste fuels, solar energy, heat pumps and industry-based reaction heat. Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja

10 8 Wood 9 Energy consumption 9.2 Energian kokonaiskulutus energiamuodoittain Total energy consumption by the form of energy, Vuosi Fossiiliset polttoaineet Turve Uusiutuvat energialähteet Ydinenergia Muu Yhteensä Year Fossil fuels Peat Renewable energy sources Nuclear power Other Total Petajoulea PJ * Osuus kokonaiskulutuksesta, % Proportion of total consumption, % 2007* * Ennakkotieto (lokakuu 2008) Preliminary data (October 2008) Merkittävimmät fossiiliset polttoaineet ovat öljy, hiili ja maakaasu. Uusiutuvia energialähteitä ovat biopolttoaineet (mm. puu- ja kierrätyspolttoaineet, peltobiomassat, biokaasu ja -polttonesteet), aurinko-, tuuli- ja vesivoima sekä maalämpö. Turve on Suomessa luokiteltu ns. hitaasti uusituvaksi biomassapolttoaineeksi. Muu sisältää mm. sähkön nettotuonnin ja teollisuuden reaktiolämmön. The most important fossil fuels are oil, coal and natural gas. Renewable energy sources are biofuels (e.g. wood-based and recovered fuels, field biomass, biogas and liquid biofuels) as well as solar energy, wind and hydro power and earth heat. Peat is classified in Finland as slowly renewable biomassfuel. Other includes, among other things, net imports of electricity and industry-based reaction heat. Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland 290 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

11 8 Puun 9 Energia käyttö 9.3 Uusiutuvien energialähteiden kulutus Consumption of renewable energy sources, Vuosi Uusiutuvat energialähteet Renewable energy sources Energian josta Year Vesi- Tuuli- Aurinko- Puuperäiset Kierrätys- ja Biokaasu Lämpö- Liikenteen Muu Yhteensä kokonais- uusiutuvat voima voima energia polttoaineet jätepolttoaineiden Biogas pumput biopoltto- bioenergia Total kulutus energia- Hydro Wind Solar Wood-based biohajoava osuus Heat nesteet Other Total lähteet power power energy fuels Biodegradable share pumps Bio liquid bioenergy energy of which of recovered and fuels in traffic consumption renewable waste fuels energy sources Petajoulea PJ % * Osuus uusiutuvien energialähteiden kulutuksesta, % Proportion of total consumption of renewable energy sources, % * Ennakkotieto (lokakuu 2008) Preliminary data (October 2008) Kierrätys- ja jätepolttoaineet jakautuvat fossiilisiin ja uusiutuviin (biohajoava osuus). Niiden tilastointiperusteet muuttuivat vuonna Lämpöpumput sisältävät tuotetun lämmön vähennettynä pumppujen käyttämällä sähköllä. Muu bioenergia sisältää kasvi- ja eläinperäiset tuotteet (mm. peltobiomassan) sekä nestemäiset biopolttoaineet. Recovered and waste fuels consist of fossile and renewable (biodegradable share) fuels. The compilation of statistics on recovered and waste fuels was changed in Heat pumps contain the heat generated as deducted by the electricity consumption of the pumps. Other bioenergy includes plant- and animal-derived products (e.g. field biomass) and liquid biofuels. Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja

12 8 Wood 9 Energy consumption 9.4 Puuperäisten polttoaineiden kulutus energiantuotannossa Wood-based fuel consumption in energy generation, Vuosi Puuperäiset polttoaineet - Wood-based fuels Energian josta Year Metsä- Muut metsä- Kiinteät puupolttoaineet Solid wood fuels Yhteensä kokonais- puuperäiset teollisuuden teollisuuden Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants Pientalojen Yhteensä Total kulutus polttoaineet jäteliemet sivu- ja Metsähake Teollisuuden Sahan- Kuori Muu Yhteensä polttopuu Total Energy of which Waste jätetuotteet Forest puutähde- puru Bark Other Total Fuelwood consump- wood-based liquors Other chips hake Sawdust consumption tion, total fuels from the by-products Industrial in small-sized forest and waste chips dwellings industries products from the forest industries Petajoulea PJ % * * Ennakkotieto (lokakuu 2008) Preliminary data (October 2008) Metsäteollisuuden jäteliemet ovat pääosin sulfaattiselluloosan tuotannossa syntynyttä mustalipeää. Jäteliemien tilastointiperusteet muuttuivat vuonna Muita metsäteollisuuden sivutuotteita ovat mm. mänty- ja koivuöljy, suopa, metanoli, bioliete ja paperi. Lämpö- ja voimalaitosten käyttämä muu puupolttoaine kattaa kierrätyspuun, puupelletit ja -briketit sekä muut kiinteät puupolttoaineet. Waste liquours consist mainly of black liquour generated in the production of sulphate pulp. The compilation of statistics on waste liquors was changed in Other by- and waste products from the forest industries include e.g. pine and birch oil, soft soap, methanol, biosuspencions and paper consumed in energy generation. Other wood fuel consumed by heating and power plants includes recycled wood, wood pellets and briquettes and other solid wood fuels. Lähteet: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos Sources: Statistics Finland; Finnish Forest Research Institute 292 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

13 9.5 Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö energiantuotannossa metsäkeskuksittain 2007 Solid wood fuel consumption in energy generation by forestry centre, 2007 Metsäkeskus Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants Pientalojen polttopuu Fuelwood consumption in small-sized dwellings Kaikkiaan Forestry centre Metsähake Teollisuuden Sahanpuru Kuori Muu Yhteensä Raakapuu Roundwood Jätepuu Yhteensä Grand Forest chips puutähdehake Sawdust Bark Other Total Mänty Kuusi Lehtipuu Yhteensä Wood Total Total Industrial chips Pine Spruce Hardwood Total residues m³ Metsätilastollinen vuosikirja Koko maa Whole country 0 Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Muu kattaa kierrätyspuun, puupelletit ja -briketit sekä muut kiinteät puupolttoaineet. Vuodesta 2007 alkaen kierrätyspuuhun ei sisälly purkupuu eikä kyllästetty puu. Other includes recycled wood, wood pellets and briquettes and other solid wood fuels. Since 2007, recycled wood does not include demolition and impregnated wood. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: Finnish Forest Research Institute 8 Puun 9 Energia käyttö

14 8 Wood 9 Energy consumption 9.6 Lämpö- ja voimalaitosten käyttämän metsähakkeen raaka-aineet Rawmaterial for forest chips consumed by heating and power plants, Vuosi Raaka-aine Rawmaterial Metsähake kaikkiaan Year Karsittu ranka Karsimaton Hakkuu- Järeä Kannot ja Erittelemätön Forest chips, total Pruned pienpuu tähteet runkopuu juurakot Unspecified small-diameter Unpruned Logging Large-sized Stumps and stems small-sized residues timber roots tree m³ Koko maa Whole country 0 Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: Finnish Forest Research Institute 294 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

15 8 Puun 9 Energia käyttö 9.7 Metsäteollisuuden sähkön kulutus Suomessa Electricity consumption by the forest industries in Finland, Vuosi Metsäteollisuus Forest industries Koko tehdas- Sähkön koko- Metsäteollisuuden Metsäteollisuuden Year Puutuote- Massa- ja Yhteensä teollisuus naiskulutus osuus tehdas- osuus sähkön teollisuus paperiteollisuus Total josta of which: Manufacturing, Total teollisuudesta kokonaiskulutuksesta Wood-products Pulp and paper Oma sähkön- Ostosähkö total consumption Proportion of the Proportion of the forest industries industries tuotanto Purchased of electricity forest industries of industries of total Own generation electricity total manufacturing consumption of electricity of electricity Gigawattituntia GWh % % * * Ennakkotieto (lokakuu 2008) Preliminary data (October 2008) Metsäteollisuuden ostosähköstä huomattava osuus on energiayhtiöistä, joiden osakkaita metsäteollisuusyritykset ovat. Ostosähköön luetaan myös tehtaiden yhteydessä olevien voimaloiden tuotanto. Sähkön kokonaiskulutusluvussa otetaan huomioon siirto- ja jakeluhäviöt. Tiedot päivitetty jälkikäteen Metsätilastollisen vuosikirjan Internet-versioon. A considerable proportion of purchased electricity is generated by energy companies, in which forest industry companies have shares. Purchased electricity also includes powerplants integrated to mills. Total consumption of electricity also includes losses in transmission and delivery of electricity. New information is updated in the Internet version of this Book. Lähteet: Tilastokeskus; Metsäteollisuus ry Sources: Statistics Finland; Finnish Forest Industries Federation Metsätilastollinen vuosikirja

16 8 Wood 9 Energy consumption 9.8 Metsäteollisuuden tehdaspolttoaineet Suomessa Mill fuels of the forest industries in Finland, Vuosi Puuperäiset polttoaineet Wood-based fuels Turve Maakaasu Raskas Kivihiili Tehdaspoltto- josta Year Metsäteollisuuden Kiinteät puu- Yhteensä Peat Natural gas polttoöljy Coal aineet kaikkiaan puuperäiset jäteliemet polttoaineet Total Heavy Total polttoaineet Waste liquors from Solid wood fuel oil of which the forest industries fuels wood-based fuels Petajoulea PJ % * * Ennakkotieto (lokakuu 2008) Preliminary data (October 2008) Tehdaspolttoaineita käytetään sähkön ja lämmön tuotantoon sekä suoraan teollisiin prosesseihin. Mill fuels are used for the generation of electricity and heat, and directly in industrial processes. Lähteet: Metsäteollisuus ry; Tilastokeskus Sources: Finnish Forest Industries Federation; Statistics Finland 296 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

17 8 Puun 9 Energia käyttö 9.9 Puupelletit Wood pellets, Vuosi Tuotanto Tuonti Vienti Kotimainen kulutus Domestic consumption Varastomuutos Year Production Imports Exports Pienkulutus Keskisuuri ja Yhteensä Change in stocks Small suurkulutus Total t m.t. consumption Medium-large and large consumption Kattilateho Boiler size <25 kw =>25 kw Kotimaisen kulutuksen jakautuminen pienkulutukseen sekä keskisuureen ja suurkulutukseen perustuu osin arvioon. Luvut sisältävät pellettien kulutuksen sekä teollisuudessa että pientaloissa. The division of domestic consumption into small consumption and medium-large and large consumption is partially an estimate. The figures cover consumption both in industry and in small-sized dwellings. Lähteet: Metsäntutkimuslaitos; Tilastokeskus Sources: Finnish Forest Research Institute; Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja

18 8 Wood 9 Energy consumption 298 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008