9 energia. Energian kokonaiskulutus. Puuperäiset polttoaineet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "9 energia. Energian kokonaiskulutus. Puuperäiset polttoaineet"

Transkriptio

1 9 energia Vuonna 2007 energian kokonaiskulutus oli Suomessa 1476 petajoulea eli hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kulutusta pienensivät edellisvuotista lämpimämpi sää ja lauhdesähkön tuotannon korvautuminen vesivoimalla ja sähkön tuonnilla. Eniten edellisvuodesta kasvoivat turpeen energiakäyttö ja vesivoiman tuotanto. Puuperäiset polttoaineet olivat Suomen toiseksi merkittävin energialähde öljytuotteiden jälkeen ja niillä katettiin viidennes eli 295 petajoulea energian kokonaiskulutuksesta. Kiinteitä puupolttoaineita käytettiin vuonna 2007 noin 19 miljoonaa kuutiometriä. Käyttö väheni edellisvuodesta liki 2 miljoonaa kuutiometriä. Energian kokonaiskulutus Energian kokonaiskulutus oli vuonna 2007 Suomessa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan petajoulea (PJ), vain prosentin vähemmän kuin vuotta aiemmin. Energiankulutusta pienensi edellisvuotista lämpimämpi sää, mikä vähensi lämmitystarvetta. Kulutusta pienensi myös kivihiiltä käyttävien lauhdevoimalaitosten sähkötuotannon korvautuminen kotimaisella vesivoimalla ja tuontisähköllä. Viimeisen 10 vuoden aikana energian kokonaiskulutus on kasvanut 13 prosenttia. Korkein kulutusluku, petajoulea, saavutettiin vuonna Tärkein energialähde vuonna 2007 olivat öljytuotteet, mukaan lukien liikenteen polttoaineet, lähes neljänneksen osuudella (361 PJ) kokonaiskulutuksesta. Toiseksi merkittävin lähde olivat puuperäiset polttoaineet, jotka kattoivat kulutuksesta viidenneksen (295 PJ). Edellisvuodesta lisääntyivät eniten turpeen käyttö (+12 PJ) ja vesivoiman tuotanto (+10 PJ). Voimakkaimmin pienenivät hiilen ( 25 PJ) ja puupolttoaineiden ( 14 PJ) kulutus. Lähes puolet energian kokonaiskulutuksesta muodostui fossiilisten polttoaineiden (lähinnä öljy, hiili ja maakaasu) käytöstä, uusiutuvien energialähteiden osuus oli neljännes. Uusiutuvia energialähteitä ovat biopolttoaineet (mm. puu, kierrätyspolttoaineet, peltobiomassat, biokaasu ja -polttonesteet), aurinko-, tuulija vesivoima sekä maalämpö. Em. energiamuotojen osuudet kokonaiskulutuksesta ovat pysyneet lähes samoina 10 viimeksi kuluneen vuoden aikana. Turve on Suomessa luokiteltu ns. hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi. Turpeen tuotantoluvut ja turvetuotannon pinta-alat on esitetty Metsien monikäyttö -luvun taulukoissa 6.9 ja Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen hiilidioksidipäästöt kuuluvat vuonna 2005 alkaneen EU:n päästökaupan piiriin. Vuonna 2007 Suomen hiilidioksidipäästöt vähenivät edellisvuodesta 3 prosenttia eli 62 miljoonaa tonnia. Päästöjen väheneminen johtui fossiilisten polttoaineiden kulutuksen supistumisesta ( 36 PJ), toisaalta turpeen lisääntynyt käyttö (+12 PJ) lisäsi päästöjä. Kasvihuonekaasupäästöihin liittyvät tiedot esitetään tarkemmin Metsäteollisuus-luvun taulukoissa ja Puuperäiset polttoaineet Puuperäiset polttoaineet jaetaan nestemäisiin, kiinteisiin ja muihin puupolttoaineisiin. Nestemäisiä puupolttoaineita ovat selluteollisuuden puunjalostusprosesseissa tuottamat jäteliemet, joista merkittävin on mustalipeä. Kiinteitä puupolttoaineita ovat pientalojen käyttämä polttopuu sekä lämpö- ja voimalaitosten (teollisuus ja energiantuotanto) puupolttoaineet. Lisäksi energiantuotantoon käytetään vähäisiä määriä muita metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteita, jotka voivat olla joko nestemäisiä tai kiinteitä (mm. mäntyja koivuöljy, suopa, metanoli, bioliete ja paperi). Suomi on Euroopan unionin kärkimaita puuperäisen energian hyödyntämisessä. Suomessa käytettävistä uusiutuvista energialähteistä puuperäisten Metsätilastollinen vuosikirja

2 8 Wood 9 Energy consumption Lämpö- ja voimalaitosten käyttämästä metsähakkeesta kolme neljäsosaa valmistetaan lähinnä kuusikoiden avohakkuualoilta peräisin olevista hakkuutähteistä (oksa- ja latvusmassa), kannoista ja tyvilahoisesta järeästä runkopuusta. Hakkuutähteet ovat selvästi merkittävin metsähakkeen raaka-aine kattaen siitä noin 60 prosenttia (taulukko 9.6). Kantojen osuus on 2000-luvulla ollut keskimäärin 9 prosenttia, joskin kantojen nosto on tänä ajanjaksona lisääntynyt monikymmenkertaisesti. Lahon järeän runkopuun osuus on ollut keskimäärin 7 prosenttia. Metsäkeskukset ovat talousmetsien luonnonhoidon seurannassaan vuosina selvittäneet satunnaisotannan perusteella hakkuutähteiden ja kantojen nostoa yksityismetsien avohakkuualoilta. Alueita tarkastettiin metsäkeskuksissa yhteensä kpl, mikä vastaa hehtaarin pinta-alaa (1,5 % yksityismetsien avohakkuiden kokonaispinta-aloista). Seurannan mukaan hakkuutähteitä kerättiin energiakäyttöön keskimäärin 25 prosentilta ja kantoja 5 prosentilta aloista (kartat 1 ja 2). Vuodesta 2006 vuoteen 2007 hakkuutähteiden korjuuala lisääntyi 33 prosenttia ja kantojen peräti 50 prosenttia. Vaikka metsähakkeen 26 % 18 % 31 % 33 % 5 % 5 % 20 % 40 % 24 % 41 % 13 % 22 % 39 % Energiapuuta joka neljänneltä avohakkuualalta 13 % 3 % 7 % 14 % 1 % 8 % 3 % käyttö vuonna 2007 vähenikin päästöoikeuksien hintojen pudottua, jatkui korjuun kasvu kiivaana. Vuonna 2008 metsähakkeen laitoskäyttö yltänee uuteen ennätykseen. Energiapuun korjuuintensiteetti vaihteli eri osissa maata. Hakkuutähteiden korjuu oli yleisintä Etelärannikon alueella sekä Kainuussa ja Etelä-Savossa. Kainuussa yksityismetsien ainespuun hakkuukertymästä 60 prosenttia oli mäntyä. Kuitenkin yli 40 prosentilta avohakkuualoista kerättiin hakkuutähteitä energiakäyttöön, mikä osoittaa, että suurin osa alueen kuusivaltaisista avohakkuualoista oli hakkuutähteiden keruun piirissä. Kantoja nostettiin selvästi eniten Keski-Suomen metsäkeskuksen ja Pohjanmaan alueella. Energiapuuta kuljetetaan myös suuria määriä yli metsäkeskusrajojen. Metsäkeskusten seurantatuloksia voidaan pitää suuntaa-antavina ja lievinä aliarvioina. On todennäköistä, että aineistoon sisältyi hakkuualoja, joilta energiapuuta on korjattu vasta maastotarkastuksen jälkeen. Metla tilastoi metsähakkeen käyttöä Metsäntutkimuslaitoksen tilastojen mukaan metsähaketta käytettiin vuonna 2007 eniten Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella (taulukot 9.5 ja 9.6). Sekä hakkuutähteiden että etenkin kantojen käyttö (20 % kokonaiskäytöstä) oli alueella runsainta. Myös Lounais- ja Kaakkois-Suomessa käytettiin runsaasti hakkuutähteitä. Metsähakkeen raaka-ainekäytön alueellinen jakauma tullee muuttumaan vuonna 2008, kun 0 % metsähakkeen energiakäyttö lämpö- ja voimalaitoksissa lisääntyy uuden päästökauppakauden alkamisen myötä. 0 % 3 % 7 % 8 % 0 % Teksti: Martti Kuusinen, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ja Esa Ylitalo, Metla Lisätietoja: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, 50 % Kartta 1. Hakkuutähteiden korjuun osuus yksityismetsien avohakkuupinta-alasta % Kartta 2. Kantojen noston osuus yksityismetsien avohakkuupinta-alasta Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

3 8 Puun 9 Energia käyttö polttoaineiden osuus on yli 80 prosenttia. Vuonna 2007 puupolttoaineita käytettiin 295 petajoulea, viidennes energian kokonaiskulutuksesta. Teollisuuden polttoaineiden kulutuksesta puupolttoaineet kattavat lähes puolet. Hieman yli puolet puun energiakäytöstä, 153 petajoulea, koostui vuonna 2007 metsäteollisuuden jäteliemistä. Kiinteitä puupolttoaineita poltettiin 137 petajoulea eli 19,2 miljoonaa kuutiometriä. Niistä lämpö- ja voimalaitokset käyttivät 89 petajoulea, 13,0 miljoonaa kiintokuutiometriä. Merkittävin laitosten käyttämä kiinteä puupolttoaine oli kuori, jota kului 7,5 miljoonaa kuutiometriä, lähes 60 prosenttia kokonaiskäytöstä. Pientalot (omakotitalot, maatilat ja vapaa-ajan asunnot) käyttävät vuosittain lämmitykseensä puuta 48 petajoulea eli 6,1 miljoonaa kuutiometriä. Tästä raakapuuta on 5,2 miljoonaa ja jätepuuta noin miljoona kuutiometriä. Pientalojen lämmitysenergiasta polttopuu kattaa 40 prosenttia. Merkittävin polttopuulaji on koivu, jonka osuus kaikesta polttoraakapuusta on runsas kolmannes. Puuperäisten polttoaineiden käyttö pieneni edellisvuodesta 14 petajoulea eli 5 prosenttia. Väheneminen kohdistui erityisesti lämpö- ja voimalaitosten käyttämiin kiinteisiin puupolttoaineisiin, joiden käyttö putosi edellisvuodesta lähes 2 miljoonaa kuutiometriä ( 12 %). Metsäteollisuuden jäteliemiä ja pientalojen polttopuuta kului lähes saman verran kuin vuotta aiemmin. Pääsyynä kiinteiden puupolttoaineiden käytön vähenemiseen oli EU:n päästökauppaan liittyvien päästöoikeuksien hintojen voimakas lasku. Ensimmäisen päästökauppakauden ( ) lähestyessä loppuaan vuonna 2007 energialaitoksilla oli vielä päästöoikeuksia jäljellä, jolloin niiden hinnat putosivat lähes nollaan. Tällöin turpeen ja fossiilisten polttoaineiden käytöstä ei aiheutunut energiateollisuudelle lisäkustannuksia, mikä näkyi etenkin turpeen polton lisäyksenä. Turpeen energiakäyttöä tuki myös vuonna 2007 voimaan tullut turvelauhdutusvoiman syöttötariffi, jolla asetetaan turpeella sähköä tuottavalle laitokselle minimitakuuhinta. Lämpö- ja voimalaitokset vähensivät metsähakkeen käyttöään vuonna Ne polttivat metsähaketta 2,7 miljoonaa kuutiometriä, 13 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Metsähakkeen merkittävin raaka-aine olivat hakkuutähteet: liki 60 prosenttia laitosten käyttämästä metsähakkeesta valmistetaan avohakkuualueilta kerättävästä oksa- ja latvusmassasta. Lämpö- ja voimalaitosten ohella metsähaketta käytetään myös pientaloissa, lähinnä maatiloilla, noin 0,4 miljoonaa kuutiometriä vuosittain. Kansallisessa metsäohjelmassa on asetettu tavoitteeksi metsähakkeen vuotuisen käytön nostaminen 8 12 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2015 mennessä. Suomessa tuotettiin vuonna 2007 puupellettejä tonnia, neljännes enemmän kuin edellisvuonna. Vaikka puupellettien kotimainen kulutus lisääntyi yli 30 prosenttia edellisvuodesta, pääosa pellettituotannosta viedään edelleen ulkomaille. Metsäteollisuuden energia Metsäteollisuuden tärkeimpiä energialähteitä ovat puu, vesivoima, ydinvoima, maakaasu ja turve. Vuonna 2007 metsäteollisuus käytti noin 28 terawattituntia sähköä, mikä oli 59 prosenttia koko teollisuuden ja vajaa kolmannes koko maan sähkön käytöstä. Metsäteollisuuden sähkön käyttö väheni prosentilla edellisvuodesta. Sähköstä 43 prosenttia (12 TWh) tuotettiin itse tehtailla ja loput 16 terawattituntia oli ulkopuolista hankintaa. Ostosähköstäkin huomattava osa hankittiin energiayhtiöistä, joiden osakkaita metsäteollisuusyhtiöt ovat. Energian osuus kokonaiskustannuksista on massa- ja paperiteollisuudessa noin 10 prosenttia ja puutuoteteollisuudessa noin 3 prosenttia. Vuonna 2007 metsäteollisuudessa käytetyistä polttoaineista 75 prosenttia oli puuperäisiä. Niistä tärkein on selluteollisuudessa syntyvä mustalipeä. Puuperäisten polttoaineiden osuus on noussut ripeästi, kun metsäteollisuus on korvannut biopolttoaineilla lähinnä kivihiiltä ja raskasta polttoöljyä. Kaikkiaan metsäteollisuudessa käytettiin tehdaspolttoaineita 262 petajoulea (73 TWh), mikä oli 5 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Tilastointimenetelmät Energian kokonaiskulutus kuvaa kotimaisten energialähteiden ja tuontienergian kulutusta Suomessa. Kokonaiskulutusta laskettaessa vesi- ja tuulivoima sekä tuontisähkö yhteismitallistetaan saadun sähkön mukaan muihin primäärienergialähteisiin (jalostamattomat energialähteet). Ydinenergia muunnetaan keskimääräistä ydinvoimalan hyötysuhdetta käyttäen. Metsätilastollinen vuosikirja

4 8 Wood 9 Energy consumption Euroopan unionin tavoitteena nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin Euroopan komissio julkisti tammikuussa 2008 osana EU:n ilmasto- ja energiapakettia direktiiviehdotuksen uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä. Ehdotus perustuu Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2007 tekemiin päätöksiin, joissa EU sitoutui kasvihuonekaasupäästöjen 20 prosentin vähentämiseen vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 päästötasoon verrattuna. Uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisellä tuetaan EU:n energiapoliittisia tavoitteita, joita ovat mm. kestävä kehitys, kilpailukyky ja energiavarmuus. Uusiutuvia energialähteitä ovat aurinko-, tuuli- ja vesivoima, maalämpö sekä biopolttoaineet (puu, kierrätyspolttoaineet, peltobiomassat, biokaasu ja -polttonesteet). Uusiutuvien energialähteiden direktiiviehdotuksessa (ns. RES-direktiivi) esitetään tavoitteeksi lisätä uusiutuvien energialähteiden osuus 20 prosenttiin EU:n energialähteiden loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä osuus on keskimäärin 8,5 prosenttia. Direktiivissä jokaiselle EU:n jäsenvaltiolle on kirjattu omat uusiutuvan energian käyttötavoitteet (taulukko) ja maat voivat itse päättää toimista, joilla ne pyrkivät tavoitteet saavuttamaan. RES-direktiivi sisältää myös kaikille jäsenmaille asetetun yhteisen tavoitteen nostaa biopolttoaineen osuus liikenteen polttonesteistä 10 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Suomella lisäystarve lähes 10 prosenttiyksikköä Uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukulutuksesta EU-maissa 2005 ja tavoite 2020 Uusiutuvat energialähteet Osuus Ehdotus Lisäysenergian loppukulutus- tarve loppu- tavoitteeksi kulutuksesta % % %-yksikköä Euroopan unioni EU27 8, ,5 Alankomaat 2, ,6 Belgia 2, ,8 Bulgaria 9,4 16 6,6 Espanja 8, ,3 Irlanti 3, ,9 Britannia 1, ,7 Italia 5, ,8 Itävalta 23, ,7 Kreikka 6, ,1 Kypros 2, ,1 Latvia 34,9 42 7,1 Liettua 15,0 23 8,0 Luxemburg 0, ,1 Malta ,0 Portugali 20, ,5 Puola 7,2 15 7,8 Ranska 10, ,7 Romania 17,8 24 6,2 Ruotsi 39,8 49 9,2 Saksa 5, ,2 Slovakia 6,7 14 7,3 Slovenia 16,0 25 9,0 Suomi 28,5 38 9,5 Tanska 17, ,0 Tsekki 6,1 13 6,9 Unkari 4,3 13 8,7 Viro 18,0 25 7,0 Lähde: Euroopan komissio Suomelle on uusiutuvan energian käytön tavoitteeksi asetettu 38 prosentin osuus energian loppukulutuksesta vuonna Koska osuus tällä hetkellä (vertailuvuosi 2005) on 28,5 prosenttia, Suomen tulisi lisätä uusiutuvan energian käyttöä 9,5 prosenttiyksikköä seuraavan runsaan 10 vuoden aikana. Koko EU:ssa uusiutuvan energian lisäystarve on keskimäärin Suomea suurempi, 11,5 prosenttiyksikköä. Merkittävimmät panostukset uusiutuvaan energiaan on tehtävä Britanniassa, Tanskassa, Irlannissa ja Ranskassa. Suomessa uusiutuvan energian lisääminen merkitsisi lähinnä metsäenergian, vesi- ja tuulivoiman sekä maalämmön käytön lisäystä. Puuperäiset polttoaineet ja vesivoima ovat jo tällä hetkellä Suomen tärkeimmät uusiutuvat energialähteet. Puun osuus kokonaiskulutuksesta on hieman yli 80 prosenttia, merkittävimmän osan siitä muodostavat metsäteollisuuden sivutuotteet. Vesivoiman osuus on keskimäärin 13 prosenttia. Direktiiviehdotuksessa turve on rajattu uusiutuvien energialähteiden ulkopuolelle, koska EU ei luokittele turvetta uusiutuvaksi energialähteeksi. Teksti: Esa Ylitalo 284 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

5 8 Puun 9 Energia käyttö Energian loppukäyttö saadaan, kun kokonaiskulutuksesta vähennetään energian muunto- ja siirtohäviöt. Tämä on yritysten, kotitalouksien ja muiden kuluttajien käyttöön jäävä energiamäärä. Loppukäyttö on keskimäärin kaksi kolmasosaa energian kokonaiskulutuksesta. Pääosa luvussa esitetyistä tiedoista perustuu Tilastokeskuksen Energiatilastoon. Se on vuosittain ilmestyvä kokoomajulkaisu, johon on koottu energia-alan keskeisiä tilastotietoja vuodesta 1970 alkaen. Julkaisu sisältää energian kokonaiskulutuksen lisäksi tietoja mm. loppukulutuksesta, sähkön ja lämmön tuotannosta, energiatuotteiden tuonnista ja viennistä ja energian hinnoista. Julkaisusta löytyy myös tiedot energian tuotannon ja kulutuksen aiheuttamista ilmapäästöistä. Suomen tilastotietojen lisäksi Energiatilastossa on vertailutietoja muista EU- ja OECD-maista. Energiatilaston tiedot kerätään pääosin energiaalaa ja elinkeinoelämää palvelevilta järjestöiltä ja liitoilta sekä eri viranomaisilta ja tutkimuslaitoksilta. Tilastokeskus tekee myös alaan liittyviä kyselyitä. Osa energiatilastoista tai niiden tiedoista perustuu laskentamalleilla tuotettuihin tai harvemmin kuin kerran vuodessa tehtäviin erillisselvityksiin. Metsäntutkimuslaitos kerää kerran vuodessa tiedot kiinteiden puupolttoaineiden (metsähake, teollisuuden puutähdehake, purut, kuori ym.) käytöstä lämpö- ja voimalaitoksissa. Käyttötietojen lisäksi selvitetään laitosten käyttämän metsähakkeen raaka-ainelähteet ja ulkomaista alkuperää olevan metsähakkeen määrä. Vuodesta 2007 alkaen tilasto on kattanut myös tiedot puupellettien tuotannosta, käytöstä ja ulkomaankaupasta Suomessa. Metsäntutkimuslaitos selvittää myös pientalojen käyttämän polttopuun määrän 5 10 vuoden välein, viimeisin selvitys on lämmityskaudelta 2000/2001. Tutkimusten välivuosina puunkäyttöä arvioidaan energiatilastoja varten Tilastokeskuksen kehittämällä rakennusten lämmitysenergiamallilla. Metsäntutkimuslaitoksessa on tällä hetkellä meneillään uusi pientalojen puunkäytön selvitys (esiselvitys on saatavilla Metinfo Tilastopalvelussa), jonka tulokset valmistuvat vuonna Kirjallisuus Literature Metsäteollisuuden ympäristötilastot vuodelta Metsäteollisuus ry. 18 s. Energiatilasto 2008, ennakkotietoja. Tilastokeskus. Energiatilasto. Vuosikirja SVT Energia Tilastokeskus. 153 s. Energiaennakko SVT Energia Tilastokeskus. 40 s. Kansallinen metsäohjelma Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 3/ s. Puun energiakäyttö SVT Maa-, metsä- ja kalatalous Metsätilastotiedote 15/2008. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 9 s. Sevola, Y., Peltola, A. & Moilanen, J Polttopuun käyttö pientaloissa 2000/2001. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Muut tietolähteet Other sources of information Maa- ja metsätalousministeriö, Metinfo Tilastopalvelu, Tilastokeskus, Metsäteollisuus ry, Metsätilastollinen vuosikirja

6 8 Wood 9 Energy consumption Metsäteollisuuden jäteliemet ja muut sivu- ja jätetuotteet Waste liquors and other by-products and waste products from the forest industries Kiinteät puupolttoaineet Solid wood fuels Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants Pientalot Small-sized dwellings Öljytuotteet Oil products Puuperäiset polttoaineet Wood-based fuels 158 PJ 89 PJ 48 PJ Ydinenergia Nuclear power Hiili Coal Maakaasu Natural gas Turve Peat Vesi- ja tuulivoima Hydro and wind power Sähkön nettotuonti Net imports of electricity Muu Other Petajoulea PJ Muu Other 0,3 Teollisuuden puutähdehake Industrial chips Metsähake Forest chips 2,7 0,9 Sahanpuru Sawdust 1,7 Kuori - Bark 7,5 Metsähake Jätepuu Forest chips Wood residues 0,4 1,0 Muu raakapuu Other roundwood 4,8 Lämpö- ja voimalaitokset, 13,0 milj. m 3 Heating and power plants, 13.0 mill. m 3 Pientalot, 6,1 milj. m 3 Small-sized dwellings, 6.1 mill. m 3 Vuosi 2007 on ennakkotieto. Öljytuotteet kattavat myös liikenteen käyttämät polttoaineet. Energian kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2007 oli PJ. Preliminary data for Oil products also cover fuels consumed by transportation. Total energy consumption in Finland in 2007 was PJ. Lähteet: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos Sources: Statistics Finland; Finnish Forest Research Institute Kuva 9.1 Energian kulutus Suomessa energialähteittäin 2007 Figure 9.1 Energy consumption in Finland by source of energy, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

7 8 Puun 9 Energia käyttö Petajoulea PJ Energian kokonaiskulutus Energy consumption, total Puuperäiset polttoaineet Wood-based fuels Vuosi 2007 on ennakkotieto. Preliminary data for Lähteet: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos Sources: Statistics Finland; Finnish Forest Research Institute Kuva 9.2 Energian kokonaiskulutus ja puuperäisten polttoaineiden kulutus Figure 9.2 Total energy consumption and consumption of wood-based fuels, Petajoulea PJ Metsäteollisuuden jäteliemet ja muut sivu- ja jätetuotteet Waste liquors and other by-products and waste products from the forest industries Lämpö- ja voimalaitosten kiinteät puupolttoaineet Solid wood fuel consumption in heating and power plants Pientalojen polttopuu Fuelwood consumption in small-sized dwellings Vuosi 2007 on ennakkotieto. Preliminary data for Lähteet: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos Sources: Statistics Finland; Finnish Forest Research Institute Kuva 9.3 Puuperäisten polttoaineiden kulutus Figure 9.3 Consumption of wood-based fuels, Metsätilastollinen vuosikirja

8 8 Wood 9 Energy consumption 9.0 Energian kokonaiskulutus Suomessa 2007 Total energy consumption in Finland in 2007 Energialähde Energy source Petajoulea PJ Osuus kokonais- milj. m³ kulutuksesta mill. m³ Proportion of total consumption % Yhteensä Total ,0. Öljytuotteet Oil products ,4. Hiili Coal ,9. Maakaasu Natural gas ,4. Turve Peat 106 7,2. Vesivoima Hydro power 50 3,4. Tuulivoima Wind power 1 0,0. Puuperäiset polttoaineet Wood-based fuels ,0. Metsäteollisuuden jäteliemet Waste liquors from the forest industries ,4. Muut metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteet Other by-products and waste products 5 0,3. from the forest industries Kiinteät puupolttoaineet Solid wood fuels 137 9,3 19,2 Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants 89 6,1 13,0 Metsähake Forest chips 19 1,3 2,7 Karsittu ranka Pruned small-diameter stems 1 0,0 0,1 Karsimaton pienpuu Unpruned small-sized tree 4 0,3 0,6 Hakkuutähteet Logging residues 11 0,7 1,5 Järeä runkopuu Large-sized timber 1 0,1 0,1 Kannot ja juurakot Stumps and roots 2 0,2 0,3 Teollisuuden puutähdehake Industrial chips 6 0,4 0,9 Sahanpuru Sawdust 12 0,8 1,7 Kuori Bark 48 3,3 7,5 Muut kiinteät puupolttoaineet Other solid wood fuels 3 0,2 0,3 Pientalojen polttopuu Fuelwood consumption in 48 3,3 6,1 small-sized dwellings Ydinenergia Nuclear power ,6. Sähkön nettotuonti Net imports of electricity 45 3,1. Muu Other 28 1,9. Vuosi 2007 on ennakkotieto (lokakuu 2008) Preliminary data for 2007 (October 2008) Energiayksiköiden väliset muuntokertoimet Conversion factors for energy units toe MWh GJ Gcal toe (ekvivalenttinen öljytonni ton of oil equivalent) 1 11,63 41, MWh (megawattitunti megawatthour) 0, ,6 0,86 GJ (gigajoule) 0,024 0, ,239 Gcal (gigakalori gigacalorie) 0,1 1,163 4,187 1 Esimerkki Example: 1 toe = 11,63 MWh Etuliitteet Prefix : k (kilo) = 10³ = M (mega) = 10 6 = G (giga) = 10 9 = T (tera) = = P (peta) = = Lähteet: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos Sources: Statistics Finland; Finnish Forest Research Institute 288 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

9 8 Puun 9 Energia käyttö 9.1 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Total energy consumption by energy source, Vuosi Year Öljytuotteet Hiili Coal Maakaasu Turve Peat Vesivoima Tuulivoima Puuperäiset polttoaineet Ydinenergia Sähkön nettotuonti Muu Other Yhteensä Total Oil Natural Hydro Wind Wood-based Nuclear Net imports products gas power power fuels power of electricity Petajoulea PJ * Osuus kokonaiskulutuksesta, % Proportion of total consumption, % 2007* * Ennakkotieto (lokakuu 2008) Preliminary data (October 2008) Muu sisältää mm. kierrätys- ja jätepolttoaineet, aurinkoenergian, lämpöpumput ja teollisuuden reaktiolämmön. Other include, among other things, recovered and waste fuels, solar energy, heat pumps and industry-based reaction heat. Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja

10 8 Wood 9 Energy consumption 9.2 Energian kokonaiskulutus energiamuodoittain Total energy consumption by the form of energy, Vuosi Fossiiliset polttoaineet Turve Uusiutuvat energialähteet Ydinenergia Muu Yhteensä Year Fossil fuels Peat Renewable energy sources Nuclear power Other Total Petajoulea PJ * Osuus kokonaiskulutuksesta, % Proportion of total consumption, % 2007* * Ennakkotieto (lokakuu 2008) Preliminary data (October 2008) Merkittävimmät fossiiliset polttoaineet ovat öljy, hiili ja maakaasu. Uusiutuvia energialähteitä ovat biopolttoaineet (mm. puu- ja kierrätyspolttoaineet, peltobiomassat, biokaasu ja -polttonesteet), aurinko-, tuuli- ja vesivoima sekä maalämpö. Turve on Suomessa luokiteltu ns. hitaasti uusituvaksi biomassapolttoaineeksi. Muu sisältää mm. sähkön nettotuonnin ja teollisuuden reaktiolämmön. The most important fossil fuels are oil, coal and natural gas. Renewable energy sources are biofuels (e.g. wood-based and recovered fuels, field biomass, biogas and liquid biofuels) as well as solar energy, wind and hydro power and earth heat. Peat is classified in Finland as slowly renewable biomassfuel. Other includes, among other things, net imports of electricity and industry-based reaction heat. Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland 290 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

11 8 Puun 9 Energia käyttö 9.3 Uusiutuvien energialähteiden kulutus Consumption of renewable energy sources, Vuosi Uusiutuvat energialähteet Renewable energy sources Energian josta Year Vesi- Tuuli- Aurinko- Puuperäiset Kierrätys- ja Biokaasu Lämpö- Liikenteen Muu Yhteensä kokonais- uusiutuvat voima voima energia polttoaineet jätepolttoaineiden Biogas pumput biopoltto- bioenergia Total kulutus energia- Hydro Wind Solar Wood-based biohajoava osuus Heat nesteet Other Total lähteet power power energy fuels Biodegradable share pumps Bio liquid bioenergy energy of which of recovered and fuels in traffic consumption renewable waste fuels energy sources Petajoulea PJ % * Osuus uusiutuvien energialähteiden kulutuksesta, % Proportion of total consumption of renewable energy sources, % * Ennakkotieto (lokakuu 2008) Preliminary data (October 2008) Kierrätys- ja jätepolttoaineet jakautuvat fossiilisiin ja uusiutuviin (biohajoava osuus). Niiden tilastointiperusteet muuttuivat vuonna Lämpöpumput sisältävät tuotetun lämmön vähennettynä pumppujen käyttämällä sähköllä. Muu bioenergia sisältää kasvi- ja eläinperäiset tuotteet (mm. peltobiomassan) sekä nestemäiset biopolttoaineet. Recovered and waste fuels consist of fossile and renewable (biodegradable share) fuels. The compilation of statistics on recovered and waste fuels was changed in Heat pumps contain the heat generated as deducted by the electricity consumption of the pumps. Other bioenergy includes plant- and animal-derived products (e.g. field biomass) and liquid biofuels. Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja

12 8 Wood 9 Energy consumption 9.4 Puuperäisten polttoaineiden kulutus energiantuotannossa Wood-based fuel consumption in energy generation, Vuosi Puuperäiset polttoaineet - Wood-based fuels Energian josta Year Metsä- Muut metsä- Kiinteät puupolttoaineet Solid wood fuels Yhteensä kokonais- puuperäiset teollisuuden teollisuuden Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants Pientalojen Yhteensä Total kulutus polttoaineet jäteliemet sivu- ja Metsähake Teollisuuden Sahan- Kuori Muu Yhteensä polttopuu Total Energy of which Waste jätetuotteet Forest puutähde- puru Bark Other Total Fuelwood consump- wood-based liquors Other chips hake Sawdust consumption tion, total fuels from the by-products Industrial in small-sized forest and waste chips dwellings industries products from the forest industries Petajoulea PJ % * * Ennakkotieto (lokakuu 2008) Preliminary data (October 2008) Metsäteollisuuden jäteliemet ovat pääosin sulfaattiselluloosan tuotannossa syntynyttä mustalipeää. Jäteliemien tilastointiperusteet muuttuivat vuonna Muita metsäteollisuuden sivutuotteita ovat mm. mänty- ja koivuöljy, suopa, metanoli, bioliete ja paperi. Lämpö- ja voimalaitosten käyttämä muu puupolttoaine kattaa kierrätyspuun, puupelletit ja -briketit sekä muut kiinteät puupolttoaineet. Waste liquours consist mainly of black liquour generated in the production of sulphate pulp. The compilation of statistics on waste liquors was changed in Other by- and waste products from the forest industries include e.g. pine and birch oil, soft soap, methanol, biosuspencions and paper consumed in energy generation. Other wood fuel consumed by heating and power plants includes recycled wood, wood pellets and briquettes and other solid wood fuels. Lähteet: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos Sources: Statistics Finland; Finnish Forest Research Institute 292 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

13 9.5 Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö energiantuotannossa metsäkeskuksittain 2007 Solid wood fuel consumption in energy generation by forestry centre, 2007 Metsäkeskus Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants Pientalojen polttopuu Fuelwood consumption in small-sized dwellings Kaikkiaan Forestry centre Metsähake Teollisuuden Sahanpuru Kuori Muu Yhteensä Raakapuu Roundwood Jätepuu Yhteensä Grand Forest chips puutähdehake Sawdust Bark Other Total Mänty Kuusi Lehtipuu Yhteensä Wood Total Total Industrial chips Pine Spruce Hardwood Total residues m³ Metsätilastollinen vuosikirja Koko maa Whole country 0 Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Muu kattaa kierrätyspuun, puupelletit ja -briketit sekä muut kiinteät puupolttoaineet. Vuodesta 2007 alkaen kierrätyspuuhun ei sisälly purkupuu eikä kyllästetty puu. Other includes recycled wood, wood pellets and briquettes and other solid wood fuels. Since 2007, recycled wood does not include demolition and impregnated wood. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: Finnish Forest Research Institute 8 Puun 9 Energia käyttö

14 8 Wood 9 Energy consumption 9.6 Lämpö- ja voimalaitosten käyttämän metsähakkeen raaka-aineet Rawmaterial for forest chips consumed by heating and power plants, Vuosi Raaka-aine Rawmaterial Metsähake kaikkiaan Year Karsittu ranka Karsimaton Hakkuu- Järeä Kannot ja Erittelemätön Forest chips, total Pruned pienpuu tähteet runkopuu juurakot Unspecified small-diameter Unpruned Logging Large-sized Stumps and stems small-sized residues timber roots tree m³ Koko maa Whole country 0 Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: Finnish Forest Research Institute 294 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

15 8 Puun 9 Energia käyttö 9.7 Metsäteollisuuden sähkön kulutus Suomessa Electricity consumption by the forest industries in Finland, Vuosi Metsäteollisuus Forest industries Koko tehdas- Sähkön koko- Metsäteollisuuden Metsäteollisuuden Year Puutuote- Massa- ja Yhteensä teollisuus naiskulutus osuus tehdas- osuus sähkön teollisuus paperiteollisuus Total josta of which: Manufacturing, Total teollisuudesta kokonaiskulutuksesta Wood-products Pulp and paper Oma sähkön- Ostosähkö total consumption Proportion of the Proportion of the forest industries industries tuotanto Purchased of electricity forest industries of industries of total Own generation electricity total manufacturing consumption of electricity of electricity Gigawattituntia GWh % % * * Ennakkotieto (lokakuu 2008) Preliminary data (October 2008) Metsäteollisuuden ostosähköstä huomattava osuus on energiayhtiöistä, joiden osakkaita metsäteollisuusyritykset ovat. Ostosähköön luetaan myös tehtaiden yhteydessä olevien voimaloiden tuotanto. Sähkön kokonaiskulutusluvussa otetaan huomioon siirto- ja jakeluhäviöt. Tiedot päivitetty jälkikäteen Metsätilastollisen vuosikirjan Internet-versioon. A considerable proportion of purchased electricity is generated by energy companies, in which forest industry companies have shares. Purchased electricity also includes powerplants integrated to mills. Total consumption of electricity also includes losses in transmission and delivery of electricity. New information is updated in the Internet version of this Book. Lähteet: Tilastokeskus; Metsäteollisuus ry Sources: Statistics Finland; Finnish Forest Industries Federation Metsätilastollinen vuosikirja

16 8 Wood 9 Energy consumption 9.8 Metsäteollisuuden tehdaspolttoaineet Suomessa Mill fuels of the forest industries in Finland, Vuosi Puuperäiset polttoaineet Wood-based fuels Turve Maakaasu Raskas Kivihiili Tehdaspoltto- josta Year Metsäteollisuuden Kiinteät puu- Yhteensä Peat Natural gas polttoöljy Coal aineet kaikkiaan puuperäiset jäteliemet polttoaineet Total Heavy Total polttoaineet Waste liquors from Solid wood fuel oil of which the forest industries fuels wood-based fuels Petajoulea PJ % * * Ennakkotieto (lokakuu 2008) Preliminary data (October 2008) Tehdaspolttoaineita käytetään sähkön ja lämmön tuotantoon sekä suoraan teollisiin prosesseihin. Mill fuels are used for the generation of electricity and heat, and directly in industrial processes. Lähteet: Metsäteollisuus ry; Tilastokeskus Sources: Finnish Forest Industries Federation; Statistics Finland 296 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

17 8 Puun 9 Energia käyttö 9.9 Puupelletit Wood pellets, Vuosi Tuotanto Tuonti Vienti Kotimainen kulutus Domestic consumption Varastomuutos Year Production Imports Exports Pienkulutus Keskisuuri ja Yhteensä Change in stocks Small suurkulutus Total t m.t. consumption Medium-large and large consumption Kattilateho Boiler size <25 kw =>25 kw Kotimaisen kulutuksen jakautuminen pienkulutukseen sekä keskisuureen ja suurkulutukseen perustuu osin arvioon. Luvut sisältävät pellettien kulutuksen sekä teollisuudessa että pientaloissa. The division of domestic consumption into small consumption and medium-large and large consumption is partially an estimate. The figures cover consumption both in industry and in small-sized dwellings. Lähteet: Metsäntutkimuslaitos; Tilastokeskus Sources: Finnish Forest Research Institute; Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja

18 8 Wood 9 Energy consumption 298 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

9 Energia. Energian kokonaiskulutus. Puuperäiset polttoaineet

9 Energia. Energian kokonaiskulutus. Puuperäiset polttoaineet 9 Energia Vuonna 2008 energian kokonaiskulutus oli Suomessa 1 407 petajoulea, 5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kulutusta pienensivät teollisuustuotannon supistuminen ja lämmin sää. Eniten edellisvuodesta

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

9 Energia. Energian kokonaiskulutus

9 Energia. Energian kokonaiskulutus 9 Energia Energian kokonaiskulutus supistui Suomessa vuonna 2012 toista vuotta peräkkäin. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan energiaa kului yhteensä 1 374 petajoulea, mikä oli prosentin vähemmän kuin

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

9 Energia. Energian kokonaiskulutus

9 Energia. Energian kokonaiskulutus 9 Energia Vuonna 2009 energian kokonaiskulutus oli Suomessa 1 336 petajoulea, 6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kulutusta pienensi maailmantalouden taantuman aiheuttama teollisuustuotannon supistuminen.

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2013

Energian hankinta ja kulutus 2013 Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2013 Energian kokonaiskulutus edellisvuoden tasolla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 PEFC/2-44-2 Puuenergian käyttö Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Liitto ollut

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2011

Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2011 Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 386 TWh vuonna 2011, mikä oli 5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2010 (402 TWh). Uusiutuva

Lisätiedot

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Suomen metsäenergiapotentiaalit Suomen metsäenergiapotentiaalit Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon iltapäiväseminaari: Logistiikan näkymät ja bioenergian mahdollisuudet 17.3.2009, Tapahtumatalo Bankin auditorio, Helsinki Puupolttoaineet

Lisätiedot

Teema 2: Tulevaisuus tutkaimessa

Teema 2: Tulevaisuus tutkaimessa Teema 2: Tulevaisuus tutkaimessa 1. Puuperäinen energia Tavoite: Muodostaa kuvaa bioenergian mahdollisuuksista EU:n energiapolitiikka: 5 kertaa 20 Vuoteen 2020 mennessä EU:ssa 1. Päästöjen pitää laskea

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Bioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen

Bioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen Bioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen 28.10.2014 Luhanka Markku Paananen JAMK Biotalousinstituutti BIOENERGIA Teollisuuden puutähteet Metsäenergia Lyhytkiertometsätalous

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Energiankulutus. Energian kokonaiskulutus laski 4 prosenttia vuonna 2008. Uusiutuvan energian osuus nousi lähes 28 prosenttiin

Energiankulutus. Energian kokonaiskulutus laski 4 prosenttia vuonna 2008. Uusiutuvan energian osuus nousi lähes 28 prosenttiin Energia 2009 Energiankulutus 2008 Energian kokonaiskulutus laski 4 prosenttia vuonna 2008 Energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2008 1,42 miljoonaa terajoulea (TJ), mikä oli 4,2 prosenttia vähemmän

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen 1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2013, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia viime vuonna Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 341 PJ

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Tilastoliite OTA TALTEEN!

Tilastoliite OTA TALTEEN! Tilastoliite OTA TALTEEN! S u o m e n K a a s u y h d i s t y s Jyrki Pohjolainen Erityisasiantuntija Kaasuvuosi 211 Sähkön tuonti, lämmin sää ja korkea kaasun hinta leikkasivat kysyntää Kansantalous kasvoi

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia vuonna 2012 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 367 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2010 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 3. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 8,8 prosenttia tammisyyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan

Lisätiedot

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI Rovaniemi 1.12.2011 Wood Supply Finland Key Facts 2010 Personnel 650 Harvesters, forwarders, timber trucks Total Wood Procurement Net Sales Procurement Regions 1080 19,7

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2015 Energian hankinta ja kulutus 2014, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia viime vuonna Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 340 petajoulea

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2013, 1. neljännes Kotimaista energiaa korvattiin tuontienergialla Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 392 petajoulea (PJ)

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluvun muutos viimeisen

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2013

Sähkön ja lämmön tuotanto 2013 Energia 2014 Sähkön ja lämmön tuotanto 2013 Fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvoi sähkön ja lämmön tuotannossa vuonna 2013 Sähköä tuotettiin Suomessa 68,3 TWh vuonna 2013. Tuotanto kasvoi edellisestä

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon taloudellinen ja sosio-ekonominen toteutettavuus

Hajautetun energiatuotannon taloudellinen ja sosio-ekonominen toteutettavuus Hajautetun energiatuotannon taloudellinen ja sosio-ekonominen toteutettavuus Lounais-Hämeen agronomien Miniseminaari Sarka-maatalousmuseossa 12.6.2014 Juha Pirkkamaa Toimialapäällikkö: ympäristö ja energia

Lisätiedot

Metsäenergian elinkeinovaikutukset Ruotsissa

Metsäenergian elinkeinovaikutukset Ruotsissa Metsäenergian elinkeinovaikutukset Ruotsissa Ph. D. For. Matti Parikka Swedish University of Agricultural Sciences (SLU), Department of Bioenergy P. O. Box 7060, 75007 Uppsala, SWEDEN phone: +46-18 67

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Enterprise Forum, 5.11.2009 Maria Kopsakangas-Savolainen 1 Euroopan unionin energiapolitiikka Euroopan yhteisöjen komission (2007)

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Energia 2011 Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Sähkön ja lämmön tuotanto kasvoi vuonna 2010 Sähkön kotimainen tuotanto kasvoi 12, kaukolämmön tuotanto 9 ja teollisuuslämmön tuotanto 14 prosenttia vuonna 2010

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2011

Puun energiakäyttö 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2012 Puun energiakäyttö 2011 25.4.2012 Esa Ylitalo Metsähaketta käytettiin 7,5 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2011 Lämpö- ja

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Suomen energiankäytöstä Perustietoa puun energiakäytöstä

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013 Low-Carbon Finland 25 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.213 Low-Carbon Platform -skenaariot Tarkastellaan seuraavia kuutta skenaariota: : Nykyinen politiikka, ei

Lisätiedot

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 215 Energian hankinta ja kulutus 215, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan energian kokonaiskulutus oli 944 petajoulea

Lisätiedot

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Uusiutuva energia teollisuudessa Asiantuntija Mikael Ohlström

Uusiutuva energia teollisuudessa Asiantuntija Mikael Ohlström Uusiutuva energia teollisuudessa Asiantuntija Mikael Ohlström TEM:n asiantuntijaseminaari uusiutuvasta energiasta Diana-auditorio, Helsinki, 1.2.2008 Uusiutuva energia eri teollisuuden aloilla Metsäteollisuus

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa tammikuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.2.2006 806 Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa Metsäteollisuus

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2010

Puun energiakäyttö 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2011 Puun energiakäyttö 2010 3.5.2011 Esa Ylitalo Metsähaketta käytettiin lähes 7 miljoonaa kuutiometriä Lämpö- ja voimalaitoksissa

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2015 Energian hankinta ja kulutus 2015, 2. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan energian kokonaiskulutus oli 660 petajoulea

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot