9 energia. Energian kokonaiskulutus. Puuperäiset polttoaineet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "9 energia. Energian kokonaiskulutus. Puuperäiset polttoaineet"

Transkriptio

1 9 energia Vuonna 2007 energian kokonaiskulutus oli Suomessa 1476 petajoulea eli hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kulutusta pienensivät edellisvuotista lämpimämpi sää ja lauhdesähkön tuotannon korvautuminen vesivoimalla ja sähkön tuonnilla. Eniten edellisvuodesta kasvoivat turpeen energiakäyttö ja vesivoiman tuotanto. Puuperäiset polttoaineet olivat Suomen toiseksi merkittävin energialähde öljytuotteiden jälkeen ja niillä katettiin viidennes eli 295 petajoulea energian kokonaiskulutuksesta. Kiinteitä puupolttoaineita käytettiin vuonna 2007 noin 19 miljoonaa kuutiometriä. Käyttö väheni edellisvuodesta liki 2 miljoonaa kuutiometriä. Energian kokonaiskulutus Energian kokonaiskulutus oli vuonna 2007 Suomessa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan petajoulea (PJ), vain prosentin vähemmän kuin vuotta aiemmin. Energiankulutusta pienensi edellisvuotista lämpimämpi sää, mikä vähensi lämmitystarvetta. Kulutusta pienensi myös kivihiiltä käyttävien lauhdevoimalaitosten sähkötuotannon korvautuminen kotimaisella vesivoimalla ja tuontisähköllä. Viimeisen 10 vuoden aikana energian kokonaiskulutus on kasvanut 13 prosenttia. Korkein kulutusluku, petajoulea, saavutettiin vuonna Tärkein energialähde vuonna 2007 olivat öljytuotteet, mukaan lukien liikenteen polttoaineet, lähes neljänneksen osuudella (361 PJ) kokonaiskulutuksesta. Toiseksi merkittävin lähde olivat puuperäiset polttoaineet, jotka kattoivat kulutuksesta viidenneksen (295 PJ). Edellisvuodesta lisääntyivät eniten turpeen käyttö (+12 PJ) ja vesivoiman tuotanto (+10 PJ). Voimakkaimmin pienenivät hiilen ( 25 PJ) ja puupolttoaineiden ( 14 PJ) kulutus. Lähes puolet energian kokonaiskulutuksesta muodostui fossiilisten polttoaineiden (lähinnä öljy, hiili ja maakaasu) käytöstä, uusiutuvien energialähteiden osuus oli neljännes. Uusiutuvia energialähteitä ovat biopolttoaineet (mm. puu, kierrätyspolttoaineet, peltobiomassat, biokaasu ja -polttonesteet), aurinko-, tuulija vesivoima sekä maalämpö. Em. energiamuotojen osuudet kokonaiskulutuksesta ovat pysyneet lähes samoina 10 viimeksi kuluneen vuoden aikana. Turve on Suomessa luokiteltu ns. hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi. Turpeen tuotantoluvut ja turvetuotannon pinta-alat on esitetty Metsien monikäyttö -luvun taulukoissa 6.9 ja Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen hiilidioksidipäästöt kuuluvat vuonna 2005 alkaneen EU:n päästökaupan piiriin. Vuonna 2007 Suomen hiilidioksidipäästöt vähenivät edellisvuodesta 3 prosenttia eli 62 miljoonaa tonnia. Päästöjen väheneminen johtui fossiilisten polttoaineiden kulutuksen supistumisesta ( 36 PJ), toisaalta turpeen lisääntynyt käyttö (+12 PJ) lisäsi päästöjä. Kasvihuonekaasupäästöihin liittyvät tiedot esitetään tarkemmin Metsäteollisuus-luvun taulukoissa ja Puuperäiset polttoaineet Puuperäiset polttoaineet jaetaan nestemäisiin, kiinteisiin ja muihin puupolttoaineisiin. Nestemäisiä puupolttoaineita ovat selluteollisuuden puunjalostusprosesseissa tuottamat jäteliemet, joista merkittävin on mustalipeä. Kiinteitä puupolttoaineita ovat pientalojen käyttämä polttopuu sekä lämpö- ja voimalaitosten (teollisuus ja energiantuotanto) puupolttoaineet. Lisäksi energiantuotantoon käytetään vähäisiä määriä muita metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteita, jotka voivat olla joko nestemäisiä tai kiinteitä (mm. mäntyja koivuöljy, suopa, metanoli, bioliete ja paperi). Suomi on Euroopan unionin kärkimaita puuperäisen energian hyödyntämisessä. Suomessa käytettävistä uusiutuvista energialähteistä puuperäisten Metsätilastollinen vuosikirja

2 8 Wood 9 Energy consumption Lämpö- ja voimalaitosten käyttämästä metsähakkeesta kolme neljäsosaa valmistetaan lähinnä kuusikoiden avohakkuualoilta peräisin olevista hakkuutähteistä (oksa- ja latvusmassa), kannoista ja tyvilahoisesta järeästä runkopuusta. Hakkuutähteet ovat selvästi merkittävin metsähakkeen raaka-aine kattaen siitä noin 60 prosenttia (taulukko 9.6). Kantojen osuus on 2000-luvulla ollut keskimäärin 9 prosenttia, joskin kantojen nosto on tänä ajanjaksona lisääntynyt monikymmenkertaisesti. Lahon järeän runkopuun osuus on ollut keskimäärin 7 prosenttia. Metsäkeskukset ovat talousmetsien luonnonhoidon seurannassaan vuosina selvittäneet satunnaisotannan perusteella hakkuutähteiden ja kantojen nostoa yksityismetsien avohakkuualoilta. Alueita tarkastettiin metsäkeskuksissa yhteensä kpl, mikä vastaa hehtaarin pinta-alaa (1,5 % yksityismetsien avohakkuiden kokonaispinta-aloista). Seurannan mukaan hakkuutähteitä kerättiin energiakäyttöön keskimäärin 25 prosentilta ja kantoja 5 prosentilta aloista (kartat 1 ja 2). Vuodesta 2006 vuoteen 2007 hakkuutähteiden korjuuala lisääntyi 33 prosenttia ja kantojen peräti 50 prosenttia. Vaikka metsähakkeen 26 % 18 % 31 % 33 % 5 % 5 % 20 % 40 % 24 % 41 % 13 % 22 % 39 % Energiapuuta joka neljänneltä avohakkuualalta 13 % 3 % 7 % 14 % 1 % 8 % 3 % käyttö vuonna 2007 vähenikin päästöoikeuksien hintojen pudottua, jatkui korjuun kasvu kiivaana. Vuonna 2008 metsähakkeen laitoskäyttö yltänee uuteen ennätykseen. Energiapuun korjuuintensiteetti vaihteli eri osissa maata. Hakkuutähteiden korjuu oli yleisintä Etelärannikon alueella sekä Kainuussa ja Etelä-Savossa. Kainuussa yksityismetsien ainespuun hakkuukertymästä 60 prosenttia oli mäntyä. Kuitenkin yli 40 prosentilta avohakkuualoista kerättiin hakkuutähteitä energiakäyttöön, mikä osoittaa, että suurin osa alueen kuusivaltaisista avohakkuualoista oli hakkuutähteiden keruun piirissä. Kantoja nostettiin selvästi eniten Keski-Suomen metsäkeskuksen ja Pohjanmaan alueella. Energiapuuta kuljetetaan myös suuria määriä yli metsäkeskusrajojen. Metsäkeskusten seurantatuloksia voidaan pitää suuntaa-antavina ja lievinä aliarvioina. On todennäköistä, että aineistoon sisältyi hakkuualoja, joilta energiapuuta on korjattu vasta maastotarkastuksen jälkeen. Metla tilastoi metsähakkeen käyttöä Metsäntutkimuslaitoksen tilastojen mukaan metsähaketta käytettiin vuonna 2007 eniten Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella (taulukot 9.5 ja 9.6). Sekä hakkuutähteiden että etenkin kantojen käyttö (20 % kokonaiskäytöstä) oli alueella runsainta. Myös Lounais- ja Kaakkois-Suomessa käytettiin runsaasti hakkuutähteitä. Metsähakkeen raaka-ainekäytön alueellinen jakauma tullee muuttumaan vuonna 2008, kun 0 % metsähakkeen energiakäyttö lämpö- ja voimalaitoksissa lisääntyy uuden päästökauppakauden alkamisen myötä. 0 % 3 % 7 % 8 % 0 % Teksti: Martti Kuusinen, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ja Esa Ylitalo, Metla Lisätietoja: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, 50 % Kartta 1. Hakkuutähteiden korjuun osuus yksityismetsien avohakkuupinta-alasta % Kartta 2. Kantojen noston osuus yksityismetsien avohakkuupinta-alasta Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

3 8 Puun 9 Energia käyttö polttoaineiden osuus on yli 80 prosenttia. Vuonna 2007 puupolttoaineita käytettiin 295 petajoulea, viidennes energian kokonaiskulutuksesta. Teollisuuden polttoaineiden kulutuksesta puupolttoaineet kattavat lähes puolet. Hieman yli puolet puun energiakäytöstä, 153 petajoulea, koostui vuonna 2007 metsäteollisuuden jäteliemistä. Kiinteitä puupolttoaineita poltettiin 137 petajoulea eli 19,2 miljoonaa kuutiometriä. Niistä lämpö- ja voimalaitokset käyttivät 89 petajoulea, 13,0 miljoonaa kiintokuutiometriä. Merkittävin laitosten käyttämä kiinteä puupolttoaine oli kuori, jota kului 7,5 miljoonaa kuutiometriä, lähes 60 prosenttia kokonaiskäytöstä. Pientalot (omakotitalot, maatilat ja vapaa-ajan asunnot) käyttävät vuosittain lämmitykseensä puuta 48 petajoulea eli 6,1 miljoonaa kuutiometriä. Tästä raakapuuta on 5,2 miljoonaa ja jätepuuta noin miljoona kuutiometriä. Pientalojen lämmitysenergiasta polttopuu kattaa 40 prosenttia. Merkittävin polttopuulaji on koivu, jonka osuus kaikesta polttoraakapuusta on runsas kolmannes. Puuperäisten polttoaineiden käyttö pieneni edellisvuodesta 14 petajoulea eli 5 prosenttia. Väheneminen kohdistui erityisesti lämpö- ja voimalaitosten käyttämiin kiinteisiin puupolttoaineisiin, joiden käyttö putosi edellisvuodesta lähes 2 miljoonaa kuutiometriä ( 12 %). Metsäteollisuuden jäteliemiä ja pientalojen polttopuuta kului lähes saman verran kuin vuotta aiemmin. Pääsyynä kiinteiden puupolttoaineiden käytön vähenemiseen oli EU:n päästökauppaan liittyvien päästöoikeuksien hintojen voimakas lasku. Ensimmäisen päästökauppakauden ( ) lähestyessä loppuaan vuonna 2007 energialaitoksilla oli vielä päästöoikeuksia jäljellä, jolloin niiden hinnat putosivat lähes nollaan. Tällöin turpeen ja fossiilisten polttoaineiden käytöstä ei aiheutunut energiateollisuudelle lisäkustannuksia, mikä näkyi etenkin turpeen polton lisäyksenä. Turpeen energiakäyttöä tuki myös vuonna 2007 voimaan tullut turvelauhdutusvoiman syöttötariffi, jolla asetetaan turpeella sähköä tuottavalle laitokselle minimitakuuhinta. Lämpö- ja voimalaitokset vähensivät metsähakkeen käyttöään vuonna Ne polttivat metsähaketta 2,7 miljoonaa kuutiometriä, 13 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Metsähakkeen merkittävin raaka-aine olivat hakkuutähteet: liki 60 prosenttia laitosten käyttämästä metsähakkeesta valmistetaan avohakkuualueilta kerättävästä oksa- ja latvusmassasta. Lämpö- ja voimalaitosten ohella metsähaketta käytetään myös pientaloissa, lähinnä maatiloilla, noin 0,4 miljoonaa kuutiometriä vuosittain. Kansallisessa metsäohjelmassa on asetettu tavoitteeksi metsähakkeen vuotuisen käytön nostaminen 8 12 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2015 mennessä. Suomessa tuotettiin vuonna 2007 puupellettejä tonnia, neljännes enemmän kuin edellisvuonna. Vaikka puupellettien kotimainen kulutus lisääntyi yli 30 prosenttia edellisvuodesta, pääosa pellettituotannosta viedään edelleen ulkomaille. Metsäteollisuuden energia Metsäteollisuuden tärkeimpiä energialähteitä ovat puu, vesivoima, ydinvoima, maakaasu ja turve. Vuonna 2007 metsäteollisuus käytti noin 28 terawattituntia sähköä, mikä oli 59 prosenttia koko teollisuuden ja vajaa kolmannes koko maan sähkön käytöstä. Metsäteollisuuden sähkön käyttö väheni prosentilla edellisvuodesta. Sähköstä 43 prosenttia (12 TWh) tuotettiin itse tehtailla ja loput 16 terawattituntia oli ulkopuolista hankintaa. Ostosähköstäkin huomattava osa hankittiin energiayhtiöistä, joiden osakkaita metsäteollisuusyhtiöt ovat. Energian osuus kokonaiskustannuksista on massa- ja paperiteollisuudessa noin 10 prosenttia ja puutuoteteollisuudessa noin 3 prosenttia. Vuonna 2007 metsäteollisuudessa käytetyistä polttoaineista 75 prosenttia oli puuperäisiä. Niistä tärkein on selluteollisuudessa syntyvä mustalipeä. Puuperäisten polttoaineiden osuus on noussut ripeästi, kun metsäteollisuus on korvannut biopolttoaineilla lähinnä kivihiiltä ja raskasta polttoöljyä. Kaikkiaan metsäteollisuudessa käytettiin tehdaspolttoaineita 262 petajoulea (73 TWh), mikä oli 5 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Tilastointimenetelmät Energian kokonaiskulutus kuvaa kotimaisten energialähteiden ja tuontienergian kulutusta Suomessa. Kokonaiskulutusta laskettaessa vesi- ja tuulivoima sekä tuontisähkö yhteismitallistetaan saadun sähkön mukaan muihin primäärienergialähteisiin (jalostamattomat energialähteet). Ydinenergia muunnetaan keskimääräistä ydinvoimalan hyötysuhdetta käyttäen. Metsätilastollinen vuosikirja

4 8 Wood 9 Energy consumption Euroopan unionin tavoitteena nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin Euroopan komissio julkisti tammikuussa 2008 osana EU:n ilmasto- ja energiapakettia direktiiviehdotuksen uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä. Ehdotus perustuu Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2007 tekemiin päätöksiin, joissa EU sitoutui kasvihuonekaasupäästöjen 20 prosentin vähentämiseen vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 päästötasoon verrattuna. Uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisellä tuetaan EU:n energiapoliittisia tavoitteita, joita ovat mm. kestävä kehitys, kilpailukyky ja energiavarmuus. Uusiutuvia energialähteitä ovat aurinko-, tuuli- ja vesivoima, maalämpö sekä biopolttoaineet (puu, kierrätyspolttoaineet, peltobiomassat, biokaasu ja -polttonesteet). Uusiutuvien energialähteiden direktiiviehdotuksessa (ns. RES-direktiivi) esitetään tavoitteeksi lisätä uusiutuvien energialähteiden osuus 20 prosenttiin EU:n energialähteiden loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä osuus on keskimäärin 8,5 prosenttia. Direktiivissä jokaiselle EU:n jäsenvaltiolle on kirjattu omat uusiutuvan energian käyttötavoitteet (taulukko) ja maat voivat itse päättää toimista, joilla ne pyrkivät tavoitteet saavuttamaan. RES-direktiivi sisältää myös kaikille jäsenmaille asetetun yhteisen tavoitteen nostaa biopolttoaineen osuus liikenteen polttonesteistä 10 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Suomella lisäystarve lähes 10 prosenttiyksikköä Uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukulutuksesta EU-maissa 2005 ja tavoite 2020 Uusiutuvat energialähteet Osuus Ehdotus Lisäysenergian loppukulutus- tarve loppu- tavoitteeksi kulutuksesta % % %-yksikköä Euroopan unioni EU27 8, ,5 Alankomaat 2, ,6 Belgia 2, ,8 Bulgaria 9,4 16 6,6 Espanja 8, ,3 Irlanti 3, ,9 Britannia 1, ,7 Italia 5, ,8 Itävalta 23, ,7 Kreikka 6, ,1 Kypros 2, ,1 Latvia 34,9 42 7,1 Liettua 15,0 23 8,0 Luxemburg 0, ,1 Malta ,0 Portugali 20, ,5 Puola 7,2 15 7,8 Ranska 10, ,7 Romania 17,8 24 6,2 Ruotsi 39,8 49 9,2 Saksa 5, ,2 Slovakia 6,7 14 7,3 Slovenia 16,0 25 9,0 Suomi 28,5 38 9,5 Tanska 17, ,0 Tsekki 6,1 13 6,9 Unkari 4,3 13 8,7 Viro 18,0 25 7,0 Lähde: Euroopan komissio Suomelle on uusiutuvan energian käytön tavoitteeksi asetettu 38 prosentin osuus energian loppukulutuksesta vuonna Koska osuus tällä hetkellä (vertailuvuosi 2005) on 28,5 prosenttia, Suomen tulisi lisätä uusiutuvan energian käyttöä 9,5 prosenttiyksikköä seuraavan runsaan 10 vuoden aikana. Koko EU:ssa uusiutuvan energian lisäystarve on keskimäärin Suomea suurempi, 11,5 prosenttiyksikköä. Merkittävimmät panostukset uusiutuvaan energiaan on tehtävä Britanniassa, Tanskassa, Irlannissa ja Ranskassa. Suomessa uusiutuvan energian lisääminen merkitsisi lähinnä metsäenergian, vesi- ja tuulivoiman sekä maalämmön käytön lisäystä. Puuperäiset polttoaineet ja vesivoima ovat jo tällä hetkellä Suomen tärkeimmät uusiutuvat energialähteet. Puun osuus kokonaiskulutuksesta on hieman yli 80 prosenttia, merkittävimmän osan siitä muodostavat metsäteollisuuden sivutuotteet. Vesivoiman osuus on keskimäärin 13 prosenttia. Direktiiviehdotuksessa turve on rajattu uusiutuvien energialähteiden ulkopuolelle, koska EU ei luokittele turvetta uusiutuvaksi energialähteeksi. Teksti: Esa Ylitalo 284 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

5 8 Puun 9 Energia käyttö Energian loppukäyttö saadaan, kun kokonaiskulutuksesta vähennetään energian muunto- ja siirtohäviöt. Tämä on yritysten, kotitalouksien ja muiden kuluttajien käyttöön jäävä energiamäärä. Loppukäyttö on keskimäärin kaksi kolmasosaa energian kokonaiskulutuksesta. Pääosa luvussa esitetyistä tiedoista perustuu Tilastokeskuksen Energiatilastoon. Se on vuosittain ilmestyvä kokoomajulkaisu, johon on koottu energia-alan keskeisiä tilastotietoja vuodesta 1970 alkaen. Julkaisu sisältää energian kokonaiskulutuksen lisäksi tietoja mm. loppukulutuksesta, sähkön ja lämmön tuotannosta, energiatuotteiden tuonnista ja viennistä ja energian hinnoista. Julkaisusta löytyy myös tiedot energian tuotannon ja kulutuksen aiheuttamista ilmapäästöistä. Suomen tilastotietojen lisäksi Energiatilastossa on vertailutietoja muista EU- ja OECD-maista. Energiatilaston tiedot kerätään pääosin energiaalaa ja elinkeinoelämää palvelevilta järjestöiltä ja liitoilta sekä eri viranomaisilta ja tutkimuslaitoksilta. Tilastokeskus tekee myös alaan liittyviä kyselyitä. Osa energiatilastoista tai niiden tiedoista perustuu laskentamalleilla tuotettuihin tai harvemmin kuin kerran vuodessa tehtäviin erillisselvityksiin. Metsäntutkimuslaitos kerää kerran vuodessa tiedot kiinteiden puupolttoaineiden (metsähake, teollisuuden puutähdehake, purut, kuori ym.) käytöstä lämpö- ja voimalaitoksissa. Käyttötietojen lisäksi selvitetään laitosten käyttämän metsähakkeen raaka-ainelähteet ja ulkomaista alkuperää olevan metsähakkeen määrä. Vuodesta 2007 alkaen tilasto on kattanut myös tiedot puupellettien tuotannosta, käytöstä ja ulkomaankaupasta Suomessa. Metsäntutkimuslaitos selvittää myös pientalojen käyttämän polttopuun määrän 5 10 vuoden välein, viimeisin selvitys on lämmityskaudelta 2000/2001. Tutkimusten välivuosina puunkäyttöä arvioidaan energiatilastoja varten Tilastokeskuksen kehittämällä rakennusten lämmitysenergiamallilla. Metsäntutkimuslaitoksessa on tällä hetkellä meneillään uusi pientalojen puunkäytön selvitys (esiselvitys on saatavilla Metinfo Tilastopalvelussa), jonka tulokset valmistuvat vuonna Kirjallisuus Literature Metsäteollisuuden ympäristötilastot vuodelta Metsäteollisuus ry. 18 s. Energiatilasto 2008, ennakkotietoja. Tilastokeskus. Energiatilasto. Vuosikirja SVT Energia Tilastokeskus. 153 s. Energiaennakko SVT Energia Tilastokeskus. 40 s. Kansallinen metsäohjelma Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 3/ s. Puun energiakäyttö SVT Maa-, metsä- ja kalatalous Metsätilastotiedote 15/2008. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 9 s. Sevola, Y., Peltola, A. & Moilanen, J Polttopuun käyttö pientaloissa 2000/2001. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Muut tietolähteet Other sources of information Maa- ja metsätalousministeriö, Metinfo Tilastopalvelu, Tilastokeskus, Metsäteollisuus ry, Metsätilastollinen vuosikirja

6 8 Wood 9 Energy consumption Metsäteollisuuden jäteliemet ja muut sivu- ja jätetuotteet Waste liquors and other by-products and waste products from the forest industries Kiinteät puupolttoaineet Solid wood fuels Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants Pientalot Small-sized dwellings Öljytuotteet Oil products Puuperäiset polttoaineet Wood-based fuels 158 PJ 89 PJ 48 PJ Ydinenergia Nuclear power Hiili Coal Maakaasu Natural gas Turve Peat Vesi- ja tuulivoima Hydro and wind power Sähkön nettotuonti Net imports of electricity Muu Other Petajoulea PJ Muu Other 0,3 Teollisuuden puutähdehake Industrial chips Metsähake Forest chips 2,7 0,9 Sahanpuru Sawdust 1,7 Kuori - Bark 7,5 Metsähake Jätepuu Forest chips Wood residues 0,4 1,0 Muu raakapuu Other roundwood 4,8 Lämpö- ja voimalaitokset, 13,0 milj. m 3 Heating and power plants, 13.0 mill. m 3 Pientalot, 6,1 milj. m 3 Small-sized dwellings, 6.1 mill. m 3 Vuosi 2007 on ennakkotieto. Öljytuotteet kattavat myös liikenteen käyttämät polttoaineet. Energian kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2007 oli PJ. Preliminary data for Oil products also cover fuels consumed by transportation. Total energy consumption in Finland in 2007 was PJ. Lähteet: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos Sources: Statistics Finland; Finnish Forest Research Institute Kuva 9.1 Energian kulutus Suomessa energialähteittäin 2007 Figure 9.1 Energy consumption in Finland by source of energy, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

7 8 Puun 9 Energia käyttö Petajoulea PJ Energian kokonaiskulutus Energy consumption, total Puuperäiset polttoaineet Wood-based fuels Vuosi 2007 on ennakkotieto. Preliminary data for Lähteet: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos Sources: Statistics Finland; Finnish Forest Research Institute Kuva 9.2 Energian kokonaiskulutus ja puuperäisten polttoaineiden kulutus Figure 9.2 Total energy consumption and consumption of wood-based fuels, Petajoulea PJ Metsäteollisuuden jäteliemet ja muut sivu- ja jätetuotteet Waste liquors and other by-products and waste products from the forest industries Lämpö- ja voimalaitosten kiinteät puupolttoaineet Solid wood fuel consumption in heating and power plants Pientalojen polttopuu Fuelwood consumption in small-sized dwellings Vuosi 2007 on ennakkotieto. Preliminary data for Lähteet: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos Sources: Statistics Finland; Finnish Forest Research Institute Kuva 9.3 Puuperäisten polttoaineiden kulutus Figure 9.3 Consumption of wood-based fuels, Metsätilastollinen vuosikirja

8 8 Wood 9 Energy consumption 9.0 Energian kokonaiskulutus Suomessa 2007 Total energy consumption in Finland in 2007 Energialähde Energy source Petajoulea PJ Osuus kokonais- milj. m³ kulutuksesta mill. m³ Proportion of total consumption % Yhteensä Total ,0. Öljytuotteet Oil products ,4. Hiili Coal ,9. Maakaasu Natural gas ,4. Turve Peat 106 7,2. Vesivoima Hydro power 50 3,4. Tuulivoima Wind power 1 0,0. Puuperäiset polttoaineet Wood-based fuels ,0. Metsäteollisuuden jäteliemet Waste liquors from the forest industries ,4. Muut metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteet Other by-products and waste products 5 0,3. from the forest industries Kiinteät puupolttoaineet Solid wood fuels 137 9,3 19,2 Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants 89 6,1 13,0 Metsähake Forest chips 19 1,3 2,7 Karsittu ranka Pruned small-diameter stems 1 0,0 0,1 Karsimaton pienpuu Unpruned small-sized tree 4 0,3 0,6 Hakkuutähteet Logging residues 11 0,7 1,5 Järeä runkopuu Large-sized timber 1 0,1 0,1 Kannot ja juurakot Stumps and roots 2 0,2 0,3 Teollisuuden puutähdehake Industrial chips 6 0,4 0,9 Sahanpuru Sawdust 12 0,8 1,7 Kuori Bark 48 3,3 7,5 Muut kiinteät puupolttoaineet Other solid wood fuels 3 0,2 0,3 Pientalojen polttopuu Fuelwood consumption in 48 3,3 6,1 small-sized dwellings Ydinenergia Nuclear power ,6. Sähkön nettotuonti Net imports of electricity 45 3,1. Muu Other 28 1,9. Vuosi 2007 on ennakkotieto (lokakuu 2008) Preliminary data for 2007 (October 2008) Energiayksiköiden väliset muuntokertoimet Conversion factors for energy units toe MWh GJ Gcal toe (ekvivalenttinen öljytonni ton of oil equivalent) 1 11,63 41, MWh (megawattitunti megawatthour) 0, ,6 0,86 GJ (gigajoule) 0,024 0, ,239 Gcal (gigakalori gigacalorie) 0,1 1,163 4,187 1 Esimerkki Example: 1 toe = 11,63 MWh Etuliitteet Prefix : k (kilo) = 10³ = M (mega) = 10 6 = G (giga) = 10 9 = T (tera) = = P (peta) = = Lähteet: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos Sources: Statistics Finland; Finnish Forest Research Institute 288 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

9 8 Puun 9 Energia käyttö 9.1 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Total energy consumption by energy source, Vuosi Year Öljytuotteet Hiili Coal Maakaasu Turve Peat Vesivoima Tuulivoima Puuperäiset polttoaineet Ydinenergia Sähkön nettotuonti Muu Other Yhteensä Total Oil Natural Hydro Wind Wood-based Nuclear Net imports products gas power power fuels power of electricity Petajoulea PJ * Osuus kokonaiskulutuksesta, % Proportion of total consumption, % 2007* * Ennakkotieto (lokakuu 2008) Preliminary data (October 2008) Muu sisältää mm. kierrätys- ja jätepolttoaineet, aurinkoenergian, lämpöpumput ja teollisuuden reaktiolämmön. Other include, among other things, recovered and waste fuels, solar energy, heat pumps and industry-based reaction heat. Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja

10 8 Wood 9 Energy consumption 9.2 Energian kokonaiskulutus energiamuodoittain Total energy consumption by the form of energy, Vuosi Fossiiliset polttoaineet Turve Uusiutuvat energialähteet Ydinenergia Muu Yhteensä Year Fossil fuels Peat Renewable energy sources Nuclear power Other Total Petajoulea PJ * Osuus kokonaiskulutuksesta, % Proportion of total consumption, % 2007* * Ennakkotieto (lokakuu 2008) Preliminary data (October 2008) Merkittävimmät fossiiliset polttoaineet ovat öljy, hiili ja maakaasu. Uusiutuvia energialähteitä ovat biopolttoaineet (mm. puu- ja kierrätyspolttoaineet, peltobiomassat, biokaasu ja -polttonesteet), aurinko-, tuuli- ja vesivoima sekä maalämpö. Turve on Suomessa luokiteltu ns. hitaasti uusituvaksi biomassapolttoaineeksi. Muu sisältää mm. sähkön nettotuonnin ja teollisuuden reaktiolämmön. The most important fossil fuels are oil, coal and natural gas. Renewable energy sources are biofuels (e.g. wood-based and recovered fuels, field biomass, biogas and liquid biofuels) as well as solar energy, wind and hydro power and earth heat. Peat is classified in Finland as slowly renewable biomassfuel. Other includes, among other things, net imports of electricity and industry-based reaction heat. Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland 290 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

11 8 Puun 9 Energia käyttö 9.3 Uusiutuvien energialähteiden kulutus Consumption of renewable energy sources, Vuosi Uusiutuvat energialähteet Renewable energy sources Energian josta Year Vesi- Tuuli- Aurinko- Puuperäiset Kierrätys- ja Biokaasu Lämpö- Liikenteen Muu Yhteensä kokonais- uusiutuvat voima voima energia polttoaineet jätepolttoaineiden Biogas pumput biopoltto- bioenergia Total kulutus energia- Hydro Wind Solar Wood-based biohajoava osuus Heat nesteet Other Total lähteet power power energy fuels Biodegradable share pumps Bio liquid bioenergy energy of which of recovered and fuels in traffic consumption renewable waste fuels energy sources Petajoulea PJ % * Osuus uusiutuvien energialähteiden kulutuksesta, % Proportion of total consumption of renewable energy sources, % * Ennakkotieto (lokakuu 2008) Preliminary data (October 2008) Kierrätys- ja jätepolttoaineet jakautuvat fossiilisiin ja uusiutuviin (biohajoava osuus). Niiden tilastointiperusteet muuttuivat vuonna Lämpöpumput sisältävät tuotetun lämmön vähennettynä pumppujen käyttämällä sähköllä. Muu bioenergia sisältää kasvi- ja eläinperäiset tuotteet (mm. peltobiomassan) sekä nestemäiset biopolttoaineet. Recovered and waste fuels consist of fossile and renewable (biodegradable share) fuels. The compilation of statistics on recovered and waste fuels was changed in Heat pumps contain the heat generated as deducted by the electricity consumption of the pumps. Other bioenergy includes plant- and animal-derived products (e.g. field biomass) and liquid biofuels. Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja

12 8 Wood 9 Energy consumption 9.4 Puuperäisten polttoaineiden kulutus energiantuotannossa Wood-based fuel consumption in energy generation, Vuosi Puuperäiset polttoaineet - Wood-based fuels Energian josta Year Metsä- Muut metsä- Kiinteät puupolttoaineet Solid wood fuels Yhteensä kokonais- puuperäiset teollisuuden teollisuuden Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants Pientalojen Yhteensä Total kulutus polttoaineet jäteliemet sivu- ja Metsähake Teollisuuden Sahan- Kuori Muu Yhteensä polttopuu Total Energy of which Waste jätetuotteet Forest puutähde- puru Bark Other Total Fuelwood consump- wood-based liquors Other chips hake Sawdust consumption tion, total fuels from the by-products Industrial in small-sized forest and waste chips dwellings industries products from the forest industries Petajoulea PJ % * * Ennakkotieto (lokakuu 2008) Preliminary data (October 2008) Metsäteollisuuden jäteliemet ovat pääosin sulfaattiselluloosan tuotannossa syntynyttä mustalipeää. Jäteliemien tilastointiperusteet muuttuivat vuonna Muita metsäteollisuuden sivutuotteita ovat mm. mänty- ja koivuöljy, suopa, metanoli, bioliete ja paperi. Lämpö- ja voimalaitosten käyttämä muu puupolttoaine kattaa kierrätyspuun, puupelletit ja -briketit sekä muut kiinteät puupolttoaineet. Waste liquours consist mainly of black liquour generated in the production of sulphate pulp. The compilation of statistics on waste liquors was changed in Other by- and waste products from the forest industries include e.g. pine and birch oil, soft soap, methanol, biosuspencions and paper consumed in energy generation. Other wood fuel consumed by heating and power plants includes recycled wood, wood pellets and briquettes and other solid wood fuels. Lähteet: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos Sources: Statistics Finland; Finnish Forest Research Institute 292 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

13 9.5 Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö energiantuotannossa metsäkeskuksittain 2007 Solid wood fuel consumption in energy generation by forestry centre, 2007 Metsäkeskus Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants Pientalojen polttopuu Fuelwood consumption in small-sized dwellings Kaikkiaan Forestry centre Metsähake Teollisuuden Sahanpuru Kuori Muu Yhteensä Raakapuu Roundwood Jätepuu Yhteensä Grand Forest chips puutähdehake Sawdust Bark Other Total Mänty Kuusi Lehtipuu Yhteensä Wood Total Total Industrial chips Pine Spruce Hardwood Total residues m³ Metsätilastollinen vuosikirja Koko maa Whole country 0 Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Muu kattaa kierrätyspuun, puupelletit ja -briketit sekä muut kiinteät puupolttoaineet. Vuodesta 2007 alkaen kierrätyspuuhun ei sisälly purkupuu eikä kyllästetty puu. Other includes recycled wood, wood pellets and briquettes and other solid wood fuels. Since 2007, recycled wood does not include demolition and impregnated wood. Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: Finnish Forest Research Institute 8 Puun 9 Energia käyttö

14 8 Wood 9 Energy consumption 9.6 Lämpö- ja voimalaitosten käyttämän metsähakkeen raaka-aineet Rawmaterial for forest chips consumed by heating and power plants, Vuosi Raaka-aine Rawmaterial Metsähake kaikkiaan Year Karsittu ranka Karsimaton Hakkuu- Järeä Kannot ja Erittelemätön Forest chips, total Pruned pienpuu tähteet runkopuu juurakot Unspecified small-diameter Unpruned Logging Large-sized Stumps and stems small-sized residues timber roots tree m³ Koko maa Whole country 0 Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: Finnish Forest Research Institute 294 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

15 8 Puun 9 Energia käyttö 9.7 Metsäteollisuuden sähkön kulutus Suomessa Electricity consumption by the forest industries in Finland, Vuosi Metsäteollisuus Forest industries Koko tehdas- Sähkön koko- Metsäteollisuuden Metsäteollisuuden Year Puutuote- Massa- ja Yhteensä teollisuus naiskulutus osuus tehdas- osuus sähkön teollisuus paperiteollisuus Total josta of which: Manufacturing, Total teollisuudesta kokonaiskulutuksesta Wood-products Pulp and paper Oma sähkön- Ostosähkö total consumption Proportion of the Proportion of the forest industries industries tuotanto Purchased of electricity forest industries of industries of total Own generation electricity total manufacturing consumption of electricity of electricity Gigawattituntia GWh % % * * Ennakkotieto (lokakuu 2008) Preliminary data (October 2008) Metsäteollisuuden ostosähköstä huomattava osuus on energiayhtiöistä, joiden osakkaita metsäteollisuusyritykset ovat. Ostosähköön luetaan myös tehtaiden yhteydessä olevien voimaloiden tuotanto. Sähkön kokonaiskulutusluvussa otetaan huomioon siirto- ja jakeluhäviöt. Tiedot päivitetty jälkikäteen Metsätilastollisen vuosikirjan Internet-versioon. A considerable proportion of purchased electricity is generated by energy companies, in which forest industry companies have shares. Purchased electricity also includes powerplants integrated to mills. Total consumption of electricity also includes losses in transmission and delivery of electricity. New information is updated in the Internet version of this Book. Lähteet: Tilastokeskus; Metsäteollisuus ry Sources: Statistics Finland; Finnish Forest Industries Federation Metsätilastollinen vuosikirja

16 8 Wood 9 Energy consumption 9.8 Metsäteollisuuden tehdaspolttoaineet Suomessa Mill fuels of the forest industries in Finland, Vuosi Puuperäiset polttoaineet Wood-based fuels Turve Maakaasu Raskas Kivihiili Tehdaspoltto- josta Year Metsäteollisuuden Kiinteät puu- Yhteensä Peat Natural gas polttoöljy Coal aineet kaikkiaan puuperäiset jäteliemet polttoaineet Total Heavy Total polttoaineet Waste liquors from Solid wood fuel oil of which the forest industries fuels wood-based fuels Petajoulea PJ % * * Ennakkotieto (lokakuu 2008) Preliminary data (October 2008) Tehdaspolttoaineita käytetään sähkön ja lämmön tuotantoon sekä suoraan teollisiin prosesseihin. Mill fuels are used for the generation of electricity and heat, and directly in industrial processes. Lähteet: Metsäteollisuus ry; Tilastokeskus Sources: Finnish Forest Industries Federation; Statistics Finland 296 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

17 8 Puun 9 Energia käyttö 9.9 Puupelletit Wood pellets, Vuosi Tuotanto Tuonti Vienti Kotimainen kulutus Domestic consumption Varastomuutos Year Production Imports Exports Pienkulutus Keskisuuri ja Yhteensä Change in stocks Small suurkulutus Total t m.t. consumption Medium-large and large consumption Kattilateho Boiler size <25 kw =>25 kw Kotimaisen kulutuksen jakautuminen pienkulutukseen sekä keskisuureen ja suurkulutukseen perustuu osin arvioon. Luvut sisältävät pellettien kulutuksen sekä teollisuudessa että pientaloissa. The division of domestic consumption into small consumption and medium-large and large consumption is partially an estimate. The figures cover consumption both in industry and in small-sized dwellings. Lähteet: Metsäntutkimuslaitos; Tilastokeskus Sources: Finnish Forest Research Institute; Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja

18 8 Wood 9 Energy consumption 298 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Puun energiakäyttö 2013 8.7.2014 Jukka Torvelainen Esa Ylitalo Paul Nouro Metsähaketta käytettiin 8,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

8 Puun käyttö. metsäteollisuustuotteiden heikentynyt kysyntä.

8 Puun käyttö. metsäteollisuustuotteiden heikentynyt kysyntä. 8 Puun käyttö Suomessa käytettiin vuonna 2008 raakapuuta 72,8 miljoonaa kuutiometriä. Käyttö väheni edellisvuoden huippulukemista 11 prosenttia. Pääosa raakapuusta, 66,3 miljoonaa kuutiometriä, kului metsäteollisuudessa.

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

8 Puun käyttö. Raakapuu

8 Puun käyttö. Raakapuu 8 Puun käyttö Suomessa käytettiin raakapuuta 73,9 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2013, mikä oli 3 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin vuosina 2010 2012. Tästä meni metsäteollisuuden raaka-aineeksi 64,5

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

8 PUUN KÄYTTÖ. Metsäteollisuus

8 PUUN KÄYTTÖ. Metsäteollisuus 8 PUUN KÄYTTÖ Raakapuuta käytettiin vuonna 25 yhteensä 75 miljoonaa kuutiometriä. Tästä yli 9 prosenttia eli 68 miljoonaa kuutiometriä kului metsäteollisuudessa. Metsäteollisuuden käyttämän raakapuun määrä

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2014

Energian hankinta ja kulutus 2014 Energia 2015 Energian hankinta ja kulutus 2014 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2014 Korjattu 26.1.2016. Liitekuvio 1. Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,35 miljoonaa

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2012

Energian hankinta ja kulutus 2012 Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012 Puupolttoaineet nousivat suurimmaksi energialähteeksi vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2015

Energian hankinta ja kulutus 2015 Energia 2016 Energian hankinta ja kulutus 2015 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,30 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2015, mikä

Lisätiedot

8 Puun käyttö. Metsätilastollinen vuosikirja

8 Puun käyttö. Metsätilastollinen vuosikirja 8 Puun käyttö Vuonna 2009 Suomessa käytettiin raakapuuta 59,5 miljoonaa kuutiometriä, lähes viidennes vähemmän kuin vuotta aiemmin. Raakapuun kokonaiskäyttö supistui jo kolmatta vuotta peräkkäin johtuen

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Energiankulutus 2010 Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,46 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2010, mikä

Lisätiedot

8 PUUN KÄYTTÖ. Metsäteollisuus

8 PUUN KÄYTTÖ. Metsäteollisuus 8 PUUN KÄYTTÖ Suomessa käytettiin vuonna 26 raakapuuta yhteensä 82 miljoonaa kuutiometriä eli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tästä yli 9 prosenttia, 76 miljoonaa kuutiometriä, kului metsäteollisuudessa.

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014 18/2014 15.5.2014 Aarre Peltola Venäläisen puun osuus tuonnista kasvussa Suomeen

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Jussi Uusivuori Seminaari Suomenlinnassa Maaliskuun 26. päivä 2010 Seminaarin tarkoitus Herättää ajatusten vaihtoa

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Bastu-työpaja Virastotalo, 21.6.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa, maalämpöä sekä aalloista ja vuoroveden

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2012

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2012 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2012 6.2.2014 Kajaanin yliopistokeskus CEMIS-Oulu ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2012 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Yleinen tausta...1 3 Tietojen tarkkuus...1 4 Aineiston

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012 3/2013 18.1.2013 Aarre Peltola Puun tuonti nousussa lokakuussa Puun kuukausittainen

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

8 PUUN KÄYTTÖ. Metsäteollisuus

8 PUUN KÄYTTÖ. Metsäteollisuus 8 PUUN KÄYTTÖ Raakapuuta käytettiin Suomessa vuonna 2002 enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kokonaiskäyttö kasvoi 77 miljoonaan kuutiometriin eli viisi prosenttia edellisvuotta suuremmaksi. Yli 90 prosenttia

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

markkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia.

markkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2005 Toimittaja: Esa Uotila 12.4.2006 816 Bruttokantorahatulot 1,6

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Metsätilinpito Puuaineksesta yli puolet poltetaan

Metsätilinpito Puuaineksesta yli puolet poltetaan Ympäristö ja luonnonvarat 2014 Metsätilinpito 2013 Puuaineksesta yli puolet poltetaan Suomessa käytetyn puun kokonaismäärästä poltettiin lähes 52 prosenttia vuonna 2013 Osuus on viime vuosina hieman kasvanut

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2012 9/2013 8.3.2013 Aarre Peltola Metsäteollisuustuotteiden vienti ja puun tuonti supistuivat

Lisätiedot

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2012 Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 14.2.2012 Martti Aarne Pekka Ollonqvist Vuoden 2011 reaalinen kantohintataso 5 prosenttia

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2011

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2011 17/2011 6.5.2011 Aarre Peltola Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo jatkoi kasvuaan

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2011

Puun energiakäyttö 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2012 Puun energiakäyttö 2011 25.4.2012 Esa Ylitalo Metsähaketta käytettiin 7,5 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2011 Lämpö- ja

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, kesäkuu 2010

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, kesäkuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, kesäkuu 2010 37/2010 8.9.2010 Aarre Peltola Puun tuonti on lisääntynyt tasaisesti Puun tuonti

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

Biomassan mahdollisuuksia energiantuotannossa

Biomassan mahdollisuuksia energiantuotannossa Biomassan mahdollisuuksia energiantuotannossa Hajautettu energiantuotanto ja energiaomavaraiset alueet -seminaari Jussi Heinimö 22.5.2012, Mikkeli Sisältö - Biomassan mahdollisuudet energiantuotannossa

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2016 Energian hankinta ja kulutus 2016, 2. neljännes Energian kokonaiskulutus nousi prosenttia tammi-kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan energian kokonaiskulutus oli 69 petajoulea

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6. Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 216 Energian hankinta ja kulutus 216, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus nousi 3 prosenttia tammi-syyskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan energian kokonaiskulutus oli 98 petajoulea

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui

Lisätiedot

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 8.9.1998 447 Tuontiraakapuusta viisi kuudesosaa tuli Venäjältä Saksaan ja Iso-Britanniaan

Lisätiedot

Puu paperiksi ja energiaksi?

Puu paperiksi ja energiaksi? Puu paperiksi ja energiaksi? Lauri Hetemäki FINBIO Kevätpäivä 2009 Helsinki Congress Paasitorni, 22.4.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2013

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2013 9/2014 13.3.2014 Aarre Peltola Puun tuonti ja metsäteollisuustuotteiden vienti

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2010

Puukauppa, kesäkuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2010 Puukauppa, kesäkuu 2010 14.7.2010 Aarre Peltola Puukauppa vauhdissa kesäkuussa Vaisun alkuvuoden jälkeen puukauppa ampaisi

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2014, 1. neljännes Lämmin alkuvuosi vähensi energiankulutusta Korjattu 27.6.2014 laskentavirheet vuoden 2014 1. vuosineljänneksen ennakkotiedoista Korjaukset on

Lisätiedot

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi Metsäenergiafoorumi 9.12.2009 Olli Äijälä, Tapio Energiapuu metsänhoitosuosituksissa Historia: Energiapuun korjuuopas julkaistiin

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, syyskuu 2009

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, syyskuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, syyskuu 2009 46/2009 11.12.2009 Aarre Peltola Puun tuontivauhti jäi alle puoleen viime vuodesta

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2013 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 8.11.2013 Aarre Peltola Puun tuonti 10 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteiden

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2016 Energian hankinta ja kulutus 2015, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia vuonna 2015 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1 301 petajoulea

Lisätiedot