9 Energia. Energian kokonaiskulutus

Transkriptio

1 9 Energia Vuonna 2009 energian kokonaiskulutus oli Suomessa petajoulea, 6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kulutusta pienensi maailmantalouden taantuman aiheuttama teollisuustuotannon supistuminen. Suhteellisesti eniten edellisvuodesta vähenivät vesivoiman, polttoturpeen ja puupolttoaineiden kulutus; sen sijaan hiilen käyttö kasvoi. Puupolttoaineet olivat Suomen toiseksi merkittävin energialähde öljytuotteiden jälkeen ja niillä katettiin viidennes eli 266 petajoulea energian kokonaiskulutuksesta. Kiinteitä puupolttoaineita käytettiin kaikkiaan 20,2 miljoonaa kuutiometriä. Metsähakkeen käytössä saavutettiin uusi ennätys. Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2008 kaikkiaan 70,1 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina, yli 10 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna ja 1,2 prosenttia alle Kioton pöytäkirjan tavoitetason. Metsät sitoivat 42 miljoonaa tonnia enemmän hiilidioksidia kuin vapauttivat sitä ilmakehään. Energia-luku sisältää tiedot energian kokonaiskulutuksesta Suomessa energialähteittäin. Pääpaino on puupolttoaineiden käytöllä ja suhteella muihin energialähteisiin. Lisäksi luvussa esitetään tietoja metsäteollisuuden energiankulutuksesta, turvetuotannosta ja kasvihuonekaasupäästöistä. Energian kokonaiskulutus Talouden taantuma vähensi energiankulutusta Suomessa vuonna Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan energian kokonaiskulutus jäi petajouleen (PJ), mikä oli 6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kokonaiskulutus pieneni kolmatta vuotta peräkkäin päätyen 2000-luvun vaihteen tasolle. Korkein kulutusluku petajoulea saavutettiin vuonna Tärkein energialähde vuonna 2009 olivat öljytuotteet, mukaan lukien liikenteen polttoaineet, neljänneksen osuudella (334 PJ) kokonaiskulutuksesta. Kakkossijalla olivat puupolttoaineet, jotka kattoivat kulutuksesta viidenneksen (266 PJ). Eniten edellisvuodesta lisääntyi hiilen käyttö (+12 PJ), jolla korvattiin vähentynyttä vesivoimaa ( 16 PJ) sähkön erillistuotannossa. Myös edullisemmat päästöoikeuksien hinnat paransivat hiilen kilpailukykyä vähempipäästöisiin polttoaineisiin verrattuna. Vesivoiman ohella edellisvuodesta vähenivät merkittävimmin puupolttoaineiden ( 36 PJ) ja turpeen ( 12 PJ) kulutus. Lähes puolet (46 %) energian kokonaiskulutuksesta katettiin fossiilisilla polttoaineilla (lähinnä öljy, hiili ja maakaasu), uusiutuvien energialähteiden osuus oli 26 prosenttia. Uusiutuvia energialähteitä ovat biopolttoaineet (mm. puu, kierrätyspolttoaineet, peltobiomassat, biokaasu ja -polttonesteet), aurinko-, tuuli- ja vesivoima sekä lämpöpumput. Uusiutuvien energialähteiden käyttö väheni edellisvuodesta 12 prosenttia johtuen puun energiakäytön supistumisesta. Suomessa käytettävistä uusiutuvista energialähteistä puupolttoaineiden osuus oli lähes 80 prosenttia. Turve on Suomen energiataloudessa luokiteltu ns. hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi mutta ei uusiutuvaksi polttoaineeksi. Kansainvälisten ohjeistusten mukaan turpeen polton hiilidioksidipäästöt lasketaan kuten fossiilisilla polttoaineilla osaksi kasvihuonekaasujen inventaariota. Turpeen energiakäyttö väheni edellisvuodesta 15 prosenttia turvetuotannon romahdettua kesien 2007 ja 2008 runsaiden sateiden vuoksi. Tuontienergian osuus Suomen energiakulutuksesta on 2000-luvulla ollut keskimäärin 70 prosenttia. Osuus on supistunut noin kahdeksan prosenttiyksikköä 1980-luvulta alkaen. Tuontienergiaan luetaan öljytuotteet, hiili, maakaasu, ydinenergia, sähkön nettotuonti ja teollisuuden reaktiolämpö. Kotimaiseksi energiaksi luokitellaan puupolttoaineet, turve, vesi-, aurinko- ja tuulivoima, kierrätys- ja jätepolttoaineet, lämpöpumput, biokaasu, vety ja muu bioenergia. On huomattava, että merkittävä osa Suomessa käytetystä raakapuusta (2000-luvulla Metsätilastollinen vuosikirja

2 9 Energy keskimäärin viidennes) on ollut tuontipuuta, josta saaduista sivutuotteista osa on poltettu energiaksi. Myös tässä tapauksessa puu tilastoituu kotimaiseksi energiaksi. Suomen energiankulutus asukasta kohden on EUmaiden korkeimpia. Tämä johtuu pohjoisen sijainnin lisäksi myös teollisuuden tuotantorakenteesta: energiaintensiivisten massa- ja paperiteollisuuden sekä metalli- ja kemianteollisuuden osuus Suomen teollisuustuotannosta on suuri. Liikenteen energiankulutusta lisäävät pitkät etäisyydet ja tuotannon hajautuminen maan eri osiin. Puupolttoaineet Puupolttoaineet voidaan jakaa nestemäisiin, kiinteisiin ja muihin puupolttoaineisiin. Nestemäisistä puupolttoaineista pääosa on selluteollisuuden tuottamaa mustalipeää. Kiinteitä puupolttoaineita ovat lämpö- ja voimalaitosten (teollisuus ja energiantuotanto) puupolttoaineet sekä puun pienkäyttö. Puun pienkäyttö kattaa pientalojen polttopuun lisäksi myös liike-, kauppa- ja toimistorakennusten käyttämän puun. Lisäksi energiantuotantoon käytetään vähäisiä määriä muita metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteita, jotka voivat olla joko nestemäisiä tai kiinteitä (mm. mänty- ja koivuöljy, metanoli, bioliete ja paperi). Talouden taantuma vähensi vuonna 2009 erityisesti teollisuuden energiankulutusta. Metsäteollisuuden, joka on Suomessa teollisuuden suurin sähkönkäyttäjä sekä merkittävin puuperäisten energialähteiden tuottaja ja käyttäjä, tuotanto supistui edellisvuodesta 19 prosenttia. Puupolttoaineiden kokonaiskulutus 266 petajoulea pienenikin edellisvuodesta 12 prosenttia. Yksittäisistä energialähteistä supistui eniten sellun tuotannossa syntyvän mustalipeän käyttö: vuonna 2009 mustalipeää kului 110 petajoulea, lähes neljännes vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kiinteitä puupolttoaineita poltettiin 4 prosenttia vähemmän, yhteensä 20,2 miljoonaa kuutiometriä eli 152 petajoulea. Tilastokeskuksen Metsätilinpidon mukaan liki puolet Suomessa käytetystä puusta poltetaan (ks. luku 8, tietotaulu s. 264). Kiinteistä puupolttoaineista lämpö- ja voimalaitokset kuluttivat 13,5 miljoonaa kuutiometriä (94 PJ). Käyttö väheni edellisvuodesta 6 prosenttia johtuen metsäteollisuuden sivutuotepuun (teollisuuden puutähdehake, purut, kuoret) käytön supistumisesta. Sivutuotepuun energiakäyttö 7,5 miljoonaa kuutiometriä putosi vuonna 2009 alimmilleen tällä vuosikymmenellä. Lähes kolme neljäsosaa sivutuotepuusta oli kuorta. Metsähakkeen käyttö ylsi uuteen ennätykseen. Lämpö- ja voimalaitokset polttivat sitä kaikkiaan 5,4 miljoonaa kuutiometriä, kolmanneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvua vauhdittivat polttoturpeen niukkuus ja metsäteollisuuden tuotannon supistumisesta johtunut sivutuotepuun tuotannon väheneminen. Metsähake olikin energialaitosten merkittävin kiinteä puupolttoaine vuonna 2009 ylittäen niukasti ykköstilaa aiemmin pitäneen kuoren. Metsähakkeen käyttöä pyritään Suomessa lisäämään tukitoimin: esimerkiksi vuonna 2009 valtio tuki yksityismetsien energiapuun korjuuta ja haketusta 13 miljoonalla eurolla. Lisäksi energiantuottaja voi hakea tukea metsähakkeella tuotetulle sähkölle. Metsähakkeen kulutuksen kasvu perustui runkopuun lisääntyneeseen käyttöön lämpö- ja voimalaitoksissa. Runkopuun käyttö 2,7 miljoonaa kuutiometriä yli kaksinkertaistui edellisvuoteen verrattuna ja ylitti ensimmäistä kertaa hakkuutähteiden käytön. Pääosa runkopuusta oli joko karsimatonta pienpuuta (1,4 milj. m³) tai järeää runkopuuta (1,1 milj. m³). Järeän runkopuun, johon tässä luetaan myös kuitupuu, kulutus lisääntyi edellisvuodesta peräti kuusinkertaiseksi. Pääosa siitä oli tuontipuuta: Tullihallituksen ulkomaankauppatilaston mukaan Suomeen tuotiin vuonna 2009 polttopuunimikkeellä puuta noin miljoona kuutiometriä, pääosin Venäjältä. Metsähakkeesta hakkuutähteitä oli 1,9 miljoonaa kuutiometriä ja kantoja ja juurakoita 0,8 miljoonaa kuutiometriä. Kiinteitä puupolttoaineita kului energiantuotantoon eniten niiden metsäkeskusten alueilla, joissa on runsaasti metsäteollisuutta. Merkittävintä käyttö oli Kaakkois- Suomessa, jossa poltettiin yli neljäsosa kuoresta ja kuudesosa kaikista kiinteistä puupolttoaineista. Käyttö lisääntyi eniten Pohjois-Pohjanmaalla ja väheni Rannikon metsäkeskuksen Pohjanmaan alueella. Metsähaketta kului eniten Keski-Suomessa. Pientalot (mm. omakotitalot, maatilat ja vapaa-ajan asunnot) käyttävät vuosittain lämmitykseen 6,7 miljoonaa kuutiometriä puuta. Pientalojen polttopuusta raakapuuta oli 5,4 miljoonaa ja jätepuuta 1,3 miljoonaa kuutiometriä. Pientalojen koko lämmitysenergiasta polttopuu muodosti 40 prosenttia. Tärkein polttopuulaji oli koivu, joka kattoi yli 40 prosenttia kaikesta polttoraakapuusta. Puun pienkäyttöön menneen puun energiasisältö oli vuonna 2009 yhteensä 58 petajoulea. Tämä kattoi pientalojen lisäksi myös liike-, kauppa- ja toimistorakennukset. Pientaloissa, lähinnä maatiloilla, poltetaan metsähaketta 0,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Yhdessä lämpö- ja voimalaitosten käyttämän metsähakkeen kanssa kokonaiskäyttö ylsi vuonna 2009 ennätykselliseen 6,1 miljoonaan kuutiometriin. Kansallisessa metsäohjelmassa 290 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010

3 Energia 9 Vauhtia uusiutuvan energian käyttöön Uusiutuvan energian kulutus Suomessa 2005 ja tavoite 2020 Energialähteet Muutos 2020/2005, TWh TWh Metsäteollisuuden tuotannosta riippuvat ,7 jäteliemet ,1 sivutuotepuu ,8 Edistämisen kohteena olevat ,0 metsähake ,9 puun pienkäyttö ,5 puupelletit 0 2 1,6 tuulivoima 0 6 5,8 liikenteen biopolttoaineet 0 7 6,5 lämpöpumput 2 8 6,1 vesivoima (normalisoitu)* 13,6 14 0,6 kierrätyspolttoaineet (uusiutuva osuus) 2 2 0,7 biokaasu 0 1 0,7 muu (aurinkoenergia ym). 0,4 0,4 0,0 Uusiutuva energia yhteensä (primäärienergia) ,2 Uusiutuva energia yhteensä (loppukulutus) ,5 Energian loppukulutus kaikkiaan ,6 Uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta, % 28,5 38 9,5 * Vesivoimalla tuotettu sähkö normalisoidaan (EU:n määrittelemä keskiarvo), jotta voidaan ottaa huomioon vesiolosuhteiden aiheuttama vuotuinen sähkön tuotannon vaihtelu. Euroopan unionin tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. EU:n uusiutuvan energian direktiivissä (RES-direktiivi 2009/28/EY) on kirjattu kaikille jäsenvaltiolle maakohtaiset uusiutuvan energian tavoiteosuudet. Direktiivin mukaan Suomen tulee nostaa uusiutuvan energian osuus nykyisestä (vertailuvuosi 2005) 28,5 prosentista 38 prosenttiin. Primäärienergiana (jalostamaton energia) tämä on noin 39 terawattituntia (TWh). Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmä pääsi huhtikuussa 2010 sopimukseen ns. uusiutuvan energian velvoitepaketin sisällöstä, jolla pyritään toteuttamaan direktiivissä esitetyt tavoitteet. Paketti kattaa tavoitelinjaukset uusiutuvan energian eri lähteille sekä niihin kohdistuville taloudellisille ohjauskeinoille, joilla edistetään erityisesti puupolttoaineiden, tuulivoiman, liikenteen biopolttoaineiden ja lämpöpumppujen käyttöä (taulukko). Puolet tarvittavasta uusiutuvasta energiasta saadaan metsähakkeen käyttöä lisäämällä. Vuonna 2005 metsähakkeen kokonaiskäyttö oli 6 TWh (3,0 milj. m³); tavoitteena on nostaa se 25 TWh:iin (12 13 milj. m³) vuoteen 2020 mennessä. Metsähakkeen ja muiden puupolttoaineiden energiakäytön lisäämiseksi hallitus esittää kolmiosaista tukipakettia: 1) Pienpuun energiatuki haketukseen: nykyistä Kestävän metsänhoidon rahoituslain (Kemera) tukea täydennetään kaikille ensiharvennuskohteille tarkoitetulla haketustuella. Nykyiset energiapuutuet kohdentuvat pienirunkoisiin kohteisiin, joilla metsänhoitotyöt ovat jääneet tekemättä. Tuki laajenisi koskemaan järeämpirunkoisia metsiköitä, jolloin hakattavan puuston keskikoko ja kertymä kasvaisivat. Tämä saisi puuta liikkeelle erityisesti nuorista kasvatusmetsistä; ensiharvennuskohteissa korjattavaa puuta on arvioitu vuositasolla olevan 7 10 miljoonaa kuutiota nykyistä enemmän. Energiapuun lisääntynyt korjuu purkaisi harvennusrästejä ja parantaisi puunhankinnan mahdollisuuksia myöhemmissä harvennuksissa. 2) Muuttuva sähköntuotannon tuki: puun energiakäyttöä edistetään sillä tuotetun sähkön muuttuvalla tuotantotuella, jonka taso määräytyy hiilidioksidipäästöoikeuden pörssikurssien perusteella. Kun päästöoikeuksien hinta on korkealla ja puupolttoaineen kilpailukyky suhteessa kivihiileen ja turpeeseen parempi, tuki alenisi automaattisesti. Päästöoikeuksien hinnan laskiessa tuen määrä vastaavasti lisääntyisi. 3) Pien-CHP:n (lämmön ja sähkön yhteistuotanto) syöttötariffi uusille laitoksille: pienen mittakaavan biosähkötuotannon tukeminen sähkön takuuhintajärjestelmällä, jolla rohkaistaan energian tuottajia rakentamaan pelkän lämmöntuotannon asemesta yhdistetyn sähkönja lämmöntuotannon yksiköitä. Syöttötariffissa sähkön tuottajalle taataan määrätty hinta: jos markkinahinta on takuuhintaa alhaisempi, maksavat sähkön kuluttajat erotuksen. Metsähakkeen lisäksi tuulivoiman tuotantoa nostetaan valmisteilla olevan syöttötariffijärjestelmän avulla ja liikenteen biopolttoaineiden käyttöä sen myyjille asetettavalla jakeluvelvoitteella sekä tuetaan päälämmitysjärjelmänä käyttävien lämpöpumppujen käyttöönottoa. Valmisteilla ovat myös ohjauskeinot, joilla puuperäisellä energialla pyritään korvaamaan kivihiilen käyttöä voimalaitoksissa. Vuonna 2020 uusiutuvan energian tukemiseen arvioidaan käytettävän runsaat 300 miljoonaa euroa. Kaikkiaan tukien avulla voidaan auttaa toteuttamaan liki 10 miljardin euron investoinnit uusiutuvan energian eri tuotantomuotoihin. Suunnitelluin edistämistoimin Suomen hiilidioksidipäästöt vähenisivät vuoteen 2020 mennessä vuositasolla yhteensä noin 7 miljoonaa tonnia. Lisäksi kivihiilen käytön mahdollinen väheneminen laskisi päästöjä noin 2 miljoonaa tonnia lisää. Mittavien investointi- ja työllisyysvaikutusten lisäksi uusiutuvan energian käytön lisääminen parantaisi Suomen energiaomavaraisuutta nykyisestä 30 prosentista noin 40 prosenttiin. Teksti: Esa Ylitalo Lähde: Kohti vähäpäästöistä Suomea. Uusiutuvan energian velvoitepaketti. Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsätilastollinen vuosikirja

4 9 Energy 2015 on metsähakkeen vuotuisen käytön tavoitteeksi asetettu 8 12 miljoonaa kuutiometriä vuoteen 2015 mennessä. Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän huhtikuussa 2010 julkistamassa Uusiutuvan energian velvoitepaketissa on tavoitteena kasvattaa metsähakkeen vuotuinen käyttö noin 13,5 miljoonaan kuutiometriin (25 TWh) vuoteen 2020 mennessä (ks. tietotaulu). Tavoitteen taustalla ovat EU:n uusiutuvan energian direktiivissä asetetut velvoitteet nostaa Suomen uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukulutuksesta nykyisestä 28,5 prosentista (vertailuvuosi 2005) 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Liki puolet uusiutuvan energian lisäyksestä katetaan metsähakkeen käyttöä lisäämällä. Metla on valtakunnan metsien inventoinnin aineistojen ja markkinahakkuutilastojen pohjalta arvioinut teknisesti korjattavissa olevaksi energiapuukertymäksi (latvusmassa, kantobiomassa ja nuorten metsien energiapuu) miljoonaa kuutiometriä vuodessa, mikäli ainespuun vuotuiset hakkuut ovat noin 55 miljoonaa kuutiometriä. Puupelletit Vuonna 2009 Suomessa tuotettiin puupellettejä tonnia eli viidesosa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Puupellettien tuotantoa vaivasi raaka-ainepula, mikä johti pellettitehtaiden sulkemisiin ja uusien tehdashankkeiden viivästymiseen. Puupelleteistä vietiin ulkomaille vain vajaa puolet, kun viennin osuus aiemmin 2000-luvulla on ollut keskimäärin yli 70 prosenttia. Puupellettien tuonti kasvoi edellisvuodesta viisinkertaiseksi tonniin, josta yli 80 prosenttia tuli Venäjältä. Puupellettien laskennallinen kokonaiskulutus Suomessa oli tonnia, lähes 30 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2009 tammi elokuussa puupellettejä vietiin ja tuotiin tonnia. Vuonna 2009 metsäteollisuudessa käytetyistä tehdaspolttoaineista 78 prosenttia oli puupolttoaineita. Niistä tärkein oli selluteollisuudessa syntyvä mustalipeä. Puupolttoaineiden osuus kokonaiskulutuksesta on kasvanut, kun metsäteollisuus on korvannut biopolttoaineilla lähinnä kivihiiltä ja raskasta polttoöljyä. Kaikkiaan metsäteollisuudessa käytettiin tehdaspolttoaineita 190 petajoulea (53 TWh), mikä oli 19 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Turvevarat ja -tuotanto Suomessa on 5,1 miljoonaa hehtaaria vähintään 20 hehtaarin kokoisia ns. geologisia soita (turpeen paksuus ylittää 30 cm). Geologian tutkimuskeskuksen arvion mukaan niistä 1,2 miljoonaa hehtaaria soveltuu poltto- ja kasvuturvetuotantoon. Näiden soiden turvepotentiaali on 30 miljardia kuutiometriä, josta neljä viidesosaa on energiaturvelajeja. Niiden energiamäärän arvioidaan olevan lähes kymmenkertainen puuvarojemme energiamäärään verrattuna ja vain kolmanneksen pienempi kuin Norjan tunnetut öljyvarat. Noin kolmasosa turvevaroista on Lapin metsäkeskuksen alueella. Turvetuotannossa olevia tai sitä varten kunnostettavia soita oli vuonna 2009 yhteensä hehtaaria. Niiden pinta-ala on noin prosentti geologisten soiden kokonaispinta-alasta. Kesän 2009 turvetuotanto oli yhteensä 29,1 miljoonaa kuutiometriä, josta erilaisia energiaturpeita oli 26,8 miljoonaa kuutiometriä. Turvetuotanto kasvoi selvästi vuosia 2007 ja 2008 suuremmaksi, jolloin tuotantoa häiritsivät sateiset säät. Turveteollisuusliiton keräämien alustavien tietojen mukaan energiaturvetta nostettiin vuonna 2010 yhteensä 20,8 miljoonaa kuutiometriä ja muita turpeita 1,8 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli noin 70 prosenttia tuotantokauden arvioidusta tavoitteesta. Metsäteollisuuden energia Vuonna 2009 metsäteollisuus käytti sähköä 19 terawattituntia, mikä oli noin puolet koko tehdasteollisuuden ja 23 prosenttia koko maan sähkön käytöstä. Metsäteollisuuden sähkön käyttö väheni edellisvuodesta lähes neljänneksen. Sähköstä 46 prosenttia (9 TWh) tuotettiin itse tehtailla ja loput 10 terawattituntia oli ulkopuolista hankintaa. Ostosähköstäkin huomattava osa hankittiin energiayhtiöistä, joiden osakkaita metsäteollisuusyhtiöt ovat. Energian osuus kokonaiskustannuksista oli massaja paperiteollisuudessa 9 prosenttia ja puutuoteteollisuudessa 3 prosenttia (ks. kuva 10.6). Kasvihuonekaasupäästöt ja hiilitase Suomi raportoi vuosittain YK:n ilmastosihteeristölle kasvihuonekaasupäästönsä YK:n ilmastosopimuksen mukaisesti. Vuonna 2008 Suomen kasvihuonekaasupäästöt ilmakehään olivat 70,1 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina (milj. t. CO 2 -ekv.). Päästöt olivat 10 prosenttia pienemmät kuin vuotta aiemmin ja 1,2 prosenttia alle Kioton pöytäkirjan mukaisen tavoitetason. Suomen kasvihuonekaasupäästöt jaotellaan seuraaviin sektoreihin: 292 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010

5 Energia 9 Sektori Kasvihuonekaasupäästöt 2008, milj. t. CO 2 -ekv. Energia + 55,0 Teollisuusprosessit + 6,0 (ilman F-kaasuja) F-kaasut + 1,1 Liuottimien ja muiden + 0,1 tuotteiden käyttö Maatalous + 5,8 Jäte + 2,2 Suomen kokonaispäästöt + 70,1 Maankäyttö, maankäytön 35,4 muutos ja metsätalous Suomessa kylmä ilmasto, pitkät välimatkat ja energiaintensiivinen teollisuus näkyvät energiasektorin korkeina päästöinä: vuonna 2008 sen osuus Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä oli 78 prosenttia. Energiasektorin päästöt vähenivät edellisvuodesta kuitenkin 13 prosenttia, mikä johtui teollisuustuotannon supistumisesta, hyvästä vesivoimatilanteesta ja edellisvuotta lämpimämmästä säästä. YK:n ilmastosopimukselle Kioton pöytäkirjan mukaan raportoitavien kokonaispäästöjen ulkopuolelle jää Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) -sektori. LULUCF-sektori muodostaa Suomessa kasvihuonekaasujen nielun, eli sen sitoma kasvihuonekaasujen määrä on suurempi kuin siitä vapautuva. LULUCF-sektorin sitomat kasvihuonekaasut olivat pääasiassa metsien ilmakehästä sitomaa hiilidioksidia. Vuonna 2008 LULUCF-sektori sitoi yhteensä 35,4 miljoonaa tonnia ekvivalenttista hiilidioksidia. Metsämaa sitoi 42,0 miljoonaa tonnia, josta metsien puuston biomassaan sitoutui 38,3 miljoonaa tonnia. Tämä oli 19 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin ja johtui hakkuiden pienenemisestä. Kivennäismaiden maaperän hiilivarasto ja kuollut orgaaninen aines sitoivat 9,9 miljoonaa tonnia, kun taas turv ta ekvivalenttista hiilidioksidia vapautui 6,2 miljoonaa tonnia. Energian tilastointi Energian kokonaiskulutus kuvaa kotimaisten energialähteiden ja tuontienergian kulutusta Suomessa. Pääosa luvussa esitetyistä tiedoista perustuu Tilastokeskuksen Energiatilastoon. Se on vuosittain ilmestyvä kokoomajulkaisu, johon on koottu energia-alan keskeisiä tilastotietoja vuodesta 1960 alkaen. Julkaisu sisältää energian kokonaiskulutuksen lisäksi tietoja mm. loppukulutuksesta, sähkön ja lämmön tuotannosta, energiatuotteiden tuonnista ja viennistä ja energian hinnoista. Julkaisusta löytyvät myös tiedot energian tuotannon ja kulutuksen aiheuttamista ilmapäästöistä. Suomen tilastotietojen lisäksi Energiatilastossa on vertailutietoja muista EU- ja OECDmaista. Loppuvuodesta ilmestyvän Energiatilaston lisäksi Tilastokeskus julkaisee vuosittain jo maaliskuussa edellisvuoden energiankulutuksen ennakkotiedot. Energiatilaston tiedot kerätään pääosin energia-alaa ja elinkeinoelämää edustavilta järjestöiltä ja liitoilta sekä eri viranomaisilta ja tutkimuslaitoksilta. Tilastokeskus tekee myös alaan liittyviä kyselyitä. Osa energiatilastoista tai niiden tiedoista perustuu laskentamalleilla tuotettuihin tai harvemmin kuin kerran vuodessa tehtäviin erillisselvityksiin. Energian kokonaiskulutusta laskettaessa vesi- ja tuulivoima sekä tuontisähkö yhteismitallistetaan saadun sähkön mukaan muihin primäärienergialähteisiin (jalostamattomat energialähteet). Ydinenergia muunnetaan keskimääräistä ydinvoimalan hyötysuhdetta käyttäen. Energian loppukäyttö saadaan, kun kokonaiskulutuksesta vähennetään energian muunto- ja siirtohäviöt. Tämä on yritysten, kotitalouksien ja muiden kuluttajien käyttöön jäävä energiamäärä. Loppukäyttö on Suomessa 2000-luvulla ollut keskimäärin kaksi kolmasosaa kokonaiskulutuksesta. EU:n energia- ja ilmastostrategiassa asetetut maakohtaiset velvoitteet uusiutuvien energialähteiden osuuksien kasvattamisesta vuoteen 2020 mennessä perustuvat energian loppukäyttölukuihin. Metla kerää kerran vuodessa tiedot kiinteiden puupolttoaineiden (metsähake, teollisuuden puutähdehake, purut, kuori ym.) käytöstä lämpö- ja voimalaitoksissa (taulukot ). Käyttötietojen lisäksi selvitetään laitosten käyttämän metsähakkeen raaka-ainelähteet. Vuodesta 2007 alkaen tilasto ei sisällä purkupuuta eikä kyllästettyä puuta, jotka molemmat luokitellaan jätepolttoaineiksi. Pientaloissa käytetyn polttopuun määrät (taulukko 9.6) Metla selvittää 5 10 vuoden välein. Viimeiset pientalojen puunkäyttöä koskeva selvitys on lämmityskaudelta 2007/2008. Tutkimusten välivuosina puunkäyttöä arvioidaan Energiatilastoa varten (energiasisältö, PJ) Tilastokeskuksen kehittämällä rakennusten lämmitysenergiamallilla, kun taas Metlan puunkäyttötilastoissa käyttömäärät (m³) pysyvät muuttumattomina seuraavaan tutkimukseen saakka. Pientalojen käyttämän polttopuun lisäksi Tilastokeskuksen luvuissa on mukana liike-, kauppa- ja toimistorakennusten lämmityksessä käytetyn puun energiasisältö (puun pienkäyttö). Metsätilastollinen vuosikirja

6 9 Energy Puupelletit-tilastoon (taulukko 9.7) kootaan vuosittain tiedot puupellettien tuotannosta, ulkomaankaupasta ja kotimaan kulutuksesta. Tilasto on laadittu vuodesta 2000 alkaen. Vuosina tilasto perustui VTT:n laatimiin selvityksiin; vuodesta 2006 alkaen se on laadittu Metlassa. Puupelleteistä on julkaistu erillinen Metsätilastotiedote vuodesta 2009 alkaen. Suomen turvevarojen inventoinnista vastaa Geologian tutkimuskeskus. Julkaistut tilastot koskevat vähintään 20 hehtaarin kokoisia geologisia soita, joissa turvekerroksen paksuus on yli 30 senttimetriä. Tutkimuskeskuksen viimeisin ennuste turvetuotantoon soveltuvista turvevaroista ilmestyi vuonna Turvetuotannossa olevien ja siitä poistuneiden soiden pinta-alatiedot on koonnut Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (taulukko 9.10). Turpeen tuotantotilastot on koonnut Turveteollisuusliitto. Käyttötilastot on koostettu Tilastokeskuksen energiatilastoista (taulukko 9.11). Suomi on sitoutunut YK:n ilmastosopimukseen, jolla pyritään rajoittamaan kasvihuoneilmiön voimistumista. Ilmastosopimusta täydentävän Kioton pöytäkirjan mukaan sopimusosapuolilla pitää olla kansallinen järjestelmä kasvihuonekaasupäästöjen ja -nielujen seurantaa varten. Kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion (KHK) vastuuyksikkönä Suomessa toimii Tilastokeskus. KHKpäästöt arvioidaan ja raportoidaan vuosittain. Suomi on sitoutunut osana EU-maiden yhteistä taakanjakoa rajoittamaan KHK-päästöjään vuoden 1990 tasolle velvoitekauden aikana. Tavoitteena on vakiinnuttaa ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuus sellaiselle tasolle, ettei merkittäviä haittavaikutuksia ilmenisi. Kasvihuonekaasuista tärkein on hiilidioksidi. Maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu johtuu lähinnä fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja metsien häviämisestä. Suomessa metsien häviämisongelmaa ei ole, vaan metsät toimivat hiilinieluina. Taulukossa 9.12 Suomen kasvihuonekaasujen päästöt esitetään hiilidioksidiekvivalentteina. Kun kaasut yhteismitallistetaan, voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasujen päästöjen vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen. Kasvihuonekaasujen inventaariossa metsät sisältyvät Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektoriin (LULUCF), johon liittyvästä raportoinnista vastaa Metla. Hiilidioksidin sitoutumista (taulukon negatiiviset luvut) kutsutaan hiilinieluksi. Metsäteollisuuden polttoaineperäiset kasvihuonekaasupäästöt esitetään luvussa 10. Kirjallisuus Literature Energian kokonaiskulutus väheni 6 prosenttia vuonna Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2009, 4. vuosineljännes. Tilastokeskus, Energiatilasto 2010, ennakkotietoja. Tilastokeskus. Energiatilasto. Vuosikirja SVT Energia Tilastokeskus. 152 s. Greenhouse gas emissions in Finland National Inventory Report under the UNFCCC and the Kyoto Protocol. 15 April Statistics Finland. 470 s. Kansallinen metsäohjelma Lisää hyvinvointia monimuotoisista metsistä. Valtioneuvoston periaatepäätös Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 3/ s. Kohti vähäpäästöistä Suomea. Uusiutuvan energian velvoitepaketti, Metsien kyky sitoa hiiltä lähes kaksinkertaistunut 20 vuodessa. Valtakunnan metsien inventointi (VMI). Tiedote Metsäntutkimuslaitos. Metsäsektorin suhdannekatsaus Metsäntutkimuslaitos. 56 s. Puun energiakäyttö SVT Maa-, metsä- ja kalatalous Metsätilastotiedote 16/2010. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 6 s. Pientalojen polttopuun käyttö 2007/2008. Metsätilastotiedote 26/2009. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 3 s. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 6. päivänä marraskuuta s. Puupelletit Metsätilastotiedote 10/2010. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 2 s. Suomen kasvihuonekaasupäästöt Katsauksia 2010/1, 3. korjattu painos. Ympäristö ja luonnonvarat. Tilastokeskus. 66 s. Virtanen, K., Hänninen, P., Kallinen, R.-L., Vartiainen, S., Herranen, T. & Jokisaari, R Suomen turvevarat Summary: The peat reserves of Finland in Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti s. + liitteet. Muut tietolähteet Other sources of information Geologian tutkimuskeskus, Maa- ja metsätalousministeriö, Metinfo Tilastopalvelu, Metsäntutkimuslaitos, Kasvihuonekaasujen laskenta ja raportointi, Metsäteollisuus ry, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Tilastokeskus, Turveteollisuusliitto ry., Työ- ja elinkeinoministeriö, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010

7 Energia 9 Metsäteollisuuden jäteliemet ja muut sivu- ja jätetuotteet Black liquor and other concentrated liquors and other forest industry by-products and waste products Öljytuotteet Oil products Puupolttoaineet Wood fuels Ydinenergia Nuclear energy Hiili Coal Maakaasu Natural gas Turve Peat Vesi- ja tuulivoima Hydro and wind power Sähkön nettotuonti Net imports of electricity Muu Other Kiinteät puupolttoaineet Solid wood fuels Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants 114 PJ 94 PJ 58 PJ Puun pienkäyttö Small-scale combustion of wood Muu Other 0, Petajoulea - PJ Metsähake Forest chips 5,4 Kuori Bark 5,4 Jätepuu Wood residues 1,3 Metsähake Forest chips 0,7 Teollisuuden puutähdehake Industrial chips 0,8 Sahanpuru Sawdust 1,3 Halot, pilkkeet ja klapit Chopped firewood 4,7 Lämpö- ja voimalaitokset, 13,5 milj. m 3 Heating and power plants, 13.5 mill. m 3 Pientalot, 6,7 milj. m 3 Small-sized residential housing, 6.7 mill. m 3 Vuosi 2009 on ennakkotieto (marraskuu 2010). Öljytuotteet kattavat myös liikenteen käyttämät polttoaineet. Puun pienkäyttö sisältää pientalojen lisäksi myös liike-, kauppa-, toimisto- ym. rakennukset. Energian kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2009 oli PJ. Preliminary data for 2009 (November 2010). Oil products also cover fuels consumed by transportation. Small-scale combustion of wood includes small-sized residential housing as well as commercial and office buildings. Total energy consumption in Finland in 2009 was PJ. Lähteet: SVT: Tilastokeskus; SVT: Metsäntutkimuslaitos Sources: OSF: Statistics Finland; OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 9.1 Energian kulutus Suomessa energialähteittäin 2009 Figure 9.1 Energy consumption in Finland by source of energy, 2009 Metsätilastollinen vuosikirja

8 9 Energy Petajoulea PJ Energian kokonaiskulutus Total energy consumption Puupolttoaineet Wood fuels Vuosi 2009 on ennakkotieto (marraskuu 2010). Preliminary data for 2009 (November 2010). Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva 9.2 Energian kokonaiskulutus ja puupolttoaineiden kulutus Figure 9.2 Total energy consumption and consumption of wood fuels, Petajoulea PJ Metsäteollisuuden jäteliemet ja muut sivu- ja jätetuotteet Black liquor and other concentrated liquors and other forest industry by-products and waste products Lämpö- ja voimalaitosten kiinteät puupolttoaineet Solid wood fuel consumption in heating and power plants Puun pienkäyttö Small-scale combustion of wood Vuosi 2009 on ennakkotieto (marraskuu 2010). Preliminary data for 2009 (November 2010). Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva 9.3 Puupolttoaineiden kulutus Figure 9.3 Consumption of wood fuels, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010

9 Energia Petajoulea PJ Energian kokonaiskulutus Total energy consumption Fossiiliset polttoaineet Fossil fuels Uusiutuvat energialähteet Renewable energy sources Muu Other Vuosi 2009 on ennakkotieto (marraskuu 2010). Preliminary data for 2009 (November 2010). Muu: ydinenergia, turve, teollisuuden reaktiolämpö, vety ja sähkön nettotuonti. Other: nuclear energy, peat, reaction heat of industry, hydrogen and net imports of electricity. Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva 9.4 Energian kokonaiskulutus energiamuodoittain, Figure 9.4 Total energy consumption by form of energy, Petajoulea PJ Energian kokonaiskulutus Total energy consumption Tuontienergia Imported energy Kotimainen energia Domestic energy Vuosi 2009 on ennakkotieto (marraskuu 2010). Preliminary data for 2009 (November 2010). Tuontienergia = öljytuotteet, hiili, maakaasu, ydinenergia, sähkön nettotuonti ja teollisuuden reaktiolämpö. Kotimainen energia = puuperäiset polttoaineet, turve, vesi-, aurinko- ja tuulivoima, kierrätys- ja jätepolttoaineet, lämpöpumput, biokaasu, vety ja muu bioenergia. Imported energy = oil products, coal, natural gas, nuclear power, net imports of electricity and reaction heat of industry. Domestic energy = wood fuels, peat, hydro and wind power, solar energy, recovered and waste fuels, heat pumps, biogas, hydrogen and other bioenergy. Kuva 9.5 Kotimaisen ja tuontienergian kulutus Figure 9.5 Consumption of domestic and imported energy, Metsätilastollinen vuosikirja

10 9 Energy 7 6 milj. m 3 mill. m 3 Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants Pientalot Small-sized residential housing Kuva 9.6 Metsähakkeen käyttö Figure 9.6 Consumption of forest chips, milj. t. CO 2 ekvivalenttia mill. m.t. CO 2 equivalent Biomassa Biomass Maaperä ja kuollut orgaaninen aines Soil and dead organic matter Negatiivinen luku tarkoittaa hiilidioksidinielua ja positiivinen päästöä. Negative values indicate carbon dioxide removals, positive values indicate emissions. Lähteet: SVT: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos Sources: OSF: Statistics Finland; Finnish Forest Research Institute Kuva 9.7 Kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut Suomen metsissä Figure 9.7 Greenhouse gas emissions and removals from forest land carbon pools in Finland, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010

11 Energia Energian kokonaiskulutus Suomessa 2009 Total energy consumption in Finland, 2009 Energialähde Energy source Petajoulea PJ Osuus kokonaiskulutuksesta Proportion of total consumption % Energian kokonaiskulutus Total energy consumption Öljytuotteet Oil products Hiili Coal Maakaasu Natural gas Turve Peat 70 5 Vesivoima Hydro power 45 3 Tuulivoima Wind power 1 0 Puupolttoaineet Wood fuels Metsäteollisuuden jäteliemet Black liquor and other concentrated liquors Muut metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteet Other forest industry by-products and waste products 4 0 Kiinteät puupolttoaineet Solid wood fuels Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants 94 7 Metsähake Forest chips 39 3 Teollisuuden puutähdehake Industrial chips 6 0 Sahanpuru Sawdust 10 1 Kuori Bark 35 3 Muut kiinteät puupolttoaineet Other solid wood fuels 4 0 Puun pienkäyttö Small-scale combustion of wood 58 4 Pientalot Small-sized residential housing 55 4 Liike-, kauppa- ja toimistorakennukset Commercial and office buildings 3 0 Ydinenergia Nuclear energy Sähkön nettotuonti Net imports of electricity 44 3 Muu Other 41 3 Vuosi 2009 on ennakkotieto (marraskuu 2010) Preliminary data for 2009 (November 2010) Muu sisältää mm. kierrätys- ja jätepolttoaineet, polttoaineena käytetyn vedyn, biokaasun, aurinkoenergian, lämpöpumput ja teollisuuden reaktiolämmön. Other includes, among other things, recovered and waste fuels, hydrogen, biogas, solar energy, heat pumps and reaction heat of industry. Lähteet: SVT: Tilastokeskus; SVT: Metsäntutkimuslaitos Sources: OSF: Statistics Finland; OSF: Finnish Forest Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja

12 9 Energy 9.1 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Total energy consumption by energy source, Vuosi Öljy- Hiili Maa- Turve Vesi- Tuuli- Puu- Ydin- Sähkön Muu Yhteensä Year tuotteet Coal kaasu Peat voima voima polttoaineet energia nettotuonti Other Total Oil Natural Hydro Wind Wood fuels Nuclear Net imports products gas power power energy of electricity Petajoulea PJ * Osuus kokonaiskulutuksesta, % Proportion of total consumption, % 2009* * Ennakkotieto (marraskuu 2010) Preliminary data (November 2010) Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland 300 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010

13 Energia Energian kokonaiskulutus energiamuodoittain Total energy consumption by form of energy, Vuosi Fossiiliset polttoaineet Turve Uusiutuvat energialähteet Ydinenergia Muu Yhteensä Year Fossil fuels Peat Renewable energy sources Nuclear energy Other Total Petajoulea PJ * Osuus kokonaiskulutuksesta, % Proportion of total consumption, % 2009* * Ennakkotieto (marraskuu 2010) Preliminary data (November 2010) Merkittävimmät fossiiliset polttoaineet ovat öljy, hiili ja maakaasu. Uusiutuvia energialähteitä ovat biopolttoaineet (mm. puupolttoaineet, kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoavat osuudet, peltobiomassa, biokaasu ja -polttonesteet), aurinkoenergia, tuuli- ja vesivoima sekä lämpöpumput. Turve on Suomessa luokiteltu ns. hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi. Muu sisältää sähkön nettotuonnin, vedyn ja teollisuuden reaktiolämmön. The most important fossil fuels are oil, coal and natural gas. Renewable energy sources are biofuels (e.g. wood fuels, biodegradable share of recovered and waste fuels, field biomass, biogas and liquid biofuels) as well as solar energy, wind and hydro power and heat pumps. Peat is classified in Finland as slowly renewable biomassfuel. Other includes net imports of electricity, hydrogen and reaction heat of industry. Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja

14 9 Energy 9.3 Uusiutuvien energialähteiden kulutus Consumption of renewable energy sources, Vuosi Uusiutuvat energialähteet Renewable energy sources Energian josta Year Vesi- Tuuli- Aurinko- Lämpö- Biopolttoaineet Biofuels Yhteensä josta kokonais- uusiutuvat voima voima energia pumput Kierrätys- ja Biokaasu Liikenteen Muu Puu- Total puuperäiset kulutus energia- Hydro Wind Solar Heat jätepolttoaineiden Biogas biopoltto- bioenergia polttoaineet poltto- Total lähteet power power energy pumps biohajoava osuus nesteet Other Wood fuels aineet energy of which Biodegradable share Liquid bioenergy of which consumption renewable of recovered and biofuel wood fuels energy waste fuels in traffic sources Petajoulea PJ % PJ % , , , , , , ,0.. 2, ,0.. 2, ,0 0,0 2, ,0 0,0 2, ,0 0,0 2,2 0, ,0 0,0 2,4 0, ,0 0,0 2,4 0, ,0 0,0 2,5 0, ,0 0,0 2,6 0, ,0 0,0 2,5 0,3 0, ,0 0,0 2,7 0,3 0, ,1 0,0 2,7 0,5 0,7-0, ,1 0,0 2,9 1,1 0,8-0, ,2 0,0 3,0 1,8 0,8-0, ,3 0,0 2,9 2,3 0,9-0, ,3 0,0 3,6 3,0 0,8-0, ,2 0,0 4,0 2,8 0,9 0,0 0, ,3 0,0 4,5 3,5 1,0 0,2 0, ,4 0,0 5,4 3,8 1,1 0,2 0, ,6 0,0 6,3 4,7 1,7 0,0 0, ,5 0,0 8,4 4,2 1,5 0,0 1, ,7 0,0 10,0 5,0 1,7 0,1 0, ,9 0,0 12,7 5,9 1,9 3,5 4, * 45 1, * Ennakkotieto (marraskuu 2010) Preliminary data (November 2010) Lämpöpumput sisältävät tuotetun lämmön vähennettynä pumppujen käyttämällä sähköllä. Kierrätys- ja jätepolttoaineet jakautuvat fossiilisiin ja uusiutuviin (biohajoava osuus). Niiden tilastointiperusteet muuttuivat vuonna Liikenteen biopolttonesteet kattavat bioetanolin ja biodieselin. Muu bioenergia sisältää kasvi- ja eläinperäiset tuotteet (mm. peltobiomassan) sekä muut nestemäiset biopolttoaineet. Heat pumps contain the heat generated as deducted by the electricity consumption of the pumps. Recovered and waste fuels consist of fossil and renewable fuels (biodegradable share). The compilation method of the statistics was changed in Liquid biofuels in traffic cover both bioethanol and biodiesel. Other bioenergy includes plant- and animal-derived products (e.g. field biomass) and other liquid biofuels. Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland 302 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010

15 Energia Puupolttoaineiden kulutus energiantuotannossa Wood fuel consumption in energy generation, Vuosi Puupolttoaineet Wood fuels Energian josta Year Metsä- Muut metsä- Kiinteät puupolttoaineet Solid wood fuels Yhteensä kokonais- puuteollisuuden teollisuuden Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants Puun Yhteensä Total kulutus polttoaineet jäteliemet sivu- ja Metsähake Teollisuuden Sahan- Kuori Muu Yhteensä pienkäyttö Total Total of which Black liquor jätetuotteet Forest puutähde- puru Bark Other Total Small-scale energy wood fuels and other Other chips hake Sawdust combustion consumpconcentrated forest industry Industrial of wood tion liquors by-products chips and waste products Petajoulea PJ % * * Vuosi 2009 on ennakkotieto (marraskuu 2010) Preliminary data for 2009 (November 2010). Metsäteollisuuden jäteliemet ovat pääosin sulfaattiselluloosan tuotannossa syntynyttä mustalipeää. Jäteliemien tilastointiperusteet muuttuivat vuonna Muita metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteita ovat mm. mänty- ja koivuöljy, metanoli, biolietteet ja paperi. Lämpö- ja voimalaitosten käyttämä muu puupolttoaine kattaa kierrätyspuun, puupelletit ja -briketit sekä muut kiinteät puupolttoaineet. Puun pienkäyttö sisältää pientalojen (omakotitalot, maatilat ja vapaa-ajan asunnot) lisäksi myös liike-, kauppa-, toimisto- ym. rakennukset. Black liquor and other concentrated liquors consist mainly of black liquor generated in the production of sulphate pulp. The compilation method of the statistics was changed in Other forest industry by-products and waste products include e.g. pine and birch oil, methanol, biosuspensions and paper. Other wood fuel consumed by heating and power plants includes recycled wood, wood pellets and briquettes and other solid wood fuels. Small-scale combustion of wood includes small-sized residential housing (detached houses, farms, holiday homes) as well as commercial and office buildings. Lähteet: SVT: Tilastokeskus; SVT: Metsäntutkimuslaitos Sources: OSF: Statistics Finland; OSF: Finnish Forest Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja

16 9 Energy 9.5 Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö energiantuotannossa metsäkeskuksittain 2009 Solid wood fuel consumption in energy generation by forestry centre, 2009 Vuosi ja alue Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants Pientalojen polttopuu Fuelwood consumption in small-sized residential housing Kaikkiaan Year and region Metsähake Teollisuuden Sahanpuru Kuori Muu Yhteensä Raakapuu Roundwood Jätepuu Yhteensä Grand Forest chips puutähdehake Sawdust Bark Other Total Mänty Kuusi Lehtipuu Yhteensä Wood Total Total Industrial chips Pine Spruce Hardwood Total residues m³ Koko maa Whole country 0 Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Muu kattaa kierrätyspuun, puupelletit ja -briketit sekä muut kiinteät puupolttoaineet. Vuodesta 2007 alkaen kierrätyspuuhun ei sisälly purkupuu eikä kyllästetty puu. Other includes recycled wood, wood pellets and briquettes and other solid wood fuels. Since 2007, recycled wood includes neither demolition nor impregnated wood. Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: OSF: Finnish Forest Research Institute 304 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010

17 Energia Metsähakkeen käyttö Consumption of forest chips, Vuosi ja alue Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants Pientalot Metsähake Year and region Runkopuu Stemwood Hakkuu- Kannot ja Erittelemätön Yhteensä Small-sized kaikkiaan Karsittu Karsimaton Järeä Yhteensä tähteet juurakot Unspecified Total residential Forest chips, ranka pienpuu runkopuu Total Logging Stumps and housing total Pruned Unpruned Large-sized residues roots small-diameter small-sized timber stems tree m³ Koko maa Whole country 0 Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Pientalojen käyttämä metsähake on valmistettu pääosin karsitusta hakerangasta. Forest chips consumed by small-sized residential housing are mainly chipped of pruned small-diameter stems. Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: OSF: Finnish Forest Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja

18 9 Energy 9.7 Puupelletit Wood pellets, Vuosi Tuotanto Vienti Tuonti Year Suomessa josta kotimainen kulutus of which domestic consumption Exports Imports Domestic Koti- ja maataloudet Lämpö- ja voimalaitokset Yhteensä production Small-sized residential ja suurkiinteistöt Total housing and farming Heating and power plants and large buildings t m.t / Muutos 2009/2008, % Kotimaisen kulutuksen jakautuminen koti- ja maatalouksien (kattilakoko < 25 kw) sekä lämpö- ja voimalaitosten ja suurkiinteistöjen (kattilakoko => 25 kw) kulutukseen perustuu puupellettien valmistajien arvioihin. The division of domestic consumption into small-sized residential housing and farming (boiler capacity < 25 kw), as well as into heating and power plants and large buildings (boiler capacity => 25 kw) is an estimate by the wood pellet manufacturers. Lähteet: Metsäntutkimuslaitos; SVT: Tilastokeskus; SVT: Tullihallitus Sources: Finnish Forest Research Institute; OSF: Statistics Finland; OSF: Board of Customs 306 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010

19 Energia Metsäteollisuuden sähkön kulutus Suomessa Electricity consumption by the forest industries in Finland, Vuosi Metsäteollisuus Forest industries Koko tehdas- Sähkön koko- Metsäteollisuuden Metsäteollisuuden Year Puutuote- Massa- ja Yhteensä teollisuus naiskulutus osuus tehdas- osuus sähkön teollisuus paperiteollisuus Total josta of which: Manufacturing, Total teollisuudesta kokonaiskulutuksesta Wood-products Pulp and paper Oma sähkön- Ostosähkö total consumption Proportion of the Proportion of the forest industries industries tuotanto Purchased of electricity forest industries of industries of total Own generation electricity total manufacturing consumption of electricity of electricity Gigawattituntia GWh % % * * Ennakkotieto (marraskuu 2010) Preliminary data (November 2010) 1 GWh = 0,036 PJ (petajoule) Metsäteollisuuden ostosähköstä huomattava osuus on energiayhtiöistä, joiden osakkaita metsäteollisuusyritykset ovat. Ostosähköön luetaan myös tehtaiden yhteydessä olevien omien voimalaitosten tuotanto. Vuoden 2000 jälkeen omistajaa vaihtaneet voimalaitokset sisältyvät edelleen 'Oma sähköntuotanto' -sarakkeeseen. Sähkön kokonaiskulutusluvussa otetaan huomioon siirto- ja jakeluhäviöt. A considerable proportion of purchased electricity is generated by energy companies, in which forest industry companies have shares. Purchased electricity also includes powerplants integrated to mills. Power plants where ownership has changed are still included in the column 'Own electricity generation' after the year Total consumption of electricity also includes losses in transmission and delivery of electricity. Lähtde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja

20 9 Energy 9.9 Metsäteollisuuden tehdaspolttoaineet Suomessa Mill fuels of the forest industries in Finland, Vuosi Fossiiliset pottoaineet Fossil fuels Turve Puupolttoaineet Wood fuels Tehdaspoltto- josta Year Raskas Kivihiili Maakaasu Yhteensä Peat Metsäteollisuuden Kiinteät puu- Yhteensä aineet kaikkiaan puupolttoöljy Coal Natural Total jäteliemet polttoaineet Total Mill fuels, total polttoaineet Heavy gas Black liquor and Solid wood of which fuel oil other concentrated fuels wood fuels liquors Petajoulea PJ % * * Ennakkotieto (marraskuu 2010) Preliminary data (November 2010) Tehdaspolttoaineita käytetään sähkön ja lämmön tuotantoon sekä suoraan teollisiin prosesseihin. Tilaston laadintaperusteet muuttuivat vuonna Mill fuels are used for the generation of electricity and heat, and directly in industrial processes. The compilation method of the statistics was changed in Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland 308 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010