9 Energia. Energian kokonaiskulutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "9 Energia. Energian kokonaiskulutus"

Transkriptio

1 9 Energia Vuonna 2009 energian kokonaiskulutus oli Suomessa petajoulea, 6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kulutusta pienensi maailmantalouden taantuman aiheuttama teollisuustuotannon supistuminen. Suhteellisesti eniten edellisvuodesta vähenivät vesivoiman, polttoturpeen ja puupolttoaineiden kulutus; sen sijaan hiilen käyttö kasvoi. Puupolttoaineet olivat Suomen toiseksi merkittävin energialähde öljytuotteiden jälkeen ja niillä katettiin viidennes eli 266 petajoulea energian kokonaiskulutuksesta. Kiinteitä puupolttoaineita käytettiin kaikkiaan 20,2 miljoonaa kuutiometriä. Metsähakkeen käytössä saavutettiin uusi ennätys. Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2008 kaikkiaan 70,1 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina, yli 10 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna ja 1,2 prosenttia alle Kioton pöytäkirjan tavoitetason. Metsät sitoivat 42 miljoonaa tonnia enemmän hiilidioksidia kuin vapauttivat sitä ilmakehään. Energia-luku sisältää tiedot energian kokonaiskulutuksesta Suomessa energialähteittäin. Pääpaino on puupolttoaineiden käytöllä ja suhteella muihin energialähteisiin. Lisäksi luvussa esitetään tietoja metsäteollisuuden energiankulutuksesta, turvetuotannosta ja kasvihuonekaasupäästöistä. Energian kokonaiskulutus Talouden taantuma vähensi energiankulutusta Suomessa vuonna Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan energian kokonaiskulutus jäi petajouleen (PJ), mikä oli 6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kokonaiskulutus pieneni kolmatta vuotta peräkkäin päätyen 2000-luvun vaihteen tasolle. Korkein kulutusluku petajoulea saavutettiin vuonna Tärkein energialähde vuonna 2009 olivat öljytuotteet, mukaan lukien liikenteen polttoaineet, neljänneksen osuudella (334 PJ) kokonaiskulutuksesta. Kakkossijalla olivat puupolttoaineet, jotka kattoivat kulutuksesta viidenneksen (266 PJ). Eniten edellisvuodesta lisääntyi hiilen käyttö (+12 PJ), jolla korvattiin vähentynyttä vesivoimaa ( 16 PJ) sähkön erillistuotannossa. Myös edullisemmat päästöoikeuksien hinnat paransivat hiilen kilpailukykyä vähempipäästöisiin polttoaineisiin verrattuna. Vesivoiman ohella edellisvuodesta vähenivät merkittävimmin puupolttoaineiden ( 36 PJ) ja turpeen ( 12 PJ) kulutus. Lähes puolet (46 %) energian kokonaiskulutuksesta katettiin fossiilisilla polttoaineilla (lähinnä öljy, hiili ja maakaasu), uusiutuvien energialähteiden osuus oli 26 prosenttia. Uusiutuvia energialähteitä ovat biopolttoaineet (mm. puu, kierrätyspolttoaineet, peltobiomassat, biokaasu ja -polttonesteet), aurinko-, tuuli- ja vesivoima sekä lämpöpumput. Uusiutuvien energialähteiden käyttö väheni edellisvuodesta 12 prosenttia johtuen puun energiakäytön supistumisesta. Suomessa käytettävistä uusiutuvista energialähteistä puupolttoaineiden osuus oli lähes 80 prosenttia. Turve on Suomen energiataloudessa luokiteltu ns. hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi mutta ei uusiutuvaksi polttoaineeksi. Kansainvälisten ohjeistusten mukaan turpeen polton hiilidioksidipäästöt lasketaan kuten fossiilisilla polttoaineilla osaksi kasvihuonekaasujen inventaariota. Turpeen energiakäyttö väheni edellisvuodesta 15 prosenttia turvetuotannon romahdettua kesien 2007 ja 2008 runsaiden sateiden vuoksi. Tuontienergian osuus Suomen energiakulutuksesta on 2000-luvulla ollut keskimäärin 70 prosenttia. Osuus on supistunut noin kahdeksan prosenttiyksikköä 1980-luvulta alkaen. Tuontienergiaan luetaan öljytuotteet, hiili, maakaasu, ydinenergia, sähkön nettotuonti ja teollisuuden reaktiolämpö. Kotimaiseksi energiaksi luokitellaan puupolttoaineet, turve, vesi-, aurinko- ja tuulivoima, kierrätys- ja jätepolttoaineet, lämpöpumput, biokaasu, vety ja muu bioenergia. On huomattava, että merkittävä osa Suomessa käytetystä raakapuusta (2000-luvulla Metsätilastollinen vuosikirja

2 9 Energy keskimäärin viidennes) on ollut tuontipuuta, josta saaduista sivutuotteista osa on poltettu energiaksi. Myös tässä tapauksessa puu tilastoituu kotimaiseksi energiaksi. Suomen energiankulutus asukasta kohden on EUmaiden korkeimpia. Tämä johtuu pohjoisen sijainnin lisäksi myös teollisuuden tuotantorakenteesta: energiaintensiivisten massa- ja paperiteollisuuden sekä metalli- ja kemianteollisuuden osuus Suomen teollisuustuotannosta on suuri. Liikenteen energiankulutusta lisäävät pitkät etäisyydet ja tuotannon hajautuminen maan eri osiin. Puupolttoaineet Puupolttoaineet voidaan jakaa nestemäisiin, kiinteisiin ja muihin puupolttoaineisiin. Nestemäisistä puupolttoaineista pääosa on selluteollisuuden tuottamaa mustalipeää. Kiinteitä puupolttoaineita ovat lämpö- ja voimalaitosten (teollisuus ja energiantuotanto) puupolttoaineet sekä puun pienkäyttö. Puun pienkäyttö kattaa pientalojen polttopuun lisäksi myös liike-, kauppa- ja toimistorakennusten käyttämän puun. Lisäksi energiantuotantoon käytetään vähäisiä määriä muita metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteita, jotka voivat olla joko nestemäisiä tai kiinteitä (mm. mänty- ja koivuöljy, metanoli, bioliete ja paperi). Talouden taantuma vähensi vuonna 2009 erityisesti teollisuuden energiankulutusta. Metsäteollisuuden, joka on Suomessa teollisuuden suurin sähkönkäyttäjä sekä merkittävin puuperäisten energialähteiden tuottaja ja käyttäjä, tuotanto supistui edellisvuodesta 19 prosenttia. Puupolttoaineiden kokonaiskulutus 266 petajoulea pienenikin edellisvuodesta 12 prosenttia. Yksittäisistä energialähteistä supistui eniten sellun tuotannossa syntyvän mustalipeän käyttö: vuonna 2009 mustalipeää kului 110 petajoulea, lähes neljännes vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kiinteitä puupolttoaineita poltettiin 4 prosenttia vähemmän, yhteensä 20,2 miljoonaa kuutiometriä eli 152 petajoulea. Tilastokeskuksen Metsätilinpidon mukaan liki puolet Suomessa käytetystä puusta poltetaan (ks. luku 8, tietotaulu s. 264). Kiinteistä puupolttoaineista lämpö- ja voimalaitokset kuluttivat 13,5 miljoonaa kuutiometriä (94 PJ). Käyttö väheni edellisvuodesta 6 prosenttia johtuen metsäteollisuuden sivutuotepuun (teollisuuden puutähdehake, purut, kuoret) käytön supistumisesta. Sivutuotepuun energiakäyttö 7,5 miljoonaa kuutiometriä putosi vuonna 2009 alimmilleen tällä vuosikymmenellä. Lähes kolme neljäsosaa sivutuotepuusta oli kuorta. Metsähakkeen käyttö ylsi uuteen ennätykseen. Lämpö- ja voimalaitokset polttivat sitä kaikkiaan 5,4 miljoonaa kuutiometriä, kolmanneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvua vauhdittivat polttoturpeen niukkuus ja metsäteollisuuden tuotannon supistumisesta johtunut sivutuotepuun tuotannon väheneminen. Metsähake olikin energialaitosten merkittävin kiinteä puupolttoaine vuonna 2009 ylittäen niukasti ykköstilaa aiemmin pitäneen kuoren. Metsähakkeen käyttöä pyritään Suomessa lisäämään tukitoimin: esimerkiksi vuonna 2009 valtio tuki yksityismetsien energiapuun korjuuta ja haketusta 13 miljoonalla eurolla. Lisäksi energiantuottaja voi hakea tukea metsähakkeella tuotetulle sähkölle. Metsähakkeen kulutuksen kasvu perustui runkopuun lisääntyneeseen käyttöön lämpö- ja voimalaitoksissa. Runkopuun käyttö 2,7 miljoonaa kuutiometriä yli kaksinkertaistui edellisvuoteen verrattuna ja ylitti ensimmäistä kertaa hakkuutähteiden käytön. Pääosa runkopuusta oli joko karsimatonta pienpuuta (1,4 milj. m³) tai järeää runkopuuta (1,1 milj. m³). Järeän runkopuun, johon tässä luetaan myös kuitupuu, kulutus lisääntyi edellisvuodesta peräti kuusinkertaiseksi. Pääosa siitä oli tuontipuuta: Tullihallituksen ulkomaankauppatilaston mukaan Suomeen tuotiin vuonna 2009 polttopuunimikkeellä puuta noin miljoona kuutiometriä, pääosin Venäjältä. Metsähakkeesta hakkuutähteitä oli 1,9 miljoonaa kuutiometriä ja kantoja ja juurakoita 0,8 miljoonaa kuutiometriä. Kiinteitä puupolttoaineita kului energiantuotantoon eniten niiden metsäkeskusten alueilla, joissa on runsaasti metsäteollisuutta. Merkittävintä käyttö oli Kaakkois- Suomessa, jossa poltettiin yli neljäsosa kuoresta ja kuudesosa kaikista kiinteistä puupolttoaineista. Käyttö lisääntyi eniten Pohjois-Pohjanmaalla ja väheni Rannikon metsäkeskuksen Pohjanmaan alueella. Metsähaketta kului eniten Keski-Suomessa. Pientalot (mm. omakotitalot, maatilat ja vapaa-ajan asunnot) käyttävät vuosittain lämmitykseen 6,7 miljoonaa kuutiometriä puuta. Pientalojen polttopuusta raakapuuta oli 5,4 miljoonaa ja jätepuuta 1,3 miljoonaa kuutiometriä. Pientalojen koko lämmitysenergiasta polttopuu muodosti 40 prosenttia. Tärkein polttopuulaji oli koivu, joka kattoi yli 40 prosenttia kaikesta polttoraakapuusta. Puun pienkäyttöön menneen puun energiasisältö oli vuonna 2009 yhteensä 58 petajoulea. Tämä kattoi pientalojen lisäksi myös liike-, kauppa- ja toimistorakennukset. Pientaloissa, lähinnä maatiloilla, poltetaan metsähaketta 0,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Yhdessä lämpö- ja voimalaitosten käyttämän metsähakkeen kanssa kokonaiskäyttö ylsi vuonna 2009 ennätykselliseen 6,1 miljoonaan kuutiometriin. Kansallisessa metsäohjelmassa 290 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010

3 Energia 9 Vauhtia uusiutuvan energian käyttöön Uusiutuvan energian kulutus Suomessa 2005 ja tavoite 2020 Energialähteet Muutos 2020/2005, TWh TWh Metsäteollisuuden tuotannosta riippuvat ,7 jäteliemet ,1 sivutuotepuu ,8 Edistämisen kohteena olevat ,0 metsähake ,9 puun pienkäyttö ,5 puupelletit 0 2 1,6 tuulivoima 0 6 5,8 liikenteen biopolttoaineet 0 7 6,5 lämpöpumput 2 8 6,1 vesivoima (normalisoitu)* 13,6 14 0,6 kierrätyspolttoaineet (uusiutuva osuus) 2 2 0,7 biokaasu 0 1 0,7 muu (aurinkoenergia ym). 0,4 0,4 0,0 Uusiutuva energia yhteensä (primäärienergia) ,2 Uusiutuva energia yhteensä (loppukulutus) ,5 Energian loppukulutus kaikkiaan ,6 Uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta, % 28,5 38 9,5 * Vesivoimalla tuotettu sähkö normalisoidaan (EU:n määrittelemä keskiarvo), jotta voidaan ottaa huomioon vesiolosuhteiden aiheuttama vuotuinen sähkön tuotannon vaihtelu. Euroopan unionin tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. EU:n uusiutuvan energian direktiivissä (RES-direktiivi 2009/28/EY) on kirjattu kaikille jäsenvaltiolle maakohtaiset uusiutuvan energian tavoiteosuudet. Direktiivin mukaan Suomen tulee nostaa uusiutuvan energian osuus nykyisestä (vertailuvuosi 2005) 28,5 prosentista 38 prosenttiin. Primäärienergiana (jalostamaton energia) tämä on noin 39 terawattituntia (TWh). Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmä pääsi huhtikuussa 2010 sopimukseen ns. uusiutuvan energian velvoitepaketin sisällöstä, jolla pyritään toteuttamaan direktiivissä esitetyt tavoitteet. Paketti kattaa tavoitelinjaukset uusiutuvan energian eri lähteille sekä niihin kohdistuville taloudellisille ohjauskeinoille, joilla edistetään erityisesti puupolttoaineiden, tuulivoiman, liikenteen biopolttoaineiden ja lämpöpumppujen käyttöä (taulukko). Puolet tarvittavasta uusiutuvasta energiasta saadaan metsähakkeen käyttöä lisäämällä. Vuonna 2005 metsähakkeen kokonaiskäyttö oli 6 TWh (3,0 milj. m³); tavoitteena on nostaa se 25 TWh:iin (12 13 milj. m³) vuoteen 2020 mennessä. Metsähakkeen ja muiden puupolttoaineiden energiakäytön lisäämiseksi hallitus esittää kolmiosaista tukipakettia: 1) Pienpuun energiatuki haketukseen: nykyistä Kestävän metsänhoidon rahoituslain (Kemera) tukea täydennetään kaikille ensiharvennuskohteille tarkoitetulla haketustuella. Nykyiset energiapuutuet kohdentuvat pienirunkoisiin kohteisiin, joilla metsänhoitotyöt ovat jääneet tekemättä. Tuki laajenisi koskemaan järeämpirunkoisia metsiköitä, jolloin hakattavan puuston keskikoko ja kertymä kasvaisivat. Tämä saisi puuta liikkeelle erityisesti nuorista kasvatusmetsistä; ensiharvennuskohteissa korjattavaa puuta on arvioitu vuositasolla olevan 7 10 miljoonaa kuutiota nykyistä enemmän. Energiapuun lisääntynyt korjuu purkaisi harvennusrästejä ja parantaisi puunhankinnan mahdollisuuksia myöhemmissä harvennuksissa. 2) Muuttuva sähköntuotannon tuki: puun energiakäyttöä edistetään sillä tuotetun sähkön muuttuvalla tuotantotuella, jonka taso määräytyy hiilidioksidipäästöoikeuden pörssikurssien perusteella. Kun päästöoikeuksien hinta on korkealla ja puupolttoaineen kilpailukyky suhteessa kivihiileen ja turpeeseen parempi, tuki alenisi automaattisesti. Päästöoikeuksien hinnan laskiessa tuen määrä vastaavasti lisääntyisi. 3) Pien-CHP:n (lämmön ja sähkön yhteistuotanto) syöttötariffi uusille laitoksille: pienen mittakaavan biosähkötuotannon tukeminen sähkön takuuhintajärjestelmällä, jolla rohkaistaan energian tuottajia rakentamaan pelkän lämmöntuotannon asemesta yhdistetyn sähkönja lämmöntuotannon yksiköitä. Syöttötariffissa sähkön tuottajalle taataan määrätty hinta: jos markkinahinta on takuuhintaa alhaisempi, maksavat sähkön kuluttajat erotuksen. Metsähakkeen lisäksi tuulivoiman tuotantoa nostetaan valmisteilla olevan syöttötariffijärjestelmän avulla ja liikenteen biopolttoaineiden käyttöä sen myyjille asetettavalla jakeluvelvoitteella sekä tuetaan päälämmitysjärjelmänä käyttävien lämpöpumppujen käyttöönottoa. Valmisteilla ovat myös ohjauskeinot, joilla puuperäisellä energialla pyritään korvaamaan kivihiilen käyttöä voimalaitoksissa. Vuonna 2020 uusiutuvan energian tukemiseen arvioidaan käytettävän runsaat 300 miljoonaa euroa. Kaikkiaan tukien avulla voidaan auttaa toteuttamaan liki 10 miljardin euron investoinnit uusiutuvan energian eri tuotantomuotoihin. Suunnitelluin edistämistoimin Suomen hiilidioksidipäästöt vähenisivät vuoteen 2020 mennessä vuositasolla yhteensä noin 7 miljoonaa tonnia. Lisäksi kivihiilen käytön mahdollinen väheneminen laskisi päästöjä noin 2 miljoonaa tonnia lisää. Mittavien investointi- ja työllisyysvaikutusten lisäksi uusiutuvan energian käytön lisääminen parantaisi Suomen energiaomavaraisuutta nykyisestä 30 prosentista noin 40 prosenttiin. Teksti: Esa Ylitalo Lähde: Kohti vähäpäästöistä Suomea. Uusiutuvan energian velvoitepaketti. Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsätilastollinen vuosikirja

4 9 Energy 2015 on metsähakkeen vuotuisen käytön tavoitteeksi asetettu 8 12 miljoonaa kuutiometriä vuoteen 2015 mennessä. Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän huhtikuussa 2010 julkistamassa Uusiutuvan energian velvoitepaketissa on tavoitteena kasvattaa metsähakkeen vuotuinen käyttö noin 13,5 miljoonaan kuutiometriin (25 TWh) vuoteen 2020 mennessä (ks. tietotaulu). Tavoitteen taustalla ovat EU:n uusiutuvan energian direktiivissä asetetut velvoitteet nostaa Suomen uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukulutuksesta nykyisestä 28,5 prosentista (vertailuvuosi 2005) 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Liki puolet uusiutuvan energian lisäyksestä katetaan metsähakkeen käyttöä lisäämällä. Metla on valtakunnan metsien inventoinnin aineistojen ja markkinahakkuutilastojen pohjalta arvioinut teknisesti korjattavissa olevaksi energiapuukertymäksi (latvusmassa, kantobiomassa ja nuorten metsien energiapuu) miljoonaa kuutiometriä vuodessa, mikäli ainespuun vuotuiset hakkuut ovat noin 55 miljoonaa kuutiometriä. Puupelletit Vuonna 2009 Suomessa tuotettiin puupellettejä tonnia eli viidesosa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Puupellettien tuotantoa vaivasi raaka-ainepula, mikä johti pellettitehtaiden sulkemisiin ja uusien tehdashankkeiden viivästymiseen. Puupelleteistä vietiin ulkomaille vain vajaa puolet, kun viennin osuus aiemmin 2000-luvulla on ollut keskimäärin yli 70 prosenttia. Puupellettien tuonti kasvoi edellisvuodesta viisinkertaiseksi tonniin, josta yli 80 prosenttia tuli Venäjältä. Puupellettien laskennallinen kokonaiskulutus Suomessa oli tonnia, lähes 30 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2009 tammi elokuussa puupellettejä vietiin ja tuotiin tonnia. Vuonna 2009 metsäteollisuudessa käytetyistä tehdaspolttoaineista 78 prosenttia oli puupolttoaineita. Niistä tärkein oli selluteollisuudessa syntyvä mustalipeä. Puupolttoaineiden osuus kokonaiskulutuksesta on kasvanut, kun metsäteollisuus on korvannut biopolttoaineilla lähinnä kivihiiltä ja raskasta polttoöljyä. Kaikkiaan metsäteollisuudessa käytettiin tehdaspolttoaineita 190 petajoulea (53 TWh), mikä oli 19 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Turvevarat ja -tuotanto Suomessa on 5,1 miljoonaa hehtaaria vähintään 20 hehtaarin kokoisia ns. geologisia soita (turpeen paksuus ylittää 30 cm). Geologian tutkimuskeskuksen arvion mukaan niistä 1,2 miljoonaa hehtaaria soveltuu poltto- ja kasvuturvetuotantoon. Näiden soiden turvepotentiaali on 30 miljardia kuutiometriä, josta neljä viidesosaa on energiaturvelajeja. Niiden energiamäärän arvioidaan olevan lähes kymmenkertainen puuvarojemme energiamäärään verrattuna ja vain kolmanneksen pienempi kuin Norjan tunnetut öljyvarat. Noin kolmasosa turvevaroista on Lapin metsäkeskuksen alueella. Turvetuotannossa olevia tai sitä varten kunnostettavia soita oli vuonna 2009 yhteensä hehtaaria. Niiden pinta-ala on noin prosentti geologisten soiden kokonaispinta-alasta. Kesän 2009 turvetuotanto oli yhteensä 29,1 miljoonaa kuutiometriä, josta erilaisia energiaturpeita oli 26,8 miljoonaa kuutiometriä. Turvetuotanto kasvoi selvästi vuosia 2007 ja 2008 suuremmaksi, jolloin tuotantoa häiritsivät sateiset säät. Turveteollisuusliiton keräämien alustavien tietojen mukaan energiaturvetta nostettiin vuonna 2010 yhteensä 20,8 miljoonaa kuutiometriä ja muita turpeita 1,8 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli noin 70 prosenttia tuotantokauden arvioidusta tavoitteesta. Metsäteollisuuden energia Vuonna 2009 metsäteollisuus käytti sähköä 19 terawattituntia, mikä oli noin puolet koko tehdasteollisuuden ja 23 prosenttia koko maan sähkön käytöstä. Metsäteollisuuden sähkön käyttö väheni edellisvuodesta lähes neljänneksen. Sähköstä 46 prosenttia (9 TWh) tuotettiin itse tehtailla ja loput 10 terawattituntia oli ulkopuolista hankintaa. Ostosähköstäkin huomattava osa hankittiin energiayhtiöistä, joiden osakkaita metsäteollisuusyhtiöt ovat. Energian osuus kokonaiskustannuksista oli massaja paperiteollisuudessa 9 prosenttia ja puutuoteteollisuudessa 3 prosenttia (ks. kuva 10.6). Kasvihuonekaasupäästöt ja hiilitase Suomi raportoi vuosittain YK:n ilmastosihteeristölle kasvihuonekaasupäästönsä YK:n ilmastosopimuksen mukaisesti. Vuonna 2008 Suomen kasvihuonekaasupäästöt ilmakehään olivat 70,1 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina (milj. t. CO 2 -ekv.). Päästöt olivat 10 prosenttia pienemmät kuin vuotta aiemmin ja 1,2 prosenttia alle Kioton pöytäkirjan mukaisen tavoitetason. Suomen kasvihuonekaasupäästöt jaotellaan seuraaviin sektoreihin: 292 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010

5 Energia 9 Sektori Kasvihuonekaasupäästöt 2008, milj. t. CO 2 -ekv. Energia + 55,0 Teollisuusprosessit + 6,0 (ilman F-kaasuja) F-kaasut + 1,1 Liuottimien ja muiden + 0,1 tuotteiden käyttö Maatalous + 5,8 Jäte + 2,2 Suomen kokonaispäästöt + 70,1 Maankäyttö, maankäytön 35,4 muutos ja metsätalous Suomessa kylmä ilmasto, pitkät välimatkat ja energiaintensiivinen teollisuus näkyvät energiasektorin korkeina päästöinä: vuonna 2008 sen osuus Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä oli 78 prosenttia. Energiasektorin päästöt vähenivät edellisvuodesta kuitenkin 13 prosenttia, mikä johtui teollisuustuotannon supistumisesta, hyvästä vesivoimatilanteesta ja edellisvuotta lämpimämmästä säästä. YK:n ilmastosopimukselle Kioton pöytäkirjan mukaan raportoitavien kokonaispäästöjen ulkopuolelle jää Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) -sektori. LULUCF-sektori muodostaa Suomessa kasvihuonekaasujen nielun, eli sen sitoma kasvihuonekaasujen määrä on suurempi kuin siitä vapautuva. LULUCF-sektorin sitomat kasvihuonekaasut olivat pääasiassa metsien ilmakehästä sitomaa hiilidioksidia. Vuonna 2008 LULUCF-sektori sitoi yhteensä 35,4 miljoonaa tonnia ekvivalenttista hiilidioksidia. Metsämaa sitoi 42,0 miljoonaa tonnia, josta metsien puuston biomassaan sitoutui 38,3 miljoonaa tonnia. Tämä oli 19 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin ja johtui hakkuiden pienenemisestä. Kivennäismaiden maaperän hiilivarasto ja kuollut orgaaninen aines sitoivat 9,9 miljoonaa tonnia, kun taas turv ta ekvivalenttista hiilidioksidia vapautui 6,2 miljoonaa tonnia. Energian tilastointi Energian kokonaiskulutus kuvaa kotimaisten energialähteiden ja tuontienergian kulutusta Suomessa. Pääosa luvussa esitetyistä tiedoista perustuu Tilastokeskuksen Energiatilastoon. Se on vuosittain ilmestyvä kokoomajulkaisu, johon on koottu energia-alan keskeisiä tilastotietoja vuodesta 1960 alkaen. Julkaisu sisältää energian kokonaiskulutuksen lisäksi tietoja mm. loppukulutuksesta, sähkön ja lämmön tuotannosta, energiatuotteiden tuonnista ja viennistä ja energian hinnoista. Julkaisusta löytyvät myös tiedot energian tuotannon ja kulutuksen aiheuttamista ilmapäästöistä. Suomen tilastotietojen lisäksi Energiatilastossa on vertailutietoja muista EU- ja OECDmaista. Loppuvuodesta ilmestyvän Energiatilaston lisäksi Tilastokeskus julkaisee vuosittain jo maaliskuussa edellisvuoden energiankulutuksen ennakkotiedot. Energiatilaston tiedot kerätään pääosin energia-alaa ja elinkeinoelämää edustavilta järjestöiltä ja liitoilta sekä eri viranomaisilta ja tutkimuslaitoksilta. Tilastokeskus tekee myös alaan liittyviä kyselyitä. Osa energiatilastoista tai niiden tiedoista perustuu laskentamalleilla tuotettuihin tai harvemmin kuin kerran vuodessa tehtäviin erillisselvityksiin. Energian kokonaiskulutusta laskettaessa vesi- ja tuulivoima sekä tuontisähkö yhteismitallistetaan saadun sähkön mukaan muihin primäärienergialähteisiin (jalostamattomat energialähteet). Ydinenergia muunnetaan keskimääräistä ydinvoimalan hyötysuhdetta käyttäen. Energian loppukäyttö saadaan, kun kokonaiskulutuksesta vähennetään energian muunto- ja siirtohäviöt. Tämä on yritysten, kotitalouksien ja muiden kuluttajien käyttöön jäävä energiamäärä. Loppukäyttö on Suomessa 2000-luvulla ollut keskimäärin kaksi kolmasosaa kokonaiskulutuksesta. EU:n energia- ja ilmastostrategiassa asetetut maakohtaiset velvoitteet uusiutuvien energialähteiden osuuksien kasvattamisesta vuoteen 2020 mennessä perustuvat energian loppukäyttölukuihin. Metla kerää kerran vuodessa tiedot kiinteiden puupolttoaineiden (metsähake, teollisuuden puutähdehake, purut, kuori ym.) käytöstä lämpö- ja voimalaitoksissa (taulukot ). Käyttötietojen lisäksi selvitetään laitosten käyttämän metsähakkeen raaka-ainelähteet. Vuodesta 2007 alkaen tilasto ei sisällä purkupuuta eikä kyllästettyä puuta, jotka molemmat luokitellaan jätepolttoaineiksi. Pientaloissa käytetyn polttopuun määrät (taulukko 9.6) Metla selvittää 5 10 vuoden välein. Viimeiset pientalojen puunkäyttöä koskeva selvitys on lämmityskaudelta 2007/2008. Tutkimusten välivuosina puunkäyttöä arvioidaan Energiatilastoa varten (energiasisältö, PJ) Tilastokeskuksen kehittämällä rakennusten lämmitysenergiamallilla, kun taas Metlan puunkäyttötilastoissa käyttömäärät (m³) pysyvät muuttumattomina seuraavaan tutkimukseen saakka. Pientalojen käyttämän polttopuun lisäksi Tilastokeskuksen luvuissa on mukana liike-, kauppa- ja toimistorakennusten lämmityksessä käytetyn puun energiasisältö (puun pienkäyttö). Metsätilastollinen vuosikirja

6 9 Energy Puupelletit-tilastoon (taulukko 9.7) kootaan vuosittain tiedot puupellettien tuotannosta, ulkomaankaupasta ja kotimaan kulutuksesta. Tilasto on laadittu vuodesta 2000 alkaen. Vuosina tilasto perustui VTT:n laatimiin selvityksiin; vuodesta 2006 alkaen se on laadittu Metlassa. Puupelleteistä on julkaistu erillinen Metsätilastotiedote vuodesta 2009 alkaen. Suomen turvevarojen inventoinnista vastaa Geologian tutkimuskeskus. Julkaistut tilastot koskevat vähintään 20 hehtaarin kokoisia geologisia soita, joissa turvekerroksen paksuus on yli 30 senttimetriä. Tutkimuskeskuksen viimeisin ennuste turvetuotantoon soveltuvista turvevaroista ilmestyi vuonna Turvetuotannossa olevien ja siitä poistuneiden soiden pinta-alatiedot on koonnut Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (taulukko 9.10). Turpeen tuotantotilastot on koonnut Turveteollisuusliitto. Käyttötilastot on koostettu Tilastokeskuksen energiatilastoista (taulukko 9.11). Suomi on sitoutunut YK:n ilmastosopimukseen, jolla pyritään rajoittamaan kasvihuoneilmiön voimistumista. Ilmastosopimusta täydentävän Kioton pöytäkirjan mukaan sopimusosapuolilla pitää olla kansallinen järjestelmä kasvihuonekaasupäästöjen ja -nielujen seurantaa varten. Kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion (KHK) vastuuyksikkönä Suomessa toimii Tilastokeskus. KHKpäästöt arvioidaan ja raportoidaan vuosittain. Suomi on sitoutunut osana EU-maiden yhteistä taakanjakoa rajoittamaan KHK-päästöjään vuoden 1990 tasolle velvoitekauden aikana. Tavoitteena on vakiinnuttaa ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuus sellaiselle tasolle, ettei merkittäviä haittavaikutuksia ilmenisi. Kasvihuonekaasuista tärkein on hiilidioksidi. Maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu johtuu lähinnä fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja metsien häviämisestä. Suomessa metsien häviämisongelmaa ei ole, vaan metsät toimivat hiilinieluina. Taulukossa 9.12 Suomen kasvihuonekaasujen päästöt esitetään hiilidioksidiekvivalentteina. Kun kaasut yhteismitallistetaan, voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasujen päästöjen vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen. Kasvihuonekaasujen inventaariossa metsät sisältyvät Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektoriin (LULUCF), johon liittyvästä raportoinnista vastaa Metla. Hiilidioksidin sitoutumista (taulukon negatiiviset luvut) kutsutaan hiilinieluksi. Metsäteollisuuden polttoaineperäiset kasvihuonekaasupäästöt esitetään luvussa 10. Kirjallisuus Literature Energian kokonaiskulutus väheni 6 prosenttia vuonna Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2009, 4. vuosineljännes. Tilastokeskus, Energiatilasto 2010, ennakkotietoja. Tilastokeskus. Energiatilasto. Vuosikirja SVT Energia Tilastokeskus. 152 s. Greenhouse gas emissions in Finland National Inventory Report under the UNFCCC and the Kyoto Protocol. 15 April Statistics Finland. 470 s. Kansallinen metsäohjelma Lisää hyvinvointia monimuotoisista metsistä. Valtioneuvoston periaatepäätös Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 3/ s. Kohti vähäpäästöistä Suomea. Uusiutuvan energian velvoitepaketti, Metsien kyky sitoa hiiltä lähes kaksinkertaistunut 20 vuodessa. Valtakunnan metsien inventointi (VMI). Tiedote Metsäntutkimuslaitos. Metsäsektorin suhdannekatsaus Metsäntutkimuslaitos. 56 s. Puun energiakäyttö SVT Maa-, metsä- ja kalatalous Metsätilastotiedote 16/2010. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 6 s. Pientalojen polttopuun käyttö 2007/2008. Metsätilastotiedote 26/2009. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 3 s. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 6. päivänä marraskuuta s. Puupelletit Metsätilastotiedote 10/2010. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 2 s. Suomen kasvihuonekaasupäästöt Katsauksia 2010/1, 3. korjattu painos. Ympäristö ja luonnonvarat. Tilastokeskus. 66 s. Virtanen, K., Hänninen, P., Kallinen, R.-L., Vartiainen, S., Herranen, T. & Jokisaari, R Suomen turvevarat Summary: The peat reserves of Finland in Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti s. + liitteet. Muut tietolähteet Other sources of information Geologian tutkimuskeskus, Maa- ja metsätalousministeriö, Metinfo Tilastopalvelu, Metsäntutkimuslaitos, Kasvihuonekaasujen laskenta ja raportointi, Metsäteollisuus ry, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Tilastokeskus, Turveteollisuusliitto ry., Työ- ja elinkeinoministeriö, 294 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010

7 Energia 9 Metsäteollisuuden jäteliemet ja muut sivu- ja jätetuotteet Black liquor and other concentrated liquors and other forest industry by-products and waste products Öljytuotteet Oil products Puupolttoaineet Wood fuels Ydinenergia Nuclear energy Hiili Coal Maakaasu Natural gas Turve Peat Vesi- ja tuulivoima Hydro and wind power Sähkön nettotuonti Net imports of electricity Muu Other Kiinteät puupolttoaineet Solid wood fuels Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants 114 PJ 94 PJ 58 PJ Puun pienkäyttö Small-scale combustion of wood Muu Other 0, Petajoulea - PJ Metsähake Forest chips 5,4 Kuori Bark 5,4 Jätepuu Wood residues 1,3 Metsähake Forest chips 0,7 Teollisuuden puutähdehake Industrial chips 0,8 Sahanpuru Sawdust 1,3 Halot, pilkkeet ja klapit Chopped firewood 4,7 Lämpö- ja voimalaitokset, 13,5 milj. m 3 Heating and power plants, 13.5 mill. m 3 Pientalot, 6,7 milj. m 3 Small-sized residential housing, 6.7 mill. m 3 Vuosi 2009 on ennakkotieto (marraskuu 2010). Öljytuotteet kattavat myös liikenteen käyttämät polttoaineet. Puun pienkäyttö sisältää pientalojen lisäksi myös liike-, kauppa-, toimisto- ym. rakennukset. Energian kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2009 oli PJ. Preliminary data for 2009 (November 2010). Oil products also cover fuels consumed by transportation. Small-scale combustion of wood includes small-sized residential housing as well as commercial and office buildings. Total energy consumption in Finland in 2009 was PJ. Lähteet: SVT: Tilastokeskus; SVT: Metsäntutkimuslaitos Sources: OSF: Statistics Finland; OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 9.1 Energian kulutus Suomessa energialähteittäin 2009 Figure 9.1 Energy consumption in Finland by source of energy, 2009 Metsätilastollinen vuosikirja

8 9 Energy Petajoulea PJ Energian kokonaiskulutus Total energy consumption Puupolttoaineet Wood fuels Vuosi 2009 on ennakkotieto (marraskuu 2010). Preliminary data for 2009 (November 2010). Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva 9.2 Energian kokonaiskulutus ja puupolttoaineiden kulutus Figure 9.2 Total energy consumption and consumption of wood fuels, Petajoulea PJ Metsäteollisuuden jäteliemet ja muut sivu- ja jätetuotteet Black liquor and other concentrated liquors and other forest industry by-products and waste products Lämpö- ja voimalaitosten kiinteät puupolttoaineet Solid wood fuel consumption in heating and power plants Puun pienkäyttö Small-scale combustion of wood Vuosi 2009 on ennakkotieto (marraskuu 2010). Preliminary data for 2009 (November 2010). Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva 9.3 Puupolttoaineiden kulutus Figure 9.3 Consumption of wood fuels, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010

9 Energia Petajoulea PJ Energian kokonaiskulutus Total energy consumption Fossiiliset polttoaineet Fossil fuels Uusiutuvat energialähteet Renewable energy sources Muu Other Vuosi 2009 on ennakkotieto (marraskuu 2010). Preliminary data for 2009 (November 2010). Muu: ydinenergia, turve, teollisuuden reaktiolämpö, vety ja sähkön nettotuonti. Other: nuclear energy, peat, reaction heat of industry, hydrogen and net imports of electricity. Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva 9.4 Energian kokonaiskulutus energiamuodoittain, Figure 9.4 Total energy consumption by form of energy, Petajoulea PJ Energian kokonaiskulutus Total energy consumption Tuontienergia Imported energy Kotimainen energia Domestic energy Vuosi 2009 on ennakkotieto (marraskuu 2010). Preliminary data for 2009 (November 2010). Tuontienergia = öljytuotteet, hiili, maakaasu, ydinenergia, sähkön nettotuonti ja teollisuuden reaktiolämpö. Kotimainen energia = puuperäiset polttoaineet, turve, vesi-, aurinko- ja tuulivoima, kierrätys- ja jätepolttoaineet, lämpöpumput, biokaasu, vety ja muu bioenergia. Imported energy = oil products, coal, natural gas, nuclear power, net imports of electricity and reaction heat of industry. Domestic energy = wood fuels, peat, hydro and wind power, solar energy, recovered and waste fuels, heat pumps, biogas, hydrogen and other bioenergy. Kuva 9.5 Kotimaisen ja tuontienergian kulutus Figure 9.5 Consumption of domestic and imported energy, Metsätilastollinen vuosikirja

10 9 Energy 7 6 milj. m 3 mill. m 3 Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants Pientalot Small-sized residential housing Kuva 9.6 Metsähakkeen käyttö Figure 9.6 Consumption of forest chips, milj. t. CO 2 ekvivalenttia mill. m.t. CO 2 equivalent Biomassa Biomass Maaperä ja kuollut orgaaninen aines Soil and dead organic matter Negatiivinen luku tarkoittaa hiilidioksidinielua ja positiivinen päästöä. Negative values indicate carbon dioxide removals, positive values indicate emissions. Lähteet: SVT: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos Sources: OSF: Statistics Finland; Finnish Forest Research Institute Kuva 9.7 Kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut Suomen metsissä Figure 9.7 Greenhouse gas emissions and removals from forest land carbon pools in Finland, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010

11 Energia Energian kokonaiskulutus Suomessa 2009 Total energy consumption in Finland, 2009 Energialähde Energy source Petajoulea PJ Osuus kokonaiskulutuksesta Proportion of total consumption % Energian kokonaiskulutus Total energy consumption Öljytuotteet Oil products Hiili Coal Maakaasu Natural gas Turve Peat 70 5 Vesivoima Hydro power 45 3 Tuulivoima Wind power 1 0 Puupolttoaineet Wood fuels Metsäteollisuuden jäteliemet Black liquor and other concentrated liquors Muut metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteet Other forest industry by-products and waste products 4 0 Kiinteät puupolttoaineet Solid wood fuels Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants 94 7 Metsähake Forest chips 39 3 Teollisuuden puutähdehake Industrial chips 6 0 Sahanpuru Sawdust 10 1 Kuori Bark 35 3 Muut kiinteät puupolttoaineet Other solid wood fuels 4 0 Puun pienkäyttö Small-scale combustion of wood 58 4 Pientalot Small-sized residential housing 55 4 Liike-, kauppa- ja toimistorakennukset Commercial and office buildings 3 0 Ydinenergia Nuclear energy Sähkön nettotuonti Net imports of electricity 44 3 Muu Other 41 3 Vuosi 2009 on ennakkotieto (marraskuu 2010) Preliminary data for 2009 (November 2010) Muu sisältää mm. kierrätys- ja jätepolttoaineet, polttoaineena käytetyn vedyn, biokaasun, aurinkoenergian, lämpöpumput ja teollisuuden reaktiolämmön. Other includes, among other things, recovered and waste fuels, hydrogen, biogas, solar energy, heat pumps and reaction heat of industry. Lähteet: SVT: Tilastokeskus; SVT: Metsäntutkimuslaitos Sources: OSF: Statistics Finland; OSF: Finnish Forest Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja

12 9 Energy 9.1 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Total energy consumption by energy source, Vuosi Öljy- Hiili Maa- Turve Vesi- Tuuli- Puu- Ydin- Sähkön Muu Yhteensä Year tuotteet Coal kaasu Peat voima voima polttoaineet energia nettotuonti Other Total Oil Natural Hydro Wind Wood fuels Nuclear Net imports products gas power power energy of electricity Petajoulea PJ * Osuus kokonaiskulutuksesta, % Proportion of total consumption, % 2009* * Ennakkotieto (marraskuu 2010) Preliminary data (November 2010) Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland 300 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010

13 Energia Energian kokonaiskulutus energiamuodoittain Total energy consumption by form of energy, Vuosi Fossiiliset polttoaineet Turve Uusiutuvat energialähteet Ydinenergia Muu Yhteensä Year Fossil fuels Peat Renewable energy sources Nuclear energy Other Total Petajoulea PJ * Osuus kokonaiskulutuksesta, % Proportion of total consumption, % 2009* * Ennakkotieto (marraskuu 2010) Preliminary data (November 2010) Merkittävimmät fossiiliset polttoaineet ovat öljy, hiili ja maakaasu. Uusiutuvia energialähteitä ovat biopolttoaineet (mm. puupolttoaineet, kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoavat osuudet, peltobiomassa, biokaasu ja -polttonesteet), aurinkoenergia, tuuli- ja vesivoima sekä lämpöpumput. Turve on Suomessa luokiteltu ns. hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi. Muu sisältää sähkön nettotuonnin, vedyn ja teollisuuden reaktiolämmön. The most important fossil fuels are oil, coal and natural gas. Renewable energy sources are biofuels (e.g. wood fuels, biodegradable share of recovered and waste fuels, field biomass, biogas and liquid biofuels) as well as solar energy, wind and hydro power and heat pumps. Peat is classified in Finland as slowly renewable biomassfuel. Other includes net imports of electricity, hydrogen and reaction heat of industry. Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja

14 9 Energy 9.3 Uusiutuvien energialähteiden kulutus Consumption of renewable energy sources, Vuosi Uusiutuvat energialähteet Renewable energy sources Energian josta Year Vesi- Tuuli- Aurinko- Lämpö- Biopolttoaineet Biofuels Yhteensä josta kokonais- uusiutuvat voima voima energia pumput Kierrätys- ja Biokaasu Liikenteen Muu Puu- Total puuperäiset kulutus energia- Hydro Wind Solar Heat jätepolttoaineiden Biogas biopoltto- bioenergia polttoaineet poltto- Total lähteet power power energy pumps biohajoava osuus nesteet Other Wood fuels aineet energy of which Biodegradable share Liquid bioenergy of which consumption renewable of recovered and biofuel wood fuels energy waste fuels in traffic sources Petajoulea PJ % PJ % , , , , , , ,0.. 2, ,0.. 2, ,0 0,0 2, ,0 0,0 2, ,0 0,0 2,2 0, ,0 0,0 2,4 0, ,0 0,0 2,4 0, ,0 0,0 2,5 0, ,0 0,0 2,6 0, ,0 0,0 2,5 0,3 0, ,0 0,0 2,7 0,3 0, ,1 0,0 2,7 0,5 0,7-0, ,1 0,0 2,9 1,1 0,8-0, ,2 0,0 3,0 1,8 0,8-0, ,3 0,0 2,9 2,3 0,9-0, ,3 0,0 3,6 3,0 0,8-0, ,2 0,0 4,0 2,8 0,9 0,0 0, ,3 0,0 4,5 3,5 1,0 0,2 0, ,4 0,0 5,4 3,8 1,1 0,2 0, ,6 0,0 6,3 4,7 1,7 0,0 0, ,5 0,0 8,4 4,2 1,5 0,0 1, ,7 0,0 10,0 5,0 1,7 0,1 0, ,9 0,0 12,7 5,9 1,9 3,5 4, * 45 1, * Ennakkotieto (marraskuu 2010) Preliminary data (November 2010) Lämpöpumput sisältävät tuotetun lämmön vähennettynä pumppujen käyttämällä sähköllä. Kierrätys- ja jätepolttoaineet jakautuvat fossiilisiin ja uusiutuviin (biohajoava osuus). Niiden tilastointiperusteet muuttuivat vuonna Liikenteen biopolttonesteet kattavat bioetanolin ja biodieselin. Muu bioenergia sisältää kasvi- ja eläinperäiset tuotteet (mm. peltobiomassan) sekä muut nestemäiset biopolttoaineet. Heat pumps contain the heat generated as deducted by the electricity consumption of the pumps. Recovered and waste fuels consist of fossil and renewable fuels (biodegradable share). The compilation method of the statistics was changed in Liquid biofuels in traffic cover both bioethanol and biodiesel. Other bioenergy includes plant- and animal-derived products (e.g. field biomass) and other liquid biofuels. Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland 302 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010

15 Energia Puupolttoaineiden kulutus energiantuotannossa Wood fuel consumption in energy generation, Vuosi Puupolttoaineet Wood fuels Energian josta Year Metsä- Muut metsä- Kiinteät puupolttoaineet Solid wood fuels Yhteensä kokonais- puuteollisuuden teollisuuden Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants Puun Yhteensä Total kulutus polttoaineet jäteliemet sivu- ja Metsähake Teollisuuden Sahan- Kuori Muu Yhteensä pienkäyttö Total Total of which Black liquor jätetuotteet Forest puutähde- puru Bark Other Total Small-scale energy wood fuels and other Other chips hake Sawdust combustion consumpconcentrated forest industry Industrial of wood tion liquors by-products chips and waste products Petajoulea PJ % * * Vuosi 2009 on ennakkotieto (marraskuu 2010) Preliminary data for 2009 (November 2010). Metsäteollisuuden jäteliemet ovat pääosin sulfaattiselluloosan tuotannossa syntynyttä mustalipeää. Jäteliemien tilastointiperusteet muuttuivat vuonna Muita metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteita ovat mm. mänty- ja koivuöljy, metanoli, biolietteet ja paperi. Lämpö- ja voimalaitosten käyttämä muu puupolttoaine kattaa kierrätyspuun, puupelletit ja -briketit sekä muut kiinteät puupolttoaineet. Puun pienkäyttö sisältää pientalojen (omakotitalot, maatilat ja vapaa-ajan asunnot) lisäksi myös liike-, kauppa-, toimisto- ym. rakennukset. Black liquor and other concentrated liquors consist mainly of black liquor generated in the production of sulphate pulp. The compilation method of the statistics was changed in Other forest industry by-products and waste products include e.g. pine and birch oil, methanol, biosuspensions and paper. Other wood fuel consumed by heating and power plants includes recycled wood, wood pellets and briquettes and other solid wood fuels. Small-scale combustion of wood includes small-sized residential housing (detached houses, farms, holiday homes) as well as commercial and office buildings. Lähteet: SVT: Tilastokeskus; SVT: Metsäntutkimuslaitos Sources: OSF: Statistics Finland; OSF: Finnish Forest Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja

16 9 Energy 9.5 Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö energiantuotannossa metsäkeskuksittain 2009 Solid wood fuel consumption in energy generation by forestry centre, 2009 Vuosi ja alue Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants Pientalojen polttopuu Fuelwood consumption in small-sized residential housing Kaikkiaan Year and region Metsähake Teollisuuden Sahanpuru Kuori Muu Yhteensä Raakapuu Roundwood Jätepuu Yhteensä Grand Forest chips puutähdehake Sawdust Bark Other Total Mänty Kuusi Lehtipuu Yhteensä Wood Total Total Industrial chips Pine Spruce Hardwood Total residues m³ Koko maa Whole country 0 Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Muu kattaa kierrätyspuun, puupelletit ja -briketit sekä muut kiinteät puupolttoaineet. Vuodesta 2007 alkaen kierrätyspuuhun ei sisälly purkupuu eikä kyllästetty puu. Other includes recycled wood, wood pellets and briquettes and other solid wood fuels. Since 2007, recycled wood includes neither demolition nor impregnated wood. Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: OSF: Finnish Forest Research Institute 304 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010

17 Energia Metsähakkeen käyttö Consumption of forest chips, Vuosi ja alue Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants Pientalot Metsähake Year and region Runkopuu Stemwood Hakkuu- Kannot ja Erittelemätön Yhteensä Small-sized kaikkiaan Karsittu Karsimaton Järeä Yhteensä tähteet juurakot Unspecified Total residential Forest chips, ranka pienpuu runkopuu Total Logging Stumps and housing total Pruned Unpruned Large-sized residues roots small-diameter small-sized timber stems tree m³ Koko maa Whole country 0 Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Pientalojen käyttämä metsähake on valmistettu pääosin karsitusta hakerangasta. Forest chips consumed by small-sized residential housing are mainly chipped of pruned small-diameter stems. Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: OSF: Finnish Forest Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja

18 9 Energy 9.7 Puupelletit Wood pellets, Vuosi Tuotanto Vienti Tuonti Year Suomessa josta kotimainen kulutus of which domestic consumption Exports Imports Domestic Koti- ja maataloudet Lämpö- ja voimalaitokset Yhteensä production Small-sized residential ja suurkiinteistöt Total housing and farming Heating and power plants and large buildings t m.t / Muutos 2009/2008, % Kotimaisen kulutuksen jakautuminen koti- ja maatalouksien (kattilakoko < 25 kw) sekä lämpö- ja voimalaitosten ja suurkiinteistöjen (kattilakoko => 25 kw) kulutukseen perustuu puupellettien valmistajien arvioihin. The division of domestic consumption into small-sized residential housing and farming (boiler capacity < 25 kw), as well as into heating and power plants and large buildings (boiler capacity => 25 kw) is an estimate by the wood pellet manufacturers. Lähteet: Metsäntutkimuslaitos; SVT: Tilastokeskus; SVT: Tullihallitus Sources: Finnish Forest Research Institute; OSF: Statistics Finland; OSF: Board of Customs 306 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010

19 Energia Metsäteollisuuden sähkön kulutus Suomessa Electricity consumption by the forest industries in Finland, Vuosi Metsäteollisuus Forest industries Koko tehdas- Sähkön koko- Metsäteollisuuden Metsäteollisuuden Year Puutuote- Massa- ja Yhteensä teollisuus naiskulutus osuus tehdas- osuus sähkön teollisuus paperiteollisuus Total josta of which: Manufacturing, Total teollisuudesta kokonaiskulutuksesta Wood-products Pulp and paper Oma sähkön- Ostosähkö total consumption Proportion of the Proportion of the forest industries industries tuotanto Purchased of electricity forest industries of industries of total Own generation electricity total manufacturing consumption of electricity of electricity Gigawattituntia GWh % % * * Ennakkotieto (marraskuu 2010) Preliminary data (November 2010) 1 GWh = 0,036 PJ (petajoule) Metsäteollisuuden ostosähköstä huomattava osuus on energiayhtiöistä, joiden osakkaita metsäteollisuusyritykset ovat. Ostosähköön luetaan myös tehtaiden yhteydessä olevien omien voimalaitosten tuotanto. Vuoden 2000 jälkeen omistajaa vaihtaneet voimalaitokset sisältyvät edelleen 'Oma sähköntuotanto' -sarakkeeseen. Sähkön kokonaiskulutusluvussa otetaan huomioon siirto- ja jakeluhäviöt. A considerable proportion of purchased electricity is generated by energy companies, in which forest industry companies have shares. Purchased electricity also includes powerplants integrated to mills. Power plants where ownership has changed are still included in the column 'Own electricity generation' after the year Total consumption of electricity also includes losses in transmission and delivery of electricity. Lähtde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja

20 9 Energy 9.9 Metsäteollisuuden tehdaspolttoaineet Suomessa Mill fuels of the forest industries in Finland, Vuosi Fossiiliset pottoaineet Fossil fuels Turve Puupolttoaineet Wood fuels Tehdaspoltto- josta Year Raskas Kivihiili Maakaasu Yhteensä Peat Metsäteollisuuden Kiinteät puu- Yhteensä aineet kaikkiaan puupolttoöljy Coal Natural Total jäteliemet polttoaineet Total Mill fuels, total polttoaineet Heavy gas Black liquor and Solid wood of which fuel oil other concentrated fuels wood fuels liquors Petajoulea PJ % * * Ennakkotieto (marraskuu 2010) Preliminary data (November 2010) Tehdaspolttoaineita käytetään sähkön ja lämmön tuotantoon sekä suoraan teollisiin prosesseihin. Tilaston laadintaperusteet muuttuivat vuonna Mill fuels are used for the generation of electricity and heat, and directly in industrial processes. The compilation method of the statistics was changed in Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland 308 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

9 Energia. Energian kokonaiskulutus. Puuperäiset polttoaineet

9 Energia. Energian kokonaiskulutus. Puuperäiset polttoaineet 9 Energia Vuonna 2008 energian kokonaiskulutus oli Suomessa 1 407 petajoulea, 5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kulutusta pienensivät teollisuustuotannon supistuminen ja lämmin sää. Eniten edellisvuodesta

Lisätiedot

9 energia. Energian kokonaiskulutus. Puuperäiset polttoaineet

9 energia. Energian kokonaiskulutus. Puuperäiset polttoaineet 9 energia Vuonna 2007 energian kokonaiskulutus oli Suomessa 1476 petajoulea eli hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kulutusta pienensivät edellisvuotista lämpimämpi sää ja lauhdesähkön tuotannon korvautuminen

Lisätiedot

9 Energia. Energian kokonaiskulutus

9 Energia. Energian kokonaiskulutus 9 Energia Energian kokonaiskulutus supistui Suomessa vuonna 2012 toista vuotta peräkkäin. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan energiaa kului yhteensä 1 374 petajoulea, mikä oli prosentin vähemmän kuin

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2013

Energian hankinta ja kulutus 2013 Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2013 Energian kokonaiskulutus edellisvuoden tasolla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna

Lisätiedot

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013 Low-Carbon Finland 25 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.213 Low-Carbon Platform -skenaariot Tarkastellaan seuraavia kuutta skenaariota: : Nykyinen politiikka, ei

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Suomen metsäenergiapotentiaalit Suomen metsäenergiapotentiaalit Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon iltapäiväseminaari: Logistiikan näkymät ja bioenergian mahdollisuudet 17.3.2009, Tapahtumatalo Bankin auditorio, Helsinki Puupolttoaineet

Lisätiedot

Energiankulutus. Energian kokonaiskulutus laski 4 prosenttia vuonna 2008. Uusiutuvan energian osuus nousi lähes 28 prosenttiin

Energiankulutus. Energian kokonaiskulutus laski 4 prosenttia vuonna 2008. Uusiutuvan energian osuus nousi lähes 28 prosenttiin Energia 2009 Energiankulutus 2008 Energian kokonaiskulutus laski 4 prosenttia vuonna 2008 Energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2008 1,42 miljoonaa terajoulea (TJ), mikä oli 4,2 prosenttia vähemmän

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2013, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia viime vuonna Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 341 PJ

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia vuonna 2012 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 367 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2013, 1. neljännes Kotimaista energiaa korvattiin tuontienergialla Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 392 petajoulea (PJ)

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2015 Energian hankinta ja kulutus 2015, 2. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan energian kokonaiskulutus oli 660 petajoulea

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2015 Energian hankinta ja kulutus 2014, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia viime vuonna Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 340 petajoulea

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2010 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 3. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 8,8 prosenttia tammisyyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2013

Sähkön ja lämmön tuotanto 2013 Energia 2014 Sähkön ja lämmön tuotanto 2013 Fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvoi sähkön ja lämmön tuotannossa vuonna 2013 Sähköä tuotettiin Suomessa 68,3 TWh vuonna 2013. Tuotanto kasvoi edellisestä

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluvun muutos viimeisen

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 215 Energian hankinta ja kulutus 215, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan energian kokonaiskulutus oli 944 petajoulea

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2011

Puun energiakäyttö 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2012 Puun energiakäyttö 2011 25.4.2012 Esa Ylitalo Metsähaketta käytettiin 7,5 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2011 Lämpö- ja

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 PEFC/2-44-2 Puuenergian käyttö Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Liitto ollut

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Energia 2011 Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Sähkön ja lämmön tuotanto kasvoi vuonna 2010 Sähkön kotimainen tuotanto kasvoi 12, kaukolämmön tuotanto 9 ja teollisuuslämmön tuotanto 14 prosenttia vuonna 2010

Lisätiedot

Bioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen

Bioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen Bioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen 28.10.2014 Luhanka Markku Paananen JAMK Biotalousinstituutti BIOENERGIA Teollisuuden puutähteet Metsäenergia Lyhytkiertometsätalous

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 27/2014 18.6.2014 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos lähes 100 euroa hehtaarilta

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Energiaseminaari Eduskunnan Pikkuparlamentin kansalaisfoorumissa, Eduskunta, 6.2.2008 Esityksen sisältö 1. Taustaa

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaari Petteri Kuuva Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 20.4.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästötöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut: Energiatehokkuus

Lisätiedot

Teema 2: Tulevaisuus tutkaimessa

Teema 2: Tulevaisuus tutkaimessa Teema 2: Tulevaisuus tutkaimessa 1. Puuperäinen energia Tavoite: Muodostaa kuvaa bioenergian mahdollisuuksista EU:n energiapolitiikka: 5 kertaa 20 Vuoteen 2020 mennessä EU:ssa 1. Päästöjen pitää laskea

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2010

Puun energiakäyttö 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2011 Puun energiakäyttö 2010 3.5.2011 Esa Ylitalo Metsähaketta käytettiin lähes 7 miljoonaa kuutiometriä Lämpö- ja voimalaitoksissa

Lisätiedot

Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus

Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus Porthaniassa Sellutehdas biojalostamona Tausta Sellu-

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset Jari Liski Suomen ympäristökeskus Käsitteitä Hiilivarasto Hiilivaraston muutos Hiilinielu = kasvava hiilivarasto Hiililähde = pienenevä hiilivarasto

Lisätiedot

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009

Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase 2009 Kainuun kasvihuonekaasutase Maakunnan ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut YK:n ilmastosopimuksen määritelmät ja Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen 1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015 Bioenergian hiilineutraalius Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015 Suomen tavoitteet Suomi sitoutunut 2 C tavoitteeseen (Cancun 2010) Vuoden 2020 jälkeisten

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon taloudellinen ja sosio-ekonominen toteutettavuus

Hajautetun energiatuotannon taloudellinen ja sosio-ekonominen toteutettavuus Hajautetun energiatuotannon taloudellinen ja sosio-ekonominen toteutettavuus Lounais-Hämeen agronomien Miniseminaari Sarka-maatalousmuseossa 12.6.2014 Juha Pirkkamaa Toimialapäällikkö: ympäristö ja energia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen

bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 2020 ja sen jälkeen bioe-biod bioenergy and biodiversity in 22 and beyond bioe-biod Bioenergiaa ja monimuotoisuutta vuonna 22 ja sen jälkeen (kaikki tulokset) Anniina Haatanen & Michael den Herder Projektin tavoitteet Tavoitteena

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

9 Energia. Energian kokonaiskulutus

9 Energia. Energian kokonaiskulutus 9 Energia Vuonna 2011 energian kokonaiskulutus oli Suomessa 1 395 petajoulea, 5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Yksittäisistä energialähteistä kasvoi eniten sähkön nettotuonti. Sen sijaan fossiilisten

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot