9 Energia. Energian kokonaiskulutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "9 Energia. Energian kokonaiskulutus"

Transkriptio

1 9 Energia Energian kokonaiskulutus supistui Suomessa vuonna 2012 toista vuotta peräkkäin. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan energiaa kului yhteensä petajoulea, mikä oli prosentin vähemmän kuin edellisvuonna. Suhteellisesti eniten eri energialähteistä vähenivät turpeen ja hiilen kulutus, kun taas vesivoiman käyttö ja sähkön nettotuonti lisääntyivät. Uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta nousi yli 30 prosentin. Puupolttoaineiden käyttö oli vuonna 2012 ennätystasolla. Ennakkotietojen mukaan puupolttoaineet nousivat merkittävimmäksi energialähteeksi niukasti ohi öljytuotteiden, ja niillä katettiin 332 petajoulea eli lähes neljännes kokonaiskulutuksesta. Metsähaketta paloi 8,3 miljoonaa kiintokuutiometriä, mikä oli suurin tähän mennessä tilastoitu määrä. Vuoden 2013 ensimmäisellä vuosipuoliskolla puupolttoaineiden osuus energian kokonaiskulutuksesta kasvoi 26 prosenttiin. Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2011 yhteensä 67,0 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina. Päästöt vähenivät edellisvuodesta 10 prosenttia alittaen Kioton pöytäkirjassa sovitun tavoitteen 6 prosentilla. Kokonaispäästöistä 80 prosenttia oli peräisin energiasektorilta. Metsät sitoivat 36,0 miljoonaa tonnia enemmän hiilidioksidia kuin päästivät sitä ilmakehään. Vuonna 2012 kasvihuonekaasupäästöt supistuivat ennakkotietojen mukaan edellisvuodesta 8 prosentilla 61,4 miljoonaan hiilidioksiditonniin, mikä oli alhaisin taso koko seurantajaksolla. Luku sisältää tietoja energian kokonaiskulutuksesta Suomessa energialähteittäin. Pääpaino on puupolttoaineiden käytöllä ja sen suhteella muihin energialähteisiin. Lisäksi luvussa esitetään tietoja turvetuotannosta ja kasvihuonekaasupäästöistä. Energian kokonaiskulutus Vuonna 2012 energian kokonaiskulutus Suomessa oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan petajoulea eli prosentin vähemmän kuin vuotta aiemmin. Energian kulutus väheni liikenteessä ja teollisuudessa, mutta lisääntyi rakennusten lämmityksessä. Kulutus supistui toista vuotta peräkkäin ja oli 4 prosenttia alle edeltävän kymmenvuotiskauden keskiarvon. Korkein kulutusluku tähän mennessä petajoulea saavutettiin vuonna Vuoden 2013 ensimmäisellä vuosipuoliskolla energian kokonaiskulutus oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2012 puupolttoaineet nousivat tärkeimmäksi energialähteeksi niukasti ohi öljytuotteiden ja kattoivat kokonaiskulutuksesta 24 prosenttia eli 332 PJ. Öljytuotteita kului 327 petajoulea. Suhteellisesti eniten edellisvuodesta lisääntyivät vesivoiman käyttö (+35 %) ja sähkön nettotuonti (+26 %), kun taas turpeen ( 22 %) ja hiilen kulutus ( 12 %) supistuivat. Energian kokonaiskulutuksesta katettiin fossiilisilla polttoaineilla 42 prosenttia ( 6 % edellisvuodesta), mikä oli pienin osuus tähän mennessä. Kaikkiaan fossiilisten polttoaineiden osuus kokonaiskulutuksesta on vähentynyt 1970-luvun huippuvuosista yli 30 prosenttiyksikköä. Uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta oli 31 prosenttia (+7 %), mikä oli suurin sitten 1960-luvun alun. Vuonna 2012 tuontienergia kattoi energian kokonaiskulutuksesta lähes kaksi kolmannesta. Osuus on supistunut 1970-luvulta yli 10 prosenttiyksikköä. On huomattava, että merkittävä osa metsäteollisuuden Suomessa käyttämästä raakapuusta (2000-luvulla keskimäärin viidennes) on ollut tuontipuuta, josta saaduista sivutuotteista osa on poltettu energiaksi. Myös tämä puu tilastoituu kotimaiseksi energiaksi. Suomen energiankulutus asukasta kohden on EU-maista toiseksi korkein ja kaksinkertainen EU-maiden keskiarvoon verrattuna. Tämä johtuu lähinnä pohjoisesta sijainnista ja teollisuuden paljon energiaa käyttävästä Metsätilastollinen vuosikirja

2 9 Energy tuotantorakenteesta. Liikenteen energiankulutusta lisäävät pitkät etäisyydet ja teollisuuden hajautuminen maan eri osiin. Puupolttoaineet Puupolttoaineita kului vuonna 2012 yhteensä 332 petajoulea, mikä oli 5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Mustalipeää poltettiin 136 petajoulea eli saman verran kuin vuotta aiemmin ja kiinteitä puupolttoaineita 191 petajoulea (+9 %). Kiinteistä puupolttoaineista kului lämpö- ja voimalaitoksissa 124 petajoulea (+6 %) ja pienpoltossa (asuin-, teollisuus-, maatalous- ja palvelurakennukset) 67 petajoulea (+13 %). Puupolttoaineet kattoivat uusiutuvasta energiasta liki 80 prosenttia ja energian kokonaiskulutuksesta lähes neljänneksen. Vuoden 2013 ensimmäisellä vuosipuoliskolla puupolttoaineiden osuus kokonaiskulutuksesta nousi 26 prosenttiin. Lämpö- ja voimalaitoksissa kiinteitä puupolttoaineita kului vuonna 2012 kaikkiaan 17,8 miljoonaa kiintokuutiometriä, mikä oli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Käyttö kasvoi edellisvuodesta yli miljoona kuutiometriä ja perustui pääosin metsähakkeeseen, jota paloi kaikkiaan 7,6 miljoonaa kuutiometriä eli 11 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Yhdessä pientaloissa poltetun metsähakkeen kanssa (0,7 milj. m³) kokonaiskäyttö ylsi ennätykselliseen 8,3 miljoonaan kuutiometriin. Lähes puolet (3,6 milj. m³) lämpö- ja voimalaitosten käyttämästä metsähakkeesta valmistettiin harvennushakkuista peräisin oleva pienpuusta (karsittu ranka, karsimaton pienpuu, kuitupuu). Hakkuutähteitä (oksa- ja latvusmassa) haketettiin 2,6 miljoonaa ja kantoja 1,1 miljoonaa kuutiometriä. Metsäteollisuuden sivutuotepuuta (mm. teollisuuden puutähdehake, purut ja kuoret) lämpö- ja voimalaitokset kuluttivat lähes saman verran kuin vuotta aiemmin, kaikkiaan 9,3 miljoonaa kuutiometriä. Sivutuotepuusta kuoren osuus oli yli kaksi kolmasosaa. Kiinteiden puupolttoaineiden lämpö- ja voimalaitoskäyttö oli merkittävintä Kaakkois-Suomessa, jossa poltettiin lähes kolmasosa kuoresta ja kuudesosa kaikista kiinteistä puupolttoaineista. Käyttö lisääntyi suhteellisesti eniten Pirkanmaan ja Häme-Uusimaan alueilla. Metsähaketta kului eniten Keski-Suomessa. Puun pienpoltto (asuin-, teollisuus-, maatalous- ja palvelurakennukset) kulutti vuonna 2012 polttopuuta 67 petajoulen edestä. Tästä pientaloissa (pienasuintalot, maatilat ja vapaa-ajan asunnot) käytetään vuosittain lämmitykseen 6,7 miljoonaa kuutiometriä puuta (vuosi 2012 noin 61 PJ). Pientalojen polttopuusta runkopuuta oli 5,4 miljoonaa kuutiometriä, joka poltettiin pääosin klapeina. Tärkein polttopuulaji oli koivu, joka kattoi kaikesta runkopuusta yli 40 prosenttia. Metsä-, sahausja rakennusjätepuuta paloi 1,3 miljoonaa kuutiometriä. Pientalojen koko lämmitysenergiasta polttopuu muodosti 40 prosenttia. Tilastokeskuksen Metsätilinpidon mukaan puolet kaikesta Suomessa vuosittain käytettävästä puuaineksesta poltetaan. Puupolttoaineiden kulutus on ollut kasvusuunnassa, mihin on keskeisesti vaikuttanut metsähakkeen lämpö- ja voimalaitoskäytön lisääntyminen. Metsähakkeen käyttöä edistetään Suomessa erilaisin valtiovallan tukitoimin (ks. tietotaulu). Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 metsähakkeen vuotuinen käyttötavoite on asetettu miljoonaan kuutiometrin vuoteen 2015 mennessä. Keväällä 2013 päivitetyn kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan metsähakkeen käyttö sähkön- ja lämmöntuotannossa tulisi nostaa 25 TWh:iin (90 PJ) vuoteen 2020 mennessä, mikä vastaa noin 13 miljoonaa kuutiometriä puuainesta. Tavoitteen taustalla on Euroopan unionin uusiutuvan energian direktiivissä Suomelle asetettu velvoite nostaa uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta. Merkittävä osa tähän tarvittavasta uusiutuvasta energiasta on tarkoitus saada metsähakkeen käyttöä lisäämällä. Metsähakkeen kulutusta kasvattaa tulevaisuudessa myös puuta käyttävien biojalostamoiden käyttöönotto. Puupelletit Vuonna 2012 Suomessa tuotettiin puupellettejä tonnia, lähes viidennes vähemmän kuin edellisvuonna. Suurin tuotantomäärä, tonnia, saavutettiin vuonna Ulkomaille puupellettejä vietiin tonnia. Vienti supistui edellisvuodesta yli puoleen ja suuntautui pääosin Ruotsiin ja Tanskaan. Viennin osuus kotimaisesta tuotannosta pieneni alimmilleen eli 24 prosenttiin, kun se edeltävällä viisivuotiskaudella oli keskimäärin yli 50 prosenttia. Kansainvälisillä markkinoilla puupellettien tarjonta on runsasta, mikä on laskenut pellettien hintoja ja lisännyt niiden tuontia EU:n alueelle lähinnä Venäjältä ja Pohjois-Amerikasta. Puupellettien tuonti kaksinkertaistui edellisvuodesta tonniin, josta kaksi kolmasosaa tuli Venäjältä. Vuonna 2012 puupellettien kotimainen kulutus 274 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013

3 Energia 9 Metsähakkeella tuotetun sähkön tukijärjestelmä Euroopan unionin uusiutuvan energian direktiivissä (RES) on jokaiselle EU:n jäsenvaltiolle asetettu sitova velvoite uusiutuvan energian käytön loppukulutusosuudelle vuonna Suomelle asetettu tavoite on 38 prosenttia. Jokainen jäsenvaltio voi EU:n hyväksymissä puitteissa hyödyntää itsenäisesti erilaisia uusiutuvan energian tuotantotapoja ja soveltaa ohjauskeinoja, joilla tavoitteisiin edetään. Suomessa merkittävin osa uusiutuvan energian lisäyksestä on tarkoitus saada metsähakkeen käyttöä kasvattamalla. Kansallisessa uusiutuvan energian edistämisohjelmassa metsähakkeen käytölle on asetettu noin 13 miljoonan kiintokuutiometrin käyttötavoite, joka energiasisällöltään vastaa 25 terawattituntia. Metsähake kattaa tällöin noin viidesosan tavoitteena olevasta uusiutuvan energian kokonaiskäytöstä. Metsähakkeen käyttöä pyritään Suomessa lisäämään maksamalla energiapuulle korjuu- ja haketustukea. Hakkeen kysyntää edistetään myös maaliskuussa 2011 voimaan tulleella lailla uusiutuvilla energialähteillä tuotetusta sähkön tuotantotuesta. Laki takaa tuuli-, biokaasu- ja puupolttoainevoimaloille markkinoista riippumattoman takuuhinnan eli syöttötariffin, kun taas metsähaketta käyttäville voimalaitoksille tukea maksetaan sähkön markkinahinnan päälle (ns. syöttöpreemio). Tukihakemukset käsittelee ja tuen myöntää Energiavirasto. Metsähakkeen sähköntuotannon tukea myönnetään syöttötariffijärjestelmään hyväksytyille voimalaitoksille Sähkön markkinahinta, Metsähakkeen tuki, /MWh Päästöoikeuden hinta, /CO 2 t 0 3/2011 4/2011 1/2012 2/2012 3/2012 4/2012 1/2013 2/2013 Edellytyksenä on, että voimalaitos sijaitsee Suomessa, on liitetty sähköverkkoon ja sillä on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset tuottaa sähköä 12 vuotta, jonka ajan laitokselle tukea voidaan enintään maksaa. Lisäksi voimalan nimellistehon tulee olla yhteensä vähintään 0,1 megavolttiampeeria ja käytettävän metsähakkeen suoraan metsästä peräisin olevaa puuraaka-ainetta. Vuosina 2011 ja 2012 metsähakkeella tuotetun sähkön tuki ( /MWh) määräytyi päästöoikeuden markkinahinnan kolmen kuukauden keskiarvon mukaisesti. Vuoden 2013 alusta lukien tukea on supistanut energiaturpeen vero, joka vuosina on 4,9 euroa hiilidioksiditonnia kohden ( /CO 2 t). Päästöoikeuden hintaan sidotut tuet ovat tällöin seuraavat: Vuodet Vuodet Päästöoikeuden Tuki Päästöoikeuden Tuki hinta hinta /CO 2 t /MWh /CO 2 t /MWh <10 18 <10 13, , ,13 >23 - >18,93 - Ensimmäiset voimalaitokset hyväksyttiin syöttötariffijärjestelmään toukokuussa 2011, ja tukea maksettiin ensimmäisen kerran vuoden 2011 kolmannen vuosineljänneksen sähkön tuotannosta. Tällöin päästöoikeuden markkinahinnan kolmen kuukauden keskiarvo oli 12,10 /CO 2 t ja tuki 15,09 /MWh (kuva). Sen jälkeen tukea on maksettu enimmäismäärä, eli vuoden 2012 loppuun saakka 18 /MWh ja vuoden 2013 alusta lähtien 13,13 /MWh. Tähän mennessä syöttötariffijärjestelmään on hyväksytty 50 metsähaketta käyttävää voimalaitosta, joille tukea on maksettu yhteensä 3,5 terawattitunnin sähköntuotannosta noin 60 miljoonaa euroa. Ennakkoarvion mukaan vuodelta 2013 tukea tultaneen maksamaan noin 40 miljoonaa euroa. Teksti: Pekka Ripatti, Energiavirasto Sähkön markkinahinnan, metsähakkeen sähköntuotannon tuen ja päästöoikeuden hinnan kehitys syöttötariffijärjestelmän aikana Metsätilastollinen vuosikirja

4 9 Energy (ml. tuonti) oli tonnia. Määrä kasvoi edellisvuodesta kuudenneksen ja oli suurin tähän mennessä tilastoitu. Turvevarat ja -tuotanto Suomessa on vähintään 20 hehtaarin kokoisia ns. geologisia soita 5,1 miljoonaa hehtaaria. Geologian tutkimuskeskuksen arvion mukaan niistä 1,2 miljoonaa hehtaaria soveltuu poltto- ja kasvuturvetuotantoon. Näiden soiden turvepotentiaali on lähes 30 miljardia kuutiometriä, josta neljä viidesosaa on energiaturvelajeja. Noin kolmasosa turvevaroista sijaitsee Lapissa. Vuonna 2012 turvetuotannossa olevia tai sitä varten kunnostettavia soita, jotka ovat saaneet turvetuotantoluvan, oli vajaat hehtaaria. Niiden pinta-ala on runsas prosentti geologisten soiden kokonaispinta-alasta. Kesän 2012 turvetuotanto oli yhteensä 14,9 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli 40 prosenttia alle kymmenen edeltäneen vuoden keskiarvon. Kesän tuotantoa haittasivat runsaat sateet. Suurin tuotantomäärä 43,0 miljoonaa kuutiometriä saavutettiin vuonna Vuoden 2012 turvetuotannosta energiaturvetta oli 13,4 ja muita turvelajeja 1,4 miljoonaa kuutiometriä. Bioenergia ry:n ennakkotietojen mukaan vuonna 2013 energiaturvetta nostettiin 22,0 miljoonaa kuutiometriä ja muita turvelajeja 2,2 miljoonaa kuutiometriä. Kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat Vuonna 2011 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat 67,0 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina (milj. t CO 2 ekv.). Päästöt vähenivät edellisvuodesta 10 prosenttia alittaen Kioton pöytäkirjassa sovitun tavoitteen 6 prosentilla. Kasvihuonekaasuista merkittävin on hiilidioksidi (CO 2 ), jonka osuus vuoden 2011 kokonaispäästöistä oli 84 prosenttia. Valtaosa hiilidioksidipäästöistä syntyy fossiilisten polttoaineiden ja turpeen poltosta energian tuotannossa. Kasvihuonekaasupäästöt vähenivät kaikilla sektoreilla. Kokonaispäästöistä 80 prosenttia oli peräisin energiasektorilta, jonka päästöt supistuivat teollisuustuotannon vähenemisestä ja lämpimästä loppuvuodesta johtuen 12 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Toiseksi suurin päästölähde oli maatalous 9 prosentin päästöosuudella. Raportoitavien kokonaispäästöjen ulkopuolelle jää Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous -sektori (LULUCF). Suomessa se on hiilen nettonielu, eli sen sitoman ilmakehän hiilidioksidin määrä on suurempi kuin päästöt ilmakehään. Suurin hiilinielu ovat metsät: puuston kasvu sitoo hiiltä enemmän kuin mitä hakkuiden ja luonnonpoistuman seurauksena vapautuu takaisin ilmakehään. LULUCF-sektorin nettonielu oli vuonna 2011 edellisvuotisella tasolla eli 24,6 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Metsämaan nettonielu kasvoi hieman ollen 36,0 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Merkittävimmät päästölähteet sektorilla olivat viljelysmaat, ruohikkoalueet ja kosteikot (9,0 milj. t CO 2 ekv) sekä turvemaiden maaperä ja kuollut orgaaninen aines (7,6 milj. t CO 2 ekv). Kivennäismaiden maaperä ja kuollut orgaaninen aines sen sijaan sitoi hiiltä yhteensä 6,2 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Tilastokeskuksen ennakkotietojen perusteella vuoden 2012 kokonaispäästöt 61,4 miljoonaa ekvivalenttista hiilidioksiditonnia supistuivat 8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Määrä oli pienin koko seurantajaksolla. Energian tilastointi Energian kokonaiskulutus Energian kokonaiskulutus (taulukot ) kuvaa kotimaisten energialähteiden ja tuontienergian yhteismitallista kokonaiskulutusta Suomessa. Kulutustiedot esitetään vuosittain Tilastokeskuksen julkaisemassa Energiatilasto-vuosikirjassa. Julkaisu sisältää kokonaiskulutuksen lisäksi tietoja mm. energian loppukulutuksesta, sähkön ja lämmön tuotannosta, energiatuotteiden ulkomaankaupasta sekä energian hinnoista. Julkaisusta löytyvät myös tiedot energian tuotannon ja kulutuksen aiheuttamista päästöistä. Suomen lisäksi Energiatilastossa on vertailutietoja muista EU- ja OECD-maista. Energian kulutustietoja esitetään myös Tilastokeskuksen internetsivuilla olevassa Energian hankinta ja kulutus -tilastossa. Tilasto on ennakollinen ja sen tiedot kerätään neljännesvuosittain. Tämän luvun taulukoissa esitetyt vuoden 2012 energiankulutustiedot perustuvat Energian hankinta ja kulutus -tilastoon, jossa esitetyt puupolttoaineiden tiedot on päivitetty loppuvuodesta 2013 tarkentuneilla luvuilla. Vuoden 2012 lopulliset energiankulutustiedot Tilastokeskus julkaisee vuoden 2013 joulukuussa. Energiatilaston tiedot kerätään pääosin energia-alaa ja elinkeinoelämää edustavilta järjestöiltä ja liitoilta sekä eri viranomaisilta ja tutkimuslaitoksilta. Tilastokeskus tekee myös alaan liittyviä kyselyitä. Osa tilastoista tai 276 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013

5 Energia 9 niiden tiedoista perustuu laskentamalleilla tuotettuihin tai harvemmin kuin kerran vuodessa tehtäviin erillisselvityksiin. Energian kokonaiskulutusta laskettaessa eri energialähteet muunnetaan yhteismitalliseksi kunkin energialähteen tehollista lämpöarvoa tai hyötysuhdetta käyttäen. Energian loppukäyttö saadaan, kun kokonaiskulutuksesta vähennetään energian muunto- ja siirtohäviöt. Tämä on yritysten, kotitalouksien ja muiden kuluttajien käyttöön jäävä energiamäärä. Loppukäyttö on Suomessa 2000-luvulla ollut keskimäärin hieman yli kaksi kolmasosaa kokonaiskulutuksesta. EU:n uusiutuvan energian direktiivissä (ns. RES-direktiivi) asetetut maakohtaiset velvoitteet uusiutuvien energialähteiden tavoiteosuuksista vuoteen 2020 mennessä perustuvat energian loppukäyttöön, jonka laskentaperusteet eroavat Suomessa käytettävästä menetelmästä. Tilastoissa käytetyt käsitteet: Fossiiliset polttoaineet: öljytuotteet (pl. liikenteen ja lämmityksen biopolttonesteet), hiili, maakaasu sekä kierrätys- ja jätepolttoaineiden fossiilinen osuus Uusiutuvat energialähteet: puupolttoaineet, vesi- ja tuulivoima, aurinkoenergia, lämpöpumpuilla tuotettu nettoenergia sekä muut biopolttoaineet (kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoava osuus, biokaasu, liikenteen ja lämmityksen biopolttonesteet sekä kasvi- ja eläinperäiset tuotteet) Kotimainen energia: puupolttoaineet, turve, aurinkoenergia, tuuli- ja vesivoima, kierrätys- ja jätepolttoaineet, lämpöpumput, biokaasu, vety, teollisuuden reaktiolämpö ja muu bioenergia Tuontienergia: öljytuotteet, hiili, maakaasu, ydinenergia ja sähkön nettotuonti Puupolttoaineet Puupolttoaineet jaetaan metsäteollisuuden jäteliemiin sekä kiinteisiin ja muihin puupolttoaineisiin. Metsäteollisuuden jäteliemet ovat pääosin selluteollisuuden mustalipeää, jonka tuotanto ja kulutus tapahtuvat samassa laitosympäristössä. Kiinteitä puupolttoaineita käytetään lämpö- ja voimalaitoksissa (teollisuus ja energiantuotanto) sekä erilaisissa asuin-, teollisuus-, maatalous- ja palvelurakennuksissa (puun pienpoltto). Lämpö- ja voimalaitokset polttavat lähinnä metsähaketta, metsäteollisuuden sivutuotepuuta (hake, puru ja kuori) ja kierrätyspuuta; pientalojen polttopuu koostuu raakapuusta (pääasiassa klapit ja halot) sekä jätepuusta (sahateollisuuden sivutuotteet, purku- ja rakennustoiminnassa syntynyt puutavara sekä metsäjätepuu). Molemmissa edellä mainituissa kohteissa poltetaan myös puupellettejä ja -brikettejä. Lisäksi metsäteollisuus käyttää energiantuotannossaan vähäisiä määriä muita puuperäisiä sivu- ja jätetuotteita, jotka voivat olla joko nestemäisiä tai kiinteitä (mm. mänty- ja koivuöljy, metanoli, bioliete ja paperi). Tilastokeskus vastaa mustalipeän sekä metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteiden energiankulutustietojen keruusta. Metla kerää vuosittain tiedot lämpö- ja voimalaitosten käyttämistä puupolttoaineista (taulukot ), mitkä sisältyvät myös Tilastokeskuksen energiatilastoihin. Tilasto kattaa noin laitosta. Lämpöja voimalaitoksiin kuuluvat metsäteollisuuden omien voimaloiden lisäksi myös yhteiskunnan käyttöön sähköä ja lämpöä tuottavat energialaitokset sekä pienet lämpöyrittäjien hoitamat kiinteistökohtaiset laitokset. Metla tilastoi myös pientaloissa (pienasuintalot, maatilat ja vapaa-ajan asunnot) käytetyn polttopuun määrät (taulukko 9.4) otantatutkimuksella 5 10 vuoden välein. Viimeisin pientalojen puunkäyttöä koskeva selvitys on lämmityskaudelta 2007/2008. Tutkimusten välivuosina käyttömäärät pysyvät Metlan tilastoissa muuttumattomina, kun taas Tilastokeskus arvioi pientaloissa kulutetun puuenergian määriä vuosittain lämmitystarpeeseen ja rakennuskantaan perustuvalla laskentamallilla. Varsinaisissa pientaloissa käytetyn polttopuun lisäksi Tilastokeskuksen luvuissa on mukana teollisuus- ja palvelurakennusten lämmitykseen mennyt puu (puun pienpoltto). Puun pienpoltosta pientalojen polttopuu kattaa noin 90 prosenttia. Energiatilastoissa käyttötiedot esitetään energiayksikköinä (joule), kun taas Metlan tuottamissa tilastossa ne ovat tilavuusyksikkönä (kiintokuutiometri, m³). Metsäteho Oy selvittää vuosittain eri haketustapojen osuudet lämpö- ja voimalaitosten käyttämän metsähakkeen valmistuksessa (taulukko 9.6). Vuonna 2012 Metsäteho Oy:n metsähakkeen tuotantoketjuja koskeva tilasto kattoi 69 prosenttia näiden laitosten käyttämän metsähakkeen kokonaismäärästä. Puupelletit-tilastoon (taulukko 9.7) kootaan vuosittain tiedot puupellettien tuotannosta, ulkomaankaupasta ja kotimaan kulutuksesta. Tilastoa on laadittu vuodesta 2000 alkaen. Vuosina tilasto perustui VTT:n laatimiin selvityksiin, vuodesta 2006 alkaen se on laadittu Metlassa. Puupellettien ulkomaankauppatiedot perustuvat vuodesta 2009 alkaen Tullin tilastoihin. Metsätilastollinen vuosikirja

6 9 Energy Turvevarat ja -tuotanto Suomen turvevarojen inventoinnista vastaa Geologian tutkimuskeskus. Tilastot koskevat vähintään 20 hehtaarin kokoisia geologisia soita, joissa turvekerroksen paksuus ylittää 30 senttimetriä. Tutkimuskeskuksen viimeisin arvio turvetuotantoon soveltuvista turvevaroista ilmestyi vuonna Turvetuotannossa olevien ja siitä poistuneiden soiden pinta-alatiedot on koonnut Pohjois- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (taulukko 9.8). Turpeen tuotantotilastot on koonnut Bioenergia ry. Käyttötilastot on koostettu Tilastokeskuksen energiatilastoista (taulukko 9.9). Kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat Suomi on mukana vuonna 1992 solmitussa YK:n ilmastosopimuksessa ja sitä täydentävässä Kioton pöytäkirjassa, joilla pyritään rajoittamaan kasvihuoneilmiön voimistumista. Osana EU-maiden yhteistä taakanjakoa Suomi on sitoutunut rajoittamaan kasvihuonekaasupäästöjään (KHK-päästöt) vuoden 1990 tasolle (71,0 milj. t CO 2 ekv.) Kioton ensimmäisen velvoitekauden aikana. Kioton toinen velvoitekausi kattaa vuodet Kansallisten päästöjen määrää seurataan kasvihuonekaasujen inventaarion avulla, josta Suomessa vastaa Tilastokeskus (taulukko 9.10). KHK-päästöt ja niiden nielut raportoidaan vuosittain YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle (United Nations Framework Convention on Climate Change, UNFCCC) ja EU:n komissiolle kuuden sektorin osalta, joita ovat energia, teollisuusprosessit, F-kaasut, liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö, maatalous ja jäte. Raportointi kattaa kuusi varsinaista kasvihuonekaasua: hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi ja F-kaasut (kolme erilaista). Merkittävin Suomen kasvihuonekaasuista on hiilidioksidi (CO 2 ), jonka osuus kaikista päästöistä on vaihdellut prosentin välillä vuosina Valtaosa hiilidioksidipäästöistä syntyy fossiilisten polttoaineiden ja turpeen poltosta energian tuotannossa. Suomessa kylmä ilmasto, pitkät välimatkat ja runsaasti energiaa käyttävä teollisuus näkyvät energiasektorin korkeina päästöinä: ne muodostavat suurimman osan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä ja selittävät suurelta osin kokonaispäästökehitystä. Suomen vuosittaiset päästömäärät ovat vaihdelleet huomattavasti etenkin fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön ja sähkön tuonnin mukaan. Merkittävin yksittäinen tekijä Suomen hiilidioksidipäästöjen vuosittaisen vaihtelun kannalta on vesivoiman saatavuus Pohjoismaissa. Turve on Suomen energiataloudessa luokiteltu ns. hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi. Turpeen polton ilmastovaikutukset ovat kuitenkin verrattavissa fossiilisten polttoaineiden vaikutuksiin, minkä vuoksi sen hiilidioksidipäästöt lasketaan osaksi kasvihuonekaasujen inventaariota. Metsäteollisuuden päästöt raportoidaan osana energiasektorin päästöjä usean alaluokan alla (ks. taulukot ). Raportoitavien kokonaispäästöjen ulkopuolelle jää Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous -sektori (Land use, land-use change and forestry, LULUCF). LULUCF-sektori muodostaa Suomessa kasvihuonekaasujen nettonielun, eli sidottujen kaasujen määrä on suurempi kuin vapautuneiden. LULUCF-sektorin sitomat kasvihuonekaasut ovat pääasiassa metsien ilmakehästä sitomaa hiilidioksidia. Suomessa suurin hiilinielu ovat metsät. Puuston kasvu sitoo hiiltä enemmän kuin mitä hakkuiden ja luonnon poistuman seurauksena vapautuu takaisin ilmakehään. LULUCF-sektoriin liittyvästä raportoinnista vastaa Metla. Kirjallisuus Literature Energian hankinta ja kulutus 2013, 2. neljännes [verkkojulkaisu]. SVT Energia Tilastokeskus. Saatavissa: Energian hankinta ja kulutus 2012, 4. neljännes [verkkojulkaisu]. SVT Energia Tilastokeskus. Saatavissa: Greenhouse gas emissions in Finland National Inventory Report under the UNFCCC and the Kyoto Protocol. 15 April 2013 [verkkojulkaisu]. Statistics Finland. 470 p. + annexes. Saatavissa: Kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 20. päivänä maaliskuuta 2013 [verkkojulkaisu]. VNS 2/2013 vp. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Energia ja ilmasto 8/ s. + liite. Saatavissa: SUOMENKIELINEN.pdf Kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä [verkkojulkaisu]. Valtioneuvoston periaatepäätös Maa- ja metsätalousministeriö. 47 s. + liite. Saatavissa: 278 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013

7 Energia 9 Kasvihuonekaasut 2012, pikaennakko [verkkojulkaisu]. SVT Ympäristö ja luonnonvarat Tilastokeskus. 15 s. Saatavissa: tilastokeskus.fi/til/khki/2012/khki_2012_ _fi.pdf Metsätilinpito 2011 [verkkojulkaisu]. SVT Ympäristö ja luonnonvarat Tilastokeskus. 6 s. Saatavissa: Pientalojen polttopuun käyttö 2007/2008 [verkkojulkaisu]. Metsätilastotiedote 26/2009. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 3 s. Saatavissa: Puun energiakäyttö 2012 [verkkojulkaisu]. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous Metsätilastotiedote 15/2013. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 6 s. Saatavissa: www. metla.fi/metinfo/tilasto/julkaisut/mtt/2013/puupolttoaine2012.pdf Puupelletit 2012 [verkkojulkaisu]. Metsätilastotiedote 8/2013. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 3 s. Saatavissa: Strandström, M Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2012 [verkkojulkaisu]. Metsätehon tuloskalvosarja 4/2013. Metsäteho Oy. 24 s. Saatavissa: Suomen kasvihuonekaasupäästöt [verkkojulkaisu]. Katsauksia 2013/1. SVT Ympäristö ja luonnonvarat Tilastokeskus. 57 s. + liite. Saatavissa: Virtanen, K Turvevarat, turvemaiden käyttö ja turpeen energiakäyttö Suomessa (energianäkökulma) [verkkojulkaisu]. Geologi 63 (2011): Saatavissa: Virtanen, K., Hänninen, P., Kallinen, R.-L., Vartiainen, S., Herranen, T. & Jokisaari, R Suomen turvevarat 2000 [verkkojulkaisu]. Summary: The peat reserves of Finland in Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti s. + liitteet. Saatavissa: arkisto.gsf.fi/tr/tr156/tr156.pdf Muut tietolähteet Other sources of information Energia. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat [viitattu: ]. Saatavissa: pxweb2.stat.fi/database/statfin/databasetree_fi.asp Bioenergia ry, Metinfo Tilastopalvelu, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Tilastokeskus, Energia-verkkopalvelu, Metsätilastollinen vuosikirja

8 9 Energy Metsäteollisuuden jäteliemet ja muut sivu- ja jätetuotteet Black liquor and other concentrated liquors and other forest industry by-products and waste products Öljytuotteet Oil products Puupolttoaineet Wood fuels Ydinenergia Nuclear energy Hiili Coal Maakaasu Natural gas Turve Peat Sähkön nettotuonti Net imports of electricity Vesi- ja tuulivoima Hydro and wind power Muu Other Kiinteät puupolttoaineet Solid wood fuels Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants 141 PJ 124 PJ 67 PJ Puun pienpoltto Small-scale combustion of wood Kuori Bark 6,5 Sahanpuru Sawdust 2, Petajoulea PJ 0,8 Muu Other 0,9 Teollisuuden puutähdehake Industrial chips Jätepuu Wood residues 1,3 Metsähake Forest chips 0,7 Metsähake Forest chips 7,6 Halot, pilkkeet ja klapit Chopped firewood 4,7 Lämpö- ja voimalaitokset, 17,8 milj. m 3 Heating and power plants, 17.8 mill. m 3 Pientalot, 6,7 milj. m 3 Small-scale housing, 6.7 mill. m 3 Vuosi 2012 on ennakkotieto (marraskuu 2013). Preliminary data for 2012 (November 2013). Öljytuotteet kattavat myös liikenteen käyttämät polttoaineet. Oil products also cover fuels consumed by transportation. Energian kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2012 oli PJ. Total energy consumption in Finland in 2012 was PJ. Pientalojen polttopuun käyttö ei vastaa täysin puun pienpolton energiasisältöä. Puun pienpoltto kattaa pientalojen lisäksi myös teollisuus- ja palvelurakennusten käyttämän puun. Lisäksi puun pienpolton energiasisältö päivitetään vuosittain lämmitystarpeeseen ja rakennuskannan muutoksiin perustuen. Pientalojen polttopuun määrät sen sijaan selvitetään erillistutkimuksin 5 10 vuoden välein, ja tutkimusten välivuosina ne pysyvät tilastoissa muuttumattomina. Fuelwood consumption in small-scale housing does not entirely match the energy content figure for the small-scale combustion of wood. This is because small-scale combustion of wood includes not only small-scale housing but also fuelwood consumed in industrial, commercial and public buildings. The energy content figure for the small-scale combustion of wood is also updated annually on the basis of heating needs and the changes in building stock. Fuelwood consumption in small-scale housing is surveyed every 5 10 years. Consumption in the intervening years is assumed to be the same as for the preceding survey year. Lähteet: SVT: Tilastokeskus; SVT: Metsäntutkimuslaitos Sources: OSF: Statistics Finland; OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 9.1 Energian kulutus Suomessa energialähteittäin 2012 Figure 9.1 Energy consumption in Finland by source of energy, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013

9 Energia Petajoulea PJ Energian kokonaiskulutus Total energy consumption Puupolttoaineet Wood fuels * * Vuosi 2012 on ennakkotieto (marraskuu 2013). Preliminary data for 2012 (November 2013). Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva 9.2 Energian kokonaiskulutus ja puupolttoaineiden kulutus Figure 9.2 Total energy consumption and consumption of wood fuels, Petajoulea - PJ Metsäteollisuuden jäteliemet ja muut sivu- ja jätetuotteet Black liquor and other concentrated liquors and other forest industry by-products and waste products Lämpö- ja voimalaitosten kiinteät puupolttoaineet Solid wood fuel consumption in heating and power plants Puun pienpoltto Small-scale combustion of wood * * Vuosi 2012 on ennakkotieto (marraskuu 2013). Preliminary data for 2012 (November 2013). Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva 9.3 Puupolttoaineiden kulutus Figure 9.3 Consumption of wood fuels, Metsätilastollinen vuosikirja

10 9 Energy Petajoulea PJ Energian kokonaiskulutus Total energy consumption Fossiiliset polttoaineet Fossil fuels Uusiutuva energia Renewable energy Muu Other * * Vuosi 2012 on ennakkotieto (marraskuu 2013). Preliminary data for 2012 (November 2013). Muu: ydinenergia, turve, sähkön nettotuonti, vety ja teollisuuden reaktiolämpö Other: nuclear energy, peat, net imports of electricity, hydrogen and industrial reaction heat Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva 9.4 Energian kokonaiskulutus energiamuodoittain, Figure 9.4 Total energy consumption by form of energy, Petajoulea PJ Energian kokonaiskulutus Total energy consumption Tuontienergia Imported energy Kotimainen energia Domestic energy * * Vuosi 2012 on ennakkotieto (marraskuu 2013). Preliminary data for 2012 (November 2013). Tuontienergia = öljytuotteet, hiili, maakaasu, ydinenergia ja sähkön nettotuonti Kotimainen energia = puupolttoaineet, turve, aurinkoenergia, tuuli- ja vesivoima, kierrätys- ja jätepolttoaineet, lämpöpumput, biokaasu, vety ja muu bioenergia Imported energy = oil products, coal, natural gas, nuclear energy and net imports of electricity Domestic energy = wood fuels, peat, solar energy, wind and hydro power, recovered and waste fuels, heat pumps, biogas, hydrogen and other bioenergy Kuva 9.5 Kotimaisen ja tuontienergian kulutus Figure 9.5 Consumption of domestic and imported energy, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013

11 Energia 9 10 milj. m3 mill. m 3 8 Pientalot Small-scale housing Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 9.6 Metsähakkeen käyttö Figure 9.6 Consumption of forest chips, milj. t CO 2 ekvivalenttia mill. t CO 2 equivalent Biomassa Biomass Maaperä ja kuollut orgaaninen aines Soil and dead organic matter Positiivinen luku tarkoittaa päästöä ja negatiivinen poistumaa (hiilidioksidinielu). Positive values indicate carbon dioxide emissions, negative values indicate removals. Lähteet: SVT: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos Sources: OSF: Statistics Finland; Finnish Forest Research Institute Kuva 9.7 Kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat Suomen metsissä Figure 9.7 Greenhouse gas emissions and removals from forest land carbon pools in Finland, Metsätilastollinen vuosikirja

12 9 Energy 9.0 Energian kokonaiskulutus Suomessa 2012 Total energy consumption in Finland, 2012 Energialähde Energy source Petajoulea PJ Osuus kokonaiskulutuksesta Proportion of total consumption % Energian kokonaiskulutus Total energy consumption Öljytuotteet Oil products Hiili Coal Maakaasu Natural gas Puupolttoaineet Wood fuels Kiinteät puupolttoaineet Solid wood fuels Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants Metsähake Forest chips 55 4 Kuori Bark 42 3 Sahanpuru Sawdust 15 1 Teollisuuden puutähdehake Industrial chips 6 0 Muu kiinteä puupolttoaine Other solid wood fuels 7 0 Puun pienpoltto Small-scale combustion of wood 67 5 Metsäteollisuuden jäteliemet Black liquor and other concentrated liquors Muut metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteet Other forest industry by-products and waste products 6 0 Vesivoima Hydro power 60 4 Tuulivoima Wind power 2 0 Turve Peat 66 5 Ydinenergia Nuclear energy Sähkön nettotuonti Net imports of electricity 63 5 Muu Other 39 3 Vuosi 2012 on ennakkotieto (marraskuu 2013). Preliminary data for 2012 (November 2013). Lämpö- ja voimalaitosten muu kiinteä puupolttoaine kattaa kierrätyspuun, puupelletit ja -briketit sekä muut erittelemättömät kiinteät puupolttoaineet. Puun pienpoltto sisältää asuin-, teollisuus- ja maatalous- ja palvelurakennuksissa käytetyt puupolttoaineet. Muita metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteita ovat mm. mänty- ja koivuöljy, metanoli, biolietteet ja paperi. Muu sisältää mm. kierrätys- ja jätepolttoaineet, lämpöpumput sekä teollisuuden reaktiolämmön. Other solid wood fuels consumed by heating and power plants include recycled wood, wood pellets and briquettes, and other unspecified solid wood fuels. Small-scale combustion of wood includes wood fuels consumed in residential, industrial, agricultural, commercial and public buildings. Other forest industry by-products and waste products include e.g. tall and birch oil, methanol, fibreous sludges and paper. Other includes, i.a recovered and waste fuels, heat pumps and industrial reaction heat. Lähteet: SVT: Tilastokeskus; SVT: Metsäntutkimuslaitos Sources: OSF: Statistics Finland; OSF: Finnish Forest Research Institute 284 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013

13 Energia Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Total energy consumption by energy source, Vuosi Öljy- Hiili Maa- Puupoltto- Vesi- Tuuli- Turve Ydin- Sähkön Muu Yhteensä Year tuotteet Coal kaasu aineet voima voima Peat energia nettotuonti Other Total Oil Natural Wood Hydro Wind Nuclear Net imports products gas fuels power power energy of electricity Petajoulea PJ * / 1 6* / 1 6* * Ennakkotieto (marraskuu 2013) Preliminary data (November 2013) Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja

14 9 Energy 9.2 Energian kokonaiskulutus energiamuodoittain Total energy consumption by form of energy, Vuosi Fossiiliset polttoaineet Uusiutuva energia Turve Ydinenergia Muu Yhteensä Year Fossil fuels Renewable energy Peat Nuclear energy Other Total Petajoulea PJ * Osuus kokonaiskulutuksesta, % Proportion of total consumption, % 2012* * Ennakkotieto (marraskuu 2013) Preliminary data (November 2013) Fossiiliset polttoaineet: öljy, hiili, maakaasu sekä kierrätys- ja jätepolttoaineiden fossiilinen osuus. Uusiutuva energia: puupolttoaineet, vesi- ja tuulivoima, lämpöpumput, aurinkoenergia ja muut biopolttoaineet. Muu: sähkön nettotuonti, vety ja teollisuuden reaktiolämpö. Fossil fuels: oil, coal, natural gas and the fossil part of recovered and waste fuels. Renewable energy: wood fuels, wind and hydro power, heat pumps, solar energy and other biofuels. Other: net imports of electricity, hydrogen and industrial reaction heat. Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland 286 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013

15 Energia Puupolttoaineiden kulutus Wood fuel consumption, Vuosi Puupolttoaineet Wood fuels Energian josta Year Kiinteät puupolttoaineet Solid wood fuels Metsä- Muut metsä- Kaikkiaan kokonais- puu- Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants Puun Yhteensä teollisuuden teollisuuden Grand kulutus polttoaineet Metsähake Kuori Sahan- Teollisuuden Muu Yhteensä pienpoltto Total jäteliemet sivu- ja total Total of which Forest Bark puru puutähde- Other Total Small-scale Black liquor jätetuotteet energy wood fuels chips Sawdust hake combustion and other Other consump- Industrial of wood concentrated forest industry tion chips liquors by-products and waste products Petajoulea PJ % * * Ennakkotieto (marraskuu 2013) Preliminary data (November 2013) Lämpö- ja voimalaitosten muu kiinteä puupolttoaine kattaa kierrätyspuun, puupelletit ja -briketit sekä muut erittelemättömät kiinteät puupolttoaineet. Puun pienpoltto sisältää asuin-, teollisuus- ja maatalous- ja palvelurakennuksissa käytetyt puupolttoaineet. Metsäteollisuuden jäteliemet ovat pääosin sulfaattiselluloosan tuotannossa syntynyttä mustalipeää. Muita metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteita ovat mm. mänty- ja koivuöljy, metanoli, biolietteet ja paperi. Tietoja puupolttoaineiden käytöstä Euroopan unionin maissa on esitetty taulukossa Other solid wood fuels consumed by heating and power plants include recycled wood, wood pellets and briquettes, and other unspecified solid wood fuels. Small-scale combustion of wood includes wood fuels consumed in residential, industrial, agricultural, commercial and public buildings. Black liquor and other concentrated liquors consist mainly of black liquor generated in the production of sulphate pulp. Other forest industry by-products and waste products include e.g. tall and birch oil, methanol, fibreous sludges and paper. Statistics on wood fuel consumption in energy generation in the European Union are presented in Table Lähteet: SVT: Tilastokeskus; SVT: Metsäntutkimuslaitos Sources: OSF: Statistics Finland; OSF: Finnish Forest Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja

16 9 Energy 9.4 Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö alueittain 2012 Solid wood fuel consumption by region, 2012 Vuosi ja alue Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants Pientalot Small-scale housing Kaikkiaan Year and region Metsähake Kuori Sahanpuru Teollisuuden Muu Yhteensä Raakapuu Roundwood Jätepuu Yhteensä Grand Forest chips Bark Sawdust puutähdehake Other Total Mänty Kuusi Lehtipuu Yhteensä Wood Total total Industrial chips Pine Spruce Hardwood Total residues m³ Koko maa Whole country 0 Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Muu kattaa kierrätyspuun, puupelletit ja -briketit sekä muut erittelemättömät kiinteät puupolttoaineet. Vuosina kierrätyspuuhun sisältyi myös purkupuu ja kyllästetty puu. Pientalojen polttopuun käyttö on viimeksi tilastoitu lämmityskausilta 1992/1993, 2000/2001 ja 2007/2008. Tutkimusten välivuosina käyttömäärät pysyvät tilastoissa muuttumattomina. Other includes recycled wood, wood pellets and briquettes, and other unspecified solid wood fuels. In , recycled wood also included demolition and impregnated wood. The most recent statistics on fuelwood consumption in small-scale housing are from surveys undertaken for the heating seasons 1992/1993, 2000/2001 and 2007/2008. Consumption in the intervening years is assumed to be the same as for the preceding survey year. Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: OSF: Finnish Forest Research Institute 288 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013

17 Energia Metsähakkeen käyttö Consumption of forest chips, Vuosi ja alue Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants Pientalot Kaikkiaan Year and region Pienpuu Hakkuu- Kannot Järeä Yhteensä Small-scale Grand total Small-sized tähteet Stumps runkopuu Total housing trees Logging Large-sized residues timber m³ Koko maa Whole country 0 Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Pienpuu kattaa karsitun rangan, karsimattoman pienpuun ja kuitupuun. Pientalojen käyttämä metsähake on valmistettu pääosin karsitusta hakerangasta. Yhteensä -sarake sisältää vuosina 2000 ja 2001 myös erittelemättömän metsähakkeen. Small-sized trees include pruned small-diameter stems, unpruned small-sized trees and pulpwood. Forest chips consumed by small-scale housing are mainly manufactured from pruned, small-diameter stems. The Total -column also includes unspecified forest chips in 2000 and Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: OSF: Finnish Forest Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja

18 9 Energy 9.6 Metsähakkeen haketustavat Chipping methods of forest chips, Raaka-aine ja Raw material and Metsähakkeen käyttö haketustapa chipping method lämpö- ja voimalaitoksissa Consumption of forest chips in heating and power plants 2012 Osuus metsähakkeesta, % Proportion of forest chips, % m³ Metsähake kaikkiaan Forest chips, total Käyttöpaikkahaketus Chipping at plant Terminaalihaketus Chipping at terminal Tienvarsihaketus Roadside chipping Palstahaketus Terrain chipping Pienpuu Small-sized trees Käyttöpaikkahaketus Chipping at plant Terminaalihaketus Chipping at terminal Tienvarsihaketus Roadside chipping Palstahaketus Terrain chipping Hakkuutähteet Logging residues Käyttöpaikkahaketus Chipping at plant Terminaalihaketus Chipping at terminal Tienvarsihaketus Roadside chipping Palstahaketus Terrain chipping Kannot Stumps Käyttöpaikkahaketus Chipping at plant Terminaalihaketus Chipping at terminal Tienvarsihaketus Roadside chipping Palstahaketus Terrain chipping Järeä runkopuu Large-sized timber Käyttöpaikkahaketus Chipping at plant Terminaalihaketus Chipping at terminal Tienvarsihaketus Roadside chipping Palstahaketus Terrain chipping Vuonna 2012 Metsäteho Oy:n metsähakkeen haketustapoja koskeva tilasto kattoi 69 % lämpö- ja voimalaitosten käyttämän metsähakkeen kokonaismäärästä. In 2012, the chipping method figures included 69% of the total quantity of forest chips consumed in the heating and power plants. Lähteet: Metsäteho Oy; SVT: Metsäntutkimuslaitos Sources: Metsäteho Oy; OSF: Finnish Forest Research Institute 290 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013

19 Energia Puupelletit Wood pellets, Vuosi Tuotanto Vienti Tuonti Year Suomessa josta kotimainen kulutus of which domestic consumption Exports Imports Domestic Koti- ja maataloudet Lämpö- ja voimalaitokset Yhteensä production Small-scale housing ja suurkiinteistöt Total and farms Heating and power plants and large buildings t m.t Kotimaisen kulutuksen jakautuminen koti- ja maatalouksien (kattilakoko < 25 kw) sekä lämpö- ja voimalaitosten ja suurkiinteistöjen (kattilakoko 25 kw) kulutukseen perustuu puupellettien valmistajien arvioon. The division of domestic consumption into small-scale housing and farms (boiler capacity < 25 kw) and heating and power plants and large buildings (boiler capacity 25 kw) uses estimates by wood pellet manufacturers. Lähteet: Metsäntutkimuslaitos; SVT: Tilastokeskus; SVT: Tulli Sources: Finnish Forest Research Institute; OSF: Statistics Finland; OSF: Finnish Customs Metsätilastollinen vuosikirja

20 9 Energy 9.8 Turvevarat ja turvetuotannon pinta-ala alueittain Peat resources and area in peat production, by region Alue Yli 20 hehtaarin geologiset suot Turvetuotantoon soveltuvat suot Turvetuotannon Region Geological mires over 20 hectares Exploitable mires pinta-ala 2012 Pinta-ala Turvevarat Pinta-ala Turvevarat Area in peat Area Peat reserves Area Peat reserves production, ha milj. m³ mill. m³ ha milj. m³ mill. m³ ha Koko maa ,6 Whole country 0 Ahvenanmaa Rannikko* ,5 2 Lounais-Suomi ,1 3 Häme-Uusimaa ,2 4 Kaakkois-Suomi ,3 5 Pirkanmaa ,0 6 Etelä-Savo ,7 7 Etelä- ja Keski-Pohjanmaa* ,3 8 Keski-Suomi ,5 9 Pohjois-Savo ,4 10 Pohjois-Karjala ,4 11 Kainuu ,5 12 Pohjois-Pohjanmaa ,4 13 Lappi ,3 * Turvetuotannon pinta-ala 2012 on ennakkotieto (marraskuu 2013). Preliminary data on area of peat production in 2012 (November 2013). Geologisella suolla turpeen paksuus on vähintään 30 senttimetriä. Turvetuotannon pinta-alaan sisältyy varsinaisen tuotantopinta-alan lisäksi myös turvetuotantoon kunnostettava ja tuotantokuntoinen suo. Soiden kokonaispinta-ala on esitetty taulukossa 1.2. A geological mire requires that the peat layer is thicker than 0.3 metres. The peat production area consists of the actual production area and mires to be prepared for or already in production condition. The total area of mires is presented in Table 1.2. Lähteet: Geologian tutkimuskeskus; Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sources: Geological Survey of Finland; North Ostrobothnia Centre for Economic Development, Transport and the Environment 292 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Puun energiakäyttö 2013 8.7.2014 Jukka Torvelainen Esa Ylitalo Paul Nouro Metsähaketta käytettiin 8,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2007

Puun energiakäyttö 2007 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puun energiakäyttö 2007 15/2008 7.5.2008 Esa Ylitalo Puun energiakäyttö väheni vuonna 2007 myös metsähakkeen käyttö notkahti Lämpö-

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2009

Puun energiakäyttö 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2010 Puun energiakäyttö 2009 28.4.2010 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö nousi yli 6 miljoonan kuutiometrin Metsähakkeen energiakäyttö

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2008

Puun energiakäyttö 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2009 Puun energiakäyttö 2008 5.5.2009 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö ennätyslukemiin 2008 Metsähakkeen energiakäyttö kasvoi

Lisätiedot

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen

Lisätiedot

9 Energia. Energian kokonaiskulutus. Puuperäiset polttoaineet

9 Energia. Energian kokonaiskulutus. Puuperäiset polttoaineet 9 Energia Vuonna 2008 energian kokonaiskulutus oli Suomessa 1 407 petajoulea, 5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kulutusta pienensivät teollisuustuotannon supistuminen ja lämmin sää. Eniten edellisvuodesta

Lisätiedot

9 energia. Energian kokonaiskulutus. Puuperäiset polttoaineet

9 energia. Energian kokonaiskulutus. Puuperäiset polttoaineet 9 energia Vuonna 2007 energian kokonaiskulutus oli Suomessa 1476 petajoulea eli hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kulutusta pienensivät edellisvuotista lämpimämpi sää ja lauhdesähkön tuotannon korvautuminen

Lisätiedot

9 Energia. Energian kokonaiskulutus

9 Energia. Energian kokonaiskulutus 9 Energia Vuonna 2009 energian kokonaiskulutus oli Suomessa 1 336 petajoulea, 6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kulutusta pienensi maailmantalouden taantuman aiheuttama teollisuustuotannon supistuminen.

Lisätiedot

Tuontipuu energiantuotannossa

Tuontipuu energiantuotannossa Tuontipuu energiantuotannossa Yliaktuaari Esa Ylitalo Luonnonvarakeskus,Tilastopalvelut Koneyrittäjien Energiapäivät 2017 Hotelli Arthur Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000 2015 milj. m³

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus

Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 19/2014 Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus 16.5.2014 Jukka Torvelainen Martti Aarne Metsäteollisuuden raakapuun käyttö nousi 64,5

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2013

Energian hankinta ja kulutus 2013 Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2013 Energian kokonaiskulutus edellisvuoden tasolla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

8 Puun käyttö. metsäteollisuustuotteiden heikentynyt kysyntä.

8 Puun käyttö. metsäteollisuustuotteiden heikentynyt kysyntä. 8 Puun käyttö Suomessa käytettiin vuonna 2008 raakapuuta 72,8 miljoonaa kuutiometriä. Käyttö väheni edellisvuoden huippulukemista 11 prosenttia. Pääosa raakapuusta, 66,3 miljoonaa kuutiometriä, kului metsäteollisuudessa.

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

8 Puun käyttö. Raakapuu

8 Puun käyttö. Raakapuu 8 Puun käyttö Suomessa käytettiin raakapuuta 73,9 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2013, mikä oli 3 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin vuosina 2010 2012. Tästä meni metsäteollisuuden raaka-aineeksi 64,5

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 2. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-kesäkuussa Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista vuosineljännestä

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2012

Energian hankinta ja kulutus 2012 Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012 Puupolttoaineet nousivat suurimmaksi energialähteeksi vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2011

Energian hankinta ja kulutus 2011 Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011 Energian kokonaiskulutus väheni 5 prosenttia vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,39 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2014

Energian hankinta ja kulutus 2014 Energia 2015 Energian hankinta ja kulutus 2014 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2014 Korjattu 26.1.2016. Liitekuvio 1. Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,35 miljoonaa

Lisätiedot

8 Puun käyttö. Metsätilastollinen vuosikirja

8 Puun käyttö. Metsätilastollinen vuosikirja 8 Puun käyttö Vuonna 2009 Suomessa käytettiin raakapuuta 59,5 miljoonaa kuutiometriä, lähes viidennes vähemmän kuin vuotta aiemmin. Raakapuun kokonaiskäyttö supistui jo kolmatta vuotta peräkkäin johtuen

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 PEFC/2-44-2 Puuenergian käyttö Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Liitto ollut

Lisätiedot

Energiankulutus. Energian kokonaiskulutus laski 4 prosenttia vuonna 2008. Uusiutuvan energian osuus nousi lähes 28 prosenttiin

Energiankulutus. Energian kokonaiskulutus laski 4 prosenttia vuonna 2008. Uusiutuvan energian osuus nousi lähes 28 prosenttiin Energia 2009 Energiankulutus 2008 Energian kokonaiskulutus laski 4 prosenttia vuonna 2008 Energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2008 1,42 miljoonaa terajoulea (TJ), mikä oli 4,2 prosenttia vähemmän

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa

Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa Metsät ja maankäyttö kansainvälisissä ilmastosopimuksissa Tiedotustilaisuus 22.6.2010 Suomen metsien bioenergiapotentiaali ja hiilensidonta - valtakunnan metsien inventoinnin tuoreet tulokset Tarja Tuomainen

Lisätiedot

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013 Low-Carbon Finland 25 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.213 Low-Carbon Platform -skenaariot Tarkastellaan seuraavia kuutta skenaariota: : Nykyinen politiikka, ei

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Energiankulutus 2010 Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,46 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2010, mikä

Lisätiedot

8 PUUN KÄYTTÖ. Metsäteollisuus

8 PUUN KÄYTTÖ. Metsäteollisuus 8 PUUN KÄYTTÖ Raakapuuta käytettiin vuonna 25 yhteensä 75 miljoonaa kuutiometriä. Tästä yli 9 prosenttia eli 68 miljoonaa kuutiometriä kului metsäteollisuudessa. Metsäteollisuuden käyttämän raakapuun määrä

Lisätiedot

8 Puun käyttö. Metsätilastollinen vuosikirja

8 Puun käyttö. Metsätilastollinen vuosikirja 8 Puun käyttö Suomessa käytettiin vuonna 2011 raakapuuta 70,6 miljoonaa kuutiometriä eli lähes yhtä paljon kuin vuotta aiemmin. Pääosa raakapuusta 61,6 miljoonaa kuutiometriä kului metsäteollisuudessa.

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2015 Energian hankinta ja kulutus 2014, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia viime vuonna Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 340 petajoulea

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2013, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia viime vuonna Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 341 PJ

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2015

Energian hankinta ja kulutus 2015 Energia 2016 Energian hankinta ja kulutus 2015 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,30 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2015, mikä

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

Suomen Keskusta Sahojen sivutuotteiden tasavertainen kohtelu Kai Merivuori, Sahateollisuus ry

Suomen Keskusta Sahojen sivutuotteiden tasavertainen kohtelu Kai Merivuori, Sahateollisuus ry Suomen Keskusta 08.03.2017 Sahojen sivutuotteiden tasavertainen kohtelu Kai Merivuori, Sahateollisuus ry 9.3.2017 2 Uusiutuvan energian tukipolitiikka syrjii kuorta ja purua Valtioneuvoston selonteko kansallisesta

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Bioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen

Bioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen Bioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen 28.10.2014 Luhanka Markku Paananen JAMK Biotalousinstituutti BIOENERGIA Teollisuuden puutähteet Metsäenergia Lyhytkiertometsätalous

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 27/2014 18.6.2014 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos lähes 100 euroa hehtaarilta

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2014 Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu 5.6.2015 Metsätehon tuloskalvosarja

Lisätiedot

8 PUUN KÄYTTÖ. Metsäteollisuus

8 PUUN KÄYTTÖ. Metsäteollisuus 8 PUUN KÄYTTÖ Vuonna 24 raakapuuta käytettiin lähes 81 miljoonaa kuutiometriä eli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Valtaosa raakapuusta, 75 miljoonaa kuutiometriä, käytettiin metsäteollisuudessa. Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 215 Energian hankinta ja kulutus 215, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan energian kokonaiskulutus oli 944 petajoulea

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia vuonna 2012 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 367 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2013, 1. neljännes Kotimaista energiaa korvattiin tuontienergialla Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 392 petajoulea (PJ)

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus YM, MMM & TEM 2015 2 HS 29.10.2014 Bryssel. EU-maat ovat päässeet sopuun ilmasto- ja energiapolitiikan suurista

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

8 PUUN KÄYTTÖ. Metsäteollisuus

8 PUUN KÄYTTÖ. Metsäteollisuus 8 PUUN KÄYTTÖ Suomessa käytettiin vuonna 26 raakapuuta yhteensä 82 miljoonaa kuutiometriä eli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tästä yli 9 prosenttia, 76 miljoonaa kuutiometriä, kului metsäteollisuudessa.

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2017 Energian hankinta ja kulutus 2017, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 4 prosenttia tammi-maaliskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan energian kokonaiskulutus oli 373 petajoulea

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2015 Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu 10.6.2016 Metsätehon tuloskalvosarja

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2015 Energian hankinta ja kulutus 2015, 2. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan energian kokonaiskulutus oli 660 petajoulea

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2017 Energian hankinta ja kulutus 2016, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus nousi 2 prosenttia vuonna 2016 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1 335 petajoulea

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Suomen metsäenergiapotentiaalit Suomen metsäenergiapotentiaalit Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon iltapäiväseminaari: Logistiikan näkymät ja bioenergian mahdollisuudet 17.3.2009, Tapahtumatalo Bankin auditorio, Helsinki Puupolttoaineet

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluvun muutos viimeisen

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot