Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa

Transkriptio

1 A JI Puun energiakäyttö 2006 JE = I J JA Toimittaja: Esa Ylitalo A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineiden käyttö kasvoi metsähaketta kului 3,4 miljoonaa kuutiometriä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa Lämpö- ja voimalaitokset käyttivät vuonna 2006 energiantuotantoon kiinteitä puupolttoaineita 14,8 miljoonaa kiintokuutiometriä (milj. m³) eli 8 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna (taulukko 1). Puupolttoaineiden energiasisältö oli 28 terawattituntia (TWh), noin 7 prosenttia kaikkien energialähteiden kokonaiskulutuksesta. Merkittävin kiinteä puupolttoaine oli kuori, jota vuonna 2006 käytettiin 8,4 milj. m³ eli lähes 60 prosenttia kaikista puupolttoaineista (kuva 1). Erilaisten puupurujen, -lastujen ja -pölyjen käyttö oli 1,7 milj. m³ ja lähinnä saha- ja levyteollisuuden jätepuusta koostuvan puutähdehakkeen 1,0 milj. m³. Kierrätyspuuta poltettiin 0,7 milj. m³ ja puupellettejä ja -brikettejä noin tonnia. Puupolttoaineita käytettiin eniten niiden metsäkeskusten alueilla, joissa on runsaasti metsäteollisuutta (taulukko 2). Merkittävin käyttäjä oli Kaakkois-Suomi, jossa poltettiin liki kolmannes kuoresta ja viidennes kaikista kiinteistä puupolttoaineista. Suhteellisesti eniten puupolttoaineiden käyttö lisääntyi Etelä-Savossa ja Pirkanmaalla ja väheni Etelärannikolla. Metsähaketta käytettiin vuonna 2006 lämpö- ja voimalaitoksissa 3,1 milj. m³ eli 17 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Määrään sisältyvät myös lämpöyrittäjien huoltamien laitosten ja suurkiinteistöjen (vuonna 2006 noin 330 kpl) käyttämä hake. Merkittävintä metsähakkeen käyttö oli Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella. Käyttö lisääntyi suhteellisesti eniten Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa ja väheni Pohjanmaalla. Metsähakkeen energialaitoskäyttö on 2000-luvun aikana liki nelinkertaistunut (kuva 2). Vuosituhannen alkupuolen noin 30 prosentin vuosikasvu on kuitenkin parina viime vuotena puolittunut. Kansallisessa metsäohjelmassa on tavoitteeksi asetettu 5 milj. m³ vuotuinen käyttö vuoteen 2010 mennessä. Hakkuutähteet ovat edelleen metsähakkeen merkittävin raaka-aine (taulukko 4). Liki 60 prosenttia lämpö- ja voimalaitosten käyttämästä metsähakkeesta valmistetaan avohakkuualueilta kerättävistä oksista ja latvuksista. Eri raaka-aineista edellisvuoteen verrattuna kasvoivat voimakkaimmin lähinnä ensiharvennuksilta peräisin olevan karsimattoman pienpuun sekä kantojen ja juurakoiden käyttö. Metsähakkeesta tai sen raaka-aineesta oli ulkomaista alkuperää 3 prosenttia.

2 2 Metsähakkeen kokonaiskäyttö Metsähaketta käytetään lämpö- ja voimalaitosten lisäksi pientalokiinteistöjen (omakotitalot, maatilat ja vapaa-ajan asunnot) lämmityksessä, joissa sitä kuluu vuosittain noin 0,4 milj. m³. Käyttötiedot perustuvat Metlan lämmityskauteen 2000/2001 kohdistuneeseen tutkimukseen. Yhdessä energialaitosten käyttämän metsähakkeen kanssa metsähakkeen kokonaiskäyttö ylsi vuonna 2006 kaikkiaan 3,4 milj. m³:iin (taulukko 3, kuva 2). Pientalokiinteistöt käyttävät polttopuuta vuosittain 6,1 milj. m³. Puupolttoaineiden hinnat Metsähake maksoi vuonna 2006 ilman arvonlisäveroa käyttöpaikalle tuotuna 9,40 euroa irtokuutiometri ( /i-m³) (taulukko 5). Teollisuuden puutähdehakkeesta maksettiin 7,50 /i-m³ ja puruista 6,10 /i-m³. Hinnaltaan edullisinta oli kuori, 5,50 /i-m³. Muille puupolttoainelajeille ei hintoja laskettu riittämättömän havaintomäärän vuoksi. Edellisvuoteen verrattuna eri puupolttoainelajeista kohosivat eniten purujen ja teollisuuden puutähdehakkeen hinnat. Puupolttoaineiden hinta-aineisto oli laadultaan vaihtelevaa ja edusti vain osaa käytettyjen puupolttoaineiden määrästä, mistä johtuen esitettyjä yksikköhintoja voidaan pitää vain suuntaa antavina. Eniten hintatietoja saatiin puruista (hinta-aineiston kattavuus 59 prosenttia kokonaiskäytöstä), vähiten kuoresta (32 %). Puuenergia 2006 Tilastokeskuksen Energiaennakon mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2006 oli 411 TWh (1 480 petajoulea) eli 8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2005 (taulukko 6). Kasvu johtui lauhdesähkön tuotannon lisääntymisestä, mitä siivitti sähkön korkea hinta tukkumarkkinoilla. Myös teollisuuden energiatarve lisääntyi, mikä mm. metsäteollisuudessa tapahtuneen työselkkauksen vuoksi oli edellisvuonna normaalia alemmalla tasolla. Eri polttoainelajeista kasvoivat voimakkaimmin kivihiilen ja turpeen käyttö. Puuperäisten polttoaineiden käyttö kasvoi vuonna 2006 kaikkiaan 9 prosenttia. Erityisesti lisääntyi metsäteollisuuden jäteliemien käyttö. Tilastokeskuksen Energiaennakon tietojen perusteella Metla arvioi, että vuonna 2006 nestemäisiä puupolttoaineita käytettiin noin 42 TWh ja kiinteitä noin 41 TWh. Kiinteistä puupolttoaineista kului energialaitoksissa 28 TWh ja pientalokiinteistöissä 13 TWh. Puupolttoaineet ovat toiseksi merkittävin energialähde öljytuotteiden jälkeen kattaen viidenneksen energian kokonaiskulutuksesta. Puupelletit Vuonna 2006 Suomessa tuotettiin puupellettejä tonnia, noin kolmannes enemmän kuin edellisvuonna (taulukko 7). Vaikka puupellettien kotimainen kulutus lisääntyi edellisvuodesta liki 60 prosenttia, valtaosa pellettituotannosta (75 %) viedään edelleen ulkomaille.

3 3 Teollisuuden puutähdehake 1,0 milj. m³ Muut 0,7 milj. m³ milj. m³ 4,0 Lämpö-ja voimalaitokset Pientalokiinteistöt 3,5 3,0 Sahanpuru ja muut purut 1,7, milj. m³ Metsähake 3,1 milj. m³ Kuori 8,4 milj. m³ 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Muut: kierrätyspuu, puupelletit ja -briketit sekä muu kiinteä puupolttoaine 0, Vuosi Kuva 1. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2006 Kuva 2. Metsähakkeen kokonaiskäyttö Taulukoissa käytetyt symbolit: ei mitään ilmoitettavaa. loogisesti mahdoton esitettäväksi.. tietoa ei ole saatu 1. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2006 Puupolttoainelaji Irto- Kiintotilavuus Energiasisältö Käyttäjiä, tilavuus, Osuus, Muutos Osuus, Muutos milj. i-m³ milj. m³ % 2006/2005, % TWh % 2006/2005, % kpl Yhteensä. 14,78 100,0 8 27,92 100,0 8. Metsähake 7,65 3,06 20,7 17 6,06 21, Teollisuuden sivutuotepuu 31,99 11,03 74,7 6 20,52 73,5 6. Teollisuuden puutähdehake 2,37 0,95 6,4-6 1,92 6, Sahanpuru ja muut purut 5,65 1,69 11,5-2 3,50 12, Kuori 23,96 8,39 56, ,09 54, Muu kiinteä puupolttoaine 0,01 0,00 0,0-72 0,01 0, Puupelletit ja -briketit ¹ 0,03 0,2-33 0,14 0, Kierrätyspuu 1,64 0,66 4,4 1 1,19 4, ¹ Ilmoitettu tonneina. Muunnoksessa kiintotilavuudeksi käytetty tilavuuspainoa 1,15 tn/m³. Tilavuuden ja energiasisällön erisuuruiset muutokset johtuvat puupolttoainelajien keskimääräisen energiatiheyden (MWh/i-m³) vaihtelusta eri vuosina.

4 2. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa metsäkeskuksittain Käyttö, 1000 m³ Energiasisältö, GWh Metsäkeskus Metsä- Teollisuuden Sahanpuru Kuori Muut Yhteensä Muutos Metsä- Teollisuuden Sahanpuru Kuori Muut Yhteensä Muutos hake puutähdehake ja muut purut 2006/2005, % hake puutähdehake ja muut purut 2006/2005, % Koko maa Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Muut: kierrätyspuu, puupelletit ja -briketit sekä muu kiinteä puupolttoaine.

5 5 3. Metsähakkeen kokonaiskäyttö 2006 Käyttö Energiasisältö Käyttäjiä, Käyttötarkoitus m³ Osuus, % GWh kpl Kokonaiskäyttö Lämpö- ja voimalaitokset Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Lämmöntuotanto Pientalokiinteistöt Käyttö Muutos 2006/2005, % Pientalokiinteistöjen metsähakkeen käyttö perustuu lämmityskauteen 2000/2001 kohdistuneeseen tutkimukseen. 4. Metsähakkeen raaka-ainelähteet 2006 ja 2005 Käyttö, m³ Osuus, % Muutos Raaka-aine /2005, % Yhteensä Karsittu ranka Karsimaton pienpuu Hakkuutähteet Järeä runkopuu Kannot ja juurakot Ei sisällä pientalokiinteistöjen käyttämää metsähaketta. 5. Puupolttoaineiden hinnat 2006 ja 2005 /i-m³ /MWh Ostojen osuus Hinta-aineiston Muutos Muutos kokonais- osuus kokonais- Puupolttoainelaji /2005, % /2005, % käytöstä, % käytöstä, % Keskimäärin 6,80 6, ,20 9, Metsähake 9,40 8, ,95 11, Teollisuuden puutähdehake 7,50 6, ,70 8, Sahanpuru ja muut purut 6,10 5, ,70 8, Kuori 5,50 5,15 7 9,20 8, Hinta käyttöpaikalla ilman arvonlisäveroa. Tilavuus- ja energiasisältöhintojen erisuuruiset muutokset johtuvat puupolttoainelajien keskimääräisen energiatiheyden (MWh/i-m³) vaihtelusta eri vuosina.

6 6 6. Puun energiakäyttö Puuperäiset polttoaineet Muut Energian Josta puu- Metsä- Kiinteät puupolttoaineet Yhteensä energia- kokonais- peräiset teollisuuden Lämpö- ja Pientalo- lähteet kulutus polttoaineet, % Vuosi jäteliemet voimalaitokset kiinteistöt Yhteensä TWh * * Vuosi 2006 on ennakkotieto. Lähteet: Energiaennakko 2006, Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos 7. Puupelletit t Vuosi Tuotanto Tuonti Vienti Kotimainen kulutus Varasto- Pienkulutus Keskisuuri Yhteensä muutos ja suurkulutus Kattilakoko <25 kw >25 kw Taulukko sisältää pellettien kulutuksen sekä teollisuudessa että pientalokiinteistöissä. Kotimaisen kulutuksen jakautuminen pienkulutukseen sekä keskisuureen ja suurkulutukseen perustuu osin arvioon.

7 7 Puun energiakäyttö Tilaston tarkoitus Puun energiakäyttö -tilaston tarkoituksena on selvittää, paljonko lämpö- ja voimalaitokset (energialaitokset) käyttävät Suomessa vuosittain ja metsäkeskuksittain kiinteitä puupolttoaineita energiantuotantoon. Käyttötietojen lisäksi selvitetään metsähakkeen raakaainelähteet, ulkomaisen metsähakkeen osuus ja kiinteiden puupolttoaineiden hinnat. Metsähakkeen osalta esitetään myös metsähakkeen kokonaiskäyttö, joka energialaitosten lisäksi kattaa pientalokiinteistöjen käyttämän metsähakkeen (Sevola ym. 2003). Vuodesta 2007 alkaen tilastossa esitetään myös tiedot puupellettien tuotannosta, käytöstä ja ulkomaankaupasta. Tilasto on laadittu vuodesta 2000 alkaen ja se on aiemmin julkaistu nimellä Puupolttoaineiden käyttö energiantuotannossa. Tilaston laajempi laatuseloste on saatavilla Metinfo Tilastopalvelussa osoitteessa tilasto/, polku: Puun käyttö - Laatuseloste - Puun energiakäyttö. Tilaston laadinta Tilaston perusjoukon muodostavat merkittävimmät puuta energiantuotantoonsa käyttävät energialaitokset. Perusjoukko on koostettu eri organisaatioiden ylläpitämistä laitosrekistereistä ja sitä päivitetään jatkuvasti eri lähteistä kerätyllä tiedolla. Vuonna 2006 perusjoukkoon kuului noin 990 laitosta. Perusjoukko voidaan jaotella seuraavasti: 1) varsinaiset lämpö- ja voimalaitokset 2) teollisuusyritykset 3) lämpöyrittäjäkohteet Metsäkeskukset Ahvenanmaa 1 Rannikko 1a Etelärannikko 1b Pohjanmaa 2 Lounais-Suomi 3 Häme-Uusimaa 4 Kaakkois-Suomi 5 Pirkanmaa 6 Etelä-Savo 7 Etelä-Pohjanmaa 8 Keski-Suomi 9 Pohjois-Savo 10 Pohjois-Karjala 11 Kainuu 12 Pohjois-Pohjanmaa 13 Lappi 0 Etelä- Suomi Pohjois- Suomi b a Kiinteiden puupolttoaineiden käyttötiedot kerätään postikyselyllä tai vaihtoehtoisesti Internetin kautta web-lomakkeella suoraan energian tuottajilta. Kyselyä täydennetään tarvittaessa puhelinhaastatteluin. Käyttötiedot kerätään vuosittain valtaosalta tietojen toimittajista. Osalta kaikkein pienimmistä laitoksista tiedot kysytään muutaman vuoden välein, minä ajanjaksona niiden tiedot pysyvät tilastossa muuttumattomina. Tilastoon vastaaminen on vapaaehtoista. Lämpöyrittäjien käyttämien puupolttoaineiden tiedot perustuvat osin TTS:n aineistoihin (ent. Työtehoseura ry). Vuonna 2006 Suomessa toimi noin 330 lämpöyrittäjää. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttötiedot kerätään ja ilmoitetaan tilavuustietoina sekä käytetyn puupolttoaineen energiasisältönä. Käytetyt tilavuusyksiköt ovat irtokuutio- (i-m³) ja kiintokuutiometri (m³). Puupellettien ja -brikettien määrät ilmoitetaan lisäksi tonneina. Puupolttoaineen energiasisältö kerätään megawattitunteina (MWh) ja esitetään sen kerrannaisina (GWh, TWh). Niissä tapauksissa, missä vain toinen em. suureista (tilavuus tai energiasisältö) on ilmoitettu, käytetään toisen arvioimiseen yleisesti sovellettuja energiatiheyslukuja (Alakangas 2000). Mikäli tiedot on ilmoitettu joissain muissa yksiköissä, käytetään eri tilavuus/energiasisältömittojen välisiin muunnoksiin käytössä olevia muunnoskertoimia (esim. Sevola ym. 2003). Yleisimmät käytetyt muuntokertoimet on esitetty laatuselosteen lopussa. Käyttötiedot kerätään kunnittain energialaitoksen sijaintipaikan mukaan. Metsähakkeen raaka-ainejakauma tiedustellaan prosenttiosuuksina metsähakkeen kokonaiskäytöstä ja ilmoitetaan koko maan tasolla. Puupolttoaineiden hinnat kerätään tilavuuden ( /i-m³) ja/tai energiasisällön ( /MWh) mukaan käyttöpaikalla maksettuna hintana ilman arvonlisäveroa. Keskihinnat lasketaan näistä luvuista ostomäärillä/ energiasisällöllä painottaen. Hinta-aineisto ei kata metsäteollisuuden itse tuottamaa ja omaan käyttöön mennyttä puuta, jolle ei ole määritelty markkinahintaa. Tiedot puupellettien tuotannosta, käytöstä ja ulkomaankaupasta Metla kerää suoraan pellettituottajilta. Vuonna 2006 pellettitilaston perusjoukkoon kuului 23 toimijaa

8 8 Käsitteet ja määritelmät Kiinteillä puupolttoaineilla tarkoitetaan tässä tilastossa metsähaketta, teollisuuden sivutuotepuuta, puupellettejä ja -brikettejä sekä kierrätyspuuta, jotka kaikki voivat olla sekä kotimaista että tuontipuuta. Metsähake on polttohaketta tai puumurskaa, jonka valmistukseen voidaan käyttää kaikkea metsästä saatavaa puuta, kuten runkopuuta, latvuksia, oksia, neulasia, lehtiä, kantoja ja juurakoita. Metsähake jaetaan tilastossa raaka-aineensa perusteella seuraavasti: Karsittu ranka: rankahake; karsitusta pieniläpimittaisesta runkopuusta tehty hake. Karsimaton pienpuu: kokopuuhake; puun koko maanpäällisestä osasta (runkopuu, oksat, neulaset) tehty hake. Kokopuuhake valmistetaan yleensä taimikonhoidossa tai nuoren metsän harvennuksessa syntyneestä pieniläpimittaisesta runkopuusta. Hakkuutähteet: uudistushakkuun yhteydessä syntyvä ja metsään jäävä puuaines kuten oksat ja latvukset lehtineen ja neulasineen. Oksa- ja latvusmassasta valmistetut risutukit ja hakkuutähdepaalit kuuluvat tähän ryhmään. Myös hakkuualueelle jääneet yksittäiset hylkypölkyt ovat hakkuutähdettä. Järeä runkopuu: hake, joka valmistetaan puunkorjuun yhteydessä kaadetusta ja kerätystä järeästä runkopuusta ja joka ei kelpaa ainespuuksi (tukkitai kuitupuuksi). Tällaista puuta on mm. järeä tyvilahoinen runkopuu eli lumppi. Kannot ja juurakot: kannoista ja juurakoista valmistettu hake tai murske. Tähän kuuluvat myös turpeennoston yhteydessä maasta kaivetut liekopuut. Teollisuuden sivutuotepuu: Teollisuuden puutähdehake: hake ja puumurske, jota valmistetaan sahateollisuuden tai muun puutuoteteollisuuden, kuten vaneri- ja muun puulevyteollisuuden sekä puusepänteollisuuden sivutuotteista. Puru: sahauksessa, puutavaran höyläyksessä tai muussa puunjalostuksessa syntynyt sahanpuru, kutterinlastu ja muu lastu ja puru sekä hiontapöly. Kuori: puunjalostuksessa syntyvä kuorintatähde. Muu kiinteä puupolttoaine: muu edellä mainitsematon tai erittelemätön kiinteä puupolttoaine. Puupelletit ja -briketit: sahanpurusta, kutterinlastusta tai hiontapölystä eri muotoon puristamalla valmistetut puupolttoainejalosteet. Kierrätyspuu: rakentamisen tai rakennusten purkamisen yhteydessä kertynyt hylky- ja jätepuu sekä esim. hylätyt puiset pakkausjätteet, kuljetusalustat, sähköpylväät ja ratapölkyt. Kierrätyspuuhun kuuluu tässä tilastossa myös se puujäte, joka Tilastokeskuksen lopullisissa energiatilastoissa luokitellaan kierrätyspolttoaineeksi, jota on erilaisia kyllästysaineita ja raskasmetalleja sisältävä rakennusja purkutoiminnan puujäte. Luotettavuus Aineisto kattaa kaikki merkittävät puuta energiantuotantoonsa käyttävät energialaitokset, joiden rekisteriä päivitetään jatkuvasti eri lähteistä kerätyllä tiedolla. Tilastosta puuttuu pieniä pääosin teollisuusyritysten yhteydessä toimivia laitoksia, millä ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta tilastoon. Käyttötiedot kerätään vuosittain valtaosalta tietojen toimittajista. Osalta kaikkein pienimmistä laitoksista tiedot kysytään muutaman vuoden välein, minä ajanjaksona niiden tiedot pysyvät tilastossa muuttumattomina. Tämä joukko koostuu pääosin pienistä muu puutuote - ja huonekaluteollisuusyrityksistä (TOL-2002: ja 361), joiden oma puupolttoaineiden käytön seuranta ei ole aina järjestelmällistä vaan saattaa perustua yrityksen puunkäytön tai tuotannon perusteella arvioituihin määriin. Vuonna 2006 näiden yritysten käyttämän puupolttoaineen osuus oli 0,3 prosenttia kiinteiden puupolttoaineiden kokonaiskäytöstä. Yleensä muutama laitos vuosittain jättää käyttötietonsa ilmoittamatta. Näiden puupolttoaineiden käytön estimaattina tilastossa käytetään laitoksen edellisvuoden tietoja. Normaalitapauksessa energialaitosten perättäisten vuosien puupolttoaineiden käytössä ei ole merkittäviä muutoksia. Vuonna 2006 tietoja ei saatu kahdelta keskisuurelta energialaitokselta. Energialaitokset käyttävät joissain tapauksissa teollisuuden puutähdehaketta, purua ja kuorta erilaisina ostettuina puupolttoaineseoksina. Näiden jakaminen varsinaisiin puupolttoainelajeihin saattaa joissain tapauksissa tuottaa laitokselle vaikeuksia. Puupolttoaineiden keskihintojen määrittämiseen käytetyt tiedot eivät kata koko aineistoa. Osa puupolttoaineesta syntyy yrityksen oman teollisuusprosessin tuotteena, jolle ei ole määritelty hintaa. Myöskään kaikelle yrityksen ulkopuolelta ostetulle puupolttoaineelle ei saada hintoja, koska tietyissä tapauksissa ostajan ja myyjän tekemän sopimuksen mukaan ne ovat salassa pidettävää tietoa. Hinta-aineisto kattaa myös nimellisteholtaan erikokoisia laitoksia, joiden käyttämät puupolttoainelajit eroavat raaka-ainepohjaltaan ja laadultaan, millä on vaikutusta puupolttoaineen hintaan. Edellisestä johtuen puupolttoaineiden hinta-aineisto on epätäydellistä ja vaihtelevaa, minkä vuoksi tilastossa esitettyjä puupolttoaineiden keskihintoja on pidettävä vain suuntaa antavina. Vuodesta 2007 alkaen Metla ei enää laadi hintatilastoja.

9 9 Vertailtavuus Kiinteiden puupolttoaineiden käyttötietoja keräävät muun ohessa myös Energiamarkkinavirasto, Energiateollisuus ry, Kuntaliitto, Metsäteollisuus ry, Tilastokeskus ja Ympäristöministeriö. Metlan Puun energiakäyttö -tilasto on näistä ainoa pääosin totaaliaineistoon perustuva. Muita tilastoja koskee yleensä jokin rajoite, joka voi olla esim. energialaitoksen omistus- tai hallintasuhteet tai laitoksen nimellisteho. Lisäksi muiden organisaatioiden keräämiä tietoja ei yleensä julkaista erikseen. Eri tilastoissa käytetyt puupolttoainemäärittelyt saattavat myös poiketa toisistaan sekä terminologialtaan että sisällöltään. Yleisimmät muuntokertoimet Puupolttoainelaji Energiatiheys, Tiiviys, MWh/i-m³ m³/i-m³ Metsähake 0,8 0,4 Teollisuuden puutähdehake 0,8 0,4 Sahanpuru 0,6 0,3 Kutterinlastu 0,5 0,3 Kuori, havupuu 0,6 0,35 Kuori, lehtipuu 0,75 0,35 Kierrätyspuu 0,7 0,4 Puupelletit ja -briketit 4,8 MWh/tn 0,575 tn/i-m³ 1,15 tn/m³ Muu kiinteä puupolttoaine 0,7 0,4 Energiayksiköiden väliset muuntokertoimet toe MWh GJ toe 1 11,63 41,868 MWh 0, ,6 GJ 0,0239 0, esim.: 1 toe = 11,63 MWh Lisätietoja Alakangas, E Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia. VTT Tiedotteita s. Energiaennakko SVT Energia Tilastokeskus. 34 s. Energiatilasto. Vuosikirja SVT Energia Tilastokeskus. 151 s. Kansallinen metsäohjelma 2010, Metinfo Tilastopalvelu. Metsäntutkimuslaitos, Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus. Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi. Maa- ja metsätalousministeriö 11/ s. Sevola, Y., Peltola, A. ja Moilanen, J Polttopuun käyttö pientaloissa 2000/2001. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Toimialaluokitus TOL Käsikirjoja 4. Tilastokeskus. 241 s. TTS Tutkimus, Etuliitteet k kilo 10³ M mega G giga T tera

10 SVT Suomen Virallinen Tilasto Finlands Officiella Statistik Official Statistics of Finland Maa-, metsä- ja kalatalous Yhteystiedot: Metsäntutkimuslaitos Metsätilastollinen tietopalvelu Unioninkatu 40 A Helsinki Puh Faksi ISSN Maa-, metsä- ja kalatalous ISSN Metsätilastotiedote