Ñ»» ²µ * *² ± ³ ² µ ª ² ª ± ²² µ» <³» <

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ñ»» ²µ * *² ± ³ ² µ ª ² ª ± ²² µ» <³» <"

Transkriptio

1 Ñ»» ²µ * *² ± ³ ² µ ª ² ª ± ²² µ» <³» < Í Í\Ó Ò ÍÌÛÎ JÒ ÖËÔÕß ÍË ëñîðïê Í < ²»² «ª ««

2

3 Ohje pelastushenkilöstön toimintakyvyn arvioinnista ja kehittämisestä SISÄMINISTERIÖN JULKAISU 5/2016 Sisäinen turvallisuus

4 Sisäministeriö Helsinki 2016 ISSN ISBN (PDF)

5 SISÄMINISTERIÖ Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Taito Vainio, Puheenjohtaja ja sihteeri, Sisäministeriö Jäsenet: Sirpa Lusa, Työterveyslaitos Kari Kinnunen, Pelastusopisto Jyrki Panula, Pelastusjohtajien edustaja Timo Tähtinen, JHL (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto) Isto Kujala, SPPL (Suomen sopimuspalokuntien liitto) Pekka Puisto SPAL (Suomen palopäällystöliitto) Ilkka Mustakangas, SPAL, varajäsen Mika Eilola, pysyvä asiantuntija Julkaisun laji Ohje KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Toimeksiantaja Sisäministeriö Toimielimen asettamispäivä SM040:00/2010 Julkaisun nimi Ohje pelastushenkilöstön toimintakyvyn arvioinnista ja kehittämisestä Julkaisun osat Tiivistelmä Ohjeen tarkoituksena on määritellä tarkemmin fyysisen toimintakyvyn sekä terveydentilan arviointia ja kehittämistä. Ohjeen tarkoituksena on myös kannustaa pelastustoimessa toimivaa henkilöstöä osallistumaan fyysisen toimintakyvyn arviointiin ja siitä saadun palautteen perusteella kehittämään omaa fyysistä toimintakykyään. Tavoitteena on, että fyysinen toimintakyky mahdollistaisi pelastustoimintaan osallistumisen koko työuran ajan. Ohjeessa on määritelty keskeiset pelastustoimen tehtävien vaativuusluokat yleisellä tasolla sekä kuvattu se, miten terveydentilaa ja fyysistä toimintakykyä arvioidaan. Ohjeen keskeinen tavoite on fyysisen toimintakyvyn arviointimenetelmän käyttöönotto siten, että arviointi tehtäisiin kaikissa laitoksissa vertailukelpoisella ja yhtenäisellä tavalla. Toisena keskeisenä tavoitteena on toimintakyvyn arvioinnin keventäminen siten, että arviointia ei välttämättä tarvitse tehdä joka vuosi hyväkuntoiselle henkilöstölle. Kolmantena tavoitteena on, että terveystarkastukset ja fyysisen toimintakyvyn arviointi tukisivat toinen toisiaan ja että ne tehtäisiin samassa rytmissä. Neljäntenä keskeisenä tavoitteena on, että fyysisen toimintakyvyn arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa yksittäinen arviointiosio ei toimi karsivana tekijänä. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi on otettu käyttöön ns. FireFit-indeksi. Ohjeessa on myös tuotu altistumispäiväkirja osaksi toimintaa. Altistumisen seurantaa varten jokainen pelastustehtäviin osallistuva pelastushenkilö, joka saattaa altistua haitallisille aineille, pitää yllä altistumispäiväkirjaa. Ohjeen lähtökohtana on, että vaativia tehtäviä ja savusukellusta edellyttäviä perustehtäviä suorittavien henkilöiden fyysistä toimintakykyä on arvioitava säännöllisesti tässä ohjeessa mainituilla periaatteilla. Perustehtäviä tai muita pelastustoimen tehtäviä tekeviä henkilöitä kannustetaan osallistumaan fyysisen toimintakyvyn arviointiin mutta arviointiin osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Avainsanat (asiasanat) Muut tiedot Verkkosivuilla PDF Sarjan nimi ja numero Sisäministeriön julkaisu 5/2016 Kokonaissivumäärä 00 Jakaja Sisäministeriö Kieli Suomi ISSN Hinta Kustantaja/julkaisija Sisäministeriö ISBN (PDF) Luottamuksellisuus Julkinen

6 INRIKESMINISTERIET PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Taito Vainio, ordförande och sekreterare, inrikesministeriet Medlemmar: Sirpa Lusa, Arbetshälsoinstitutet Kari Kinnunen, Räddningsinstitutet Jyrki Panula, representant för Suomen Pelastusjohtajat Timo Tähtinen, Förbundet för den offentliga sektorn och välfärdsområdena (JHL) Isto Kujala, Finlands Avtalsbrandkårers Förbund Pekka Puisto, Finlands Brandbefälsförbund Ilkka Mustakangas, Finlands Brandbefälsförbund, ersättare Mika Eilola, permanent sakkunnig Typ av publikation anvisning Uppdragsgivare Inrikesministeriet Datum för tillsättandet av organet SM040:00/2010 Publikation (även den finska titeln) Anvisning för bedömning och utveckling av räddningspersonalens funktionsförmåga Publikationens delar Referat Avsikten med anvisningen är att närmare definiera bedömningen och utvecklingen av den fysiska funktionsförmågan och hälsotillståndet. En avsikt med anvisningen är också att uppmuntra räddningsväsendets personal att delta i bedömningen av den fysiska funktionsförmågan och utifrån den respons som den ger utveckla sin egen fysiska funktionsförmåga. Målet är att den fysiska funktionsförmågan gör det möjligt att delta i räddningsverksamheten under hela arbetskarriären. I anvisningen anges på allmän nivå de viktigaste svårighetsklasserna för uppgifterna inom räddningsväsendet och beskrivs hur hälsotillståndet och den fysiska funktionsförmågan bedöms. Ett av de viktigaste syften med anvisningen är att ta i bruk en bedömningsmetod för den fysiska funktionsförmågan så att bedömningen ska ske på ett enhetligt och jämförbart sätt vid alla räddningsverk. Ett annat viktigt mål är att minska bedömningen av den fysiska funktionsförmågan så att bedömningen nödvändigtvis inte behöver göras varje år för den personal som är vid god hälsa. Det tredje målet är att hälsoundersökningarna och bedömningen av den fysiska funktionsförmågan stöder varandra och att de utförs i samma rytm. Det fjärde viktiga målet är att bedömningen av den fysiska funktionsförmågan utgör en helhet där en enskild del av bedömningen inte är en gallrande faktor. För att detta mål ska kunna nås har ett s.k. FireFit-index tagits i bruk. I anvisningen har också exponeringsdagboken gjorts till en del av verksamheten. För att följa exponeringen ska varje person som deltar i räddningsuppgifter och som eventuellt exponeras för skadliga ämnen hålla exponeringsdagbok. Utgångspunkten för anvisningen är att den fysiska funktionsförmågan för de personer som utför krävande uppgifter och grundläggande uppgifter som förutsätter rökdykning ska bedömas regelbundet enligt de principer som nämns i denna anvisning. De personer som utför grundläggande uppgifter eller räddningsväsendets övriga uppgifter uppmuntras att delta i bedömningen av den fysiska funktionsförmågan men deltagandet grundar sig på frivillighet. Nyckelord Övriga uppgifter Seriens namn och nummer Inrikesministeriets publikation 5/2016 Sidoantal 00 Distribution Inrikesministeriet Språk finska ISSN Pris Förläggare/utgivare Inrikesministeriet ISBN (PDF) Sekretessgrad Offentlig

7 Sisällys 1 Ohjeen tavoite 8 2 Määritelmät 8 3 Terveydentilan arviointi 9 4 Fyysisen toimintakyvyn arviointi Arvioinnin kohderyhmät ja taajuus Fyysisen toimintakyvyn arviointimenetelmä FireFit-indeksi 12 Liite 1: Altistumispäiväkirjaan kirjattavat tiedot 13 Liite 2: FireFit-indeksi 15 Liite 3: FireFit-indeksi vaativissa tehtävissä ja savusukellusta edellyttävissä perustehtävissä 16

8 1 Ohjeen tavoite Pelastuslain 39 :n mukaan pelastuslaitoksen ja sopimuspalokunnan henkilöstöön kuuluvan pelastustoimintaan osallistuvan henkilön tulee ylläpitää tehtäviensä edellyttämiä perustaitoja ja kuntoa. Pelastustoimessa toimii päätoimista ja sopimushenkilöstöä. Kaikki pelastustoimessa toimivat henkilöt eivät tee identtisiä tehtäviä. On mahdollista, että samassakin pelastustoimen muodostelmassa on fyysiseltä toimintakyvyltään eritasoisia henkilöitä. Ohjeen tarkoituksena on, että fyysisen toimintakyvyn arviointi tehdään samoilla menetelmillä koko maassa. Tämän ohjeen tarkoituksena on määritellä tarkemmin fyysisen toimintakyvyn sekä terveydentilan arviointia ja kehittämistä. Ohjeen tarkoituksena on myös kannustaa pelastustoimessa toimivaa henkilöstöä osallistumaan fyysisen toimintakyvyn arviointiin ja siitä saadun palautteen perusteella kehittämään omaa fyysistä toimintakykyään. Tavoitteena on, että fyysinen toimintakyky mahdollistaisi pelastustoimintaan osallistumisen koko työuran ajan. Ohjeessa mainittu arviointimenetelmä otetaan käyttöön kolmen vuoden kuluessa ohjeen antamisesta. Kolmen vuoden siirtymäaikana tehdään tarvittavat hankinnat ja koulutetaan arviointeja tekevä henkilöstö. Kolmen vuoden siirtymäaikana fyysisen toimintakyvyn arviointi voidaan toteuttaa edelleen pelastussukellusohjeessa mainitulla tavalla. 2 Määritelmät Pelastustoimen tehtävät voidaan jakaa neljään tasoon: 1. Vaativiin tehtäviin 2. Savusukellusta edellyttäviin perustehtäviin 3. Perustehtäviin 4. Muihin pelastustoimen tehtäviin (johtaminen, valistus, neuvonta, palotarkastus ja näihin rinnastettavat tehtävät) Vaativiin tehtäviin kykenevät pystyvät tekemään kaikkia pelastustoimen tehtäviä fyysisen toimintakyvyn ja terveydentilan osalta. Savusukellusta edellyttäviin perustehtäviin kykenevät pystyvät tekemään muita paitsi vaativia tehtäviä. Muihin perustehtäviin kykenevät pystyvät tekemään muita paitsi vaativia tai savusukellusta edellyttäviä perustehtäviä. Muihin pelastustoimen tehtäviin kykenevät osallistuvat vain sellaisiin tehtäviin, joissa ei tarvitse suojautua paineilmahengityslaitteella. Vaativilla tehtävillä tarkoitetaan sellaisia tehtäviä, joissa toiminta-aika on todennäköisesti pidentynyt vaikean etenemisen tai tilan laajuuden ja monimutkaisuuden takia. Vaativalle tehtävälle on ominaista, että esitietojen ja tiedustelun perusteella toimintaympäristön hahmottaminen on vaikeaa tai mahdotonta ja tehtävän tauottaminen ei ole mahdollista. Vaativia tehtäviä ovat mm. edellä mainitut ehdot täyttävä savusukellus-, kemikaalisukellus tai vesipelastustehtävä sekä paineilmahengityslaitetta edellyttävä sammutustoiminta katolla. 8

9 Savusukellusta edellyttävissä perustehtävissä toiminta-aika ei todennäköisesti ole pidentynyt ja savusukellusta edellyttävä tila on hahmotettavissa esitietojen ja tiedustelun perusteella. Tällaisia tilanteita ovat mm. huoneistopalot, joissa palo on yhdessä asuinhuoneistossa sekä raivaustehtävät. Näissä tehtävissä toiminnan tauottaminen tai keskeyttäminen on mahdollista nopeasti. Perustehtävissä paineilmahengityslaitteen käyttö on mahdollista mutta käyttäjä ei joudu välittömään hengenvaaraan, vaikka joutuisi lopettamaan paineilmahengityslaitteen käytön. Tällaisia tehtäviä ovat mm. sammutustehtävät, joissa ei edellytetä savusukellusta kuten liikenneonnettomuustilanteet, ihmisen pelastamistehtävät, ympäristöonnettomuustehtävät ja myrskyonnettomuustehtävät. Muilla pelastustoimen tehtävillä tarkoitetaan sellaisia tehtäviä, joissa paineilmahengityslaitetta ei tarvitse käyttää lainkaan. Tällaisia tehtäviä ovat mm. erikoisajoneuvojen kuljettaminen, neuvonta- ja valistustehtävät, palotarkastustehtävät, johtamistehtävät sekä johtamisen tukitehtävät. Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön tarvittavaa toimintakykyä tulee arvioida toimintaympäristössä olevien riskien perusteella ja sen perusteella, mikä on kunkin alueella toimivan palokunnan tehtävä. On mahdollista, että samalla toimialueella toimivien joidenkin paloasemien henkilöstöltä edellytetään kykyä vaativiin tehtäviin ja joidenkin paloasemien henkilöstölle riittää osallistuminen perustehtäviin. 3 Terveydentilan arviointi Pelastustoimintaan osallistuvan terveydentilan tulee olla työn vaatimuksiin nähden riittävä. Pelastustoimintaan osallistuvan tulee pystyä suoriutumaan tehtävistään vaarantamatta omaa tai muiden terveydentilaa tai turvallisuutta. Terveydentilaeste pelastustoiminnalle voi olla tilapäinen tai pysyvä. Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön terveydentilaa seurataan alkutarkastusten ja määräaikaistarkastusten avulla. Alkutarkastus tehdään ennen koulutukseen osallistumista ja suositellaan tehtäväksi keskitetysti alueittain. Alkutarkastuksen terveystarkastusosio sisältää esitietohaastattelun, kliinisen lääkärintarkastuksen ja lääkärintarkastuksen yhteydessä tarpeellisiksi katsottavat lisätutkimukset. Päätoimiseen palomiehen virkaan tultaessa tai ennen savusukelluskurssille osallistumista on suositeltavaa tehdä spiroergometriatutkimus. Se antaa tarkan tiedon hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskyvystä ja tuottaa monipuoliset lähtötason tiedot keuhko- ja sydänterveydestä myöhempiin seurantatarkastuksiin. Määräaikaistarkastukset suositellaan tehtäviksi alle 40-vuotiaille pelastustoimintaan osallistuville henkilöille 1-3 vuoden välein, vuotiaille 1-2 vuoden välein ja yli 50-vuotiaille vuoden välein. Yksilöllisesti tarvittavia lisätarkastuksia tehdään tarvittaessa: 9

10 - ennen paluuta työhön pitkältä sairauslomalta (30, 60 tai 90 päivää) tai muun pitkän poissaolon jälkeen - esimiehen tai omasta aloitteesta, jos epäillään työkyvyn alentuneen - työterveyshuollon aloitteesta vastaanottokäynnin tai muun tarkastuksen yhteydessä - merkittävien henkisesti kuormittaneiden tapahtumien jälkeen (traumaattiset työtilanteet ja elämänmuutokset tai tapahtumat) - jos työntekijän fyysinen tai psyykkinen (myös kognitiivinen) toimintakyky on alentunut - jos henkilön painoindeksissä tapahtuu merkittävä muutos lyhyessä ajassa - muu yksilöllinen tarve Seurantaterveystarkastukset tehdään työterveyshuollossa ja tarkastusten sisällön määrittää tarkastava lääkäri. Terveystarkastuksissa tulee arvioida liikuntaelinten toimintakykyä ja kehonhallintaa, keuhkotoimintaa ja sydänterveyttä, henkistä hyvinvointia ja altistusta haitallisille aineille. Altistumisen seurantaa varten jokainen pelastustehtäviin osallistuva pelastushenkilö pitää yllä altistumispäiväkirjaa. Altistumispäiväkirjaan kirjataan liitteessä 1 mainitut tiedot. Terveydentilan arviointi tehdään terveystarkastusten yhteydessä ja samalla työterveyslääkäri päättää siitä, onko terveydentila riittävä vaativiin tehtäviin, savusukellusta edellyttäviin perustehtäviin, perustehtäviin tai muihin pelastustoimen tehtäviin. Pelastushenkilöstön terveystarkastuksissa tulee hyödyntää pelastusalalle suunnattuja viimeisimpiä suosituksia terveystarkastusten hyvistä käytännöistä esim. fysioterapeutin tekemät toiminnalliset liikekartoitukset hyödyntäen FireFit-menetelmän suosituksia liikkuvuuden, tasapainon ja ketteryyden lisäämiseksi. 4 Fyysisen toimintakyvyn arviointi Työnantajan tulee tietää, onko henkilöstöllä riittävä toimintakyky. Fyysisen toimintakyvyn arviointi rinnastetaan lain yksityisyyden suojasta työelämässä (2004/759) 13 :n mukaisiin henkilöja soveltuvuusarviointitesteihin. Tämä edellyttää, että työntekijä antaa suostumuksensa arvioinnille. Lain 13 edellyttää myös työnantajaa varmistamaan, että fyysistä toimintakykyä arvioitaessa käytetään luotettavia menetelmiä ja että arvioinnin suorittajat ovat asiantuntevia sekä arvioinnilla saatavat tiedot ovat virheettömiä. Työpaikkakohtaisesti tulee ottaa huomioon, että arviointi on henkilötietolain (523/1999) 32 ja 33 :n mukaista toimintaa, jossa tiedot ovat salassa pidettäviä. Fyysisen toimintakyvyn arviointi voidaan toteuttaa 1) Laitoksen sisäisenä toimintana 2) Työterveyshuollon toimesta 3) Ostopalveluna liikunta-alan palvelujen tuottajilta tai näiden yhdistelminä. Testaajan pohjakoulutukseksi suositellaan liikunta- tai terveydenhuoltoalan tutkintoa. Testaajien määrä suunnitellaan niin, että testien suorittaminen on turvallista ja luotettavaa. Testaajalla tulee olla riittävät tiedot ja taidot fyysisen toimintakyvyn arvioinnista sekä tuntemus pelastusalan tehtävien terveydellisistä ja fyysisistä vaatimuksista. Testaajan on hyväksytysti läpäis- 10

11 tävä FireFit-testaajan I tason koulutus. Testaajien täydennyskoulutuksen tulee olla säännöllistä. Jos henkilön tehtäviin kuuluvat vaativat tehtävät tai savusukellusta edellyttävät perustehtävät eikä hän anna suostumustaan fyysisen toimintakyvyn arvioinnille tai jos hän on vähintään 40- vuotias säännöllisesti lääkitystä käyttävä tai selvästi ylipainoinen henkilö (BMI on yli 30), on hänet ohjattava työterveyshuoltoon. Työterveyshuolto arvioi työntekijän terveydellisiä edellytyksiä hoitaa hänelle kuuluvia tai hänelle osoitettaviksi suunniteltuja tehtäviä työterveyshuoltolain (2001/1383) 13 :n perusteella. Vaativia tai savusukellusta edellyttäviä perustehtäviä tekevän henkilön on ilmoitettava lähimmälle esimiehelleen tilapäisestä puutteellisesta fyysisestä toimintakyvystään. 4.1 Arvioinnin kohderyhmät ja taajuus Vaativia tehtäviä ja savusukellusta edellyttäviä perustehtäviä suorittavien henkilöiden fyysistä toimintakykyä on arvioitava säännöllisesti tässä ohjeessa mainituilla periaatteilla. Perustehtäviä tai muita pelastustoimen tehtäviä tekeviä henkilöitä kannustetaan osallistumaan fyysisen toimintakyvyn arviointiin mutta arviointiin osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Perustehtäviä tai muita pelastustoimen tehtäviä voi tehdä, jos henkilön terveydentila on niihin riittävä. Vaativia tehtäviä ja savusukellusta edellyttäviä perustehtäviä suorittavien henkilöiden fyysisen toimintakyvyn arviointi suositellaan tehtäväksi samassa tahdissa kuin terveystarkastuksetkin eli alle 40-vuotiaille 1-3 vuoden välein, vuotiaille 1-2 vuoden välein ja yli 50-vuotiaille vuoden välein. Tämän lisäksi alle 50-vuotiailta mitataan kehon koostumus joka vuosi. Fyysisen toimintakyvyn arviointitaajuus alle 40-vuotiaille voi olla kolme vuotta ja vuotiaille kaksi vuotta, jos henkilö saavuttaa jokaisessa testissä oman ikäryhmäkohtaisen viitearvon 3. Jos vaativia tehtäviä tai savusukellusta edellyttäviä perustehtäviä tekevälle henkilölle on tehtävä yksilöllisen tarpeen edellyttämä terveystarkastus, tulee hänelle tehdä myös fyysisen toimintakyvyn arviointi. Pelastuslaitoksissa tulee olla fyysisen toimintakyvyn arvioinnin palautejärjestelmä, jolla tuetaan henkilöstön toimintakyvyn ylläpitoa ja jolla reagoidaan riittävän ajoissa toimintakyvyssä nähtävissä oleviin ongelmiin. 4.2 Fyysisen toimintakyvyn arviointimenetelmä Fyysistä toimintakykyä arvioidaan ns. FireFit-menetelmän kuntoarvion eli FireFit-indeksin avulla. Kuntoarvio muodostuu polkupyöräergometrilla tehdyllä hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa mittaavasta osiosta sekä lihasvoimaa ja -kestävyyttä mittaavasta osiosta. Hengitysja verenkiertoelimistön indeksi ja lihasvoimaa ja -kestävyyttä mittaava indeksi otetaan huomioon samalla painoarvolla eli kummankin osion painotus on 50 % FireFit-indeksin arvosta. FireFit-indeksin määrittämisen lisäksi mitataan kehon koostumus. Alla olevassa kuvassa on kuvattu FireFit-menetelmän kuntoarvio-osiot. Aerobisen kestävyyden indeksi muodostuu yksinomaan polkupyöräergometrituloksen perusteella ja se lasketaan keskiarvona VO2max (l/min) ja VO2max (ml/min/kg) arvoista. Lihaskuntoosion indeksi muodostuu neljän testin keskiarvon perusteella. 11

12 FireFit-indeksi 1-5 Kuva 1: FireFit-indeksin muodostuminen. Fyysisen toimintakyvyn arviointi tehdään FireFit-testaajan käsikirjan arviointiohjeiden mukaisesti. FireFit-järjestelmässä on myös ns. Oulun mallin savusukellustestirataa koskeva osio. Savusukellustestirata tehdään yhtenä vuosittaisena savusukellusharjoituksena ja sen tuloksia käytetään terveystarkastusten yhteydessä. 4.3 FireFit-indeksi Pelastustoimintaa osallistuvalta henkilöltä edellytetään riittävän terveydentilan lisäksi riittävää fyysistä toimintakykyä. Työn vaatimaa fyysistä toimintakykyä arvioidaan FireFit-indeksin avulla. Alla kuvattu FireFit-indeksin iästä riippumaton arvo on saavutettava, jotta voi toimia vaativissa tehtävissä tai savusukellusta edellyttävissä perustehtävissä. Tavoitteena kuitenkin on, että päätoimisen palomiehen testikohtainen kuntoluokka pysyy vähintään ikäryhmittäin määritellyllä arvolla 3, jotta hän kykenisi savusukellusta edellyttäviin perustehtäviin mahdollisimman pitkään. Ikäryhmäkohtaiset kuntoluokat on esitetty FireFittestaajan käsikirjassa. FireFit-indeksin iästä riippumaton työn vaatima arvo määritellään liitteessä 2. Vaativissa tehtävissä riittävänä fyysisenä toimintakykynä pidetään FireFit-indeksin arvoa 3. Aerobisen kestävyyden ja lihaskunnon osiot lasketaan ensin erikseen ja aerobisen kestävyyden indeksi on oltava vähintään 3. Tämän jälkeen indeksit yhdistetään yhdeksi FireFit-indeksin arvoksi. Savusukellusta edellyttävissä perustehtävissä riittävänä fyysisenä toimintakykynä pidetään FireFit-indeksin arvoa 2,7. Aerobisen kestävyyden ja lihaskunnon osiot lasketaan ensin erikseen ja aerobisen kestävyyden indeksi on oltava vähintään 2,5. Tämän jälkeen indeksit yhdistetään yhdeksi FireFit-indeksin arvoksi. 12

13 Perustehtävissä ja muissa pelastustoimen tehtävissä voi toimia, jos terveydentila on riittävä näissä tehtävissä toimimiseen. Terveyden ja toimintakyvyn säilymisen näkökulmasta fyysisen toimintakyvyn tason tulisi vähintään vastata FireFit-indeksin arvoa 2. 13

14 Liite 1: Altistumispäiväkirjaan kirjattavat tiedot Altistumispäiväkirjaan merkitään tiedot silloin, kun toimitaan tulipalotilanteessa tai kemikaalionnettomuustilanteessa ja niiden jälkiraivaustehtävissä sekä toiminnan jälkeisissä huoltotehtävissä. ALTISTUMISPÄIVÄKIRJA Pvm. Yksikkö Tehtävä Kesto Käytetty suojain Aine ja Muuta 14

15 Liite 2: FireFit-indeksi FireFit-indeksin raja-arvot kuntoluokille 1-5: 1-luokka 2-luokka 3-luokka 4-luokka 5-luokka VO2max (l/min) <2,4 2,5-2,9 3,0-3,9 4,0-4,8 >4,81 VO2max < >58 (ml/min/kg) Istumaannousu < >52 (krt/60 s) Penkkipunnerrus < >45 45 kg (krt/60s) Jalkakyykky, 45 kg < >34 (krt/60 s) Käsinkohonta (krt) < >15 15

16 Liite 3: FireFit-indeksi vaativissa tehtävissä ja savusukellusta edellyttävissä perustehtävissä Tehtyjen tutkimusten mukaan savusukellustehtävissä keskimääräinen hapenkulutus vaihtelee 2,5-2,8 l/min välillä. Yksittäisissä tehtävissä hapenkulutus vaihtelee 1,7 l/min ja 4,3 l/min välillä. Nykyisessä käytännössä sovelletaan kaikkiin tehtäviin pelastussukellusohjeessa vuodelta 2007 annettuja hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa mittaavia arvoja eli 3 l/min ja 36 ml/kg/min. Jos pelastustoimintaan osallistuva henkilö täyttää edellä mainitut arvot, hän on hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnon osalta savusukelluskelpoinen. Savusukellustehtäviä on kuitenkin monenlaisia ja monentasoisia. On vaativia savusukelluskohteita ja on selkeitä savusukelluskohteita. Tässä ohjeessa pyritään määrittämään savusukellustehtävät vaativiin tehtäviin ja tätä kevyempiin savusukellusta edellyttäviin perustehtäviin. Ajatuksena on, että vaativissa tehtävissä fyysisen toimintakyvyn arvot vastaavat nykyisentasoisia savusukelluskelpoisuuden arvoja mutta savusukellusta edellyttävissä perustehtävissä olisi hiukan kevyemmät toimintakyvyn vaatimukset. Ohjeessa käytetään kuntoindeksin arvoa 2,7, jolloin voidaan olettaa, että kokenut palomies kykenee savusukellusta edellyttävään perustehtävään, jossa toiminta-aika ei todennäköisesti ole pidentynyt ja savusukellusta edellyttävä tila on hahmotettavissa esitietojen ja tiedustelun perusteella. 16

17 17

18 Í <³ ²» * ÐÔ îêô ðððîí Ê ±²»«ª± ± ² µ» ³ ²»» ÐÞ îêô ðððîí Í ;¼»

19 Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Pelastustoimen tuottavuus Veronmaksajan Panos Pelastustoimen tuotos

20 Sisällys Tiivistelmä... 3 Tausta - Pelastustoimi muuttuvissa oloissa... 7 Pelastustoimen yhdenvertaisen palvelutarjonnan haasteet... 8 Veronmaksajan euro kuinka se käytetään pelastustoimessa?... 9 Henkilöstömenot pelastustoimessa Työajan käyttö Hälytystehtävien määrien jakautumisen selvittäminen Hälytystehtävät kellonajan mukaan Hälytystehtävät kuukausien mukaan Hälytystehtävät viikonpäivien mukaan Hälytystehtävät päiväpaloasemien varalla olossa Hälytystehtäviin käytetyn työajan selvittäminen Valmiuteen käytetyn työajan selvittäminen Paloasemien työajan käyttö Harjoituksiin ja koulutuksiin käytetty työaika Johtopäätökset työajan käytöstä Työajan tehokas käyttö - tuottavuuden avain Tehokkaan työajan esteet Johtaminen ja esimiestyö Työntekijän oma vastuu Osaamisprofiilin muuttaminen ja osaamisen hyödyntäminen Palkkausrakenteen kehittäminen Johtopäätöksiä palkkausrakenteesta Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset

21 Tiivistelmä Syyskuussa 2015 aloitettiin kaikkien Suomen pelastuslaitosten yhteisenä projektina pelastustoimen tuottavuuden parantamisen selvitys. Ajatuksen tuottavuusprojektista esitti pelastusjohtaja Simo Tarvainen. Taustalla on Jyväskylän kaupungin liikelaitosten ja toimialojen tuottavuuden parantamisen tarve. Projektiin kutsuttiin Suomen kaikkien pelastuslaitosten lisäksi valtakunnalliset henkilöstöjärjestöt, Kuntatyönantaja ja Sisäministeriö. Projektia koordinoi sitä varten perustettu projektiryhmä ja projektipäällikkönä sekä raportin laatijana toimi Keski-Suomen pelastuslaitoksen palopäällikkö Juha Saario. Pelastustoimen tuottavuuden selvittämisen kimmokkeena ovat olleet julkisen talouden heikkenemisen ja väestön ikääntymisen aiheuttamat uhat palveluntarjonnalle. Myös suunnittelun alla olevan soteuudistuksen aiheuttamia rakennemuutoksia sekä sen tarjoamia mahdollisuuksia palvelutoiminnan laajentamiseen on haluttu pohtia tuottavuuden parantamisen kannalta. Toiminnan tehostamiseen koetaan tarvetta kaikilla Suomen pelastuslaitoksilla. Tämän kartoittavan selvityksen tarkoituksena on toimia keskustelunavauksena ja jatkoselvityksen pohjana. Tässä selvityksessä tuottavuutta tarkastellaan pelastustoimen veronmaksajille aiheuttamien kustannusten kannalta. Koska henkilöstökulut ovat ylivoimaisesti suurin yksittäinen kustannus, on selvityksessä päädytty arvioimaan pelastuslaitosten valmiuteen liittyviä toimintoja palveluntuotannon sijaan. Selvityksessä on tarkasteltu hälytystehtäviä, työajan käyttöä, johtamista, työtekijän omaa vastuuta työstään, osaamisen hallintaa ja palkkausrakenteen kehittämistä. Tietoja selvitykseen on kerätty yhdestätoista pelastusyksiköstä, jotka edustavat sekä erikokoisia että eri työaikamuotoa noudattavia paloasemia, samoin kuin kuudesta ensihoitoyksiköstä. Näiden yksiköiden työajan käyttöä selvitettiin PRONTO- tietojärjestelmästä saatujen hälytystietojen perusteella sekä asemille lähetetyllä kyselylomakkeella, jossa tiedusteltiin tarkemmin työajan käytöstä. Taustoittavaa tietoa on saatu lisäksi haastattelemalla muutamia esimiehiä. Kerätyn materiaalin perusteella tehdään esityksiä pelastuslaitosten toiminnan tehostamiseksi. Hälytystilastoista tehty selvitys osoittaa, että pelastustoimessa tulisi arvioida uudelleen pelastustehtäville hälytettäviä resursseja ja niiden todellista tarvetta eri vuorokaudenaikoina. Hälytystilastoista käy myös ilmi, että pelastusryhmää vaativia toimenpiteitä tehdään äärimmäisen vähän. Tämän vuoksi jatkossa olisi tärkeää hyödyntää työaikaa nykyistä enemmän tehtävien odottamisen sijaan pelastustoiminnassa tarvittavien taitojen harjoitteluun ja sopimuspalokuntien osaamisen kehittämiseen. Myös työajan käytön esteitä tulisi purkaa, jotta tehtävien odottamisen sijaan työajalle voidaan suunnitella tuottavampia toimintoja, esimerkiksi onnettomuuksien ehkäisytyötä ja kiireetöntä palvelutuotantoa. Pelastuslaitoksissa on näiden lisäksi pyrittävä löytämään keinoja työkeskeisen kulttuurin vahvistamiseen asettamalla työn suorittamiseen ja osaamiseen liittyviä tavoitteita. Johtamisen tarkastelu osoittaa, että työtehtävät hoidetaan keskimäärin parhaiten silloin, kun tavoitteet on määritelty ennalta, työsuoritteet on selkeästi ohjeistettu ja suunnittelu sekä seuranta on koordinoitua. Myös osaamisen hallinnan kehittäminen on tärkeää, jotta voidaan sekä varmistaa laadukkaat palvelut että edistää työntekijöiden työmotivaatiota ja -hyvinvointia. Työntekijöiden työhön sitoutumista, osaamisen kehittymistä ja oma-aloitteisuutta olisi mahdollista parantaa esimerkiksi niitä edistävien elementtien integroimisella palkkausrakenteeseen. 3

22 Tämän selvityksen perusteella voi tiivistäen todeta, että pelastustoimen tuottavuus on tiukasti sidoksissa valmiuden aikaisiin toimintoihin, joiden avulla varmistetaan pelastustoimen palveluiden korkea laatu, kustannustehokkuus ja niiden yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Avain tuottavampaan pelastustoimeen on henkilöstön johtamisessa, sillä ilman työnantajan asettamia tavoitteita valmiuden aikaista toimintaa on vaikea tehostaa. Selvityksessä esitellään projektin tuloksena syntyneitä kehittämistoimenpide-esityksiä. Luettelo kehittämisehdotuksista on raportin viimeisessä luvussa. Alla on nostettu esiin muutamia keskeisimpiä kehittämisehdotuksia. Ensin esitellään pelastuslaitoksille (a) ja sen perään kumppanuushankkeelle tarkoitetut ehdotukset (b). Viimeisenä ovat kehittämistoimenpiteet (c), jotka vaativat ministeriön päätöstä tai jopa pelastuslaitoksia koskevan ohjeistuksen muuttamista. a) - Työnantaja aloittaa aktiivisen työaikasuunnittelun, jotta työvuoroissa on vain tarvittava määrä henkilöstöä muun muassa tilastojen tai riskien valossa. - Päätoimisen henkilöstön työaikaa hyödynnetään nykyistä enemmän osaamisen vahvistamiseen, harjoittelun laadun parantamiseen, onnettomuuksien ehkäisyyn ja sopimuspalokuntien kouluttamiseen. - Huolehditaan esimiesten paremmasta ja säännöllisestä kouluttamisesta, erityisesti hallinnollisten esimiestaitojen osalta. b) - Pelastuslaitokset laativat yhteistyössä yhteiset työaikakäytännöt. - Pelastuslaitoksiin kehitetään yhtenäiset talouden seurannan mittarit. - Laaditaan valtakunnalliset pohjat / perusteet osaamiskartalle ja -profiileille. - Laaditaan osaamisen hallintaan ja todentamiseen menetelmä, esimerkiksi palomiespassi. c) - Pelastustoimessa tutkitaan tarkemmin pelastusryhmien tekemien toimenpiteiden sisältöä ja todellista henkilöstöresurssin tarvetta erityyppisissä pelastustehtävissä. - Toimintavalmiuden suunnitteluohje uudistetaan, niin että siinä huomioidaan paremmin toimintaympäristön dynaamisuus. - Paloesimiesten ja palopäällystön koulutusta kehitetään niin, että se valmistaa nykyistä paremmin työnantajan rooliin. 4

23 Projektiryhmä Simo Tarvainen Pelastusjohtaja Juha Saario projektipäällikkö Seppo Lokka Pelastusjohtaja Tiina Salminen Kehittämispäällikkö Mika Haverinen Pelastuspäällikkö Jyrki Landstedt Pelastuspäällikkö Reija Huttunen Henkilöstö- ja hallintopäällikkö Tom Smedlund Ensihoitomestari Leppäkoski Jyri Pelastuspäällikkö (varajäsen) Erkki Asikainen Pelastuspäällikkö (varajäsen) Pelastuslaitosten edustajat projektissa Aaltonen Jani Aluepalopäällikkö Päijät-Hämeen pelastuslaitos Eskelinen Ilkka paloinsinööri Itä-Uudenmaan pelastuslaitosta Heininen Veli-Matti pelastuspäällikkö Kymenlaakson pelastuslaitos Heiskanen Sirpa hallinto- ja talouspäällikkö Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos Holopainen Ari palotarkastaja Kainuun pelastuslaitos Jokelainen Petteri paloasemaryhmän päällikkö Jokilaaksojen pelastuslaitos Jokinen Rami Talouspäällikkö Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Järvensivu Petri Koulutuspäällikkö Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen Kontio Mika pelastuspäällikkö Varsinais-Suomen pelastuslaitos Kynsijärvi Mika paloinsinööri Itä-Uudenmaan pelastuslaitosta Murtola Maria pelastuspäällikkö Kanta-Hämeen pelastuslaitos Niemikallio Veli-Pekka pelastuspäällikkö Päijät-Hämeen pelastuslaitos Nordenswan Henri hallintopäällikkö Helsingin kaupungin pelastuslaitos Pylkkänen Terho pelastuspäällikkö Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Setälä Harri Pelastusjohtaja Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen Soudunsaari Martti Pelastusjohtaja Lapin pelastuslaitos Törmänen Anette hallintopäällikkö Jokilaaksojen pelastuslaitos 5

24 Sisäasiainministeriö, Kuntatyönantajat ja järjestöjen edustajat projektissa Kaipainen Kalle Toimihenkilöliitto PTL ry:n puheenjohtaja KTN ry (Juko/KTN) Vakkilainen Ari JHL ry palopäällystö Nikula Kim järjestön johtaja Suomen Palomiesliitto (KOHO) Suomen palomiesliitto jätti raportista eriävän lausunnon. Lausunto on sähköpostin liitteessä Rahikainen Jussi pelastustoimen kehittämispäällikkö Kuntaliitto Saaristo Heikki johtava työmarkkina-asiamies Kuntatyönantajat Vainio Taito Neuvotteleva virkamies Sisäasiainministeriö 6

25 Tausta - Pelastustoimi muuttuvissa oloissa Pelastustoimi on osa julkisesti rahoitettavia palveluita ja täten yhteydessä julkisen talouden tilaan, jossa kuntien ja valtion velkataakka on alkanut kasvaa. Jatkossa julkista taloutta tulee lisäksi varjostamaan väestön ikääntyminen, joka uhkaa entisestään kiihdyttää julkisen sektorin velkaantumista. Suomen on ratkaistava julkisen talouden pitkän aikavälin ongelma, ns. kestävyysvaje, joka johtuu väestön ikääntymisestä ja hyvinvointipalvelujen heikosta tuottavuuskehityksestä. Suomessa on tulevaisuudessa suuri joukko ikääntyneitä, jotka elävät yhä pitempään ja todennäköisesti käyttävät julkisen sektorin tarjoamia palveluita yhä enemmän. Pelastustoimessa tämä tullee lisäämään niin ensihoito- kuin pelastustehtävien lukumäärää ja vaatimaan yhä laadukkaampia ja vaikuttavampia palveluita pelastustoimelta. Suunnitteilla oleva Sote-uudistus vaikuttaa sekin pelastuslaitosten toimintaan, koska ne tuottavat ensihoidon palveluita. Sote-uudistuksen tavoitteena on nykyistä selkeämpi erikoissairaanhoidon päivystyksen, ensihoitopalvelun ja sosiaalihuollon toimintojen integroituminen. Muutos tulee tarkoittamaan muun muassa toimintojen tehostamista ja keskittämistä. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (652/2013) johtaa siihen, että isossa osassa Suomea ambulanssi tullee olemaan ainoa terveydenhuollon päivystysyksikkö, joka tarjoaa lähipalveluita virka-ajan jälkeen. Muutos ja keskittämiset myös kasvattavat potilaiden kuljetusmatkoja yhteispäivystyksiin. Soteuudistuksen ja väestön ikääntymisen myötä ensihoitopalveluiden kysyntä tulee kasvamaan ja palveluiden kirjo luultavasti laajentumaan. Myös työsuojeluviranomaisten tiukkenevat lupakäytännöt aiheuttavat haasteita pelastuslaitosten toiminnalle. Pelastuslaitoksissa on yleisesti käytössä 24 tunnin pituinen työvuoro, josta työsuojeluviranomainen on määritellyt niin sanotun aktiivityöajan pituudeksi 12 tuntia. Tämän verran työnantaja voi siis enimmillään teettää ennalta suunniteltua työtä työntekijällä; käytännössä työtä on kuitenkin usein teetetty 8 10 tuntia. Työvuoron loppuaikana työntekijä on perinteisesti hoitanut hälytystehtävät, mutta muuten työnantajalla ei ole ollut oikeutta vaatia työntekijältä työn tekemistä. Tähän mennessä työnantaja ja työntekijät ovat käytännössä soveltaneet poikkeuslupia molempien etujen mukaisesti, eikä valvova viranomainen ole kiinnittänyt asiaan huomiota. Viime aikoina aktiivityöaikaan liittyviä määräyksiä on kuitenkin alettu tiukentaa. Yhdessä ensihoitoa koskevassa poikkeusluvassa työtuomioistuin on esimerkiksi lyhentänyt aktiivityöajan pituuden 12 tunnista 9 tuntiin ja yksilöinyt, mitä aktiivityö voi sisältää 1. Yksittäisen työntekijän aktiivisuuden mittaaminen työaikana on kuitenkin käytännössä vaikeaa: määritelläänkö esimerkiksi hälytystehtävästä palaaminen auton kyydissä tai omaehtoinen liikunta aktiivityöajaksi? Työnantajalle aktiivityöajan lyheneminen tarkoittaa joka tapauksessa työn tuottavuuden pienenemistä. Edellä esitetyt, ainakin osittain toisiinsa liittyvät toimintaympäristön muutokset edellyttävät siis pelastustoimelta muutosvalmiutta, käytännössä toiminnan tehostamista. Julkisen rahoituksen pieneneminen uhkaa heikentää pelastuslaitosten palvelutarjontaa, mutta toisaalta sote-uudistuksen myötä avautunee myös uudenlaisia yhteistyömahdollisuuksia sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Tällainen yhteistyö mahdollistaa pelastustoimessa aiempaa aktiivisemman työajan käytön mutta edellyttää samalla aktiivityöajan pidentämistä, koska tehtäviä voi tulla tasaisesti ympäri vuorokauden. Näin ollen mahdollinen sote-yhteistyö lisää myös paineita pelastustoimen työaikajärjestelmän uudistamiseen. 1 Esimerkiksi Työtuomioistuimen ratkaisussa on linjattu, että Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä ensihoidon työntekijöiden aktiivityöaikaan tulee lukea hälytystehtävien lisäksi esimerkiksi auton ja varusteiden täydentäminen, perusterveydenhuollon yhteistyötehtävät sekä koulutustehtävät. Tiukan tulkinnan mukaan työntekijää ei voisi velvoittaa hoitamaan edes hälytyksiä sen jälkeen, kun aktiivityöaika on täyttynyt. 7

26 Osoituksena muutosvalmiudesta pelastuslaitokset ovat yhdessä käynnistäneet selvitysprojektin, jossa pelastuslaitosten toimintoja tarkastellaan kriittisesti. Projektin tavoitteena on tunnistaa asioita ja toimintatapoja, jotka lisäävät tuottavuutta pelastustoimessa. Projekti toimii myös esiselvityksenä sisäministeriön asettamalle kehittämishankkeelle pelastustoimen uudistamiseksi. Tässä raportissa pelastuslaitoksille esitellään projektin tuloksena syntyneitä, tuottavuuteen tähtääviä mahdollisia kehittämistoimenpiteitä. Projektin työskentelyä ovat koordinoineet projektiryhmä, ohjausryhmä sekä projektipäällikkö. Projektiryhmän edustajat ovat Etelä-Savon, Keski-Suomen, Keski-Uudenmaan, Oulu-Koillismaan, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Pohjois-Savon pelastuslaitoksista. Loput Suomen pelastuslaitoksista, kuntatyönantaja, Suomen kuntaliitto, Suomen palomiesliitto, KTN ja Kunta-alan Unioni (JHL) ovat edustettuina projektin ohjausryhmässä. Projektipäällikkö on Keski-Suomen pelastuslaitoksesta. Projektia suunniteltaessa on tutustuttu Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen tuottavuuslaskenta selvitykseen, jonka tarkoituksena oli kehittää mittaristo pelastuslaitoksen palvelutoiminnan seurantaan ja kehittämiseen. Mittaristossa tuottavuuden osatekijöiksi määriteltiin onnettomuuksien ehkäisyyn, pelastustoimintaan ja ensihoitoon liittyvät tehtävät sekä niistä saatava synergiaetu. Myös henkilöstön hyvinvointi on ollut yksi tuottavuuden osatekijä. Vaikka mittariston luomisen tavoitteena on ollut pikemmin mallintaa pelastuslaitoksen tehtävien tuottavuutta kuin parantaa sitä, sen avulla Helsingin kaupungin pelastuslaitos on kuitenkin onnistunut parantamaan onnettomuuksien ehkäisytyön tuottavuutta merkittävästi. Helsingin selvitystyössä tuottavuuteen ei ole laskettu mukaan operatiiviseen valmiuteen kuluvaa työaikaa, vaikka se todetaan pelastuslaitoksen yhdeksi päätuotteista. Valmiuden tuottavuuden mittaaminen objektiivisesti nähdään hyvin vaikeana muun muassa tehtävien ennustamattomuuden takia. Kun julkisessa taloudessa joudutaan säästämään, on myös pelastuslaitoksissa ryhdyttävä miettimään resurssien tehokkaampaa ja kuntalaisten kannalta vastuullisempaa käyttöä. Tällöin on pohdittava myös sitä, miten valmiuteen kuluvaa työaikaa voisi käyttää tuottavammin. Tässä projektissa onkin tartuttu tähän haasteeseen ja keskitytty selvittämään palvelutuotannon sijaan pelastuslaitosten sisäisiä toimintoja, eli sitä kuinka pelastustoimen valmiuden tuottavuutta parannetaan nykyisestä. Pelastustoimen yhdenvertaisen palvelutarjonnan haasteet Suurten ikäluokkien ikääntyminen tulee todennäköisesti lisäämään pelastustoiminnan ja ensihoidon tehtävämääriä tulevaisuudessa. Toisaalta väestön ikääntyminen tulee aiheuttamaan myös julkisten palvelujen rahoituksen pienentymistä, kun työssäkäyvien veronmaksajien suhteellinen osuus vähenee ja kuntien verotuotot näin ollen pienenevät. Tällöin yhä pienemmillä resursseilla pitäisi pystyä tarjoamaan pelastustoimen palveluita yhä suuremmalle joukolle yhä huonokuntoisempia kuntalaisia. Myös Suomen koko aiheuttaa haasteita pelastustoimen tehtävien hoitamiseen harvaanasutuilla alueilla, joissa se perustuu sopimuspalokuntajärjestelmään. Vapaaehtoisuuteen perustuvat palokunnat potevat ensinnäkin tällä hetkellä henkilöstöpulaa, koska VPK-toiminta kilpailee nuorten vapaa-ajasta muiden harrastusten kanssa. Sopimuspalokuntalaisten työnantajilla on myös tarve pitää työntekijät virka-aikana työssään sen sijaan, että nämä lähtisivät työpaikalta pelastustoimen tehtäviin. Sopimuspalokunnissa henkilöstöpulaa aiheuttavat myös isot työssäkäyntialueet, koska sopimuspalokuntalaisen työpaikka ei ole enää välttämättä asuinpaikkakunnalla. Ongelmallisia hälytysten kannalta ovat myös loma-ajat, jolloin sopimuspalokuntalaiset ovat lomalla omasta työstään eivätkä välttämättä asuinpaikkakunnallaan. Yhtenä ratkaisuna pienempien kuntien henkilöstöpulaan on muodostettu ns. moniammatillisia yksiköitä 2, jotka hoitavat alueellaan kiireellisiä ja kiireettömiä tehtäviä sekä osallistuvat kotiin vietäviin terveys- ja pelastustoimen palveluihin. 2 Moniammatillisessa yksikössä työskentelee pelastaja ja hoitotason ensihoitaja. 8

27 Pelastustoimella näyttäisi olevan tulevaisuudessa kolme vaihtoehtoa. Yksi vaihtoehto on jatkaa nykymallin mukaan, mikä tarkoittaa palvelutason heikkenemistä etenkin haja-asutusalueilla. Toinen vaihtoehto on laajentaa pelastustoimen tehtäväkenttää ottamalla uusia perustehtäviä tukevia palveluita. Kolmas, tässä projektissa tutkittava vaihtoehto on toiminnan tehostaminen, jolloin on todennäköisesti mahdollista säilyttää nykyinen palvelutaso. Veronmaksajan euro kuinka se käytetään pelastustoimessa? Tässä projektissa valmiuden tuottavuuden parantamista on lähdetty pohtimaan pelastustoimen järjestämisestä veronmaksajille aiheutuvien kustannusten pohjalta. Alla olevassa kuvassa 1 näkyvät ne taloudelliset osatekijät, joista valmiuden kokonaishinta muodostuu. Kuvasta on nähtävissä, että selkeästi suurin osa kustannuksista aiheutuu henkilöstömenoista (n. 67 %). Paloasemakiinteistöjen vuokrat (13,3 %) sekä palveluiden ostot (n.12,3 %) muodostavat yhdessä noin neljänneksen kuluista. Muun muassa polttoaineiden ja kaluston hankintaan kuluu ainoastaan muutama prosentti (6,4 %) kokonaiskuluista. On huomattava, että kuvan 1 luvuista saa keskimääräisen kuvan koko maan tilanteesta ja että laitosten välillä on painotuseroja muun muassa vapaaehtoistoiminnan osuuden suhteen. Luvut ovat kuitenkin samansuuntaisia kaikissa pelastuslaitoksissa. Vuokrakulut -13,3 % Palveluiden ostot - Vakuutukset - VPK toiminta - Työterveyshuolto - Virve maksut - Palkanmaksu -12,3 % Henkilöstökulut - Päätoiminen - Sivutoiminen -67,0 % Muut kulut -0,3 % Aineet,tavarat - Polttoaineet - Pienkalusto, sammutusasut ja välineet - Sähkö, Lämmitys -6,4 % Avustukset -0,6 % Kuva 1. Pelastuslaitosten keskimääräinen kustannusten jakautuminen 2014 Lähde: Kumppanuusverkosto, Esko Hätinen 2014 Joidenkin valmiuden osatekijöiden tuottavuuden mittaaminen on helpompaa kuin toisten. Esimerkiksi paloasemakiinteistöjen tuottavuutta voidaan parantaa lisäämällä niiden käyttöastetta, vuokraamalla vaikkapa tiloja edelleen tai tehostamalla työajan käyttöä siten, että tehtävien odottamisen sijaan paloasemalla tehdään aktiivisia toimintoja. Aineet ja tavarat -osuuden tuottavuutta voidaan puolestaan parantaa hankkimalla taloudellisia, työn tekoa tehostavia ja tarkoituksenmukaisia työvälineitä, varusteita sekä työkaluja. Voidaan ajatella, että valmiuden tuottavuus paranee, kun tuotokset saadaan aikaan vähemmillä kustannuksilla kuin aiemmin. Yksi keino on etsiä säästöjä kaikista mahdollisista valmiuteen vaikuttavista kuluista. Merkittäviä kustannussäästöjä onkin saavutettavissa pienistä menoeristä, jotka yhdessä muodostavat huomattavia summia. Tällaisia säästökohteita ovat esimerkiksi ajoneuvoihin liittyvät käyttökulut kuten vakuutukset, huolto- ja korjaus- sekä polttoainekulut. Optimoimalla käytössä olevien ajoneuvojen määrän ja järkeistämi- 9

28 sellä vakuutuksia on mahdollista saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. Ennakoivan ajotavan avulla taas voidaan hieman säästää ajoneuvojen polttoainekuluissa. Samalla voidaan lisätä liikenneturvallisuutta ja vähentää ajoneuvojen huolto- sekä korjauskuluja. Myös pelastuslaitoksen ulkopuolelta ostettavista palveluista, esimerkiksi julkisista ajoneuvojen korjaamo- ja huoltopalveluista sekä isäntäkaupunkien palkka- ja taloushallinnon palveluista, voisi epäilemättä löytyä säästökohteita muun muassa toimintoja keskittämällä ja järjestelmiä yhdenmukaistamalla. Toiseksi suurimmista kustannuksista eli vuokrista (ks. kuva 1) on vaikeampi säästää, koska omistajat määrittelevät paloasemakiinteistöjen vuokran. Paloasemien vähentäminen ei myöskään ole välttämättä mahdollista, koska se laskisi pelastustoimen palvelutasoa. Myös Aineet ja tavarat -osuuden kustannuksista, kuten sammutusvarusteista ja työvälineistä, säästäminen on vaikeaa, koska toiminnan laatu helposti heikkenee ja pahimmassa tapauksessa työturvallisuus on uhattuna. Hankinnoista säästäminen lisää myös korjausvelkaa, koska vanhenevaa kalustoa on korjattava useammin ja silti uusittava ennen pitkää, mikä saattaa pahimmillaan johtaa yhtäaikaisiin kalliisiin kalustehankintoihin. On myös muistettava, että edellä esiteltyjen säästökohteiden merkitys pelastuslaitosten kokonaisbudjetin kannalta on melko vähäinen. Esimerkiksi 1 %:n säästö Aineet ja tavarat -osuudessa tarkoittaisi keskisuuren pelastuslaitoksen 25 miljoonan euron budjetissa euroa. Aiemmin on jo todettu, että valmiuteen liittyvän työajan tuottavuuden mittaaminen objektiivisesti pelastustoimessa on hankalaa, koska tehtävien ajoittumista on vaikea ennustaa. Kuten kuva 1 selkeästi havainnollistaa, pelastustoimen valmiuden järjestämisen kustannuksista suurin osa aiheutuu kuitenkin henkilöstön palkoista ja niihin liittyvistä työnantajamaksuista 3. Koska henkilöstömenot muodostavat ylivoimaisesti suurimman osuuden eli kolme neljäsosaa kokonaismenoista, on myös valmiuteen sisältyvän työajan käyttöä syytä arvioida kriittisesti tuottavuuden näkökulmasta. Merkittävimmät säästöt ovat saatavissa nimenomaan henkilöstökuluista. Esimerkiksi edellä mainitun keskisuuren pelastuslaitoksen 25 miljoonan euron budjetissa prosentin säästö henkilöstökuluista tarkoittaa euroa. Muissa kuin henkilöstömenoissa merkittävien säästöjen aikaan saaminen siis on vaikeampaa, joten tässä projektissa on keskitytty nimenomaan niihin. Henkilöstömenot pelastustoimessa Pelastuslaitosten päätoiminen henkilöstö jaetaan 4 yleensä operatiivisen toimintaan osallistuvaan, turvallisuuspalveluista vastaavaan ja hallinto- ja tukipalveluita hoitavaan henkilöstöön. Alla olevassa kuvassa 2 on esitetty näiden eri ryhmien keskimääräiset osuudet koko Suomessa vuonna Kuvasta näkyy, että suurin osa (87 %) pelastuslaitosten henkilöstöstä osallistuu operatiiviseen toimintaan. Kuvassa näkyvä turvallisuuspalveluista vastaavien vähäinen osuus (5 %) ei täysin vastaa todellisuutta, sillä onnettomuuksien ehkäisytyötä tekevät myös operatiiviseen osallistuvat työntekijät kuten palomestarit. Kuvan 2 perusteella hallinto- ja tukihenkilöstön osuus henkilöstömenoista on suurehko (8 %). Tämä selittyy sillä, että kuviossa ei ole mukana sopimuspalokuntien henkilöstöä, joka työllistää hallinto- ja tukipalveluiden henkilöstöä. Jos sopimuspalokuntien henkilöstö ( henkilöä) lasketaan mukaan operatiiviseen toimintaan osallistuvien osuuteen, hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön osuus laskee 2 %:iin. Hallinnon kustannuksia voitaisiin vähentää esimerkiksi yhtenäisten tietojärjestelmien avulla, koska ne mahdollistavat uudenlaisia työtapoja ja saattavat vähentää ihmisen tekemän hallinnollisen työn tarvetta. 3 Todellisuudessa henkilöstökulut ovat vielä suuremmat kuin kuvassa näkyvä 67 %, koska Palveluiden ostot -osuuteen sisältyvät myös palkanmaksun, työterveyden ja VPK toiminnan, järjestämisestä aiheutuvat henkilöstömenot. Yhdessä ne muodostavat keskimäärin 5-7 % pelastustoimen kokonaiskustannuksista. 4 Lähde Pelastusopisto 10

29 Hallinnon tuottavuuteen ei kuitenkaan keskitytä tässä projektissa siitä syystä, että pelastustoimenkin hallinnon rakenteita ja järjestelyjä tullaan joka tapauksessa arvioimaan uudelleen sote- ja aluehallintouudistuksessa vuoteen 2019 mennessä. Uudistuksessa nykyisiä pelastuslaitoksia yhdistetään suuremmiksi ja pyritään yhteisiin tietojärjestelmiin sekä yhdenmukaisiin toimintamalleihin ja -tapoihin. Ensihoito 18 % Pelastuslaitosten määräaikainen, tilapäinen henkilöstö 9 % Hallinto ja tukipalvelut 8 % Muu 13 % Turvallisuuspalvelut 5 % Pelastustoiminta 60 % Kuva 2. Päätoimisen henkilöstön jakautuminen Lähde Pelastusopisto Suurin yksittäinen kustannus pelastuslaitoksille ovat henkilöstömenot, joten tuottavuutta arvioitaessa on tärkeää tarkastella suurimman henkilöstöryhmän eli operatiivisen henkilöstön miehistön, alipäällystön ja päällystön työajan käyttöä. Projektissa tehtävänä oli selvittää, mitä työaikana tehdään, missä työ tehdään, milloin sitä tehdään ja miten sitä tehdään. Tarkastelussa kiinnitettiin huomiota myös yleisesti käytössä olevan poikkeusluvan mukaisen työajan vaikutuksiin sekä tuottavuuden että työn kuormittavuuden näkökulmasta. 11

30 Työajan käyttö Työajan käyttöä selvitettiin kolmella tavalla. Selvitykseen osallistuneiden 11 pelastusyksikön hälytyksiin keskimäärin kuluneita aikoja selvitettiin Pronto- tietojärjestelmästä saatujen hälytystietojen perusteella. Kyseisiltä pelastuslaitoksilta myös selvitettiin kyselylomakkeella, mihin työaikaa käytetään. Laitosten ilmoittamat työajankäyttötiedot on huomioitu sellaisenaan, vaikka niissä olisi ilmoitettu vain toisinaan tehtäviä toimintoja (esim. sopimuspalokuntien kouluttaminen) joka päivälle. Syynä on se, että toisaalta työvuoroissa tehdään paljon sellaista, jota ei kyselyn avulla saada näkyviin. Taustoittavaa tietoa on saatu lisäksi haastattelemalla muutamia esimiehiä. Hälytystehtävien määrien jakautumisen selvittäminen Työajan käyttöä tutkittaessa arvioitiin pelastustoiminnan ja ensihoidon toteutuneita tehtäviä, pelastustoiminnan harjoittelua sekä pelastuslaitosten toimittamia työajan käyttötietoja. Tietoa kerättiin Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastosta (Pronto, 2015), ensihoidon tilastoista, haastattelemalla neljän poikkeusluvan mukaisen paloaseman henkilöstöä sekä kuudelle pelastuslaitokselle lähetyn kyselyn avulla. Kyselyyn valittiin sekä paloasemia, joissa noudatetaan poikkeusluvan mukaista ympärivuorokautista työaikaa, että asemia, joissa päivystetään päivä- ja ilta-aikaan. Tyypillisesti poikkeuslupaa käytetään suurissa kaupungeissa, joissa hälytyksiä on tasaisesti ympäri vuorokauden. Yleistyöaikaa puolestaan noudatetaan pienillä paikkakunnilla, joissa hälytyksiä tulee harvakseltaan ja pelastustoiminta perustuu sopimuspalokuntatoimintaan. Tähän tarkasteluun valittiin tehtävämääriltään erikokoisia paloasemia: suuria, keski-suuria ja pieniä. Kultakin paloasemalta tarkasteltiin valitun pelastusyksikön tehtäviä sekä asemalla työskentelevän henkilöstön harjoittelu- ja työaikatietoja. Tarkasteluun osallistuivat poikkeuslupaa noudattavista paloasemista Helsinki (HE201), Tampere (PI101), Pori (SA101), Jyväskylä (KS101), Heinola (PH401) ja Varkaus (PS401). Yleistyöaikaa noudattavista paloasemista mukana olivat Sotkamo (KA131), Kauhajoki (EP401), Jämsä (KS401), Inari (LA801), Pyhäjärvi (JO221). Toteutuneita tehtäviä arvioitiin pelastustoiminnan osalta PRONTO-tietojärjestelmästä poimittujen hälytystilastojen perusteella. Hälytystiedot ovat kunkin kaupungin tai kunnan kiireisimmän paloaseman pelastus- ja ensihoitoyksikön tietoja. Ensihoidon käyttöasteet puolestaan on saatu tietosuojasyistä tutkittujen kuuden pelastuslaitoksen lähettämien ensihoidon tiedostojen pohjalta. Kaikki tiedot ovat vuosilta 2013 ja Hälytystehtävät eivät aina vaadi sammutus- tai pelastustoimintaa vaan usein riittää tilanteen tarkistaminen. Tällöin on mahdollista selvitä pienemmällä resurssilla kuin mitä tehtävälle on hälytetty. Tämän vuoksi on pyritty selvittämään, minkä verran toteutuneissa tehtävissä on ns. todellisia pelastustehtäviä, joilla hälytetyllä pelastustoimen resurssilla on ollut aito tarve. Tavoitteena on ollut selvittää myös sitä, eroavatko tehtävät tai niillä tehdyt toimenpiteet vuodenaikojen, kuukauden, viikonpäivän tai kellonajan mukaan. Tässä selvityksessä ei ole kuitenkaan tutkittu tarkemmin tehtävien sisältöjä eli toimenpiteitä 5 ja niiden vaativuutta sekä tehtävän suorittamiseen kulunutta aikaa. 5 PRONTOsta poimitut toimenpiteet on esitelty liitteessä 1. 12

Ohje pelastushenkilöstön toimintakyvyn arvioinnista ja kehittämisestä

Ohje pelastushenkilöstön toimintakyvyn arvioinnista ja kehittämisestä Ohje pelastushenkilöstön toimintakyvyn arvioinnista ja kehittämisestä SISÄMINISTERIÖN JULKAISU 5/2016 Sisäinen turvallisuus Ohje pelastushenkilöstön toimintakyvyn arvioinnista ja kehittämisestä SISÄMINISTERIÖN

Lisätiedot

OHJE HENKILÖSTÖLLE JA TYÖTERVEYSHUOLLOLLE PELASTUSHENKILÖSTÖN TOIMINTAKYVYN TESTAAMISESTA JA ARVIOINNISTA

OHJE HENKILÖSTÖLLE JA TYÖTERVEYSHUOLLOLLE PELASTUSHENKILÖSTÖN TOIMINTAKYVYN TESTAAMISESTA JA ARVIOINNISTA OHJE HENKILÖSTÖLLE JA TYÖTERVEYSHUOLLOLLE PELASTUSHENKILÖSTÖN TOIMINTAKYVYN TESTAAMISESTA JA ARVIOINNISTA Yhteistyötoimikunta 29.11.2017 / 22, liite 5 Sopimuspalokuntien neuvottelukunta Pelastuslautakunta

Lisätiedot

Pelastustoimen tilinpäätös 2008 ja 2009 -hanke, tilinpäätös- ja kustannusanalyysin tuloksia Jaana Määttälä, KTM, tutkija 28.8.2012

Pelastustoimen tilinpäätös 2008 ja 2009 -hanke, tilinpäätös- ja kustannusanalyysin tuloksia Jaana Määttälä, KTM, tutkija 28.8.2012 Pelastustoimen tilinpäätös 2008 ja 2009 -hanke, tilinpäätös- ja kustannusanalyysin tuloksia Jaana Määttälä, KTM, tutkija 28.8.2012 Pelastustoimen kokonaiskustannusanalyysi vuosilta 2007 2010: pelastuslaitokset,

Lisätiedot

LUP toiminnasta 2013

LUP toiminnasta 2013 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ajankohtaisasioita Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueen nuohoojien opintopäivä 29.11.2012 Fiskars V-P Ihamäki

Lisätiedot

PELASTUSLAITOSTEN TYÖHYVINVOINTIA KEHITTÄVÄ VALTAKUNNALLINEN YHTEISTYÖELIN

PELASTUSLAITOSTEN TYÖHYVINVOINTIA KEHITTÄVÄ VALTAKUNNALLINEN YHTEISTYÖELIN PELASTUSLAITOSTEN TYÖHYVINVOINTIA KEHITTÄVÄ VALTAKUNNALLINEN YHTEISTYÖELIN Pelastusalan työturvallisuusseminaari Kuopio 3. - 4.6. 2013 Ylitarkastaja Jouni Pousi 6.6.2013 Taustaa Hallitusohjelmaan perustunut

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 21/2013 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2012 Oikeusministeriö, Helsinki 2013 18.4.2013 Julkaisun

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistus. Hankejohtaja Taito Vainio

Pelastustoimen uudistus. Hankejohtaja Taito Vainio Pelastustoimen uudistus Hankejohtaja Taito Vainio SOTE- ja aluehallintouudistus 26.5.2016 2 Maakuntauudistuksen työryhmät 1. Maakuntahallinnon tehtäväsiirrot -valmisteluryhmä (Jäsen Mika Kättö) 2. Maakuntahallinnon

Lisätiedot

Sopimuspalokuntalaisten työturvallisuus kuka vastaa ja mistä? Vantaa Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Sopimuspalokuntalaisten työturvallisuus kuka vastaa ja mistä? Vantaa Erityisasiantuntija Jouni Pousi Sopimuspalokuntalaisten työturvallisuus kuka vastaa ja mistä? Vantaa 2.11.2017 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Twitter @PousiJouni Työturvallisuus mitä käsitetään? Työturvallisuuden käsitekartta (Tampereen

Lisätiedot

ERIÄVÄ MIELIPIDE TUOTTAVUUS PELASTUSTOIMESSA -RAPORTIN LAUSUNTOVERSIOON

ERIÄVÄ MIELIPIDE TUOTTAVUUS PELASTUSTOIMESSA -RAPORTIN LAUSUNTOVERSIOON Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Pelastustoimen tuottavuus -projektiryhmä ERIÄVÄ MIELIPIDE TUOTTAVUUS PELASTUSTOIMESSA -RAPORTIN LAUSUNTOVERSIOON Suomen Palomiesliitto pitää positiivisena, että pelastuslaitokset

Lisätiedot

PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013

PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013 TIEDOTE 1 (6) 2/2013 31.5.2013 PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013 Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toinen tiedote Edessäsi on Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toinen tiedote.

Lisätiedot

Väkivalta / uhkatilanne

Väkivalta / uhkatilanne Pelastusalan uhkatilannekoulutus - kehittämistarpeet Juha Höök Paloesimies, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL työturvallisuusseminaari 15.4.2015, Espoo Väkivalta / uhkatilanne Väkivalta on helppo tunnistaa,

Lisätiedot

Pelastajan toimintakyvyn ylläpitäminen työpaikkaliikunnan rooli. Turvallinen Pirkanmaa

Pelastajan toimintakyvyn ylläpitäminen työpaikkaliikunnan rooli. Turvallinen Pirkanmaa Pelastajan toimintakyvyn ylläpitäminen työpaikkaliikunnan rooli Tausta pelastuslaitoksissa tapahtuneet liikuntatapaturmat työpaikkaliikuntaohjeistukset työryhmän perustaminen tukipalveluiden palvelualueen

Lisätiedot

PELASTUSTOIMEN ALUEJAKO

PELASTUSTOIMEN ALUEJAKO PELASTUSTOIMEN ALUEJAKO Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano, pelastustoimen järjestelmän uudelleenorganisointi Sisäasiainministeriön lausuntopyyntö 20.12.2013 Sisäasiainministeriön esitys

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Jokilaaksojen pelastuslaitos 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jarmo Haapanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön

Lisätiedot

Pohjanmaan pelastuslaitos tänään Österbottens räddningsverk i dag. Pelastusjohtaja Räddningsdirektör Tero Mäki

Pohjanmaan pelastuslaitos tänään Österbottens räddningsverk i dag. Pelastusjohtaja Räddningsdirektör Tero Mäki Pohjanmaan pelastuslaitos tänään Österbottens räddningsverk i dag Pelastusjohtaja Räddningsdirektör Tero Mäki Pelastuslaitokset (kunnat) Hätäkeskukset (Valtio) Valtion hallinnoimia Hätäkeskusalueita

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Pelastuslaitosten strateginen pohja

Pelastuslaitosten strateginen pohja Strategia 2020 Pelastuslaitosten strateginen pohja Pelastuslaitoksen kehittymisvaatimus Johtamisen haaste Tuottavuushyöty Yhteiskunnan/ Kunnan tavoitetaso Miten osaaminen saadaan yhteiskunnan käyttöön?

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISIA TARKASTELUJA

VALTAKUNNALLISIA TARKASTELUJA VALTAKUNNALLISIA TARKASTELUJA PELASTUSTOIMINNAN TYÖKUORMAN AJALLISESTA VAIHTELUSTA Pelastustoimen tutkijatapaaminen, Kuopio 6.6.2018 Hanna Rekola, Helsingin pelastuslaitos UUDENLAISIA NÄKÖKULMIA RESURSSIEN

Lisätiedot

Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012

Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012 Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012 Strateginen kenttä Johdon forum Ministeriövalmistelu - läänit Yhteistoiminnallinen valmistelu Pelastusaluevalmistelu (pelastusjohtajien kokous) Palvalutasopäätökset Kuntastrategiat

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Pelastustoimen strategia v.2025. 18.3.2015 Pelastusylijohtaja Esko Koskinen

Pelastustoimen strategia v.2025. 18.3.2015 Pelastusylijohtaja Esko Koskinen Pelastustoimen strategia v.2025 18.3.2015 Pelastusylijohtaja Esko Koskinen Käsitteet Pelastustoimi = järjestelmä, jonka tarkoituksena on tärkeiden toimintojen turvaaminen, onnettomuuksien vähentäminen

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistushanke

Pelastustoimen uudistushanke Pelastustoimen uudistushanke - Alueellinen yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa -työryhmä - Poikkeusolojen riskianalyysi -alatyöryhmä Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 13.10.2016, Jyväskylä

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Pelastustoimen indikaattorittutkimushanke

Pelastustoimen indikaattorittutkimushanke Pelastustoimen indikaattorittutkimushanke Projektipäällikkö Heidi Tiimonen 21.2.2017 Pelastusopisto, hankkeen 2. kokoava työpaja Indikaattoreiden ja mittareiden muodostusprosessi Indikaattoreiden ja mittareiden

Lisätiedot

Yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa. Henkilöstö, talous ja tietojärjestelmät

Yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa. Henkilöstö, talous ja tietojärjestelmät n työsuunnitelma Tausta Sisäministeriö asetti 15.12.2015 hankkeen pelastustoimen uudistamiseksi maakuntauudistuksen myötä. Hankkeen tavoitteena on varmistaa sekä parantaa pelastustoimen suorituskykyä toimintaympäristön

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistus. Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen

Pelastustoimen uudistus. Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen Pelastustoimen uudistus Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen Pelastustoimen uudistaminen Pelastustoimen uudistaminen tehdään, jotta edelleen tiukkenevassa taloudellisessa tilanteessa asiakkaan turvallisuustaso

Lisätiedot

PELASTUSTOIMEN TUOTTAVUUS

PELASTUSTOIMEN TUOTTAVUUS PELASTUSTOIMEN TUOTTAVUUS 31.1.2016 Panos Tuotos Sisällys Tiivistelmä... 3 Tausta - Pelastustoimi muuttuvissa oloissa... 7 Pelastustoimen yhdenvertaisen palvelutarjonnan haasteet... 8 Veronmaksajan euro

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Maakunta- ja pelastustoimen uudistus - alueiden näkökulmat

Maakunta- ja pelastustoimen uudistus - alueiden näkökulmat Maakunta- ja pelastustoimen uudistus - alueiden näkökulmat MITEN NYKYTILAAN ON SAAVUTTU? 2 19.10.2017 Pelastustoimen aluejaon uudistaminen 2014 Pelastustoimen aluejako uudistetaan vähentämällä alueiden

Lisätiedot

Pelastuslaitosten ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelu. Osaraportti 2. Sisäinen turvallisuus

Pelastuslaitosten ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelu. Osaraportti 2. Sisäinen turvallisuus Pelastuslaitosten ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelu Osaraportti 2 Sisäinen turvallisuus SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 26/29 SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 31.7.29 Tekijät

Lisätiedot

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia.

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. HE 321/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Esityksen mukaan

Lisätiedot

PERA. Pelastustoimen ja Ensihoidon RiskinArvio (PERA) hankkeen nykytila. Työturvallisuusseminaari, Espoo 15.4.2015

PERA. Pelastustoimen ja Ensihoidon RiskinArvio (PERA) hankkeen nykytila. Työturvallisuusseminaari, Espoo 15.4.2015 PERA Pelastustoimen ja Ensihoidon RiskinArvio (PERA) hankkeen nykytila Työturvallisuusseminaari, Espoo 15.4.2015 Ohjelmistosuunnittelija Teemu Mykkänen Hankekoordinaattori Maija Puranen 21.4.2015 1 PERA

Lisätiedot

RISKIENHALLINTA OPINTOPÄIVÄT 18.-19.11.2014

RISKIENHALLINTA OPINTOPÄIVÄT 18.-19.11.2014 RISKIENHALLINTA OPINTOPÄIVÄT 18.-19.11.2014 RISKIENHALLINTA, JAOSTON JOHTOKUNTA Liiton puheenjohtaja, pelastusjohtaja Jari Sainio, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Turku (2014-2017) Jaoston puheenjohtaja

Lisätiedot

PPSHP ENSIHOITOPALVELU

PPSHP ENSIHOITOPALVELU PPSHP ENSIHOITOPALVELU Ensihoitopäällikkö Iiro Anttila Taustaa Apulaisoikeuskanslerin päätös 15.1.2007 (Dnro 1/50/2007) Johtopäätökset palvelutasosta ei ole yhtenäisiä määrittelyjä sairaankuljetuspalvelun

Lisätiedot

88/2010. Palkan ulosmittauksen kehittäminen

88/2010. Palkan ulosmittauksen kehittäminen 88/2010 Palkan ulosmittauksen kehittäminen 88/2010 Palkan ulosmittauksen kehittäminen Oikeusministeriö, Helsinki 2011 31.12.2010 Julkaisun nimi Tekijä Oikeusministeriön julkaisu Palkan ulosmittauksen

Lisätiedot

Pelastustoimen mittarit

Pelastustoimen mittarit Pelastustoimen mittarit Tarve yhtenäinen väline toimintojen ja palvelujen seuranta ja arviointi johtaminen toiminnan kehittäminen vaikutukset asiakkaisiin pelastuslaitosten toimintaan ja johtamiseen koulutukseen

Lisätiedot

108 18.12.2013 10 28.01.2014

108 18.12.2013 10 28.01.2014 Tekninen valiokunta/tekniska utskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 108 18.12.2013 10 28.01.2014 Kahden toimen muuttaminen / Ändring av två befattningar TEKVLK 108 Tekninen valiokunta / Tekniska utskottet

Lisätiedot

Pelastuslaitosten ja Kumppanuusverkoston uudet tuulet

Pelastuslaitosten ja Kumppanuusverkoston uudet tuulet Pelastuslaitosten ja Kumppanuusverkoston uudet tuulet Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto toimii pelastuslaitosten valtakunnallisen yhteistyön alustana. Yhteistyöllä kehitetään pelastuslaitosten palveluita

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistamishanke

Pelastustoimen uudistamishanke STM valmiusseminaari 26.-27.5.2016, Haikon kartano Pelastustoimen uudistamishanke V-P Ihamäki Pelastusjohtaja, pelastusjohtajat pj. (Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos) PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

Turvallinen Suomi -juhlaseminaari Innovaatiot ratkaisuna kuntakentän haasteisiin?

Turvallinen Suomi -juhlaseminaari Innovaatiot ratkaisuna kuntakentän haasteisiin? Turvallinen Suomi -juhlaseminaari Innovaatiot ratkaisuna kuntakentän haasteisiin? Katajanokka, Marina Congress Center, 29.5.2013 Jussi Rahikainen, pelastustoimen kehittämispäällikkö Kuntakentän haasteet

Lisätiedot

KAINUUN PELASTUSLAITOS

KAINUUN PELASTUSLAITOS KAINUUN PELASTUSLAITOS MUUTOSINFOT ke 22.3. Suomussalmi ke 29.3. Ristijärvi ti 4.4. Paltamo ti 25.4. Puolanka ke 3.5. Sotkamo ke 10.5. Kajaani ke 17.5. Kuhmo to 18.5. Hyrynsalmi KAINUUN PELASTUSLAITOS

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Visio: Varsinais-Suomen pelastuslaitos on valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja positiivinen esimerkki laadukkaasta ja tehokkaasta pelastuslaitoksesta.

Visio: Varsinais-Suomen pelastuslaitos on valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja positiivinen esimerkki laadukkaasta ja tehokkaasta pelastuslaitoksesta. Visio: Varsinais-Suomen pelastuslaitos on valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja positiivinen esimerkki laadukkaasta ja tehokkaasta pelastuslaitoksesta. V-S aluepelastuslaitos lyhyesti Toimintavalmiudessa

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen. Hankejohtaja Taito Vainio

Pelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen. Hankejohtaja Taito Vainio Pelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen Hankejohtaja Taito Vainio 1 Pelastustoimen kehittämistä ohjaavat linjaukset HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 1) Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistus

Pelastustoimen uudistus Pelastustoimen uudistus Maakuntauudistuksen organisointi 26.9.2016 2 SOTE-uudistuksen organisointi 26.9.2016 3 26.9.2016 4 Maakuntauudistuksen laajuus 26.9.2016 5 26.9.2016 6 Hankkeen organisointi 26.9.2016

Lisätiedot

Sisäministeriö, Kirkkokatu 12, neuvotteluhuone Ritari. Esko Koskinen, sisäministeriö, pelastusylijohtaja

Sisäministeriö, Kirkkokatu 12, neuvotteluhuone Ritari. Esko Koskinen, sisäministeriö, pelastusylijohtaja Pöytäkirja SM061:00/2015 1 (7) SMDno-2015-2070 21.6.2017 Pelastustoimen uudistus Aika Tiistai 13.6.2017, klo 10.00, kokous 11 Paikka Puheenjohtaja Esittelijä Jäsenet Sisäministeriö, Kirkkokatu 12, neuvotteluhuone

Lisätiedot

Ensihoidon kenttäjohtaja

Ensihoidon kenttäjohtaja PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Työpaikkailmoituksia, dokumentti sisältää kahdeksan sivua. Työpaikkailmoitus kopioitu sivulta: http://www.kuntarekry.fi/avoimettyopaikat/sivut/jobs.aspx?jobid=phsotey-07-26-

Lisätiedot

PELASTUSHENKILÖSTÖN FYYSISEN TOIMINTAKYVYN TESTAAMINEN (ohje testaajille)

PELASTUSHENKILÖSTÖN FYYSISEN TOIMINTAKYVYN TESTAAMINEN (ohje testaajille) PELASTUSHENKILÖSTÖN FYYSISEN TOIMINTAKYVYN TESTAAMINEN (ohje testaajille) Yhteistyötoimikunta 29.11.2017 / 22, liite 6 Sopimuspalokuntien neuvottelukunta Pelastuslautakunta / 78, liite nro 10 SISÄLLYS

Lisätiedot

Kumppanuusverkoston turvallisuuspalveluista pontta onnettomuuksien ehkäisyn kehittämiseen

Kumppanuusverkoston turvallisuuspalveluista pontta onnettomuuksien ehkäisyn kehittämiseen Kumppanuusverkoston turvallisuuspalveluista pontta onnettomuuksien ehkäisyn kehittämiseen PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi KUMPPANUUSVERKOSTON TOIMINTA Sai alkunsa 2008 Nykyinen

Lisätiedot

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Sote-uudistuksen säästömekanismit Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Pelastustoimen työurat Mitä meistä tulee isona? Mika Kontio pelastuspäällikkö Varsinais-Suomen Pelastuslaitos

Pelastustoimen työurat Mitä meistä tulee isona? Mika Kontio pelastuspäällikkö Varsinais-Suomen Pelastuslaitos Pelastustoimen työurat Mitä meistä tulee isona? Mika Kontio pelastuspäällikkö Varsinais-Suomen Pelastuslaitos PALOASEMAT 3 27.11.2015 Varsinais-Suomen pelastuslaitos Kuntia 27 Asukkaita 472 000 Päätoimista

Lisätiedot

Onko tulipalo erilainen Turussa kuin Tampereella? Miten varmistetaan palvelujen ja tarkastustoiminnan yhdenmukaisuus?

Onko tulipalo erilainen Turussa kuin Tampereella? Miten varmistetaan palvelujen ja tarkastustoiminnan yhdenmukaisuus? Onko tulipalo erilainen Turussa kuin Tampereella? Miten varmistetaan palvelujen ja tarkastustoiminnan yhdenmukaisuus? Paloturvallisuuspäivät 2017 Mika Viljanen 13.12.2017 Pelastustoimen uudistus 1. Pelastuslain

Lisätiedot

Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus

Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus 29.0.205 Simo Tarvainen pelastusjohtaja .Helsinki 2.Länsi-Uusimaa 3.Keski-Uusimaa 4.Itä-Uusimaa 5.Varsinais-Suomi 6.Kanta-Häme 7.Päijät-Häme 8.Kymenlaakso

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Pelastustoimen indikaattorittutkimushanke

Pelastustoimen indikaattorittutkimushanke Pelastustoimen indikaattorittutkimushanke Projektipäällikkö Heidi Tiimonen 19.4.2017 Pelastusopisto, hankkeen 3. kokoava työpaja Indikaattoreiden ja mittareiden muodostusprosessi Indikaattoreiden ja mittareiden

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistushanke Viestintätyöryhmän työsuunnitelma - Pelastustoimen viestinnän tulevaisuus-

Pelastustoimen uudistushanke Viestintätyöryhmän työsuunnitelma - Pelastustoimen viestinnän tulevaisuus- Pelastustoimen uudistushanke Viestintätyöryhmän työsuunnitelma - Pelastustoimen viestinnän tulevaisuus- Jarmo Haapanen 26.11.2017 Pelastustoimen uudistushankkeen viestintätyöryhmä Asetettu hankesuunnitelman

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Oikeusministeriö, Helsinki 2014 25.3.2014 Julkaisun

Lisätiedot

Palosuojelurahaston erityisavustusten hakeminen: tietoa yliopistoille ja ammattikorkeakouluille. Helsinki

Palosuojelurahaston erityisavustusten hakeminen: tietoa yliopistoille ja ammattikorkeakouluille. Helsinki Palosuojelurahaston erityisavustusten hakeminen: tietoa yliopistoille ja ammattikorkeakouluille Helsinki 7.11.2017 1 Myönnettävät avustukset Yleisavustukset pelastusalan järjestöille ja vastaaville yhteisöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio Pelastustoimen kehittäminen Pelastusylitarkastaja Taito Vainio 2.12.2015 2 Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta,

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

Pelastustoimen henkilöstötilinpäätös

Pelastustoimen henkilöstötilinpäätös Pelastustoimen henkilöstötilinpäätös 28.8.2012 Pelastuslaitosten henkilöstötilinpäätös Strategisen johtamisen ja arvioinnin työkalu. Ohjaa operatiivista johtoa käyttämään ja kehittämään resursseja oikein

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

KAINUUN PELASTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

KAINUUN PELASTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ KAINUUN PELASTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009. I YLEISET PERUSTEET 1 Tehtävä Pelastuslaitoksen tehtävänä on tarjota Kainuun pelastuslaitoksen alueen kunnille pelastuslaissa

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyt

Sote- ja maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyt Sote- ja maakuntauudistuksen omaisuusjärjestelyt Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 31.3.2016 31.3.2016 1 Uudistuksessa valmisteltava lainsäädäntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki järjestämislain

Lisätiedot

Jokilaaksojen pelastuslaitoksen talousarvio vuodelle 2017 ja taloussuunnitelma

Jokilaaksojen pelastuslaitoksen talousarvio vuodelle 2017 ja taloussuunnitelma Jokilaaksojen pelastuslaitoksen johtokunta 39 07.10.2016 Jokilaaksojen pelastuslaitoksen talousarvio vuodelle 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2020 Jokilaaksojen pelastuslaitoksen johtokunta 07.10.2016 39

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi KUMPPANUUSVERKOSTON TOIMINTA Sai alkunsa 2008 Nykyinen toiminta perustuu 16.8.2011

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 198/2008 vp Ensihoidon tietojärjestelmän laajennushanke Eduskunnan puhemiehelle Helsingin alueella on otettu valtioneuvoston periaatepäätöksen (siirtyminen sähköiseen potilaskertomukseen)

Lisätiedot

Koulutusten järjestäminen pelastuslaitoksessa. Osaamisen kehittämisen vuorovaikutustyöpaja pelastuslaitoksille 26.1.2016 Vantaa Tommi Luhtaniemi

Koulutusten järjestäminen pelastuslaitoksessa. Osaamisen kehittämisen vuorovaikutustyöpaja pelastuslaitoksille 26.1.2016 Vantaa Tommi Luhtaniemi Koulutusten järjestäminen pelastuslaitoksessa Osaamisen kehittämisen vuorovaikutustyöpaja pelastuslaitoksille 26.1.2016 Vantaa Tommi Luhtaniemi Kiinnostukseni osaamisen kehittämiseen Alipäällystökurssin

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

SOPIMUSPALOKUNTATOIMINNAN EDISTÄMINEN. SPPL PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT Erityisasiantuntija Jouni Pousi

SOPIMUSPALOKUNTATOIMINNAN EDISTÄMINEN. SPPL PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT Erityisasiantuntija Jouni Pousi SOPIMUSPALOKUNTATOIMINNAN EDISTÄMINEN SPPL PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT 6. 8.4.2017 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Hallitusohjelman

Lisätiedot

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1. PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2017 ALKAEN VERSIO II - monituottajamalli PHSOTEY Ensihoitokeskus Sisällysluettelo

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1369-2000 (ään. 5-2, 1/2000)

Työneuvoston lausunto TN 1369-2000 (ään. 5-2, 1/2000) 1 (8) Työneuvoston lausunto TN 1369-2000 (ään. 5-2, 1/2000) Työneuvoston lausunto palolaitoksen viranhaltijoiden oikeudesta kieltäytyä varallaolosta työaikalain (605/1996) perusteella. Annettu Mikkelin

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2014

Henkilöstösuunnitelma 2014 Henkilöstösuunnitelma 2014 Päiväys Työyksikkö Tulosyksikkö Toimiala Länsi-Uudenmaan Palveluliiketoimi pelastuslaitos - liikelaitos Yksikön perustehtävä Pelastuslaitoksen perustehtävänä on parantaa ihmisten

Lisätiedot

Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy

Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy Anssi Kuhlman Taustaa Pelastuslaki 379/2011 27 Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävät Alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta,

Lisätiedot

Lautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Lautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. HELSINGIN KAUPUNGIN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toimiala Helsingin kaupungin pelastuslautakunta ja sen alainen Helsingin kaupungin pelastuslaitos huolehtivat pelastustoimesta sekä niille erikseen määrätyistä

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Osaamisen foorumina PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON ALKUTAIVAL Pelastuslaitosten valtakunnallinen

Lisätiedot

Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat

Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat TOIMINTA JA HALLINTO 2009:3 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat Oikeushallintotilastoja vuodelta 2008 Ulosottotoimi TOIMINTA JA HALLINTO 2009:3 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat Oikeushallintotilastoja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,

Lisätiedot

Pohjois-Savon pelastuslaitos Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Pohjois-Savon aluepelastuslautakunta 3 27.01.2016. 3 Asianro 7479/01.01.

Pohjois-Savon pelastuslaitos Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Pohjois-Savon aluepelastuslautakunta 3 27.01.2016. 3 Asianro 7479/01.01. Pohjois-Savon pelastuslaitos Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 3 Asianro 7479/01.01.01/2015 Oikaisuvaatimus / Palomiehen viran valinta alkusijoituspaikkana Riistaveden paloasema Henkilöstö- ja hallintopäällikkö

Lisätiedot

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha)

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN JA ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN AIESOPIMUS ENSIHOIDON PALVELUTUOTANNOSTA JA ENSIVASTEPALVELUISTA 1. Sopijaosapuolet Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

MITEN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTATOIMINTA EDISTÄÄ TURVALLISUUTTA HARVAAN ASUTUILLA ALUEILLA 16.2.2011

MITEN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTATOIMINTA EDISTÄÄ TURVALLISUUTTA HARVAAN ASUTUILLA ALUEILLA 16.2.2011 Turvalliseen huomiseen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry MITEN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTATOIMINTA EDISTÄÄ TURVALLISUUTTA HARVAAN ASUTUILLA ALUEILLA 16.2.2011 Kimmo Kohvakka TURVALLISUUS? Palokuolemat

Lisätiedot

Palokuntien viikkoharjoituskysely Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan seminaari 23.-24.8.2011 Padasjoki

Palokuntien viikkoharjoituskysely Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan seminaari 23.-24.8.2011 Padasjoki Palokuntien viikkoharjoituskysely Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan seminaari 23.-24.8.2011 Padasjoki Koulutussuunnittelija Markku Savolainen Vastausmäärän kehittyminen 1. Mikä rooli vastaajalla on palokunnassa?

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen. Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200

Onnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen. Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200 Onnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200 Onnettomuuksien ehkäisyn työryhmäraportin lähtötiedot Pelastuslaitoksien näkemyksiä ja kehittämistarpeita kartoitettiin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 886/2005 vp Palokunnan hälytystehtäviin osallistuvien ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Eräs nuori kirjoittaa olevansa sopimuspalokuntalainen. Aktiivisia toimijoita on pienellä paikkakunnalla

Lisätiedot

Pelastustoimi ja pelastuslaitos

Pelastustoimi ja pelastuslaitos Pelastustoimi ja pelastuslaitos Päijät-Hämeen pelastuslaitos Marjo Oksanen marjo.oksanen@phpela.fi Pelastustoimen tehtävänjako Sisäasiainministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa ja sen palvelujen

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

Palontutkinta Turku PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO.

Palontutkinta Turku PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO. Palontutkinta 2020 11.11.2015 Turku PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi Palontutkinta 2020 työryhmä Työryhmän tehtävänä on kehittää ja yhdenmukaistaa pelastuslaitoksien palontutkintaan

Lisätiedot