Ylä-Savon ammattiopiston erityisopetuksen järjestämistä
|
|
- Emilia Kahma
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ylä-Savon ammattiopisto Ylä-Savon ammattiopiston erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma päivitetty Sisältö
2 1 Sisällys 1. JOHDANTO 2 2. Ammatillisen erityisopetuksen tavoitteet 2 3. Asiakirjojen salassapito ja tiedonsiirto 3 4. Ammatillisen erityisopetuksen toteutus Erityisen tuen kartoitus Erityisopetustarpeen arvioiminen Erityisopetuksen perusteet ja luokittelu 6 5. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) ja sen laatiminen HOJKSin laatiminen Ohje HOJKSin laatimiseen Erityisopiskelijaksi määritteleminen HOJKS -resurssin jakaminen HOJKSin toteutumisen seuranta HOJKSin jaksottainen päivittäminen HOJKSin jatkaminen Opetus- ja ohjausmenetelmät Työssäoppiminen Työpajaopinnot Muistilista erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työssäoppimisen tukemiseen Ammattiosaamisen näytöt Opetuksessa ja ohjauksessa huomioitavaa Erityisopetus ja arviointi Erityistä tukea tarvitsevan opintojen tavoitteiden mukauttaminen Tavoitteiden mukauttaminen Oppiaineen suorittamisesta vapauttaminen Tuki- ja erityispalvelut Yhteistyötahot ja asiantuntijapalvelut Erityisopetuksen vastuut ja resurssit Arviointi ja seuranta 37 Lähteet 38
3 2 1. JOHDANTO Ylä-Savon ammattiopiston erityisopetuksen suunnitelma sisältää erityisopetuksen tavoitteet ja ohjeet ammattiopistossa järjestettävälle nuorisoasteen peruskoulutuksen erityisopetukselle. Suunnitelma pohjautuu Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän strategiassa määriteltyyn arvopohjaan. Erityisopetuksen suunnitelma toimii käsikirjana ja uuden opettajan perehdyttämisoppaana ammattiopiston erityisopetuksen järjestämisessä. Erityisopetussuunnitelma on osa koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaa. 2. Ammatillisen erityisopetuksen tavoitteet Opetushallituksen antamissa ammatillisen koulutuksen tutkinnon perusteissa (2010) määritellään ammatillisen koulutuksen tehtävä ja arvoperusta seuraavasti: Ammatillisessa peruskoulutuksessa tulee tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista (L630/98 5 ). Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseksi tavoitteena on, että jokaisella opiskelijalla on erilaisista oppimisedellytyksistä riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ammatilliseen koulutukseen sekä sijoittua koulutuksen jälkeen työhön ja yhteiskuntaan täysivaltaisena kansalaisena. Erityisopetuksen tarve on määriteltävä ammatillisen koulutuksen lain 20 :n ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta jokaiselle opiskelijalle yksilöllisesti. Tavoitteiden saavuttamista on tuettava yksilöllisesti suunnitellun ja ohjatun oppimisprosessin sekä erilaisten tukitoimien avulla. (Ammatillisen perustutkinnon perusteet). Ammatillisen perustutkinnon perusteiden mukaan erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ammatillinen koulutus tapahtuu yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan ensisijaisesti samoissa opetusryhmissä muiden opiskelijoiden kanssa. Opetus voidaan järjestää myös osittain tai kokonaan erityisryhmissä. Ylä- Savon koulutuskuntayhtymällä on erityisenä koulutustehtävänä huolehtia erityisopetuksen järjestämisestä ja sen yhteydessä annettavasta valmentavasta ja kuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta.
4 3 Vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- ja opiskelijahuoltopalveluja tarvitsevat opiskelijat saavat erityisopetusta. Sen tavoitteena on turvata henkilökohtaisiin edellytyksiin perustuva oppiminen, itsensä kehittäminen ja ihmisenä kasvaminen. Erityisopetukseen liitetään tarvittaessa muita tukitoimia ja kuntoutusta yhteistyössä palvelujen tuottajien kanssa. Ylä-Savon ammattiopisto varaa erityisopetukseen riittävät voimavarat, jotta erityistä tukea tarvitseva opiskelija saa tarvitsemansa erityiset opetus ja/tai tukipalvelut. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden oppimisen edistäminen on koko oppilaitosyhteisön yhteinen tehtävä. 3. Asiakirjojen salassapito ja tiedonsiirto Suomen perustuslain mukaan viranomaisten hallussa olevat asiakirjat ovat julkisia, ellei julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Lain mukaan jokaisella on oikeus saada tietoa julkisesta asiakirjasta myös silloin kun asiakirja ei koske henkilön omaa asiaa. Salassapito Salassapidon tarkoituksena ei ole salata oppilaitoksen toimintaa vaan suojata yksityisyyttä ja yleistä etua. Oppilaitoksen hallussa on runsaasti salassa pidettävää aineistoa. Sellaisia ovat mm. tiedot opettajan tai opiskelijan terveydentilasta tai vammaisuudesta, sekä tiedot henkilön elintavoista, harrastuksista, perhe-elämästä sekä muista niihin verrattavista tiedoista. Oppilaitoksessa tietosuoja merkitsee sitä, että opiskelijoita koskevien henkilötietojen käsittelyn tulee olla asiallisesti perusteltua oppilaitoksen toiminnan kannalta. Tietoja saa käyttää mm. opiskelijan ottamiseksi oppilaitokseen tai opetuksen järjestämiseksi, mutta ei oppilaitokselle kuulumattomia tehtäviä varten. Tietojen tulee olla virheettömiä ja käyttötarkoituksensa kannalta tarpeellisia. Salassa pidettävää asiakirjaa tai sen kopiota tai tulostetta ei saa näyttää eikä luovuttaa ulkopuolisille. Sitä ei saa myöskään antaa teknisen käyttöyhteyden avulla tai muulla tavalla ulkopuolisen nähtäväksi tai käytettäväksi. Salassa pidettäviä asiakirjoja on käsiteltävä ja säilytettävä huolellisesti siten, etteivät ne joudu sivullisten käsiin.
5 4 Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/ Salassapito: Koulutuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, 40 :ssä tarkoitetut henkilöt ja opetusharjoittelua suorittavat eivät saa sivullisille luvattomasti ilmaista tietoja, mitä he ovat koulutukseen liittyviä tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää opiskelijoiden ja henkilöstön sekä heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta. Opetus- ja ohjaushenkilöstö ja kouluterveydenhuollosta ja muusta opiskelijahuollosta vastaavat henkilöt voivat antaa toisilleen sekä muille koulutuksesta vastaaville viranomaisille opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Muita salassapitoa koskevia lakeja: Sosiaalihuollon salassa pidettävien tietojen antamista koskee Asiakaslaki, 17 Terveydenhuoltoa sitoo Potilaslaki, 9.2 ja Kansanterveyslaki (66/1972) Ilmoitusvelvollisuus: meitä kaikkia koskee Lastensuojelulaki (683/1983) esim. lastensuojeluilmoitus Lastensuojelulaki menee kaiken edelle, eli jos lapsen/nuoren terveys ja turvallisuus on uhattuna, on viranomaisilla (aikuisilla) velvollisuus toimia lapsen/nuoren edun parhaaksi. Tiedonsiirto Perusopetuksesta saatuja niveltietoja ja harkinnanvaraisen haun tietoja hyödynnetään opiskelijalle annettavan tuen ennakoinnissa ja suunnittelussa. Opiskelijaa koskevan niveltiedon siirtäminen tapahtuu ensisijaisesti kirjallisesti. Kirjallisen niveltiedon siirtäminen täytyy tapahtua opiskelutietolomakkeella tai siirto- HOJKSilla. Opiskelijaa koskevat asiakirjat sekä oppilaitoksen henkilöstön, opiskelijan ja hänen huoltajiensa väliset keskustelut ovat luottamuksellisia. Opetuksen kannalta välttämättömät tiedot voidaan siirtää opettajien, kouluterveydenhoitajien ja opiskelijahuollosta vastaavien henkilöiden kesken opetuksen asianmukaisen järjestämisen varmistamiseksi. Näitä tietoja ei kuitenkaan saa ilman lupaa antaa sivullisille. Oppilaitoksen henkilöstön lisäksi opetuksen ja ohjaamisen kannalta tärkeät tiedot siirretään opiskelijan suostumuksella myös työpaikkaohjaajille työssäoppimisen alkuvaiheessa käytävän keskustelun yhteydessä.
6 5 4. Ammatillisen erityisopetuksen toteutus Tässä luvussa kuvataan yleisiä periaatteita ja käytäntöjä, joita oppilaitoksen erityisopetuksessa noudatetaan. On tärkeää, että suunnitelmassa kuvataan mahdollisimman tarkasti erityisopetuksen toteuttamisen kannalta keskeiset käytännöt, mallit ja prosessit. Tällaisia malleja ovat esimerkiksi erityisopiskelijaksi määritteleminen ja HOJKS -prosessin kuvaus Erityisen tuen kartoitus Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat kartoitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa opintojen alkaessa. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tunnistamien perustuu opettajien, alakohtaisten opinto-ohjaajien ja opiskelijahuollon henkilöstön tekemiin havaintoihin, peruskoulusta saatuun niveltietoon, aikaisempaan koulumenestykseen, harkinnanvaraisen haun tietoihin, ryhmänohjaajan tekemään HOPS -keskusteluun, oppimisen lähtötasokartoituksen tuloksiin ja terveydenhoitajan huomioihin. Erityisen tuen tarve voi ilmetä myös myöhemmin opintojen aikana. Koko oppilaitoshenkilöstön vastuulla on seurata jatkuvasti opiskelijoiden tilannetta ja selvittää mahdollinen tuen tarve, jos opiskelijalla: on paljon poissaoloja (kts. huolenpidon portaat) käyttäytyminen muuttuu olennaisesti on vaikeuksia oppimisessa tai työtaidoissa opiskeluaktiivisuus heikkenee sosiaalisissa suhteissa tapahtuu muutoksia on alisuoriutumista opinnoissa on torjuvaa ja eristäytyvää käytöstä tai opiskelijan tilanteessa on muuta huolta herättävää Jos edellä mainittuja muutoksia on tapahtunut, on tärkeää ilmoittaa asiasta ryhmänohjaajalle Erityisopetustarpeen arvioiminen Erityistä tukea tarvitsevaksi opiskelijaksi määrittäminen perustuu aina tarkkaan harkintaan ja huolelliseen yksilölliseen arviointiin. Erityisopetuksen peruste on aina määriteltävä. HOJK-
7 6 Sin tarve arvioidaan alkukartoituksen ja niveltietojen pohjalta. HOJKSin tarpeen voivat tuoda esille myös alaikäisen opiskelijan huoltaja/huoltajat. Ryhmänohjaaja yhdessä opiskelijan ja huoltajan/huoltajien kanssa arvioivat HOJKSin tarpeen. HOJKSia ei voida tehdä ilman opiskelijan ja alaikäisen huoltajan suostumusta, joten opiskelijan ja huoltajien aktiivinen osallistuminen HOJKS -prosessiin on välttämätöntä Erityisopetuksen perusteet ja luokittelu Erityisopetuksen perusteiden määrittelyn tukena on tilastokeskuksen käyttämä luokitus: 01 hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet (opiskelijat, joilla on diagnosoituja hahmottamiseen, tarkkaavaisuuteen ja keskittymiseen liittyviä vaikeuksia kuten, AD/HD tai ADD) 02 kielelliset vaikeudet (opiskelijat, joilla on vaikeita lukemiseen, kirjoittamiseen ja puhumiseen liittyviä vaikeuksia kuten vaikea lukiongelma, kielellinen erityisvaikeus (dysfasia) tai dyslexia, tai NMI -seulan tulokset) 03 vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt (opiskelijat, joilla on käyttäytymiseen liittyviä ongelmia kuten sosiaalista sopeutumattomuutta) 04 lievä kehityksen viivästyminen (opiskelijat, joilla on laajoja oppimisvaikeuksia, mutta ei kuitenkaan kohdan 5 mukaista vaikeaa kehityksen viivästymää) 05 vaikea kehityksen viivästyminen; keskivaikea tai vaikea kehitysvamma 06 psyykkiset pitkäaikaissairaudet (mielenterveyden ongelmat, päihdekuntoutujat)
8 7 07 fyysiset pitkäaikaissairaudet (kuten allergia, astma, diabetes, epilepsia, syöpä) 08 autismiin ja Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet 09 liikkumisen ja motoristen toimintojen vaikeus (tuki- ja liikuntaelinvammat, cp-oireyhtymä, lyhytkasvuisuus) 10 kuulovamma 11 näkövamma 12 muu syy, joka edellyttää erityisopetusta Erityisopetuksen luokittelun perustana käytetään ensisijaista erityisopetuksen tarpeeseen eniten vaikuttavaa vaikeutta tai vammaa. Lievät vammat eivät ole erityisopetuksen peruste vaan ne kuuluvat tukiopetuksen piiriin. Koodit 1 3 ja 12 voidaan määrittää tarkan arvioinnin pohjalta oppilaitoksessa. Koodit 4-11 edellyttävät asiantuntijan arviota. Koodia 12 käytetään vain silloin, kun muut koodit eivät sovellu. Pedagogisen tuen tarve on kuvattava erityisen huolellisesti ja yksityiskohtaisesti kaikissa kohdissa, mutta erityisen tarkasti, kun käytetään koodia 12. Myös tarjotut tukitoimet on kuvattava huolellisesti. Yleisimpiä erityisopetuksen luokittelun kategoriaan 12 kuuluvia syitä voivat olla esimerkiksi: aiempi huono koulumenestys. (Ensin on selvitettävä, onko taustalla esimerkiksi lukivaikeus. Tällöin koodiksi tulee 02.) opiskeluvaikeudet. (Ensin on selvitettävä, onko taustalla lukivaikeus, hahmottamisvaikeus, ADHD tai muu tarkkaavuuden pulma. Tällöin ensisijaiseksi koodiksi avautuu usein ) alhainen motivaatio. (Ensin on selvitettävä, onko taustalla esimerkiksi lukivaikeus 02 tai psyykkiset pitkäaikaissairaudet 06.) matematiikan oppimisvaikeudet. (Ensin on riittävän huolellisesti selvitettävä, onko taustalla hahmottamisvaikeus tai tarkkaavuudet pulmat. Tällöin koodiksi määritellään 02.)
9 8 puutteelliset elämänhallintataidot. (Ensin on selvitettävä, onko taustalla esimerkiksi psyykkiset pitkäaikaissairaudet tai tarkkaavaisuuden pulmat. Tällöin koodiksi määritellään 01 tai 06.) Erityisopiskelijaksi nimeäminen 5. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) ja sen laatiminen Erityisopetusta tarvitsevalle opiskelijalle on laadittava aina kirjallinen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (L 630/1998, 20 ). Suunnitelman tulee sisältää (A 811/1998, 8 mukaan): suoritettava tutkinto opetuksessa noudatettavat tutkinnon perusteet tutkinnon laajuus opiskelijalle laadittu henkilökohtainen opetussuunnitelma opiskelijan saamat erityiset opetus- ja opiskelijahuollon palvelut muut henkilökohtaiset palvelu- ja tukitoimet sekä erityisopetuksen peruste. HOJKS tulee laatia opiskelijan, tarvittaessa hänen huoltajansa, aikaisemman koulun edustajien sekä opettajien ja opiskelijapalvelujen asiantuntijoiden kanssa. Mikäli ammattitaitovaatimuksia on mukautettu, henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan sisältyy henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa määritellään opiskelijan yksilölliset oppimisen tavoitteet. Ne perustuvat hänen opiskelemansa tutkinnon perusteisiin. Ammatillisessa erityisopetuksessa opetus on suunniteltava siten, että opiskelija saavuttaa mahdollisimman suuressa määrin saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa. Tavoitteita voidaan mukauttaa opiskelijan edellytysten mukaan joko niin, että kaiken opetuksen tavoitteet on mukautettu, tai mukauttamalla vain yhden tai sitä useamman tutkinnon osan tavoitteet. Opetuksessa tulee
10 9 keskittyä opiskelijan vahvojen osaamisalueiden tukemiseen, jotta hänelle taataan hyvät mahdollisuudet sijoittua työhön. Erityistä huomiota tulee kiinnittää työssä harjaantumiseen työssäoppimisen jaksojen aikana. Opiskelijalle tulee selvittää, miten hän voi koulutuksen jälkeen saada tarvitsemiaan erityispalveluja. (Opetussuunnitelman perusteet) 5.1. HOJKSin laatiminen HOJKS on tarkoitettu työvälineeksi, jota käytetään opetuksen ja oppimisen suunnittelussa, toteuttamisessa, seurannassa ja arvioinnissa. HOJKS luodaan opiskelijatietojärjestelmän käyttöliittymään Wilmaan. Luku- ja kirjaamisoikeus on oppilaitoksen kunkin toimipaikan opettajilla, opinto-ohjaajilla, opiskeluhuollon ohjaajalla, koulutuspäälliköillä, koulutusjohtajilla ja rehtorilla. Näin menettelemällä varmistetaan, että opettajat ovat tietoisia suunnitelmasta, tuen tarpeesta ja saaduista tukitoimenpiteistä. HOJKSin avulla opettajat voivat suunnitella ja toteuttaa yksilöllisiä tukitoimia. HOJKSin rinnalla käytetään HOPSia. HOPS -osiossa näkyy opiskelijan tutkintokohtainen opiskelusuunnitelma. Kun opiskelija suorittaa opintoja yksilöllisin sisällöin, tavoittein tai menetelmin, kirjataan tiedot HOJKSiin Ohje HOJKSin laatimiseen Ohjeessa kuvataan, henkilökohtaisen opetuksen järjestämissuunnitelman (HOJKS) liittyvät vaiheet ja vastuut Ylä-Savon ammattiopistossa. HOJKS laaditaan kaikille niille ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoille, joiden opetus toteutetaan erityisopetuksena Erityisopiskelijaksi määritteleminen HOJKS -tarve todetaan esitietojen ja/tai erilaisten kartoitusten avulla Ennen lukuvuoden alkua erityisopetusta koordinoivan opinto-ohjaajan vastuulla on kirjata kaikkien opiskelijoiden tiedonsiirtolomakkeen tiedot Wilman HOJKS - lehdelle sekä mahdollisen siirto- HOJKSin tiedot ja opastaa ryhmänohjaajia kiin-
11 10 nittämään huomiota esitietojen perusteella mahdollisesti erityistä tukea tarvitseviin opiskelijoihin. HOJKS -tarvetta arvioitaessa hyödynnetään myös perusopetuksen päättötodistustietoja sekä harkinnanvaraisen haun tietoja. Kaikille aloittaville opiskelijoille tehdään LUKI -seulonta sekä matematiikan lähtötasokartoitus MAKEKO. Nämä kartoitukset tehdään heti opintojen alkaessa mennessä. Lisäksi vieraiden kielten opettajat tekevät omat lähtötasokartoitukset omilla tunneillaan. Esitietojen ja /tai kartoitusten tulosten perusteella ryhmänohjaaja arvioi HOJKS - tarpeen. Opiskelijapalveluhenkilöstö avustaa tarvittaessa. Myös alakohtainen opinto-ohjaaja ja erityisopettaja on tarvittaessa tukena suunnittelussa. Ryhmänohjaaja keskustelee havainnoista yhdessä opiskelijan ja alaikäisen huoltajan/huoltajien kanssa. Lisäksi hän keskustelee erityisopetuksen yhdysopettajan tai erityisopettajan kanssa erityisopetuksen perusteen määrittelystä. He yhdessä tekevät päätöksen HOJKSin laatimisesta. Ehdotus HOJKSin laatimisesta voi tulla myös joko opiskelijalta itseltään tai hänen huoltajaltaan. Tarvittaessa erityisopiskelijaksi nimeäminen ja erityisopetuksen peruste käsitellään moniammatillisessa palaverissa. Myönteisen päätöksen jälkeen ryhmänohjaaja laatii HOJKSin Wilmaan. HOJKSin laatimiseen osallistuvat aina ryhmänohjaaja, opiskelija sekä alaikäisen opiskelijan huoltaja/huoltajat. Huoltajan on annettava suostumus HOJKSin laadintaan. Lupa voidaan kysyä puhelinsoitolla ja lisäksi hankitaan huoltajan allekirjoitus HOJKSin varmistamiseksi ja vahvistamiseksi. Opiskelija, huoltaja, ryhmänohjaaja vahvistavat HOJKSin allekirjoituksillaan. Ryhmänohjaaja toimittaa laaditut HOJKS -paperit koulutuspäällikölle tai koulutusalajohtajalle allekirjoitettavaksi. Näin HOJKS on virallisesti vahvistettu ja hyväksytty. Koulutusalajohtaja/-päällikkö toimittaa hyväksymänsä HOJKSit erityisopetusta koordinoivalle opinto-ohjaajalle (tai 15.1.) mennessä. Rehtori vahvistaa ammattiopiston HOJKS -luettelon ja opintosihteeri ilmoittaa lukumäärän OPH:lle (tai 20.1.) mennessä.
12 HOJKS -resurssin jakaminen Ryhmänohjaaja neuvottelee ammattiaineiden ja ATTO -opintojen koulutusvastaavan kanssa resurssien kohdentamisesta. Koulutusalajohtaja/ -päällikkö hyväksyy koulutusvastaavan laatiman suunnitelman HOJKS -resurssien jaosta. Jatkavien opiskelijoiden HOJKS -tuntiresurssi kirjataan tulevan vuoden tuntisuunnitelmaan HOJKSin toteutumisen seuranta Opiskelija ja opettajat noudattavat hyväksyttyä HOJKSia. Kaikki HOJKSin laatimiseen osallistuneet tahot seuraavat HOJKSin toteutumista. Ryhmänohjaaja huolehtii HOJKSin päivittämisestä jaksoittain. Kaikki HOJKSiin liittyvät toimenpiteet kirjataan Wilmaan HOJKS -sivulle HOJKSin jaksottainen päivittäminen HOJKSin päivittämisestä vastaa ryhmänohjaaja. Hänen tehtävänä on käydä keskustelua opiskelijan kanssa aina jakson vaihtuessa. Silloin käydään läpi edellisen jakson tukitoimien toteutuminen, olivatko tukitoimet riittäviä vai olisiko niitä syytä lisätä tai muuttaa. Samalla suunnitellaan tulevan jakson tukitoimia ja opetusjärjestelyjä. Opiskelijan kanssa tehdyt sopimukset kirjataan Wilmaan. Lisäksi jokainen opettaja vastaa siitä, että hän kirjaa antamansa tuen HOJKSiin. Ryhmänohjaajan tehtävänä on, tiedottaa seuraavan jakson opettajia erityisopiskelijoille suunnatuista tukitoimista sekä kertoa, millaista tukea erityisopiskelija tarvitsee. Hän neuvottelee tarvittaessa yksilöllisten tukitoimien järjestämisestä erityisopetuksen yhdysopettajien sekä alakohtaisen opinto-ohjaajan kanssa.
13 HOJKSin jatkaminen HOJKS on tarkistettava ja päivitettävä aina ennen seuraavaa laskentapäivää. Tällöin myös arvioidaan, onko HOJKSin jatkaminen tarpeellista. Päätös erityisopiskelijaksi nimeämisestä tehdään kaksi kertaa vuodessa (20.9 ja 20.1). 6. Opetus- ja ohjausmenetelmät Erityisopetuksessa käytettäviä Erityisopetuksen suunnitelman tässä osassa kuvataan koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen pedagogiset ratkaisut erityisopetuksessa. Erityisopetus on opiskelijan oppimisen tukemista siten, että hän saavuttaa mahdollisimman hyvin tutkinnon tavoitteet oppimisvaikeuksistaan ja/tai vammastaan huolimatta. Erityisopetus on aina yksilöllistä opiskelijan vahvuuksiin perustuvaa opetusta. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opetus- ja ohjausmenetelmät valitaan yksilöllisesti ottaen huomioon opiskelijan tapa oppia. Tukiopetuksella tarkoitetaan jokaisen opiskelijan oikeutta saada lyhytkestoista tukea opinnoissaan. Tukiopetus ei ole erityisopetustaopetusmenetelmällisiä, pedagogisia ratkaisuja voivat olla: 1) ryhmätilanteisiin liittyvät menetelmät mm. yhteistoiminnallinen opiskelu projektiopiskelu samanaikaisopetus opiskelu pienryhmässä ongelmaperustainen opiskelu joustava ryhmäjaottelu 2) henkilökohtaiseen ohjaukseen liittyvät menetelmät mm. käytäntöpainotteinen, työvaltainen opiskelu strukturoitu oppiminen yksilöllinen opiskelun ohjaaminen ohjaajan/koulunkäyntiavustajan ohjaus ja/tai tuki opiskelutehtävien tavoitteiden mukauttaminen
14 13 tehostettu opinto-ohjaus opiskelutehtäviin käytettävän ajan joustavuus 3) työssäoppimiseen liittyvät menetelmät mm. yksilöllinen työssäoppimisen ohjaus ja järjestelyt työvalmentajan tuki työssäoppimisessa lisätty/laajennettu työssäoppiminen 7. Työssäoppiminen Työssäoppiminen ja mahdollisuus näyttää tekemällä osaamistaan tarjoavat opiskelijalle kannustavan mahdollisuuden edetä opinnoissaan ja sijoittua työelämään. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työssäoppiminen ja näytöt toteutetaan Ylä-Savon ammattiopistossa tutkintokohtaisen opetussuunnitelman ja siihen liittyvän näyttösuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on, että opiskelija suorittaa työssäoppimisen työpaikalla, joka täyttää jaksolle asetetut oppimistavoitteet. Mikäli työssäoppimisen järjestäminen työpaikalla ei erittäin painavista syistä ole mahdollista, voidaan työssäoppiminen toteuttaa oppilaitoksessa erityisjärjestelyin. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työssäoppimisjakson toteutukseen tarvitaan enemmän ohjausta ja tukea. HOJKSissa määritellyt tukitoimet tulee arvioida ja soveltaa työssäoppimisen toteutumiseksi ja ne kirjataan. Työpaikkaohjaajan ja opettajan välinen yhteistyö ja tiedonkulku tukevat opiskelijan työssäoppimista. Työssäoppimispaikan valinnassa huomioidaan opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja vahvuudet. Työssäoppimisen määrää voidaan lisätä opiskelijan henkilökohtaisen suunnitelman mukaan, sillä oppilaitoksessa on käytössä laajennetun työssäoppimisen malli Työpajaopinnot Työssäoppimista ja ammatillisia opintoja voidaan suorittaa työpajalla. Tämä koskee opiskelijoita, joilla on selkeä riski keskeyttää opintonsa ja jotka tarvitsevat laajempaa yksilöllistä tu-
15 14 kea ja ohjausta. Opiskelijahuollon asiantuntijat järjestävät opiskelijalle mahdollisuuden siirtyä työpajalle opiskelemaan opetussuunnitelman mukaisia ammatillisia opintoja yksilöllisen suunnitelman mukaisesti. Ylä-Savon koulutuskuntayhtymällä on puitesopimukset Iisalmen Nuorison tuki ry:n, Ylä-Savon Toimi -työvalmennussäätiön sekä Pielaveden Monitaitoiset ry:n kanssa Muistilista erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työssäoppimisen tukemiseen 1. Keskustelu opiskelijan kanssa - työssäoppimisen periaate, tavoitteet ja ajankohta - opiskelijan vahvuudet / osaaminen / toiveet / rajoitteet - tavoitteet HOJKSissa - näytön suunnittelu - mahdollinen lisätuen tarve esim. opinto-ohjaaja, kuraattori, psykologi 2. Valmennus työssäoppimisjaksolle - työssäoppimispaikan valinta: oppilaitos / paja / työpaikka - kulkumahdollisuudet, työajat, terveydelliset rajoitteet - minkälaisia tehtäviä, näyttömahdollisuudet - ohjaustarve: työpaikkaohjaaja / opettaja / joku muu - tutustutaan työssäoppimisen esisopimukseen ja työssäoppimisen toteutussuunnitelmaan - valitaan mahdollisia työpaikkoja 3. Valmennus työssäoppimispaikan hakuun - sovitaan tuen tarpeen kertomisesta työnantajalle - hakeeko työpaikan itse / tuettuna - harjoitellaan puhelinkeskustelua (tee muistilista) - harjoitellaan työssäoppimispaikan hakua - kerrataan työelämän pelisäännöt - cv:n laatiminen, cv ja muut tarvittavat paperit kansioon
16 15 4. Työssäoppimispaikan haku - soitto työpaikalle opiskelija / opettaja - käynti työpaikalla yksin / opettajan kanssa - esisopimuksen tekeminen 5. Työssäoppimisjakso - meno työssäoppimispaikkaan itsenäisesti / tuettuna - työssäoppimisen toteutussuunnitelma laatiminen opiskelija, työnantaja, opettaja - opettaja käy riittävästi ohjaamassa, on tavoitettavissa ja hän tukee sekä kannustaa opiskelijaa - työssäoppimisen arviointikeskustelu: opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja - opiskelijan itsearviointi työssäoppimisjaksosta - työllistymismahdollisuuden selvittäminen 6. Palautteen hyödyntäminen - keskustellaan opiskelijan kanssa onnistumisista, vahvuuksista, haasteista - tulevaisuuden suunnitelmat, työkokemuksen hyödyntäminen - HOJKSiin kirjaaminen 8. Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näyttöjen suorittamisessa opiskelijalle annetaan tarvittaessa tukea ennen näyttöä, näytön aikana sekä ohjaavana palautteena näytön jälkeen. Näyttö suunnitellaan niin, että opiskelijan vahvuudet huomioidaan. Näytön tehtävät ja arviointi annetaan opiskelijalle parhaiten soveltuvalla tavalla esim. selkokielellä ja / tai suullisesti. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työssäoppiminen ja näytöt ovat osa opiskelijan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa. Opiskelija voi saada lisäaikaa oppimiselle, suorittaa osanäyttöjä sekä hänelle voidaan tarjota vaihtoehtoisia näyttötapoja. Lisäksi opiskelijalle voidaan antaa ohjausta näytön aikana sekä tarvittaessa mukauttaa tavoitteita. Ammattiosaamisen näytön aikana annettu lisätuki ja erityistoimenpiteet kirjataan HOJKSiin.
17 16 Muistilista erityisopiskelijan näyttöjen tukemiseen 1. Keskustelu opiskelijan kanssa - näyttöjen periaate, tavoitteet ja aikataulu - opiskelijan vahvuudet, osaaminen, toiveet / rajoitteet - HOJKSin tavoitteet - näyttöpaikka oppilaitos / työpaikka / työpaja - yksilöllinen näyttösuunnitelma (pienet kokonaisuudet esim.) 2. Valmennus näyttöön - näyttöön liittyvä tuki ja ohjaus - tehtävien suunnittelu opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja - käytännön näyttötilanteen ja olosuhteiden kertaaminen - näytettävän tehtävän riittävä harjoittelu - opiskelijan ohjaustarpeen kartoitus työpaikkaohjaaja / opettaja / joku muu - perehtyminen arviointikriteereihin ja tehtävän kuvaukseen vaihe vaiheelta, opiskelija ja opettaja - perehtyminen arviointikriteereihin, tehtävän kuvaukseen ja ohjaukseen, opettaja ja työpaikkaohjaaja 3. Näyttö - opiskelija ilmaisee valmiutensa näyttöön - näytön periaatteen kertaus, kriteerit ja tehtävät - näytön suoritus, tarvittava tuki saatavilla - opiskelijan itsearviointi kirjallisesti tai suullisesti 4. Arviointi - arviointikeskustelu: opiskelija, työelämän edustaja, opettaja (kannustava, havainnollinen, rauhallinen ja rakentava) - arviointikaavakkeiden täyttäminen ja allekirjoittaminen 5. Palautteen hyödyntäminen - keskustellaan opiskelijan kanssa onnistumisista, vahvuuksista, haasteista ja tarvittaessa näytön uusinnasta
18 17 9. Opetuksessa ja ohjauksessa huomioitavaa 01 Hahmottamisvaikeudet Hahmottamisvaikeudet näkyvät monien oppiaineiden oppimisvaikeuksina. Tavallisimmin ne ilmenevät matematiikan oppimisessa sekä taitoaineissa. Vaikeudet ja niiden vaikutukset tulevat enenevässä määrin esille opintojen edetessä. Tietyissä ammateissa hahmottamisen vaikeudet hankaloittavat huomattavasti ammatillista selviytymistä, kun taas joillakin aloilla ne eivät välttämättä tule esiin. Hahmottamisella tarkoitetaan nähdyn ymmärtämistä. Hahmottamista tarvitaan muotojen, värien, esineiden ja kasvojen tunnistamisessa sekä tietoon avaruudellisesta sijainnista, liikkeestä ja koosta sekä tilassa navigointiin. Hahmottamisen vaikeudet vaikuttavat toimintaan monin eri tavoin, ja juuri siksi niiden arviointi on vaikeaa. ERITYISEN TUEN TARPEEN HUOMIOIMINEN OHJAUKSESSA OPPIMISTA RAJOITTAVAT TEKI- JÄT MAHDOLLINEN TARVE (perustoimintaa) TUKI- TUKIPALVELUT JA ERITYIS- JÄRJESTELYT (tehostetun ohjauksen tarve) vaikea hahmottaa: - värejä, muotoja, pintarakennetta - suuntia, etäisyyksiä, kokoja - laitteiden toimintamekanismit - ajanhallinta; kello/ aika - keskustelu ja käyttäytyminen sosiaalisten sääntöjen mukaan - ei ymmärrä sanatonta viestintää - lämpötilan, kivun ylireagointi - yksi oppimisympäristö/ työtehtävä kerrallaan - ohjeet selkeästi suullisesti ja kirjallisesti, puheen hidastaminen - ohjeiden annossa vain yksi asia kerrallaan - kellon ja aikakäsitteen hallinnan tukeminen esim. työtehtävän tekeminen määrätyssä ajassa - kahdenkeskisissä keskusteluissa opettajan kanssa ohjattava osaa usein itse kertoa, mikä häntä auttaa -> kuuntele! - oppimistehtävien tekeminen ohjattuna - arjenhallinnan ongelmissa kuten asumiseen, rahan hallintaan liittyvät ongelmat -> ryhmänohjaaja -> sosiaalitoimisto, Kela, TEtoimisto - tuki erityisvaikeuksissa ja ihmissuhteissa -> ryhmänohjaaja -> sosiaalityön palvelut ADHD/ Tarkkaavaisuuden vaikeudet Tarkkaavaisuuden häiriöt eivät sinänsä muodosta kovin yhtenäistä ryhmää, eikä niiden syitä tunneta hyvin. Tarkkaavaisuuden häiriöt ja niiden määrittely on vaikeaa mm. siksi, että käsite viittaa monenlaisiin, joskus hajanaisiinkin oireisiin. Tarkkaavaisuuden häiriö voi liittyä ulkoiseen käyttäytymiseen, kognitiivisiin toimintoihin sekä motivaatioon ja tunteisiin. Keskeistä on kuitenkin se, että tarkkaavaisuuden suuntaamisessa, jakamisessa ja ylläpitämisessä on vaikeuksia. Tarkkaavaisuushäiriö, ylivilkkaus ja impulsiivisuus ovat AD/HD -oireyhtymän
19 18 ydinoireita. Ylivilkkaus näkyy erityisesti jatkuvana liikkeellä olemisena, kuten jalkojen ja käsien liikuttelemisena tai tilassa liikkumisena. Tyypillistä on myös yletön puhuminen ja omien tunteiden rajutkin ilmaisut. Impulsiivisuudella tarkoitetaan välitöntä reagointia virikkeisiin ajattelematta seurauksia tai aikaisemmin sovittuja sääntöjä. Impulsiivinen henkilö ei pysty odottamaan vuoroaan, tekee samat virheet uudestaan, vastaa kysymykseen ennen kuin se on kysytty loppuun ja usein keskeyttää toisten puheenvuoroja. Impulsiivinen henkilö ei tee sitä, mitä aikoi, vaan toimii hetken mielijohteesta. AD/ HD: n liitännäisoireita ovat motoriikan häiriöt, hahmotushäiriöt, muistiongelmat, kielen häiriöt, oppimisvaikeudet, psyykkiset häiriöt ja sosiaalisen kanssakäymisen ongelmat. OPPIMISTA RAJOITTAVAT TEKIJÄT tarkkaavaisuuden vaikeudet: - huolimattomuusvirheitä - yksityiskohtia ei hahmota - ei näytä kuuntelevan suoraan - usein toistuvia ohjeiden noudattamatta jättämisiä - työt jäävät kesken - välttelee henkisiä ponnisteluja - kadottaa esineitä - häiriintyy helposti ulkopuolisesta ärsykkeestä - unohtelua ylivilkkaus: - liikuttelee usein hermostuneesti jäseniään - poistuu usein työpisteestä - puhuu usein ylettömästi impulsiivisuus - ei malta odottaa vuoroaan - keskeyttää toiset MAHDOLLINEN TUKITARVE (perusopetus) - varmista, että kuuntelee - yksi ohje kerrallaan (ison asian pilkkominen osiin) - tarkista, että ohje on ymmärretty (esim. työturvallisuus) - minimoi ulkopuoliset häiriötekijät - tärkeää kenen kanssa työskentelee (mallioppiminen) - tauota työvaiheet - korosta tärkeitä asioita - vaativat tehtävät työn alkuun - valvo tehtävän suorittaminen - sovi päivittäiset rutiinit - riittävästi mahdollisuuksia harjoitella (ymmärtäminen) - kuvat/näyttäminen - kertaaminen - materiaali ennakkoon - puhu selkeästi TUKIPALVELUT JA ERI- TYIS-JÄRJESTELYT (tehostetun ohjauksen tarve) - kahdenkeskisissä keskusteluissa opettajan kanssa ohjattava osaa usein itse kertoa, mikä häntä auttaa -> kuuntele! - tarvittaessa opettaja ottaa tueksi tarkistuslistan, palaute- ja ohjauskeskusteluineen - opettaja laatii yhdessä ohjattavan kanssa selkeän päiväohjelman (tavoite muutamaan tuntiin) - opettaja tarkastaa annetut tehtävät (yhdessä ohjattavan kanssa)
20 19 02 Kielelliset vaikeudet Lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeutta kutsutaan lukihäiriöksi tai lukivaikeudeksi, joskus myös dysleksiaksi. Keskeisin piirre on vaikeus hahmottaa ja käsitellä äänteisiin liittyvää tietoa. Tämä näkyy muun muassa lukemisen ja kirjoittamisen hitautena ja virhealttiutena. Seurauksena voi olla luetun ymmärtämisen vaikeutta ja lukemisen jääminen vähiin, mikä puolestaan voi johtaa sanavaraston ja yleistietojen vähäisyyteen. Lukivaikeuteen liittyy usein myös muistin ongelmia, kuten kielellisen lyhytkestoisen muistin kapeutta. Tämä voi hidastaa uusien asioiden mieleen painamista ja oppimista. Nuorilla lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet aiheuttavat puutteita toiminnallisessa lukutaidossa. Nämä vaikeudet määritellään sanantunnistamisen tai kirjoittamisen ongelmina. Lukemisessa on runsaasti virheitä, se on hidasta ja sanojen oikeinkirjoitus on hyvin epävarmaa. Kirjoittaminen on työlästä ja virheellistä sekä ilmaisu on sähkösanomatyylistä. OPPIMISTA RAJOITTAVAT TE- KIJÄT MAHDOLLINEN TARVE (perusopetus) TUKI- TUKIPALVELUT JA ERITYIS- JÄRJESTELYT (tehostetun ohjauksen tarve) lukemisen ja kirjoittamisen ymmärtämisen vaikeus: - ei ymmärrä lukemaansa - lukee hitaasti - paljon kirjoitusvirheitä - lyhyttä tekstiä - matemaattiset vaikeudet - motorisia ongelmia esim. kömpelyys - usein hahmottamiseen liittyviä vaikeuksia (ovien kolhiminen esim.) dysfasia - puheen tuottamisen vaikeus - yksitavuiset vastaukset - lyhyet ja selkeät ohjeet - kuvien ja konkreettisten esineiden (työvälineet esim.) havainnollistava käyttö - mallioppiminen oppii toisen parina - vaihtoehtoiset arviointimenetelmät (suullinen tentti) - materiaalit etukäteen - äänikirjat - oppilaitoksen erityis- /lukiopettajan tuki tarvittaessa - tuetaan / opastetaan työmuistiharjoitusten tekemiseen - ryhmänohjaaja ohjaa tarvittaessa paikkakunnan terveyskeskukseen - skannauskynän tarpeen selvittäminen
21 20 03 Vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt Käytöshäiriö tarkoittaa pitkäaikaista ja laaja-alaista sekä toisten oikeuksista ja hyvinvoinnista että yhteisön laeista, normeista ja säännöistä piittaamatonta käyttäytymistä, joka heikentää opiskelijan toimintakykyä. Persoonallisuushäiriöillä tarkoitetaan syvälle juurtuneita ja pitkäaikaisia käyttäytymismalleja, jotka ovat joustamattomia ja ne ilmenevät haitallisina jokapäiväisessä elämässä. OPPIMISTA RAJOITTAVAT TEKIJÄT MAHDOLLINEN TUKITAR- VE (perusopetus) TUKIPALVELUT JA ERI- TYIS-JÄRJESTELYT (tehostetun ohjauksen tarve) sopeutumattomuus - tarkkaavaisuuden häiriöt - käytöshäiriöt - päihteet - rikollinen toiminta - sääntöjen uhmaaminen - valehtelu ja lupausten rikkominen tunne-elämän häiriöt - ahdistuneisuus - vetäytyminen - epäonnistumisen pelko - neuroosit - työssäoppiminen voi sujua ongelmitta aikuisyhteisössä - mahdollisimman rauhallinen oppimisympäristö - omaehtoisuus ja yhteiset sopimukset - selkeät ohjeet, joista pidetään kiinni (johdonmukaisuus) - opitaan ongelmista - välitön tarttuminen ongelmiin - välitön palkitseminen onnistumisissa, toivotun käyttäytymisen vahvistaminen - aikuisen vahva tuki ja malli - ei liian suuria tavoitteita yhdellä kerralla - kahdenkeskisissä keskusteluissa opettajan kanssa ohjattava osaa usein itse kertoa, mikä häntä auttaa -> kuuntele! - tukihenkilö -> ryhmänohjaaja ja/tai tutor-opiskelija - tuen tarpeen arviointi yhdessä tukiverkoston (esim. päihdetyö, nuorten psykiatrinen palvelu) kanssa - ryhmänohjaaja -> ohjaa tarvittaessa oikeusaputoimisto/ poliisi
22 21 04 Kehityksen viivästyminen Laaja-alaisilla oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan epämääräisiä, vaikeasti määriteltävissä olevia oppimisvaikeuksia ja toimintakyvynpuutteita. Ne haittaavat yksilön suoriutumista lähes kaikissa oppimiseen liittyvissä asioissa ja vaikeuttavat selviytymistä myös myöhemmässä elämässä. OPPIMISTA RAJOITTAVAT TEKI- JÄT - oppimisen hitaus - loogisen ajattelun vaikeus (syy, seuraus) - lapsekasta käytöstä, johdateltavissa - matematiikka, numerot ja määrät vaikeita - sairasteluherkkyys - voi ilmetä hyvin moniasteisena - vaikeudet selviytyä uusissa ja ei-rutiininomaisissa tilanteissa - psyykkisiä ja sosiaalisen selviytymisen vaikeuksia aikuisuudessa MAHDOLLINEN TUKITAR- VE (perusopetus) - vaatii lisäaikaa, kertausta - asiat selvissä jaksoissa - oppii tekemällä - mallioppiminen - toisen parina - tehtävän jakaminen osiin (konkretisointi) - käytä helposti ymmärrettävää kieltä - tarkista ymmärrys - rauhallinen ja kiireetön ympäristö TUKIPALVELUT JA ERITYIS- JÄRJESTELYT (tehostetun ohjauksen tarve) - ainekohtaiset opettajan ja ohjattavan tukikeskustelut päivittäin - ryhmänohjaajan ja ohjattavan väliset viikkopalautteet - tuen tarpeen (opiskelukunto) arviointi yhdessä tukiverkoston (esim. nuorten psykiatrinen palvelu/omalääkäri/ sosiaalityönpalvelu) kanssa
23 22 05 Vaikea kehityksen viivästyminen; keskivaikea tai vaikea kehitysvamma Kehitysvammaisuus on toimintakyvyn huomattava rajoite, joka ilmenee eriasteisina ymmärtämis-, käsittämis- ja oppimisvaikeuksina. Vamma voi johtua syntymää edeltävistä syistä, synnytyksen yhteydessä sattuneista vaurioista tai lapsuusiän sairauksista ja tapaturmista. Osa syistä jää kokonaan selvittämättä. Kehitysvamman aste vaihtelee vaikeasta vammasta lievään oppimisvaikeuteen. Usein kehitysvammaisella henkilöllä on myös muita lisävammoja, jotka voivat vaikeuttaa puhumista, liikkumista tai vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa. Kehitysvammaiset ihmiset oppivat monia asioita omassa oppimisen tahdissa saadessaan yksilöllistä tukea oppimiseen, ymmärtämiseen, kommunikointiin ja arkielämään. Rajoitteiden rinnalla kehitysvammaisilla on usein muiden henkilökohtaisten kykyjen vahvuuksia. Oikein suunnattujen, yksilöllisten tukitoimien avulla kehitysvammaisen henkilön toimintakykyä voidaan parantaa. OPPIMISTA TEKIJÄT RAJOITTAVAT - eriasteiset ymmärtämis-, käsittämis- ja oppimisvaikeudet - mahdolliset lisävammat voivat vaikeuttaa puhumista, liikkumista tai vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa MAHDOLLINEN TUKITARVE (perusopetus) - luo rauhallinen ja häiriötön ohjaustilanne ja työympäristö - kohtele ohjattavaa iänmukaisesti - jaa tehtävä osiin ja anna ohjeet vaihe kerrallaan - näytä konkreettisesti miten työ tehdään aidossa tilanteessa: osoita, näytä kuvia ja eleitä - seuraa sekä ohjaa tarvittaessa - anna selkeä konkreettinen palaute tehdystä työstä - kiinnitä huomio työympäristöön: selkeys ja rutiinit, rauhallinen ja kiireetön ilmapiiri, kannustus ja onnistumisen kokemukset TUKIPALVELUT JA ERITYIS- JÄRJESTELYT (tehostetun tuen tarve) - ohjattava itse tai hänen henkilökohtainen ohjaajansa osaa kertoa, miten kommunikointi sujuu parhaiten - käytä henkilön omaa kommunikoinnin apukeinoa ohjeiden tukena
24 23 06 Psyykkiset pitkäaikaissairaudet Oppimisen vaikeuksien ja mielenterveyden häiriöiden suhde on selvä. Hyvinkin kapeaalaiset oppimisen vaikeudet voivat aiheuttaa mielenterveysongelmia, ja toisaalta mielenterveysongelmat vaikeuttavat tai jopa estävät oppimista. Mielenterveysongelmat voivat näkyä huomion suuntaamisen vaikeuksina, jaksamattomuutena tai oppimisen prosessien käynnistämättömyytenä. Opettajat ovat avainasemassa varhaisessa puuttumisessa mielenterveysongelmiin sekä ongelmien havaitsemisessa, tunnistamisessa että hoitoon ohjaamisessa ja kuntoutusvaiheessa. OPPIMISTA RAJOITTAVAT TE- KIJÄT MAHDOLLINEN TUKITAR- VE (perusopetus) TUKIPALVELUT JA ERITYIS- JÄRJESTELYT (tehostetun ohjauksen tarve) mielenterveyden ongelmat - masennus - ahdistuneisuus - pelot, neuroosit - psykosomaattiset oireet - vuorokausirytmi häiriintynyt - yliväsymys/ylivilkkaus, aktiivisuustasot vaihtelevat - selittämättömiä poissaoloja/sairauslomia päihdeongelmista kertovia piirteitä - yleinen väsymys - eristäytyminen - mahdollinen aggressiivisuus - rahantarve lisääntyy - ruokahaluttomuus päihdekuntoutujat - tapaturma-alttius - terveydelliset ongelmat - unihäiriöt - taloudelliset ongelmat - keskeyttämisriski - peliriippuvuus - nettiriippuvuus - lääkeriippuvuus haitalliset riippuvuudet - joustavuus opintojen suunnittelussa - opiskelurytmin tukeminen (univaikeudet) - kuntoutuksen ja opiskelun yhteensovittaminen - liikakuormituksen välttäminen - lääkityksen sivuoireiden huomioiminen esim. väsymys - voi vaatia lisäaikaa - hienotunteinen vuorovaikutus - vältä ylivarovaisuutta - poissaolojen seuranta, välitön puuttuminen - kannustava ja positiivinen ilmapiiri (vahvuuksien tunnistaminen) - älä mene mukaan ohjattavan ongelmiin - kahdenkeskisissä keskusteluissa opettajan kanssa ohjattava osaa usein itse kertoa, mitkä ovat hänen tukiverkostonsa ->kuuntele! - verkostoyhteistyö: koulu ryhmänohjaaja/hoitotaho/omahoitaja - tarvittaessa kuntoutusjaksoja - tukihenkilö (Sosiaalitoimisto, hoitotaho tms.) - tarvittaessa päihdeseulan tekeminen - tuki arjen asioissa - mielenterveyspalvelut paikkakunnan nuorten työryhmään
25 24 07 Fyysiset pitkäaikaissairaudet HOPS -keskustelussa opiskelija itse kertoo sairaudestaan; mikä on sairauden tämänhetkinen tilanne, millainen lääkitys on käytössä, miten sairaus tulisi huomioida opiskelussa, rajoittaako sairaus opiskelua, kenen tulisi tietää sairaudesta. OPPIMISTA TEKIJÄT RAJOITTAVAT MAHDOLLINEN TUKITARVE (perusopetus) TUKIPALVELUT JA ERITYIS- JÄRJESTELYT (tehostetun ohjauksen tarve) allergiat astma - hengityssuojaimet - lääkkeiden saatavuus - terveysneuvonta paikkakunnan terveyskeskuksessa diabetes epilepsia: otettava selvää: kohtausten laatu, määrä, ilmeneminen tajunnan häiriöt (kesto) kouristelu poissaolokohtaukset (kesto) mahdolliset lääkityksen sivuoireet kohtauksen jälkeinen väsymys - liikarasituksen välttäminen - välipalat ja lääkkeet ajallaan - lisärasitus huomioitava lääkityksessä - turvallisuus (ei korkeita eikä vaarallisia paikkoja) - vaaratekijöiden kartoitus - tieto ja toimintaohjeet työyhteisölle - tieto työyhteisölle (insuliinishokki-> sokeriapu, happomyrkytys -> sairaala)
26 25 08 Autismin ja Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet Aspergerin oireyhtymä Aspergerin syndrooman (AS) piirteitä ovat poikkeava sosiaalinen vuorovaikutus, epätavalliset kiinnostuksenkohteet, riippuvuus rutiineista ja rituaaleista lisäksi pikkutarkka ja muodollinen puhe. AS-henkilön käytös on tavallisesti sosiaalisesti tai emotionaalisesti sopimatonta. Hän hakee usein huomiota keinoilla, jotka eivät ole hyväksyttyjä (kiusaaminen, ilkeät kommentit). Hänellä on harvoin ystäviä, mutta se ei vaivaa häntä itseään. Vapaa-aikaa ja normaalia elämää saattaa hankaloittaa uppoutuminen itseään kiinnostavaan asiaan täydellisesti. Tällaisia kohteita on vain yksi kerrallaan, ja se käydään läpi läpikotaisin. Aspergerin oireyhtymään liittyy asioiden tarkka suunnittelu, eikä mitään tehdä mielijohteesta. AShenkilöllä on usein aistiyliherkkyyksiä, joista tavallisin on ääniyliherkkyys. Tämä voi osaltaan haitata oppimista ja opiskelua. Myös motoriikka on usein kömpelöä tai omalaatuista, ja sen vuoksi kirjoittaminen saattaa olla vaikeaa. Joidenkin asioiden oppiminen vie kohtuuttomasti aikaa, kun taas kiinnostavat asiat AS-henkilö omaksuu todella nopeasti. OPPIMISTA RAJOITTAVAT TEKI- JÄT MAHDOLLINEN TUKI- TARVE (perusopetus) TUKIPALVELUT JA ERITYIS- JÄRJESTELYT (tehostetun ohjauksen tarve) - puhe kieliopillisesti oikeaa ja muodollista - ymmärtää asiat kirjaimellisesti, vertauskuvalliset puheet eivät mene perille - paneutuminen erityisiin mielenkiinnon kohteisiin pitkiksikin ajoiksi - vaikeus asettua toisen ihmisen asemaan, toisen tunteiden ymmärtäminen - rutiinit ja rituaalit hallitsevat elämää - poikkeavat reaktiot aistiärsykkeisiin, kuten ylireagointi ääniin - motoriikka kömpelöä ja omalaatuista - ylitunnollisuus - sääntöjen noudattaminen ja yksityiskohtiin keskittyminen niin tarkasti, että itse toiminta kärsii - joidenkin asioiden oppiminen vie kohtuuttomasti aikaa, toiset omaksuu todella nopeasti - tehtävien aloittaminen ja lopettaminen vaikeaa - yksi ohje kerrallaan (ison asian pilkkominen osiin) - tarkista, että ohje on ymmärretty - minimoi ulkopuoliset häiriötekijät - vältä kielikuvia - käytä kuvia/piirroksia - rytmitä tilanteita kertomalla tilanteen kulku - älä hoputa - materiaali ennakkoon - kahdenkeskisissä keskusteluissa opettajan kanssa ohjattava osaa usein itse kertoa, miten kommunikointi sujuu parhaiten -> kuuntele! - tarvittaessa opettaja ottaa tueksi tarkistuslistan, palaute- ja ohjauskeskusteluineen - opettaja laatii yhdessä ohjattavan kanssa selkeän päiväohjelman (tavoite muutamaan tuntiin) - opettaja tarkastaa annetut tehtävät (yhdessä ohjattavan kanssa) - ryhmänohjaaja -> tarvittaessa ohjaa lääkäriin/ psykologille
27 26 09 Liikkumisen ja motoristen toimintojen vaikeus Tuki- ja liikuntaelinvammat voivat olla synnynnäisiä vammoja tai ne voivat johtua joko tapaturmasta tai sairaudesta. Liikuntaelinvammoihin kuuluvat esim. MS-tauti, selkäydinvamma, lyhytkasvuisuus, lihas- ja nivelsairaudet. Cp-vamma on syntymässä tai varhaislapsuudessa saatu pysyvä aivovaurio, joka vaikeuttaa liikkeiden hallintaa ja lihaskoordinaatiota. Se on liikunnallinen vamma, eikä yksinään vaikuta muuhun aivotoimintaan. Cp-vamma ilmenee joko jäykkyytenä tai pakkoliikkeinä sekä niiden yhdistelmänä. Siihen voi liittyä esim. puhevamma. Motoriset erityisvaikeudet ilmenevät hienomotoriikan ongelmina kynäotteessa ja tarkoissa näppäryyttä vaativissa tehtävissä. Karkeamotoriikan vaikeuksina on kömpelyys tai hitaus, liikkeiden hallinta on vaikeaa. Silmän ja käden yhteistyön ja hahmottamisen vaikeudet hankaloittavat laitteiden ja työkalujen käyttöä. OPPIMISTA RAJOITTAVAT TEKIJÄT tuki- ja liikuntaelinvammat cp-oireyhtymä lyhytkasvuisuus MAHDOLLINEN TUKITARVE (perusopetus) - tarkista työympäristön esteettömyys ja ergonomia - kiinnitä huomiota työympäristöön: selkeys ja rutiinit, rauhallinen ympäristö ja kiireetön ilmapiiri, kannustus ja onnistumisen kokemukset TUKIPALVELUT JA ERITYISJÄRJESTELYT (tehostetun ohjauksen tarve) - ohjattava osaa usein itse kertoa minkälaisia apuvälineitä hän tarvitsee liikkumiseen tai työn tekemiseen - suunnittele sopivat työtehtävät ja mahdollisuus joustoihin työajoissa ohjattavan kanssa
28 27 10 Kuulovamma Kuulovamman aste vaihtelee lievästä huonokuuloisuudesta kuurouteen. Kuulokäyrä eli audiogrammi kertoo vain vähän henkilön kyvystä käyttää jäännöskuuloaan. Kuulovammaisen henkilön kuntoutus-, apuväline- ja erityistuen tarpeet ovat aina yksilöllisiä. OPPIMISTA TEKIJÄT RAJOITTAVAT MAHDOLLINEN TUKITARVE (perusopetus) TUKIPALVELUT JA ERITYIS- JÄRJESTELYT (tehostetun ohjauksen tarve) - jonkin asteinen tai - laatuinen kuulonalenema - osittainen kuulovamma; kuulee puhetta ja pystyy kommunikoimaan kuulokojeen avulla - pienryhmäopetus - rauhallinen, hiljainen ja valoisa ympäristö - selkeä puhuminen yksi kerrallaan - istumapaikan valitseminen - rytmitä tilanteita asian vaihtuessa sovitulla merkillä (esim. käden heilautus) - asian kirjoittaminen selkeästi - materiaali ennakolta luettavaksi - muistiinpanot jälkikäteen - luokkahuoneen akustiikka - mahdollinen tulkin käyttö - FM-laitteen (ryhmäkuuntelulaitteen) käytön selvittäminen
29 28 11 Näkövamma Näkövammainen on henkilö, jolle näkökyvyn heikkenemisestä aiheutuu huomattavaa haittaa jokapäiväisessä elämässä. Näkövammaisen näkemisen aste vaihtelee yksilöllisesti heikkonäköisyydestä sokeuteen. Haitan asteeseen vaikuttavat esimerkiksi vamman laatu, vammautumisikä, psyykkinen sopeutuminen, kyky oppia uutta, tehtävien näkökyvylle asettamat vaatimukset ja henkilön toimintakyky. OPPIMISTA RAJOITTAVAT TEKIJÄT MAHDOLLINEN TUKITARVE (Perusopetus) TUKIPALVELUT JA ERITYIS- JÄRJESTELYT (tehostetun ohjauksen tarve) näkövamma - voi aiheuttaa ongelmia liikkumisessa, asioimisessa ja ympäristön hahmottamisessa - haasteet sosiaaliselle kanssakäymiselle: esim. ihmisten tunnistaminen ja ilmeiden ja eleiden havaitseminen vaikeaa - heikkonäköisyyteen liittyy usein hämäräsokeutta ja häikäistymisherkkyyttä - käytä täsmällisiä ilmauksia - pidä tavarat ja esineet tietyillä paikoilla - pidä kulkuväylät vapaana - turvallinen ja rauhallinen työympäristö, kiireetön ilmapiiri, kannustus ja onnistumisen kokemukset - ohjattava osaa kertoa minkälaisia apuvälineitä hän tarvitsee liikkumiseen, työn tekemiseen ja kommunikointiin - halutessasi näkövammaisen huomion, sano hänelle jotain tai kosketa kevyesti olkapäähän - kuvaile ohjattavalle työympäristö, anna opiskelijan koskea ja tunnustella tilaa ja esineistöä - kerro, ennen kuin poistut tilasta, jotta näkövammainen tietää sinun lähteneen
30 29 12 Muu syy, joka edellyttää erityisopetusta Matemaattiset vaikeudet Nuoret suhtautuvat matematiikkaan usein enemmän tunteella kuin järjellä, varsinkin jos aiemmat kokemukset oppiaineesta ovat olleet huonot. Nuorilla, joilla on erilaisia kielen häiriöitä, on todettu olevan huomattavia vaikeuksia matematiikassa. Kielelliset vaikeudet aiheuttavat matemaattisten käsitteiden ja symbolien ymmärtämiseen ja muistamiseen liittyviä ongelmia. Tästä näkökulmasta kieli on ratkaisevassa roolissa matematiikan oppimisessa, eikä sen merkitystä esimerkiksi kerrattaessa matematiikan tehtäviä voida koskaan liikaa korostaa. Kielelliset vaikeudet aiheuttavat matemaattisten käsitteiden ja symbolien ymmärtämiseen ja muistamiseen liittyviä ongelmia. Hahmottamisen pulmat vaikeuttavat matematiikkaan liittyvän visuaalisen eli näönvaraisen tiedon käsittelyä, kuten käyrien, graafisten esitysten tai geometrian ymmärtämistä. Laskutehtävien ratkaisemista voi vaikeuttaa myös toiminnanohjauksen vaikeudet. Matematiikka edellyttää avaruudellisen hahmottamisen kykyä, jota tarvitaan muun muassa numeroiden ja matemaattisten symbolien hahmottamisessa. OPPIMISTA TEKIJÄT RAJOITTAVAT MAHDOLLINEN (perusopetus) TUKITARVE TUKIPALVELUT JA ERITYIS- JÄRJESTELYT (tehostetun ohjauksen tarve) - laskeminen on mekaanista, lasketaan ajattelematta, mitä tehdään - matematiikan peruskäsitteet ovat epäselviä - tehtävien ymmärtäminen on vaikeaa (sanalliset tehtävät) - oikean laskutoimituksen valitseminen on virheellistä - tuloksen oikeellisuutta on vaikea arvioida - heikentynyt työmuisti - matematiikan yhdistäminen arkielämän toimintoihin ja ammattialan työtehtäviin - laskutehtävän pilkkominen pienempiin osiin - havainnollistaminen esim. mitat - yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen - MAKEKO -kartoitus; ryhmänohjaaja/erityisopettaja - lisäopetusta tarvittaessa pienryhmässä - toistaminen ja kertaaminen
HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus
HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet
LisätiedotHOJKS-ohje Ammatillinen koulutus. 13.6.2013 Johtoryhmä, päivitetty 15.8.2014 MO
HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, päivitetty 15.8.2014 MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Huomaa! HOJKS lomakkeet näkyvät reaaliajassa huoltajilla
LisätiedotErityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro
Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Pirjo Väyrynen 17.1.2012 Ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen kehittäminen -seminaari OPPIMISTULOSTEN
LisätiedotOPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut
OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus 7.12.2016 Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut Erityisopetus on opiskelijan oikeus Kun opinnot eivät suju ja opintojen vaatimukset ja tavoitteet
LisätiedotInklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea
ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen
LisätiedotAikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen
Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto
LisätiedotAkateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi
Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet
LisätiedotVammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano
Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman
LisätiedotMikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta
Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät 5-6.10.12 Lappeenranta Suunnistuksen perusviisaudet Jollei tiedä, missä on, on aivan sama minne menee Suunta on tärkeämpi kuin kova vauhti
LisätiedotOppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä
Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen
LisätiedotHenkilökohtainen opiskelusuunnitelma
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen
LisätiedotMUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860
MUKAUTTAMINEN Kaija Peuna YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 ERITYISOPETUS Kun oppiminen tuottaa vaikeuksia Kun opetusta on järjestettävä toisella tavalla LAISSA: vammaisuuden,
LisätiedotOpiskelijan arviointi ammatillisessa peruskoulutuksessa. Erityisopiskelijoiden arviointi Juhani Kulmala
Opiskelijan arviointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Erityisopiskelijoiden arviointi Juhani Kulmala 5.2.2014 Ajankohtaista ammatillisessa erityisopetuksessa Tutkimusyhteistyö ja opiskelumateriaalin
LisätiedotTutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin
YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin
LisätiedotAmmattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua
Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
LisätiedotERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN SUUNNITELMA
ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN SUUNNITELMA Voimassa 19.2.2016 alkaen 1 SISÄLLYS 1 ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN SUUNNITELMA... 2 2 ERITYISOPETUS... 2 3 ERITYISOPETUKSEN TAVOITTEET... 2 4 HENKILÖKOHTAINEN
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
LisätiedotLapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
LisätiedotHaastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).
ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea
LisätiedotErityisopetussuunnitelma
Erityisopetussuunnitelma Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Erityisopetus osana yhteisöllistä opiskeluhuoltoa... 4 3. Erityisopetustarpeen määrittäminen... 7 3.1 Erityisopetustarpeen arvioiminen edellyttää moniammatillista
LisätiedotJEDUN ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN SUUNNITELMA
2 SISÄLTÖ 1 AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN TAVOITTEET JA ARVOLÄHTÖKOHDAT... 5 2 ERITYISOPETUSTA KOSKEVAT LAIT, ASETUKSET JA MUUT SÄÄDÖKSET... 6 3 ERITYISOPETUS JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ... 11
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN
LisätiedotTämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.
Lukijalle Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi. Tavoitteena on mahdollistaa opiskelijalle onnistunut työpaikalla
LisätiedotERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI
ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotErityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä
ERITYISKASVATUS Käsitteet Erityiskasvatus: tieteenala, jonka keskiössä kasvatukselliset erityistarpeet ammattialana jakautuu opetuksen, hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen ammatteihin Erityispedagogiikka:
LisätiedotLapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma
Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava
LisätiedotLaaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena
Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun
LisätiedotKuopion Konservatorio
1 Kuopion Konservatorio OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA JOHDANTO Ammatillisen tutkinnon perusteiden mukaan koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman yhteyteen opinto-ohjaussuunnitelman. Kuopion konservatorion
LisätiedotPERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1
JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan
Lisätiedoterityisohjauksen kehittämiseen
Näkökulmia aikuisten kehittämiseen 3.3.2010 Materiaali on tuotettu Pohjois-Karjalan Aikuisopiston ja AIVO -projektin yhteistyönä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne-
LisätiedotOpinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä
Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman
LisätiedotLiite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi Erityistä tai vaativaa erityistä tukea tarvitseva opiskelija ammatillisessa koulutuksessa
Ammatillisen koulutuksen reformi Erityistä tai vaativaa erityistä tukea tarvitseva opiskelija ammatillisessa koulutuksessa Ydinkohdat Erityinen tuki reformilaissa Henkilökohtaistaminen Erityinen tuki osana
LisätiedotMusiikkialan perustutkinto
Musiikkialan perustutkinto Opetussuunnitelman yhteinen osa SISÄLLYS 1.Opetussuunnitelma ja sen soveltaminen 1 1.1 Kuopion konservatorio 1 1.2 Kuopion konservatorion arvot 1 2. Kuopion konservatorion ammatillinen
LisätiedotAMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes
AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen
LisätiedotErityisryhmät henkilökohtaistamisessa
Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Syksy 2014 Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Sisältö Näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma Ohjauksen tai tukitoimien
LisätiedotMuutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015
Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA
Lisätiedot10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa
LisätiedotPerusopetuslain muutos
Perusopetuslain muutos 16 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada
LisätiedotVammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet
Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja
LisätiedotArviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.
Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.
LisätiedotKankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi.
1 Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT Nimi Syntymäaika Osoite diagnoosi 2. HUOLTAJIEN TIEDOT Äiti Isä Muu
Lisätiedot7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
LisätiedotOppimisen ja osaamisen arviointi. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Oppimisen ja osaamisen arviointi Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppimisen (ammatillinen peruskoulutus) arvioinnin periaatteita kolmikantaisuus: työssäoppija, työpaikkaohjaaja
LisätiedotTYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja
TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille
LisätiedotKasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki
Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset
LisätiedotPuitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen
Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen
LisätiedotAMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä
Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm
LisätiedotTUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014
TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen
LisätiedotAmmattiopiston näkökulma. Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015
Ammattiopiston näkökulma Erityisopettaja Tuula Niskanen Keski-Uudenmaan ammattiopisto 1.12.2015 Mitä tukea nuoret haluavat vanhemmilta ja koululta? En oo tajunnu koskaan peruskoulussa matikkaa. Opettajan
LisätiedotKehityskeskustelulomake
Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi
Lisätiedot8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotOpiskelun ja oppimisen tuen tukikortisto opiskelijalle
Opiskelun ja oppimisen tuen tukikortisto opiskelijalle Erityisopetuksen perusteet 01 Hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet 02 Kielelliset vaikeudet 03 Vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen
LisätiedotHyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä
JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi
LisätiedotOHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA
OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea
LisätiedotKUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN
LisätiedotERITYISEN TUEN SUUNNITELMA
ERITYISEN TUEN SUUNNITELMA Päivitetty 2015 Teija Holappa Tiia Nikkanen-Heikkinen Tiina Parviainen ERITYISEN TUEN SUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. ERITYISEN TUEN TAVOITTEET JA PERIAATTEET 2. LAINSÄÄDÄNNÖLLISTÄ
LisätiedotKoulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa
Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa Perusopetuslaki ja asetus Lain säätää aina eduskunta, asetuksen
LisätiedotErityinen tuki omaehtoisessa koulutuksessa
Erityinen tuki omaehtoisessa koulutuksessa Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne Prosessin lopputilanne
LisätiedotOPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan
Lisätiedot4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ
4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja
LisätiedotJoustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen
Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin
LisätiedotOPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013
OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 1. 2+1 TOTEUTUKSEN KRITEERIT 2. 2+1 MALLIN TOTEUTUS RAKENNUSALALLA 3. OPPIMISPOLKUJA 4. POSITIIVISTA / POHDITTAVAA Oppisopimusfoorumi Hannu Rinne TUTKINNON TAVOITTEET KOLMELLE
Lisätiedot4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA
4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotHOKS MUKAUTTAMINEN POIKKEAMINEN. Sari Sirén
HOKS MUKAUTTAMINEN POIKKEAMINEN Sari Sirén 14.12.2018 HOKS henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma Kaikille opiskelijoille opintojen alussa Täydentyy opintojen aikana Sisältää ohjauksen ja tuen
LisätiedotKohtaavatko erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ja työelämän tarpeet?
Ryhmä A4) 22.8.2012 KLO 17.10 19.00 Puheenjohtajana Pirjo Väyrynen Kohtaavatko erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ja työelämän tarpeet? LAATUA LAIVALLA Miten edistämme toiminnan vaikuttavuutta?
LisätiedotOPISKELIJAN ARVIOINTI
OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
LisätiedotERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna
ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.
LisätiedotINARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
LisätiedotErityinen tuki Salpauksessa. Erityisen tuen infoilta Riitta Murtorinne
Erityinen tuki Salpauksessa Erityisen tuen infoilta 15.1.2018 Riitta Murtorinne Erityinen tuki ammatillisessa koulutuksessa Opiskelijalla on oikeus erityiseen tukeen, jos hän oppimisvaikeuksien, vamman,
LisätiedotAmmatillisen erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 22.6.2011
Ammatillisen erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 22.6.2011 2(13) Sisällys 1. Johdanto 2. Ammatillisen erityisopetuksen tavoitteet 2.1 Erityisopetuksen tavoitteet Keudassa 2.2 Erityisopetuksen
LisätiedotErityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen
Erityisen hyvää Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen Lukijalle Ammatilliseen erityisopetukseen on vuosien varrella kehitetty paljon hyviä käytäntöjä. Toimivien käytäntöjen ei välttämättä tarvitse olla
LisätiedotKELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI
KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1
LisätiedotKEUDA oppisopimuskeskuksen erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 2013
KEUDA oppisopimuskeskuksen erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 2013 Keravalla13.10.2013 http://www.keuda.fi/portal/oppisopimus/ Sivu 1 Sisällys 1. Erityisopetuksen järjestämisen periaatteet
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotErityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana
Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen
Lisätiedot15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan
LisätiedotSisältö Mitä muuta merkitään?
HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
Lisätiedot2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko
2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.
Lisätiedot1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset
1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi
LisätiedotKelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016
Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan
LisätiedotErilaisen oppijan ohjaaminen
Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman
LisätiedotVertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi
Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi VÄYLÄ -hanke 17.1.2012 2 (15) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 2. Miksi tarvitaan
LisätiedotJulkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen
Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,
LisätiedotArviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.
Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno
LisätiedotOpetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)
Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,
LisätiedotPOHJANKARTANON KOULU LISÄLUOKKAOPISKELIJAN HENKILÖKOHTAINEN OPPIMISSUUNNITELMA
1 POHJANKARTANON KOULU LISÄLUOKKAOPISKELIJAN HENKILÖKOHTAINEN OPPIMISSUUNNITELMA OPISKELUPAIKKATIEDOT Pohjankartanon koulu Suvantokatu 1 90140 OULU Puhelinnumerot Opettajainhuone 08 5571476 Kanslia 08
Lisätiedot4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin:
4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: Erityisen tuen päätöspäivä: Päätöksen tekijä: Opetuksen
LisätiedotTuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville
Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotNORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO
NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO OPPILAS- JA OPISKELUHUOLLON OSA-ALUEET YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO yhteisöllistä, ensisijaisesti ehkäisevää työtä YKSILÖKOHTAINEN OPISKELUHUOLTO yksilöllistä tukea monialaista
LisätiedotLimingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012
1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus
Lisätiedot