VUOSIKERTOMUS Itäisen Uudenmaan kalastusalue 1:

Transkriptio

1 Itäisen Uudenmaan kalastusalue 1: VUOSIKERTOMUS 2015 PERUSTIEDOT Itäisen Uudenmaan kalastusalue sijaitsee Itä-Uudellamaalla ja sen kotipaikkakunta on Loviisa. Kalastusalueeseen kuuluu sekä merialuetta, järviä että virtavesiä. Kalastusalueen pinta-ala on n hehtaaria. Itäisen Uudenmaan kalastusalueen järjestäytymiskokous pidettiin , jolloin Koskenylänjoen, Pernajan, Loviisan ja Ruotsinpyhtään kalastusalueet yhdistyivät. Kalastusalueen vedenomistajarekisterin mukaan siihen kuuluu 846 kiinteistöä, joista 235 on yhteisiä ja 611 jaettuja. Vedenomistajia on 695, periaatteella että yhteinen tai yhteisomistuksessa oleva vesialue on yksi omistaja, vaikka kiinteistöllä todellisuudessa voi olla kymmeniä tai satoja osakkaita. Kalastusalueella ei ole kattavat tiedot osakkaiden määrästä kalastusalueella. Vedenomistajista 96 omistaa yli 50 ha vesialueen, 10 heistä omistaa 500 ha ha vesialueen ja 13 heistä omistaa yli ha vesialueen. HALLINTO Vuosikokous ja Hallitus Itäisen Uudenmaan kalastusalueen varsinainen vuosikokous pidettiin 13. huhtikuuta Keskus- Centralenissa, Loviisassa. Vuosikokoukseen, jossa käsiteltiin sääntöjen mukaiset asiat, osallistui 20 äänioikeutettua jäsentä tai heidän valtuuttamia edustajia sekä 10 henkilöä ilman äänioikeutta. Ennen kokousta Luonnonvarakeskuksen tutkija Ari Saura kertoi m.m. HEALFISH-hankkeesta. Hankkeen puitteissa on tutkittu Suomenlahteen laskevien vesistöjen taimenkantojen geneettistä rakennetta. Itäisen Uudenmaan kalastusalueen hallitus vuonna 2015 Nimi Osallistunut Valittu vuonna Eroaa Uudelleen v. vuosikokouksessa Mikael Hildén, vuosikokoukseen, puheenjohtaja Risto Volanen, vuosikokoukseen, varajäsen 0 Magnus Lindholm, vuosikokoukseen varapuheenjohtaja vuosikokouksesta puheenjohtaja Nils Holmström varajäsen 0 Jan-Anders Winqvist, v.kokouksesta varapuheenjohtaja , Ralf Sjödahl, varajäsen 1 Robert Andersson, vuosikokouksesta Miriam Stenvall vuosikokouksesta varajäsen 0 Mikael Lindholm, ammattikalastajien edustaja Harri Saarinen varajäsen 0 Mats Lönnfors Arto Hasu, varajäsen 0 Mikko Malin , Mikael Lindroos varajäsen 0 Timo Rekola , Kari Vainio, varajäsen 0 Alex Svenson Jouni Malmivaara, varajäsen 0 Arvo Turunen , Markku Paltola, varajäsen 0 Risto Tvilling, vapaa-aikakalastajien edustaja , Vesa Peltoluhta, varajäsen 0 Hallituksen jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet valittiin järjestäytymiskokouksessa ja eroamisvuorot arvottiin. Arvan mukaan olivat Mikael Hildén, Arvo Turunen ja Jan-Anders Winqvist sekä heidän

2 Itäisen Uudenmaan kalastusalue 2: varajäsenet Risto Volanen, Markku Paltola ja Ralf Sjödahl eroamisvuorossa. Hildén ja Volanen eivät asettuneet uudelleen valittaviksi. Kokous valitsi Turunen ja Winqvist sekä varajäsenet Paltola ja Sjödahl uudelleen. Hildénin tilalle kokous valitsi Robert Andersson ja Volasen tilalle Miriam Stenvall. Kaikki valittiin toimikaudelle kokouksesta kokoukseen Kokous valitsi Magnus Lindholm puheenjohtajaksi ja Jan-Anders Winqvist varapuheenjohtajaksi toimikaudelle kokouksesta 2015 kokoukseen Kalastusalueen hallitus kokoontui 4 kertaa Keskus-Centralenissa Loviisassa. Vuoden viimeisen kokouksen päätteeksi, koko hallitus ja toimitsijat söivät illallisen. Kalastusalue ei maksa kokouspalkkiota, mutta tilaa lehtiä Fiskeritidskrift för Finland ja Suomen kalastuslehti hallituksen varsinaisille jäsenille ja varajäsenille. Varajäsenet saavat samaa materiaalia kuin varsinaiset hallituksen jäsenet ja heitä kutsutaan kokoukseen kun varsinainen edustaja on estynyt. Toimihenkilöt ja tilintarkastus Isännöitsijän tehtävää ja kirjanpitoa hoitaa Firma Gabi Lindholm, iktyonomi Gabriella Lindholm. Kalastusalue on valtuuttanut yhteensä 19 kalastuksenvalvojaa, joista yksi irtisanoutui valtuutuksesta vuoden 2015 alussa. Jokaisella valvojalla on oma vastuualue. Ilppo Riihimäki (Kymijoki järvineen sekä Ahvenkosken lahti), Mikko Salonen (Ahvenkosken lahti ja selkä), Petri Vainio (Vahterpään etelä- ja länsipuoliset alueet, Klobbfjärden ja Hästholmsfjärden), Vesa Peltoluhta (entisen Loviisan kalastusalueen alue ja Loviisan kaupungin vesialue Hästholms- ja Klobbfjärdenilla), Sampo Vainio ja Juha Niemi (Jokitalkkari-hankkeen yhteydessä entisen Koskenkylänjoen kalastusalueen järvet ja joet ja Itäisen Uudenmaan kalastusalueen alueella oleva Loviisan- ja Taasianjoki), Timo Salmia (entisen Pernajan kalastusalueen etelä- ja itäosat ja entisen Koskenkylänjoen kalastusalueen merialueet), Mauri Suojanen (Pernajanlahti, Påsalöfjärden, Keipsalon läntinen selkä Porvoon-Sipoon kalastusalueen rajalle lännessä) ja Gabi Lindholm (koko kalastusalue). Kalastusalue valtuutti vuonna 2015 Aimo Koivula, Eila Koivula, Juha Metsäranta, Lauri Korppas ja Pettri Korppas valvomaan Itäisen Uudenmaan ja Pyhtään kalastusalueiden välisiä raja-alueita Ahvenkosken lahdella ja selällä. Edellisenä vuonna kalastusalue valtuutti Markku Kuisman, Niko Lehtolan, Janne Nygrenin ja Matti Nygrenin valvojiksi alueelle Kymijoki ja Tammijärvi. Vuosikokous valitsi Lars Vepsäläinen, HTM (Kirjanpitotoimisto Memo, Loviisa) tilintarkastajaksi ja Tony Granström (Tiliässät, Loviisa), HTM varatilintarkastajaksi. Ilmoituselimet Kalastusalueen kuulutukset olivat vuonna 2015 nähtävinä Loviisan ja Orimattilan kaupunkien, Lapinjärven, Myrskylän ja Pyhtään kuntien ilmoitustaululla ja niitä julkaistaan lehdissä Loviisan Sanomat, Östra Nyland, Itäväylä ja Orimattilan aluelehti. Hallintolain ja muiden säännösten niin vaatiessa, kalastusalue kuuluttaa päätöksiään Virallisessa lehdessä. Kyläedustajat Fantsnäsin kylän pienomistajat (vesialue alle 50 ha) ovat kirjeäänestyksessä syksyllä 2012 valinneet Heikki Tarkkonen edustajakseen kalastusalueen kokouksissa Jäsenyys Kalastusalue on alueellisten neuvontajärjestöjen Nylands Fiskarförbund r.y:n ja Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liitto r.y:n jäsen. TALOUS Toimintakauden tulos Vuonna 2015 Itäisen Uudenmaan kalastusalue rahoitti toimintaansa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalastusryhmän myöntämällä ,31 :n toiminta-avustuksella, korvauksilla jotka 30 :n säännön mukaan jää kalastusalueelle yhteensä 4 678,63, siirtosopimusvaroilla yhteensä ,03, muilla tuotoilla 662,65, sekä 228,01 :n korko- ja osinkovaroilla. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalastusryhmä myönsi vuonna 2014

3 Itäisen Uudenmaan kalastusalue 3: edistämisvaroja, 1 500, kalastuskartan tekemiseen. Varat ei käytetään kokonaisuudessaan vuoden 2015 aikana. Varsinaisen toiminnan, kuten kalavedenhoidon ja kalastusvalvonnan, kulut olivat ,79 ja hallinnon, kuten vuosikokouksen, hallituksen ja isännöinti kustannukset olivat ,30. Toimintakauden alijäämä oli ,98. Hallitus esittää, että alijäämä viedään voitto- ja tappiotilille. Kalastusalueen oma pääoma oli ,94 ja siirtosopimusvaroja joita voidaan käyttää toimintaan, oli ,39. Vakuutuksenottajana Veritaksessa Loviisan kalastusalueesta tuli osakkeenomistaja Veritaksen ja Aktian fuusion kautta Osakkeet, 28 kpl:ta, ovat siirtyneet Itäisen Uudenmaan kalastusalueen omistukseen ja niiden markkina-arvo oli 288,68. Kalastuskorvaukset vedenomistajille Edelleen jaettavaksi vedenomistajille ELY-keskus on maksanut kalastusalueelle kalastuskorttivaroja seuraavasti: kalastuskorttivaroja 6 766,32 ja viehekalastuskorvauksia ,13. Kalastuslain mukaan alle 30 :n korvaukset jäävät kalastusalueelle. Kalastusalue on toimintavuoden aikana maksanut vedenomistajille kalastuskorvauksia, yhteensä ,65, josta 2 629,32 kalastuskorttivaroja ja ,28 viehekalastuskorvauksia. Vesialueen omistajat ovat sopimuksella jättäneet kalastusalueen käyttöön kalastuskorttivaroja 2 757,94 euroa (ELY-keskuksen päätös 2015) ja viehekalastuskorvauksia ,38 (ELY-keskuksen päätös ), yhteensä ,32. Varat on kirjattu taseeseen siirtosopimusvaroiksi. Kalastusalue on toiminta vuoden aikana käyttänyt 15,71 vastaavaa tuottoa enemmän siirtosopimusvaroja. Korvaukset on jaettu periaatteella, jonka mukaan sisäsaariston ulkopuolisten vesien ja järvien hehtaarikorvaus on puolet sisäsaariston vesien ja jokien korvauksesta. Rajatut ulkoalueet rajataan, mikäli niissä on todettu vähäinen kalastuspaine, kokonaan korvausten ulkopuolelle. Vesialue Orrengrundin ympärillä, Metsähallituksen kiinteistö, on alue, jolle ei makseta korvauksia. Sama koskee alueita, joissa kalastus ei ole sallittua. Korvauksen jakoperusteena on siten ollut kalastuspaineen jakautuminen. Kalastusalue on tallettanut varoja Etelä Suomen aluehallintovirastoon alla olevan taulukon mukaisesti. Kyseessä on varoja jota kuuluvat vedenomistajille, joihin kalastusalue ei ole saanut yhteyttä. Ottamalla yhteyttä kalastusalueeseen kymmenen vuoden kuluessa talletuspäivästä, vedenomistajat voivat nostaa korvauksiaan Etelä-Suomen Aluehallintovirastolta. Kymmenen vuoden määräajan umpeuduttua on kalastusalueella vuosi aikaa hakea rahojen palautusta sekä käyttää niitä kokouksen päätösten mukaisesti. Talletus päivämäärä Aluehallintovirastoon tehdyt talletukset Kalastusalue Talletus summa Nostot vuoden aikana Saldo Loviisan 702, , Ruotsinpyhtään 1 984, , Pernaja , , Koskenkylänjoen 9 423, , Pernajan , , Ruotsinpyhtään 2 688, , Itäisen Uudenmaan , , Itäisen Uudenmaan 4 111, ,79 Yhteensä , ,54 Vuoden 2015 aikana ei varoja ole nostettu. Ero talletussumman ja saldon välillä johtuu siitä, että vedenomistajia on vuoden aikana ottanut yhteyttä kalastusalueeseen ja nostaneet heille kuuluvia varoja.

4 Itäisen Uudenmaan kalastusalue 4: VARSINAINEN TOIMINTA Kalaistutukset Kalastusalue istutti toimintavuoden 2015 aikana kalanpoikasia ,65 eurolla. Vuoden istutuksiin liittyi monta vastoinkäymisiä. Kalastusalue tilasi kaksinkertaisen määrän taimenia, mutta poikasia ei ollut riittävästi saatavilla. Ankeriaitten hinta nousi 1,19 :n kappalehinnasta vuonna ,63 :n /kpl vuonna 2015, josta kalastusalueella ei ollut tietoa poikasia tilatessaan. Vaellussiiat olivat hyvin kasvaneita mutta suuri osa oli kuollut tai kuolemaisillaan istutettaessa. Kala oli hyvinvoiva vielä Gammelbyyssä mutta jotain tapahtui matkalla Vahterpäähän. Kalastusalue teki reklamaation ja sai korvauksena kalaa puolella arvolla. Ankeriaat ja 1-kesäiset vaellussiiat tilattiin Nylands Fiskarförbundetin, taimenet Suomenlahden Meritaimentoimikunnan, 1-kesäiset saaristosiiat Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liiton kautta ja vastakuoriutuneet vaellussiianpoikaset Etelä Suomen Merikalastajainliiton kautta. Laji Määrä Ikä Meritaimen, Ingarskila Kalastusalueen istutukset vuonna 2015 Pituus cm Paino g Paikka Päivä määrä v 23,83 121,6 Vahterpää, Lohitie 29.4 Ankerias ,0 Saaristosiika, Bengtsår Vaellussiika Kymijoki Vaellussiika Kymijoki Villikkalajärvi 1 000, Taasianjoki/ Kullanlahti k 10,4 6,7 Kabböle 2.10 (7 125) k Vasta. kuor. (14,5) 10,7 (16) 7,0 Vahterpää eteläkärki Kasvattaja Hinta Sulkavan Taimen oy 1 919, Silver eel 3 255,00 (2,10) 9.10 Markkinamäki 20.4 Vääräniemen kala OY Vääräniemen kala OY Kankarkosken hautamo 2 087, ,00 Vedenomistajien ja yhdistyksien istutukset vuonna 2015 Laji Määrä Ikä Paikka Päiväm. Rahoittaja Ankerias elv Kabböle 18.8 Kabböle kalastuskunta Våtskär kalastuskunta Kuha som Sopajärvi 11.9 Myrskylän kalastuskunta Pitkäpää 10.9 Pitkäpään kalastuskunta Saaristosiika, Bengtsår som Pernajanlahti 2.10 Pitkäpään kalastuskunta Valko Pernå fiskargille Kabböle Kabböle fiskelag Planktonsiika, Koitajoki som Syväjärvi 5.10 Myrskylän kalastuskunta Vaellussiika Kymijoki vastakuor Markkinamäki Osakaskunta Meritaimen, Ingarskila år Vahterpää, Lohitie 29.4 Loviisan Meriuistelijat Kolmikiven legendat Velvoiteistutukset vuonna 2015 Laji, kanta Määrä ikä Paikka Päiväm. Rahoittaja Meritaimen, Ingarskila v Valkon kalasatama 23.4 Fortum Power and Heat Oy Siika, Kymijoki kes Valkon kalasatama 15.9 Vårdön vedenpuhdistamo Valkon kalasatama - - Fortum Power and Heat Oy Planktonsiika, Tammijärvi 1-kes Koitajoki Vapo Dragmossen Teutjärvi - - Vapo Ruskeasuo Kirjolohi, 95 2 v Hirvikoski 3.5 Åtgärdsåliggande Ankerias Markkinamäki 18.8 ELY-keskus päättää miten tuomioistuimen yritykselle/kaupungille langettamat kalastonhoitomaksuja 900,00

5 Itäisen Uudenmaan kalastusalue 5: käytetään. Kalastusalue voi antaa lausuntonsa ja muutoinkin kertoa hyvin perustelemat muutosehdotuksensa, näiden varojen käyttösuunnitelmaa uusittaessa. Jokitalkkarit-hanke Kalastusalue osallistui vuonna 2015 Jokitalkkarit-hankkeeseen, :lla. Hankkeen suorittaa Itä- Uudenmaan ja Porvoon joen ilman- ja vesiensuojeluyhdistys r.y. Hanke kattaa kalastusalueella olevat Koskenkylänjoki ja Taasianjoki ja sen puitteissa suoritetaan muun muassa hedelmöitetyn taimenen mädin istutuksia sekä kalastuksen valvontaa. Jokitalkkari-hankkeen puitteissa istutetut Ingarskila-taimenet vuonna 2015 Päiväm. Määrä Vesistö Paikka Koskenkylän joki, Loviisa Träskbäcken Koskenkylän joki, Myrskylä Koukjärvenkoski, Lähdeoja, Karsoja 12.3 Koskenkylän joki, Orimattila Myrskylän joki, Karsoja, Pakaankoski Loviisan joki, Loviisa Kaupungissa oleva koski Silmäpistevaiheessa oleva mäti, tulee Luonnonvarakeskuksen kalankasvatuslaitokselta Laukaassa. Avustuksia vedenomistajille ja paikallisille järjestöille Kalastusalueelle ei toimintavuoden aikana saapunut ainuttakaan avustushakemusta. Kalastuksenvalvonta Kalastusalue on toimintavuoden aikana maksanut kalastuksenvalvonnasta 9 791,97. Summaan sisältyy korvauksia tehdystä työstä, työnantajakuluja, materiaalikuluja, koulutuskuluja ja vakuutusmaksuja. Kalastusalue ilmoitti talvella useassa paikallislehdessä että uusia valvojia haetaan. Useampi henkilö ilmoitti kiinnostusta ja kahta uutta valvojaa värvättiin itäisille alueille. Seitsemän valvojaa ovat valvoneet aktiivisesti, yhteensä n. 270 tuntia. Valvojien raporteista on luettavissa että 179 henkilöä, 220 verkkojataa ja 15 ammattikalastajalle kuuluvaa pyydystä on tarkastettu. On annettu huomautusta 37 henkilölle ja 43 verkkojadalle, kirjoitettu 1 näyttömääräystä ja takavarikoitu 20 verkkojataa. Ympäristötietoa Vedenlaatu Uusimmat tiedot rannikon, järvien ja jokien ekologisesta tilasta ovat vuodelta 2013 ja esitettiin vuoden 2014 vuosikertomuksessa. Sen sijaan Valtio on hiljattain hyväksynyt kahta ohjelmaa, joiden tarkoituksena on toimia sekä merialueen, järvien, virtavesien että pohjaveden hyvän vedenlaadun ohjenuorina. Nämä ovat Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelma ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi joka käsittää kaikkea vettä, pohjavedestä rannikon meriveteen. Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi joulukuussa erinäisiä tulvariskin hallintasuunnitelmia vuosiksi , joista yksi on tehty Loviisan rannikkoa varten. Kaikki suunnitelmat ovat luettavissa ympäristöhallinnon kotisivuilla suomeksi. Harmaahylje Harmaahylkeet ovat ammattikalastukselle vielä suurempi ongelma kuin merimetsot. EU:n ohjelmakauden aikana ryhmään yksi kuuluvat kaupalliset kalastajat voivat hakea korvauksia hylkeiden aiheuttamille vahingoille. Korvaus on vuosittain 15 % saaliin arvosta, kuitenkin korkeintaan euroa. Harmaahylkeiden laskennan yhteydessä havaittujen hallien määrä Itämerellä on kasvanut n luvun alussa, nykyiseen n yksilöön. Vuonna 2014 havaittiin n harmaahyljettä. Itämeren halli on Suomessa metsästettävä riistaeläin, jota saa metsästää ajalla Suomen merialuetta on jaettu kolmeen harmaahylkeen kannanhoitoalueeseen, omine kiintiölineen. Suomenlahden kiintiö on 94 yksilöä.

6 Itäisen Uudenmaan kalastusalue 6: Merimetso Merimetso aiheuttaa saaliiden vähenemistä, rikkoessaan välineitä ja vahingoittaessaan kalaa. SYKE:n kotisivujen mukaan Suomessa pesi vuonna 2015 n paria, näistä n. 35 % eli n paria Suomenlahdella. Pesivä pari on kaksi lintua ja yhdyskunnassa arvellaan lisäksi olevan noin 30 % pesimättömiä lintuja, mikä tarkoittaa että Suomen puolella Suomenlahtea olisi ollut ainakin merimetsoa vuonna Lähimmät pesimisyhdyskunnat ovat Aspskärissä, Keipsalon edustalla, ja luodoilla Grillskär, Vinbergshällen, Korkeahället ja Bisaballen Vahterpään edustalla. kpl vusoi Pesivät merimetsoparit Suomenlahdella 89% 76% 39% 35% 31% 23% 22% 25% 10% 6% 1% 24% 16% 1% 19% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 4% 0% Pesivät parit muutos edelliseen vuoteen Lausunnot Itäisen Uudenmaan kalastusalue on vuonna 2015 antanut seuraavia lausuntoja; 25.2 lausunto Semilax ympäristölupahakemuksesta Aluehallintovirastolle. Lausunnossa todetaan että kuormitustilannetta on edelleen tärkeää seurata, varsinkin ottaen huomioon mahdollisia yhteisvaikutuksia muiden lähialueen ympäristökuormittajien kanssa. Aluehallintovirasto on antanut luvan kalankasvatukseen ja talvisäilytykseen. Lupa on voimassa asti yhdessä Porvoon-Sipoon kalastusalueen kanssa Ympäristöministeriölle antanut lausunnon Metsähallituksen ja Ympäristöministeriön ehdotuksesta laajentaa Itäisen Suomenlahden kansallispuistoa. Kalastusalueet huomauttavat m.m. että kotitarve- ja ammattikalastusta on voitava jatkossakin harjoittaa yleisvesialueilla ilman erillislupamaksua Metsähallitukselle kuten myös metsästyslain mukaista harmaahylkeen ja muiden vahinkoeläimien metsästystä neljän muun uusmaalaisen kalastusalueen kanssa, antanut yhteisen lausunnon Varsinais- Suomen ELY-keskukselle Suomen merialueiden merenhoitosuunnitelmasta antanut lausunnon Nastolan Kierrätyspuistosta Hämeen ELY-keskukselle. Kalastusalueen kannanotto on, että kierrätyspuistoa ei saa rakentaa itäisimmälle alueelle, koska se aiheuttaisi likaantumisriskiä Koskenkylän joelle antanut lausunnon Fishventures Oy/Niko Lehtolan kalastuskielto- ja istutuslupa-hakemuksesta Kukulträsketille Uudenmaan ELY-keskukselle. Kalastusalue katsoi, ettei kalastuskieltoa eikä istutuslupaa pitäisi myöntää. Mutta ELY-keskus kielsi onkimisen, pilkkimisen ja uistelemisen sekä myönsi luvan istuttaa kirjolohta, karppia ja taimenta ajalla yhdessä 5 muun Uudenmaan kalastusalueen kanssa antanut yhteisen lausunnon Maa- ja metsätalousministeriölle ministeriön ehdotuksesta uudeksi kalastusasetukseksi. Uusi kalastusasetus astui voimaan. Yhteistyö, tiedotus ja koulutus Kalastusalue on osallistunut Österbottens Fiskarförbundin tuottaman merimetso-ongelmista kertovan videon kustannuksiin. Videon, ensinäytös oli lobbausmatkan

7 Itäisen Uudenmaan kalastusalue 7: yhteydessä EU-parlamenttiin lokakuussa. Matkaan osallistui kolmisen kymmentä henkilöä, m.m. Mikael Lindholm ja Gabi Lindholm. Kalastusalue järjesti syyskuussa yhdessä Strömfors fiskargillen kanssa kalankäsittelynäytöksen Ringborgissa. Erkki Virtanen, Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen Liiton toiminnanjohtaja ja Mikael Lindholm näyttivät ja kertoivat. Rannikon kalastusalueilla on yhteinen edustaja, Magnus Lindholm, vesienhoitohallintoyhteistyöryhmässä. Lindholm osallistui vuoden aikana kolmeen kokopäivän pituiseen seminaariin. Kalastusalueet jakavat palkkio- ja matkakustannuksia. Itäisen Uudenmaan kalastusalue isännöi elokuussa Ringborgissa pidettyä kokousta. Kokouksen jälkeen osanottajille tarjottiin lohikeittoa ja he saivat tutustua Söderby Lax:n toimintaan. Isännöitsijä esitti kalastusaluetta ja sen toimintaa ennen kokousta. Kalastusalue on osallistunut Luonnonvarakeskuksen ja Suomen Ympäristökeskuksen tutkimushankkeeseen, jonka tavoitteena oli luoda kokonaisvaltaista toimenpideohjelmaa Kymijoelle, kokoamalla eri ryhmittymien mielipiteitä. Viimeistä kokousta pidettiin lokakuussa Työ jatkuu nimellä Kymijoen neuvotteluryhmä- nimellä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen johtamana. Itäisen Uudenmaan kalastusalue on vuonna 2015 ollut edustettuna ainakin seuraavissa tilaisuuksissa: Kalatalouden Keskusliiton järjestämä Kommunikationens grunder tammikuussa Åbolands Fiskarförbundin kalastusalueseminaari tammikuussa ESKO-kalatalousryhmän kalastusfoorumit tammi- ja maaliskuussa Kalatalouden keskusliiton valtakunnalliset kalastusaluepäivät helmikuussa ja ruotsinkieliset kalastusaluepäivät syyskuussa ESKO-ryhmän/Etelä Suomen Merikalastajainliiton infotilaisuus Metsähallituksen selvityksestä Kansallispuistosta maaliskuussa. Nylands Fiskarförbund ja Uudenmaan kalatalousyhteisöjen liitto vuosikokoukset maaliskuussa Rannikko ELY-keskuksen infopäivät syys- ja marraskuussa Turussa (Tukholmassa) Maa- ja metsätalousministeriön koulutuspäivät uudesta kalastuslaista ja asetuksesta joulukuussa Tampereella Isännöitsijä on Nylands Fiskarförbundin hallituksen jäsen Itäisen Uudenmaan ja Porvoon-Sipoon kalastusalueiden edustajana ja Uudenmaan kalatalousyhteisöjen liitto ry:n hallituksen jäsen rannikon kalastusalueiden edustajana sekä yllämainittujen liittojen edustajana Kalatalouden Keskusliiton hallituksessa. Käyttö- ja hoitosuunnitelma Pernajan, Loviisan ja Ruotsinpyhtään kalastusalueilla on yhteinen suunnitelma, hyväksytty vuonna Koskenkylänjoen kalastusalueen suunnitelma on laadittu vuosille Kalastusalueella ei ole valtuuksia ylimenokauden aikana hyväksyä käyttö- ja hoitosuunnitelmaa. Tehtävä kuuluu uudelle kalatalousalueelle, jonka toiminta alkaa vuonna Tuleva toimintakusi Tulevan toimintakauden tärkeitä töitä ovat; kalavesien hoito, kalastusvalvonnan kehittäminen, edunvalvonta sekä kalastusalueen kartan tekeminen. Erityisen tärkeää on että kalastusalueen edustajat osallistuvat ELY-keskuksien kalataloudellisiin yhteistyöryhmiin, jotka vuoden 2016 aikana antavat ehdotuksen kalatalousalueiden välisistä rajoista. Voimassa olevat kalastusmääräykset, joista kalastusalue on päättänyt Rauhoituspiirit Ruotsinpyhtään kalastusalue on perustanut rauhoituspiirin Jomalsundiin ajalle vuosiksi Kaikki kalastus on tänä aikana kiellettyä.

8 Itäisen Uudenmaan kalastusalue 8: Tullisillan pohjoispuolisella merialueella, sekä Loviisan joella on ajalla , vuosina , sallittua ainoastaan onginta ja pilkkiminen. Muina aikoina on lisäksi heittokalastus, koukkukalastus, sekä kalastus katiskalla sallittua. Tullisillasta etelään, linjalla Monäsudden satama-alueen pohjoisraja on ajalla , vuosina onginta, pilkkiminen ja heittokalastus sallittua ja muu kalastus kielletty. Tämä koskee myös Marbäckeniä. Itäisen Uudenmaan kalastusalue päätti vuosikokouksessaan 2014 jatkaa Koskenkylänjoen ja Pernajan kalastusalueiden päätöstä rauhoituspiiristä Pernjanlahdessa ja Koskenkylän joen alajuoksussa. Alue: eteläraja Storholmen -Svartholmen, pohjoisraja Koskenkylän koski. Määräys: Kalastus on sallittua perjantaista klo 18:00 sunnuntaihin klo 18:00, muina aikoina on sallittua kalastaa ainoastaan katiskalla, ja silakkaverkolla sekä onkia ja pilkkiä Voimassa: ajalla , vuoden 2020 asti. Pernajan kalastusalue on, jotta suurempi osuus kuhaa ehtisi kutea ennen sen pyydystämistä, päättänyt suositella, ettei kuhaa pyydystetä kesäkuun aikana. Verkkokalastuksen rajoitukset Ruotsinpyhtään kalastusalue on ottanut käyttöön suosituksen, ettei 45 mm pienempää solmuväliä käytettäisi. Suositus ei koske silakan, kilohailin, kuoreen, muikun ja täkykalan pyyntiä verkolla. Suositus koskee edelleen entisen Ruotsinpyhtään kalastusalueen aluetta, kunnes toisin päätetään. Pernajan kalastusalue on, suojellakseen erityisesti kuhakantaa, päättänyt suositella, että solmuväliä, joka on pienempi, kuin 45 mm, ei käytetä. Silakan, kilohailin, kuoreen ja täkykalan kalastus jatkuu, kuten aikaisemminkin lajeille sopivilla solmuväleillä. Suositus koskee edelleen entisen Pernajan kalastusalueen aluetta, kunnes toisin päätetään. KALASTUSALUEEN YHTEYSTIEDOT Postiosoite: Tallbackantie 69 A, Loviisa Isännöitsijä: Gabi Lindholm, puh: (050) , s-posti: Puheenjohtaja: Magnus Lindholm, puh: (050) , s-posti: Varapuheenjohtaja: Jan-Anders Winqvist, puh: (0400) , s-posti: Kotisivut. osoitteen: alla Loviisassa Hallitus