YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 49/2004/4 Dnro LSY-2001-Y-266. Sääksjärven kunnostus, Kokemäki, korkeimman hallinto-oikeuden palauttama

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 49/2004/4 Dnro LSY-2001-Y-266. Sääksjärven kunnostus, Kokemäki, korkeimman hallinto-oikeuden palauttama"

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 49/2004/4 Dnro LSY-2001-Y-266 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Sääksjärven kunnostus, Kokemäki, korkeimman hallinto-oikeuden palauttama asia Kokemäen kaupunki ASIAN KÄSITTELYN AIKAISEMMAT VAIHEET Kokemäen kaupunki on saattanut asian vireille Länsi-Suomen vesioikeuteen saapuneella hakemuksella. Vesioikeus on antanut asiassa päätöksen Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä pysyttänyt vesioikeuden päätöksen lopputuloksen. Korkein hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä kumonnut hallinto-oikeuden ja vesioikeuden päätökset ja palauttanut asian ympäristölupavirastolle uudelleen käsiteltäväksi. HAKEMUS Kokemäen kaupunki on Länsi-Suomen vesioikeuteen toimittamassaan hakemuksessa lausunut, että Kokemäen kaupungin, Sääksjärven ranta-asukkaiden muodostaman Sääksjärvitoimikunnan, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä on valmistunut kunnostussuunnitelma Sääksjärven alimpien vedenkorkeuksien nostamiseksi. Kaupunki on hakenut lupaa kunnostussuunnitelman mukaisesti rakentaa Sääksjärven pohjapato, perata Piilijoen suuta, perata määräajan kuluessa Sääksjärven padosta 200 m järvelle päin oleva kivi- ja moreenikynnys sekä rakentaa Lohennenän pohjakynnys. Kaupunki on pyytänyt oikeutta käyttää toiselle kuuluvaa aluetta siinä määrin, kuin suunnitelman toteuttaminen edellyttää.

2 2 SUUNNITELMA Vesistötiedot Kauvatsanjoen vesistöalueen yläosan pienet joet ja järvet laskevat Mouhijärveen ja edelleen Mouhijoen kautta Kiikoisjärveen, josta ne aluksi Jaaranjokena ja sitten Piilijokena virtaavat Sääksjärveen. Sääksjärvi on Kauvatsanjoen vesistöalueen merkittävin järvi. Sääksjärvi purkaa vetensä Sääkskosken kautta Kauvatsanjokeen, joka virtaa Puurijärveen ja yhtyy sen alapuolella Kokemäenjokeen. Sääksjärven pinta-ala on 33,2 km 2 ja tilavuus 126 milj.m 3. Järven keskisyvyys on 3,8 m ja syvimmät kohdat 8,0 m. Sääksjärven rantaviivan pituus on 92 km, josta mantereen osuus on 52 km. Sääksjärven vedenkorkeutta on havainnoitu päivittäin vuodesta 1910 alkaen. Vedenkorkeuksien ääri- ja keskiarvot tasossa N 43 vuosilta ovat seuraavat: Vedenkorkeus (m) HW 49,91 49,70 49,80 49,93 49,90 49,93 MHW 49,35 49,36 49,41 49,35 49,26 49,52 MW 49,10 49,00 49,04 49,02 48,87 48,95 MNW 48,85 48,61 48,72 48,77 48,65 48,61 NW 48,62 48,41 48,42 48,56 48,41 48,44 Sääksjärven virtaamien ääri- ja keskiarvot vuosilta ovat seuraavat: Virtaama (m 3 /s) HQ 29,0 22,0 26,0 30,0 32,0 33,0 MHQ 12,3 12,6 14,6 14,5 13,8 23,7 MQ 6,9 6,1 6,9 7,2 6,0 7,7 MNQ 2,9 1,7 2,7 3,3 2,8 1,7 NQ 1,6 1,8 0,9 1,4 0,4 0,6 Sääksjärven luusuassa tapahtuneiden muutosten vuoksi järvi purkaa nykyisin vettä alimpien vedenkorkeuksien aikana enemmän kuin aikaisemmin. Tästä osoituksena on se, että Sääksjärven purkautumiskäyrää on jouduttu muuttamaan viidesti vuoden 1921 jälkeen. Sama näkyy myös keskivedenkorkeuden alenemisena. Veden laatu Sääksjärven veden laatu on muuttunut selvästi vuosina Muutosten syynä ovat sekä ilmastolliset tekijät että valuma-alueen maankäyttö. Järvi on ollut aikaisemmin niukkaravinteinen ja lievästi hu-

3 3 musväritteinen. Se sijoittui vielä 1980-luvun puolivälissä vesien virkistys- ja yleiskäyttöluokituksen mukaan luokkaan II, hyvä. Tämän jälkeen rehevöityminen on alentanut käyttökelpoisuusluokan tyydyttäväksi, luokka III. Valuma-alueella tehdyt metsien ja soiden uudisojitukset, jokien perkaukset ja säännöstelypatojen rakentamisen myötä alkaneet äkilliset virtaamavaihtelut heikensivät Sääksjärven veden laatua 1970-luvulla. Rehevöitymiskehitys alkoi näkyä 1980-luvulla. Analyysituloksissa tämä ilmenee selvästi järven kesäaikaisen fosforipitoisuuden ja klorofyllin määrän sekä veden ph-arvon kohoamisena. Alku- ja keskikesällä fosfori on ilmeisesti kasviplanktonin tuotantoa rajoittava ravinne Sääksjärvessä, kun taas loppukesällä typpi näyttäisi usein olevan minimiravinne. Tilanne suosii ilmakehän typpeä sitovien sinilevien lisääntymistä. Leväkukintoja onkin havaittu useina kesinä. Sääksjärven happitilanne pysyy kesällä hyvänä, ja vesi on melko tasalaatuista pinnasta pohjaan. Talvella alusveteen syntyy selvää happivajausta. Täydellistä happikatoa ei ole tarkkailuaikana havaittu, mutta alusveden happitalous on kuitenkin heikentynyt jonkin verran. Sääksjärven käyttö Sääksjärven rannoilla on noin 500 vapaa-ajan asuntoa. Yhteisöillä ja yrityksillä on kuusi uimarantaa, yleisiä uimarantoja on kolme. Vesiliikenne on paikallista pienveneliikennettä. Kesäisin alusten on matalan veden vuoksi vaikea kulkea monissa lahdissa. Kauvatsanjoen vesistön uittosääntö on kumottu. Sääkskosken ja alempana Kauvatsanjoessa olevan Lievikosken vesivoimaa ei tällä hetkellä hyödynnetä. Sääksjärvessä ja sen alapuolisessa osassa Kauvatsanjoen vesistöä ei ole vedenottamoita. Vettä käytetään kasteluvetenä erityisesti mansikkaviljelmillä. Lisäksi ranta-asukkaat käyttävät vettä talousvetenä. Kalatalous Satakunnan kalatalouskeskuksen vuonna 1994 laatiman kalatalousselvityksen mukaan Sääksjärvellä harrastetaan kalastusta runsaasti, ja kalastuksella on merkittävä virkistysarvo. Järven arvoa kalavetenä lisää myös sen sijainti lähellä Satakunnan eri väestökeskuksia. Saalistietojen perusteella Sääksjärveä voi pitää tuottoisana, ja kalastuksen tehostaminen nykyisestä on mahdollista. Selvityksen mukaan vedenpinnan nostolla on todennäköisesti positiivinen vaikutus järven tilaan, vaikka yksin tällä toimenpiteellä ei välttämättä päästä tavoiteltuihin tuloksiin. Kaavoitus ja suojelukohteet Satakunnan seutukaavoissa on joitakin määräyksiä ja suosituksia, jotka koskevat Sääksjärven ranta-alueita. Ainoa Sääksjärven kunnostusta sivuava huomionarvoinen suositus koskee Sääkskoskea. Suosituksen

4 4 mukaan uudisrakentaminen ja muut toimenpiteet tulisi kulttuurihistoriallisesti merkittävillä alueilla suunnitella ja toteuttaa niin, että ne sopeutuvat hyvin olemassa olevaan rakennuskantaan ja kulttuurimaisemaan. Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä tulisi ottaa yhteys kunnan kaavoitusviranomaiseen ja museovirastoon. Kauvatsanjoen alajuoksulla on arvokkaana lintuvetenä tunnettu Puurijärvi, joka on matala ja paikoin umpeenkasvanut. Puurijärvi sekä järven luoteisosaa ja Ala-Kauvatsanjokea reunustavat Isosuo ja Korkeasuo kuuluvat Puurijärven ja Isosuon kansallispuistoon. Ympäristöministeriö on antanut vesi- ja ympäristöhallitukselle toimeksiannon Puurijärven kunnostussuunnitelman laatimiseksi yhdessä metsähallituksen kanssa. Työkohteet Sääksjärven pohjapato ja mahdollinen perkaus Sääkskosken myllyn uoma Sääksjärven luusuaan rakennettavan pohjapadon harjan pituus on 45 m ja korkeus syvennystä lukuun ottamatta N ,80-49,05 m. Padon harjan keskikohdalla on alkuperäisen, päivätyn suunnitelman mukaan 3 m pitkä alivirtaama-aukko, jonka korkeus on N ,60 m. Alivirtaama-aukko tehdään nykyisen virtauksen suuntaiseksi ja kohtaan, jossa vesi nykyisin virtaa vähävetisenä kautena. Aukko ja siihen liittyvä kiveys tehdään niin, ettei padon alapuolella olevissa haaroissa virtaamajakautuma oleellisesti muutu. Padon alavirran puolella uoman reunoja vahvistetaan kiveyksellä tai kiviheitokkeella tarvittaessa Sääkskosken sillalle asti. Padon yläpuolella vasenta rantaa muotoillaan ja vahvistetaan. Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksen täydennyksessä muuttanut pohjapadon alivirtaama-aukkoa jäljempää ilmenevällä tavalla. Patopaikasta 100 metriä järvelle päin on kivikkoinen matalikko, jossa jäät saattavat aiheuttaa haitallista padotusta. Ennen padon rakentamista ja mahdollisesti sen jälkeen veden ja jään käyttäytymistä matalikossa seurataan. Tarpeen vaatiessa uomasta poistetaan kiviä 220 m 3 paaluvälillä m. Kaivu tehdään 10 metrin pohjaleveydellä tasoon N ,00 m sivuluiskin 1:3. Kovien maiden vähäinen kaivu ei samenna sanottavasti vettä alapuolisessa vesistössä, eikä toimenpiteestä aiheudu korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Perkausta ei lupaehdoissa pitäisi määrätä velvoitteeksi, vaan hakijalle olisi myönnettävä oikeus toteuttaa perkaus tarvittaessa. Tarkoituksena on, että vesi virtaa myllyuomassa silloinkin, kun virtaamat jäävät pohjapadon valmistumisen jälkeen nykyistä pienemmiksi.

5 5 Tavoite saavutetaan siirtämällä tai lisäämällä kiviä vasemmanpuoleiseen haaraan myllyuoman haarakohdassa ja vahvistamalla uomaa tarvittaessa. Koska hyvä lopputulos perustuu kokeiluun, hankkeesta ei ole laadittu yksityiskohtaista suunnitelmaa. Piilijoen suun perkaus Piilijoen suu perataan 400 metrin matkalta paaluvälillä m. Tämän lisäksi järven puolella voidaan kaivaa paaluväli m. Harkinnanvarainen osa sisältäisi lähinnä pohjakasvuston poistamista, eikä sitä tehtäisi, mikäli kaivukohdalla on hiekkaa. Perkaustaso on pääasiassa N ,00 m, ja kaivuleveys pohjan tasossa m. Perkausmassat ovat liejua, silttiä ja moreenia, ja niiden kokonaismäärä on m 3. Kaivumaat siirretään lähialueiden rannoille tason N ,50 m yläpuolelle niin, että ne kuivuvat eivätkä valu takaisin järveen. Läjityssopimus maanomistajien kanssa tehdään ennen kaivutyöhön ryhtymistä. Kaivu- ja läjitystyöt tehdään Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Lohennenän pohjakynnys Rutunan matalikon perkaus Piilijoen suun pengerrys Kauvatsanjoen yläjuoksun perkaus 1960-luvulla laski vedenkorkeuksia haitallisesti. Haitan poistamiseksi ainakin osittain on tarkoitus nostaa alimpia vedenkorkeuksia vanhan perkauskohdan yläosalla. Kauvatsanjokeen Sääkskosken alapuolelle tehdään pohjakynnys Lievikosken kylässä sijaitsevan tilan Lohikoski RN:o 4:70 kohdalle Kauvatsanjoen paalulle m. Harjan korkeus uoman keskellä tulee korkeintaan tasoon N ,50 m. Harjan pituus virtaussuunnassa on enintään 2,0 m. Virtaamalisäyksestä aiheutuu tulvakorkeuden nousua Kauvatsanjoessa, josta aiheutuu vähäistä haittaa rantatiloille Puurijärven yläpuolelta Lievikosken alapuolelle saakka. Haitan vähentämiseksi oli alkuperäisen, päivätyn suunnitelman mukaan tarkoitus perata Rutunan matalikko 150 metrin matkalta. Matalikko sijaitsee Kauvatsanjoessa 1,5 km Puurijärven yläpuolella. Perkaustaso oli N ,00 m ja pohjan leveys 8-12 m. Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksen täydennyksessä ilmoittanut luopuvansa Rutunan perkauksesta. Piilijoen etelärannalla Sääksjärveltä Piilijoen sillalle asti on alavia peltoja suojattu penkereillä, jotka antavat melko hyvän suojan tulvia vastaan. Vuoden 1966 kaltaisissa tulvatilanteissa tulva nousee pohjapadon vaikutuksesta hetkellisesti nykytilaa korkeammalle. Tämän vuoksi jo olemassa olevia penkereitä ja eristysojien reuna-alueita korotetaan tai vahvistetaan.

6 Rukajokisuun, Moision ja Merikiven pengerrykset Hankkeen vaikutukset 6 Rukajoen suun edustalla oleva lahti on lähes umpeenkasvanut. Äkillisen virtaaman kasvun ja tukkoisen jokisuun yhteisvaikutuksesta vedenpinta nousee Rukajoessa haitallisen korkealle aina paalulle asti. Viljelysten lisäksi alueella on kalankasvatuslammikkoja. Sääksjärven pohjapato vaikuttaa haitallisesti kuivatustilanteeseen. Mahdolliset vahingot estetään pengerryksillä ja veden pumppauksella. Suunnitelmaan sisältyvät myös Moision ja Merikiven pengerrykset eräiden tilojen tulvasuojelun parantamiseksi. Hakija on ja ympäristölupavirastoon toimittamissaan hakemuksen täydennyksissä ilmoittanut luopuvansa alkuperäisessä suunnitelmassa esitetyistä Rukaniemen ja Iso-Rukan tiloilla sijaitsevien kala-altaiden pumppaamoiden rakentamisesta. Vaikutukset vedenkorkeuksiin, virtaamiin ja veden laatuun Pohjapadon rakentamisen seurauksena keskivedenkorkeus Sääksjärvessä nousee 0,20 m. Tulvakorkeudet eivät muutu oleellisesti, nousu on vajaa 0,04 m. Merkittävimmin muuttuvat alivedenkorkeudet, jotka nousevat 0,35 m. Piilijokisuun perkauskohdassa alivedenkorkeutta vastaava vesisyvyys olisi perkauksen jälkeen 1,5 m. Tämän seurauksena valoa käyttävän pohjakasvuston muodostuminen vaikeutuu. Veneellä kulkeminen helpottuu merkittävästi. Virtausta vastustava kasvillisuus vähenee ja virtauspinta-ala suurenee, minkä seurauksena varsinkin tulva-aikaiset vedenkorkeudet alenevat perkauskohdan yläpuolella Piilijoessa. Lohennenän pohjakynnyksen yläpuolella on lyhyt, noin 50 m pitkä suvanto, jossa vedenkorkeudet nousevat. Suvannon vedenpinnan korkeus on riippuvainen Lievikosken vedenkorkeudesta Kauvatsanjoen paalulle m asti. Lohennenän pohjakynnys nostaa alivirtaamien aikaisia vedenkorkeuksia vähintään padon harjan alimman pisteen ja Lievikosken padon sallitun padotuskorkeuden välisen korkeuseron eli 0,30 m. Lievikosken vedenpinnan korkeus on kuitenkin huomattavasti sallittua ylärajaa (N ,20 m) alempana, josta syystä vaikutus pienien virtaamien aikana on yli 0,5 m. Keskivirtaaman aikana kynnys nostaa vedenpintaa vajaa 0,40 m. Tulvavirtaamilla padotusta on 0,05 m. Seuraavan yläpuolisen suvannon (paalu m) vedenkorkeuksiin pohjakynnyksellä ei ole vaikutusta. Pohjapadon vaikutuksesta Sääksjärvestä purkautuva tulvavirtaama kasvaa huippuarvoonsa nykyistä aikaisemmin. Vastaavasti tulvan laskiessa virtaama pienenee nykyistä aikaisemmin. Muutokset virtaamien

7 7 ääri- ja keskiarvoissa ovat vähäisiä. Virtaamien pysyvyydet eivät muutu olennaisesti. Suurimmat tulvavirtaamat Kauvatsanjoessa eivät kasva pohjapadon vaikutuksesta. Poikkeuksena olisi vuoden 1966 kevättulvan kaltainen tulva. Tämä olisi kuitenkin vain pieni lisä Sääkskosken alapuolisilta alueilta tuleviin sulamisvesiin, eikä siitä näin ollen aiheutuisi Kauvatsanjoen rannoilla nykyistä suurempia vahinkoja. Keskiylivirtaamia pienemmät tulvavirtaamat kasvavat, mutta ne olisivat edelleen niin pieniä, etteivät ne aiheuttaisi vahinkoa tai haittaa. Haitallisin virtaamalisäys tapahtuu tulvissa, jotka ovat suurten ja keskisuurten tulvien välissä. Esimerkkinä tästä on vuosi 1985, jolloin virtaama 24,0 m 3 /s olisi pohjapadon vuoksi kasvanut määrään 26,8 m 3 /s eli 8 prosenttia. Alkuperäisen suunnitelman mukaisella pohjapadolla alivirtaamat Kauvatsanjoessa pienentyisivät. Eniten pienet virtaamat muuttuisivat tulvan alentuessa. Pohjapadon vuoksi Sääksjärveen kertynyt tulvavesi purkaantuisi nykyistä aikaisemmin, mistä syystä toukokuun lopun ja kesäkuun alun virtaamat olisivat nykyistä pienemmät. Pienten virtaamien aikana, jolloin vesimäärä on alle 2 m 3 /s, Kauvatsanjoen virtaama saattaisi olla puolet nykyisestään. Jos kuiva jakso on pitkä, pohjapadon vaikutus häviäisi. Lohennenän pohjakynnys ei vaikuta Kauvatsanjoen virtaamiin. Pohjakynnyksen yläpuolinen suvanto on niin pieni, ettei siinä voi tapahtua veden varastoitumista nykyistä enempää. Vedenpinnan nosto suurentaa Sääksjärven vesitilavuutta ja vaikuttaa siten järven happitalouteen. Järven virkistyskäyttöarvon säilyttämiseksi on vedenpinnan noston ohella tarpeen vähentää vesistökuormitusta koko yläpuolisella valuma-alueella. Vaikutukset sedimentaatioon, eroosioon ja kalatalouteen Sääksjärven veden kiintoainepitoisuudet ovat pieniä ja vaihtelevat eri vuodenaikoina. Talvisin pitoisuudet ovat monesti alle 1,0 mg/l. Kesällä pitoisuus nousee arvoon 3-4 mg/l. Järveen laskevan Piilijoen kiintoainepitoisuus on suurempi kuin Sääkskosken, mikä viittaa siihen, että Sääksjärvi toimii laskeutusaltaana. Sääkskoskesta lähtevässä vedessä kiintoaine on hyvin hienojakoista ja vastaa rakeisuudeltaan lähinnä savea. Pohjapadosta aiheutuva sedimentaation lisäys on liki olematonta. Vaikka 10 % kiintoaineesta vastaisi siltin rakeisuutta, padon vaikutus 100 vuodessa olisi 5 mm. Piilijokisuun perkaus sekä oja- ja pengertyöt ovat ainoat työkohteet, joista kiintoaineita joutuu vesistöön. Niissä massojen liikuttelu on niin vähäistä, ettei niillä ole vaikutusta Sääksjärven kiintoainemäärään.

8 8 Eroosion vaaraa ei ole, koska virtaamamuutokset ja siten myös virtausnopeuksien muutokset ovat pieniä. Virtauksesta aiheutuvan eroosion estämiseksi pohjapadon alavirran puoleisia rantoja vahvistetaan kiveyksellä. Vedenpinnan noston vaikutukset kalastoon ovat kalatalousselvityksen mukaan myönteisiä. Hankkeen vaikutusalueeseen kuuluvat maa-alueet Hankkeesta aiheutuvat vahingot Hankkeen vaikutusalueeseen kuuluviksi rantatiloiksi on otettu Sääksjärven rannalla olevat tilat, joiden kohdalla maanpinnan korkeus on tasossa N ,00 m tai sen alapuolella, sekä Piilijoen ja Rukajoen rannoilla olevat tilat, joiden korkeus on N ,50 m tai sen alapuolella. Hankkeen vaikutusalueeseen kuuluu 488 tilaa Sääksjärven ja siihen laskevien jokien rannoilla. Näistä 323 tilan omistajat ovat antaneet hankkeeseen suostumuksensa. Suostumusten osuus tilojen lukumäärän mukaan laskettuna on 66 %. Sääksjärven rantaviivan pituus (manner, saaret, laskujoet) on yhteensä 92 km. Annetut suostumukset koskevat 72 kilometriä eli 78 prosenttia rantaviivasta. Jäljelle jäävästä 20 kilometristä runsaat 3 km on yhteistä aluetta. Sääksjärven keskivesi nousee 0,20 m. Kun rantaviivan pituus on 92 km ja rannan keskikaltevuudeksi oletetaan 1:5, veden alle jää maata 9,2 ha. Tästä alueesta 7,2 ha:lle on suostumuksilla saatu pysyvä käyttöoikeus. Kauvatsanjoessa Lohennenän pohjakynnyksen vaikutusalueeseen kuuluu kaksi tilaa. Niiden omistajat ovat antaneet suostumuksensa pohjakynnyksen rakentamiseen. Sääksjärven osalta on arvioitu hankkeesta aiheutuva maatalousmaan, metsämaan ja muun ranta-alueen arvon muutos. Maatalousmaalla tarkoitetaan peltoa, mansikka- ja muuta sellaista kasvimaata, niittyä ja laidunta. Metsämaahan sisältyy myös joutomaa. Muulla ranta-alueella tarkoitetaan loma- tai vakinaisessa käytössä olevaa "tonttimaata" tai muuta erityiskäytössä olevaa aluetta. Maatalousmaan vahinkoarvio perustuu vedennoston aiheuttamaan maan arvon ja tuottavuuden vähenemiseen. Maatalousmaan suhteellinen arvo on 0 % kasvukauden keskivedenkorkeuden alapuolella eli nykytilassa tasossa N ,80 m ja pohjapadon rakentamisen jälkeen N ,00 m. Kasvukaudella eli pellon suhteellinen arvo

9 9 0,4 m kasvukauden keskivedenkorkeuden yläpuolella on 35 %. Pellon täysi arvo on 0-0,3 m tulvakorkeuden yläpuolella. Tulvakorkeudeksi on otettu N ,00 m (HW on N ,87 m). Vahinkokerroin tasoon N ,50 m saakka on 0,2 ja välillä N ,50-50,00 m 0,1. Metsämaalle aiheutuva vahinko arvioidaan samoin perustein kuin pellollekin. Metsän arvo on 0 % kasvukauden keskivedenkorkeuden alapuolella ja täysi arvo 0,8 m kasvukauden keskivedenkorkeuden yläpuolella eli nykytilassa N ,60 m ja pohjapadon rakentamisen jälkeen N ,80 m. Muutos on suoraviivainen. Vahinkokerroin tasoon N ,50 m saakka on 0,25 ja välillä N ,50-50,00 m samoin 0,25. Vedennoston aiheuttamasta puiden kuolemisesta ja kuivumisesta ei ole tehty ennakkoarviota. Kuivuneet puut kaadetaan rantavyöhykkeeltä korkeuden N ,80 m alapuolelta ja pinotaan maanomistajan osoittamaan paikkaan rannan läheisyyteen kahden vuoden kuluttua padon valmistumisen jälkeen. Rantatonteille koituu yleisesti ottaen hyötyä Sääksjärven nostosta. Korkeilla rannoilla rantavyöhykkeen vähäinen siirtymä ei vaikeuta rannankäyttöä eikä aiheuta korvattavaa vahinkoa. Tason N ,00 m alapuolella olevista rakennuksista on mitattu muun muassa sokkelin korkeus ja maanpinnan korkeus sokkelin vieressä sekä arvioitu rakennuksen kunto. Tulvakorkeuksien pysyvyyksissä ei aiheudu olennaisia muutoksia. Tämän vuoksi alhaalla oleville rakennuksille ei aiheudu vedennostosta suurempaa vahinkoa kuin nykyisinkään veden ollessa korkealla. Piilijoen osalta on erikseen arvioitu maatalousmaan arvon muutos. Piilijokisuun ruoppauksen seurauksena tulva alenee joen varrella, ja pohjapadon vaikutuksesta kasvukauden keskivedenkorkeus nousee. Maan arvonmuutos on arvioitu samalla periaatteella kuin Sääksjärven rantojen maatalousmaan osalta. Tulvaherkille pelloille koituvaa hyötyä ei ole otettu arviossa huomioon. Kasvukauden keskivedenkorkeuden nousun on katsottu aiheuttavan haittaa pelloille, joiden korkeus on tason N ,80 m alapuolella. Vahinkokerroin on 0,05. Tilakohtaiseen vahinkoarvioon on otettu Sääksjärven rannalla olevat tilat, joiden maanpinnan korkeus on tason N ,00 m alapuolella, ja Piilijoen varren tilat, joiden korkeus on tason N ,50 m alapuolella. Vahinkoalueen rajaksi on otettu korkeus N ,00 m. Vahingot on arvioitu niiden tilojen osalta, joiden maanpinnan korkeus on sanotussa tasossa tai sen alapuolella ja joiden omistajat eivät ole antaneet hankkeeseen suostumustaan. Tätä ylempänä oleville tiloille ei aiheudu vahinkoa. Hakijan mukaan vahinkoa ei aiheudu myöskään kylän tai lukuisten tilojen yhteisesti omistamille maa- ja vesialueille. Kaikkiaan 165 tilan osalta ei ole annettu suostumusta. Näistä 37 tilaa sijaitsee edellä sanotun vahinkorajan yläpuolella ja kahdeksan tilaa on yhteisiä alueita. Tilakohtaiseen vahinkoarvioon jää siten 120 tilaa.

10 10 Hankkeesta saatava hyöty Töiden toteuttaminen Osa edellä sanotuista 120 tilasta hyötyy järven nostosta, ja monessa tapauksessa hyöty on haittaa ja vahinkoa huomattavasti suurempi. Tällaisia tiloja on 89. Vahinkoa estävä toimenpide tehdään 12 tilalle. Rantapuusto tarkastetaan ja poistetaan 12 tilalta. Rahassa arvioitavaa vahinkoa aiheutuu 31 tilalle. Vahingon määrä on yhteensä markkaa (7 405 euroa). Muutamille tiloille on arvioitu markkamääräinen vahinko, vaikka tilalla tehdään vahinkoa estävä toimenpide. Kahdella vuokratilalla sijaitsee rannan läheisyydessä rakennuksia, joiden omistajilta ei ole saatu suostumuksia. Niistä rakennuksista, joiden sokkelin korkeus on alempana kuin N ,50 m, on esitetty omistajakohtainen vahinkoarvio, jonka mukaan rakennuksille tai rakenteille ei aiheudu vahinkoa eikä haittaa enempää kuin mitä nykyinenkään tulva aiheuttaisi. Sääksjärven vedenpinnan nostosta on vähäistä hyötyä vedenlaadulle ja kalastolle. Hyödyn rahallista määrää ei ole arvioitu. Alimpien vedenkorkeuksien nostosta koituu suurin hyöty vesien virkistyskäytölle eli veneilylle, uinnille ja loma-asumiselle. Hyödyn markkamääräinen arviointi on vaikeaa. Hakija on arvioinut hyötyä siten, että vedenpinnan nostamisen seurauksena kiinteistöjen arvo nousee. Hakija on olettanut kiinteistön arvon nousuksi 20 markkaa (3,36 euroa) rantametriä kohti ilman järveen laskevia jokia. Näin laskettuna hankkeesta saatava hyöty olisi m x 20 mk/m eli yhteensä mk (noin euroa). Hankkeen toteuttamiskustannukset ovat alustavan kustannusarvion mukaan markkaa ( euroa). Kustannuksiin sisältyy on edellä arvioitu korvausten määrä markkaa (7 405 euroa). Merkittävin yksittäinen rakennuskohde on Sääkskosken pohjapato. Pato rakennetaan silloin, kun vedenkorkeus Sääksjärvessä on alhaalla ja virtaus vähäistä, jolloin mahdollinen veden juoksutusten tilapäisjärjestely on helposti tehtävissä. Rakentamisaika on enimmillään pari kuukautta. Piilijoen suulla ja mahdollisesti Sääkskosken yläpuolella kaivetaan maata veden alta. Kaivumaiden määrä on vähäinen. Kaivumaat sijoitetaan rannan läheisyyteen niin, ettei liettynyt maa valu takaisin vesialueelle, ja ne muotoillaan ympäristöön. Työt kestävät enimmillään kuukauden.

11 11 Muu kaivu- ja rakentamistyö tehdään vedennostosta aiheutuvien vahinkojen estämiseksi. Työt ovat vähäisiä, ja ne voidaan ajoittaa siten, että niistä on maanomistajille vähiten haittaa. Työt eivät estä eivätkä haittaa vesiliikennettä. Työnaikaisten vahinkojen korvaamisesta sovitaan erikseen. Töiden luovuttaminen Vahinkojen estämiseksi korotetaan penkereitä ja tehdään suojaavia pengerryksiä. Valmistuneet rakenteet ja laitteet luovutetaan tilan omistajalle, joka luovutuksen jälkeen vastaa kustannuksellaan niiden käytöstä ja kunnossapidosta. Menettely on perusteltu, koska laitteista ja rakenteista olisi hyötyä jo nykyisinkin. Käyttöoikeudet Annettujen suostumusten perusteella hakijalla on käyttöoikeus suurimpaan osaan veden alle jäävää aluetta eli 7,2 hehtaariin, kun tarvittava alue kokonaisuudessaan on 9,2 ha. Koska Sääksjärvi on Satakunnan suurimpia järviä, hanke on yleisen tarpeen vaatima, ja hakijalle voidaan myöntää oikeus hankkeen vaatimaan, toiselle kuuluvaan alueeseen. Hankkeen vaikutusten seuranta Hakija on pyytänyt oikeutta liikkua kolmen hakemuksessa mainitun tilan alueella hankkeen toteuttamiseksi. Pohjapadon valmistuttua Sääksjärven ja Puurijärven vedenkorkeutta seurataan päivittäin 10 vuoden ajan. Tiedot vedenkorkeuksista toimitetaan Lounais-Suomen ympäristökeskukseen. Koska veden laatu ei muutu haitallisesti, sitä ja vesi- ja rantakasvillisuutta ei ole tarpeen seurata. Vedennostosta on hyötyä kalastolle, joten perustetta asettaa velvoite kalaston ja kalastusolojen seuraamiseksi ei ole. KUULUTUS Vesioikeus on päättänyt, että hakemus annetaan tiedoksi kuuluttamalla siitä vesioikeudessa ja Kokemäen kaupungissa. Muistutukset ja vaatimukset oli toimitettava vesioikeudelle puhevallan menettämisen uhalla viimeistään Kuulutus on pidetty edellä sanotun ajan nähtävänä vesioikeuden ja Kokemäen kaupungin ilmoitustauluilla. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET 1) Lounais-Suomen ympäristökeskus on lausunut, että suunnitelman toteuttaminen parantaa järven tilaa ja käyttökelpoisuutta, ja siitä saatava hyöty on selvästi kustannuksia ja haittoja suurempi. Ympäristökeskuksella ei tämän vuoksi ole ollut huomauttamista suunnitelmasta.

12 12 2) AA (tila Vähä-Äijänlahti 1:140, Piitanoja, Kokemäki) on vaatinut käyvän korvauksen vahingosta, joka hankkeesta aiheutuu hänen rantakiinteistölleen, sen istutuksille tai puustolle. Jos tontin pinta-ala pienenee ja osia siitä jää veden alle, tontille on ajettava riittävästi täytemaata. Jos tontti hankkeen vuoksi on nykyistä pidempiä aikoja veden peitossa, veden peittämien alueiden käytön estyminen on korvattava. AA on ilmoittanut, ettei hän osallistu pohjapadon rakentamis- tai muihin kustannuksiin. 3) BB ja CC (tila Pajuniemi 1:108, Kaarenoja, Kokemäki) ovat lausuneet, että heidän tilastaan noin viidesosa jää keskivedenkorkeuden alapuolelle. Tälle alueelle on ajettava täytemaata arviolta markan (1 682 euron) arvosta. BB ja CC ovat vaatineet tämän suuruisen korvauksen. 4) DD (tila Niitty 1:152, Kaarenoja, Kokemäki) on vaatinut, ettei pengerrysalueelle tarvittavaa pumppua jätetä tilan omistajan kustannettavaksi. Tilalla oleva mansikkapelto on vain harvoina vuosina jäänyt osittain tulvan alle ja silloinkin ainoastaan muutamiksi alkukevään päiviksi. Uusien taimien istuttamisajankohtaan mennessä tulva on aina laskenut. 5) EE ja FF (tilat Äijänlahti 1:142 ja Iso-Äijänlahti 1:141, Piitanoja, Kokemäki) ovat lausuneet, että pohjapadon takia kevättulvat aiheuttaisivat heidän kesämökkitiloilleen nykyistä pitempiaikaista haittaa lähes joka vuosi. Haittaa aiheutuisi ainakin tilojen kasvillisuudelle ja mahdollisesti rakennuksillekin. EE ja FF ovat vaatineet heille aiheutuvan vahingon korvaamista täysimääräisesti. Asia voitaisiin korjata leventämällä padon ylijuoksutussyvennystä kuuden metrin levyiseksi ja syventämällä sitä cm. Vahinko voidaan suurelta osin välttää poistamalla kevättulvan ylin huippu siten, että taso N ,20-49,30 m saavutettaisiin jo yhden viikon kuluessa. 6) GG ja HH (tilat Leporanta 1:77 ja Lomaranta II 1:88, Kotka, Kokemäki) ovat lausuneet, ettei heidän 1959 ja 1960 rakennetuille kesämökeilleen ole koskaan aiheutunut vesivahinkoja kevättulvista. GG ja HH ovat vaatineet täyden korvauksen vesivahingoista, jotka padon valmistumisen jälkeen mahdollisesti aiheutuvat. GG ja HH ovat vaatineet vastausta siihen, kuka on velvollinen korvaamaan mahdolliset vahingot ja korjaamaan pohjapadon, jos se ei toimi suunnitellulla tavalla. 7) II, JJ ja KK ovat LL:n kuolinpesän osakkaina (tila Marttila 4:58, Lievikoski, Kokemäki) vaatineet, että hakemus hylätään. Muistuttajien tilaan kuuluu Kauvatsanjoen varrella 62 ha ensiluokkaista, sadetusjärjestelmän piirissä olevaa peltoa. Kauvatsanjoki on myös tilan ainoa talousja käyttöveden lähde sekä aivan pihapiirissä virtaavana ratkaiseva miljöö- ja virkistystekijä. Hankkeen suunnitelma on tehty yksipuolisesti Sääksjärven huvilaasukkaiden etua ajatellen. Kauvatsanjoen varren maatiloille ja asukkail-

13 13 le koituvia haittoja ei ole otettu lainkaan huomioon, vaikka elinkeinonharjoittaminen ja vakituinen asuminen ovat virkistyskäyttöä tärkeämpiä. Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, muistuttajat ovat vaatineet markkaa ( euroa) korvaukseksi viljelyedellytysten heikentymisestä johtuvasta tilan tuoton ja arvon alentumisesta. Esimerkiksi sadetusta vaativaa erikoisviljelyä ei olisi enää mahdollista harjoittaa keski- ja loppukesällä. Muistuttajat ovat lisäksi vaatineet markkaa ( euroa) korvaukseksi koskimaiseman ja veden suomien virkistysmahdollisuuksien huononemisesta sekä porakaivon kaikkine laitteineen ja töineen talous- ja käyttöveden saannin turvaamiseksi. Muistuttajat ovat vaatineet asiaan mahdollisesti liittyvien edunvalvonta- ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista laillisine korkoineen. 8) MM (tila Ala-Kulkki 2:17, Kulkkila, Kokemäki) on lausunut, että hänen omistamaansa maatalouskiinteistöön kuuluu 0,32 ha V-luokan metsää, jossa kasvaa tervaleppää. Veden noustessa puut kuivuvat, eikä uusia voi kyseisellä paikalla enää kasvattaa. Vapaa-ajanasunnon kohdalla on 0,20 ha maata, joka veden noustessa muuttuu kiviseksi ja aiheuttaa haittaa paikalla sijaitsevalle hiekkauimarannalle. Muistuttajalla on Piilijoen rannassa 1,40 ha peltoa, joka on niin alavaa, että keskivedenkorkeuden muuttuessa pellolle ei pääsisi enää lainkaan kylvöille. MM on vaatinut korvausta aiheutuvasta vahingosta. Lisäksi hän on vaatinut, että vahinkojen arviointi annetaan Maanomistajien Arviointikeskus Oy:n tai toimitusmiesten tehtäväksi. 9) NN (tila Horma 2:48, Lievikoski, Kokemäki) on vaatinut, että hakija velvoitetaan suorittamaan sellaiset mahdollisesti tarvittavat työt, joiden avulla Sääksjärven ja Lievikosken padon välinen arvokas jokimaisema säilyy jokena. Veden virtaaman Sääksjärvestä on oltava kunnostuksen jälkeen sellainen, että se Lievikosken padon kanssa pitää joen vedenpinnan riittävän korkeana. Joen vähävetiset kaudet pilaisivat virkistyskäytön lisäksi kaivojen vesitilanteen ja heikentäisivät viljelysten kosteusolosuhteita. 10) OO (tila Koskenkorva 2:41, Lievikoski, Kokemäki) on toimittanut vesioikeuteen samasanaisen muistutuksen kuin NN edellä kohdassa 9). 11) PP, QQ ja RR ovat SS:n kuolinpesän osakkaina (tila Niemelä 5:24, Piilijoenmaa, Kokemäki) lausuneet, että heidän tilansa rannassa sijaitseva hyväkuntoinen mökki sekä sen ympäristö vaurioituvat hankkeen vuoksi käyttökelvottomiksi. Piilijoen penkereen sivuitse Piilijokeen laskeva oja hidastuu laskultaan ja saattaa jopa johtaa vesiä päinvastaiseen suuntaan, minkä seurauksena muistuttajien pellot (5,39 ha) ja metsämaa (noin 30 ha) vettyisivät merkittävästi ja maatalouskoneiden käyttö estyisi. Tilalla harjoitetaan pääasiassa mansikanviljelyä. Lisäkosteus lyhentää myös kasvukautta, jolloin mansikanviljelystä jouduttaisiin luopumaan. Tämä vaarantaisi koko tilan elinkelpoisuuden. Vahingon

14 14 määrä on markkaa ( euroa). Vaihtoehtoisesti vahingot voidaan torjua siten, että Joensuun penkereet 1 ja 2 sekä Piilijoen penger yhdistetään, pengertä korotetaan riittävästi ja laskuojan suulle rakennetaan myös talviaikaan toimiva pumppaamo, joka johtaa vedet uuden penkereen yli. Muistuttajat ovat vaatineet saada vastata hakijan mahdollisesti antamaan vastineeseen. 12) TT on vuokrannut Takkulan yhteismetsältä määräalan Kokemäen kaupungin Sammun kylässä sijaitsevasta Takkulan yhteismetsä - nimisestä tilasta. Määräala käsittää saaren Vähäsaaren ryhmässä. Saarella on TT:n kesämökki, sauna ja puuhuone. Saari on erittäin tasainen ja korkeimmallakin kohdalla vain noin 90 cm vedenpinnan yläpuolella. Nykyisten kevättulvien aikaan vesi pysyy juuri ja juuri mökin rappusten ulkopuolella, mutta jos tulva nousee esimerkiksi 20 cm, vesi tulvii mökkiin ja peittää pahimmassa tapauksessa koko saaren. Suunnitelmassa on laiminlyöty hankkeesta järven saariasutukselle aiheutuvien haittojen arviointi. Tämän vuoksi Sääksjärvelle ei pitäisi rakentaa kiinteätä pohjapatoa vaan porttipato virtaamien sääntelemiseksi myös runsaslumisina talvina. Mikäli Sääksjärven pinta pohjapadon vuoksi nousee nykyistä korkeammalle tasolle, TT on varannut tilaisuuden esittää korvausvaatimuksen kaikesta aiheutuvasta vahingosta, mökin osalta enintään markan ( euron) ja irtaimiston osalta enintään markan (3 364 euron) määrään. 13) UU ja VV ovat vuokranneet eliniäkseen määräalan Kokemäen kaupungin Kotkan kylässä sijaitsevasta tilasta Karhula RN:o 1:141. Tontti rajoittuu järvenrantaan. UU:n ja VV:n hirsinen kesämökki sijaitsee noin 10 metrin päässä rannasta. Maa on tasaista, ja mikäli vedenpinta nousee nykyisestä, vesi nousee mökkiin turmellen lattiat ja irtaimiston. Tehdyn suunnitelman mukaan näin ei pitäisi käydä, mutta UU ja VV epäilevät, ettei kiinteä pohjapato takaa runsaslumisina talvina riittävää virtaamaa, vaan vesi nousee kevättulvien aikana nykyistä korkeammalle. Tämän vuoksi järveen pitäisi rakentaa säädeltävä porttipato. Esimerkiksi läheiselle Köyliönjärvelle tehty kiinteä pato on aiheuttanut arvioitua suurempia heilahteluja veden korkeudessa. Mikäli Sääksjärven pinta pohjapadon vuoksi nousee nykyistä korkeammalle tasolle, UU ja VV ovat varanneet tilaisuuden esittää korvausvaatimuksen kaikesta aiheutuvasta vahingosta, kesämökin osalta enintään markan ( euron) ja irtaimiston osalta enintään markan (3 700 euron) määrään. 14) WW ja XX ovat YY:n kuolinpesän osakkaina (tila Päivärinne 1:36, Kuoppakosken yksinäistalo, Kokemäki) lausuneet, että hankkeesta aiheutuu vettymisvahinkoa sekä vahinkoa veden virtauksen voimasta. Tilan ranta-alueella oleva puusto tuhoutuu. Veneiden kiinnittäminen run-

15 15 sasvetisinä aikoina vaikeutuu, kuten naapuritilaa Sääkskoski RN:o 1:37 koskevasta vahinkoarviosta käy ilmi. Varsinkin keväisin jäät muodostavat patoja tilan kohdalle ja rikkovat laiturin ja muita rakenteita sekä rantapengertä. Pohjapadon eteen muodostuva humus ja muu aines saastuttaa joen vettä WW:n ja XX:n tilan kohdalta. Lisäksi padosta aiheutuu maisemallista haittaa. Vahinkojen estämiseksi ja korvaamiseksi WW ja XX ovat esittäneet seuraavat vaatimukset: 1. Tilaan Päivärinne RN:o 1:36 ei myönnetä käyttöoikeutta eikä rasitteita. Muistutuksen liitteenä 1 olevaan karttaan on merkitty viivoitettu alue, jota WW ja XX eivät salli tilapäisestikään käytettävän padon rakentamisen yhteydessä. 2. Hakijan on rakennettava muistutuksen liitteeseen 2 merkitty vähintään 2 m leveä suojapenger padon jatkeeksi tasoon +50,20 m. 3. Tilan laiturin vahvistamiseksi ja veneiden suojaamiseksi hakijan on rakennettava muistutuksen liitteeseen 2 merkitty uloke sekä rakennettava laiturin alkupää kiinteäksi. 4. Hakemuksessa mainittu kapeikon poistaminen paaluväliltä on toteutettava. 5. Muistutuksen liitteeseen 3 merkityistä alueista osa on nostettava korkeuteen +50,00 m ja nurmetettava, osa tasoitettava ja maisemoitava. Rantaan on rakennettava puistokäytävä tai vahvistettava olemassa olevaa käytävää ja nostettava se korkeuteen +50,20 m. 6. Tilan ranta on maisemoitava padon häivyttämiseksi. 7. Hakijan on maksettava markkaa (7 568 euroa) korvauksena puuston ja marjapensaiden kuolemisesta ja vaurioitumisesta. 8. Muista vahingoista sekä vaadittujen toimenpiteiden toteuttamistavasta WW ja XX sopivat erikseen luvan saajan kanssa. 9. Toteutettujen töiden luovuttamiseksi luvan saajan on järjestettävä katselmus 12 kuukauden kuluessa töiden päättymisen jälkeen. WW ja XX ovat viitanneet yleissuunnitelman tekniseen selostusosaan, jonka mukaan padon virtausaukon sijoittaminen muuttaa päävirtaamaa nykyisestä, ja padon kohdalla virtausnopeus nousee yli kaksinkertaiseksi aiheuttaen eroosiota. WW ja XX ovat katsoneet, että padon vaikutus tuhoaa heidän tilansa järvenpuoleisen osan täydellisesti. Rakennusten edessä oleva alava ranta-alue jää lähes kokonaan veden alle ja osa siitä niin pitkäksi ajaksi, että vettyminen ja liejuuntuminen tekevät alueen käyttökelvottomaksi. Vettyminen aiheuttaa yli 200 puun kuolemisen, jolloin näkösuoja pihaan menetetään.

16 16 Pumppaamon ja patovallin rakentaminen WW:n ja XX:n maa-alueelle on vaikeampaa kuin esimerkiksi Piilijoen varrella. WW:n ja XX:n alueella samansuuntainen lopputulos saavutetaan täyttötöillä. Hakija ei ole ottanut huomioon tilan erityisasemaa padon välittömässä läheisyydessä. Paaluvälillä nykyisin tapahtuva vedenpinnan lasku poistuu padon vaikutuksesta, mistä myös aiheutuu WW:n ja XX:n tilalla vahinkoa. WW ja XX ovat vaatineet, että vesioikeus toimittaa heidän tilallaan katselmuksen. 15) ZZ (tilat Iso-Ruka 4:57 ja Rukaniemi 4:39, Piilijoenmaa, Kokemäki) on lausunut, että suunnitelmassa ei ole otettu huomioon kaikkia hänelle aiheutuvia vahinkoja. Yläpuolisilta maa-alueilta valuvien vesien pumppauksesta aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia. ZZ:n pumpattavaksi tulee vuosittain noin m 3 ylimääräistä vettä. Vedennostosta aiheutuu tiloilla Iso-Ruka ja Rukaniemi puuston tuhoutumista. Tuottoarvon menetys tuhoutuneella alueella on noin mk/ha (5 887 euroa/ha), ja vahinkoa kärsineellä alueella puuston kasvu hidastuu, mistä aiheutuvan vahingon määrä on noin mk/ha (2 523 euroa/ha). ZZ on vaatinut edellä sanotut hehtaarikorvaukset myöhemmin tarkemmin laskettavalta alueelta. Pumppaamon hoito- ja ylläpitokustannuksista ZZ on vaatinut korvauksena markkaa (1 900 euroa) vuodessa yleisindeksiin sidottuna. Lisäksi luvan saajan on aikanaan uusittava rikkoutuneet pumput. Mikäli ylimääräisiä kuluja ei korvata, luvan saajan on johdettava yläpuolisten alueiden vedet ZZ:n tilan ohitse. 16) ÅÅ sekä ÄÄ:n kuolinpesän osakkaat ÖÖ ja BA omistavat lomamökin ja saunan Kokemäen kaupungin Sampun kylässä sijaitsevasta, Takkulan yhteismetsä -nimisestä tilasta RN:o 874 1:0 vuokratulla alueella. Muistuttajat ovat vaatineet korvausta pohjapadon rakentamisesta aiheutuvasta lisävettymisestä ja sen aiheuttamasta vahingosta lomamökin ja saunan rakenteille. Vahinko ilmenee rakennusten käyttöarvon vähenemisenä, lisääntyneenä korjaustarpeena ja myyntiarvon alentumisena. Muistuttajat ovat lausuneet perusteluinaan, että pohjapato hidastaa järvialtaan pinnan laskua ja pitkittää jo nyt vaikeita tulvia entisestään. Muistuttajien rakennukset ovat jo nykyisin kärsineet haittaa järven tulvimisesta.

17 17 17) DQ (tila Suoniemi 1:9, Piitanoja, Kokemäki) on lausunut, että suunnitelmasta ei käy ilmi, mihin korkeuteen vedenpinta nostetaan. 18) BC (tila Yli-Kouhi 3:62, Yttilä, Kokemäki) on vaatinut oikeudenmukaista korvausta jokirannan peltojen käytölle sekä rantasaunalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta ja haitasta. 19) BD, BE,BF ja BG ovat BH:n kuolinpesän osakkaina (tila Pälä 4:47, Lievikoski, Kokemäki) vaatineet, että hakemus hylätään. Mikäli hakemusta ei heti hylätä, asia on määrättävä katselmustoimitukseen hankkeen vaikutusten ja siitä aiheutuvien edunmenetysten selvittämiseksi. Jos hakemus hyväksytään, hakija on velvoitettava korvaamaan muistuttajien kiinteistölle aiheutuvat vahingot ja haitat, joiden määrä on vähintään markkaa ( euroa). Hakija on velvoitettava korvaamaan haittaselvityksen ja muistutuksen laatimisesta sekä mahdollisesta katselmustoimituksesta muistuttajille aiheutuvat kulut. Kulujen määrä tähän mennessä on markkaa (168 euroa). Muistuttajat ovat lausuneet perusteluinaan, että suunnitelmassa ei ole riittävästi selvitetty hankkeen vaikutuksia koko vesistön tilaan eikä siitä pohjapadon alapuolisen vesistön rantakiinteistöille ja niiden elinkeinoille aiheutuvia haittoja. Virtaamaselvitysten perusteella on ilmeistä, että tulvahuiput aikaistuvat ja kasvavat Kauvatsanjoen rannoilla. Toisaalta kuivimpina aikoina heinä-elokuussa virtaama voi mennä nollaankin, mistä aiheutuu veden laadun huononemista ja leväkasvuston lisääntymistä. Ranta muistuttajien kiinteistön edustalla täyttyy, ja perinteisen uimapaikan käyttäminen tulee mahdottomaksi. Uiminen voidaan joutua kieltämään myös leväkasvustojen aiheuttaman terveysriskin takia. Kiinteistön kaivo sijaitsee lähellä Kauvatsanjoen rantaa, ja joen vesimäärä vaikuttaa kaivoveden riittävyyteen. Hanke aiheuttaa huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa ja vesiluonnossa ja huonontaa padon alapuolisten kiinteistöjen asutus- ja elinkeino-oloja. Leväkasvuston rehevöityminen ilmeisesti vaarantaa myös yleistä terveydentilaa. Näillä perusteilla hakemus on vesilain 2 luvun 5 :n nojalla hylättävä. Hakijan olisi tehtävä uusi suunnitelma, jossa koko Kauvatsanjoen vesistöä tarkasteltaisiin tasapuolisesti ottaen huomioon kaikkien vesistön varren asukkaiden ja kiinteistöjen etu. Näin voitaisiin turvata riittävä virtaama Kauvatsanjoessa ja säilyttää Lievikosken arvokas jokimaisema. 20) BI (tila Ylireikko 2:52, Yttilä, Kokemäki) on vaatinut, että vesistön kunnostustyöt on aloitettava vesistön alapäästä ja edettävä vesistöä ylöspäin. Hankkeen vaikutusalue käsittää noin 10 prosenttia Kokemäen

18 18 kaupungin pinta-alasta, ja sen vaikutusalueella asuu useita satoja ihmisiä, joiden elinympäristöön hanke vaikuttaa. BI on katsonut, että hankkeen laajuuden vuoksi asiasta olisi pitänyt hankkia kaupunginvaltuuston päätös, ja vaatinut selvittämään, onko hakemus pantu vireille laillisessa järjestyksessä. Hanketta toteutettaessa on kiinnitettävä riittävästi huomiota Kauvatsanjoen tulvahuippujen tasaamiseen ja siihen, että joessa virtaa riittävästi vettä kaikkina vuodenaikoina. Hankkeesta aiheutuva vahinko ja haitta on korvattava täysimääräisesti. 21) BJ (tilat Koivuranta 6:41 ja Mulvolankoski 6:42, Lievikoski, Kokemäki) on vastustanut Sääksjärven patoamista. BJ:n kiinteistöt sijaitsevat Kauvatsanjoen rannalla. Padon rakentamisen seurauksena joen vedenpinta laskee huomattavasti, jolloin kiinteistöjen arvo laskee, kalastus ja muu virkistyskäyttö estyy, ympäristön maisema kärsii ja kuivuvasta joen-uomasta aiheutuu hajuhaittaa. Joen pienempi haara kuivuu kokonaan, koska siinä nykyisinkin on kesäaikaan vettä ainoastaan cm. Jos hanke toteutetaan, BJ on vaatinut korvaamaan vahingon myöhemmin ilmoitettavalla määrällä. 22) BK sekä jäljempänä kohdissa mainitut muistuttajat ovat yhteisesti vaatineet, että hakemus on Piilijoen suun perkausta lukuun ottamatta perusteettomana ja lainvastaisena hylättävä. Hanke aiheuttaa huomattavia vahingollisia muutoksia paitsi Sääksjärvessä ennen kaikkea Kauvatsanjoen ja sen alapuolisen Puurijärven vesiluonnossa ja toiminnassa. Tulvan paheneminen keväällä estää tai viivästyttää kylvötöitä, mistä aiheutuu huomattava viljelytuottojen menetys. Kauvatsanjoen varteen ympäristönsuojelusyistä perustetut suojavyöhykkeet kärsivät kevättulvista ja niiden kasvusto tuhoutuu. Kuivina kausina koko Kauvatsanjoesta tulisi haiseva allasalue. Joesta ei voisi ottaa kasteluvettä, mistä aiheutuu viljelyksille suunnattomat haitat tai viljelyn käyminen mahdottomaksi. Kauvatsalle suunniteltua vedenottamoa ei voitaisi toteuttaa, ja sekä jokivarressa että etäämpänäkin sijaitsevat kymmenet kaivot kuivuisivat pohjaveden pinnan laskiessa. Kauvatsanjokivarren loma-asuntojen arvo romahtaisi. Joenvarressa on myös muutamia myllyjä ja turpiineita, joiden käyttö estyisi suuren osan vuotta. Hakijan selvityksessä on käytännössä ohitettu kaikkien muiden paitsi Sääksjärven huvila-asukkaiden edut. Selvitys vahingoista on puutteellinen. Jo Sääksjärven matalille ranta-alueille aiheutuvat vettymisvahingot ja vahingot kiinteistöjen käytön vaikeutumisesta sekä pumppujen aiheuttamista kustannuksista ja pumppulaitteistojen valvonnan lisääntymisestä ovat moninkertaiset hakijan esittämään arvioon verrattuna. Alajuoksun vahingot ovat näihin verrattuna vielä monikymmenkertaiset.

19 19 Väite siitä, että vedenpinnan nostosta koituu merkittävää hyötyä Sääksjärven virkistyskäytölle ja kalastukselle, on epäselvä. Inhottujärven järjestelyhankkeen kokemuksistakin voidaan todeta, että pohjapato aiheuttaa liettymistä padon yläpuolisella alueella. Hanke huonontaisi tältä osin Sääksjärven tilaa. Hakemus on siksi vesilain 2 luvun 5 :n nojalla hylättävä. Myöskään vesilain 2 luvun 6 :ssä säädetyt edellytykset eivät täyty. Sääksjärven rantakiinteistöjä on tähänkin asti voitu käyttää järkiperäisesti hyväksi, ja vedennostosta koituva hyöty on vain vähäinen parannus rantojen loma-asuntojen hyväksikäytössä. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon verrattuna minimaalinen. Mikäli hakemusta ei heti hylätä, vesioikeuden on määrättävä hankkeen vaikutukset ja siitä aiheutuvat edunmenetykset selvitettäväksi vesilain mukaisessa katselmustoimituksessa. Hakemuksesta ei ole toimitettu tietoa kaikille Kauvatsanjokivarren maanomistajille. Yhteisen muistutuskirjelmän muistuttajista CÖ Vanha- Korpelan tilan omistajana ei ole saanut ilmoitusta hankkeesta. Mikäli hakemus hyväksytään, Kauvatsanjokeen on sopivaan paikkaan, lähinnä Yttilän sillan arkkuun, sijoitettava virallinen mittausasteikko, jotta vedenpinnan korkeutta voidaan täsmällisemmin tarkkailla ja todentaa. BK sekä jäljempänä kohdissa mainitut muistuttajat ovat yhteisesti vaatineet hakijaa korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa asiassa laillisine korkoineen. Hakemus on pantu vireille, vaikka edellä kerrotut seikat ovat olleet hakijan tiedossa. Hankkeen pysäyttäminen on mahdollista vain yksilöityjen muistutuskirjelmien ja siinä yhteydessä tehtyjen vahinkoselvitysten avulla. Kulujen korvaamiseen on tämän vuoksi olemassa vesilain 16 luvun 27 :ssä tarkoitettu erityinen syy. Muistuttajien yhteisten oikeudenkäyntikulujen määrä tähän mennessä on markkaa (3 364 euroa). BK (tilat Kotiranta 1:85, Hyytinlahti 1:130 ja Moisio 1:175, Kaarenoja, Kokemäki) on omistamiensa kiinteistöjen puolesta vaatinut vahingonkorvauksena vähintään markkaa ( euroa) kiinteistöjen käytön hankaloitumisesta riviviljelyssä, vettymishaitoista, pumppaamon valvonnasta ja käytöstä aiheutuvista kustannuksista sekä rannassa olevien rakennusten käytön vaikeutumisesta tai estymisestä. BK on lisäksi vaatinut markkaa ( euroa) sillä perusteella, että kiinteistöjen taloudellinen käyttö ja virkistyskäyttö käy kokonaan mahdottomaksi. Korvaukset on maksettava laillisine korkoineen vesioikeuden päätöksen antamisesta lukien. 23) BL ja BM (tila Voimakoski 1:64, Piitanoja, Kokemäki) ovat vaatineet vahingonkorvauksena vähintään markkaa ( euroa) sillä perusteella, että tila sijaitsee

20 20 Sääksjärven luusuan ja Sääkskosken etelärannalla ja pato tulee suoraan tilan alueelle estäen siltä osalta rannan tähänastisen käytön. Lisäksi padon alapuolinen osa kuivuu kokonaan tai osittain, jolloin 1,66 ha käsittävän tilan arvo romahtaa. Korvaukset on maksettava laillisine korkoineen vesioikeuden päätöksen antamisesta lukien. 24) BN ja BO ovat EX:n kuolinpesän osakkaina (tilat Rantakorsu 1:88, Piitanoja, ja Impivaara 5:48, Piilijoenmaa, Kokemäki) ovat vastustaneet hakemusta. 25) BP ja BQ (tila Maikko 8, Lievikoski, Kokemäki) ovat vaatineet vahingonkorvauksena vähintään markkaa ( euroa) perusteinaan vedenoton estyminen, karjan laidunkauden juoton mahdottomuus ja virkistyskäytölle aiheutuva haitta. Haitta-alue on 16,4 ha, josta rantaviivaa metriä. Korvaus on maksettava laillisine korkoineen vesioikeuden päätöksen antamisesta lukien. 26) BR (tila Jokiranta RN:o 4:38, Lievikoski, Kokemäki) on vaatinut vahingonkorvauksena vähintään markkaa ( euroa) perusteenaan kahden vapaa-ajanasunnon käytön ja arvon romahdus sekä kaivon kuivumishaitta. Korvaus on maksettava laillisine korkoineen vesioikeuden päätöksen antamisesta lukien. 27) BS ja BT ovat EC:n kuolinpesän osakkaina (tila Hinkkanen 4:46, Lievikoski, Kokemäki) vaatineet vahingonkorvauksena vähintään markkaa ( euroa). Haitta-alue käsittää 7 ha peltoa ja 8 ha metsää. Hankkeen vuoksi jokiveden hyötykäyttö vaarantuu tai estyy. Korvaus on maksettava laillisine korkoineen vesioikeuden päätöksen antamisesta lukien. 28) BU ja BV (tila Koivukulma 7:1, Lievikoski, Kokemäki) ovat vaatineet vahingonkorvauksena vähintään markkaa ( euroa) sillä perusteella, että Kauvatsanjoen rannalla oleva vapaa-ajanasunto menettää kokonaan arvonsa. Korvaus on maksettava laillisine korkoineen vesioikeuden päätöksen antamisesta lukien. 29) BW (tilat Kopio 2:38 ja Kylävainio 5:18, Lievikoski, Kokemäki) on vaatinut vahingonkorvauksena vähintään markkaa ( euroa). Vahinkoalue käsittää 9,45 ha peltoa, noin 850 metriä rantaviivaa ja maatilan talouskeskuksen. Alue rajoittuu 200 metrin matkalta Kauvatsanjoen niin sanottuun Myllyhaaraan, joka kuivuu, mikäli virtaama joessa kesällä pienenee. Korvaus on maksettava laillisine korkoineen vesioikeuden päätöksen antamisesta lukien. 30) BX ja BY (tila Urpo 12:2, Lievikoski, Kokemäki) ovat vaatineet vahingonkorvauksena vähintään miljoona markkaa ( euroa). Haitta-alueeseen kuuluu 11 ha peltoa ja noin 700 metriä rantaviivaa. Kasteluvesi marjaviljelmille loppuu hankkeen toteutuessa. Vapaa-ajan asun-

21 21 non rakentaminen tilalle on vireillä. Korvaus on maksettava laillisine korkoineen vesioikeuden päätöksen antamisesta lukien. 31) BZ ja BÅ (tila Havituinen 12:1, Lievikoski, Kokemäki) ovat vaatineet vahingonkorvauksena vähintään markkaa ( euroa) tilan arvon romahtamisesta ja mansikanviljelyn estymisestä. Korvaus on maksettava laillisine korkoineen vesioikeuden päätöksen antamisesta lukien. 32) BÄ ja BÖ (tilat Taskula 4:1 ja Vuolle 5:20, Lievikoski, Kokemäki) ovat vaatineet vahingonkorvauksena vähintään markkaa ( euroa) perustuen vedenoton estymiseen, pohjaveden yleiseen laskuun ja hajuhaittoihin. Korvaus on maksettava laillisine korkoineen vesioikeuden päätöksen antamisesta lukien. 33) Expanor Oy ja CA (tila Vanha-Pulvo 6:55, Lievikoski, Kokemäki) ovat vaatineet vahingonkorvauksena vähintään markkaa ( euroa). Vakinainen asunto sijaitsee joen rannalla. Rantaviivaa on Pulvonkosken rannalla 100 metriä. Mikäli koski kuivuu, kiinteistö menettää täysin arvonsa. Kiinteistön rakennuksia on korjattu huomattavilla summilla. Korvaus on maksettava laillisine korkoineen vesioikeuden päätöksen antamisesta lukien. 34) CB ja DR (tila Heliö 3:37, Lievikoski, Kokemäki) ovat vaatineet vahingonkorvauksena vähintään markkaa ( euroa) koostuen salaojituksesta mk ( euroa), uusista vedenottojärjestelyistä mk ( euroa), tulvahaitoista mk ( euroa) sekä maisema- ja virkistyshaitasta mk ( euroa). Haitta-alueeseen kuuluu 12,5 ha peltoa. Vedenotto Kauvatsanjoesta estyy. Muistuttajien vakituinen asunto on Kauvatsanjoen tuntumassa. Maisemallisen arvon menetys ei ole edes rahalla korvattavissa. Korvaukset on maksettava laillisine korkoineen vesioikeuden päätöksen antamisesta lukien. 35) CD (tila Kurikkapää 3:11, Kauvatsa, Kokemäki) on vaatinut vahingonkorvauksena vähintään markkaa ( euroa). Haitta-alue käsittää 12 ha peltoa. CD:n vapaa-ajan asunto sijaitsee Kauvatsanjoen rannalla. Korvaus on maksettava laillisine korkoineen vesioikeuden päätöksen antamisesta lukien. 36) CE (tilat Ala-Reikko 2:48, Yttilä, ja Kärvästenmaa 7:38, Kauvatsa, Kokemäki) on vaatinut vahingonkorvauksena vähintään markkaa ( euroa). Haitta-alue käsittää 8 ha peltoa. Vesi asuinrakennukseen ja sikalaan otetaan joesta. Asuinrakennus ja talouskeskus sijaitsevat noin 50 metrin päässä jokirannasta, joten joella on tärkeä merkitys asuinpaikalle. Kiinteistön virkistyskäyttö estyy. Korvaus on maksettava laillisine korkoineen vesioikeuden päätöksen antamisesta lukien.

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun

Lisätiedot

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909

Lisätiedot

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 1 ASIA LUVAN HAKIJA Taivallammen kunnostus, Salla Sallan yhteismetsä Tapio Sinkkilä Kuusamontie 25 98900 Salla SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011

PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011 HAKIJA Lieksan kaupunki ASIA Kevyen liikenteen sillan rakentaminen Sokojoen yli, Lieksa

Lisätiedot

Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010

Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010 Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.6.2010 ASIA Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Kyrönjoen ali sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen

Lisätiedot

Kiinteistön RN:o 1:32 ranta-alueen ja pengerryksen kunnostamisen pysyttäminen Vehkasaaressa Hakalehdon kylässä, Espoo

Kiinteistön RN:o 1:32 ranta-alueen ja pengerryksen kunnostamisen pysyttäminen Vehkasaaressa Hakalehdon kylässä, Espoo Etelä-Suomi Päätös Nro 39/2011/4 Dnro ESAVI/417/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.2.2011 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Kiinteistön RN:o 1:32 ranta-alueen ja pengerryksen kunnostamisen pysyttäminen

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 ASIA HAKIJAT Laiturin rakentaminen kiinteistön Pohjoiskorvanniemi 140 407 3 153 edustalle Porovedellä, Iisalmi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 ASIA HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Raumanjuovan, Hevosluodonjuovan ja Luotsinmäenjuovan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 ASIA HAKIJA Maalämpöputkiston asentaminen meren pohjaan Pitkäsalmeen Turun Kaistarniemen

Lisätiedot

Sillan rakentaminen Lepikonjoen yli ja töidenaloittamislupa, Kitee

Sillan rakentaminen Lepikonjoen yli ja töidenaloittamislupa, Kitee PÄÄTÖS Nro 128/09/2 Dnro ISY-2009-Y-171 Annettu julkipanon jälkeen 5.11.2009 HAKIJA Ratahallintokeskus ASIA Sillan rakentaminen Lepikonjoen yli ja töidenaloittamislupa, Kitee HAKEMUS Ratahallintokeskus

Lisätiedot

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012

PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 HAKIJA Pohjois-Karjalan rajavartiosto ASIA Sillan rakentaminen Koitereeseen laskevan Hiienjoen yli, Ilomantsi

Lisätiedot

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa. 26.6.2018 Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa Lahti, Nastola Lahden kaupunki Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentaminen Levijärven alitse, Kittilä Levin Vesihuolto Oy PL 35 99131

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 41/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-78. Vesialueen ja rannan ruoppaaminen tilan Huhtala RN:o 1:81 edustalla,

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 41/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-78. Vesialueen ja rannan ruoppaaminen tilan Huhtala RN:o 1:81 edustalla, LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 41/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-78 Annettu julkipanon jälkeen 8.6.2004 ASIA HAKIJAT Vesialueen ja rannan ruoppaaminen tilan Huhtala RN:o 1:81 edustalla,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004 ASIA LUVAN HAKIJAT Laiturin ja rannan täytön pysyttäminen tilan Pajuniemi RN:o

Lisätiedot

Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla, Hamina

Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla, Hamina Etelä-Suomi Päätös Nro 125/2011/4 Dnro ESAVI/334/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 4.7.2011 ASIA HAKIJAT HAKEMUS Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla,

Lisätiedot

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4

Lisätiedot

26.9.2014. Asiakohdassa sanottu hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa 4.4.2013.

26.9.2014. Asiakohdassa sanottu hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa 4.4.2013. Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 64/2014/2 Dnro ISAVI/24/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 26.9.2014 ASIA HAKIJA Hovinjoessa olevan luvattoman kivikynnyksen poistaminen Pieni-Ahvenaisen vedenkorkeuden ja vedenjuoksun

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 36/2011/2 Dnro ISAVI/201/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.6.2011

PÄÄTÖS Nro 36/2011/2 Dnro ISAVI/201/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.6.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 36/2011/2 Dnro ISAVI/201/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.6.2011 HAKIJAT Erkki ja Eija Siponen ASIA Aallonmurtaja-laiturin rakentaminen Pielisen Hökänselän

Lisätiedot

Laiturin ja veneluiskan rakentaminen Varassaaren tilan rantaan sekä töidenaloittamislupahakemus,

Laiturin ja veneluiskan rakentaminen Varassaaren tilan rantaan sekä töidenaloittamislupahakemus, PÄÄTÖS Nro 98/07/1 Dnro ISY-2007-Y-148 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 HAKIJA Vaajakosken Veneilijät ry ASIA Laiturin ja veneluiskan rakentaminen Varassaaren tilan rantaan sekä töidenaloittamislupahakemus,

Lisätiedot

Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015

Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänekosken Energia Oy:n hakemuksesta Ala-Keiteleeseen rakennettavan raakavesiputken Syvälahti - Häränvirta

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 HAKIJA Säviän vesiosuuskunta ASIA Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Nilakan Kärväslahteen

Lisätiedot

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ KYYVEDEN KYSELY Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ Mihin vesistön käyttäjäryhmään kuulutte? Voitte valita useita vaihtoehtoja. 1. Kyyveden rantaasukas (vakituinen asuminen) Kyyveden vapaaajan

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 50/2014/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2014

PÄÄTÖS Nro 50/2014/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2014 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 50/2014/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 25.6.2014 ASIA HAKIJA Puhoksen makasiinilaiturin uusiminen ja valmistelulupa, Kitee Kiteen kaupunki HAKEMUS Kiteen kaupunki

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 46/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-98 Annettu julkipanon jälkeen 24.6.2004

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 46/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-98 Annettu julkipanon jälkeen 24.6.2004 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 46/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-98 Annettu julkipanon jälkeen 24.6.2004 ASIA LUVAN HAKIJA Vesijohdon rakentaminen Punkalaitumenjoen alitse sekä töiden

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 50/08/2 Dnro ISY-2007-Y-193 Annettu julkipanon jälkeen 19.5.2008. Karjalankylän osakaskunta

PÄÄTÖS Nro 50/08/2 Dnro ISY-2007-Y-193 Annettu julkipanon jälkeen 19.5.2008. Karjalankylän osakaskunta PÄÄTÖS Nro 50/08/2 Dnro ISY-2007-Y-193 Annettu julkipanon jälkeen 19.5.2008 HAKIJA Karjalankylän osakaskunta ASIA Ympäristölupaviraston 23.11.2005 antaman päätöksen mukaisen Iso-Nivun luusuan pohjapadon

Lisätiedot

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 ASIA HAKIJA Vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamista Pohjois-Kustavin saariston merialueelle koskevan Länsi-Suomen

Lisätiedot

EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.

EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus. EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU Varsinais-Suomen ELY-keskus. 14.2.2019 Perustiedot Eurajoen yläosasta Eurajoen yläosaksi kutsutaan jokiosuutta Eurakoskelta Kauttualle, osuuden pituus 14 km. Pituuskaltevuus

Lisätiedot

Vesilain vastainen rakentaminen Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma

Vesilain vastainen rakentaminen Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma Vesilaki yleistä Vesilain vastainen rakentaminen Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma 2017-2018 14.2.2018 Ympäristöneuvos Arto Paananen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 13.6.2016- Pirkanmaan

Lisätiedot

Jo rakennetun laiturin pysyttäminen yhteisellä alueella RN:o 876:5 kiinteistön Fredriksdal RN:o 3:138 edustalla Kallbäckin kylässä, Sipoo

Jo rakennetun laiturin pysyttäminen yhteisellä alueella RN:o 876:5 kiinteistön Fredriksdal RN:o 3:138 edustalla Kallbäckin kylässä, Sipoo Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 12/2013/2 Dnro ESAVI/56/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 6.2.2013 ASIA Jo rakennetun laiturin pysyttäminen yhteisellä alueella RN:o 876:5 kiinteistön Fredriksdal RN:o 3:138

Lisätiedot

Aallonmurtajan pysyttäminen ja laiturin rakentaminen Pyhäselän Jänisselän Syvälahteen tilan Syvälahti (707-406-4-31) edustalla, Rääkkylä

Aallonmurtajan pysyttäminen ja laiturin rakentaminen Pyhäselän Jänisselän Syvälahteen tilan Syvälahti (707-406-4-31) edustalla, Rääkkylä Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 85/2012/2 Dnro ISAVI/20/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.11.2012 ASIA Aallonmurtajan pysyttäminen ja laiturin rakentaminen Pyhäselän Jänisselän Syvälahteen tilan Syvälahti

Lisätiedot

Säännöstelyluvan muuttaminen

Säännöstelyluvan muuttaminen Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 2/11/2 Dnro PSAVI/130/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2011 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 2/11/2 Dnro PSAVI/130/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2011 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 2/11/2 Dnro PSAVI/130/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2011 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kallijärven ruoppausalueen laajentaminen, Keminmaa Keminmaan kunta Kunnantie 3 94400 Keminmaa 2

Lisätiedot

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905

Lisätiedot

Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin kylässä, Uusikaupunki

Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin kylässä, Uusikaupunki Etelä-Suomi Päätös Nro 41/2013/2 Dnro ESAVI/51/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2013 ASIA Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 24/09/2 Dnro Psy-2008-y-187 Annettu julkipanon jälkeen 10.3.2009 ASIA LUVAN HAKIJAT

LUPAPÄÄTÖS Nro 24/09/2 Dnro Psy-2008-y-187 Annettu julkipanon jälkeen 10.3.2009 ASIA LUVAN HAKIJAT 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 24/09/2 Dnro Psy-2008-y-187 Annettu julkipanon jälkeen 10.3.2009 ASIA Siirtoviemärin ja runkovesijohdon rakentaminen Tujuojan, Kuonanjoen, Kuonanjoen täyttökanavan ja Lohijoen alitse sekä

Lisätiedot

Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Nastola

Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Nastola Etelä-Suomi Päätös Nro 83/2010/4 Dnro ESAVI/213/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen

Lisätiedot

KORVAUKSET. m Korvaukset on käsiteltävä viran puolesta m Täyden korvauksen periaate m Käypä hinta ennen lunastusta olleen tilanteen mukaan

KORVAUKSET. m Korvaukset on käsiteltävä viran puolesta m Täyden korvauksen periaate m Käypä hinta ennen lunastusta olleen tilanteen mukaan KORVAUKSET 33 Maan luovuttamisesta sekä vahingosta, haitasta tai kustannuksista, jotka tähän lakiin perustuvasta toimenpiteestä aiheutuvat kiinteistön omistajalle, tieosakkaalle tai 10 :ssä tarkoitetun

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912 FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO Rakennussuunnitelma 30309-P11912 ENNAKKOKOPIO 10.6.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Rakennussuunnitelma I 10.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 55/2012/2 Dnro ISAVI/3/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.6.2012

PÄÄTÖS Nro 55/2012/2 Dnro ISAVI/3/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.6.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 55/2012/2 Dnro ISAVI/3/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.6.2012 ASIA Vesialueen ja vesijättömaan täyttö Kyyveden Pitkälahdella tilan Salmen ranta 491 451 3 140 edustalla sekä

Lisätiedot

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 ASIA Aluehallintoviraston 10.11.2010 antaman vesialueen ruoppausta ym. vesialueelle rakentamista koskevan

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 40/09/2 Dnro Psy-2008-y-163 Annettu julkipanon jälkeen 22.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA

PÄÄTÖS Nro 40/09/2 Dnro Psy-2008-y-163 Annettu julkipanon jälkeen 22.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA 1 PÄÄTÖS Nro 40/09/2 Dnro Psy-2008-y-163 Annettu julkipanon jälkeen 22.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Pieni-Kursanlammen luonnonravintolammikon ympäristölupa, Sodankylä Lapin Villitaimen Osuuskunta Vapaudentie

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 58/2011/2 Dnro ISAVI/30/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 25.10.2011

PÄÄTÖS Nro 58/2011/2 Dnro ISAVI/30/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 25.10.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 58/2011/2 Dnro ISAVI/30/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 25.10.2011 HAKIJA Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ASIA Virtausaukon tekeminen

Lisätiedot

Päätös. Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010

Päätös. Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010 Päätös Etelä-Suomi Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010 ASIA Voikkaan voimalaitospadon hiomokanavan ja nipunsiirtokanavan vesiteiden sulkeminen sekä töiden aloittaminen

Lisätiedot

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä 25.11.2013 Vesiasetus 11 Työkohteista sekä rakennelmista ja laitteista laadittavat piirustukset Alueesta, jolle vesitaloushankkeen

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 35/09/2 Dnro Psy-2009-y-24 Annettu julkipanon jälkeen 9.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 35/09/2 Dnro Psy-2009-y-24 Annettu julkipanon jälkeen 9.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 35/09/2 Dnro Psy-2009-y-24 Annettu julkipanon jälkeen 9.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Tenetin virran alitse, Sotkamo Naapurinvaaran vesiosuuskunta Huuskonniementie

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 35/2011/1 Dnro ISAVI/14/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.3.2011 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 135 21.10.2014 158 09.12.2014 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Sähkökaapelin rakentaminen Kyrönjoen alitse sekä valmistelulupa, Ilmajoki. Vesilain 3 luvun 3 :n 4 kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti.

Sähkökaapelin rakentaminen Kyrönjoen alitse sekä valmistelulupa, Ilmajoki. Vesilain 3 luvun 3 :n 4 kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti. PÄÄTÖS Nro 86/2012/2 Dnro LSSAVI/59/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 31.10.2012 ASIA HAKIJA Sähkökaapelin rakentaminen Kyrönjoen alitse sekä valmistelulupa, Ilmajoki Fortum Sähkönsiirto Oy HAKEMUKSEN

Lisätiedot

Kahden kaukolämpöputken asentaminen mereen Länsi-Turunmaan kaupungissa.

Kahden kaukolämpöputken asentaminen mereen Länsi-Turunmaan kaupungissa. Etelä-Suomi Päätös Nro 53/2010/4 Dnro ESAVI/83/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2010 ASIA HAKIJA MERKINTÄ HAKEMUS Suunnitelma Kahden kaukolämpöputken asentaminen mereen Länsi-Turunmaan kaupungissa.

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/1 Dnro PSY-2005-Y-91 Annettu julkipanon jälkeen 3.1.2006

LUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/1 Dnro PSY-2005-Y-91 Annettu julkipanon jälkeen 3.1.2006 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/1 Dnro PSY-2005-Y-91 Annettu julkipanon jälkeen 3.1.2006 ASIA Simojoen pääuomaa sekä eräiden Simojärveen ja Simojokeen laskevien jokien suuosien kalataloudellista kunnostamista koskevan

Lisätiedot

Vesilain 3 luvun 2 :n 1 momentti ja 1 luvun 7 :n 1 momentti

Vesilain 3 luvun 2 :n 1 momentti ja 1 luvun 7 :n 1 momentti Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 69/2012/2 Dnro ISAVI/39/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 19.9.2012 ASIA Pengertien rakentaminen Saimaan Haukiveden Joutenvedellä kiinteistön Pyyranta 915 421 12 1 rannasta kiinteistön

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 32/2012/2 Dnro ISAVI/77/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 11.5.2012

PÄÄTÖS Nro 32/2012/2 Dnro ISAVI/77/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 11.5.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 32/2012/2 Dnro ISAVI/77/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 11.5.2012 HAKIJAT Leo Pölönen sekä Pasi ja Taru Venäläinen, yhdessä ASIA Kunnostusruoppaus Pyhäselän rannassa Nivanjoen

Lisätiedot

Siikaisjärven keskivedenkorkeuden nostaminen luusuaan rakennetun pohjapadon avulla, Siikainen

Siikaisjärven keskivedenkorkeuden nostaminen luusuaan rakennetun pohjapadon avulla, Siikainen PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 25/2014/2 Dnro ESAVI/64/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 27.2.2014 ASIA Siikaisjärven keskivedenkorkeuden nostaminen luusuaan rakennetun pohjapadon avulla, Siikainen HAKIJA

Lisätiedot

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa

Lisätiedot

Luukosken myllypadon korvaaminen pohjapadolla, Kouvola

Luukosken myllypadon korvaaminen pohjapadolla, Kouvola Etelä-Suomi Päätös Nro 194/2011/4 Dnro ESAVI/321/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.9.2011 ASIA HAKIJA Luukosken myllypadon korvaaminen pohjapadolla, Kouvola Metsähallitus HAKEMUS Metsähallitus on

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 2/2011/2 Dnro ISAVI/170/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.1.2011

PÄÄTÖS Nro 2/2011/2 Dnro ISAVI/170/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.1.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 2/2011/2 Dnro ISAVI/170/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.1.2011 HAKIJA Savon Voima Verkko Oy ASIA Kaapelin rakentaminen Kallaveteen välille Säyneensalo

Lisätiedot

Leväkön (aik. Levänomaisenjärvi) ja Levänomaisenlammen sekä Yhelmysjärven (aik. Yhelmyslampi) vedenpinnan nosto, Juva

Leväkön (aik. Levänomaisenjärvi) ja Levänomaisenlammen sekä Yhelmysjärven (aik. Yhelmyslampi) vedenpinnan nosto, Juva Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 10/2012/2 Dnro ISAVI/142/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.2.2012 ASIA Leväkön (aik. Levänomaisenjärvi) ja Levänomaisenlammen sekä Yhelmysjärven (aik. Yhelmyslampi) vedenpinnan

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 16/2012/2 Dnro ISAVI/81/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2012

PÄÄTÖS Nro 16/2012/2 Dnro ISAVI/81/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 16/2012/2 Dnro ISAVI/81/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2012 HAKIJA Suur-Savon Sähkö Oy ASIA Kaapelin rakentaminen Saimaan Jaaninveden Varmavirtaan sekä töidenaloittamislupa,

Lisätiedot

Hankkeen tarkoitus. Vesistötiedot

Hankkeen tarkoitus. Vesistötiedot Päätös Nro 114/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/119/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 28.12.2012 ASIA HAKIJA Saarijärven padon ja säännöstelyn muuttaminen, järven vedenpinnan väliaikainen laskeminen

Lisätiedot

Kaapeleiden rakentaminen Pyhäkosken ja Pyhäkosken kanavan ali, Mäntyharju

Kaapeleiden rakentaminen Pyhäkosken ja Pyhäkosken kanavan ali, Mäntyharju Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 59/2014/2 Dnro ISAVI/21/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2014 ASIA Kaapeleiden rakentaminen Pyhäkosken ja Pyhäkosken kanavan ali, Mäntyharju HAKIJA Suur-Savon Sähkö Oy HAKEMUS

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 114/2006/4 Dnro LSY 2006 Y 193 Annettu julkipanon jälkeen 14.9.2006. Iskalan pengerrysyhtiön sääntöjen vahvistaminen, Nurmo

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 114/2006/4 Dnro LSY 2006 Y 193 Annettu julkipanon jälkeen 14.9.2006. Iskalan pengerrysyhtiön sääntöjen vahvistaminen, Nurmo LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 114/2006/4 Dnro LSY 2006 Y 193 Annettu julkipanon jälkeen 14.9.2006 ASIA HAKIJA Iskalan pengerrysyhtiön sääntöjen vahvistaminen, Nurmo Iskalan pengerrysyhtiö

Lisätiedot

Kairajärven perkausyhtiön kokouksen 4.8.2013 päätöksen moittiminen, Laitila

Kairajärven perkausyhtiön kokouksen 4.8.2013 päätöksen moittiminen, Laitila PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 281/2013/2 Dnro ESAVI/145/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 17.12.2013 ASIA HAKIJA Kairajärven perkausyhtiön kokouksen 4.8.2013 päätöksen moittiminen, Laitila Minna-Marika Yli-Pere

Lisätiedot

Vesijohdon rakentaminen Tervajoen alitse ja valmisteluluvan saaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Janakkala

Vesijohdon rakentaminen Tervajoen alitse ja valmisteluluvan saaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Janakkala Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 116/2012/2 Dnro ESAVI/25/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.5.2012 ASIA Vesijohdon rakentaminen Tervajoen alitse ja valmisteluluvan saaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi

Lisätiedot

Käsämänlammen pengerrysyhtiö (yhteyshenkilö: pengerrysyhtiön päätoimitsija Jalmari Hiljanen)

Käsämänlammen pengerrysyhtiö (yhteyshenkilö: pengerrysyhtiön päätoimitsija Jalmari Hiljanen) Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 5/2012/2 DNro ISAVI/8/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 24.1.2012 HAKIJA ASIA Käsämänlammen pengerrysyhtiö (yhteyshenkilö: pengerrysyhtiön päätoimitsija Jalmari Hiljanen) Käsämänlammen

Lisätiedot

Päätös Nro 76/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/22/04.09/2010

Päätös Nro 76/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/22/04.09/2010 Päätös Nro 76/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/22/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 29.9.2011 ASIA HAKIJA Kaihlalammen kunnostus, Saarijärvi Saarijärven osakaskunta HAKEMUS Metsäkeskus Keski-Suomi

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 25/2011/2 Dnro ISAVI/71/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.5.2011

PÄÄTÖS Nro 25/2011/2 Dnro ISAVI/71/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.5.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 25/2011/2 Dnro ISAVI/71/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.5.2011 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 90/2008/4 Dnro LSY 2005 Y 104 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 90/2008/4 Dnro LSY 2005 Y 104 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 90/2008/4 Dnro LSY 2005 Y 104 Annettu julkipanon jälkeen 28.8.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Ojajärven pohjapadon pysyttäminen ja kunnostus, Karvia ja

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä... 1 1.1 Ojituksen käsite vesilaissa... 1 1.2 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen rooli ojitusasioissa... 1 2. Päätösasiat...

Lisätiedot

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan 1.1.2012 Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen Pirkanmaan ELY-keskus Ympäristövalvontayksikkö Vesilaki yleistä Yleiskäyttöoikeudet Vesistössä kulkeminen, veden

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 16/10/2 Dnro ISAVI/45/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.2.2010

PÄÄTÖS Nro 16/10/2 Dnro ISAVI/45/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.2.2010 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 16/10/2 Dnro ISAVI/45/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.2.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupunki ja Karhusjärven osakaskunta. Pohjapadon ja penkereen rakentaminen Karhusjärven luusuaan, Lappeenranta

Lappeenrannan kaupunki ja Karhusjärven osakaskunta. Pohjapadon ja penkereen rakentaminen Karhusjärven luusuaan, Lappeenranta PÄÄTÖS Nro 55/07/2 Dnro ISY-2007-Y-6 Annettu julkipanon jälkeen 30.5.2007 HAKIJAT Lappeenrannan kaupunki ja Karhusjärven osakaskunta ASIA Pohjapadon ja penkereen rakentaminen Karhusjärven luusuaan, Lappeenranta

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 43/05/2 Dnro Psy-2005-y-80 Annettu julkipanon jälkeen 30.8.2005 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 43/05/2 Dnro Psy-2005-y-80 Annettu julkipanon jälkeen 30.8.2005 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 43/05/2 Dnro Psy-2005-y-80 Annettu julkipanon jälkeen 30.8.2005 1 ASIA LUVAN HAKIJA Merikosken voimalaitoksen Lasaretinhaaran patoluukun korvaaminen kiinteällä patorakenteella, Oulu Oulun

Lisätiedot

Vesijohdon ja paineviemärin rakentaminen Kyläjärveen ja töidenaloittamislupa, Ruokolahti.

Vesijohdon ja paineviemärin rakentaminen Kyläjärveen ja töidenaloittamislupa, Ruokolahti. PÄÄTÖS Nro 9/07/2 Dnro ISY-2006-Y-201 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2007 HAKIJA Ruokolahden kunta ASIA Vesijohdon ja paineviemärin rakentaminen Kyläjärveen ja töidenaloittamislupa, Ruokolahti. HAKEMUS

Lisätiedot

VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI

VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI Hankkeen tavoitteet TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (7) Hankkeen tavoitteena on vähentää Vatjusjärven valuma-alueitten metsäojitusalueilta tulevaa vesistökuormitusta

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 25/2013/2 Dnro ISAVI/57/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.3.2013

PÄÄTÖS Nro 25/2013/2 Dnro ISAVI/57/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.3.2013 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 25/2013/2 Dnro ISAVI/57/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.3.2013 ASIA HAKIJA Kaapelin asentaminen Lapinsaaren Mantereensaaren Litmaniemen välisen vesistön alitse Kuopion Vehmersalmella

Lisätiedot

Sähkökaapelin rakentaminen Äijälänsalmen alitse sekä valmistelulupa, Jyväskylä. Vesilain 3 luvun 3 :n 4) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti

Sähkökaapelin rakentaminen Äijälänsalmen alitse sekä valmistelulupa, Jyväskylä. Vesilain 3 luvun 3 :n 4) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti Länsi- ja Sisä-Suomi PÄÄTÖS Nro 50/2012/2 Dnro LSSAVI/6/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 16.7.2012 ASIA HAKIJA Sähkökaapelin rakentaminen Äijälänsalmen alitse sekä valmistelulupa, Jyväskylä JE-Siirto

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 5/2014/2 Dnro ISAVI/44/04.09/2013

PÄÄTÖS Nro 5/2014/2 Dnro ISAVI/44/04.09/2013 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 5/2014/2 Dnro ISAVI/44/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2014 ASIA HAKIJA Valkeisen pohjapadon rakentaminen, Pieksämäki Jorma Juutinen HAKEMUS Hakija on aluehallintovirastoon

Lisätiedot

Pieni Matkolammen laillisen vedenkorkeuden määrääminen, Parikkala. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Pieni Matkolammen laillisen vedenkorkeuden määrääminen, Parikkala. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Etelä-Suomi Päätös Nro 74/2010/4 Dnro ESAVI/241/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Pieni Matkolammen laillisen vedenkorkeuden määrääminen, Parikkala Kaakkois-Suomen elinkeino-,

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 24/10/2 Dnro PSAVI/61/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 22.4.2010 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 24/10/2 Dnro PSAVI/61/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 22.4.2010 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 24/10/2 Dnro PSAVI/61/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 22.4.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Vesijohdon rakentaminen Varejoen alitse ja töidenaloittamislupa, Tervola Meri-Lapin Vesi Oy Nummitie

Lisätiedot

Loppuuko Loimijoesta vesi. HAMK Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo

Loppuuko Loimijoesta vesi. HAMK Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo Loppuuko Loimijoesta vesi HAMK 4.5.2019 Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo Loppuuko Loimijoesta vesi Ei lopu, mutta Pyhäjärvestä ja Kuivajärvestä loppuu, ellei jotain tehdä!

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 55/10/2 Dnro PSAVI/103/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2010 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 55/10/2 Dnro PSAVI/103/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2010 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 55/10/2 Dnro PSAVI/103/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Maakaapelin rakentaminen Sanginjoen alitse, Oulu Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy PL 116 90101

Lisätiedot

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, Vesistö ja keskivedenkorkeus Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, 7.4.2017 Sisältö Vesistö Rantaviiva Keskivesi Näiden keskinäiset yhteydet 2 Vesistö Vesilain 1. luvun

Lisätiedot

Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen

Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen Etelä-Suomi Päätös Nrot 66/2010/1 Dnro ESAVI/297/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.12.2010 ASIA Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen LUVAN HAKIJA M-real Oyj PL 20

Lisätiedot

Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Valkerpyyjärven pohjaan, Nummi- Pusula

Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Valkerpyyjärven pohjaan, Nummi- Pusula Etelä-Suomi Päätös Nro 43/2012/2 Dnro ESAVI/596/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2012 ASIA Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Valkerpyyjärven pohjaan, Nummi- Pusula HAKIJA Tavolan vesiosuuskunta

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

Päätös Nro 38/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/60/04.09/2010

Päätös Nro 38/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/60/04.09/2010 Päätös Nro 38/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/60/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.12.2010 ASIA HAKIJA Siirtoviemärin rakentaminen Taipaleenjoen alitse ja töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 50/10/2 Dnro ISAVI/17/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 22.4.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Vermasjärven kunnostus rakentamalla pohjapato järven luusuaan sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Virrat

Vermasjärven kunnostus rakentamalla pohjapato järven luusuaan sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Virrat Etelä-Suomi Lupapäätös Nro 14/2010/4 Dnro ESAVI/225/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.2.2010 ASIA LUVAN HAKIJAT Vermasjärven kunnostus rakentamalla pohjapato järven luusuaan sekä töiden aloittaminen

Lisätiedot

Päätös Nro 49/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/135/04.09/2010

Päätös Nro 49/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/135/04.09/2010 Päätös Nro 49/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/135/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.6.2011 ASIA HAKIJA Tieksin pengerrysyhtiö nimisen järjestely-yhtiön sääntöjen vahvistaminen Ilmajoen kunnassa

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. Nro 56/11/2 Dnro PSAVI/137/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2011

ASIA LUVAN HAKIJA. Nro 56/11/2 Dnro PSAVI/137/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2011 1 LUPAPÄÄTÖS LUPAPÄÄTÖS Nro 56/11/2 Dnro PSAVI/137/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2011 ASIA LUVAN HAKIJA Ranta-alueen ruoppaus tilan Ainola RN:o 8:27 edustalla olevalla Tornionjoen vesialueella,

Lisätiedot

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 ASIA Purku & Piikkaus Oy:n purkujätteen käsittelytoimintaa koskevan ympäristöluvan

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 31/11/2 Dnro PSAVI/107/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.5.2011 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 31/11/2 Dnro PSAVI/107/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.5.2011 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 31/11/2 Dnro PSAVI/107/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.5.2011 1 ASIA LUVAN HAKIJA Siltajoen kalankasvatuslaitoksen vesitalousluvan lupamääräysten tarkistaminen, Paltamo Pasi ja

Lisätiedot

(Konela RN:o 1:39, Lallinen, Vehmaa) ja Asunto Oy Vehmaan Rautilan

(Konela RN:o 1:39, Lallinen, Vehmaa) ja Asunto Oy Vehmaan Rautilan Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 3/2013/2 Dnro ESAVI/111/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 11.1.2013 ASIA Rautilakeskuksen rannan kunnostaminen ja vesialueen ruoppaaminen, Vehmaa HAKIJAT Asunto Oy Vehmaan Rautilan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 124/2006/4 Dnro LSY 2006 Y 152 Annettu julkipanon jälkeen 9.10.2006

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 124/2006/4 Dnro LSY 2006 Y 152 Annettu julkipanon jälkeen 9.10.2006 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 124/2006/4 Dnro LSY 2006 Y 152 Annettu julkipanon jälkeen 9.10.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Vesi, viemäri ja sähköjohtojen asentaminen mereen Harvan

Lisätiedot

KEMIJOKI OY

KEMIJOKI OY KEMIJOKI OY 1.10.2009 1.10.2009/RKa/mil Kemijoki RANNANSUOJAUS UIMARANNAN KUNNOSTUS UIMARANNAN KUNNOSTUS Tekstiä arial narrow fontilla ja koko 20... LEIRINTÄALUE 1.10.2009/RKa/mil TAMMALAAKSON KEVYENLIIKENTEEN

Lisätiedot