Vermasjärven kunnostus rakentamalla pohjapato järven luusuaan sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Virrat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vermasjärven kunnostus rakentamalla pohjapato järven luusuaan sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Virrat"

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Lupapäätös Nro 14/2010/4 Dnro ESAVI/225/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJAT Vermasjärven kunnostus rakentamalla pohjapato järven luusuaan sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Virrat Virtain kaupunki sekä Härkösen, Luodespohjan, Koskelan ja Vermaan- Sipilän osakaskunnat MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on lakkautettu Tämän asian käsittelyä on jatkanut alkaen Etelä-Suomen aluehallintovirasto. ASIAN AIKAISEMMAT VAIHEET Virtain kaupunki oli ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Hämeen ympäristökeskuksessa laaditun, päivätyn Vermasjärven kunnostussuunnitelman toteuttamiselle Virtain kaupungissa. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto oli antamallaan päätöksellä nro 51/2002/2 myöntänyt Virtain kaupungille luvan pohjapadon rakentamiseen Vermasjärven luusuaan Vermasjärven alivedenkorkeuksien nostamiseksi edellä mainitun suunnitelman mukaisesti sekä vesilain 2 luvun 8 :n nojalla pysyvän käyttöoikeuden pohjapadon rakentamista varten tarvittavaan ja vesialueeksi muuttuviin alueisiin. Vaasan hallinto-oikeus oli antamallaan päätöksellä nro 03/0246/2 kumonnut ympäristölupaviraston päätöksen ja hylännyt hakemuksen. Hallinto-oikeus katsoi, ettei hanke ollut yleisen tarpeen vaatima eikä pysyvää käyttöoikeutta toisille kuuluvaan alueeseen voitu näin ollen myöntää vesilain 2 luvun 8 :n nojalla. Kun hakija ei omistanut osaakaan hanketta varten tarvittavista alueista eikä hallinnut niitä pysyvällä käyttöoikeudella, ei käyttöoikeutta voitu myöntää myöskään vesilain 2 luvun 7 :n nojalla. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14 PL 115, Helsinki

2 Korkein hallinto-oikeus oli antamallaan päätöksellä taltionumero 770 hylännyt hallinto-oikeuden päätöksestä tehdyn valituksen. 2 HAKEMUS Virtain kaupunki sekä Härkösen (Härkösen vedet RN:o 876:2), Luodespohjan (Yhteinen vesialue RN:o 876:6), Koskelan (Yhteinen vesialue RN:o 876:7) ja Vermaan-Sipilän (Wermais-Sipilän vedet RN:o 876:1) osakaskunnat ovat ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja sittemmin täydentämässään hakemuksessa pyytäneet lupaa Hämeen ympäristökeskuksessa laaditun, päivätyn ja täydennetyn Vermasjärven kunnostussuunnitelman toteuttamiselle Virtain kaupungissa. Hakijoiden tarkoitus on rakentaa Vermasjärven luusuaan pohjapato järven alivedenkorkeuksien nostamiseksi. Hakijat ovat lisäksi pyytäneet lupaa töiden aloittamiseen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Hanke on tärkeä ja laajasti kannatettu ja ollut kestoltaan pitkäaikainen. Lupaa haetaan uudelleen, sillä kunnostuksen tuomat hyödyt koetaan alueella edelleen erittäin tarpeellisiksi. Virtain kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen hakemuksen tekemisestä. Härkösen, Luodespohjan ja Koskelan osakaskunnat ovat kokouksessaan ja Vermaan-Sipilän osakaskunta kokouksessaan päättäneet lähteä hakijoiksi Vermasjärven kunnostushankkeeseen. SUUNNITELMA Hankkeen tausta ja tavoitteet Vesistötiedot Vesistön yleiskuvaus Vermasjärvi sijaitsee Virtain kaupungissa valtatien nro 23 varrella noin 8 km Virtain keskustasta länteen. Järven pinta-ala on 5,4 km 2. Järvessä on kolme erillistä osaa (allasta). Vermasjärvi on rehevöitynyt pitkän kehityksen tuloksena. Sen kunnostuksesta on tehty lukuisia aloitteita 1970-luvun loppupuolelta lähtien. Järven tilaa, luonnontaloutta ja kunnostusmahdollisuuksia on selvitetty 1990-luvulla tehdyissä selvityksissä. Suurimpina ongelmina Vermasjärvellä on koettu veden heikko laatu ja alhaiset kesävedenkorkeudet. Kunnostussuunnitelma on tehty tiiviissä yhteistyössä Vermasjärven suojeluyhdistyksen ja Virtain kaupungin kanssa, jotka ovat voimakkaasti ajaneet hanketta eteenpäin. Vermasjärven pinta-ala on 5,4 km 2 vedenkorkeudella N ,40 m. Järvi muodostuu kolmesta osa-altaasta, joista eteläisin laskee Pohjoisselkään ja tämä edelleen Viinaselkään. Mäntylänlahden kautta Pohjoisselälle laskevan Uskalinjoen valuma-alue muodostaa noin 60 % Ver-

3 masjärven 90 km 2 :n suuruisesta valuma-alueesta. Koko Vermasjärven valuma-alueen järvisyys on noin 6 %. Vermasjärven ja sen osa-altaiden ja niiden valuma-alueiden pinta-alat ovat seuraavat: Osa-allas Ala Valuma-alue km 2 km 2 Eteläosa 1,8 21 Pohjoisselkä 1, Uskalinjoki 55 - lähivaluma-alue 9 Viinaselkä 1,7 5 - lähivaluma-alue 5 Vermasjärvi 5,4 90 Ihmisen toimet ovat muuttaneet Vermasjärven hydrologisia olosuhteita luvun alussa toteutetun Makkaraojan perkauksen seurauksena Vermasjärvi laski noin metrillä. 3 Virtaamat Vermasjärven tulovirtaamat ovat muuttuneet olennaisesti ihmisen toiminnan seurauksena. Selvimmin tämän huomaa Uskalinjoen valumaalueella, jossa Äijännevan alue on kuivattu viljelymaaksi, metsät on ojitettu ja suoalueet ovat turvetuotannossa. Näin on menetetty valumaalueen veden varastointikyky, jolloin sulamis- ja sadevedet purkautuvat nopeasti Uskalinjokeen. Tämän seurauksena Uskalinjoen virtaamavaihtelut ovat erittäin suuria ja nopeita. Vermasjärven luusuasta (Makkaraojasta) on käytössä tarkat virtaamamittaustulokset väliltä 0,03-2,5 m 3 /s. Virtaamamittaukset on tehty vuosina Suurimmat virtaamat on arvioitu teoreettisesti valuma-alueen ominaisuuksien perusteella. Vermasjärven luusuan (Makkaraojan) teoreettiset virtaamat ovat seuraavat: HQ 1/20 (ylivirtaama keskimäärin kerran 20 vuodessa) 9,8 m 3 /s MHQ (keskiylivirtaama) 5,8 m 3 /s MQ (keskivirtaama) 0,8 m 3 /s Vermasjärven luusuan eri vedenkorkeuksia vastaavat virtaamat on esitetty seuraavassa. Vedenkorkeudet perustuvat vuosina suoritettuihin epäsäännöllisiin havaintoihin.

4 4 keskiylivedenkorkeutta vastaava virtaama 3,3 m 3 /s keskivedenkorkeutta vastaava virtaama 0,8 m 3 /s keskialivedenkorkeutta vastaava virtaama 0,1 m 3 /s alivedenkorkeutta vastaava virtaama n. 0,03 m 3 /s Erikoisuutena järven virtauksista on todettu, että vaikka Eteläosa normaalisti laskee Pohjoisselkään, voi vesi järven ollessa alhaalla ja kääntyessä nopeaan nousuun esimerkiksi rankkasateiden jälkeen virrata Kotasalmessa Pohjoisselältä Eteläosaan päin. Ilmiö on kuitenkin lyhytaikainen eikä sillä ole pysyvää vaikutusta Eteläosan veden laatuun. Vedenkorkeudet Vermasjärven vedenkorkeuksia on seurattu Kauraniemessä sijaitsevasta asteikosta vuodesta 1975 alkaen. Huhtikuun alusta marraskuun puoliväliin on runsaasti havaintoja, kun taas talvikaudesta on epäsäännöllisiä havaintoja vain joiltakin vuosilta. Kauraniemen lisäksi on vedenkorkeuksia seurattu suunnittelutyön aikana epäsäännöllisesti myös Kotasalmessa ja Mäntylänlahden lintutornin vieressä sijaitsevista asteikoista. Pohjoisselän, Viinaselän ja Eteläosan vedenkorkeus on käytännössä sama kaikissa virtaama- ja vedenkorkeustilanteissa. Mäntylänlahden vedenkorkeus puolestaan on yleensä 0-10 cm ylempänä kuin varsinaisen järven korkeus. Korkeusero riippuu vedenkorkeuden ja virtaaman lisäksi vuodenajasta (kasvillisuus). Suurimmillaan korkeusero on järven ollessa alhaalla ja Uskalinjoen virtaaman kasvaessa nopeasti esimerkiksi runsaiden sateiden jälkeen. Seuraavassa taulukossa on esitetty Vermasjärven (Kauraniemen asteikko) vedenkorkeuksien keski- ja ääriarvoja ajanjaksolta Jakson ylin havaittu vedenkorkeus on ollut N ,27 m ( ) ja alin havaittu vedenkorkeus N ,78 m ( ). Ylimmän ja alimman vedenkorkeuden ero on siis ollut 1,49 m. Vedenkorkeus N 60 + m HW MHW MW MNW NW 125,27 124,80 124,15 123,92 123,78 Järveen kohdistuva kuormitus ja veden laatu Vermasjärven vesi on humuspitoista ja pitkän kehityksen tuloksena rehevöitynyttä. Pirkanmaan ympäristökeskuksen pintavesien laadullisessa käyttökelpoisuusluokituksessa ( ) on Vermasjärven Pohjoisselkä sijoitettu luokkaan välttävä, Viinaselkä luokkaan tyydyttävä ja Eteläosa luokkaan hyvä. Veden laadun vaihtelu järven eri osissa johtuu valuma-alueiden ja niiden maankäyttömuotojen erilaisuudesta. Järven pohjoisosassa sijaitsevan Uskalinjoen valuma-alue on pääosin kuivattua suota, jossa harjoitetaan maanviljelystä ja turvetuotantoa. Tämän lisäksi valuma-alueella on pal-

5 Vesistön ja rantojen käyttö Kalastus ja ravustus jon ojitettua metsää. Näistä syistä Uskalinjoen vesi on hyvin ravinnerikasta. Koska Uskalinjoen valuma-alue muodostaa noin 60 % Vermasjärven 90 km 2 :n suuruisesta valuma-alueesta, on joen veden laadulla suora vaikutus Vermasjärven veden laatuun. Eteläosalla on oma valuma-alueensa, mikä selittää Eteläosan veden paremman laadun. Järven Eteläosa on luokiteltu rehevöitymättömäksi alueeksi, missä ei esiinny happikatoja ja ravinnetaso on alhainen. Pohjoisselkä taas on voimakkaasti rehevöitynyt. Alueen tila on ollut heikko jo 1960-luvulla, jolloin veden laatua on tutkittu ensimmäisen kerran. Jo tällöin pohjan läheinen vesimassa oli ajoittain hapeton ja fosforitaso selvästi korkeampi kuin Eteläosassa. Nykyisin talvikerrostuneisuuden aikana veden happipitoisuus on alentunut koko vesimassassa. Vuosina Pohjoisselän kokonaisfosforipitoisuus 1 metrin syvyydessä on ollut keskimäärin 105 μg/l ja kokonaistyppipitoisuus keskimäärin noin μg/l. Suurimmat fosforipitoisuudet ovat kerrostuneisuuskausina olleet pohjan läheisissä vesikerroksissa noin 200 μg/l. Viinaselän veden laatu on parempi kuin Pohjoisselällä, mutta ravinnepitoisuudet ovat reheville vesille tyypillisiä. Kokonaisfosforipitoisuus 1 metrin syvyydessä on ollut keskimäärin 52 μg/l ja kokonaistyppipitoisuus keskimäärin noin 880 μg/l. Viinaselän alusveden happitilanne on usein heikko. Järven rehevöityminen ja mataluus näkyy selvimmin järven pohjoisosassa sijaitsevan Mäntylänlahden umpeen kasvamisena. Kasvillisuuden voimakkaan lisääntymisen myötä on lahden lintukanta monipuolistunut ja lisääntynyt. Vermasjärvellä harrastetaan virkistys- ja kotitarvekalastusta. Vuonna 2004 kokonaissaalis oli kg eli noin 5,9 kg/ha. Hehtaarisaalis on vuosina 1992, 1995, 1998 ja 2001 vaihdellut välillä 4,5-13,5 kg/ha/v. Saalis on hieman laskenut 1990-luvun tasosta. Eniten kalastusta harrastetaan Viinaselällä. Vuoden 2004 koekalastuksessa selkäalueiden saalis muodostui pääosin särjestä ja ahvenesta. Järven kalastoon kuuluvat myös hauki, kiiski, kuha, lahna, made, siika, sulkava ja säyne. Vermasjärvestä laskeva Makkaraoja on aikoinaan ollut hyvä ravustuspaikka. Vermasjärven lähiseudulla on esiintynyt rapuruttoa 1980-luvun puolivälissä. Vuosina 1992 ja 1995 järvellä ei kalastustiedustelujen mukaan ravustettu. Yksi rapu kuitenkin saatiin verkkopyynnin sivusaaliina vuonna Viinaselällä suoritettiin kesällä 1997 koeravustus, jolloin kertasaalis 90 putkimerralla oli 9 täysikasvuista rapua, joista osa oli sukukypsiä naaraita. Rapukanta on mahdollisesti alkanut elpyä. Nuoremmat ikäluokat puuttuivat kuitenkin saaliista. Hämeen maaseutuelinkeinopiirin tietojen mukaan järveen ei ole istutettu rapua tai täplärapua. 5

6 Kalastustiedustelussa vuonna 2004 pidettiin pahimpana kalastusta haittavana tekijänä pyydysten likaantumista. Muita haittoja olivat runsas vesikasvillisuus ja umpeenkasvu sekä vähempiarvoisten kalalajien runsaus. Vermasjärven vesialueen omistavat hakijoina toimivat Härkösen, Luodespohjan, Koskelan ja Vermaan-Sipilän osakaskunnat. Linnuston suojelu ja metsästys Hämeen lääninhallituksen ja Tampereen vesi- ja ympäristöpiirin vuonna 1993 laatimassa selvityksessä Luonnontalouden perusselvitys Virtain Vermasjärven Mäntylänlahden kunnostamista varten on todettu, että Mäntylänlahti on pesimälinnuston osalta valtakunnallisesti arvokas kohde. Lisäksi selvityksessä todetaan, että Mäntylänlahdella on huomattava merkitys vesilintujen muuton aikaisena levähdysalueena. Mäntylänlahden ennustetaan kehittyvän linnuston kannalta epäedulliseen suuntaan. Mäntylänlahden luonnontalouden perusselvityksessä on esitetty alustavia ehdotuksia mahdollisista kunnostustoimenpiteistä linnuston kannalta. Merkittävimpiä näistä ovat noin 0,5 m:n kesävesipinnan nosto ja avovesialueiden laajentaminen niittämällä ja paikoin ruoppaamalla. Selvityksessä on esitetty seuraavia näkökohtia linnuston kannalta: - avovesialueen laajentaminen parantaa sorsien elinmahdollisuuksia, - vesisyvyyden lisääminen parantaa uikkujen ja sukeltajien ruokailumahdollisuuksia, - laajan kortteikon rikkominen veden ja kasvillisuuden labyrintiksi lisää vesilintupoikueiden suojapaikkoja verrattuna suuriin yhtenäisiin vesialtaisiin, - lietepintojen muodostaminen parantaa pesivien kahlaajien ruokailumahdollisuuksia ja lisää Mäntylänlahden merkitystä muuttavien kahlaajien levähdysalueena, - ruoppausmassoista läjitettävät niittymäiset saaret lisäävät muuttavien hanhien ruokailumahdollisuuksia, - ruoppausmassoista läjitettävät saaret lisäävät lintujen pesäpaikkoja. Mäntylänlahden lintuvesikunnostuksesta on tehty aloitteita ympäristöministeriölle. Aloitteiden tavoitteena on käynnistää kunnostushanke valtion varoilla. Vermasjärvi ja varsinkin sen Mäntylänlahti on erittäin suosittu vesilintujen metsästyspaikkana. Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen vuonna 2003 antaman lausunnon mukaan Vermasjärven Mäntylänlahti on Virtain alueen tärkeimpiä lintualueita ja ehdottomasti merkittävin muuton aikainen lintujen levähdysalue Virroilla ja kokonaisuutena yksi Suomenselän alueen parhaita lintuvesikohteita. Linnuston kannalta on tärkeää, että vedenpintaa nostettaisiin, jolloin alueen umpeenkasvua saataisiin hidastettua. 6

7 7 Rantojen käyttö Vesiliikenne Yleinen virkistyskäyttö Vermasjärveen, Uskalinjoen alaosaan (Koskelan sillalta alaspäin) ja Makkaraojaan (järven luusuasta Marttisenalaseen) rajoittuu yhteensä 167 tilaa. Näiden lisäksi on vielä muutamia yhteisalueita. Vermasjärven rannoilla on yhteensä yli 80 loma-asuntoa, joista suurin osa eli noin 40 kappaletta sijaitsee järven Eteläosassa. Viinaselän rannoilla on yli 20 loma-asuntoa ja Pohjoisselän rannoilla toistakymmentä. Jos rakennuksen sokkelikorkeus on suurempi kuin N ,00 m, ei rakennuksella ole tulvavaaraa missään olosuhteissa. Jos sokkelin korkeus on N ,50-126,00 m, on rakennuksen korkeusasema sellainen, että sillä ei ole tulvavaaraa kuin korkeintaan erittäin poikkeuksellisina tulvakeväinä. Tällainen tulva on ollut esimerkiksi vuonna Jos taas sokkelin korkeus on välillä N ,00-125,49 m, on rakennuksella tulvavaara noin kerran kymmenessä vuodessa tapahtuvalla tulvalla. Viimeksi tällainen tulva oli vuonna 1988, jolloin Vermasjärven ylin havaittu korkeus oli N ,27 m. Kun sokkelin korkeus on pienempi kuin N ,00 m, on rakennus perustettu selvästi liian alhaalle ja se kärsii tulvista useina keväinä. Loma-asuntojen kuten myös rakentamattomien rantojen käyttöä heikentävät ennen kaikkea alhaiset kesävedenkorkeudet ja runsas vesikasvillisuus. Suurimmat ongelmat ovat osalla Pohjoisselän ja Viinaselän rannoista, joissa vesi karkaa useiden kymmenien metrien päähän varsinaisesta rantaviivasta. Pienimmät haitat alhaisista kesävedenkorkeuksista on Eteläosassa. Vermasjärven vesiliikenne on soutuveneilyä. Osa soutuveneistä on varustettu pienillä perämoottoreilla. Alhaiset kesävedenkorkeudet ja rehevä vesikasvillisuus heikentävät olennaisesti veneilymahdollisuuksia. Selvin muutos on tapahtunut Mäntylänlahdella, joka oli veneilykelpoinen vielä 1950-luvulla. Nykyisin veneily on siellä mahdollista vain tulvaaikana. Uskalinjoki ja Makkaraoja ovat muodoltaan sellaisia, ettei veneily niissä ole mahdollista. Niitä ei käytetä melontaankaan. Makkaraojan osalla tämä johtuu kesäkauden pienten virtaamien lisäksi koskien jyrkkyydestä. Vermasjärven ja Marttisenalasen välillä on korkeuseroa noin 28 metriä. Vermasjärven yleistä virkistyskäyttöä heikentävät runsas vesikasvillisuus ja rantojen mataluus alivirtaamakausina. Kotasalmen ylittää Järvi-Suomentie (valtatie 23) ja siinä on levähdysalue. Levähdysalueelta samoin kuin tieltäkin on esteetön näköyhteys Pohjoisselälle. Eteläosa ei puuston takia näy kovin selvästi. Myös Viinaselkä näkyy tielle selkeästi.

8 8 Kunnostustoimenpiteet Vermasjärven alivedenkorkeuksien nostamiseksi rakennetaan järven luusuaan teräspontilla vahvistettu moreenipohjapato. Pohjapadon pituus on noin 8,5 m ja harjan korkeus N ,30 m. Padon keskellä on 2,0 m levyinen V-aukko, jonka alareuna on tasolla N ,20 m. Etuluiska tehdään kaltevuuteen noin 1:3 ja takaluiska kaltevuuteen noin 1:8. Harjan leveys on virtaussuunnassa noin metri. Takaluiska kivetään ja harjan kohdalla vahvistetaan molempia rantoja kiveyksellä teräsponttiseinän reunoilta. Perusmaa padon reunoilla tasoitetaan harjan tasoon N ,30 m noin 10 metrin leveydeltä. Padon rakennuspaikalla maaperä on kivikkoa ja kivistä moreenia. Noin 20 metriä padon alapuolelta alkaen on Makkaraoja louhittu kallioon. Kunnostuksen vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Seuraavassa esitettävät pohjapadon yläpuoliset vedenkorkeudet on laskettu veden epätasaisen liikkeen laskentakaavoilla niissä virtaama- ja vedenkorkeustilanteissa, joissa alavesi vaikuttaa. Tilanteissa, joissa alavesi ei vaikuta (virtaamaan 1,2 m 3 /s asti), on korkeudet saatu laskemalla purkautuminen ylisyöksypadon kaavalla. Vedenkorkeus N 60 + m HW MHW MW MNW NW Vermasjärvi nykytilanne 125,27 124,80 124,15 123,92 123,78 Vermasjärvi tuleva 125,27 124,90 124,40 124,33 124,29 Padon rakentamisen jälkeen Vermasjärven alivedenkorkeus tulee olemaan N ,29 m eli noin puoli metriä nykyistä suurempi. Vastaavasti keskivedenkorkeus tulee olemaan N 60 + noin 124,40 m eli noin 25 cm nykyistä suurempi. Suurimmissa tulvakorkeuksissa ei tapahdu muutosta, mutta keskiylivedenkorkeus tulee olemaan noin N ,90 m eli noin 10 cm nykyistä suurempi. Pohjapadon rakentamisen jälkeen Vermasjärven vedenkorkeus tulee pysymään suurimman osan vuotta melko vakiona vaihdellen välillä N ,30-124,40 m. Kevättulvien ja syyssateiden aikana ovat muutokset nykyisiin vedenkorkeuksiin vähäisiä. Järven sisäisten virtaamien kannalta merkittävin muutos tapahtuu Kotasalmessa, jossa Eteläosa laskee Pohjoisselkään. Nykytilanteessa järven ollessa alhaalla ja kääntyessä esimerkiksi rankkasateiden jälkeen nopeaan nousuun virtaa vesi Pohjoisselältä Eteläosaan. Tämä johtuu siitä, että Pohjoisselän valuma-alue (ilman Eteläosaa) on noin kolme kertaa suurempi kuin Eteläosan oma valuma-alue, ja toisaalta siitä, että

9 järvi saa nousta noin 40 cm alimmista korkeuksista, ennen kuin Makkaraojan virtaama on edes kuutiometrin sekunnissa. Padon rakentamisen jälkeen vesi virtaa Kotasalmessa Pohjoisselältä Eteläosaan päin vain poikkeustapauksissa ja ilmiö on kestoltaan hyvin lyhytaikainen. Järven luusuasta alkavan Makkaraojan virtaamat tulevat jatkossa vastaamaan nykyistä enemmän järven tulovirtaamia. Tästä johtuen vedenkorkeus ei jatkossa vaihtele niin voimakkaasti kuin nykytilanteessa. Makkaraojan ali- ja ylivirtaamissa ei tule tapahtumaan muutoksia. Kunnostuksella saavutettavat hyödyt ja aiheutuvat haitat 9 Maisema Nykytilanteessa Vermasjärven maisemakuva on varsinkin kuivina kesinä masentavan näköinen, kun rannat jäävät kuiville vesirajan siirtyessä useita kymmeniä metrejä järvelle päin. Seuraavassa taulukossa on kuvattu Vermasjärven nykyisiä ja tulevia pinta-aloja, tilavuuksia ja keskisyvyyksiä eri tilanteissa. vedenkorkeus pinta-ala ha tilavuus milj.m 3 keskisyvyys m MW nyk. = N ,15 m ,5 2,9 n. NW nyk. = N ,80 m ,0 3,1 n. MW tul. = N ,40 m ,8 2,7 Veden laatu Kasvillisuus Kalasto ja kalastus Vermasjärven vedenpinnan noston (NW noin + 50 cm ja MW noin +25 cm) seurauksena ei veden laadussa tapahdu olennaisia muutoksia. Veden laadun paraneminen edellyttää valuma-alueelta tulevan kuormituksen olennaista vähentämistä. Toimet kuormituksen pienentämiseksi on valuma-alueella aloitettu ja niitä tulee edelleen jatkaa ja tehostaa. Esitetyllä vedenpinnan nostolla ei ole suurta vaikutusta vesikasvillisuuteen. Vedenpinnan vaihtelujen pienentyessä ja vesitilavuuden lisääntyessä kalaston lisääntymis- ja kasvuolosuhteet paranevat. Myös kalastusmahdollisuudet tulevat moni paikoin ympärivuotisiksi. Linnuston suojelu ja metsästys Vermasjärven (lähinnä Mäntylänlahden) vesilinnustolle ei pelkästä vedenpinnan nostosta ole kovin suurta hyötyä. Mäntylänlahden umpeenkasvu hidastuu ja avovesilampareissa tulee vesisyvyys olemaan kuivina kausina lähes puoli metriä nykyistä suurempi. Mikäli lintuvesiarvo halutaan säilyttää tai parantaa sitä, tulisi toteuttaa erikseen Mäntylänlahden luonnontalouden perusselvityksessä esitetyt kunnostustoimenpiteet lin-

10 Rantojen käyttö nuston kannalta. Vesilintujen metsästysedellytykset paranevat, kun järvellä liikkuminen helpottuu vedenkorkeuden noston seurauksena. Vedenpinnan noston seurauksena suurin osa Vermasjärven rantaviivasta muuttuu paremmin virkistyskäyttöön sopivaksi. Rakennettujen rantatilojen sekä niiden tilojen, joille on myöhemmin mahdollista rakentaa, rahallinen arvonnousu on huomattava. Veneily Veneilymahdollisuudet paranevat olennaisesti vedennoston seurauksena. Ainoa ongelmakohta on Kotasalmessa, jossa on vierekkäin sekä uusi maantiesilta että levähdyspaikkaan kuuluva vanha kiviholvisilta. Tulevalla keskivedenkorkeudella on vanhan sillan vapaa alikulkukorkeus vain noin 1,2 m ja uuden sillan vapaa alikulkukorkeus noin 1,7 m. Soutuveneillä pääsee vanhan sillan ali tulvatilanteita lukuun ottamatta. Uinti ja muu virkistyskäyttö Maa- ja metsätalous Kustannukset ja toteutus Vermasjärven käyttö uintiin tulee vedenkorkeuksien noston jälkeen lisääntymään. Rantaviivan vakiintuminen puolestaan lisää ranta-alueiden merkitystä ulkoilun harrastamisessa. Vedenpinnan nostosta aiheutuu vähäistä haittaa osalle tiloista. Vermasjärven suojeluyhdistys ja Virtain kaupunki ovat pyrkineet hankkimaan suostumukset vedenpinnan nostolle. Uskalinjoen alaosassa olevien viljelysmaiden tulva-aikaiset vettymishaitat johtuvat Vermasjärven korkeuksista ja täten Uskalinjoen alaosan perkaamisella ja uoman avaamisella Mäntylänlahteen ei ole olennaista merkitystä peltojen kuivatustilanteeseen. Vedenkorkeushavaintojen mukaan Uskalinjoen alaosan vedenkorkeus seuraa tulvaaikana muutaman senttimetrin erolla Vermasjärven korkeuksia. Kun taas Vermasjärvi on alhaalla eli sen korkeus on alle N ,20 m, jää Uskalinjoen alaosan vedenkorkeus virtaamatilanteesta riippuen noin cm korkeammalle. Näillä vedenkorkeuksilla ei vettymishaittaa viljelyksille aiheudu. Vermasjärven pohjapadon rakentamisen kustannusarvio on vuoden 2007 kustannustasossa euroa ilman arvonlisäveroa. Padon rakentaminen tulee toteuttaa ajankohtana, jolloin järven vedenpinta on alhaalla. Todennäköisesti paras toteuttamisajankohta on heinäelokuu. Vermasjärveen ja Uskalinjokeen hankkeen vaikutusalueella rajoittuu 145 tilaa, joista 125 tilan omistajat ovat antaneet kirjallisen suostumuk- 10

11 11 Vahingonarvio sensa hankkeen toteuttamiseen. Loppujen 20 tilan omistajat eivät ole antaneet suostumustaan ja näiden tilojen osalta on tehty tilakohtaiset vahingonarviot. Vahingonarvioinnin perusteet Maatalousmaan vettymishaitta lasketaan tavallisesti prosentteina vettyvän maan arvosta tai se perustuu maan tuottokyvyn ja viljeltävyyden vähenemiseen. Vettymishaitan määritys on teoriassa kuivatushyödyn laskemisen käänteistoimitus. Kummassakin tapauksessa määritetään maan suhteellinen arvo sekä ennen että jälkeen toimenpiteen ja muutos on edellä mainittujen arvojen erotus. Sadon suuruus riippuu kasvukauden aikaisesta kuivatussyvyydestä, tulvan korkeudesta, kestoajasta, sattumisajankohdasta sekä esiintymistiheydestä. Tutkimuksilla on selvitetty, että optimikuivavara kasvukauden aikana on kivennäismailla noin 60 cm ja turv la noin 70 cm, jolloin on otettu huomioon myös koneellisen maatalouden vaatima pellon kantokyky. Biologinen kuivavara on edellä mainittuja arvoja jonkin verran pienempi. Ojitusteknisistä syistä (salaojitus) johtuen voidaan pellon riittävänä kuivavarana pitää 80 cm. Paksuturpeisilla mailla tulee lisäksi ottaa huomioon maan painuminen. Jos pelto aikaisemmin on salaojitettu tätä syvemmälle, on salaojitukselle mahdollisesti koituva haitta arvioitava erikseen. Kun tulvat sattuvat yleensä keväällä ennen muokkauskautta, voidaan maanarvokäyrät piirtää eräiden peruspisteiden kautta. Peruspisteitä ovat: - korkeus, jossa maatalousmaalla on täysi arvo - peltoviljelyn alarajan korkeus, jossa maan arvo on noin kolmannes eli % täydestä arvosta - korkeus, jossa maatalousmaan arvo on nolla. Maatalousmaan täyden arvon korkeus on ylivesi (HW) cm tai kasvukauden keskivesi (MWveg) + 80 cm. Näistä valitaan korkeampi lukema. Vermasjärven ylivedenkorkeus on ollut N ,27 m. Keskivedenkorkeutta (MW) voidaan pitää myös kasvukauden keskivedenkorkeutena. Tuleva keskivedenkorkeus olisi N ,40 m, joka olisi samalla myös kasvukauden keskivedenkorkeus. Ylivedenkorkeus ei tulisi muuttumaan vaan olisi N ,27 m. Ylivedenkorkeuden mukaan olisi maatalousmaan täysi arvo nykytilanteessa ja padon rakentamisen jälkeen HW + 0,15 m eli N ,42 m. Kasvukauden keskivedenkorkeuden mukaan olisi maatalousmaan täysi arvo nykytilanteessa MWveg nyk. + 0,8 m eli N ,95 m ja padon rakentamisen jälkeen MWveg tuleva + 0,8 m eli N ,20 m. Määräävä korkeus on siis ylivedenkorkeus + 0,15 m eli N ,42 m.

12 Peltoviljelyn alaraja on nykyaikaisessa koneellisessa viljelyksessä keskimäärin 40 cm MWveg-korkeuden yläpuolella eli niin arvioituna se olisi nykyisin N 60 + noin 124,55 m. Käytännössä peltojen alaraja Vermasjärvellä on mainittu korkeus tai hieman sen alapuolella. Pellon arvona voidaan siten korkeudella N ,55 m pitää 35 % sen täydestä arvosta. Vedenpinnan noston jälkeen vastaava korkeus tulisi olemaan N ,80 m. Viljelyksen alarajan alapuolella olevilla alueilla on merkitystä vain laitumina. Maatalousmaan arvo on nolla kasvukauden keskivedenkorkeudella eli nykyisin N ,15 m ja vedenpinnan noston jälkeen N ,40 m. Metsämaalle tuleva vettymishaitta lasketaan saman periaatteen mukaisesti kuin maatalousmaallekin eli määritetään maan suhteellinen arvo sekä ennen että jälkeen toimenpiteen ja muutos on mainittujen arvojen erotus. Yleisimmät metsäpuulajit vaativat suunnilleen saman kuivatussyvyyden kuin viljelykasvitkin. Nämä eivät kuitenkaan ole tulvatuhoille yhtä herkkiä kuin peltokasvit. Lähinnä vahinkovyöhykkeen alarajaa menestyy vielä koivu varsin hyvin ja 80 cm:n kuivatus on riittävä kaikille puulajeille. Metsämaan suhteellinen arvo voidaan määrittää niin, että 80 cm kasvukauden keskivedenkorkeuden yläpuolella (MWveg + 0,8 m) se on 100 % ja kasvukauden keskivedenkorkeudella (MWveg) se on 0 %. Väliarvot voidaan ottaa suoraviivaisesti suhteuttamalla. Vermasjärven nykyinen MWveg on N ,15 m ja siten MWveg + 0,8 m on N ,95 m. Järven tuleva MWveg on N ,40 m ja siten MWveg + 0,8 m tulee olemaann ,20 m. Rakennettujen ja rakennusoikeuden omaavien tonttien arvon muutos on kaksijakoinen. Toisaalta tonteille aiheutuu vahinkoa, kun keskivedenkorkeuden noston seurauksena maa-aluetta muuttuu vesialueeksi, mutta toisaalta taas tontin arvo nousee, kun tontin käyttöarvo lisääntyy alija keskivedenkorkeuksien noston seurauksena. Useimmissa tapauksissa rantatonttien rantavyöhyke on jyrkkä ja esitetystä 25 cm:n keskivedenkorkeuden nostosta aiheutuva vahinko on vähäinen. Suunnitelmassa ei ole arvioitu rakennettujen ja rakennusoikeuden omaavien tonttien arvonnousua tilakohtaisesti, mutta karkeasti arvioiden arvonnousu on tontista riippuen suuruusluokkaa euroa. Maatalousmaan hintaa arvioidaan yleisimmin tuottoarvon tai kauppaarvon mukaan. Suunnitelmassa on käytetty vahingonarvioinnissa kauppa-arvoa, joka on suunnittelualueella salaojitetun pellon kohdalla keskimäärin /ha ja avo-ojitetun pellon kohdalla keskimäärin /ha. Metsäalueiden hinnat määräytyvät käytännössä lähinnä puuston kantohintojen ja taimikoiden kustannusarvojen mukaan. Maapohjan hinnalla ei käytännössä ole sanottavaa merkitystä. Metsämaapohjan hintana on käytetty 505 /ha. Puustolle aiheutuvia vaikutuksia ei ole rahallisesti arvioitu. 12

13 Tilakohtaiset vahingot Vesijättöjen osalta on vahingonarvioinnissa käytetty yksikköhintana 336 /ha. Jäljempänä olevissa korvauslaskelmissa on huomioitu vesilain 11 luvun 6 :ssä mainituissa tapauksissa edellytetty korvauksen puolitoistakertaisuus. Korvauslaskelmat on esitetty vain niiden tilojen osalta, joiden omistajat eivät ole antaneet kirjallista suostumustaan hankkeen toteuttamiseen. Tilat sijaitsevat Virtain kaupungin Virtain kylässä. Uskalinjoen alaosa Kiikkumäki RN:o 14:67, omistaja AA Peltoalue, joka sijaitsee Uskalinjoen itärannalla. Vahinkoarviomittausta tehtäessä joen vedenkorkeus oli 34 cm korkeammalla kuin järvessä. Joen keskivedenkorkeus on pellon kohdalla nykyisin noin N ,50 m ja kunnostuksen jälkeen noin N ,60 m. Pellon alin kohta on N ,80 m ja ylimmät kohdat ovat yli N ,00 m. Pellosta noin 2,3 ha sijaitsee korkeusvyöhykkeellä N ,80-125,60 m. Tälle vyöhykkeelle arvioidaan aiheutuvan noin 10 %:n kuivatushaitta. Näin ollen korvaus on 10/100 x 2,3 ha x /ha = 773,66. Mäntylänlahti Kortelahti RN:o 5:127, omistaja BB, CC ja DD Rakentamaton metsätila, joka jakautuu neljään lohkoon. Tila sijaitsee Mäntylänlahden rannalla. Tilaan kuuluu rantaviivaa 315 m. Rantavyöhyke on pääosin vesijättöä, jossa puusto on osittain sekametsää, osittain istutettua mäntymetsää. Korkeusvyöhykkeessä N ,95-125,20 m pinta-ala on 0,104 ha, jonka arvon muutos on 16 %. Korvaus on näin ollen 0,16 x 0,104 ha x 505 /ha = 8,40. Pohjoisselkä Yläluodes RN:o 9:27:M601, omistaja EE Vermasjärven länsiosassa sijaitsevan metsätilan rakentamattomat rantavyöhykkeet, jotka ovat osittain vesijättöä. Puusto etupäässä sekametsää. Tilaan kuuluu rantaviivaa 233 m. Maa-aluetta muuttuu vesialueeksi noin 0,020 ha. Korkeusvyöhykkeessä N ,40-124,95 m pinta-ala on 0,130 ha, jonka arvon muutos on 32 %. Korkeusvyöhykkeessä N ,95 125,20 m pinta-ala on 0,072 ha, jonka arvon muutos on 16 %. Korvaus on näin ollen 1,5 x 0,020 x 337 /ha + 0,32 x 0,130 x 505 /ha + 0,16 x 0,072 ha x 505 /ha = 36,94. 13

14 14 Viinaselkä Kultaranta RN:o 5:224, omistaja FF kp Tila sijaitsee Viinaselän Kauraniemen itärannalla. Tilan ja järven välissä on jakokunnan omistamaa vesijättöä. Tilan maapinta-alaa ei muutu vesialueeksi. Tilalle on rakenteilla kesämökki, joka on perustettu tulvarajojen yläpuolelle. Tilalle ei aiheudu korvattavaa vahinkoa, vaan sen arvonnousu on huomattava ali- ja keskivedenkorkeuksien noston seurauksena. Kaislaranta RN:o 5:225, omistaja GG ja HH Tila sijaitsee kahdessa lohkossa Kauraniemen itärannalla. Etelänpuoleinen lohko on pääosin peltoa, josta noin 500 m 2 sijaitsee korkeusvyöhykkeellä N ,10-125,42 m. Eteläpuoleisen lohkon järven puoleinen reuna on metsämaata. Sen ja järven välissä on jakokunnan omistamaa vesijättöä. Ko. tilan osalle on rakenteilla kesämökki, joka on perustettu tulvarajojen yläpuolelle. Ko. lohkon maapinta-alaa ei muutu vesialueeksi. Metsämaasta sijaitsee noin m 2 korkeusvyöhykkeellä N ,40-124,95 m ja noin 800 m 2 korkeusvyöhykkeellä N ,95-125,20 m. Tilan pohjoisen puoleinen lohko on myös pääosin peltoa, jonka korkeusasema on kauttaaltaan suurempi kuin N ,42 m. Ko. tila ei ulotu rantaan Kauraniemen länsipuolella, vaan sen ja rannan välissä on tilaan Kauraniemi RN:o 5:184 kuuluvaa maata. Pohjoisenpuoleisen lohkon idänpuoleinen reuna on metsämaata, josta noin m 2 muuttuu maaalueesta vesialueeksi. Metsämaasta sijaitsee noin m 2 korkeusvyöhykkeellä N ,40-124,95 m ja noin m 2 korkeusvyöhykkeellä N ,95-125,20 m. Jos ko. tila olisi rakentamaton, eikä sillä olisi rakennusoikeutta, esitettäisiin ko. tilalle korvausta edellä olevien vahinkopinta-alojen mukaan noin 269. Tilalle ei aiheudu korvattavaa vahinkoa, vaan sen arvonnousu on huomattava ali- ja keskivedenkorkeuksien noston seurauksena. Metsäranta RN:o 5:181 ja Kauraniemi RN:o 5:184, omistaja II ja JJ Metsätiloja, jotka sijaitsevat Kauraniemen länsipuolella. Metsämaata muuttuu vesialueeksi noin 100 m 2 ja korvaus on näin ollen 1,5 x 0,01 x 505 /ha = 7,57. Metsämaasta noin 500 m 2 sijaitsee korkeusvyöhykkeellä N ,40-124,95 m, jolloin suhteellisen arvon muutos on 32 %. Vastaavasti noin 500 m 2 metsämaasta sijaitsee korkeusvyöhykkeellä N ,95-125,20 m, jolloin suhteellisen arvon muutos on 16 %. Korvaus metsämaalle aiheutuvasta kuivatushaitasta on yhteensä 32/100 x 0,05 ha x

15 505 /ha + 16/100 x 0,05 ha x 505 /ha = 12,11 e. Puusto on kuituvaltaista sekametsää. Korvaus on yhteensä 19,68. Leppäranta RN:o 5:223, omistaja KK Asuintila, joka sijaitsee Kauraniemen pohjoispään itäreunassa. Tilan maa-aluetta muuttuu vesialueeksi noin 400 m 2. Maa-alueesta sijaitsee noin 600 m 2 korkeusvyöhykkeellä N ,40-124,95 m ja noin 800 m 2 korkeusvyöhykkeellä N ,95-125,20 m. Tilaan kuuluva sauna on perustettu liian alhaalle ja se kärsii tulvista. Esitetyillä toimenpiteillä ei ole vaikutusta Vermasjärven tulvakorkeuksiin. Tilalle ei aiheudu korvattavaa haittaa, vaan sen arvonnousu on huomattava järven yleisen arvostuksen lisääntyessä. Nuottakallio RN:o 5:182 ja Toivonniemi RN:o 5:139, omistaja LL ja MM, NN, OO, PP, QQ ja RR Toivonniemi RN:o 5:139 on asuintila/kesämökki. Nuottakallio RN:o 5:182 on metsämaata ja se sijaitsee tilan Toivonniemi molemmilla puolilla. Tilojen maapinta-alaa muuttuu vesialueeksi noin 500 m 2. Korkeusvyöhykkeellä N ,40-124,95 m sijaitsee noin m 2 tiloista ja vastaavasti korkeusvyöhykkeellä N ,95-125,20 m sijaitsee noin m 2 tiloista. Tilalla Toivonniemi olevat rakennukset on perustettu tulvarajojen yläpuolelle. Tiloille ei aiheudu korvattavaa haittaa, vaan niiden arvonnousu on huomattava järven yleisen arvostuksen lisääntyessä. Marttala RN:o 5:244, omistaja SS kp Kaurametsä RN:o 5:239, omistaja TT Metsätiloja, jotka sijaitsevat Viinaselän etelärannalla. Tilojen pinta-alasta noin 430 m 2 muuttuu maa-alueesta vesialueeksi ja korvaus on näin ollen 0,043 x 505 /ha x 1,5 = 32,64. Metsämaasta noin m 2 sijaitsee korkeusvyöhykkeellä N ,40-124,95 m, jolloin metsämaan suhteellisen arvon muutos on 32 %. Vastaavasti metsämaasta noin 730 m 2 sijaitsee korkeusvyöhykkeellä N ,95-125,20 m, jolloin suhteellisen arvon muutos on 16 %. Korvaus on näin ollen 32/100 x 0,16 ha x 505 /ha + 16/100 x 0,073 ha x 505 /ha = 31,78. Puusto on pääosin hakattua, mutta rantavyöhykkeessä kasvaa kuitupuuta. Korvaus on yhteensä 64,42. 15

16 16 Riistaniemi RN:o 5:250, omistaja UU Rakentamaton metsätila, joka jakautuu kahteen palstaan. Rantaviivaa on mantereen puolella noin 720 m ja saaressa noin 300 m. Tilan pohjois- ja länsipuolella sekä saaren edustalla on vesijättöä. Länsipuolella rantavyöhykkeellä kasvaa mäntymetsää, itäpuolella sekametsää. Mantereen puolella korkeusvyöhykkeessä N ,40-124,95 m pinta-ala on 0,527 ha, jonka arvon muutos on 32 %. Korkeusvyöhykkeessä N ,95 125,20 m pinta-ala on 0,330 ha, jonka arvon muutos on 16 %. Korvaus on näin ollen 0,32 x 0,527 x 505 /ha + 0,16 x 0,330 ha x 505 /ha = 111,80. Saaressa korkeusvyöhykkeessä N ,15-124,40 m pinta-ala on 0,200 ha. Korkeusvyöhykkeessä N ,40-125,40 m pinta-ala on 0,270 ha, jonka arvon muutos on 32 %. Korvaus on näin ollen 1,5 x 0,200 x 337 /ha + 0,32 x 0,270 x 505 /ha = 144,73. Korvaus on yhteensä 256,53. Vermaa Saarela RN:o 7:39, omistaja VV kp ja XX Tila muodostuu Vermaan itärannan tuntumassa olevasta Koukkarinsaaresta. Saaren rantaviivan pituus on noin 550 m ja sen koilliskärjessä sijaitsee tilaan kuuluva kesämökki. Tilan pinta-alasta noin m 2 muuttuu maa-alueesta vesialueeksi. Metsästä noin m 2 sijaitsee korkeusvyöhykkeellä N ,40-124,95 m ja noin 900 m 2 korkeusvyöhykkeellä N ,95-125,20 m. Rantaviivan puusto on tilan etelä- ja itärajalla pääosin koivutukkeja ja koivukuitua. Länsi- ja pohjoisrajalla on myös mäntyvaltaista puustoa. Itärajan rantakoivuista osa kärsii keskivedenkorkeuden 25 cm:n nostosta. Huolimatta edellä esitetyistä vahingoista hakijat ovat katsoneet, ettei ko. tilalle aiheudu korvattavaa haittaa, koska saaren arvo kasvaa järven yleisen arvostuksen lisääntyessä. Samalla myös saaren etelä- ja länsireunan sekä mantereen välisen alueen maisema ja virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat. Kalliokulma RN:o 7:130, omistaja YY Tila on kesämökki ja se sijaitsee Vermaan itärannalla Kallioniemen pohjoiskärjessä. Tilan rantavyöhyke on jyrkkä ja esitetystä 25 cm:n keskivedenkorkeuden nostosta aiheutuva vahinko on marginaalinen. Tilan pinta-alasta noin 70 m 2 muuttuu maa-alueesta vesialueeksi. Rantavyöhykkeestä noin 260 m 2 sijaitsee korkeusvyöhykkeellä N ,40-124,95 m ja noin 120 m 2 sijaitsee korkeusvyöhykkeellä N ,95-125,20 m. Rantavyöhyke on kivinen ja kallioinen ja sen puusto on lähinnä maisemapuita. Tilalle ei aiheudu korvattavaa haittaa, koska kesämökin arvo kasvaa järven yleisen arvostuksen lisääntyessä. Mäntyniemi, RN:o 7:92, omistaja ZZ Tila on kesämökki ja se sijaitsee Vermaan itärannalla. Tilan rantavyöhyke on pääosin jyrkkä ja esitetystä 25 cm:n keskivedenkorkeuden

17 nostosta aiheutuva vahinko on marginaalinen. Tilan pinta-alasta noin 100 m 2 muuttuu maa-alueesta vesialueeksi. Rantavyöhykkeestä noin 290 m 2 sijaitsee korkeusvyöhykkeellä N ,40-124,95 m ja noin 160 m 2 sijaitsee korkeusvyöhykkeellä N ,95-125,20 m. Rantavyöhyke on kivinen ja kallioinen ja sen puusto on lähinnä maisemapuita. Tilaan kuuluva rantasauna on perustettu selvästi liian alhaalle ja se kärsii tulvista useina keväinä. Esitetyillä toimenpiteillä ei ole vaikutusta Vermasjärven tulvakorkeuksiin. Tilalle ei aiheudu korvattavaa haittaa, koska kesämökin arvo kasvaa järven yleisen arvostuksen lisääntyessä. Metsä-Ellilä RN:o 7:199, omistaja ÅÅ kp Metsätila, joka sijaitsee Vermaan etelärannalla. Tilan maa-alueesta muuttuu vesialueeksi noin m 2 ja korvaus on näin ollen 0,13 ha x 505 /ha x 1,5 = 98,39. Metsämaasta noin 1,2 ha sijaitsee korkeusvyöhykkeellä N ,40-124,95 m, jolloin suhteellisen arvon muutos on 32 %. Tilan kaakkoiskulmassa on osa alueesta vesijättöä, mutta se on tässä yhteydessä käsitelty metsämaana. Noin 0,13 ha metsämaasta sijaitsee korkeusvyöhykkeellä N ,95-125,20 m, jolloin suhteellisen arvon muutos on 16 %. Korvaus on näin ollen 32/100 x 1,2 ha x 505 /ha + 16/100 x 0,13 ha x 505 /ha = 204,18. Puusto on pääosin lehtikuitua. Korvaus on yhteensä 302,57. Vermas RN:o 7:196, omistaja ÄÄ Maatila, joka sijaitsee Vermaan länsirannalla. Vedennostosta aiheutuu kuivatushaittaa tilan viidelle peltolohkolle. Peltoa sijaitsee korkeusvyöhykkeessä N ,60-124,95 m noin 0,460 ha, jonka arvon muutos on 24 %. Korkeusvyöhykkeessä N ,95-125,42 m pellon pinta-ala on 1,350 ha, jonka arvon muutos on 8 %. Korvaus peltoalueille aiheutuvasta kuivatushaitasta on näin ollen 0,24 x 0,460 x /ha + 0,08 x 1,350 ha x /ha = 734,70. Peltolohkojen kuivatus perustuu tällä hetkellä ja jatkossa pellon pinnan ja järven vedenpinnan väliseen korkeuseroon. Ylivedenkorkeudet eivät tule hankkeessa muuttumaan eli samat alueet ovat jatkossakin tulvaaikoina veden vaivaamia kuin nykyisinkin. Salaojien toimivuuteen ei hankkeella ole vaikutusta. Tilan itärajalla muuttuu metsämaata vesialueeksi noin 0,360 ha. Korvaus on tällöin 1,5 x 0,360 ha x 337 /ha = 181,98. Puuston kasvulle ei jyrkällä rantavyöhykkeellä aiheudu vahinkoja. Tilan sisällä on Navettalahti ja Valkeajärvi. Vahinkoarviota varten tehdyissä mittauksissa oli Vermasjärven korkeus N ,84 m eli vedenkorkeus oli 6 cm ylempänä kuin Vermasjärven alin havaittu korkeus (N ,78 m). Navettalahden korkeus oli

18 Vesialueeksi muuttuvat maa-alueet N ,07 m ja Valkeajärven korkeus N ,35 m. Navettalahti oli siten 23 cm ylempänä kuin varsinainen Vermasjärvi ja vastaavasti Valkeajärvi oli 51 cm ylempänä kuin Vermasjärvi. Vedenkorkeuden nostolla ei käytännössä ole merkitystä Valkeajärvellä. Navettalahden vesialueen ympärillä on melko laaja soistunut vyöhyke, jonka korkeus on alle nykyisen MW veg -korkeuden eli alle N ,25 m. Vesijättöä/metsämaata muuttuu vesialueeksi yhteensä 0,8 ha korkeusvyöhykkeessä N ,25-124,40 m. Korvaus on näin ollen 1,5 x 0,900 ha x 505 /ha = 681,75. Puusto on lähinnä lehtipensaikkoa. Metsämaasta noin 1,34 ha sijaitsee korkeusvyöhykkeessä N ,40-125,05 m, jonka arvon muutos on 20 %. Korkeusvyöhykkeessä N ,05-125,20 m pinta-ala on 0,28 ha, jonka arvon muutos on 10 %. Korvaus on näin ollen 0,20 x 1,340 x 505 /ha + 0,10 x 0,280 ha x 505 /ha = 149,48. Metsämaan osalta korvaus on yhteensä 1 013,21 ja koko tilan osalta 1 747,91. Kesäranta RN:o 7:195, omistaja ÖÖ ja AAA Tila on kesämökki ja se sijaitsee Vermaan keskivaiheilla länsirannalla. Tilan pinta-alasta muuttuu maa-aluetta vesialueeksi noin 120 m 2. Tämä alue on kivikkoa ja kalliota. Nykytilanteessa järven ollessa alivedenkorkeudessa muodostuu tilan ja järven väliin noin 60 m 2 :n laajuinen hiekkaranta. Tämä alue on kuitenkin nykyiselläkin keskivedenkorkeudella vesialuetta. Tilalle ei aiheudu korvattavaa haittaa, koska myös Vermaan puolella olevien kiinteistöjen arvo kasvaa järven yleisen arvostuksen lisääntyessä. Kukkari RN:o 7:194, omistaja BBB ja CCC Tila on kesämökki ja se sijaitsee Vermaan keskivaiheilla länsirannalla. Tilan pinta-alasta muuttuu maa-aluetta vesialueeksi noin 150 m 2. Tämä alue on rantakivikkoa ja hieman kalliota. Tilalle ei aiheudu korvattavaa haittaa, koska myös Vermaan puolella olevien kiinteistöjen arvo kasvaa yleisen arvostuksen lisääntyessä. Keskivedenkorkeuden nousun johdosta vesialueeksi muuttuvan maaalueen pinta-ala on arvioitu käyttämällä Maanmittauslaitoksen sähköistä aineistoa ja kunnostussuunnitelman liitteessä esitettyjä veden syvyystietoja. Vesialueeksi muuttuvaa maa-aluetta on selvityksen mukaan 23,220 ha, josta 21,371 ha (92,0 %) on hakijoiden hallinnassa. 18 KUULUTUS Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Virtain kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten, vaatimusten ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana.

19 19 MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Pirkanmaan ympäristökeskus on huomauttanut, että kun keskivedenkorkeutta nostetaan 25 cm, ei perusaineiston tarkkuus ole riittävä määrittämään veden alle jääviä maa-alueita. Veden alle jäävistä alueista suurin osa on vesijättöä. Vesijätön määrittämisessä on usein käytännön ongelmia, vaikka alueella suoritettaisiin mittauksia. Tilan rannanpuoleista rajaa ei useinkaan ole käyty. Erityisen ongelman muodostavat kelluvat alueet. Haitta-arviokohteissa on suoritettu korkeusmittauksia, joten tältä osin asia on kunnossa. Ympäristökeskus on katsonut, että hanke on yleisen tarpeen vaatima ja että mikäli suunnitelmassa esitetyt veden alle jääviä maa-alueita koskevat tiedot pitävät paikkansa, haettu lupa voidaan myöntää tavanmukaisin lupaehdoin. 2) Hämeen TE-keskus on lausunut, että hankkeen suurin hyöty lienee vesimaiseman kohentuminen ja rantojen virkistyskäytön ja veneilyn edellytysten paraneminen. Kala- ja rapukantoihin hankkeella ei liene suurta vaikutusta, mutta virkistyskalastuksen edellytyksiä hanke parantaa. Hanke äärevöittää jonkin verran Makkaraojan virtaamia, mutta muutokset eivät liene kovin suuria. Kala pääsee nousemaan suunnitellun pohjapadon yli kaikissa virtaamatilanteissa. Padon rakennustöiden aikana kiintoaine- ja ravinnekuormitus aiheuttavat tilapäistä haittaa, jota on mahdollista vähentää asianmukaisilla työtavoilla ja menetelmillä. TE-keskus on todennut, että hanke osaltaan parantaa kalastuksen edellytyksiä Vermasjärvessä, ja puoltanut luvan myöntämistä. 3) ZZ (Mäntyniemi RN:o 7:92, Virrat, Virrat) on lausunut, että Vermasjärven vesi on ajoittain noussut hänen kiinteistöllään olevan saunan pukuhuoneen lattialle ja venevajaan. Ilmaston muutos tulee ilman patoakin nostamaan veden pintaa. Pato tulee lisäämään tulvia. Kuka korvaa mahdolliset tulevat vahingot? Muistuttaja on vaatinut patotöiden lykkäämistä tai niiden kokonaan peruuttamista. 4) DDD ja KK ( Leppäranta RN:o 5:223, Virrat, Virrat) ovat vastustaneet hakemusta epäillen hankkeen huonontavan järven veden laatua ja aiheuttavan järven umpeen kasvua. 5) EE (Yläluodes RN:o 9:27:M601, Virrat, Virrat) on ilmoittanut, ettei hän kannata pohjapadon rakentamista järven luusuaan. Järven suurimmat ongelmat ovat veden laatu ja keväiset huipputulvat. Arviot vedenkorkeuden vaihtelujen muutoksista eivät pohjaudu systemaattiseen järven vedenkorkeuksien seurantaan vaan kesäasukkaan satunnaisiin mittauksiin. Mittausaineisto ei ole saatavilla. Ylivedenkorkeutta ei ole ilmoitettu.

20 Kuinka voidaan verrata tulevaa ylivedenkorkeutta entiseen, kun sitä ei ole havaittu ennen nostoa. Muistuttaja on epäillyt, ratkaiseeko pohjapato äkilliset vedenkorkeuden vaihtelut, kun veden lähtökorkeus on ylempänä kuin nykyisin. Vedennoston vaikutus veden laatuun on epävarma. Pohjoispään linnuston tilanne ei parane, koska kortelautat ovat kelluvia. Muistuttaja on esittänyt, että luusuaan voisi rakentaa padon, joka olisi keväällä avoin. Näin vältettäisiin huipputulvat. Makkarajoen kunnosta tulisi huolehtia. 6) AAA ja ÖÖ (Kesäranta RN:o 7:195, Virrat, Virrat) ovat vaatineet, ettei lupaa padon rakentamiseen ja vedenkorkeuden nostoon eikä töiden aloittamiseen myönnetä. Hanketta ei voida katsoa yleisen tarpeen vaatimaksi. Vedenpinnan nosto ei paranna veden laatua järven pohjoisosalla ja Viinaselällä eikä siitä ole selkeää hyötyä linnustolle, virkistyskalastukselle ja metsästykselle. Hankkeesta aiheutuisi muistuttajien kiinteistön virkistyskäytön huononeminen ja arvon aleneminen. Mikäli hankkeelle myönnetään lupa, muistuttajat ovat vaatineet korvausta hiekkarannan menetyksestä ja tontin arvon alennuksesta Lisäksi he ovat vaatineet mahdollisten oikeudenkäyntikulujensa korvaamista. He ovat myös pidättäneet oikeuden korvauksiin, mikäli vedenpinnan nosto aiheuttaa eroosiota kiinteistön ranta-alueella. Kiinteistön rajat on mitattava uudelleen hakijan kustannuksella. 7) CCC ja BBB (Kukkari RN:o 7:194, Virrat, Virrat) ovat vaatineet, ettei lupaa pohjapadon rakentamiseen eikä töiden aloittamiseen myönnetä. Hanketta ei voida katsoa yleisen tarpeen vaatimaksi. Vedenkorkeusmittauksia on vuosina tehty epäsäännöllisesti. Luotettavien tulosten aikaan saamiseksi tulee havaintoja tehdä säännöllisesti usean vuoden ajan. Veden laatuongelmia on vain järven pohjoisosassa, eteläosan tilanne on erilainen. Alhaiset kesävedenkorkeudet eivät ole olleet ongelma järven eteläosassa. Vedennosto ei tuo parannusta veden laatuun. Muistuttajat ovat katsoneet, että veden laatua huonontavat tekijät on poistettava. Toimenpiteiden vaikutusta on seurattava useamman vuoden ajan. Vesipinnan noston merkitys kasvillisuudelle on vähäinen eikä se ratkaise kalastukseen liittyviä ongelmia. Linnuston osalta tarvitaan muita toimenpiteitä. Virkistyskäytön osalta ei järven eteläosassa ole ollut ongelmia. Vedenpinnan nosto pienentäisi muistuttajien rantatontin pinta-alaa kohtuuttomasti, jolloin myös kiinteistön arvo alenisi. Mökkirannan käyttö uintiin ja muuhun virkistäytymiseen vaikeutuisi huomattavasti. Runsaiden sateiden ja tulvien aikana muistuttajien kiinteistön rakennuksille ja mökkitielle aiheutuu vesivahingon vaara. Esitetyt korvaukset ovat täysin alimitoitettuja. Muistuttajat ovat varanneet oikeuden korvauksiin, mikäli vedenpinnan nosto toteutetaan. 20

21 21 HAKIJOIDEN SELITYS Hakijat ovat selityksessään 1) Pirkanmaan ympäristökeskuksen muistutuksen osalta huomauttaneet, että hakijoiden hallussa on noin 93 % vesialueeksi muuttuvasta maa-alueesta. Hakijoiden mukaan määritystarkkuus on riittävä. 2) Hämeen TE-keskuksen muistutuksen johdosta hakijoilla ei ole ollut huomautettavaa. 3) ZZ:n muistutuksen johdosta hakijat ovat todenneet, ettei hankkeella vaikuteta ylivedenkorkeuksiin. Tilan sauna ja venevaja on perustettu tulvakorkeuksiin verrattuna liian alas. Tilan osalta on tehty vahingonarvio. 4) DDD:n ja KK:n muistutuksen johdosta hakijat ovat todenneet, että hankkeen hyödyt on esitetty lupahakemuksessa. Eräänä tavoitteena on hidastaa/pysäyttää matalien järven osien umpeenkasvu. Vedennoston jälkeen voidaan avovesialuetta lisätä myös niittämällä vesikasvillisuutta. Hankkeella ei vaikuteta ylivedenkorkeuksiin. Lasku-uomasta perataan vanhan betonipadon jäänteet, mikä parantaa veden virtausta. Tilan sauna on perustettu tulvavedenkorkeuksiin nähden liian alas. Tilan osalta on tehty vahingonarvio. 5) EE:n muistutuksen johdosta hakijat ovat todenneet, että vedenkorkeustiedot ovat riittävät. Hankkeella ei ole oleellista vaikutusta veden laatuun. Veden laadun parantaminen edellyttää valuma-alueelta tulevan kuormituksen pienentämistä. Lasku-uomasta perataan vanhan betonipadon jäänteet, mikä parantaa veden virtausta. 6) AAA:n ja ÖÖ:n muistutuksen johdosta hakijat ovat todenneet, että lupaa haetaan uudestaan sillä perusteella, että hakijoilla on hallussaan noin 93 % vesialueeksi muuttuvasta maa-alueesta. Maanmittauslaitokselta saadun selvityksen mukaan muistuttajien tilaan ei ole lunastettu vesijättöä, joten veden alle jäävä alue on osakaskunnan omistuksessa. Hankkeen hyödyt on esitetty lupahakemuksessa. Veden laatua koskevan väitteen osalta hakijat ovat viitanneet 5) EE:n muistutuksesta lausuttuun. 7) CCC:n ja BBB:n muistutuksen johdosta hakijat ovat todenneet, että hankkeen hyödyt on esitetty lupahakemuksessa. Maanmittauslaitokselta saadun selvityksen mukaan muistuttajien tilaan ei ole lunastettu vesijättöä, joten veden alle jäävä alue on osakaskunnan omistuksessa. Veden laatua koskevan väitteen osalta hakijat ovat viitanneet 5) EE:n muistutuksesta lausuttuun.

22 22 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Virtain kaupungille sekä Härkösen (Härkösen vedet RN:o 876:2), Luodespohjan (Yhteinen vesialue RN:o 876:6), Koskelan (Yhteinen vesialue RN:o 876:7) ja Vermaan-Sipilän (Wermais- Sipilän vedet RN:o 876:1) osakaskunnille luvan pohjapadon rakentamiseen Vermasjärven luusuaan Vermasjärven alivedenkorkeuksien nostamiseksi Hämeen ympäristökeskuksessa laaditun, päivätyn ja täydennetyn Vermasjärven kunnostussuunnitelman Tnro 0397Y0070/16 mukaisesti Virtain kaupungin Virtain kylässä. Vermasjärven keskivedenkorkeus ja samalla vesilain 1 luvun 6 :n mukainen vesialueen raja maata vastaan, joka nyt on N ,15 m, tulee padon rakentamisen jälkeen olemaan N , 40 m. Aluehallintovirasto myöntää Virtain kaupungille sekä Härkösen, Luodespohjan, Koskelan ja Vermaan-Sipilän osakaskunnille pysyvän käyttöoikeuden keskivedenkorkeuden nousun seurauksena vesialueeksi muuttuvaan 0,9 hehtaarin suuruiseen osaan kiinteistön Vermas RN:o 7:196 maa-alueesta. Aluehallintovirasto määrää myönnetystä käyttöoikeudesta ja vettyvistä maa-alueista maksettavaksi korvaukset lupamääräyksessä 7). Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Luvan saajien on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Vermasjärven luusuaan rakennetaan teräspontilla vahvistettu moreenipohjapato suunnitelman liitteenä 3 olevan kartan, mittakaava 1:500, osoittamaan paikkaan liitteenä 5 olevassa pohjapadon pituus- ja poikkileikkauspiirustuksessa, mittakaava 1:50, esitetyllä tavalla. Pohjapadon pituus on noin 8,5 m ja harjan korkeus N ,30 m. Padon keskellä on 2,0 metrin levyinen V-aukko, jonka alareuna on tasolla N ,20 m. Padon etuluiska tehdään kaltevuuteen noin 1:3 ja takaluiska kaltevuuteen noin 1:8. Harjan leveys on virtaussuunnassa noin 1,0 m. Perusmaa padon reunoilla tasataan tasoon N ,30 m noin 10 metrin leveydeltä. 2) Padon läheisyyteen Vermasjärven puolelle yleisölle helposti päästävään paikkaan on tehtävä vedenkorkeusasteikko. 3) Työt on toteutettava siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vesistölle ja sen käytölle sekä niin, ettei vettä tarpeettomasti padoteta. 4) Luvan saajilla on oikeus rakentaa hankkeen toteuttamista varten tarpeelliset työmaatiet ja työpadot maanomistajien kanssa sovittaville alu-

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909

Lisätiedot

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun

Lisätiedot

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004 ASIA LUVAN HAKIJAT Laiturin ja rannan täytön pysyttäminen tilan Pajuniemi RN:o

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 1 ASIA LUVAN HAKIJA Taivallammen kunnostus, Salla Sallan yhteismetsä Tapio Sinkkilä Kuusamontie 25 98900 Salla SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010

Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010 Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.6.2010 ASIA Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Kyrönjoen ali sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 ASIA HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Raumanjuovan, Hevosluodonjuovan ja Luotsinmäenjuovan

Lisätiedot

Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla, Hamina

Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla, Hamina Etelä-Suomi Päätös Nro 125/2011/4 Dnro ESAVI/334/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 4.7.2011 ASIA HAKIJAT HAKEMUS Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla,

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 ASIA HAKIJAT Laiturin rakentaminen kiinteistön Pohjoiskorvanniemi 140 407 3 153 edustalle Porovedellä, Iisalmi

Lisätiedot

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa. 26.6.2018 Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa Lahti, Nastola Lahden kaupunki Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami

Lisätiedot

Kiinteistön RN:o 1:32 ranta-alueen ja pengerryksen kunnostamisen pysyttäminen Vehkasaaressa Hakalehdon kylässä, Espoo

Kiinteistön RN:o 1:32 ranta-alueen ja pengerryksen kunnostamisen pysyttäminen Vehkasaaressa Hakalehdon kylässä, Espoo Etelä-Suomi Päätös Nro 39/2011/4 Dnro ESAVI/417/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.2.2011 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Kiinteistön RN:o 1:32 ranta-alueen ja pengerryksen kunnostamisen pysyttäminen

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 36/2011/2 Dnro ISAVI/201/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.6.2011

PÄÄTÖS Nro 36/2011/2 Dnro ISAVI/201/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.6.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 36/2011/2 Dnro ISAVI/201/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.6.2011 HAKIJAT Erkki ja Eija Siponen ASIA Aallonmurtaja-laiturin rakentaminen Pielisen Hökänselän

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 ASIA HAKIJA Maalämpöputkiston asentaminen meren pohjaan Pitkäsalmeen Turun Kaistarniemen

Lisätiedot

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 ASIA HAKIJA Vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamista Pohjois-Kustavin saariston merialueelle koskevan Länsi-Suomen

Lisätiedot

Jo rakennetun laiturin pysyttäminen yhteisellä alueella RN:o 876:5 kiinteistön Fredriksdal RN:o 3:138 edustalla Kallbäckin kylässä, Sipoo

Jo rakennetun laiturin pysyttäminen yhteisellä alueella RN:o 876:5 kiinteistön Fredriksdal RN:o 3:138 edustalla Kallbäckin kylässä, Sipoo Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 12/2013/2 Dnro ESAVI/56/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 6.2.2013 ASIA Jo rakennetun laiturin pysyttäminen yhteisellä alueella RN:o 876:5 kiinteistön Fredriksdal RN:o 3:138

Lisätiedot

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin

Lisätiedot

26.9.2014. Asiakohdassa sanottu hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa 4.4.2013.

26.9.2014. Asiakohdassa sanottu hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa 4.4.2013. Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 64/2014/2 Dnro ISAVI/24/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 26.9.2014 ASIA HAKIJA Hovinjoessa olevan luvattoman kivikynnyksen poistaminen Pieni-Ahvenaisen vedenkorkeuden ja vedenjuoksun

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011

PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011 HAKIJA Lieksan kaupunki ASIA Kevyen liikenteen sillan rakentaminen Sokojoen yli, Lieksa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 41/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-78. Vesialueen ja rannan ruoppaaminen tilan Huhtala RN:o 1:81 edustalla,

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 41/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-78. Vesialueen ja rannan ruoppaaminen tilan Huhtala RN:o 1:81 edustalla, LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 41/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-78 Annettu julkipanon jälkeen 8.6.2004 ASIA HAKIJAT Vesialueen ja rannan ruoppaaminen tilan Huhtala RN:o 1:81 edustalla,

Lisätiedot

Siikaisjärven keskivedenkorkeuden nostaminen luusuaan rakennetun pohjapadon avulla, Siikainen

Siikaisjärven keskivedenkorkeuden nostaminen luusuaan rakennetun pohjapadon avulla, Siikainen PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 25/2014/2 Dnro ESAVI/64/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 27.2.2014 ASIA Siikaisjärven keskivedenkorkeuden nostaminen luusuaan rakennetun pohjapadon avulla, Siikainen HAKIJA

Lisätiedot

Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Nastola

Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Nastola Etelä-Suomi Päätös Nro 83/2010/4 Dnro ESAVI/213/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 55/2012/2 Dnro ISAVI/3/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.6.2012

PÄÄTÖS Nro 55/2012/2 Dnro ISAVI/3/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.6.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 55/2012/2 Dnro ISAVI/3/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.6.2012 ASIA Vesialueen ja vesijättömaan täyttö Kyyveden Pitkälahdella tilan Salmen ranta 491 451 3 140 edustalla sekä

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012

PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 HAKIJA Pohjois-Karjalan rajavartiosto ASIA Sillan rakentaminen Koitereeseen laskevan Hiienjoen yli, Ilomantsi

Lisätiedot

Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin kylässä, Uusikaupunki

Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin kylässä, Uusikaupunki Etelä-Suomi Päätös Nro 41/2013/2 Dnro ESAVI/51/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2013 ASIA Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin

Lisätiedot

Vesijohdon rakentaminen Tervajoen alitse ja valmisteluluvan saaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Janakkala

Vesijohdon rakentaminen Tervajoen alitse ja valmisteluluvan saaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Janakkala Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 116/2012/2 Dnro ESAVI/25/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.5.2012 ASIA Vesijohdon rakentaminen Tervajoen alitse ja valmisteluluvan saaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi

Lisätiedot

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 HAKIJA Säviän vesiosuuskunta ASIA Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Nilakan Kärväslahteen

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 50/08/2 Dnro ISY-2007-Y-193 Annettu julkipanon jälkeen 19.5.2008. Karjalankylän osakaskunta

PÄÄTÖS Nro 50/08/2 Dnro ISY-2007-Y-193 Annettu julkipanon jälkeen 19.5.2008. Karjalankylän osakaskunta PÄÄTÖS Nro 50/08/2 Dnro ISY-2007-Y-193 Annettu julkipanon jälkeen 19.5.2008 HAKIJA Karjalankylän osakaskunta ASIA Ympäristölupaviraston 23.11.2005 antaman päätöksen mukaisen Iso-Nivun luusuan pohjapadon

Lisätiedot

Kahden kaukolämpöputken asentaminen mereen Länsi-Turunmaan kaupungissa.

Kahden kaukolämpöputken asentaminen mereen Länsi-Turunmaan kaupungissa. Etelä-Suomi Päätös Nro 53/2010/4 Dnro ESAVI/83/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2010 ASIA HAKIJA MERKINTÄ HAKEMUS Suunnitelma Kahden kaukolämpöputken asentaminen mereen Länsi-Turunmaan kaupungissa.

Lisätiedot

Kaapeleiden rakentaminen Pyhäkosken ja Pyhäkosken kanavan ali, Mäntyharju

Kaapeleiden rakentaminen Pyhäkosken ja Pyhäkosken kanavan ali, Mäntyharju Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 59/2014/2 Dnro ISAVI/21/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2014 ASIA Kaapeleiden rakentaminen Pyhäkosken ja Pyhäkosken kanavan ali, Mäntyharju HAKIJA Suur-Savon Sähkö Oy HAKEMUS

Lisätiedot

(Konela RN:o 1:39, Lallinen, Vehmaa) ja Asunto Oy Vehmaan Rautilan

(Konela RN:o 1:39, Lallinen, Vehmaa) ja Asunto Oy Vehmaan Rautilan Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 3/2013/2 Dnro ESAVI/111/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 11.1.2013 ASIA Rautilakeskuksen rannan kunnostaminen ja vesialueen ruoppaaminen, Vehmaa HAKIJAT Asunto Oy Vehmaan Rautilan

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Aallonmurtajan pysyttäminen ja laiturin rakentaminen Pyhäselän Jänisselän Syvälahteen tilan Syvälahti (707-406-4-31) edustalla, Rääkkylä

Aallonmurtajan pysyttäminen ja laiturin rakentaminen Pyhäselän Jänisselän Syvälahteen tilan Syvälahti (707-406-4-31) edustalla, Rääkkylä Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 85/2012/2 Dnro ISAVI/20/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.11.2012 ASIA Aallonmurtajan pysyttäminen ja laiturin rakentaminen Pyhäselän Jänisselän Syvälahteen tilan Syvälahti

Lisätiedot

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 ASIA Aluehallintoviraston 10.11.2010 antaman vesialueen ruoppausta ym. vesialueelle rakentamista koskevan

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentaminen Levijärven alitse, Kittilä Levin Vesihuolto Oy PL 35 99131

Lisätiedot

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä 25.11.2013 Vesiasetus 11 Työkohteista sekä rakennelmista ja laitteista laadittavat piirustukset Alueesta, jolle vesitaloushankkeen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 46/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-98 Annettu julkipanon jälkeen 24.6.2004

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 46/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-98 Annettu julkipanon jälkeen 24.6.2004 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 46/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-98 Annettu julkipanon jälkeen 24.6.2004 ASIA LUVAN HAKIJA Vesijohdon rakentaminen Punkalaitumenjoen alitse sekä töiden

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 35/2011/1 Dnro ISAVI/14/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.3.2011 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Valkerpyyjärven pohjaan, Nummi- Pusula

Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Valkerpyyjärven pohjaan, Nummi- Pusula Etelä-Suomi Päätös Nro 43/2012/2 Dnro ESAVI/596/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2012 ASIA Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Valkerpyyjärven pohjaan, Nummi- Pusula HAKIJA Tavolan vesiosuuskunta

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 35/09/2 Dnro Psy-2009-y-24 Annettu julkipanon jälkeen 9.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 35/09/2 Dnro Psy-2009-y-24 Annettu julkipanon jälkeen 9.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 35/09/2 Dnro Psy-2009-y-24 Annettu julkipanon jälkeen 9.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Tenetin virran alitse, Sotkamo Naapurinvaaran vesiosuuskunta Huuskonniementie

Lisätiedot

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ KYYVEDEN KYSELY Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ Mihin vesistön käyttäjäryhmään kuulutte? Voitte valita useita vaihtoehtoja. 1. Kyyveden rantaasukas (vakituinen asuminen) Kyyveden vapaaajan

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 115/2014/2 Dnro ESAVI/140/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 3.7.2014. Sillan rakentaminen Sirppujoen ylitse, Uusikaupunki

PÄÄTÖS. Nro 115/2014/2 Dnro ESAVI/140/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 3.7.2014. Sillan rakentaminen Sirppujoen ylitse, Uusikaupunki PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 115/2014/2 Dnro ESAVI/140/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 3.7.2014. ASIA Sillan rakentaminen Sirppujoen ylitse, Uusikaupunki HAKIJA Veli-Matti Rantanen HAKEMUKSEN VIREILLETULO

Lisätiedot

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905

Lisätiedot

Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Mustionjoen alitse sekä valmistelulupa,

Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Mustionjoen alitse sekä valmistelulupa, Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 253/2013/2 Dnro ESAVI/125/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 18.11.2013 ASIA Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Mustionjoen alitse sekä valmistelulupa, Raasepori HAKIJA

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 90/2008/4 Dnro LSY 2005 Y 104 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 90/2008/4 Dnro LSY 2005 Y 104 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 90/2008/4 Dnro LSY 2005 Y 104 Annettu julkipanon jälkeen 28.8.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Ojajärven pohjapadon pysyttäminen ja kunnostus, Karvia ja

Lisätiedot

Säännöstelyluvan muuttaminen

Säännöstelyluvan muuttaminen Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 2/11/2 Dnro PSAVI/130/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2011 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 2/11/2 Dnro PSAVI/130/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2011 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 2/11/2 Dnro PSAVI/130/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2011 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kallijärven ruoppausalueen laajentaminen, Keminmaa Keminmaan kunta Kunnantie 3 94400 Keminmaa 2

Lisätiedot

Laiturin, veneen kiinnityspaalujen ja poijun rakentaminen sekä vesialueen ruoppaus Papinsaaressa kiinteistöllä 853-58-5-2, Turku

Laiturin, veneen kiinnityspaalujen ja poijun rakentaminen sekä vesialueen ruoppaus Papinsaaressa kiinteistöllä 853-58-5-2, Turku Etelä-Suomi Päätös Nro 79/2010/4 Dnro ESAVI/124/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.5.2010 ASIA HAKIJA MERKINTÄ HAKEMUS Suunnitelma Laiturin, veneen kiinnityspaalujen ja poijun rakentaminen sekä vesialueen

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 3/07/1 vedenottoputken rakentamiselle asetetun määräajan pidentäminen, Hollola

Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 3/07/1 vedenottoputken rakentamiselle asetetun määräajan pidentäminen, Hollola Etelä-Suomi Päätös Nro 118/2010/4 Dnro ESAVI/204/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 2.7.2010 ASIA HAKIJAT Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 3/07/1 vedenottoputken rakentamiselle asetetun

Lisätiedot

Päätös Nro 38/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/60/04.09/2010

Päätös Nro 38/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/60/04.09/2010 Päätös Nro 38/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/60/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.12.2010 ASIA HAKIJA Siirtoviemärin rakentaminen Taipaleenjoen alitse ja töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen

Lisätiedot

Laiturin ja veneluiskan rakentaminen Varassaaren tilan rantaan sekä töidenaloittamislupahakemus,

Laiturin ja veneluiskan rakentaminen Varassaaren tilan rantaan sekä töidenaloittamislupahakemus, PÄÄTÖS Nro 98/07/1 Dnro ISY-2007-Y-148 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 HAKIJA Vaajakosken Veneilijät ry ASIA Laiturin ja veneluiskan rakentaminen Varassaaren tilan rantaan sekä töidenaloittamislupahakemus,

Lisätiedot

Korvaushakemus, joka koskee Lamunjärven vedenkorkeuden aiheuttamia vahinkoja, Toholampi

Korvaushakemus, joka koskee Lamunjärven vedenkorkeuden aiheuttamia vahinkoja, Toholampi Etelä-Suomi Päätös Nro 32/2010/4 Dnro ESAVI/246/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 19.3.2010 ASIA HAKIJAT MERKINTÄ Korvaushakemus, joka koskee Lamunjärven vedenkorkeuden aiheuttamia vahinkoja, Toholampi

Lisätiedot

Sillan rakentaminen Lepikonjoen yli ja töidenaloittamislupa, Kitee

Sillan rakentaminen Lepikonjoen yli ja töidenaloittamislupa, Kitee PÄÄTÖS Nro 128/09/2 Dnro ISY-2009-Y-171 Annettu julkipanon jälkeen 5.11.2009 HAKIJA Ratahallintokeskus ASIA Sillan rakentaminen Lepikonjoen yli ja töidenaloittamislupa, Kitee HAKEMUS Ratahallintokeskus

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 137/2007/3 Dnro LSY 2007 Y 204

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 137/2007/3 Dnro LSY 2007 Y 204 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 137/2007/3 Dnro LSY 2007 Y 204 Annettu julkipanon jälkeen 17.10.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Sähkökaapelien asentaminen merialueelle välille Mölandet

Lisätiedot

Päätös Nro 89/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/44/04.09/2012

Päätös Nro 89/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/44/04.09/2012 Päätös Nro 89/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/44/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 9.11.2012 ASIA HAKIJA Sähkökaapelin rakentaminen Ajosjärven alitse välille Likasenlahti-Latosaari sekä valmistelulupa,

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 50/2014/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2014

PÄÄTÖS Nro 50/2014/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2014 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 50/2014/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 25.6.2014 ASIA HAKIJA Puhoksen makasiinilaiturin uusiminen ja valmistelulupa, Kitee Kiteen kaupunki HAKEMUS Kiteen kaupunki

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 124/2006/4 Dnro LSY 2006 Y 152 Annettu julkipanon jälkeen 9.10.2006

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 124/2006/4 Dnro LSY 2006 Y 152 Annettu julkipanon jälkeen 9.10.2006 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 124/2006/4 Dnro LSY 2006 Y 152 Annettu julkipanon jälkeen 9.10.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Vesi, viemäri ja sähköjohtojen asentaminen mereen Harvan

Lisätiedot

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää

Lisätiedot

Sähkökaapelin rakentaminen Äijälänsalmen alitse sekä valmistelulupa, Jyväskylä. Vesilain 3 luvun 3 :n 4) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti

Sähkökaapelin rakentaminen Äijälänsalmen alitse sekä valmistelulupa, Jyväskylä. Vesilain 3 luvun 3 :n 4) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti Länsi- ja Sisä-Suomi PÄÄTÖS Nro 50/2012/2 Dnro LSSAVI/6/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 16.7.2012 ASIA HAKIJA Sähkökaapelin rakentaminen Äijälänsalmen alitse sekä valmistelulupa, Jyväskylä JE-Siirto

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. Nro 56/11/2 Dnro PSAVI/137/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2011

ASIA LUVAN HAKIJA. Nro 56/11/2 Dnro PSAVI/137/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2011 1 LUPAPÄÄTÖS LUPAPÄÄTÖS Nro 56/11/2 Dnro PSAVI/137/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2011 ASIA LUVAN HAKIJA Ranta-alueen ruoppaus tilan Ainola RN:o 8:27 edustalla olevalla Tornionjoen vesialueella,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 61/2009/4 Dnro LSY-2009-Y-44 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2009

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 61/2009/4 Dnro LSY-2009-Y-44 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2009 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 61/2009/4 Dnro LSY-2009-Y-44 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Venesataman rakentaminen Rymättylän Ajolan kylään tilan Ajola RN:o

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 24/09/2 Dnro Psy-2008-y-187 Annettu julkipanon jälkeen 10.3.2009 ASIA LUVAN HAKIJAT

LUPAPÄÄTÖS Nro 24/09/2 Dnro Psy-2008-y-187 Annettu julkipanon jälkeen 10.3.2009 ASIA LUVAN HAKIJAT 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 24/09/2 Dnro Psy-2008-y-187 Annettu julkipanon jälkeen 10.3.2009 ASIA Siirtoviemärin ja runkovesijohdon rakentaminen Tujuojan, Kuonanjoen, Kuonanjoen täyttökanavan ja Lohijoen alitse sekä

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 4/2013/2 Dnro ISAVI/33/04.09/2011

PÄÄTÖS Nro 4/2013/2 Dnro ISAVI/33/04.09/2011 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 4/2013/2 Dnro ISAVI/33/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 28.1.2013 ASIA HAKIJA Kahden pengerlaiturin rakentaminen tilan 297-33-1-4 rannan edustalle Kallaveteen ja töidenaloittamislupa,

Lisätiedot

Vesilain 3 luvun 2 :n 1 momentti ja 1 luvun 7 :n 1 momentti

Vesilain 3 luvun 2 :n 1 momentti ja 1 luvun 7 :n 1 momentti Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 69/2012/2 Dnro ISAVI/39/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 19.9.2012 ASIA Pengertien rakentaminen Saimaan Haukiveden Joutenvedellä kiinteistön Pyyranta 915 421 12 1 rannasta kiinteistön

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,

Lisätiedot

Kullasvuori-Mainiemen venesataman rakentaminen Padasjoenselän Saunalahteen Päijänteelle, Padasjoki

Kullasvuori-Mainiemen venesataman rakentaminen Padasjoenselän Saunalahteen Päijänteelle, Padasjoki Etelä-Suomi Päätös Nro 194/2010/4 Dnro ESAVI/423/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 29.10.2010 ASIA HAKIJA Kullasvuori-Mainiemen venesataman rakentaminen Padasjoenselän Saunalahteen Päijänteelle, Padasjoki

Lisätiedot

Aallonmurtajana toimivan laiturin rakentaminen Kuusisaaressa sijaitsevan kiinteistön 75-421-7-66 rantaan Neuvottoman jakokunnan vesialueelle, Hamina

Aallonmurtajana toimivan laiturin rakentaminen Kuusisaaressa sijaitsevan kiinteistön 75-421-7-66 rantaan Neuvottoman jakokunnan vesialueelle, Hamina Etelä-Suomi Päätös Nro 114/2011/4 Dnro ESAVI/404/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 ASIA HAKIJA Aallonmurtajana toimivan laiturin rakentaminen Kuusisaaressa sijaitsevan kiinteistön 75-421-7-66

Lisätiedot

Pieni Matkolammen laillisen vedenkorkeuden määrääminen, Parikkala. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Pieni Matkolammen laillisen vedenkorkeuden määrääminen, Parikkala. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Etelä-Suomi Päätös Nro 74/2010/4 Dnro ESAVI/241/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Pieni Matkolammen laillisen vedenkorkeuden määrääminen, Parikkala Kaakkois-Suomen elinkeino-,

Lisätiedot

Päätös. Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010

Päätös. Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010 Päätös Etelä-Suomi Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010 ASIA Voikkaan voimalaitospadon hiomokanavan ja nipunsiirtokanavan vesiteiden sulkeminen sekä töiden aloittaminen

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 19/10/2 Dnro ISAVI/18/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.2.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Kiinteän padon rakentaminen Kirkkokanavaan Isorimpin lintuveden kunnostamistarkoituksessa ja töidenaloittamislupa, Keuruu

Kiinteän padon rakentaminen Kirkkokanavaan Isorimpin lintuveden kunnostamistarkoituksessa ja töidenaloittamislupa, Keuruu PÄÄTÖS Nro 20/06/1 Dnro ISY-2005-Y-186 Annettu julkipanon jälkeen 1.2.2006 HAKIJA Keski-Suomen ympäristökeskus ASIA Kiinteän padon rakentaminen Kirkkokanavaan Isorimpin lintuveden kunnostamistarkoituksessa

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 16/2012/2 Dnro ISAVI/81/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2012

PÄÄTÖS Nro 16/2012/2 Dnro ISAVI/81/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 16/2012/2 Dnro ISAVI/81/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2012 HAKIJA Suur-Savon Sähkö Oy ASIA Kaapelin rakentaminen Saimaan Jaaninveden Varmavirtaan sekä töidenaloittamislupa,

Lisätiedot

Laiturin pysyttämiselle ja parantamiselle Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 109/2005/4 määrätyn rakentamisajan pidentäminen,

Laiturin pysyttämiselle ja parantamiselle Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 109/2005/4 määrätyn rakentamisajan pidentäminen, Etelä-Suomi Päätös Nro 183/2010/4 Dnro ESAVI/315/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.10.2010 ASIA HAKIJA Laiturin pysyttämiselle ja parantamiselle Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro

Lisätiedot

VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30

VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30 VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30 Kyläilta 9.12.2009 Suunnittelutyön tarkoitus Suunnittelutilanne Tehdyt maastotyöt Järvien nykytila Laaditut

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

SUUNNITTELUKESKUS OY SELVITYS 1(6) Helsinki/M Vähäkäkelä 2.2.2005 4899-C5527

SUUNNITTELUKESKUS OY SELVITYS 1(6) Helsinki/M Vähäkäkelä 2.2.2005 4899-C5527 SELVITYS 1(6) Satamatekninen ENNAKKOKOPIO Helsinki/M Vähäkäkelä 2.2.2005 4899-C5527 ISOJÄRVEN VESIENSUOJELUYHDISTYS R.Y. TEKNINEN SELVITYS ISOJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTOMAHDOLLISUUKSISTA 1 JOHDANTO Isojärven

Lisätiedot

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,

Vesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, Vesistö ja keskivedenkorkeus Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, 7.4.2017 Sisältö Vesistö Rantaviiva Keskivesi Näiden keskinäiset yhteydet 2 Vesistö Vesilain 1. luvun

Lisätiedot

Päätös Nro 12/2012/2 Dnro LSSAVI/89/04.09/2011. Tervasen järven kunnostushankkeen toteuttamisajan pidentäminen, Lestijärvi

Päätös Nro 12/2012/2 Dnro LSSAVI/89/04.09/2011. Tervasen järven kunnostushankkeen toteuttamisajan pidentäminen, Lestijärvi Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 12/2012/2 Dnro LSSAVI/89/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 ASIA Tervasen järven kunnostushankkeen toteuttamisajan pidentäminen, Lestijärvi HAKIJA Osuuskunta

Lisätiedot

Sähkökaapelin rakentaminen Kyrönjoen alitse sekä valmistelulupa, Ilmajoki. Vesilain 3 luvun 3 :n 4 kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti.

Sähkökaapelin rakentaminen Kyrönjoen alitse sekä valmistelulupa, Ilmajoki. Vesilain 3 luvun 3 :n 4 kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti. PÄÄTÖS Nro 86/2012/2 Dnro LSSAVI/59/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 31.10.2012 ASIA HAKIJA Sähkökaapelin rakentaminen Kyrönjoen alitse sekä valmistelulupa, Ilmajoki Fortum Sähkönsiirto Oy HAKEMUKSEN

Lisätiedot

Päätös Nro 56/2013/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/115/04.09/2011

Päätös Nro 56/2013/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/115/04.09/2011 Päätös Nro 56/2013/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/115/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 21.8.2013 ASIA HAKIJA Havanganjärven kunnostaminen, Virrat Virtain kaupunki, Vaskiveden osakaskunta ja osa

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 58/2011/2 Dnro ISAVI/30/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 25.10.2011

PÄÄTÖS Nro 58/2011/2 Dnro ISAVI/30/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 25.10.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 58/2011/2 Dnro ISAVI/30/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 25.10.2011 HAKIJA Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ASIA Virtausaukon tekeminen

Lisätiedot

Merikaapelin sijoittaminen Sarvisalo Ängsön saarten välille sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Loviisa

Merikaapelin sijoittaminen Sarvisalo Ängsön saarten välille sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Loviisa Etelä-Suomi Päätös Nro 241/2010/4 Dnro ESAVI/426/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.12.2010 ASIA HAKIJA Merikaapelin sijoittaminen Sarvisalo Ängsön saarten välille sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen

Lisätiedot

Leväkön (aik. Levänomaisenjärvi) ja Levänomaisenlammen sekä Yhelmysjärven (aik. Yhelmyslampi) vedenpinnan nosto, Juva

Leväkön (aik. Levänomaisenjärvi) ja Levänomaisenlammen sekä Yhelmysjärven (aik. Yhelmyslampi) vedenpinnan nosto, Juva Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 10/2012/2 Dnro ISAVI/142/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.2.2012 ASIA Leväkön (aik. Levänomaisenjärvi) ja Levänomaisenlammen sekä Yhelmysjärven (aik. Yhelmyslampi) vedenpinnan

Lisätiedot

Päätös Nro 76/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/22/04.09/2010

Päätös Nro 76/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/22/04.09/2010 Päätös Nro 76/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/22/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 29.9.2011 ASIA HAKIJA Kaihlalammen kunnostus, Saarijärvi Saarijärven osakaskunta HAKEMUS Metsäkeskus Keski-Suomi

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 69/10/2 Dnro PSAVI/122/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 22.11.2010 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 69/10/2 Dnro PSAVI/122/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 22.11.2010 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 69/10/2 Dnro PSAVI/122/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 22.11.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Sillan rakentaminen Inarijärven Miesniemen ja Kaakkurisalmensaaren väliseen salmeen, Inari Kiinteistö

Lisätiedot

Hankkeen tarkoitus. Vesistötiedot

Hankkeen tarkoitus. Vesistötiedot Päätös Nro 114/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/119/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 28.12.2012 ASIA HAKIJA Saarijärven padon ja säännöstelyn muuttaminen, järven vedenpinnan väliaikainen laskeminen

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/1 Dnro PSY-2005-Y-91 Annettu julkipanon jälkeen 3.1.2006

LUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/1 Dnro PSY-2005-Y-91 Annettu julkipanon jälkeen 3.1.2006 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/1 Dnro PSY-2005-Y-91 Annettu julkipanon jälkeen 3.1.2006 ASIA Simojoen pääuomaa sekä eräiden Simojärveen ja Simojokeen laskevien jokien suuosien kalataloudellista kunnostamista koskevan

Lisätiedot

Kuusijärven keskivedenkorkeuden korotuksen pysyttäminen ja pohjapadon rakentaminen, Parkano

Kuusijärven keskivedenkorkeuden korotuksen pysyttäminen ja pohjapadon rakentaminen, Parkano Etelä-Suomi Päätös Nro 188/2011/4 Dnro ESAVI/179/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.9.2011 ASIA HAKIJAT Kuusijärven keskivedenkorkeuden korotuksen pysyttäminen ja pohjapadon rakentaminen, Parkano

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

ASIA Hiukkasen järven kunnostamista aliveden pintaa nostamalla koskevan, annetun lupapäätöksen nro 118/04/2 muuttaminen, Mäntyharju

ASIA Hiukkasen järven kunnostamista aliveden pintaa nostamalla koskevan, annetun lupapäätöksen nro 118/04/2 muuttaminen, Mäntyharju Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 12/2012/2 Dnro ISAVI/68/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 21.2.2012 ASIA Hiukkasen järven kunnostamista aliveden pintaa nostamalla koskevan, 17.11.2004 annetun lupapäätöksen nro

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 147/2007/3 Dnro LSY 2007 Y 84

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 147/2007/3 Dnro LSY 2007 Y 84 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 147/2007/3 Dnro LSY 2007 Y 84 Annettu julkipanon jälkeen 6.11.2007 ASIA LUVAN HAKIJAT Ikaalisten kaupungin Juhtimäen ja Isoröyhiön kylissä sijaitsevan

Lisätiedot

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 25/2011/2 Dnro ISAVI/71/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.5.2011

PÄÄTÖS Nro 25/2011/2 Dnro ISAVI/71/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.5.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 25/2011/2 Dnro ISAVI/71/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.5.2011 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Kivilaiturin rakentaminen Poroveden rantaan tilan Käänninniemi RN:o 4:60 edustalle, Iisalmi

Kivilaiturin rakentaminen Poroveden rantaan tilan Käänninniemi RN:o 4:60 edustalle, Iisalmi Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 11/2011/2 Dnro ISAVI/139/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 24.3.2011 ASIA Kivilaiturin rakentaminen Poroveden rantaan tilan Käänninniemi RN:o 4:60 edustalle,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 129/2005/4 Dnro LSY-2005-Y-185 Annettu julkipanon jälkeen Paineviemärin rakentaminen Lapuanjoen alitse, Kuortane.

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 129/2005/4 Dnro LSY-2005-Y-185 Annettu julkipanon jälkeen Paineviemärin rakentaminen Lapuanjoen alitse, Kuortane. LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 129/2005/4 Dnro LSY-2005-Y-185 Annettu julkipanon jälkeen 31.10.2005 ASIA LUVAN HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Lapuanjoen alitse, Kuortane.

Lisätiedot