1. TOIMINTA-AJATUS, PERUSARVOT, VISIO 2. SYDÄNTYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3. JÄRJESTÖTOIMINTA 4. SYDÄNTERVEYS 5. POTILASTOIMINTA

Transkriptio

1 ETELÄ-SUOMEN SYDÄNPIIRI RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE TOIMINTA-AJATUS, PERUSARVOT, VISIO 2. SYDÄNTYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3. JÄRJESTÖTOIMINTA 3.1 Yhdistystoiminta 3.2 Virkistystoiminta 3.3 Tiedotus ja viestintä 3.4 Piirin ja liiton kokoukset 4. SYDÄNTERVEYS 4.1 Sydän- ja verisuoniterveyden edistäminen 4.2 Mittaus ja terveysneuvonta 4.3 Koulutus ja ryhmätoiminta 4.4 Väestökampanjointi 4.5 Sydänmessut 5. POTILASTOIMINTA 5.1 Sydänpotilaiden hoidon/kuntoutumisen kehittäminen 5.2 Kuntoutuskurssit ja teemapäivät 5.3 Tukihenkilötoiminta 6. TALOUS 6.1 Jäsenmaksut 6.2 Oma varainhankinta Talousarvio, liite 1

2 ETELÄ-SUOMEN SYDÄNPIIRI RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 SYDÄNTERVEYTTÄ LÄPI ELÄMÄN Etelä-Suomen Sydänpiiri (myöhemmin ESSP) jatkaa Helsingin ja Uudenmaan Sydänpiirien toimintaa. Toimintavuoden alussa tavataan jäsenyhdistykset alueellisissa tapaamisissa Tapaamisissa sydänpiirin johto tutustuu jäsenyhdistysten toimintaan ja kartoittaa yhdistysten odotuksia piirin palveluista. ESSP:n strategiatyö etenee kevään aikana. Hallituksen pitkäkokous (5/2016) tarkentaa piirin syyskauden toimintaa ja toimihenkilöorganisaatiota sekä esittää 2017 toiminnan suuntaviivat. ESSP osallistuu Sydänliiton strategian päivittämiseen. Jäsenyhdistysten yhteinen toiminnan kehittämisseminaari järjestetään 10/2016. Valmisteilla oleva valtakunnallinen sote-uudistus muokkaa nykyisiä julkisen terveydenhuollon rakenteita. Sydänpiiri luo yhdessä jäsenyhdistysten kanssa yhteistyöhakuisen tavan toimia uusiutuvan julkisen terveydenhuollon kumppanina ja selvittää/tarjoaa sydänyhteisön mahdollisuuksia edistää uusmaalaisten sydänterveyttä. 1. TOIMINTA-AJATUS, PERUSARVOT, VISIO TOIMINTA-AJATUS Etelä-Suomen Sydänpiiri ry on ihmisten voimavaroja ja hyvinvointia lisäävä, alueellisesti aktiivisesti vaikuttava sydänterveyden ja kansalaistoiminnan edistäjä. VISIO ESSP Sydänliiton aluejärjestönä jakaa sydänyhteisön vision, jonka tavoitteena on, että sydänterveys paranee Uudellamaalla 2020-luvulle mentäessä siten, että vältettävissä olevat sydänja verisuonisairaudet eivät ole merkittävä kansanterveysongelma ja ihmiset elävät sydänterveyttä edistävässä ympäristössä, toimivat aktiivisesti oman terveytensä parhaaksi ja saavat tarvitsemansa hoidon oikea-aikaisesti hoitoketjun kaikissa vaiheissa asuinpaikasta riippumatta. ESSP on vetovoimainen ja rakenteellisesti joustava edelläkävijä. 2

3 ARVOT Sydänpiirin toimintaa ohjaavat arvot ovat luotettavuus, asiantuntemus, yhteistyö, rohkeus, ihmisen kunnioittaminen ja tavoitteellisuus 2. SYDÄNTYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ FINRISKI TUTKIMUS luvulta jatkunut sydäntautikuolleisuuden lasku uhkaa kääntyä nousuun lähivuosina. Myönteinen kehitys sydänterveyttä tukevissa elintavoissa on pysähtynyt tai kääntynyt jopa laskuun. Valtimotautiriskin vähentämiseksi kohonneen verenpaineen ehkäisy, varhainen tunnistaminen ja hoito ovat avainasemassa (Laatikainen Tiina ym. Verenpainetasot ja hoitotasapaino FINRISKItutkimusalueilla ). Kohonneen verenpaineen riskitekijöitä ovat mm. runsas suolan käyttö, liikunnan vähyys, ylipaino, liiallinen alkoholin käyttö ja tupakointi. Näihin riskitekijöihin tulisi keskittyä kohonneen verenpaineen hoitamiseksi, mutta verenpainepotilasta tulisi hoitaa myös kokonaisuutena ja pyrkiä potilaan valtimotaudin kokonaisriskin pienentämiseen vaikuttamalla useisiin riskitekijöihin yhtä aikaa. Verenpaine on yksi merkittävimmistä valtimotautien aiheuttajista sekä tärkein eteisvärinän aiheuttaja (Mustajoki Pertti, Kohonnut verenpaine/verenpainetauti). Terveyskirjasto. Duodecim. 2013; Mustajoki P. & Ellonen M. Eteisvärinä (Flimmeri). Terveyskirjasto. Duodecim Tarvetta terveyden edistämiseen kohonneen verenpaineen osalta on, sillä FINRISKI (2012)- tutkimus osoitti, että miehistä lähes puolella ja naisista reilulla neljänneksellä oli korkea verenpaine (>140/90mmHg). Työikäisen väestön keskuudessa korkeaverenpaineisten määrä on pysynyt ennallaan eikä vähenemistä ole tapahtunut. Etelä Suomessa suolan saanti ja lihavuus olivat tilastojen mukaan vähäisempää kuin muualla Suomessa, mutta siitä huolimatta Helsinki-Vantaa alueen FINRISKI-tutkimusväestöstä työikäisistä miehistä 37 % ja naisista 19 % olivat korkeaverenpaineisia. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kysynnän kannalta väestön määrän kasvu ja erityisesti ikääntyminen ovat palvelutarvetta lisääviä muutosvoimia. Suuret ikäluokat siirtyvät pois työelämästä ja työnantajan järjestämän työterveyshuollon piiristä kuntien palvelujen käyttäjiksi. Sosiaali- ja terveyspalveluja eniten tarvitsevien yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa voimakkaasti. Eteisvärinä (flimmeri) on yleisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö. Arvioidaan, että Suomessa on lähes eteisvärinäpotilasta. Noin joka kymmenennellä yli 65-vuotiaalla on tai on ollut eteisvärinä. Se on harvinainen alle 60-vuotiailla ja lisääntyy voimakkaasti iän myötä. Potilaiden keski-ikä on 75 vuotta, joista noin 70 % on yli 65-vuotiaita (Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2009;125(5):475-7 M. J. Pekka Raatikainen). 3

4 Vuoteen 2050 mennessä eteisvärinän esiintyvyyden on ennustettu lisääntyvän 2-4-kertaiseksi ilman ehkäiseviä toimia. Eteisvärinän suurin merkitys on sen osuus aivoinfarktin taustatekijänä. Huomattavaa vahinkoa syntyy siitä, että eteisvärinä jää liian usein huomaamatta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella eteisvärinä on yleisin sisätautien diagnoosi sekä päivystyspoliklinikoilla että sisätautien ajanvarauspoliklinikoilla (Haartmanin, Hyvinkään ja Jorvin sairaalat). Sairaanhoitopiirin alueella tehdään vuosittain noin rytminsiirtoa eteisvärinäpotilaille. HUS-alueelle on luotu julkisen terveydenhuollon ja sydänjärjestön yhteistyönä eteisvärinäpotilaan hoitoketju, jossa on huomioitu potilasohjaus ja seuranta osana hoitoa sekä sydänjärjestön tarjoama tuki potilaille. Helsingin Sydänpiirin jäsenille keväällä 2015 tehdystä kyselystä kävi ilmi, että sydämen vajaatoiminnan vakavuutta ei tunneta riittävästi. Monet sydämen vajaatoimintaa sairastavat potilaat eivät hakeudu hoitoon, vaikka he kyselyssä tunnistivatkin sairauteen liittyviä oireita ja omahoitoon liittyviä faktoja melko hyvin. Sairaalahoito on jopa ehkäistävissä hyvin toteutetulla seurannalla. Sydämen vajaatoiminnan vakavuutta ei tunneta riittävästi, sillä 41,8 % vastaajista oletti, että sydämen vajaatoiminta voidaan parantaa. Ainoastaan 17,4 % tiesi, että sydämen vajaatoiminnassa kuolleisuus on suurempi kuin sydäninfarktin jälkeen tai monissa syöpätaudeissa. Potilaat on tärkeää saada hoidon piiriin, sillä asianmukaisella hoidolla voidaan oireiden vähentämisen lisäksi myös usein parantaa ennustetta. Niistä vastaajista, jotka sairastavat sydämen vajaatoimintaa (n=95), yli puolet (51,6 %) koki nykyisen terveytensä huonoksi tai tyydyttäväksi, mikä kuvastaa hyvin sydämen vajaatoiminnan voimakasta vaikutusta elämänlaatuun. Potilasmäärät ovat viime vuosina lisääntyneet; ihmiset elävät vanhemmiksi. Ennusteiden mukaan sepelvaltimotautia sairastavien määrä lisääntyy jatkossa, kun suuret ikäluokat lähestyvät sairaudelle tyypillistä puhkeamisikää. 3. JÄRJESTÖTOIMINTA 3.1 Yhdistystoiminta Etelä-Suomen Sydänpiirin toiminnan ydin on aktiivinen järjestötoiminta. Käynnistysvuoden aikana selvitysten ja tarvekartoitusten perusteella luodaan piirin palvelukonsepti jäsenyhdistyksille. ESSP yhdessä yhdistysten kanssa vahvistaa sydänyhteisön toimintaa ja merkitystä uusmaalaisille. Yhteinen tavoite on säilyttää nykyisen jäsenistön tyytyväisyys ja kasvattaa uusien jäsenten määrää. 4

5 Palvelukonseptin sisällön muodostavat Hyvä! Sydänyhdistys -valmennus, yhdistysten avaintoimijoiden koulutus, uusien tekijöiden kouluttaminen tehtäviinsä, eri toimijaryhmien koulutus- ja kohtaamispäivät Toimisto- ja viestintäpalvelut Varsinaisen toiminnan kehittämistuki 3.2 Virkistystoiminta Jäsenkyselyjen mukaan jäsenistö odottaa tietoa sydänterveydestä, sydänsairauksista ja niiden hoidosta, vertaistukea sekä virkistystoimintaa. Jäsenyhdistykset tarjoavat runsaasti Virkistystoimintaa. Piiri täydentää yhdistysten jäsenistölle suunnattua virkistystoimintaa kahdella tapahtumalla: kevätretkellä ja pikkujoululla. Kaikissa piirin järjestämissä yhdistysaktiivien kohtaamisissa on mukana myös virkistäviä elementtejä elämiseniloa ja jaksamista edistämässä. 3.3 Tiedotus ja viestintä Piirin sujuva toiminta edellyttää piiriltä, yhdistyksiltä ja sidosryhmiltä luotettavaa, avointa ja ajantasaista tiedon kulkua. Viestintävälineinä käytetään kahdesti vuodessa ilmestyvän Etelä- Suomen Sydänpiirin esitteen ja vuoden jokaisessa Sydän-lehdessä olevan piirisivun lisäksi sähköpostia, sivuja sekä piirin facebook -profiilia. Tilanteen mukaan otetaan käyttöön myös muita sosiaalisen median kanavia. Sydänliiton verkkosivuuudistuksen myötä Kilta-palvelunhallintajärjestelmä saadaan entistä tehokkaammin myös viestintäkäyttöön. Useista tiedotuskanavista huolimatta tehokkainta on viestiä kasvotusten yleisötilaisuuksissa, tapahtumissa ja kokouksissa. Tärkeä tavoite on pitää yhdistysten avaintoimijat ajan tasalla. Yhdessä yhdistysten kanssa piiri tuo toiminnalle näkyvyyttä alueen paikallismedioissa. 3.4 Piirin ja liiton kokoukset ja liittopäivät Piirin kevätkokous on huhtikuussa ja syyskokous marraskuussa. Liiton kevätkokous on toukokuussa ja syyskokous lokakuussa. Liittopäivät ovat Päiville osallistuvat puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja. Syksyn liittopäivien ajankohta on auki. 5

6 4. SYDÄNTERVEYS 4.1 Sydän- ja verisuoniterveyden edistäminen Sydän- ja verisuoniterveyden edistämisessä keskitytään vahvasti tekemään sydänasiaa tunnetuksi ja panostamalla ennaltaehkäisevään toimintaan. Työkaluina terveydenedistämistyössä käytetään Suomen Sydänliiton Yksi elämä -hankekokonaisuuteen kuuluvia toimintamalleja. Sydänterveyden edistäminen näkyy kaikessa toiminnassa mm. kokoustarjoiluiden laadussa ja koulutustapahtumien tauotuksessa. 4.2 Mittaus ja terveysneuvonta Etelä-Suomen Sydänpiiri toteuttaa terveysneuvontaa ja mittauksia piirin toimitiloissa sekä erilaisissa tapahtumissa piirin alueella. Piiri organisoi ja toteuttaa terveysmittauksia Helsingissä, muualla Uudenmaan alueella piiri koordinoi, tukee ja täydentää yhdistysten mittaustoimintaa. Toiminnan tavoitteita ovat lisätä tietoa kolesterolista, verenpaineesta, verensokerista ja opettaa pulssin tunnustelun taito tukea asiakkaita omaan sydänterveyteen liittyvien terveellisten elintapojen edistämisessä lisätä tietoisuutta sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöistä seuloa riskiryhmään kuuluvia ja ohjata heidät edelleen jatkohoitoon Mittaustoimintaa ohjaavat aluehallintoviraston määräyksiin pohjautuvat Suomen Sydänliiton mittausohjeet. Mittausten luotettavuus varmistetaan kahdesti vuodessa ulkopuolisen tekemillä laadunarviointitesteillä ja vuosittaisella mittaajien koulutuksella. 4.3 Koulutus ja ryhmätoiminta Järjestetään tarpeen mukaan terveydenedistämistyöhön liittyviä koulutuksia yhdistysaktiiveille ja muille sidosryhmille. Tarjotaan painonhallintaryhmäpalveluita yhteistyökumppaneille. 4.4 Väestökampanjointi Ihmisten tietoisuutta sydämensä terveydestä edistetään järjestämällä yhdessä yhdistysten kanssa väestötapahtumia sekä osallistumalla korvausta vastaan ulkopuolisten tahojen järjestämiin yleisöja yksityistilaisuuksiin terveyden 3-ottelu-teemalla keskittyen kolesterolin, verenpaineen ja vyötärönympäryksen mittaamiseen sekä niiden arvoihin vaikuttavaan elintapaohjaukseen. Vuoden 2016 merkittäviä väestökampanjointiin liittyviä ajankohtia ovat: 6

7 Sydänviikko Sydän2016-messut Maailman sydänpäivä Helsingin kaupungin alueella toteutetaan kaupungin avustukseen sidoksissa olevaa erillistä väestökampanjointisuunnitelmaa. 5. POTILASTOIMINTA 5.1 Sydänpotilaiden hoidon ja kuntoutumisen kehittäminen Sydänpiiri luo ja osallistuu perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sydänyhteisön yhteistyöverkostojen toimintaan sydänpotilaiden hoidon ja kuntoutumisen edistämiseksi. Terveydenhuollon ammattilaisten verkostoon lähes 400 ammattilaista pidetään säännöllisesti yhteyttä ja järjestetään koulutusta. Piirin verkkosivuilla on piirin tuottamaa ja ylläpitämää aineistoa verenpaine-, sydämen vajaatoiminta-, sepelvaltimo- ja eteisvärinäpotilaiden hoidon ohjaukseen. Piiri edistää hoitoketjujen/- suositusten käyttöönottoa. Terveydenhuollon eri oppilaitosten kanssa vahvistetaan yhteistyötä. Opiskelijoita rekrytoidaan toimijoiksi piirin ja yhdistysten tapahtumiin. 5.2 Kuntoutumiskurssit ja teemapäivät Etelä-Suomen Sydänpiiri on hakenut sydänpotilaiden kuntoutumiskursseihin ja teemapäiviin avustusta euroa (Sydänliitto/RAY). Vuonna 2016 pilotoidaan Sydänliiton ja Diabetesliiton yhteistyökurssi työikäisille miehille, jotka sairastavat sepelvaltimotautia ja/tai tyypin 2 diabetesta. Kurssin koordinointi, suunnittelu ja toteutus ovat Etelä-Suomen Sydänpiirillä. Etelä-Suomen Sydänpiiri koordinoi ja markkinoi sydänpotilaan läheisille suunnattua terapeuttisen kirjoittamisen kurssia Sanoja kokemuksesta. Kurssin toteutuksesta vastaa Sydänliitto. Lisäksi on haettu rahoitusta aortan sairauksia sairastavien laitoskuntoutumiskurssiin. Pääosin kurssit ja teemapäivät toteutetaan Etelä-Suomen Sydänpiirin työpanoksella. (LIITE: Alustava kurssitarjonta) Tukihenkilötoiminta Vertaistukitoimintaa kehitetään valtakunnallisesti osana Yksi Elämä hanketta Sydänliiton johdolla. Piirin vertaistukitoiminnan vastuuhenkilö osallistuu valtakunnallisiin 7

8 vertaistukitoimintakoordinaattorien tapaamisiin ja on mukana aktiivisesti kehittämässä vertaistukitoimintaa. Piiri osallistuu vertaistukihenkilöiden kouluttajakoulutuksiin. Piiri huolehtii alueensa yhdistysten vertaistukihenkilörekisterin ylläpidosta ja päivittämisestä. Piirin järjestää tukihenkilöille kaksi koulutus- ja työnohjauspäivää vuodessa ja osallistuu uusien tukihenkilöiden koulutuskustannuksiin. Sairaalavertaistoiminnan kehittämiseen (Meilahti, aluesairaalat, kaupungin sairaalat) rekrytoidaan lisää tukihenkilöitä. 6 TALOUS Sydänpiirin tulot koostuvat varsinaisen toiminnan tuotoista, Raha-automaattiyhdistyksen ja Helsingin kaupungin sekä Sydänliiton avustuksista, aineiston myynnistä, omasta varanhankinnasta, adressien sekä tunnustuotteiden myynnistä ja jäsenmaksuista. Päivittäinen taloushallinto kirjanpito, laskutus, palkkahallinto, maksuliikenne hoidetaan ostopalveluna. Taloushallintopalvelujen tuottajana on Sydänliiton talousyksikkö. 6.1 Jäsenmaksut Sydänliiton osuus jäsenmaksusta on 7,50 sisältäen Sydänlehden. Sydänpiirin osuus jäsenmaksusta on 6. Sydänpiirin kannatusjäsenmaksu on Oma varainhankinta Varsinaisen toiminnan toteuttamiseen tarvittavia tuloja hankitaan jatkuvalla sisältöjen kehittämisellä niin, että niiden toteuttaminen kiinnostaa Raha-automaattiyhdistystä, kuntia, työyhteisöjä, yhdistyksiä ja kuntalaisia. Yksityisiä, yrityksiä ja yhteisöjä kannustetaan lahjoitusvaroin osallistumaan sydänterveyden edistämiseen. Oman varainhankinnan kehittämistyön tavoitteena ovat pitkäaikaiset yritysyhteistyösopimukset. 6.3 Talousarvio, liite 8

9 Vuodelle 2016 alustavasti suunniteltu kurssitarjonta Te lat Aihe Paikka Aika Alaraajojen verenkiertohäiriöt Vihti/ Nummelan lukio 7.4. Helsinki/ Kampin palvelukeskus Mäntsälä/ Kotokartano Espoo Lokakuu Kirkkonummi Syys-lokakuu Loviisa Loka-marraskuu Sydänpotilas matkustaa Helsinki Kirkkonummi Loka-marraskuu Karkkila Marraskuu Kuntoutumiskurssit Aihe Paikka Aika Mieskuntoa Oltermannintie ja ja 1.9. Sanoja kokemuksesta Helsinki/Park Hotel Mielenpaineet tasapainoon Oltermannintie ja ja 1.9. Tahdistinpotilaat Oltermannintie Aorttapotilaat Espoo/ Siikaranta Mielenpaineet tasapainoon Oltermannintie Alk Sepelvaltimotautipotilaat Oltermannintie Tahdistinpotilaat Oltermannintie