RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN KAUPUNKIKONSERNI TILINPÄÄTÖS 2016

Transkriptio

1 RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN KAUPUNKIKONSERNI TILINPÄÄTÖS 2016

2

3 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015 Sisällysluettelo Yleistä Raumasta... 1 Perustiedot ja väestö... 1 Rauman kaupungin organisaatio Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset tapahtumat ja muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Selvitys tutkimus ja kehitystoiminnan laajuudesta Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Selonteko kunnan sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tulos Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernin tulos Konsernin rahoituslaskelma Konsernin rahoitusasema ja sen muutokset Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion toteutumisvertailut Tiivistelmä hallintokunnille asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Tiivistelmä taseyksiköille asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Tiivistelmä liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Tiivistelmä kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutumisesta... 51

4 2.5. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien (investointiosan) toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto keskeisistä talousarviomuutoksista Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Rauman kaupungin tuloslaskelma Rauman kaupungin rahoituslaskelma Rauman kaupungin tase Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase Eriytetyt tilinpäätöslaskelmat Taseyksiköiden tilinpäätökset Winnova/SAMK- taseyksikkö Ruokapalvelut taseyksikkö Puhtauspalvelut taseyksikkö Pienvenesatamat taseyksikkö Liikelaitosten tilinpäätökset Rauman vesi- ja viemäriliikelaitos Rauman Seudun jätehuoltoliikelaitos Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen ja toiminnan rahoitukseen Tilinpäätöksen liitetiedot sisältäen sekä kaupungin että kaupunkikonsernin liitetiedot Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot ja selvitykset Liite Yksityiskohtainen selvitys tutkimus ja kehitystoiminnan laajuudesta

5 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015, Yleistä Raumasta Yleistä Raumasta Perustiedot ja väestö Perustamisajankohta Väkiluku Maapinta-ala 495 km 2 Vesipinta-ala 626 km 2 Väestötiheys 81 as/km2 Suuralue Lääni Maakunta Seutukunta Työssäkäyntialue Etelä-Suomi Länsi-Suomen Satakunta Rauman Rauman Tuloveroprosentti ,0 (19,0 vuonna 2014) Verotulot /asukas (4.105 vuonna 2014) Kunnan tuloverot /as (3.407 vuonna 2014) Tuloveroprosentin verotuotto ( vuonna 2014) Rauman asukasluku oli vuoden 2015 lopussa , kun se vuoden 2014 lopussa oli Asukkaiden määrä väheni vuoden aikana 161 hengellä. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan nettomuutto oli vuoden 2015 aikana - 55 henkilöä. Raumalaisia syntyi vuoden 2015 aikana 330 ja kuoli 464. Rauman asukasluvun kehitys (Kuntaliitokset Rauman mlk, Kodisjoki ja Lappi mukana koko aikasarjassa), Lähde: Tilastokeskus/StatFin

6 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015, Yleistä Raumasta Rauman kaupungin organisaatio

7 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015, Toimintakertomus 1. Toimintakertomus 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Rauman kaupungilla on takanaan taloudellisesti haasteellinen vuosi. Taloutta on rasittanut vuodesta 2014 alkaen jatkunut rakennemuutos, joka on vaikuttanut viime vuonna työllisyyteen ja näkyy myös viiveellä verotulokertymässä. Maailmantalouden hidas kasvu on vaikuttanut kysyntään ja alueen vientiyritysten tuloksiin, mikä edelleen on vaikuttanut merkittävästi verotuloihin. Kaupungin tulokertymään ovat vaikuttaneet valtionhallinnon linjaukset ja ennakoitua suuremmat muutokset veroperustemuutoksissa, verojen jako-osuuksissa ja valtionosuusuudistuksen mukaisissa leikkauksissa. Raumalle tämä on tarkoittanut verorahoitustulojen merkittävää laskua samalla, kun julkisten palvelujen tarve on kasvanut. Lisäksi kaupungin palvelutuotantoa turvaavat ja ylläpitävät investoinnit ovat tulleet välttämättömiksi toteuttaa. Tämä näkyy korkeana korjausinvestointiasteena. Investoinnit ovat viime vuonna painottuneet omiin kouluihin, Winnovan ja SAMK:n tiloihin, päiväkoteihin sekä vesihuoltoon. Sen lisäksi kaupunki on investoinut infrastruktuurin ylläpitoinvestointeihin, telakka-alueeseen ja Lakarin alueen kehittämiseen. Winnovan ja SAMK:n oppilaitoskiinteistöjen peruskorjauksiin käytettiin noin seitsemän miljoonaa euroa, vesihuoltoinvestointeihin lähes viisi miljoonaa euroa, Otan kouluinvestointeihin lähes kaksi miljoonaa ja Myllytontun päiväkotiin Lapissa yli miljoona euroa. Winnovan ja SAMK:n toimintaan liittyvien tilainvestointien maksajana toimivat ko. oppilaitokset vuokranmaksun kautta ja vesihuollon investoinnit maksetaan veden kuluttajilta perittävillä käyttömaksuilla, joten nämä investoinnit eivät jää kaupungin vero- tai muilla tuloilla maksettaviksi. Haasteista huolimatta kaupungin talous toteutui noin miljoonaa euroa budjetoitua parempana. Talouden tasapainottamiseksi kaupunki käynnisti vuonna 2015 YT-neuvottelut. Talouden heikkeneminen on vaikuttanut henkilöstöön monella tavalla; edellä mainittu julkisten palvelujen tarve on lisännyt työtä samalla, kun henkilöstö sitoutui talkoovapaihin, sijaiskäytäntöjen tiukennuksiin ja ylityökorvausten tarkistuksiin. Kaupungin henkilöstökulut olivat 6,2 miljoonaa euroa budjetoitua vähäisemmät, mikä oli mahdollista em. sopeuttamistoimenpiteillä ja eläköitymisen hyödyntämisellä sekä toimintojen uudelleenjärjestelyillä. Haluan kiittää henkilöstöä tehdystä työstä ja sitoutumisesta kaupungin talouden tasapainottamiseen. Rauman kaupunki jatkoi aktiivista työtään työllisyyden hoitamiseksi. Rauman kaupunki on hyväksytty pää-hallinnoijaksi valtakunnalliseen Party- parempaa työ- ja toimintakykyä työllisyyshankkeeseen, jonka tarkoituksena on edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä sekä luoda heille uusia ja kokonaisvaltaisempia palveluja ja hillitä pitkäaikaistyöttömyyden kasvua. Lisäksi valtion työvoimahallinnon määrärahojen loppuessa Rauma palkkasi henkilöitä ilman tukia ja omilla budjettivaroilla nuorisotakuun ja pitkäaikaistyöttömyyden hoitamiseksi. Työmarkkinatuen maksuosuuden määrä on kasvanut selkeästi. Lakimuutoksesta johtuen työmarkkinatuen kuntaosuus oli vuonna 2015 noin 2,1 miljoonaa euroa (1,4 milj. vuonna 2014). Raumalla on kuitenkin onnistuttu hillitsemään työmarkkinatuen maksuosuuden kasvua paremmin kuin verrokkikaupungeissa. Aktivointiaste oli Raumalla 28,7 %, kun se vastaavasti oli Rauman verrokkikaupungeissa 20,4 %. Rauman kaupungin viimeaikaiset satsaukset elinkeinoelämän edellytysten ylläpitämiseksi ja parantamiseksi tuottivat tulosta. Muun muassa HKScan päätti sijoittaa tuotantolaitoksensa Raumalle ja useiden muiden yritysten (Suomen Tärpätti Oy, Logisticas Oy, RMC Oy ja Rolls Royce Oy) päätökset kehittämisinvestoinneistaan Raumalle ovat Rauman tulevaisuuden kannalta merkittäviä. Rauman 3

8 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015, Toimintakertomus kaupungin osallistuminen Lakarin eritasoliittymähankkeeseen sekä Rauman sataman väylä- ja konttilaituri-investoinnit luovat edelleen parempia edellytyksiä yritysten toiminnalle. Rauman kaupungin talouden tasapainottaminen tulee jatkumaan. Kaupungin vuosina tekemien tulevaisuusinvestointien voidaan odottaa vaikuttavan merkittävästi vuosina ja tuovan sitä kautta edistystä Rauman kaupungin talouteen ja vireyteen Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupungin satamaliiketoiminta siirtyi Rauman Satama Oy:lle ja kaupungin satamaliikelaitos lakkautettiin. Kaupunginhallituksen päätöksellä Sosiaali- ja terveysviraston alaisuudessa toiminut Rauman ympäristölaboratorio siirrettiin liikkeen luovutuksella Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:lle alkaen. Sosiaali- ja terveyslautakunta tekemällä päätöksellä perhekeskus aloitti toimintansa vuoden 2015 alusta. Sosiaali- ja terveyslautakunnan organisaatiossa terveyskeskussairaala siirrettiin Rauman aluesairaalan tulosalueelle. Otan koulun kiinteistö on siirretty Winnova/SAMK kiinteistöt taseyksikön taseomaisuudesta kaupungin taseomaisuudeksi, koska kiinteistön käyttötarkoitus on muuttunut ja se on perusopetuksen käytössä. Hallintoelimet KAUPUNGINVALTUUSTO pj. Marva Hanna myyntineuvottelija I vpj. Simula Antti yrittäjä, tekninen johtaja II vpj. Niittynen Ville johtava kappalainen II vpj. Seimelä Sari lääketyöntekijä Ahvenjärvi Sauli kansanedustaja Ailasmaa Tapio postityöntekijä Aitonurmi Jouko pääluottamusmies Ala-Siuru Panu asiakkuuspäällikkö, maatalousyrittäjä Alho Marja-Leena johtava ylilääkäri Alonen Pasi musiikkiterapeutti Dahlberg Tauno huoltoasentaja Elo Merja ympäristösuunnittelija Gustafsson Piia tuotekehitysinsinööri Hiltunen Leea johtava hoitaja, SHJ, eläkeläinen Huunonen Keijo eläkeläinen Junnila Elina sairaanhoitaja Koivu Anita lehtori, eläkeläinen Laiho Jari yhteyspäällikkö 4

9 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015, Toimintakertomus Laihonen Jari yrittäjä Lehti Rainer paperityöntekijä Lehto Jouni kenttämestari Leppikorpi Kalle myymälävartija, kohde-esimies Luukkonen Heikki rihtaaja Mannonen Arno toimitusjohtaja Marttinen Matias tiedotussihteeri Mäenranta Pasi koneahtaaja Numminen Seppo kihlakunnanulosottomies Ollila Helena emäntä Ruponen Susanna matkalaskujen käsittelijä Salonen Kristiina kansanedustaja Santala Jyrki yrittäjä Sattilainen Seppo kirkkoherra Seimelä Sari lääketyöntekijä Siitonen Heljä yo-merkonomi, sis.kir.sairaanhoitaja Siivonen Reijo diakoni, eläkeläinen Starck Erja koordinoiva pääluottamusmies Sulo Lasse maanviljelijä Suonpää Irma toimistosihteeri, eläkeläinen Tallila Juha-Matti luokanopettaja Toivonen Jami rikosylikonstaapeli Toriseva Seppo liikkeenharjoittaja Ujula Tarja vanhuspalvelujen johtaja, eläkeläinen Vahteristo Samu asiakkuuspäällikkö Vainila Johanna lastentarhanopettaja, KK Vainio Tomi paperityöntekijä Vastavirta Åke sähköasentaja Viitanen Sirpa myyjä, pääluottamusmies Vilo Pentti eläkeläinen Virtanen Heli erikoislääkäri Virtanen Olli sähkötarvikemyyjä Wallenius Pekka toimittaja Ylijoki Mirja keittiövastaava/kokki Yli-Karro Miika maaseutuyrittäjä Östman Tuula sairaanhoitaja KV:N VAALILAUTAKUNTA pj. Vilo Pentti eläkeläinen vpj. Simula Antti yrittäjä, tekninen johtaja jäsen Leppikorpi Kalle myymälävartija, kohde-esimies Ruponen Susanna matkalaskujen käsittelijä Viitanen Sirpa myyjä, pääluottamusmies KAUPUNGINHALLITUS pj. Lehti Rainer paperityöntekijä I vpj. Mäenranta Pasi koneahtaaja II vpj. Santala Jyrki yrittäjä jäsen Ailasmaa Tapio postityöntekijä 5

10 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015, Toimintakertomus Junnila Elina sairaanhoitaja Laihonen Jari yrittäjä Ollila Helena emäntä Starck Erja koordinoiva pääluottamusmies Vainila Johanna lastentarhaopettaja Vastavirta Åke sähköasentaja Vertainen-Hiironen Anne TtM, ylihoitaja Viitanen Sirpa myyjä, pääluottamusmies KH:N KONSERNIJAOSTO pj. Lehti Rainer paperityöntekijä vpj. Mäenranta Pasi koneahtaaja jäsen Santala Jyrki yrittäjä KH:N KAAVOITUSJAOSTO pj. Laihonen Jari yrittäjä vpj. Vastavirta Åke sähköasentaja jäsen Ollila Helena emäntä Santala Jyrki yrittäjä Viitanen Sirpa myyjä, pääluottamusmies KESKUSVAALILAUTAKUNTA pj. Peltonen Pertti puutalousinsinööri, yrittäjä vpj. Laine Mauri maalari jäsen Kurki Eeva kassaryhmän esimies Kuusisto Jukka maanviljelijä Laukkanen Vappu eläkeläinen TARKASTUSLAUTAKUNTA pj. Suonpää Irma toimistosihteeri, eläkeläinen vpj. Vainio Tomi paperityöntekijä jäsen Kauko Klaus luotsi Lingrén Marjut osastovastaava, myyjä Sallinen Anu vientisihteeri, YTK Santaharju Ahti eläkeläinen Selkämö Hanna kirjanpitäjä Sihvonen Pasi automaatioasentaja Vänttinen Risto eläkeläinen, kirjaltaja SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA pj. Leppikorpi Kalle myymälävartija, kohde-esimies vpj. Siitonen Heljä ent. pankkitoimihenkilö, eläkkeellä vpj. Liedes Riikka kirjanpitäjä

11 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015, Toimintakertomus jäsen Halminen Kari nosturinkuljettaja Hiltunen Leea johtava hoitaja, SHJ, eläkeläinen Kekki Ilkka eläkkeellä Lehto Jouni kenttämestari Marttinen Marja-Leena apteekin tekninen Siivonen Reijo diakoni, eläkeläinen Toivonen Jami rikosylikonstaapeli Ujula Tarja vanhuspalvelujen johtaja, eläkeläinen Ylijoki Mirja keittiövastaava/kokki KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA pj. Marttinen Matias tiedotussihteeri vpj. Gustafsson Piia tuotekehitysinsinööri jäsen Aalto Kirsi opettaja Iltanen Marko pääluottamusmies Koivu Anita lehtori, eläkeläinen Lehtinen Aleksis laivasähköasentaja Lehtinen Rauli opettaja Leppänen Marika avainasiakaspäällikkö Roslöf Marjut kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Sjöman Timo nuorisosihteeri Järvi Tiina VTM KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA pj. Wallenius Pekka toimittaja vpj. Ala-Siuru Panu asiakkuuspäällikkö, myyntipäällikkö jäsen Auvinen Sini myyjä Kolha Pirkko emäntä Laukkanen Arto paperityöntekijä Levonen-Leino Taina kuvataideopettaja Mäkelä Annukka kokki Nieminen Jarkko liikennemyymäläpäällikkö Numminen Seppo kihlakunnanulosottomies Sieviläinen Anne osastonhoitaja Yli-Ketelä Antti Jaakko koneasentaja Otamo Tommi yrittäjä TEKNINEN LAUTAKUNTA pj. Tallila Juha-Matti luokanopettaja vpj. Ruponen Susanna matkalaskujen käsittelijä jäsen Dahlberg Tauno huoltoasentaja Elo Merja ympäristösuunnittelija Kurki Eeva kassaryhmän esimies Sattilainen Seppo kirkkoherra Seimelä Sari lääketyöntekijä Ullvén-Klinga Mia-Eveliina matkalaskujen käsittelijä 7

12 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015, Toimintakertomus Vilo Pentti eläkeläinen Virtanen Olli sähkötarvikemyyjä Yli-Karro Miika maaseutuyrittäjä YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA pj. Huunonen Keijo eläkeläinen vpj. Sulo Lasse maanviljelijä jäsen Hakonen Kerttu sosionomi Hannelius Timo lehtori Huhtala Esko mittakirvesmies Koski Mia lähihoitaja Rantanen Miika putkiasentaja Vahteristo Samu asiakkuuspäällikkö Vainila Johanna lastentarhanopettaja, KK Vehanen Hanna sairaanhoitaja, maatalousyrittäjä Virtanen Heli erikoislääkäri RAUMAN SEUDUN JÄTEHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA pj. Karlsson Päivi yrittäjä vpj. Helamaa Elina lähihoitaja jäsen Elonen Aimo yrittäjä Mantere Sirkka ohjaaja Viitanen Miika koulunkäynnin ohjaaja Välimäki Kari asettaja Riikilä Rami Eurajoen kunnan edustaja RAUMAN VESI- JA VIEMÄRILIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA pj. Tallila Juha-Matti luokanopettaja vpj. Ruponen Susanna matkalaskujen käsittelijä jäsen Dahlberg Tauno huoltoasentaja Elo Merja ympäristösuunnittelija Kurki Eeva kassaryhmän esimies Sattilainen Seppo kirkkoherra Seimelä Sari lääketyöntekijä Ullvén-Klinga Mia-Eveliina matkalaskujen käsittelijä Vilo Pentti eläkeläinen Virtanen Olli sähkötarvikemyyjä Yli-Karro Miika maaseutuyrittäjä 8

13 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015, Toimintakertomus Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen talouden kehitys ja talouden näkymät Suomen BKT on laskenut vuodesta 2012 lähtien (-1,4 %, -1,1%, -0,4%). Tilastokeskuksen mukaan ( ) vuonna 2015 BKT on lievästi positiivinen eli kasvua +0,5%. Valtionvarainministeriö arvion mukaan BKT kasvaisi vuosina 2016 ja ,2 % vaikka vaikeudet Suomen taloudessa jatkuvat. Kasvu on kokonaisuudessaan yksistään kotimaisen kysynnän varassa, vienti ei vedä ja kotimaisten yrityksillä ei ole kysyntää. Suomen talouskasvu jää lähivuosina euroaluetta ja kilpailijamaitaan alhaisemmaksi. Suomen teollisen tuotannon tason arvioidaan olevan edelleen vuonna 2017 alemmalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten ennen finanssikriisiä. Maailman kaupan kasvu hiipuu pitkälti kehittyvien talouksien ja erityisesti Kiinan talouskasvun hidastuessa. Kansainvälisen talouden kehittyminen on ollut kaksijakoista; Kiinan ja Venäjän talousnäkymät ennustetaan heikkenevän ja toisaalla Yhdysvaltojen, Saksan Iso-Britannian, Ruotsin ja rakennemuutokset läpikäyneiden euromaiden talousnäkymät arvioidaan pysyvän ennallaan tai paranevan. Kuitenkin viime finanssikriisin jälkeen arvioidaan kansainvälisen talouden olevan edelleen altis negatiivisille shokeille; Rahoitusmarkkinoiden shokkiensietokyky on tällä hetkellä heikko ja siten markkinat voivat nopeasti heilahdella aiheuttaen voimakkaita nimellishintojen muutoksia. Julkisen talouden tilanne Valtionvarainministeriön julkistamassa taloudellisessa katsauksessa todetaan julkisen talouden tilan kohentuvan hyvin hitaasti. Julkinen talous on vajonnut pitkäkestoisesti alijäämäiseksi ja pysyy alijäämäisenä ennustejaksolla. Julkisen talouden tilaan on vaikuttanut ja vaikuttaa edelleen vaisu talouskasvu, ikääntymisestä aiheutuvan menopaine ja talouden rakennemuutos. Julkisyhteisöjen menojen kasvu kohdistuu erityisesti kuntatalouteen, vaikka kunnat ovat pyrkineet hidastamaan ikääntymisestä aiheutuvaa menojen kasvua. Eu:n asettamat viitearvot, kolmen prosentin alijäämäraja rikkoutui vuonna 2014 ja jäit tilastokeskuksen julkistetun tiedon mukaan 2,7 %:iin. Julkinen velan määrä suhteessa BKT:hen oli 63,1% ja se ylitti EU:n asettaman 60% viiterajan. Valtionvarainministeriön näkemyksen mukaan talouskasvu jatkuu hitaana myös lähitulevaisuudessa niin, että kasvu ei yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Katsauksessa todetaan, että valtion kuntiin kohdistamat suorat sopeuttamistoimet ja maltillinen kustannuskehitys hillitsevät menoja. Toisaalta yhteisöveron korotettu jako-osuus kunnille poistuu vuonna Työttömyyden hoidosta aiheutuu kustannuksia. Oman alueen taloudellinen kehitys ja elinkeinoelämän muutokset Rauman elinkeinoelämän edustajat arvioivat vuoden 2015 alkupuolella tulevaisuuden näkymät yhtä epävarmoina ja samanlaisina kuin mitä ne ovat olleet muutama vuoden ajan. Suomessa kysyntä on pysähtynyt ja euroalueen kysynnän arvioidaan jatkuvan heikkona. Siellä missä raumalaisten yritysten kysyntään ilmenee, on euroalueen ulkopuolella. Sen sijaan Raumalla investointiodotukset olivat keväällä positiivisemmat kuin muilla alueilla. Perinteisesti paremmin suhdannevaihteluista pärjäävän kaupan alallakin arvioitiin 9

14 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015, Toimintakertomus liikevaihdon kasvun pysähtyvän. Vuoden 2016 alussa on tiedossa että alueen yritysten suunnittelemat kehittämisinvestoinnit ovat yli 600 miljoonaa euroa, mikä osoittaa piristymistä ja alueen yritysten hyvää kilpailukykyä. Työvoima ja työllisyys Vuonna 2015 Suomessa vallitsi heikko työllisyystilanne. Alkuvuonna työttömyys kasvoi nopeasti hidastuen syksyllä. Valtionvarainministeriön ennuste koko vuoden työttömyysasteelle on 9,4 % ja tulevalle ennustejaksolle pysyvän 9,0 % tuntumassa. Työttömyyden vähentymistä tulee hidastamaan suuri rakennetyöttömyys eli Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat ovat edelleen suuret. Työmarkkinoiden tilanne ei tule olennaisesti paranemaan. Työllisten määrä vähenee ja työn tuottavuuden arvioidaan pysyvän vaimeana. Heikosta työllisyystilanteesta huolimatta ostovoima vahvistui poikkeuksellisen alhaisen inflaation vuoksi. Inflaatioennuste tätä kirjoitettaessa on koko vuodelle 2015 lievästi negatiivinen -0,1 % (joulukuussa 2015 inflaatio oli -0,2%). Inflaatiopaineita seuraaville vuosille on tavallista vähemmän. Inflaation arvioidaan kiihtyvän 0,9 % vuonna 2016 palvelujen hintojen kohotessa. Inflaatioennuste vuodelle 2017 on 1,4 %. Rauman työllisyystilanne koheni hieman vuoden 2015 loppua kohden. Työttömien määrä laski vuoden 2015 aikana vuoden 2014 joulukuuhun nähden 44 henkilöllä. Vuoden 2015 lopulla työttömiä oli, henkilökohtaisesti lomautetut mukaan lukien, Heistä alle 25-vuotiaita 334 (12,3 %) ja pitkäaikaistyöttömiä, eli yli vuoden työttömänä olleita, 791 (29,2 %). Vuoden 2015 lopussa Rauman työttömyysaste oli 14,3 prosenttia eli hieman alempi kuin vuoden 2014 lopussa. Koko maassa työttömyysaste oli samana ajankohtana 14,4 prosenttia ja Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueella 15,2 prosenttia. Työttömistä työnhakijoista 791 henkilöä on määritelty pitkäaikaistyöttömiksi eli he ovat olleet vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita Raumalla oli 1148 henkilöä. Rauman kuukausittainen työllisyystilanne vuonna 2015 (Lähde: Työnvälitystilasto, ELY-keskus Satakunta) Tilanne kuun viim. päivänä Työvoima Työttö- Työttömät työnhakijat (ml. lomautetut) myys- aste % Yhteensä Miehet Naiset Alle 25- vuotiaat yli 50- vuotiaat Yli vuoden tyött. Avoimet työpaikat joulu , tammi , helmi , maalis , huhti , touko , kesä , heinä , elo , syys , loka , marras , joulu , vuoden keskiarvo , joulukuu, Osuus kaikista työttömistä (%) 56,0 44,0 12,3 42,3 29,2 4,4 10

15 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015, Toimintakertomus Työllisyyden hoito Raumalla Vuonna 2015 valtion työvoimahallinnon määrärahojen loppuessa palkkatuella työllistettyjen määrä romahti niin Raumalla kuin koko Satakunnassa. Satakunnan TE-toimisto saamat työllisyyden lisämäärärahat loppuvuodesta kohdistettiin aloittavien yrittäjien starttirahoihin ja yritysten palkkatukiin pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Kunnille tukimahdollisuus on ollut seuraavilla kohderyhmillä; STX:stä irtisanotuille (EGR-tuki) ja kuntien työllistämisvelvoitteen perusteella työllistettäville. Rauma palkannut henkilöitä ilman tukia ja omilla budjettivaroilla nuorisotakuun ja pitkäaikaistyöttömyyden hoitamiseksi. Kaupunginvaltuuston myöntämällä euron lisämäärärahalla on työllistetty loppuvuodesta yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneita henkilöitä, kunnan työmarkkinatuen maksuosuuden piirissä olevia sekä nuorten yhteiskuntatakuun piirissä olevia alle 30-vuotiaita nuoria. Valtionhallinnon työllisyysmäärärahojen lisäksi työllistämisen esteenä on ollut loppuvuonna Rauman kaupungin yhteistoimintaneuvottelut. Työmarkkinatuen maksuosuuden määrä on kasvanut selkeästi. Työmarkkinatuen kuntaosuus oli vuonna 2015 noin 2,1 miljoonaa euroa (1,4 milj. 2014). Suurta kasvua selittää vuoden alussa voimaan astunut lakiuudistus, joka lisäsi kunnan velvoitteita merkittävästi. Raumalla on kuitenkin onnistuttu hillitsemään työmarkkinatuen maksuosuuden kasvua paremmin kuin verrokkikaupungeissa, niin euro- kuin henkilömäärällisesti. Aktivointiaste on maksuosuuslistaan kuuluvien kohdalla Raumalla 28,7 % ja Rauman väkilukua vastaavissa verrokkikaupungeissa 20,4 % %. Suurin yksittäinen selittävä tekijä on se, että aktivointiaste on pysynyt korkeana ja toiminnan painopiste on kuntouttavan työtoiminnassa. Vuoden 2015 loppuun mennessä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden määrä oli noussut 355 henkilöön (vuonna asiakasta.) Rauman kaupunki on päähallinnoija valtakunnallisessa työllisyyshankkeessa Party- parempaa työ- ja toimintakykyä hankkeessa, jonka kokonaisbudjetti on n. 4,7 miljoonaa euroa ja Rauman osuus on yhteensä 1,4 miljoona euroa vuosina Mukana tässä hankkeessa Turku, Salo, Somero, Eura, Eurajoki, Taitokunto Oy, Vates-säätiö ja Työterveyslaitos. Hanke aloitti toimintansa ja hankekokonaisuuden tarkoituksena on edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä sekä luoda heille uusia ja kokonaisvaltaisempia palveluja ja hillitsevän pitkäaikaistyöttömyyden kasvua Olennaiset tapahtumat ja muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Olennaiset muutokset taloudessa Vuoden 2014 kaupungin tuloksessa näkyi vielä Satamaliikelaitos, jonka toiminta on yhtiöitetty vuoden 2015 alusta. Tästä syystä kaupungin vuoden 2015 tulos poikkeaa merkittävästi edellisestä vuodesta. Kaupungin tuloslaskelma on esitetty verrattuna sekä vuoden 2014 viralliseen tulokseen että satamaliikelaitoksen vaikutus eliminoidusta vuoden 2014 tuloksesta. 11

16 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015, Toimintakertomus Toiminnan rahoitus heikkeneminen Rauman kaupungin talouden tasapainon kannalta merkittävin muutos oli verorahoituksen, (yhteensä verojen ja valtionosuuksien) lasku. Verorahoitus (verot ja valtionosuudet yhteensä) olivat 207,7 miljoonaa euroa. Verorahoitus laski noin 5,5 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Verotuloja kertyi 161,5 miljoonaa euroa eli noin 2,7 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Valtionosuuksia kertyi 46,3 miljoonaa euroa, joka on 2,7 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Kunnallisveroprosentti oli vuonna ,00 %, joka oli alempi kuin keskimäärin kunnissa (19,84%). Kunnallisveron tuotto oli vuonna ,9 miljoonaa euroa, joka on 3,3 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2014 samalla veroprosentilla. Verohallinnon laskennallisen arvion mukaan veroperustemuutosten vaikutus oli noin miljoona euroa. Äkillisen rakennemuutoksen vaikutus työllisyyteen, palkansaajien lukumäärän lasku ja Olkiluodon ydinvoimatyömaan vaikutus ulkomaalaisten työntekijöiden maksamiin kunnallisveroihin näkyy selvästi kunnallisverokertymässä. Kaikkien hallintokuntien talous toteutui valtuuston asettaman talousarvion puitteissa ja suurin osa hallintokunnista saavutti myöskin kaupunginhallituksen asettaman 98 %:n toteutumatavoitteen. Merkittävää on sosiaali- ja terveyslautakunnan talouden toteutuminen valtuuston asettaman talousarvion puitteissa ja sosiaali- ja terveystoimen oman toiminnan toteutuminen kattaen erikoissairaanhoidon ylityksen. Taseyksiköt ja liikelaitokset tekivät budjetoitua paremman tuloksen. Kaupungin rahavarat vähenivät tilikauden aikana 36,8 miljoonaa euroa pää johtuen toteutettavien investointien rahoittamiseksi. Kaupungin kaikki rahastosijoitukset ja määräaikaistalletukset kotiutettiin. Rauman konserniyhteisöille myönnettiin lainoja 10,3 miljoonaa euroa ja kaupungin nettoinvestoinnit olivat 27,8 miljoonaa euroa. Talouden sopeuttamis- ja kehittämistoimenpiteet tilikaudella Talouden sopeuttamistoimikuntana vuonna 2014 aloittanut toimikunta jatkoi kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen toiminnan ja organisaation kehittämistoimikuntana, koska toimikunnan tehtävänä on tehdä kokonaisvaltaista työtä Rauman Tarinan mukaisten tavoitteiden ja toimenpiteiden valmistelussa. Vahva talous on yksi Rauman Tarinan tavoitteista ja sen rinnalla aikaansaava ja avoin toimintakulttuuri sekä tulevaisuussuuntautunut johtamisjärjestelmä ja organisaatio ovat keskeisessä asemassa, kun arvioidaan Rauman kykyä edistää alueen elinvoimaa sekä järjestää ja tuottaa palveluita kaupungin asukkaille. Kaupunginhallituksen päätöksellä toimikunta jatkaa vuonna 2014 aloitettua toimikunnan työtä mm. kuudessa ryhmitellyssä kokonaisuudessa, jotka ovat 1) henkilöstöasiat, 2) Sote-organisaation ja palvelutuotannon uudistaminen, 3) KOL (koulutus- ja opetuslautakunta) ja KUVA (kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta) organisaatioiden ja toimintojen uudistaminen, 4) kiinteistöpalvelujen uudistaminen, 5) Tevin uudelleenorganisointi ja investointisuunnittelu, 6) organisaatiorakenne. Em. päätöksen mukaan kaupunkiorganisaatio valmistelee esitykset toimikunnalle talouden tervehdyttämiskohtaista ja menettelytavoista. Lisäksi toimikunnan tulee valmistella toimenpiteitä, joiden vaikuttavuus kohdistuu vuosien 2016 ja 2017 talousarvioihin tavoitteena talouden tasapainoon saattaminen vuoteen 2017 mennessä. Vuoden 2015 aikana toimikunta on kaupunginjohtajan johdolla valmistellut ja ohjannut kokonaisvaltaista organisaation ja johtamisjärjestelmän uudistustyötä (USO), jonka tavoitteena on uuden organisaation käyttöönotto seuraavan valtuustokauden alkaessa kesäkuussa Toimikunta käynnistänyt ja ohjannut kehittämishankkeita, mm. taloushallintotehtävien ja taloushallintotietojärjestelmien yhtenäistäminen (Kh ) ja asianhallinnan kehittäminen. Toimikunta on valmistellut kaupunginhallituksen päätettäväksi lyhyen tähtäimen talouden 12

17 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015, Toimintakertomus tasapainottamiskeinoja, mm. täytäntöönpano-ohje hallintokunnille vuoden 2015 talousarvioiden toimintakatteiden toteutumisesta enintään 98 prosenttisesti. Henkilöstötyöryhmä kuuluu yhtenä toiminnan ja organisaation kehittämistoimikunnan asettamaan kuuteen työryhmään, joiden tarkoituksena oli viedä eteenpäin talouden sopeuttamiseen ja toiminnan kehittämiseen liittyviä asioita. Ryhmän työskentelyn aikana on käynnistetty YT-lain (449/2007) mukaiset YT neuvottelut asiana toiminnan ja organisaation kehittämistyö ja siihen liittyvät henkilöstövaikutukset vuonna YT-neuvottelut päättyivät , joiden tuloksena sovittiin 30 henkilötyövuoden säästöistä, suositeltiin talkoovapaita, tiukennettiin, ylityökäytäntöjä, sijaisuuskäytäntöjä ja niiden korvaamiskäytäntöjä, tarkistettiin ylempien ja itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden/työntekijöiden korvauskäytännöt ja jatkettu eläköitymisten hyödyntämistä täyttölupamenettelyn avulla. Talkoovapaita Rauman kaupungille pidettiin yhteensä päivää ja henkilötyövuosia kertyi Henkilötyövuodet laskivat 4,5%. Toiminnalliset muutokset ja tulevaisuusinvestointien toteuttaminen Kuntarakenneselvitykset Eura-Rauma, Laitila-Rauma ja Eurajoki-Pyhäranta-Rauma toteutettiin alkuvuoden 2015 aikana. Selvitykset eivät johtaneet kuntarakennemuutoksiin Kaupunginhallituksen päätös ottaa palveluseteli käyttöön alkaen varhaiskasvatuksessa. Rauman kaupungin nettoinvestoinnit (ml. liikelaitokset) olivat yhteensä 27,8 miljoonaa euroa. Winnova/SAMK kiinteistöt taseyksikkö toteutti merkittäviä oppilaitoskiinteistöjen (mm. Merikoulu) peruskorjausinvestointeja yhteensä noin 7,0 miljoonalla eurolla. SAMK:n tilojen keskittyminen Merikampukseen toteutui vuonna Winnovan kiinteistöjen osalta toimintojen keskittämistä jatketaan vuonna Vesi- ja viemäriliikelaitoksen investoinnit verkostojen kunnostamiseen sekä Äyhönjärven puhdistamon ja Maanpään jätevedenpuhdistamon korjauksiin noin 4,8 milj.. Lakarin teollisuusalueen investoinnit ja sen toiminnallisuuteen kiinteästi liittyvä luostarinkylän eritasoliittymän rakentaminen alkoi (kh ) loppukeväällä 2015 jatkuen koko vuoden. Lakari ja eritasoliittymän investoinnit olivat tilikaudella yhteensä 2,6 miljoonaa euroa. Luostarikylän eritasoliittymä valmistuu vuoden 2016 aikana Otan kouluinvestoinnit olivat 1,9 milj.. Kaupunginvaltuusto päätöksellä Rauman Lyseon lukio siirtyy Otan koulun tiloihin syksyllä Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että nykyinen Uotilanrinteen peruskoulu kokonaisuudessaan sijoittuu Aronahteelle syksystä 2016 alkaen. Kansalais- ja musiikkiopisto sijoittuvat myös Aronahteelle erillisen hankesuunnitelman mukaisessa aikataulussa. Myllytontun päiväkodin laajennukseen investointiin 1,2 miljoonaa euroa ja se valmistui elokuussa Peruskunnostusohjelman mukaisesti investointiin pääasiassa Sampaanalassa 1,0 milj. ja keskustan kehittämiseen (pääasiassa Kalatorilla) 1,1 milj. 13

18 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015, Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat elinkeinoelämän ja elinvoiman kasvattamiseksi Kasvattajarahasto Ky (alueellinen pääomarahasto) perustettiin kesäkuun lopussa (kh ). Valtion päätös osallistumisesta kasvattajarahastoon saatiin joulukuussa Kaupungin hallintokuntarajat ylittävä yrityspalvelujen yhteistyöryhmä ja elinkeinoelämän kanssa yhteinen hankintafoorumi ovat toimineet aktiivisesti tilikaudella Myönteistä oli em. Lakarin eritasoliittymähankkeen lisäksi muut alueen suurten infrastruktuuriinvestointien, (joissa kaupungin on joko toteuttajana tai omistajana tai rahoittajana), eteneminen; esimerkiksi Rauman Satama Oy:n Satamaväylä ja useat yritysten kehittämisinvestointipäätökset Rauman alueelle (HKScan, Suomen Tärpätti Oy, Logisticas Oy, RMC Oy ja Rolls Royce Oy). Lisäksi on käynnissä useita yrityskehittämiseen liittyviä projekteja (mm. HINKU, seutukaupunki pilotit, TEM:n meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisrahoitus, Satahima, ja Kasvua, kehitystä ja uutta liiketoimintaa). Suomen Tärpätti Oy:n tehdashanke eteni kaavamuutosvaiheeseen. Kanalin Länsirannan ja Maanpään asemakaavat hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa syksyllä Selvitys tutkimus ja kehitystoiminnan laajuudesta Kaupungin hallintokuntia on pyydetty arvioimaan kaupungin kannalta merkittävät yli tutkimus- ja kehittämishankkeet. Saatujen tietojen perusteella on tehty merkittävistä tutkimus- ja kehittämishankkeista tarkempi listaus, joka on tämän tasekirjan liitteenä. Liite sisältää yksityiskohtaisemmat tiedot hankkeista (hankekuvaus ja tehdyt toimenpiteet). Yli tutkimus ja kehittämishankkeet lkm Nettomenot lkm Tulot Menot Nettomenot Konsernihallinto , , , ,45 Sosiaali- ja terveyslautakunta , , , ,98 Kasvatus- ja opetuslautakunta , , , ,74 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta , , , ,30 Tekninen lautakunta ,05 0 0,00 0,00 0,00 Koko kaupunki , , , ,47 Muutos% 53,8 % -171,7 % Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuodelle 2016 kunnallisveroprosentti on nostettu 19,00 prosentista 20,00 prosenttiin. Kunnallisvero oli 19,0 % kaksi vuotta; vuosina Siten ennen Rauman kunnallisveroprosentti oli 18,00 vuosina Valtionhallinnon valtakunnan tason linjaukset (Sote-uudistus, aluehallintouudistus, tehtävien karsinta ja normien purku jne) tulevat vaikuttamaan merkittävästi kaupungin toimintaan. Linjaukset tämän hetkisen tiedon mukaan tulevat muuttamaan valtion ja kuntien välistä tehtävänjakoa ja 14

19 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015, Toimintakertomus kustannustenjakoa. Julkisen hallinnon eri tasoille hoidettavien tehtävien rahoitusmalleja selvitellään. Rauman kaupunki pyrkii vastaamaan haasteisiin osallistumalla mm. Uuden sukupolven organisaation (USO) hankkeeseen, jossa kehitetään tulevaisuuden sekä palvelutuotanto-, että päätöksentekoorganisaatiot. Valtionhallinnon linjauksiin varautumisen lisäksi kaupunki jatkaa toiminnan kehittämistä talouden tasapainoon saattamiseksi. Kehittämistoimenpiteiden tuloksena esimerkiksi arvioidaan, että omaa palvelutuotantoa päiväkotihoidossa vähennetään varhaiskasvatuksen päiväkotihoidon palvelusetelin käyttöönoton myötä ja varhaiskasvatuksen yksityisten palveluntuottajien palvelutarjonta lisääntyy. Sosiaali- ja terveystoimessa tehtyjä rakenteellisia uudistuksia jatketaan yhdistetyn sote- organisaation synergiahyötyjen saamiseksi. Henkilöstön sijaisjärjestelmän ja palvelurakenteen muutoksilla on jo nyt kyetty henkilöstöresursseja kohdentamaan uudelleen ja sitä on jatkettava edelleen. Palveluiden painopistettä siirretään avohoitoon. Työllisyyden hoidon määrärahojen riittävyys ja TE- palveluiden linjaukset tulevat vaikuttamaan monelle eri tasolla sekä kaupungin työllisyyden hoidon keinoihin että tiettyihin kaupungin tarjoamiin palveluihin (mm. nuorisopajatoiminta). Kaupungin palvelutoiminnan edellytyksiin vaikuttaa kaupungin toimitilojen ja kiinteistöjen kunto. Rauman kaupungin investointisuunnitelmassa on merkittäviä peruskorjaus ja uudisrakennuskohteita, joiden toteuttaminen ajoitettava sekä toiminnan että rahoituksellisesti kestävällä tavalla. Rahoituksellisen tasapainon löytäminen käyttötalouden ja investointien välillä vaikuttaa merkittävästi tulevaisuuden kehitykseen. Investointien oikea ajoittaminen tulee korostumaan Kaupunki varautuu HKScanin tuotantolaitoksen sijoittumiseen Raumalle vesi- ja viemäriliikelaitoksen investoinneilla Lakarin teollisuusalueella Kunnan henkilöstö Henkilöstöraportti vuodelta 2015 laaditaan erikseen. Rauman kaupungin henkilöstömäärä oli 3024 henkilöä, josta vakinaisen henkilöstön osuus oli 77,5 %, määräaikaisten osuus 21 % ja työllistettyjen osuus 1,5 %. Henkilöstömäärä väheni 93 työntekijällä vuodesta Työllistettyjä oli 14 vähemmän kuin edeltävänä vuotena. Määräaikaisia työsuhteita oli 10 vähemmän kuin vuonna 2014 ja vakinaisten henkilöiden määrä väheni 69 henkilöllä. Peruskaupungin osuus henkilöstöstä on 98,8 % ja liikelaitoksien yhteenlaskettu osuus on 1,2 %. Kaupungin kokonaishenkilöstömäärästä Sosiaali- ja terveystoimessa työskenteli henkilöä (41,3 %), Kasvatus- ja opetustoimessa 901 henkilöä (29,8 %), Teknisessä toimessa 229 henkilöä, (7,6 %), Keskusvirastossa 87 henkilöä (2,9 %) ja Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimessa 230 henkilöä (7,6 %). Vesi- ja viemäriliikelaitoksessa 28 henkilöä (0,9 %) ja jätehuoltoliikelaitoksessa 7 henkilöä (0,2 %). Taseyksiköissä (ruokapalvelut, puhtauspalvelut ja pienvenesatamat) työskenteli yhteensä 294 henkilöä, joista puhtauspalveluissa 156 henkilöä (5,2 %), pienvenesatamissa 1 henkilö (0,03 %) ja ruokapalveluissa 137 henkilöä (4,5 %). 15

20 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015, Toimintakertomus Henkilöstöä koskevissa liitetiedoissa on tarkemmin eritelty vuoden 2015 aikana maksetut kokonaishenkilöstökulut Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Rauman kaupunki on mukana kahdessa oikeudenkäynnissä, joihin liittyy merkittävä oikeudenkäyntikuluriski. Rauman kaupunginhallitus päätti , että ns. kuitupuukartelliasiassa nostetaan vahingonkorvauskanne kaikkia Rauman kaupungilta puuta ostaneita raakapuukartelliin osallistuneita metsäyhtiöitä vastaan. Rauman kaupunginhallitus päätti , että ns. asfalttikartelliasiassa nostetaan vahingonkorvauskanne lähtökohtaisesti kaikkia asfalttikartelliin osallistuneita yhtiöitä vastaan. Molemmissa edellä mainituissa tapauksissa on asian käsittely on kesken. Tulorahoituksen vähentyminen sekä verotuloissa että valtionosuuksissa on vaikuttanut ja tulee vaikuttamaan toiminnan rahoittamiseen ja toiminnan kehittymiseen. Talouden sopeuttamista vaikeuttaa yleisestä taloudellisesta tilanteesta ja väestön ikääntymisestä aiheutuva palvelutarpeen lisääntyminen (sote-palvelut). Julkisen palvelutuotannon vaatimien investointien toteuttaminen ja elinkeinoelämän tarpeet turvaavien infrastruktuurihankkeiden ajoittaminen taloudellisesti kestävällä tavalla nähdään erityisen tärkeänä taloussuunnitelmakaudella, jotta kaupunkikonsernin velkaantuminen tapahtuisi hallitusti. Kaupungin toiminnan sopeuttaminen vaikuttaa taloudellisten resurssien lisäksi mm. henkilöresurssit ja muut ulkopuoliset tekijät. Sisäisiin tekijöihin kuuluvat henkilöstön eläköityminen ja osaamisen kehittäminen ja palvelutuotannon (asiakaspalvelun) uusien toimintaprosessien hallinta. Keskusviraston talous- ja palkkahallinnossa tiedostetaan sekä toiminta- että henkilöriskinä henkilöstön voimakas eläköityminen tulevalla suunnitelmakaudella. Henkilöstön eläköitymisen lisäksi nähdään toimintavarmuudessa kohtalaisena riskinä tietotekniikkaan ja tietohallintoon liittyvät muutokset ja vaatimukset. Tiedostettuja riskejä pyritään hallitsemaan jatkuvalla henkilöstön osaamisen kehittämisellä ja toiminnan kehittämisellä osana koko kaupungin organisaation ja toiminnan kehittämistä. Palvelurakenteen muutokset (digitalisaatio, mobiilipalvelut yms.) ja tulevat valtiohallinnon hallintouudistukset (Sote-uudistus ja aluehallintouudistus, normien purku, kunnallisten tehtävien karsinta jne.) ovat merkittäviä epävarmuustekijöitä kaupungin tulevaisuuden, toiminnan suunnittelun ja kehittämisen kannalta. Uudistuksilla tulee olemaan merkittävä vaikutus toiminnan rahoittamiseen. Uudistusten vaikutusta kuntien verojen ja valtionosuuksien kertymiseen sekä taseomaisuuden erityisesti kiinteistöomaisuuden määrään ei ole vielä lopullisia päätöksiä. Velan määrä ja liian nopea velkaantuminen siinä taseomaisuudessa, joka arvioidaan kohdistuvan kaupungin tehtäväksi jäävään palvelutuotantoon, aiheuttaa epävarmuutta talouden tasapainottamisessa verotulojen ja valtionosuuksien vähentyessä sekä talouden taantumisesta, että valtionhallinnon uudistuksista johtuen. Veroperustemuutokset ja valtionosuusuudistus näkyvät jo nyt 16

21 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015, Toimintakertomus tulorahoituksen vähentymisenä ja valtionosuusjärjestelmän uudistus tulee vähentämään valtionosuuksien kokonaismäärää aina vuoteen 2019 saakka. Mikäli valtionhallinnon linjaukset tulevaisuudessa rajoittavat kaupungin mahdollisuutta tulorahoituksen kerryttämiseen, mahdollisuudet talouden tasapainottamiseen kapenevat. Suunnitelmakauden lopulla tulorahoituksen kertymää rajoittavat tekijät yhdessä mahdollisen korkotason muutoksen kanssa aiheuttaa epävarmuutta talouden tasapainottamisessa. Muista ulkopuolisista tekijöistä voidaan mainita vuoden 2015 lopussa turvapaikanhakijoiden sijoittuminen Raumalle. Turvapaikanhakijoiden sijoittamiseen ei oltu valtakunnallisesti eikä paikallisesti varauduttu. Kaupungille aiheutuu tulevina vuosina toiminnallista ja taloudellista lisävastuuta. Suomen talouden heikko kehitys on pitkittänyt valmisteltuja yrityshankkeita ja luonut epävarmuutta kaupungin tekemien tulevaisuusinvestointien tuottavuuteen. Työpaikkojen syntymiseksi tarvittavien prosessien läpimenoajat ja prosesseihin tarvittavat satsaukset ovat isoja ja mahdolliset viivästymiset aiheuttavat riskin työpaikkoja synnyttävien hankkeiden toteutumiselle. Kasvatus- ja opetustoimi ja kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi ovat tunnistaneet suurimmiksi toiminnallisiksi ja taloudellisiksi riskeikseen lukuisten toimitilojen sisäilmaongelmat. Jätehuoltoliikelaitos on arvioinut toiminnallisen ja taloudellisen riskin ns. pitkän aikavälin jätehuoltoratkaisua koskevaan hankintapäätökseen, joka on kumottu markkinaoikeudessa. Hankintarengas on valittanut päätöksestä. Jos valitus ei menesty, on hankinta kilpailutettava uudelleen. Uudelleen kilpailutuksen tuloksena voi jätehuoltoon syntyä merkittäviä lisäkustannuksia kohoavan hintatason johdosta. Kaupungin konserniyhteisöt ovat arvioineet yhtiöidensä riskejä ja yksityiskohtaiset arviot löytyvät liitteestä 2 tilinpäätöksen täydennysosasta. Kaupungin konserniyhteisöt ovat arvioineet riskejä seuraavasti: Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden kannattavuuden riskinä nähdään suhdannevaihteluista riippuen vuokra-asuntojen kysyntä. Asuntojen käyttöaste pyritään pitämään korkeana huoneistokorjauksilla. Meriteollisuuskiinteistöt on kartoittanut kiinteistöjen kuntokartoituksen ja niihin sisältyy merkittäviä riskejä. Riskejä pyritään vähentämään tekemällä perusparannus- ja korjausinvestointeja mahdollisuuksien mukaan. Seesafe toimikunta pyrkii vähentämään ympäristö- ja turvallisuusriskejä. Rauman Energia Oy tunnistaa riskinä sähkökaupan pitkään jatkuvat alhaiset hinnat sekä omalle liiketoiminnalleen että Fenno-voimahankkeen taloudelliselle kannattavuudelle Selonteko kunnan sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä Rauman kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä on säädökset ja määräykset kaupungin hallintosäännössä, henkilöstösäännössä sekä hallintokuntien ja johtokuntien johto- ja toimintasäännöissä. Lisäksi on sisäisen valvonnan yleisohje ja taloussäännössä on muutama tätä koskeva säännös Kaupunginvaltuuston hyväksymän uuden konserniohjaussäännön mukaista toimintatapaan on siirrytty alkaen. Rauman kaupungin riskienhallinnan perusteet 17

22 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015, Toimintakertomus valmisteltiin samassa yhteydessä konserniohjaussäännön kanssa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet ja päätti hallintosäännön muuttamisesta. Konsernivalvonnan järjestämisestä on selostettu kappaleessa konsernin toiminnan ohjaus. Valtuuston hyväksymien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden tavoitteena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa kaupunkikonsernin hyvää hallintoa ja johtamista, ja ne koskevat kaikkia kaupunkikonsernin toimielimiä ja johtoa sekä kaikkea kaupunkikonsernin toimintaa, josta kaupunki vastaa omistuksen, ohjaus- ja valvontavastuun sekä muiden velvoitteiden myötä. Hallintosäännön 25 :n mukaan kaupunginhallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä valvonnan järjestämisestä. Kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista määrätään säännössä: Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Kaupunginhallituksen alaisten toimielinten ja viranhaltijoiden vastuu riskienhallinnasta ja sisäisestä valvonnasta määritellään johtosäännöillä, sisäisen valvonnan yleisohjeella ja osin taloussäännön määräyksillä. Rauman kaupungin tarkastussäännön (Kv ) mukaan sisäistä tarkastusta hoitaa kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajien alaisuudessa kaupunginreviisori, jonka tehtävät määrää kaupunginhallitus. Sisäisen tarkastuksen toimintasäännön (Kh ) mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännöissä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kaupunginhallituksen tehtävänä on valvoa, että kaupungin lautakunnat, johtokunnat, toimikunnat ja kaupungin palveluksessa olevat henkilöt suorittavat tehtävänsä voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä noudattaen sekä toimivat kaupungin etujen mukaisesti. Sisäisen tarkastuksen toimintasäännössä on myös todettu, että sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Sisäistä tarkastusta hoitaa kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajien alaisuudessa kaupunginreviisori. Kunnan toiminnot on järjestettävä ja johtamistehtävät hoidettava niin, että organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Johtamansa toiminnan sisäisestä valvonnasta vastaa kukin toimielin ja vastuuhenkilö. Rauman kaupungilla on sisäisen valvonnan yleisohje, joka on astunut voimaan Ohjeessa on määritelty sisäisen valvonnan tehtäviä, toimivaltaa ja vastuusuhteet. Taloussäännön riskienhallintaa koskevassa 8 :ssä todetaan, että kaupunginhallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kaupungin omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Edellä mainitussa säännöksessä todetaan myös, että kaupunginhallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kaupungin päätöksentekoa, omaisuuden hallintaa ja muuta toimintaa säätelevien säädösten lisäksi toimintaa ohjaavat kaupungin hallintosääntö sekä hallintokuntakuntakohtaiset ja liikelaitoskohtaiset johtosäännöt ja toimintasäännöt. 18

23 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2015, Toimintakertomus Säännönmukaisen toiminnan ja talouden raportoinnin yhteydessä ei ole raportoitu puutteita säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisessa. Kaupungin sisäisessä tarkastuksessa ei ole havaittu merkittäviä puutteita säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisessa. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Talouden toteutumista on seurattu kuukausittain kaupunginjohtajan talouden ja toiminnan seurantapalavereissa. Talousarvion toteutumisen seuranta on käsitelty kohdassa talousarvion toteutumisvertailut. Kaupunginhallituksen päätöksellä on jo perustettu talouden sopeuttamisohjelmaa valmistelevan toimikunta, jonka nimi on muutettu toiminnan ja organisaation kehittämistoimikunnaksi. Toimikunnan tehtävän on ollut mm. käynnistää ja ohjata kehittämishankkeita, mm. taloushallintotehtävien ja taloushallintotietojärjestelmien yhtenäistäminen ja asianhallinnan kehittäminen ja valmistella kaupunginhallituksen päätettäväksi lyhyen tähtäimen talouden tasapainottamiskeinoja, mm. täytäntöönpano-ohje hallintokunnille vuoden 2015 talousarvioiden toimintakatteiden toteutumisesta enintään 98 prosenttisesti. Talousarviotavoitteiden toteutumista on seurattu eri päätöksentekotasolla talousarvion noudattamista koskevien ohjeiden mukaan (mm. talouden kuukausiraportointi kaupunginjohdolle ja toiminnasta vastaaville toimielimille ja puolivuotisraportointi tavoitteet ja talous). Rauman kaupunki on vuonna 2015 pitänyt valtuuston arviointipäivät (2.3 ja ) ja vuodelle 2016 on sovittu pidettäväksi kaksi arviointipäivää ( ja ), jossa vuoden 2015 tavoitteiden toteutumista seurataan. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinnan toteuttamisesta, raportoinnista ja valvonnasta on pyydetty raportoimaan talousarviotavoitteiden (puolivuotisraportoinnin ja tilinpäätösraportoinnin) toteuttamisen yhteydessä. Riskienhallinta vaihtelee kaupungin toimialojen välillä ja toimialojen sisällä. Yhdenmukaista toimintatapaa kaupungin ja kaupunkikonsernin riskienhallintaan ei ole vielä luotu. Kaupungintasoinen ja kattava kaikkien riskien arviointi, hallinta ja raportointi edellyttää tulevaisuudessa merkittävää kehittämistä. Sosiaali- ja terveystoimessa on oma laatujärjestelmä ja toimintaa on arvioitu sekä sisäisillä että ulkoisilla auditoinneilla. Auditointien perusteella on arvioitu perustehtävän toteutumisesta, asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja tarvittavia kehittämistoimenpiteistä. Ruokapalveluiden toiminnallisia riskejä hallitaan mm. tuotannonohjausjärjestelmällä ja omavalvontaohjelmalla. Puhtauspalveluiden riskienhallinta perustuu omavalvontaan. Kaupungin yleinen riskien hallinnointi on osittain parantunut vakuutusten päivittämisen yhteydessä. Kaupungin vakuutukset on kilpailutettu vakuutusmeklarin toimesta. Kaupungin uudet vakuutukset ovat voimassa vakuutuskaudella