Sisällysluettelo RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014

Transkriptio

1

2

3 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014 Sisällysluettelo Yleistä Raumasta... 1 Perustiedot ja väestö... 1 Rauman kaupungin organisaatio Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 4 Hallintoelimet Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 9 Yleinen talouden kehitys ja talouden näkymät... 9 Oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset tapahtumat ja muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Selonteko kunnan sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tulos Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion toteutumisvertailut Tiivistelmä hallintokunnille asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Tiivistelmä taseyksiköille asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Tiivistelmä liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Tiivistelmä kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutumisesta... 48

4 2.5. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Verotulojen erittely Valtionosuuksien erittely Investointien (investointiosan) toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Yhteenveto keskeisistä talousarviomuutoksista Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernituloslaskelma Rahoituslaskelma Konsernitase Eriytetyt tilinpäätöslaskelmat Taseyksiköiden tilinpäätökset Winnova/SAMK- taseyksikkö Tuloslaskelma, rahoituslaskelma, jäännöstase Toimintakertomus Ruokapalvelut taseyksikkö Tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase Toimintakertomus Puhtauspalvelut taseyksikkö Tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase Toimintakertomus Pienvenesatamat taseyksikkö Tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase Toimintakertomus Liikelaitosten tilinpäätökset Rauman Satamaliikelaitos Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Talousarvion toteutumisvertailut Toimintakertomus

5 Liitetiedot Kaupunginhallituksen esitys satamaliikelaitoksen tilikauden tuloksen käsittelystä Rauman vesi- ja viemäriliikelaitos Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Talousarvion toteutumisvertailut Toimintakertomus Liitetiedot Vesi- ja viemäriliikelaitoksen johtokunnan esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Rauman Seudun jätehuoltoliikelaitos Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Talousarvion toteutumisvertailut Toimintakertomus Liitetiedot Rauman seudun jätehuoltoliikelaitoksen johtokunnan esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen ja toiminnan rahoitukseen Tilinpäätöksen liitetiedot sisältäen sekä kaupungin että kaupunkikonsernin liitetiedot Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot ja selvitykset Liite Yksityiskohtainen selvitys tutkimus ja kehitystoiminnan laajuudesta

6 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Yleistä Raumasta Yleistä Raumasta Perustiedot ja väestö Perustamisajankohta Väkiluku Maapinta-ala 495 km 2 Vesipinta-ala 626 km 2 Väestötiheys 81 as/km2 Suuralue Etelä-Suomi Lääni Länsi-Suomen Maakunta Satakunta Seutukunta Rauman Työssäkäyntialue Rauman Tuloveroprosentti ,0 Verotulot /asukas Kunnan tuloverot /as Tuloveroprosentin verotuotto Rauman asukasluku oli vuoden 2014 lopussa , kun se vuoden 2013 lopussa oli Asukkaiden määrä kasvoi vuoden aikana 15 hengellä. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan nettomuutto oli vuoden 2014 aikana 51 henkilöä. Raumalaisia syntyi vuoden 2013 aikana 398 ja kuoli , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Rauman asukasluvun kehitys (Kuntaliitokset Rauman mlk, Kodisjoki ja Lappi mukana koko aikasarjassa), Lähde: Tilastokeskus/StatFin. 1

7 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Yleistä Raumasta Rauman kaupungin organisaatio

8 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Toimintakertomus 1. Toimintakertomus 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupunginvaltuuston hyväksymän kaupungin uuden strategian, Rauman Tarinan, mukainen toiminta kulminoitui kaupungin ostaessa telakka-alueen 18,1 miljoonalla eurolla. Hankinta oli konkreettinen esimerkki siitä, miten Tarinan keskeisiä teemoja mahdollistavasta toimintakulttuurista ja yritysten kasvun mahdollistamisesta, toteutuu rohkealla tekemisellä. Telakkaalueen omistus sekä luo jatkuvuutta ja toimintaedellytyksiä alueen nykyisille yrityksille että mahdollistaa yritystoiminta-alueen, Seaside Industry Parkin, kehittämisen. Oston yhteydessä kaupungin omistukseen siirtyi merkittävä kiinteistömassa sekä irtainta omaisuutta, joiden hallinnointiin ja jatkokehittämiseen perustettiin Meriteollisuuskiinteistöt Oy. Kokonaisuudessaan edellä mainituilla toimenpiteillä on Rauman talouteen tervehdyttävä vaikutus pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Vuoden aikana valmisteltiin satamaliikelaitoksen yhtiöittämistä kuntalain edellyttämässä määräajassa. Satamaliikelaitoksen toimintaa jatkamaan perustettiin Rauman Satama Oy, joka aloitti toimintansa Jo vuodesta 2013 esillä olleet useat valtion linjauksista ja lakimuutoksista johtuvat valmistelu- ja esiselvitystyöt jatkuivat edelleen vuonna Valmisteluja, selvityksiä ja kannanottoja annettiin kuntalain muutoksista, valtionosuusuudistuksista, kuntarakennelaista ja Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Kuntarakennelain mukaiset kuntaliitosselvitykset toteutettiin Laitilan, Pyhärannan, Euran ja Eurajoen kanssa. Valmistelu on jatkunut sopimusvalmisteluvaiheeseen Euran kanssa. Rauman työllisyystilanne huononi vuonna Rauman seutu on nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2016 loppuun asti. Yhtenä selittävänä tekijänä on STX:n Rauman telakan toiminnan loppuminen kesällä Työttömyysaste oli Raumalla vuonna 2014 keskimäärin 12,8 % (v.2013/ 11,5 %) ja koko maan vastaava luku oli 11.5 % (v.2013/11.3 %) työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Rauma on saanut valtakunnallista huomiota aktiivisesta työllisyyden hoidostaan. Omien aktivointitoimiensa kautta Rauma on kyennyt vähentämään yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden maksuosuusmaksuja merkittävästi. Tämä on valtakunnan tasolla erittäin poikkeuksellista Rauman kaupungin maksuosuuslistan menot olivat noin 1,39 M (2013 n.1,5 M ). Ilman kunnan toimenpiteitä maksuosuus olisi ollut huomattavasti korkeampi. Rauman kaupungin tilikauden tulos ilman Sataman yhtiöittämisen vaikutusta oli 5,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Yhtiöittämisen vaikutuksesta kaupungin virallinen tulos on 15,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tulosta paransi 21 miljoonalla eurolla Sataman yhtiöittämisen yhteydessä yhtiölle apporttiomaisuuden luovutuksesta syntyvä laskennallisen myyntivoitto. Tulos oli odotusten mukainen, sillä syksyllä arvioitu tulorahoitusvaje verotuloissa toteutui. Budjetoiduista verotuloista jäätiin 9,0 miljoonalla eurolla. Verotuloissa yhteensä ei ollut kasvua, verokertymä oli yhteensä 164,3 miljoonaa euroa. Huolimatta veroprosentin korotuksesta kunnallisveroja kertyi 136, 2 miljoonaa euroa, mikä on saman verran kuin vuonna Yhteisöveroja kertyi 21,9 miljoonaa euroa, joka on 2,9 % edellisvuotta vähemmän. Tulorahoitusvaje kyettiin kattamaan säästöillä kaupungin 3

9 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Toimintakertomus määrärahavarauksissa ja palvelutoiminnan määrärahoissa sekä yhteensä liikelaitosten paremmalla tuloksella. Kaupungin vuonna 2013 aloittamat mittavat tulevaisuusinvestointien toteuttaminen jatkui vuonna Yhteensä 44,7 miljoonan euron investointien (sis.telakka) toteuttaminen kuluttivat kassavaroja siinä määrin, että kaupungin kassavarat vähenivät 16,3 miljoonaa euroa. Kaupunki toteutti merkittäviä investointeja; Lakarin ja Pohjoiskehän alueella yhteensä 2,4 miljoonan eurolla, Kaivopuiston päiväkoti 2,0 miljoonalla eurolla, Merikoulun korjaukset 1,9 miljoonalla eurolla jne Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Vuoden aikana valmisteltiin satamaliikelaitoksen yhtiöittämistä kuntalain edellyttämässä määräajassa. Rauman kaupunginvaltuusto päätti satamaliikelaitoksen jäsenten toimikauden päättyvän ja kumota tästä päivästä lähtien satamaliikelaitoksen johtosäännön. Rauman kaupungin omistama Satama Oy aloitti toimintansa Kaupunginhallituksen päätöksellä Sosiaali- ja terveysviraston alaisuudessa toiminut Rauman ympäristölaboratorio siirrettiin liikkeen luovutuksella Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:lle alkaen. Sosiaali- ja terveysvirasto on suunnittelut perhekeskuksen perustamista vuosina Suunnittelussa ja valmisteluissa päästiin siihen vaiheeseen, että sosiaali- ja terveyslautakunta päätti perhekeskuksen perustamisen toimeenpanosta ja organisaatiosta. Päätöksen mukaan perhekeskus käynnistyy Nortamonkadulla tilojen remontin valmistuttua syksyllä 2014 tai viimeistään Perhekeskus aloitti toimintansa vuoden 2015 alusta. Hallintoelimet KAUPUNGINVALTUUSTO pj. Marva Hanna myyntineuvottelija I vpj. Simula Antti yrittäjä, tekninen johtaja II vpj. Luukkonen Heikki rihtaaja Ahvenjärvi Sauli kansanedustaja Ailasmaa Tapio postityöntekijä Aitonurmi Jouko pääluottamusmies Ala-Siuru Panu asiakkuuspäällikkö, maatalousyrittäjä Alho Marja-Leena johtava ylilääkäri Alonen Pasi musiikkiterapeutti Dahlberg Tauno huoltoasentaja Elo Merja ympäristösuunnittelija Gustafsson Piia tuotekehitysinsinööri Hiltunen Leea johtava hoitaja, SHJ, eläkeläinen Huunonen Keijo eläkeläinen Junnila Elina sairaanhoitaja Koivu Anita lehtori, eläkeläinen Laiho Jari yhteyspäällikkö Laihonen Jari yrittäjä 4

10 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Toimintakertomus Lehti Rainer Lehto Jouni Leppikorpi Kalle Marttinen Matias Mäenranta Pasi Niittynen Ville Numminen Seppo Ollila Helena Ruponen Susanna Salonen Kristiina Santala Jyrki Sattilainen Seppo Seimelä Sari Siitonen Heljä Siivonen Reijo Starck Erja Sulo Lasse Suonpää Irma Tallila Juha-Matti Toivonen Jami Toriseva Seppo Ujula Tarja Vahteristo Samu Vainila Johanna Vainio Tomi Vastavirta Åke Viitanen Sirpa Vilo Pentti Virtanen Heli Wallenius Pekka Ylijoki Mirja Yli-Karro Miika Östman Tuula paperityöntekijä kenttämestari myymälävartija, kohde-esimies tiedotussihteeri koneahtaaja johtava kappalainen kihlakunnanulosottomies emäntä matkalaskujen käsittelijä kansanedustaja yrittäjä kirkkoherra lääketyöntekijä yo-merkonomi, sis.kir.sairaanhoitaja diakoni, eläkeläinen koordinoiva pääluottamusmies maanviljelijä toimistosihteeri, eläkeläinen luokanopettaja rikosylikonstaapeli liikkeenharjoittaja vanhuspalvelujen johtaja, eläkeläinen asiakkuuspäällikkö lastentarhanopettaja, KK paperityöntekijä sähköasentaja myyjä, pääluottamusmies eläkeläinen erikoislääkäri toimittaja keittiövastaava/kokki maaseutuyrittäjä sairaanhoitaja KV:N VAALILAUTAKUNTA pj. Vilo Pentti eläkeläinen vpj. Simula Antti yrittäjä, tekninen johtaja jäsen Leppikorpi Kalle myymälävartija, kohde-esimies Ruponen Susanna matkalaskujen käsittelijä Viitanen Sirpa myyjä, pääluottamusmies KAUPUNGINHALLITUS pj. Lehti Rainer paperityöntekijä I vpj. Mäenranta Pasi koneahtaaja II vpj. Santala Jyrki yrittäjä jäsen Ailasmaa Tapio postityöntekijä Junnila Elina sairaanhoitaja Niittynen Ville johtava kappalainen Ollila Helena emäntä 5

11 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Toimintakertomus Starck Erja koordinoiva pääluottamusmies Vastavirta Åke sähköasentaja Vertainen-Hiironen Anne TtM, ylihoitaja Viitanen Sirpa myyjä, pääluottamusmies KH:N KONSERNIJAOSTO pj. Lehti Rainer paperityöntekijä vpj. Mäenranta Pasi koneahtaaja jäsen Santala Jyrki yrittäjä KH:N KAAVOITUSJAOSTO pj. Laihonen Jari yrittäjä vpj. Vastavirta Åke sähköasentaja jäsen Ollila Helena emäntä Santala Jyrki yrittäjä Viitanen Sirpa myyjä, pääluottamusmies KESKUSVAALILAUTAKUNTA pj. Peltonen Pertti puutalousinsinööri, yrittäjä vpj. Laine Mauri maalari jäsen Kurki Eeva kassaryhmän esimies Kuusisto Jukka maanviljelijä Laukkanen Vappu eläkeläinen TARKASTUSLAUTAKUNTA pj. Suonpää Irma toimistosihteeri, eläkeläinen vpj. Vainio Tomi paperityöntekijä jäsen Kauko Klaus luotsi Lingrén Marjut osastovastaava, myyjä Sallinen Anu vientisihteeri, YTK Santaharju Ahti eläkeläinen Selkämö Hanna kirjanpitäjä Sihvonen Pasi automaatioasentaja Vänttinen Risto eläkeläinen, kirjaltaja SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA pj. Leppikorpi Kalle myymälävartija, kohde-esimies vpj. Siitonen Heljä ent. pankkitoimihenkilö, eläkkeellä jäsen Alonen Pasi musiikkiterapeutti, vt. lehtori Halminen Kari nosturinkuljettaja Hiltunen Leea johtava hoitaja, SHJ, eläkeläinen Kekki Ilkka eläkkeellä

12 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Toimintakertomus Lehto Jouni kenttämestari Marttinen Marja-Leena apteekin tekninen Siivonen Reijo diakoni, eläkeläinen Toivonen Jami rikosylikonstaapeli Ujula Tarja vanhuspalvelujen johtaja, eläkeläinen Ylijoki Mirja keittiövastaava/kokki KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA pj. Marttinen Matias tiedotussihteeri vpj. Gustafsson Piia tuotekehitysinsinööri jäsen Aalto Kirsi opettaja Iltanen Marko pääluottamusmies Koivu Anita lehtori, eläkeläinen Lehtinen Aleksis laivasähköasentaja Lehtinen Rauli opettaja Leppänen Marika avainasiakaspäällikkö Roslöf Marjut kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Sjöman Timo nuorisosihteeri Järvi Tiina VTM KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA pj. Wallenius Pekka toimittaja vpj. Ala-Siuru Panu asiakkuuspäällikkö, myyntipäällikkö jäsen Hanhivuoma Pasi yrittäjä Kolha Pirkko emäntä Laukkanen Arto paperityöntekijä Levonen-Leino Taina kuvataideopettaja Mäkelä Annukka kokki Nieminen Jarkko liikennemyymäläpäällikkö Numminen Seppo kihlakunnanulosottomies Sieviläinen Anne osastonhoitaja Tuominen Sini myyjä Yli-Ketelä Antti Jaakko koneasentaja Otamo Tommi yrittäjä TEKNINEN LAUTAKUNTA pj. Tallila Juha-Matti luokanopettaja vpj. Ruponen Susanna matkalaskujen käsittelijä jäsen Dahlberg Tauno huoltoasentaja Elo Merja ympäristösuunnittelija Kurki Eeva kassaryhmän esimies Sattilainen Seppo kirkkoherra Seimelä Sari lääketyöntekijä Ullvén-Klinga Mia-Eveliina matkalaskujen käsittelijä Vilo Pentti eläkeläinen Virtanen Olli sähkötarvikemyyjä Yli-Karro Miika maaseutuyrittäjä 7

13 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Toimintakertomus YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA pj. Huunonen Keijo eläkeläinen vpj. Sulo Lasse maanviljelijä jäsen Hannelius Timo lehtori Huhtala Esko mittakirvesmies Koski Mia lähihoitaja Hakonen Kerttu sosionomi Rantanen Miika putkiasentaja Vahteristo Samu asiakkuuspäällikkö Vainila Johanna lastentarhanopettaja, KK Vehanen Hanna sairaanhoitaja, maatalousyrittäjä Virtanen Heli erikoislääkäri SATAMALIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA asti pj. Laiho Jari yhteyspäällikkö vpj. Erake Pia diakonissa jäsen Heino Simo toiminnanjohtaja Mannonen Aarno toimitusjohtaja Sjöblom Klaus lehtori Vauhkonen Ilse hankevastaava Östman Tuula sairaanhoitaja RAUMAN SEUDUN JÄTEHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA pj. Karlsson Päivi yrittäjä vpj. Helamaa Elina lähihoitaja jäsen Elonen Aimo yrittäjä Haapasalmi Reijo levyseppä Mantere Sirkka ohjaaja Viitanen Miika koulunkäynnin ohjaaja Välimäki Kari Riikilä Rami Eurajoen kunnan edustaja RAUMAN VESI- JA VIEMÄRILIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA pj. Tallila Juha-Matti luokanopettaja vpj. Ruponen Susanna matkalaskujen käsittelijä jäsen Dahlberg Tauno huoltoasentaja Elo Merja ympäristösuunnittelija Kurki Eeva kassaryhmän esimies Sattilainen Seppo kirkkoherra Seimelä Sari lääketyöntekijä Ullvén-Klinga Mia-Eveliina matkalaskujen käsittelijä Vilo Pentti eläkeläinen Virtanen Olli sähkötarvikemyyjä Yli-Karro Miika maaseutuyrittäjä 8

14 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Toimintakertomus Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen talouden kehitys ja talouden näkymät Suomen pankki on joulukuussa 2014 todennut Suomen julkisen talouden tilan heikoksi. Maailmantalous on ollut hidasta, Venäjän kauppa on supistunut ja tuottavuuskehitys on ollut heikkoa. Vuosi 2014 oli kuudes perättäinen alijäämäinen vuosi Suomen julkisessa taloudessa. Pitkään jatkunut talouden supistuminen ja sen jälkeinen hidas talouskasvu ovat sekä historiallisesti että kansainvälisesti poikkeuksellisia. Vaikea työllisyystilanne on jatkunut ja syventynyt, yksityinen kulutus ja ostovoima on ollut heikkoa työllisyystilanteen ja viennin heikentyessä. Suomen vienti ei ole kasvanut maailmankaupan tahdissa ja yritysten investointihalukkuus on ollut heikkoa. Suomen vienti on supistunut finanssikriisin alusta noin viidenneksen, mikä on enemmän kuin missään muussa kehittyneessä taloudessa. Elektroniikkateollisuus ja paperiteollisuuden rakenteen muutos ja kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen ovat vaikuttaneet viennin supistumiseen ja teollisuuden pohjan kapenemiseen. Lisäksi Standard & Poor s laski Suomen luottoluokitusta kolmesta A:sta luokkaan AA+, joka vaikuttaa suoraan Suomen valtion, Takauskeskuksen ja Kuntarahoituksen asemaan. Heikko taloustilanne on vaikuttanut julkisen talouden rahoitusasemaan kaikilla tasoilla sekä yksityishenkilöiden että yritysten tilanteen kautta. Erityisesti kuntataloutta rasittaa väestön ikääntymisen ja työllisyydet aiheuttama menojen kasvu. Menoaste eli menojen suhde kokonaistuotantoon on noussut hyvin korkeaksi ennen muuta BKT:n kasvun hidastuessa. Kunnat ovat nostaneet veroprosentteja menojen kattamiseksi, jolloin veroaste eli verojen suhde kokonaistuotantoon on myös kasvanut. Valtionvarainministeriön mukaan keskimääräinen inflaatioennuste vuodelle 2014 on 1,0% ja 0,8% vuonna Suomen Pankin arvioissa inflaatio hidastuu noin 1,0%:iin vuonna 2015, koska työvoimakustannukset kasvavat hitaasti ja yksityinen kulutus säilyy heikkona. Euroalueen yhdenmukaistetulla hintaindeksillä mitattuna Suomen kuluttajahintojen kohoaminen vuoden 2014 ennakkotiedon mukaan noin 1,2 %, mikä on muuta euroalueen keskimääräistä (noin 0,5%) tuntuvasti korkeampi. Syyt Suomen korkeampaan inflaation ovat pääasiassa välillisen verotuksen kiristykset ja vuokratason muita ripeämpi nousuvauhti. Valtionvarainministeriö arvioi erojen lähes katoavan taloussuunnitelmakaudella. Sekä valtionvarainministeriön että Suomen pankin arviot tulevaisuuden näkymistä ovat samansuuntaiset; mitään nopeaa kasvua ensi vuodelle ei ole odotettavissa eikä koko ennustejaksolle ( ). Valtionvarainministeriön arviot BKT:n kasvusta ovat hieman myönteisemmät kuin Suomen pankin. Valtionvarainministeriö ennustaa BKT:n vuosikasvuksi 0,1 % vuonna 2014, sillä se arvioi nettoviennin vaikuttaneen positiivisesti loppuvuodesta, vaikka Suomen vienti ei ole kasvanut maailmankaupan tahdissa. Tästä syystä valtionvarainministeriön arvioissa kokonaistuotannon vuosisumman odotetaan olevan vuonna 2014 edellisvuotta korkeampi. Suomen Pankin ennusteessa Suomen kokonaistuotannon ennustetaan supistuvan 0,2 % vuonna 2014 ja 0,1 % vuonna Suomi on jäänyt jälkeen Euroalueen kehityksestä (arvio 1,0 % vuodelle 2014) ja Ruotsin talouden kehityksestä, joka puolestaan on ollut euroaluetta parempaa. Viimeisimmät tiedot euroalueen reaalitalouden kehityksestä eivät ole olleet myönteisiä ja julkisten talouksien rahoitustilanne tullee rajoittamaan kasvua lähitulevaisuudessa. Kansainvälisten kriisien jatkuminen ja pahentuminen vaikuttaisi kielteisesti yleiseen talouskehitykseen tulevaisuudessa. Saksan heikkenevän talouskehityksen ja työllisyyden arvioidaan heijastuvan myös Suomeen. 9

15 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Toimintakertomus Oman alueen taloudellinen kehitys Työvoima ja työllisyys Rauman kaupungin ja myös lähiseudun osalta työllisyyden kehitysnäkymät ovat jonkin verran huonommat kuin koko maassa keskimäärin. Teollisuusvaltaisen Rauman kaupungin ja lähiseudun työttömyysaste on pitkään ollut noin 1,5 prosenttiyksikköä valtakunnan keskimääräistä tasoa korkeampi. Työministeriön joulukuun 2014 työnvälitystilaston mukaan koko maan työttömien työnhakijoiden määrä on noin eli 13,9 % työvoimasta, Satakunnan osalta vastaavat luvut ovat työtöntä työnhakijaa ja 14,5 % työvoimasta. Rauman osalta joulukuun 2014 lopussa työttömiä työnhakijoita oli (vuoden 2013 joulukuun lopussa Raumalla oli työttömiä työnhakijoita 373 vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2014) eli 14,6 % työvoimasta. Valtionvarainministeriön joulukuun talouskatsauksessa ennustetaan työttömyysasteeksi Suomessa vuonna ,6 % ja sen odotetaan nousevan 8,8%:iin. Työllisten määrään arvioidaan olevan 0,4% alemmalla tasolla vuonna 2014 vuoteen 2013 verrattuna. Työttömyyden rakenne on muuttunut vaikeammaksi pitkäaikais- ja rakennetyöttömien, nuorisotyöttömien sekä korkeasti koulutettujen lukumäärän kasvaessa vuonna 2014 ja kasvun odotetaan jatkuvan edelleen. Rauman kuukausittainen työllisyystilanne vuonna 2014 (Lähde: Työnvälitystilasto, ELY-keskus Satakunta) Tilanne kuun viim. päivänä Työvoima Työttömyysaste % Työttömät työnhakijat (ml. lomautetut) Yhteensä Miehet Naiset Alle 25- vuotiaat yli 50- vuotiaat Yli vuoden tyött. Avoimet työpaikat joulu , tammi , helmi , maalis , huhti , touko , kesä , heinä , elo , syys , loka , marras , joulu , vuoden keskiarvo , joulukuu, Osuus kaikista työttömistä (%) 57,7 42,3 10,7 42,9 21,0 4,6 Elinkeinoelämän muutokset Elinkeinoelämän globaali rakennemuutos ja talouden taantuma ovat vaikuttaneet Rauman ja lähiseudun työttömyyteen. Ne ovat johtaneet muun muassa kesällä 2013 yhden paperikoneen sulkemiseen ja syksyllä 2013 päätöksiin lopettaa Rauman telakkatoiminta mennessä. 10

16 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Toimintakertomus Olkiluodon kolmannen ydinvoimalaitoksen rakentamistöiden vaatima työvoima on vähentynyt. Vuoden 2014 lopussa ydinvoimalaitoksen rakentamistöiden työvoiman tarve oli 700 henkilöä kun se on ollut yli henkilöä aikaisempina huippukausina. Edellä mainittuihin seikkoihin nähden työttömyystilanteen heikkeneminen on ollut pelättyä maltillisempaan. Kuitenkin Raumalla ja sen lähiseudun työllisyyden merkittävimmät haasteet ovat erityisesti ns. rakennetyöttömyyden (nuoret ja pitkäaikaistyöttömät) hallitsemisessa. Rauman elinkeinorakenne on hyvin vientivaltainen, joten globaalit talouden vaikutukset kohdistuvat suoraan Raumalle ja Rauman seudulle. Riippuen toimialasta talouden muutokset kohdentuvat sekä ajallisesti että vaikutuksiltaan eri tavoin. Rauman seudun tilanne syksyllä 2014 oli orastavasta selviytymisestä huolimatta erittäin epävarma. Tilanteeseen vaikuttivat yleiset odotukset niin elinkeinoelämän kuin julkishallinnon uusiutumisen toimenpiteiden onnistumisesta. Haastavasta tilanteesta huolimatta Rauman seudulla on merkittäviä vahvuuksia; monia kansainvälisesti menestyviä, kasvavia ja lisää työllisyyttä luovia yrityksiä esim. muussa meriteollisuudessa sekä ympäristöalalla. Menestymisen mahdollisuudet rakentuvat Rauman seudun toimijoiden yhteistyökykyyn kilpailukyvyn kehittämisessä ja uusien työpaikkojen luomisessa Olennaiset tapahtumat ja muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kaupungin voimakas panostaminen alueen yritystoiminnan toimintaedellytysten kehittämiseen kulminoitui Rauman telakka-alueen ostamiseen eri toimijoiden yhteiseksi raskaan konepajateollisuuden toimintaympäristöksi. Telakka-alue irtaimistoineen hankittiin kaupungin omistukseen 18,1 miljoonalla eurolla maaliskuussa Hankinnan myötä Rauman kaupungin omistukseen siirtyi noin 43 ha maa-alueita ja 17 ha vesialueita. Rauman kaupunki vuokrasi telakkaalueen irtaimistoineen (maa-alue, rakennukset, rakennelmat ja niiden irtaimisto) kaupungin kokonaan omistamalle Rauman Meriteollisuuskiinteistöt Oy:lle. Rauman Meriteollisuuskiinteistöt Oy:n tehtävänä on vastata alueen toimivuudesta ja kehittämisestä. Muita elinkeinoelämää palvelevia infrastruktuurihankkeita on mm. Lakarin eritasoliittymä, johon saadaan rahoitusta osana äkillistä rakennemuutosohjelmaa. Lisäksi kaupunki varautuu Rauman Satama Oy:n perustamisen yhteydessä Rauman sataman ja satamaväylän investointien rahoittamiseen sekä päätös perustaa alueellisen pääomarahasto yhdessä muiden rahoittajatahojen kanssa. Työllisyydenhoito Rauman työllisyystilanne huononi vuonna Rauman seutu on nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2016 loppuun asti. Yhtenä selittävänä tekijänä on STX:n Rauman telakan toiminnan loppuminen kesällä Työttömyysaste oli Raumalla vuonna 2014 keskimäärin 12,8 % (v.2013/ 11,5 %) ja koko maan vastaava luku oli 11.5 % (v.2013/11.3 %) työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan. Nykyisessä työttömyystilanteessa kunnan rooli työllisyyden hoidossa on lisääntynyt. Kunnan tukitoimilla on merkittävä työttömän ja heidän perheidensä hyvinvointia ja työllistymistä edistävä merkitys. Kaupungin omaa työllistämistä on lisätty muun muassa palkkatukityöllistämistä, kuntouttavaa työtoimintaa, yrittäjien lisätukia ja järjestöjen työllistämistä sekä uusia työllistämisen malleja kehittämällä. Rauman kaupungin ja Satakunnan TE -toimiston yhteistä ns. STX -toimipisteen toimintaa telakalta työttömäksi jääneille on myös jatkettu. Työllisyydenhoidosta on päästy tekemään 11

17 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Toimintakertomus aktiivista kehittämis- ja vaikuttamistyötä ministeriöiden ja valtakunnan tason päättäjien kanssa. Työllisyydenhoito on myös pilotoinut hankkeiden kuten osallistavan sosiaaliturvan hankkeen (STM) avulla tehokkaampia ja kustannusvaikuttavampia toimintamalleja katsoen jo tulevaisuuteen. Kunnan maksuvelvoite työmarkkinatuesta tulee kasvamaan merkittävästi vuonna Vuonna 2014 Rauman kaupunki on kuitenkin onnistunut omien aktivointitoimiensa kautta vähentämään yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden maksuosuusmaksuja merkittävästi. Tämä on valtakunnan tasolla erittäin poikkeuksellista Rauman kaupungin maksuosuuslistan menot olivat noin 1,39 M (2013 n.1,5 M ). Ilman kunnan toimenpiteitä maksuosuus olisi ollut huomattavasti korkeampi. Sosiaali- ja terveystoimi Toiminnallisesti Rauman sosiaali- ja terveysvirastossa käynnistettiin ja toteutettiin merkittäviä uudistuksia. Terveyskeskussairaalan kapasiteettia supistettiin. Samalla perustettiin kotihoidon kotiutustiimi. Toimenpiteillä parannettiin ikäihmisten hoitoketjuja ja käytännöstä poistettiin erikoissairaanhoidon siirtoviivemaksut. Virasto toimi aktiivisesti työttömyyden hoidossa ja onnistui mm. vähentämään pitkäaikaistyöttömyyden sakkomaksuja samanaikaisesti kuin työttömyys kasvoi. Virasto osallistui aktiivisesti SoTe -uudistuksen valmisteluun suurten ja keskisuurten kuntien yhteistyössä. Vuonna 2014 päätettiin perhekeskuksen perustamisesta ja organisaatiosta sekä käynnistettiin toimintaa vaiheittain. Vammaispalveluissa käynnistettiin työtoiminnan kehittämistyö palvelumuotoilun avulla sekä tehtiin päätökset uusiin tiloihin siirtymisestä vuoden 2015 aikana. Mielenterveyskuntoutujille etsittiin ja osoitettiin vaihtoehtoiset asumispalveluratkaisut Tornelan toimimattomien tilojen tilalle. Viraston hallintohenkilöstön määrää supistettiin tuottavuuden kasvattamiseksi. Talousarviovuonna toteutettiin terveyskeskuksen vastaanoton kehittämistyötä. Työtä jatketaan vuonna Virastolla oli vaikeuksia järjestää työterveydenhuollon lääkäripalveluita, mikä osittain johtui työterveydenhuollon ylilääkärin toimimisesta määräaikaisesti avoterveydenhuollon johtavan ylilääkärin tehtävässä. Kehittämistyö vuoden 2014 aikana oli virastossa aktiivista ja muutokset on toteutettu nopeasti. Viraston henkilöstö on sopeutunut muuttuneisiin tilanteisiin hyvin. Esimiehet ovat olleet myös muutoksiin sitoutuneita. Kasvatus- ja opetustoimi Kasvatus- ja opetustoimessa merkittävimmät toimintaan ja talouteen liittyvät tapahtumat olivat Kaivopuiston päiväkodin valmistuminen ja toiminnan aloittaminen sekä koulujen väliaikaistilojen hankinta. Uotilan koulu siirtyi väistötiloihin syksyllä ja Pyynpään koululle hankittiin lisätiloja tilamoduuleilla. Edellä mainitut lisätilojen hankinnat kuormittivat ennen kaikkea perusopetuksen taloutta. Vuoden 2014 alkupuoliskon isoimpana kehittämistoimena oli Lyseon lukion siirtymisen suunnittelu Otan kouluun ja sen myötä mahdollisuudet yläkouluverkon uudelleen arviointiin. Kouluverkkosuunnittelun painopisteet olivat Uotilan kouluverkon suunnittelussa ja kaupungin pohjoisosan voimakkaasti kasvavan oppilasmäärän johdosta Pohjoiskehän koulun suunnittelussa. Toiminnallisten tavoitteiden osalta kasvatus- ja opetustoimi on omalta osaltaan toteuttanut Rauma Tarinaa kehittämällä mm. oppilaitosten toimintaympäristöä. Muita toiminnallisten tavoitteiden toteutumiseen vaikuttavia valmistelu- ja kehittämistehtäviä ovat olleet esiopetuksen keskitetyn haun järjestäminen, oppilas- ja opiskelijahuoltolain tuomien muutosten valmistelu, OPS2016 valmistelu ja Kuntarakenneuudistus 1. vaiheen toteutus sivistyspalvelujen osalta. Kasvatus- ja opetustoimen taloutta rasittivat erityisesti peruskoulujen väistö- ja lisätilat ja niihin liittyvät lisäkustannukset. Talousarvio ylittyi peruskoulujen ja lukion tulosalueiden osalta, mutta 12

18 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Toimintakertomus kasvatus- ja opetustoimi pysyi kokonaisuudessaan talousarviossa varhaiskasvatuksen tulosalueelta syntyneen alituksen johdosta. Varhaiskasvatuksen talousarvion alitus syntyi arvioitua suurempien tulojen sekä arvioitua pienempien henkilöstökulujen ja palvelujen ostojen kautta. Tekninen toimi Rauman kaupungin investoinnit mukaan lukien liikelaitokset olivat yhteensä 43,3 miljoonaa euroa, josta liikelaitosten investointeja oli noin 8,0 miljoonaa euroa. Liikelaitosten investoinneista 4,8 milj. oli vesi- ja viemäriliikelaitoksen ja 2,3 milj. satamaliikelaitoksen Talotoimen investoinnit olivat 5,5 milj.. Kunnallistekniset investoinnit olivat n. 6,9 milj. Merkittävimmät investointikohteet olivat - Sataman telakka-alue 18,1 milj. - Kaivopuiston päiväkoti 2,0 milj. - Koillinen teollisuusalue 1,7 milj. - Äyhön vesilaitoksen peruskorjaus/saneeraus 1,4 milj. - Asemakaava-alueiden (vesihuolto) verkostojen uudisrakentaminen (mm. Pirttialho, Lakari, Susivuori ja Jaakonkuruntie) 1,1 milj. - (vesihuolto) verkostojen saneeraustyöt (mm. Sampaanalan alue ja Kuninkaankatu) 1,2 milj - Lapin toimitilat/kirjasto 1,1 milj. - Pohjoiskehä 0,7 milj. - Vanhojen rakennusten muutostyöt 0,6 milj. - Keskustan kehittäminen 0,6 milj. - Katu- ja liikennejärjestelyt 0,6 milj. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen vuoden 2014 toteutui useita toiminnan muutoksia ja kehittämiskokonaisuuksia. Länsi-Suomen korkeakouluyhdistys ry:n toiminta loppui vuoden 2013 lopussa. Yhdistyksen ylläpitämän Länsi-Suomen kesäyliopiston Rauman toimipisteen toiminta siirrettiin kansalaisopiston yhteyteen, jossa toiminta on lähtenyt hyvin liikkeelle, painopiste jatkossa on avoimen yliopistokoulutuksen antamisessa. Suunnitellun mukaisesti laajennettiin myös taiteen perusopetusta käynnistämällä teatteritaiteen yleisen oppimäärän opinnot, johon tulijoita on ollut paljon. Työpajalla käynnistettiin yhteistyössä Teuvan aikuiskoulutuskeskuksen kanssa sisustusalojen osatutkintojen koulutus. Ylipäätään työpajalla nuorten määrä jatkoi kasvuaan ollen 183. Nuorisotalojen osalta Uotilan nuorisotalon toiminta loppui suunnitellusti kesäkuussa. Vuoden 2014 aikana työstettiin myös lukuisia hankkeita kuten esim. työpajan- ja yhteiskuntatakuu hankkeet, lasten kerho- ja harrastustoiminnan kehittämishankkeet, OKM:n rahoittamat Virvatuli- ja OSAAVAhankkeet, kansalaisopiston arvioinnin kehittämishanke, kansallinen digitaalinen museohanke jne. Eri yksiköissä panostettiin myös sähköisten asiakaspalveluprosessien kehittämiseen mm. ottamalla käyttöön uusi verkkokirjasto, laajentamalla liikuntapaikkavarausjärjestelmää sekä kehittämällä puhelimeen ladattavia opassovelluksia (Sammallahdenmäki). Vuonna 2014 toteutettiin myös toimintaan vaikuttavia merkittäviä investointihankkeita, joista suurimmat olivat Lapin uuden kirjaston rakennustyöt (otettiin käyttöön ), jäähallin betonilaatan ja putkistojen uusiminen, Isometsän museovaraston ja tekstiilikonservoinnin tilojen valmistuminen sekä Satamakatu 26:n (kauppis) liikuntatilan katsomon profiloinnin tekeminen. 13

19 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Toimintakertomus Ruokapalvelut taseyksikkö Ruokapalvelun tuotanto- ja palveluprosessien kehittämisen kolmas vaihe toteutettiin. Kolmannessa vaiheessa ruuanvalmistus keskitettiin kokonaisuudessaan Steniuksen tuotantokeittiöön. Nanun tuotantokeittiön tuotanto- ja palveluprosessien kehittämistä jatkettiin 2014 vuoden aikana. Nanun kehittämisprojektissa toteutettiin henkilöstön yhdessä valitsemia kehittämistoimenpiteitä. toteuttamiseen. Ruokapalvelun tuotanto- ja palveluprosessien kehittämistoimenpiteillä toimintaa tehostui merkittävästi ja toimintaan pystyttiin sopeuttamaan eri asiakasryhmien muuttuneisiin ateriatarpeisiin ja määriin vuoden aikana. Puhtauspalvelut taseyksikkö Puhtauspalveluyksikkö tuotti suunnitelmien mukaisesti siivous- ja oheispalveluja hallintokunnille sekä omana työnä, että ostopalveluna. Oman palvelutuotannon määrä kasvoi Kaivopuiston päiväkodin ja Uudenlahden päiväkodin käyttöasteen lisääntymisen myötä. Sairaalan ja terveyskeskuksen asiakastoimintojen tehostumisen myötä laitoshuoltajien tarve väheni yhteensä 8 henkilötyövuotta. Palvelulaskutuksen valmistelussa aiheuttamisperiaatteen mukaan kustannustenjako eri toimialueille toteutettiin toimintolaskentaa hyväksi käyttäen. Ruoka- ja puhtauspalveluyksikön yhdistelmätyöntekijöiden hallinnointia tehostettiin, luopumalla sisäisestä laskutuksesta ja sijoittamalla ko. henkilöiden palkkamäärärahat aiheutumisperusteen mukaisesti oikeaan yksikköön. Winnova/SAMK kiinteistöt taseyksikkö Vuonna 2014 toteutettiin Satamakatu 26:n liikuntatilojen katsomoremontti. Merikoulun AD-osan peruskorjaus alkoi syyskuussa ja jatkuu edelleen vuonna Kampuksen jatkosuunnittelu on alkanut kesällä Pienvenesatama- taseyksikkö Taseyksikön toiminnassa keskityttiin vuonna 2014 venepaikkojen varustetason (vesi, sähkö jne.) ja esteettömyyden parantamiseen. Taseyksikön laituri-investoinnit (Suvitien aallonvaimenninlaituri ja Koulurannan laituri nro 7) ovat toteutuneet suunnitellusti. Jätehuoltoliikelaitos Energiajätteen keräys käynnistyi alkuvuodesta ja se lisääntyy vähitellen. Jäteasemalla vastaanotettu yhdyskuntajätteen määrä on jatkanut laskuaan, koska jätekuljetusyritykset eivät ole tuoneet kaikkia kunnan vastuulle kuuluvia jätteitä kunnan järjestämään jätehuoltoon. Tästä on aiheutunut jätelaitokselle tulonmenetyksiä. Sekajätteen sijoittaminen Hevossuon kaatopaikalle päättyi. Tavoitteena vuonna 2014 oli kerätä energiajäte erikseen ja käyttää se paikallisessa rinnakkaispolttolaitoksessa energian tuottamiseen. Tästä syystä yhdessä muiden jätelaitosten kanssa kilpailutettiin sekä seka- että energiajätteen vastaanottajat sekä niiden keräys ja kuljetus. Seka- ja energiajätteen vastaanottajat on kilpailutettu ja tehty sopimukset vastaanotosta. Laitoksen merkittävin investointi oli lajittelukentän ja siirtokuormaus- lajitteluhallin valmistuminen vuoden 2014 lopulla. 14

20 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Toimintakertomus Vesi- ja viemäriliikelaitos Maksuja korotettiin helmikuun alusta keskimäärin n. 10 %. Laskutettu vesimäärä väheni 3,7 % edelliseen vuoteen verrattuna (väh m3). Liikelaitoksen suurimmat investointikohteet olivat Äyhön vesilaitoksen peruskorjaus/saneeraus 1,42 milj., asemakaava-alueiden verkostojen uudisrakentaminen (mm. Pirttialho, Lakari, Susivuori ja Jaakonkuruntie) 1,13 milj. ja verkostojen saneeraustyöt (mm. Sampaanalan alue ja Kuninkaankatu) 1,18 milj. Tilikauden aikana toiminnan tulorahoitus ei riittänyt kattamaan käyttökustannuksia ja investointeja. Vuoden 2014 aikana liikelaitoksen kassavelka kaupungille kasvoi noin 0,4 milj., kokonaiskassavelka tilinpäätöshetkellä oli lähes 8,0 milj. Satamaliikelaitos Vuonna 2014 Rauman sataman kokonaisliikenne oli yhteensä 5,50 milj. tonnia, jossa on vähennystä 4,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden aikana kuljetettiin Rauman sataman kautta ennätykselliset konttiyksikköä (TEU), mikä merkitsee 7,4 prosentin kasvua vuoteen 2013 verrattuna. Konteissa kuljetetun tavaran määrä oli lähes 2,2 miljoonaa tonnia, joka on runsaat 39 prosenttia kaikesta sataman kautta kuljetetusta tavarasta. Konttiliikennemäärä oli sataman suurin kautta aikain ja ylitti sataman aikaisemman ennätyksen vuodelta 2013 noin konttiyksiköllä. Sataman liikevaihto vuonna 2014 oli 12,201 milj. euroa, mikä oli -1,4 % vähemmän kuin vuonna 2013 vastaavana aikana. Tilikauden tulos oli 4,09 milj. euroa, mikä oli 33,5 % liikevaihdosta ja 0,5 % kasvua vuoteen 2013 verrattuna. Kaupunginvaltuusto päätti Rauman satamaliikelaitoksen lakkauttamisesta ja satamatoimintojen yhtiöittämisestä Samalla kaupunginvaltuusto valtuutti kaupunginhallituksen päättämään osakeyhtiön perustamisesta. Kaupunginhallitus päätti Rauman Satama Oy:n perustamisesta jatkamaan Satamaliikelaitoksen toimintaan. Rauma Satama Oy on perustettu ja satamaliikelaitoksen liiketoiminta on siirretty yhtiölle alkaen. Satamaliikelaitoksen johtokunta toimikausi loppui ja liikelaitoksen toiminta lakkasi johtosäännön kumoamisella Selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta Kaupungin hallintokuntia on pyydetty arvioimaan kaupungin kannalta merkittävät yli tutkimus- ja kehittämishankkeet. Saatujen tietojen perusteella on tehty merkittävistä tutkimus- ja kehittämishankkeista tarkempi listaus, joka on tämän tasekirjan liitteenä. Liite sisältää yksityiskohtaisemmat tiedot hankkeista (hankekuvaus ja tehdyt toimenpiteet). 15

21 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Toimintakertomus Yli tutkimus- ja kehittämishankkeet lkm Tulot Menot Nettomenot Konsernihallinto , , ,44 Sosiaali-ja terveyslautakunta , ,73-142,72 Kasvatus- ja opetuslautakunta , , ,26 Kulttuuri- ja vapaaaikalautakunta , , ,57 Tekninen lautakunta , , ,05 Koko kaupunki , , , Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Rauman kaupungin talouden tilanteeseen vaikuttaa sekä valtiotalouden toimenpiteet että kaupungin omat toimet talouden tasapainottamiseksi. Valtionosuusleikkausten tuleva ja ennakoitavissa oleva taso ja muutokset verotuksessa joko veroperustemuutoksina tai jako-osuuksien muutoksina yhdessä merkittävän työttömyyden ja viennin hitaan kasvun kanssa luovat epävarmuutta tulorahoituksen suunnittelulle tulevana taloussuunnitelmakaudella. Tältä osin Rauman kaupungin tilanne ei poikkea muiden kuntien ja kaupunkien tilanteesta. Erityisesti yhteisöverotuottoihin viennin kehitys ja yleinen globaali taloustilanne voivat aiheuttaa yllättäviä ja merkittäviä muutoksia taloussuunnitelmakaudella. Alkuvuoden 2015 yhteisöverotilitykset ovat huomattavasti aiempia vuosia alemmalla tasolla. Kunnallisverotuotoissa näkyi jo vuonna 2014 se, että veroprosentin korottaminen ei kerryttänyt kunnan tuloverotuottoja edelliseen vuoteen verrattuna. Kaupungin omat kehittämistoimet toiminnan sopeuttamisessa ja organisoimisessa siten, että palvelutoiminnan kulut ovat käytettävissä oleviin ja ennustettavaan tulorahoituksen tasoon nähden hallinnassa, tulee vaikuttamaan siihen, miten hyvin kaupunki kykenee vastaamaan tulevaisuuden palvelutarpeeseen ja tekemään tarvittavat välttämättömät investoinnit. Kehitykselle ja palvelutuotannolle välttämättömien investointien toteuttaminen suunnitellusti tullee edellyttämään velkarahoitusta. Sopeuttamistoimenpiteillä tavoitellaan talouden tasapainoa taloussuunnitelmakauden loppuun mennessä siten, että vuosikate kattaa poistot Kunnan henkilöstö Henkilöstöraportti vuodelta 2014 laaditaan erikseen. Rauman kaupungin henkilöstömäärä oli 3117 henkilöä, josta vakinaisen henkilöstön osuus oli 77 %, määräaikaisten osuus 21 % ja työllistettyjen osuus 2 %. Henkilöstömäärä väheni 101 työntekijällä vuodesta Työllistettyjä oli 38 vähemmän kuin edeltävänä vuotena. Määräaikaisia työsuhteita oli 33 vähemmän kuin vuonna 2013 ja vakinaisten 16

22 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Toimintakertomus henkilöiden määrä väheni 30 henkilöllä. Vakinaisten henkilöiden suhteellinen osuus kuitenkin kasvoi prosentilla vuodesta Peruskaupungin osuus henkilöstöstä on 98 % ja liikelaitoksien yhteenlaskettu osuus on 2 %. Kaupungin kokonaishenkilöstömäärästä Sosiaali- ja terveystoimessa työskenteli henkilöä (40,1 %), Kasvatus- ja opetustoimessa 912 henkilöä (29,3 %), Teknisessä toimessa 241 henkilöä, (7,7 %), Keskusvirastossa 101 henkilöä (3,2 %) ja Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimessa 239 henkilöä (7,7 %). Satamaliikelaitoksessa työskenteli 29 henkilöä (0,9 %) ja vesi- ja viemäriliikelaitoksessa 27 henkilöä (0,9 %) ja jätehuoltoliikelaitoksessa 7 henkilöä (0,2 %). Taseyksiköissä (ruokapalvelut, puhtauspalvelut ja pienvenesatamat) työskenteli yhteensä 311 henkilöä, joista puhtauspalveluissa 161 henkilöä (5,2 %), pienvenesatamissa 1 henkilö (0,03 %) ja ruokapalveluissa 149 henkilöä (4,8 %). Henkilöstöä koskevissa liitetiedoissa on tarkemmin eritelty vuoden 2014 aikana maksetut kokonaishenkilöstökulut Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Rauman ja Rauman seudun kannalta merkittävin työllisyyteen ja elinkeinoelämän kehitykseen kohdistuva riski on maailmantalouden hidas kasvu ja finanssikriisin jälkeisen taantuman pitkittyminen. Maailmantalouden myönteiset kasvunäkymät edistäisivät yritystoiminnan investointeja ja yksityistä kulutusta. Yksityisen kulutuksen kasvu kohentaisi palvelusektorin tilannetta. Rauman kaupunki on vuonna 2014 tehnyt päätöksiä ja sitoumuksia elinkeinoelämän edellytysten luomiseksi. Raumalle ja Rauman seudulle merkittävä riski sisältyy siihen millä aikavälillä ja kuinka nopeasti edellä mainitut toimenpiteet alkavat tuottamaan tulosta. Positiivisten tulosvaikutusten viivästyminen voi johtaa siihen, että kaupungilla ei ole enää taloudellisesti mahdollista tehdä yhtä mittavia ja vastaavanlaisia toimenpiteitä ja sitoumuksia. Tulorahoituksen kaventuminen enemmän kuin mitä tällä hetkellä arvioidaan, merkitsee riskiä talouden tasapainottamiselle ja toiminnan sopeuttamiselle. Verotulorahoitus tulee olemaan niukkaa maailmantalouden ja erityisesti julkisen talouden tilanteen johdosta. Valtion peruspalvelujen valtionosuusleikkausten, valtionosuusuudistusten ja sote-uudistusten yhteisvaikutukset on arvioitu kaventavan Rauman kaupungin tulorahoituspohjaa 14,4 miljoonalla eurolla (ns. rakennepaketin vaikutukset). Rauman kaupungin ja kaupunkiseudun yritysten taloudellinen tilanne vaikuttaa työllisyyteen, verotulokehitykseen ja kulutuskysyntään ja sitä kautta kaupungin talouteen Työllisyystilanteesta Rauman kaupungin aiheutuva menokasvu on tulevaisuudessakin merkittävä toiminnallinen ja taloudellinen riski, vaikka työllisyystilanteen vaikeutuminen tunnistettiin jo vuonna Työllisyyden hoidossa vuoden 2014 tunnistamattomin riski oli voimaan tullut muutos julkiseen työvoima- ja yrityspalvelulakiin. Muutos täsmensi velvoitetta noudattamaan tarkemmin työsopimuslakia. Irtisanomisia, lomautuksia ja osa-aikaisia työntekijöitä koskevat muutokset vaikuttivat ja lamauttivat palkkatukien myöntämisen ja työkokeilusopimusten tekemisen loppuvuoden ajaksi Rauman Kaupungille. 17

23 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Toimintakertomus Tulorahoituksen vähentyminen aiheuttaa riskin riittävien toimintaresurssien ylläpitämiselle ja kehittämistoimenpiteiden toteuttamiselle. Merkittävintä on saada kehittämistoimenpiteillä ylläpidettyä riittävä ja laadukas palvelu- ja investointitaso ja varmistettua tarvittavat henkilöresurssit. Massiivisen ja ikääntyvän rakennuskannan peruskorjaustarpeet kasvavat, mikä puolestaan nostaa vuokratasoa. Kaupungin kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuuden ajoittuminen ja kokonaisvaikutuksen arviointi on haasteellista. Nämä riskitekijät arvioidaan esiintyvän koko tulevalla taloussuunnitelmakaudella. Henkilöstön voimakas eläköityminen aiheuttaa riskin osaavan henkilöstön saamiseen, osaamisen kehittämiseen ja ennakointiin henkilöstösuunnittelussa. Kaupungin ikääntyvä rakennuskanta ja kunnallisteknisten verkostojen (infra) huono kunto suhteessa käytettävissä oleviin taloudellisiin resursseihin on uhkana sille, että niitä ei kyetä korjaamaan halutussa aikataulussa ja tavoiteltua kuntotasoa ei kyetä ylläpitämään. Esiintyneet sisäilmaongelmat (Uotilan koulu, Uotilanrinteen peruskoulu, Syvärauman päiväkoti, Lensun päiväkoti, Syvärauman koulu) sekä muissa toimitiloissa on merkittävä toiminnallinen ja taloudellinen riski. Voimakkaat tulevaisuus- ja korvausinvestoinnit vaativat erityisesti rahoituksen suunnittelulta ja talouden seurannalla ennakointia, mikä vaatii koko kaupungintason koordinointia. Taseyksikön nykyisen ja tulevan toiminnan kannalta on oleellista, että tilojen vuokrausaste pysyy korkeana, jolloin varmistetaan tuottojen toteutuminen. Riskinä on, että syystä tai toisesta ei mahdollisesti vapautuville tiloille löydetä vuokralaista, jolloin kiinteistöjen ylläpitokustannukset jäävät kaupungin vastattaviksi. Tietojärjestelmäsidonnaisissa toiminnoissa, sovellusten toimintavarmuus ja virheettömyydessä esiintyi puutteita, jotka viivästyttivät kehittämistyötä. Rauman kaupunki on mukana kahdessa merkittävässä oikeudenkäynnissä, joihin sisältyy merkittävä oikeudenkäyntikuluriski. Rauman kaupunginhallitus päätti , että ns. kuitupuukartelliasiassa nostetaan vahingonkorvauskanne kaikkia Rauman kaupungilta puuta ostaneita raakapuukartelliin osallistuneita metsäyhtiöitä vastaan. Kaupungin puolesta asiaa hoitaa asianajotoimisto Krogerus Oy. Kanne on laitettu vireille Helsingin käräjäoikeudessa. Muutamat kantajat ovat toimineet asiassa ns. pilotteina, joiden kanne on käsitelty Helsingin käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa. Rauman kaupunki odottaa, että pilottien asiassa saadaan lainvoimainen ratkaisu korkeimmasta oikeudesta. Rauman kaupunginhallitus päätti ns. asfalttikartelliasiassa nostaa vahingonkorvauskanteen lähtökohtaisesti kaikkia asfalttikartelliin osallistuneita yhtiöitä vastaan. Toimeksiantoa kaupungin puolesta hoitaa asianajotoimisto Krogerus Oy. Kanne on laitettu vireille Helsingin käräjäoikeudessa Rauman kaupungin kanne on lepäämässä niin kauan, kunnes ns. ensimmäisen aallon jutuissa saadaan lainvoimainen tuomio. Tällä tavoin mahdollista oikeudenkäyntikuluriskiä voidaan yrittää helpommin hallita Selonteko kunnan sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä Rauman kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä on säädökset ja määräykset kaupungin hallintosäännössä, henkilöstösäännössä sekä hallintokuntien ja johtokuntien johto- ja toimintasäännöissä. Lisäksi on sisäisen valvonnan yleisohje ja taloussäännössä on muutama tätä koskeva säännös. 18

24 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Toimintakertomus Rauman kaupungin tarkastussäännön (Kv ) mukaan sisäistä tarkastusta hoitaa kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajien alaisuudessa kaupunginreviisori, jonka tehtävät määrää kaupunginhallitus. Sisäisen tarkastuksen toimintasäännön (Kh ) mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännöissä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kaupunginhallituksen tehtävänä on valvoa, että kaupungin lautakunnat, johtokunnat, toimikunnat ja kaupungin palveluksessa olevat henkilöt suorittavat tehtävänsä voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä noudattaen sekä toimivat kaupungin etujen mukaisesti. Sisäisen tarkastuksen toimintasäännössä on myös todettu, että sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Sisäistä tarkastusta hoitaa kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajien alaisuudessa kaupunginreviisori. Kunnan toiminnot on järjestettävä ja johtamistehtävät hoidettava niin, että organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Johtamansa toiminnan sisäisestä valvonnasta vastaa kukin toimielin ja vastuuhenkilö. Rauman kaupungilla on sisäisen valvonnan yleisohje, joka on astunut voimaan Ohjeessa on määritelty sisäisen valvonnan tehtäviä, toimivaltaa ja vastuusuhteet. Taloussäännön riskienhallintaa koskevassa 8 :ssä todetaan, että kaupunginhallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kaupungin omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Edellä mainitussa säännöksessä todetaan myös, että kaupunginhallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. Taloussäännön 9 koskee tilivelvollisuutta. Rauman kaupungin riskienhallinnan perusteet valmisteltiin samassa yhteydessä konserniohjaussäännön kanssa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet ja päätti hallintosäännön muuttamisesta. Valtuuston hyväksymien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden tavoitteena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa kaupunkikonsernin hyvää hallintoa ja johtamista, ja ne koskevat kaikkia kaupunkikonsernin toimielimiä ja johtoa sekä kaikkea kaupunkikonsernin toimintaa, josta kaupunki vastaa omistuksen, ohjaus- ja valvontavastuun sekä muiden velvoitteiden myötä. Valtuuston tekemällä päätöksellä hallintosääntöön lisättiin 25; jossa todetaan seuraavaa; kaupunginhallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä valvonnan järjestämisestä. Kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista määrätään säännössä: Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Kaupunginhallituksen alaisten toimielinten ja viranhaltijoiden vastuu riskienhallinnasta ja sisäisestä valvonnasta määritellään johtosäännöillä, sisäisen valvonnan yleisohjeella ja osin taloussäännön määräyksillä. Sisäisen valvonnan yleisohjetta tullaan päivittämään ja tarkentamaan edellä mainitun riskienhallinnan perusteiden, hallintosäännön muutoksien ja konserniohjaussäännön pohjalta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelytapojen toimeenpano etenee sen mukaan, kun kaupungin kaikki eri asiaa koskevat säädökset ja määräykset on saatu päivitettyä. 19

25 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Toimintakertomus Hallintokuntia, liikelaitosten johtokuntia sekä merkittävimpiä tytäryhteisöjä on velvoitettu raportoimaan merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toimintaan vaikuttavista seikoista sekä ns. puolisvuotisraportoinnin ( ) yhteydessä että kaupungin lopulliseen tilinpäätösraportoinnin yhteydessä (hallintokunta-, taseyksikkö- ja liikelaitoskohtaiset selvitykset täydennysosan toiminnan ja seurannan raporteissa). Kaupunginvaltuuston arviointipäivät on pidetty ja , joissa on käsitelty Rauman kaupungin vision ja strategian toteutumista sekä valtuustotason tavoitteiden toteutumista TAvuodelta Ensimmäisenä arviointipäivänä on kuultu keskusviraston, kulttuuri- ja vapaaaikatoimen, kasvatus- ja opetustoimen, sosiaali- ja terveystoimen johtajia ja Sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon johtajaa. Jälkimmäisenä arviointipäivänä on kuultu teknisen toimen, vesi- ja viemäriliikelaitoksen, jätehuoltoliikelaitoksen, satamaliikelaitoksen johtajia sekä konserniyhteisöistä Rauman Energian, Satakunnan ammattikorkeakoulun sekä Länsirannikon koulutus Oy:n Winnovan edustajia. Konsernijaosto on toiminut konserniyhteisöjä ohjaavana ja valvovana toimielimenä. Asiaa on selvitetty yksityiskohtaisemmin kohdassa konsernin toiminnan ohjaus. Pääasiassa konsernivalvonta on toteutunut kaupunginjohtajan, apulaiskaupunginjohtajan ja suunnittelujohtajan suoralla ja jatkuvalla yhteydenpidolla konserniyhteisöjen edustajiin sen lisäksi että useimmiten he itse tai muut kaupungin virkamiehet ovat kaupungin edustajina konserniyhteisöjen luottamuselimissä lukuun ottamatta Rauman Energia Oy:ta, jonka luottamuselimissä ei ole kaupungin virkahenkilöstöön kuuluvaa edustusta. Kaupungin virkahenkilöt kaupungin edustajina ovat tarvittaessa suoraan informoineet kaupungin ylintä johtoa sekä ylimpiä luottamuselimiä (kaupunginvaltuustoa, kaupunginhallitusta ja konsernijaostoa). Kaupunginvaltuuston hyväksymän uuden konserniohjaussäännön mukaista toimintatapaan on siirrytty alkaen. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kaupungin päätöksentekoa, omaisuuden hallintaa ja muuta toimintaa säätelevien säädösten lisäksi toimintaa ohjaavat kaupungin hallintosääntö sekä hallintokuntakuntakohtaiset ja liikelaitoskohtaiset johtosäännöt ja toimintasäännöt. Kaupungin sisäisessä tarkastuksessa ei ole havaittu merkittäviä puutteita säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisessa. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden yksityiskohtainen toteutuminen on raportoitu yksityiskohtaisesti erillisellä niteellä (ns. lisäosa). Talousarviovuoden aikana taloudellista tilannetta on raportoitu kuukausittain lautakunnille ja johtokunnille. Tavoitteiden toteutumisesta on laadittu ns. puolisvuotisraportti ( ), jonka kaupunginvaltuusto on käsitellyt. 20

26 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Toimintakertomus Tuloksellisuuden arvioinnissa on edetty siihen vaiheessa että talouden ennustaminen on aloitettu ja toteutumaan perustuvaa talouden analysointi on lähtenyt käyntiin kaupungintasoisesti. Talouden toteutumisen seurannan yhteydessä tuloksellisuutta on arvioitu suhteessa edellisiin vuosiin. Tuloksellisuuden arvioinnin tasossa ja raportoinnin systemaattisuudessa on organisaatiotasoilla vaihtelua. Varojen käytön valvonnassa ei ole havaittu puutteita. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallintaa on keskusvirastossa kartoitettu lähinnä työsuojelun osalta. Työsuojeluorganisaation painopiste vuonna 2014 oli Riskien arviointi. Työsuojelun tavoitteeksi asetettiin, että vuoden 2014 loppuun mennessä kaikilla Rauman kaupungin työpaikoilla on tehty tai päivitetty lakisääteinen vaarojen kartoitus/riskien arviointi ja tulokset on viety RiskiArvi ohjelmaan. Erityisesti psykososiaalisen kuormituksen hallintaan luotiin Psykososiaalisen kuormituksen hallintamalli, jonka tavoitteena on puuttua mahdollisimman varhain ja ennaltaehkäistä haitallista kuormitusta. ennaltaehkäisy Sosiaali- ja terveysvirasto on toteuttanut riskienhallintansa kaupungin sisäisen valvonnan yleisohjeen sääntöjen, määräysten ja päätösten sekä toimielimen omien johto- ja toimintasääntöjen mukaisesti. Sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä toiminnanohjausjärjestelmä ja laatujohtaminen, jolla vähennetään palvelutuotannossa tapahtuvia riskejä. Palvelutuotannon tavoitteiden toteutumista seurataan sekä arvioidaan auditoinnein. Mahdollisiin toiminnan ja laadun poikkeamiin puututaan. Sosiaali- ja terveysviraston kuukausittainen talousseuranta on jalkautettu viraston tulosalueille ja tulosalueita on velvoitettu esittämään toimenpiteitä talousarviossa pysymiseksi. Tietojärjestelmien tietosuojakäytännöissä noudatetaan lainsäädäntöä ja viraston sisäisiä tietosuojakäytäntöjä on parannettu mm. käyttöönottamalla ns. pistokoekäytännöt, joilla varmistetaan, että henkilökunta on käyttänyt asiakastietojärjestelmiä annettujen ohjeiden mukaisesti. Kasvatus- ja opetustoimi on toteuttanut riskienhallintansa kaupungin sisäisen valvonnan yleisohjeen sääntöjen, määräysten ja päätösten sekä toimielimen omien johto- ja toimintasääntöjen mukaisesti. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi on toteuttanut riskienhallintansa kaupungin sisäisen valvonnan yleisohjeen sääntöjen, määräysten ja päätösten sekä toimielimen omien johto- ja toimintasääntöjen mukaisesti. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimessa on tehty erillinen riskienarviointi suurten yleisötapahtumien osalta. Tekninen toimi mukaan lukien teknisen lautakunnan alaiset taseyksiköt sekä vesi- ja viemäriliikelaitos ja jätehuoltoliikelaitos ovat raportoineet toteuttavansa riskienhallintansa kaupungin sisäisen valvonnan yleisohjeen sääntöjen, määräysten ja päätösten sekä toimielimen omien johto- ja toimintasääntöjen mukaisesti. Puhtauspalvelut taseyksikkö on käyttänyt kaupungin RiskiArvi-ohjelmaa, jonka avulla riskit tunnistetaan, arvioidaan ja määritellään. Riskien arviointia ja kartoitusta on tehty vuonna 2014 ja riskienhallintaa tehdään jatkuvasti. Riskien hallinta ja tulosten seuraaminen on tiimikohtaisesti lähiesimiehille. 21

27 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Toimintakertomus Satamaliikelaitoksen riskienhallinta on järjestetty toimintajärjestelmällä, joka koostuu sertifioidusta laadun-, ympäristön- ja työturvallisuuden hallintajärjestelmistä. Riskienhallinnassa käytetään erinäisiä turvallisuusohjeita ja säädöksiä satama-alueella. Rauman kaupungilla on vahinkovakuutukset seuraavasti; I. Henkilövahingot/-riskit a. lakisääteinen tapaturmavakuutus (omaishoitajat, vammaisten työtoiminta, kuntouttava työtoiminta, yläasteen oppilaat ja lukiolaiset) b. vapaaehtoiset henkilövakuutukset (kuntien ja kaupunkien ryhmätapaturmavakuutus, peruskoulun lisäksi muut kunnan oppilaitokset, ulkopaikkakuntalaiset peruskoululaiset, ulkopaikkakuntalaiset muut opiskelijat, palkattomassa/talkootyössä olevien tapaturmavakuutus, täysajan tapaturma/muu tapaturmavakuutus, virkamatkavakuutus, matkatavarat) II. Omaisuusvahingot/ - riskit a. kiinteistövakuutukset (rakennukset, täysturva) b. irtaimistovakuutukset (kiinteistökohtainen käyttöomaisuus, täysturva) c. metsävakuutus (talousmetsä, täysturva) III. Toiminnan riskit a. keskeytysvakuutukset (lisäkulukeskeytys, vakuutusturva sama kuin kiinteistöissä) b. vastuuvakuutukset (julkisyhteisön vastuuvakuutus ja julkisyhteisön hallinnonvastuuvakuutus) c. Ajoneuvojen liikennevakuutus Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa ja hoidon valvonnassa ei ole havaittu olennaisia puutteita. Sopimustoiminta Sopimusten siirtämistä asianhallintajärjestelmään on jatkettu vuoden 2014 aikana. Tweb- sähköisen arkistoinnin sopimusten hallintaosion käyttöönottoa asteittain koko kaupungin tasolla vuoden 2015 aikana lähdetään toteuttamaan. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Rauman kaupungin sisäinen tarkastus on järjestetty käytettävissä olevat resurssit huomioiden asianmukaisesti. Riippuen toimialasta on joillakin toimialoilla kiinnitetty enemmän huomiota riskienhallintaan ja sisäiseen valvontaan Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tulos Rauman kaupungin tuloslaskelma sisältää peruskaupungin hallintokunnat, neljä taseyksikköä ja kaupungin kolme liikelaitosta. Tilikauden tulos oli 15,2 miljoonaa euroa. Tilikauden ylijäämäiseen tulokseen vaikutti merkittävästi Satamaliikelaitoksen toiminnan yhtiöittämisen yhteydessä tehdyn omaisuuden luovutuksesta kirjattava satunnainen laskennallinen tuotto, joka oli lähes 21,0 miljoonaa euroa. 22

28 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Toimintakertomus Vuoden 2014 tilinpäätöksen tuloslaskelmassa on ensimmäistä kertaa otettu käyttöön ns. valmistus omaan käyttöön, jota kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tuloslaskelman yleisohjeen mukaan pidetään ensisijaisena tapana. Valmistus omaan käyttöön on tuloslaskelman oikaisua, jolla omaan käyttöön valmistuksen vaikutus tilikauden tulokseen eliminoidaan silloin, kun hyödykkeen valmistuksen menoja sisältyy tuloslaskelman menoihin. Kirjaustavan muutos ei vaikuta toimintakatteeseen eikä tilikauden tuloksen muodostumiseen. Vuoden 2013 tuloslaskelma on oikaistu vertailukelpoiseksi oman käytön valmistuksen osalta vuoden 2014 tuloslaskelman kanssa ja tästä syystä vuoden 2013 tuloslaskelma poikkeaa tältä osin hyväksytystä vuoden 2013 tilinpäätöksen tuloslaskelmasta. Jäljempänä suluissa esitetyt luvut koskevat vuotta Omaan käyttöön valmistuksen arvo oli 22,4 miljoonaa euroa (24,2 milj. ). Toimintatuotot olivat 64,2 miljoonaa euroa (62,8 milj. ) kasvua 2,2 %. Toimintatuotoilla katettiin 22,6 % toimintakuluista (27,5 %) ja verorahoituksella katettavaksi jäi 77,4 % toimintamenoista (72,5 %). Toimintakulut olivat 284,3 miljoonaa euroa (279,5 milj. ). Toimintakulut kasvoivat 4,7 milj. edelliseen vuoteen verrattuna (1,7 %). Tilinpäätöksen toimintakate oli 197,8 milj. euroa (-192,7 milj. ). Nettomenot kasvoivat 5,0 milj. euroa (2,6 %) edellisestä vuodesta. Toimintakate osoittaa kuinka paljon verorahoituksella (verot ja valtionosuudet yhteensä) jää katettavaksi. Raumalla verorahoituksella jää katettavaksi noin 198 miljoonan euron nettomenot. Verorahoitus yhteensä oli 213,2 miljoonaa euroa ja se riitti kattamaan toiminnan nettomenot, vaikka verorahoitus yhteensä laski -1,0 % eli noin 2,2 miljoonaa edelliseen vuoteen verrattuna. Prosentuaalisesti merkittävin lasku verorahoituksessa tapahtui valtionosuuksissa. Valtionosuuksia kertyi 49,0 miljoonaa euroa (51,4 milj. ). Valtionosuuksia tilitettiin -4,6 % eli 2,3 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna Myöskään verotuloja ei kertynyt odotetusti. Verotuloja kertyi 164,2 miljoonaa euroa (164,0 milj. ), Verotuloja kertyi vajaat 0,2 milj. euroa (0,1 %) edellisvuotta enemmän, vaikka kunnallisveroprosenttia korotettiin yhdellä prosenttiyksiköllä 19,00 %:iin. Veroprosenttikorotuksen lisäksi vuoden 2014 verotulojen kertymä ja kasvu eivät ole vertailukelpoisia vuoden 2013 verotulotietojen kanssa johtuen tilitysjärjestelmän muutoksesta. Kaupungin rahoitustuotot olivat 1,8 milj. rahoituskuluja suuremmat (2,0 milj. ). Kokonaisuutena rahoitustuotot vähenivät noin 0,2 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Koko vuoden ajan alhaisena pysyneet talletuskorot vähensi korkotuottoja. Tuloslaskelman vuosikate oli 17,2 miljoonaa euroa (24,6 milj. ). Vuosikate laski - 7,4 miljoonaan euroa eli laskua oli yhteensä -30,0 %. Vuosikatteen lasku aiheutui pääasiassa edellä mainitusta nettomenon kasvusta 5,0 miljoonalla eurolla, verotulorahoituksen laskulla 2,3 miljoonalla eurolla. Poistot olivat noin 23 milj. (21,7 milj. ). Poistot kasvoivat 6,2 %. Vuosikate 17,2 milj. ei riittänyt kattamaan poistoja, mitä pidetään talouden epätasapainon mittarina. Vuosikate riitti 75 % kattamaan poistot eli vuosikate oli 5,7 miljoonaa euroa poistoa alempi. Kuntalain 2a säätämisen myötä kuntien oli viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä siirrettävä tehtävä, jota hoidettiin kilpailutilanteessa markkinoilla, hoidettavaksi yhtiö-, yhteisö- tai säätiömuodossa. Tämä tarkoitti satamaliikelaitoksen toiminnan yhtiöittämistä viimeistään mennessä. Satamaliiketoimintaa jatkamaan perustetulle Rauman Satama Oy:lle siirtyi ns. apporttiluovutuksena omaisuutta sen käyvästä arvosta ja vastaavasta arvosta kaupunki merkitsi 23

29 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Toimintakertomus yhtiön osakkeita. Siirtyvän omaisuuden kirjanpidollinen arvo oli lähes 21 miljoonaa euroa pienempi kuin omaisuuden käypä arvo, mistä syystä kaupungin tuloslaskelmaan tuli kirjattavaksi satunnaisena tuottona edellä mainittu 21 miljoonan euron myyntivoitto. Edellä mainitusta omaisuuden luovutuksen aiheuttamasta kirjauksesta johtuen Rauman kaupungin tilikauden tulos osoittaa 15,3 miljoonaa euroa ylijäämää. Ilman edellä mainittua kirjausta kaupungin tulos olisi ollut 5,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot , ,66 Maksutuotot , ,79 Tuet ja avustukset , ,69 *) Vuokratuotot , ,13 Muut toimintatuotot , ,99 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , ,26 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN , ,84 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,29 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,85 Muut henkilösivukulut , ,53 Henkilöstökulut yhteensä , ,67 Palvelujen ostot , ,29 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,51 Avustukset , ,75 Vuokrat , ,14 Muut toimintakulut , ,53 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ , ,89 TOIMINTAKATE , ,79 Verotulot , ,20 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,23 Muut rahoitustuotot , ,59 Korkokulut , ,65 Muut rahoituskulut , ,46 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHT , ,71 VUOSIKATE , ,12 Poistot , ,05 Satunnaiset tuotot ,55 **) TILIKAUDEN TULOS , ,07 Poistoeron vähennys , ,38 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,45 24

30 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Toimintakertomus *)Yhdistymisavustus ja valtionosuuden vähenemisen korvaus: 0, ,00 **)Omaisuuden luovutus Satamaliikelaitoksen yhtiöittämisen yhteydessä ,55 Tunnusluvut: Toimintatuotot/Toimintakulut, % 20,9 20,7 Vuosikate/Poistot, % 75,0 113,8 Vuosikate, e/asukas Asukasmäärä Toiminnan rahoitus Kaupungin oma tulorahoitus, 17,2 milj. euron vuosikate riitti kattamaan 39,2 % (91 %) kattamaan investointien omahankintamenot. Toiminnan rahavirta 16,8 miljoonaa euroa ei ole riittänyt kattamaan kaupungin 44,7 miljoonan euron investointimenoja. Investointimenot olivat noin 17,5 miljoonaa edellisvuotta suuremmat (kasvua 64,2 %) mitä selittää telakka-alueen osto. Ilman telakkaalueen investointimenoa investoinnit olisivat olleet 0,6 miljoonaa euroa (2,2 %) edellisvuotta pienemmät. Toiminnan ja investointien rahavirta yhteensä oli -26,0 miljoonaan euroa (-2,0 milj. ). Rahoituksen rahavirta oli 9,7 miljoonaa euroa. Kaupungin rahavarat olivat vuoden alussa 73,9 miljoonaa euroa ja vuoden lopussa noin 57,6 miljoonaa euroa. Rahavarat vähenivät em. 16,3 miljoonalla eurolla. Rauman kaupungin lainanhoitokate on poikkeuksellisen hyvä johtuen kaupungin erittäin pienestä lainamäärästä. (Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluku on yli 2, tyydyttävä 1-2 ja heikko alle 1.) Kaupungin maksuvalmius oli hyvä koko vuoden aikana. Kaupungilla ei ole ollut tarvetta nostaa lainaa viime vuosien aikana. Kaupunki lyhensi lainojaan ,80 eurolla. Lainojen yhteismäärä vuoden 2014 lopussa oli ,70 euroa. RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,12 Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät , ,10 Toiminnan rahavirta yhteensä , ,02 Investointien rahavirta Investointimenot , ,13 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,24 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,30 Investointien rahavirta yhteensä , ,59 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,57 25

31 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Toimintakertomus yhteensä Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Liittymismaksujen lisäys , ,00 Antolainasaamisten vähennykset , ,12 Antolainasaamisten lisäykset ,00 Antolainauksen muutokset yhteensä , ,12 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,80 Lyhytaikaisten lainojen vähennys , ,65 Lainakannan muutokset yhteensä , ,45 Oman pääoman muutokset ,04 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,47 Vaihto-omaisuuden muutokset , ,37 Saamisten muutos , ,61 Korottomien velkojen muutos , ,26 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä , ,71 Rahoituksen rahavirta , ,38 Rahavarojen muutos , ,81 Rahavarojen muutos , ,81 Rahavarat , ,31 Rahavarat , ,50 Tunnusluvut: Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä 5 vuodelta Investointien tulorahoitus, % 39,2 91,2 Lainanhoitokate 102,6 115,1 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Rahoitusasema ja sen muutokset Taseen loppusumma oli 347,5 milj. (322,9 milj. ). Taseen loppusumma nousi 24,7 miljoonaa euroa eli 7,6 % (5,7milj., 1,8 % ). Merkittävin tekijä taseen kasvulle oli sijoituksiin merkittävät Rauman Satama Oy:n osakkeet noin 43,8 miljoonalla eurolla. 26

32 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Toimintakertomus Pysyvien vastaavien kirjanpitoarvo oli 271,4 miljoonaa euroa (230,9 milj. ). Muutokset pysyvissä vastaavissa aiheutuivat telakka-alueen ostosta ja satamaliikelaitoksen yhtiöittämisestä. Kokonaisvaikutus pysyvissä vastaavissa oli kasvua 40,5 miljoonaa euroa, joka syntyi sekä telakkakaupan aineellisen omaisuuden lisäyksestä 18,1 miljoonalla eurolla ja sijoitusten lisäyksestä sataman yhtiöittämisen yhteydessä 43,8 miljoonalla eurolla että omaisuuden vähentymisestä apporttiomaisuuden siirtyessä Satamayhtiölle 20,1 miljoonalla eurolla ja lainasaamisten vähentymisellä 1,1 miljoonalla eurolla. Telakka-alueen hankinta irtaimistoineen 18,1 miljoonalla eurolla kasvatti tasetta seuraavasti: maa- ja vesialueet n. 3,0 milj., rakennukset 9,2 milj., kiinteät rakenteet ja laitteet 3,9 milj., koneet ja kalusto 2,0 milj.. Telakka-alueen lisäksi muita maa-alueita hankittiin 1,4 miljoonalla eurolla. Rauman Satama Oy:lle apporttiluovutuksena siirtyvä omaisuus vähensi kaupungin taseen pysyviä vastaavia 20,1 miljoonalla eurolla seuraavasti: rakennukset 1,9 milj., kiinteitä rakenteet ja laitteet 17,8 milj. sekä koneet ja kalusteet 0,4 milj.. Kokonaisuudessaan 271,4 miljoonan euron pysyvistä vastaavista aineellisten hyödykkeiden osuus oli edellä mainituista syistä 176,2 milj. (178,2 milj. v. ) eli laskua oli 2,0 miljoonaa euroa. Aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvo oli 5,8 miljoonaa euroa (6,2 milj. ). Sijoitukset olivat 89,4 miljoonaa euroa (46,5 milj. 2013) kasvua 42,9 miljoonaa euroa. Sijoituksia kasvatti Rauman Satama Oy:n osakkeiden merkintä 43,8 miljoonalla eurolla ja vähensi lainasaamisten vähentyminen 1,1 miljoonalla eurolla. Taseen vaihtuvat vastaavat olivat yhteensä 71,8 milj. (87,4 milj. 2013), josta rahat ja pankkisaamiset olivat 49,1 milj. ja rahoitusarvopaperit 8,6 milj. ja saamiset 14,0 milj.. Rahoitusja arvopaperit vähentyivät -14,4 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna johtuen telakkaalueen hankinnasta ja investointien rahoittamisesta kassavaroista. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona kuntataloudessa pidetään keski-määrin 70 % omavaraisuutta ja alle 50 % omavaraisuusastetta merkitsee merkittävän suurta velkarasitetta. Rauman kaupungin omavaraisuusaste oli 81,4 % (82,9 % ). Omavaraisuusaste pysyi edelleen erittäin hyvällä tasolla, vaikka se heikkeni 1,5 % verran edelliseen vuoteen verrattuna. Kaupunki ei ole nostanut lainaa vuonna Lainakanta on noin euroa ja lainaa on 10 /asukas. Taseen kertynyt ylijäämää on vuoden ,3 miljoonan ylijäämän kirjauksen jälkeen 117,7 miljoonaa euroa. Taseen oman pääoman yli- ja alijäämää vastaan on tehty korjauksia nettovaikutukseltaan pääomaan vähentäen ,06. Kaupungin vieras pääoma kasvoi 41,2 miljoonasta eurosta 50,8 miljoonaan euroon, joka suurimmaksi osaksi johtui siirtoveloissa olevasta 9,1 milj. telakan vielä maksamattomasta kauppahinnasta TASE VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,19 Muut pitkävaikutteiset menot , ,70 Aineettomat hyödykkeet , ,89 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,92 Rakennukset , ,40 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,21 27

33 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Toimintakertomus Koneet ja kalusto , ,03 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,78 Aineelliset hyödykkeet , ,34 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,99 Muut lainasaamiset , ,61 Muut saamiset , ,45 Sijoitukset , ,05 Pysyvät vastaavat , ,28 Toimeksiantojen varat Valtion toimeksiannot , ,85 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,12 Toimeksiantojen varat , ,97 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 6 061, ,11 Valmiit tuotteet/tavarat , ,61 Muu vaihto-omaisuus , ,88 Vaihto-omaisuus , ,60 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Pitkäaikaiset lainasaamiset , ,62 Pitkäaikaiset muut saamiset , ,34 Pitkäaikaiset saamiset , ,96 Lyhytaikaiset saamiset Lyhytaikaiset myyntisaamiset , ,64 Lyhytaikaiset lainasaamiset , ,00 Lyhytaikaiset muut saamiset , ,42 Lyhytaikaiset siirtosaamiset , ,66 Lyhytaikaiset saamiset , ,72 Saamiset , ,68 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet , ,68 Muut arvopaperit , ,95 Rahoitusarvopaperit , ,63 Rahat ja pankkisaamiset Kassatilit , ,20 Maksuliiketilit , ,08 Talletustilit , ,00 Rahat ja pankkisaamiset , ,28 Vaihtuvat vastaavat , ,19 VASTAAVAA , ,44 VASTATTAVAA Oma pääoma Peruspääoma , ,23 Muut omat rahastot , ,89 Ed tilikausien yli-/alijäämä , ,01 Tilikauden yli-/alijäämä , ,45 Oma pääoma , ,58 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Poistoero , ,58 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset , ,58 28

34 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Toimintakertomus Pakolliset varaukset Eläkevaraukset , ,39 Muut pakolliset varaukset , ,00 Pakolliset varaukset , ,39 Toimeksiantojen pääomat Valtion toimeksiannot , ,05 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,16 Muut toimeksiantojen pääomat , ,60 Toimeksiantojen pääomat , ,81 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,70 Saadut ennakot 0, ,00 Muut velat/liittymismaksut , ,13 Muut velat (pitkäaikaiset) , ,40 Pitkäaikainen vieras pääoma , ,23 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,80 Kassalainat 0, ,60 Saadut ennakot , ,72 Ostovelat , ,44 Muut velat , ,17 Siirtovelat , ,12 Lyhytaikainen vieras pääoma , ,85 Vieras pääoma , ,08 VASTATTAVAA , ,44 Tunnusluvut: Omavaraisuusaste, % 81,4 82,9 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 18,3 14,8 Kertynyt ylijäämä, milj Kertynyt ylijäämä, /asukas Lainakanta , e Lainakanta , e/asukas Lainasaamiset , e Asukasmäärä Kokonaistulot ja menot KAUPUNKI- JA LIIKELAITOKSET KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT % % Toiminta Toimintatuotot ,17 24, ,30 25,0 Verotulot ,88 56, ,20 56,1 Valtionosuudet ,00 17, ,00 17,6 Korkotuotot ,75 0, ,23 0,6 Muut rahoitustuotot ,07 0, ,59 0,1 Tulorahoituksen korjauserät 29

35 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Toimintakertomus - Pysyvien vastaavien hyöd. luov.voitot ,03-0, ,47-0,1 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin ,02 0, ,24 0,1 Pysyvien vastaavien hyöd. luov.tulot ,71 0, ,30 0,2 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset ,70 0, ,12 0,3 Oman pääoman lisäykset ,04 0,0 Kokonaistulot yhteensä ,31 100, ,51 100,0 MENOT % % Toiminta Toimintakulut ,99 85, ,09 90,6 Korkokulut 5 467,52 0, ,65 0,0 Muut rahoituskulut ,08 0, ,46 0,0 Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyöd.luov.tappiot ,51 0, ,81 0,0 - Pakollisten varausten lis. (+), väh. (-) ,39 0,0-499,56 0,0 Investoinnit Investointimenot ,11 14, ,13 9,3 Rahoitustoiminta Liittymismaksujen lisäykset ,00 0, ,00 0,0 Antolainasaamisten lisäykset 0,00 0, ,00 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,80 0, ,80 0,1 Lyhytaikaisten lainojen vähennys ,00 0, ,65 0,0 Kokonaismenot yhteensä ,38 100, ,41 100,0 Kokonaistulojen ja menojen laskelma on laadittu tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset ja taseyksiköt on yhdistelty rivi riviltä. Kokonaistulo ja meno-käsitteet kattavat varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön Rauman kaupungin kokonaistulot olivat 288,6 miljoonaa euroa (292,2 milj. vuonna 2013). Kokonaistulot ovat vähentyneet 3,6 milj. (-1,2%). Kokonaismenot olivat 313,7 milj. euroa (293,5 milj. vuonna 2013). Kokonaismenot kasvoivat noin 20,2 miljoonaa euroa eli 6,9 % vuoteen 2013 verrattuna. 30

36 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Toimintakertomus 1.6. Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä KONSERNIYHTEISÖT KPL % KUNTAYHTYMÄOSUUDET (2) Satakunnan sairaanhoitopiirin ky ,51 18,3 Satakuntaliitto ,87 20,8 TYTÄRYHTEISÖOSAKKEET JA -OSUUDET (24) As Oy Kodisjoen Alastenkulma ,79 100,0 As Oy Rauman Jaaritus ,82 100,0 Kiint Oy Lapin Hiedastenrivi ,76 100,0 Kiint Oy Klupu-Sato ,41 100,0 Kiint Oy Lapin Vuokko ,40 100,0 Kiint Oy Merisotka ,56 60,0 Kiint Oy Myllysato ,87 100,0 Kiint Oy Paranvaha ,74 86,9 Kiint Oy Rauman Kaivopuiston teknologiakylä ,00 60,0 Kiint Oy Rauman Lakarinkatu ,00 51,0 Kiint Oy Rauman Mervi ,00 100,0 Kiint Oy Rauman Palvelutalot ,00 100,0 Kiint Oy Rauman Sinkokatu ,00 80,1 Kiint Oy Raumanmerenkatu ,93 100,0 Kiint Oy Sampaanhaka ,95 100,0 Kiint Oy Sampaankallio ,64 100,0 Kiint Oy Sinisaar ,99 78,9 Rauman Asunnot Oy ,00 100,0 Rauman Energia Oy ,92 100,0 Rauman Meriteollisuuskiinteistöt Oy ,60 100,0 Rauman Satama Oy ,00 100,0 Uotilan liikekiinteistö Oy ,70 100,0 Vanha-Lahti Oy ,60 100,0 Rauman Rouvat Oy (Kiint Oy Rauman Mervi) 1 680,00 66,7 OSAKKUUSYHTEISÖOSAKKEET JA -OSUUDET (18) As Oy Lemsanpuisto ,68 30,0 As Oy Rauman Merja ,00 27,9 Kiint Oy Pläkkluat ,59 47,1 Kiint Oy Uotilantie ,03 29,0 Kiint Oy Valtakatu ,40 22,4 Länsirannikon Koulutus Oy ,00 27,0 Merirauman Lämpö Oy (Rn Asunnot Oy,Kt Oy Merisotka) 0,00 24,0 Mustikkapolun Paikoitus Oy 12 63,41 43,0 Paroalhon Autopaikoitus Oy (Kt Oy Paranvaha) 0,00 32,8 Rauman linja-autoas.kt Oy ,71 26,5 Sampaanalan Huolto Oy (Rn Asunnot,Sampaanhaka,Sampaankallio) 0,00 23,5 Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy ,00 23,4 Satamatieto (Rauman Satama Oy) ,00 33,3 Lännen Omavoima Oy (Rauman Energia Oy) ,00 50,0 Satavakka Oy (Rauman Energia Oy) ,00 50,0 Rauman Biovoima Oy (Rauman Energia Oy) ,52 28,0 Vertek Oy (Rauman Energia Oy) ,00 24,8 Propel Voima Oy (Rauman Energia Oy) 3 902,52 20,0 SÄÄTIÖT (2) Taidemuseon säätiö Vanha-Rauma-säätiö 31

37 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Toimintakertomus Konsernin toiminnan ohjaus Rauman kaupungin konserniohjeen (Kv ) mukaan konsernin johdon muodostavat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen konsernijaosto sekä kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtajat. Kaupunginvaltuusto hyväksyy koko konsernin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet talousarvion ja taloussuunnitelman yhteydessä. Kaupunginhallitus vastaa konsernin hallinnon ja talouden koordinoinnista, ja vastaa, että yhteisöjen valvonta on järjestetty ja tekee tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia havaitsemistaan epäkohdista. Konserniohjeen mukaan merkittävimpien tytäryhteisöjen hallituksissa tulee olla konsernin johdon edustus. Kaupunginhallitus nimeää kaupungin edustajat tytär- ja osakkuusyhteisöjen yhtiökokouksiin sekä yksittäisiin kuntayhtymien yhtymäkokouksiin. Kaupunginhallitus antaa ohjeet merkittävistä taloudellisista ja toiminnallisista linjaratkaisuista yhteisöjen hallituksissa ja kuntayhtymien yhtymäkokouksissa toimiville kaupungin edustajille. Kaupungin omistamissa kiinteistöosakeyhtiöissä ovat kaupungin edustajina yhtiöiden hallituksissa olleet pääasiassa apulaiskaupunginjohtaja Tomi Suvanto, lakimies Mikajuhani Numminen ja talouspäällikkö Tuija Kiviniemi. Lisäksi joissakin konserniyhteisöissä on ollut kaupungin edustajina toimialasta riippuen suunnittelujohtaja Asko Aro-Heinilä ja teknisen toimen johtaja Seppo Heikintalo. Kiinteistöyhtiöiden yhtiökokouksissa kaupungin yhtiökokousedustajana on lähes poikkeuksetta ollut jokin kaupungin lakimiehistä. Konsernijaoston tehtävänä on suunnitella ja valvoa kaupungin liikelaitosten, tytäryhteisöjen ja osakkuusyhteisöjen konserniohjausta sekä vastata kaupungin kehittämistoimintojen koordinoinnista asetettujen tavoitteiden ja päätösten mukaisesti. Konsernijaostolla on oikeus antaa tarkempia ohjeita konserniohjausta ja kehittämistoimintoja koskevien päätösten täytäntöönpanosta. Konsernijaostolla on päätösvalta konsernia koskevissa asioissa kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden puitteissa. Mikäli kysymys on sellaisista muutoksista, jotka vaikuttavat merkittävästi kaupunginvaltuustossa asetettujen tavoitteiden sisältöön tai niiden toimivuuteen, tulee asia viedä kaupunginhallituksen kautta kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Konsernijaosto kokoontui 29 kertaa tilikaudella Konsernijaostossa on toiminut puheenjohtaja Rainer Lehti, varapuheenjohtaja Pasi Mäenranta ja jäsenenä Jyrki Santala. Konsernijaosto on käsitellyt kokouksissaan seuraavia asioita: - Fåfängan alueen suunnittelu - Satakunnan Sairaanhoitopiirin budjettiraami Kuntarakennevalmistelun 2. vaiheen tilanne talousarvion toteumaennuste ja vuoden 2015 talousarvion valmistelu - Satama Oy:n perustaminen - Eräiden loma-asuntorakennuspaikkojen vuokra-aikojen jatkaminen - Konserniohjesääntö sekä siihen liittyvät säädökset - Rauman Tarinan jatkotyö - Kanalin Länsirannan kaavamuutos 32

38 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Toimintakertomus Esittelijänä konsernijaostossa ovat toimineet kaupunginjohtaja Kari Koski sekä apulaiskaupunginjohtaja Tomi Suvanto. Kaupungin keskitetyistä palveluista asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt ovat käyttäneet pääasiassa lakiasiain palveluita. Kaupunginvaltuusto hyväksyi konserniohjaussäännön tulemaan voimaan alkaen. Konserniohjaussäännön valmistelua pohjusti se, että Rauman kaupunki osallistui Tampereen yliopiston ja FCG Oy:n yhteiseen valtakunnalliseen konserniohjauksen ja riskienhallinnan vuosien kehittämisohjelmaan. Ohjelmaan kuului vuonna 2014 osallistujakuntien yhteisseminaari ja Rauma oma työseminaari Kehittämisohjelman aikana todettiin tarve päivittää koko kaupunkikonsernin tasolla konsernivalvonnan ja riskienhallinnan säädöksiä. Päivittäminen tulee jatkumaan tulevalla taloussuunnitelmakaudella. Hyväksytty konserniohjaussääntö koskee Rauman kaupunkia omistajana sekä sen tytäryhteisöjä ja erikseen määriteltyjä merkittävimpiä konserniyhteisöjä sekä kaupungin nimeämiä edustajia konserniyhteisöissä. Säännöksen linjauksia noudatetaan soveltuvin osin myös osakkuusyhteisöjen ja kuntayhtymien omistajaohjauksessa. Konserniohjaussääntö koskee myös lautakuntia, johtokuntia ja muita kaupungin toimielimiä silloin kuin niille on määrätty tai delegoitui omaan toimialaan kuuluvien tytäryhteisöjen konserniohjausta tai valvontaa Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Kaupunginvaltuuston päätöksellä hyväksyttiin Kiinteistö Oy Rauman Lakarinkatu nimisen yhtiön perustaminen yhdessä kaupungin ja Olderman Oy:n kanssa. Kaupungin omistusosuus on 51 % osakearvoltaan euroa. Satamaliikelaitoksen lakkauttaminen ja sen liiketoiminnan jatkamiseksi perustettiin kaupungin 100 % omistama yhtiö Rauman Satama Oy. Yhtiö on rekisteröity Kaupunki luovutti apporttiomaisuutta Rauman Satama Oy:lle yhtiön osakkeita vastaan. Kaupungin omistuksen arvo taseessa on ,71 euroa. Koy Rauman Pesutuvan yhtiöjärjestystä on muutettu ja yhtiö on rekisteröity Rauman Meriteollisuuskiinteistöt Oy:ksi osakepääoman ollessa ,00 euroa. Rauman kaupungin vastuusitoumukset (takausvastuut) samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta lisääntyivät vuonna ,00 eurolla ja vähenivät ,51 eurolla. Vastuusitoumukset lisääntyivät seuraavasti: Koy Rauman Sinkokatu (takaus) ,00 euroa Koy Paranvahalle (takaus) ,00 euroa Koy Lapin Vuokko (takaus) ,00 euroa Rauman Veljessäätiö , Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Rauman kaupunkikonsernin taloudelliseen tulokseen vaikuttavat eniten merkittävimmät tytäryhteisöt Rauman Energia Oy, Rauman Satama Oy ja Rauman Asunnot Oy sekä Satakunnan 33

39 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Toimintakertomus Sairaanhoitopiiri. Osakkuusyhteisöistä jonkin verran sekä suoranaisia että välillisiä vaikutuksia on koulutuslaitoksilla, Satakunnan ammattikorkeakoululla ja Winnovalla. Rauman kaupunki hoitaa taseyksikkönsä kautta SAMK:lle ja Winnovalle vuokrattujen kiinteistöjä. Vuonna 2014 Rauman kaupunkikonsernin tulos heikkeni merkittävästi. Konsernin taloudellisen kokonaistuloksen arvioidaan edelleen heikkenevän johtuen yleisen taloustilanteen vaikutuksesta kaikilla tasoilla ja konserniyhteisöissä. Kuitenkin Rauman kaupungin näkemyksen mukaan toiminnan ja talouden sopeuttamiseen tähtäävät toimenpiteet sekä liiketaloudellista toimintatapaa tukeva omistajaohjaus tulevat edistämään kaupunkikonserni taloudellista tulosta joskin vaikutukset tulevat näkymään viipeellä. Aiempaan verrattuna Rauman kaupunkikonsernin tulokseen tulee vaikuttamaan, miten Rauman Satama Oy:n liiketoiminta yhtiömuotoisena kehittyy ja erityisesti yhtiön mittavat investointitarpeet tulevat vaikuttamaan yhtiön taloudelliseen tulokseen. Rauman Energia on arvioinut sen taloudellisen tuloksen kokonaisuudessaan heikkenevän johtuen yksinomaan sähkösiirron hinnasta. Rauman Asunnot Oy arvioi, että talous pysyy vakaana olettaen asuntojen käyttöasteen pysyessä korkeana. Kuitenkin yhtiön talouteen tulee vaikuttamaan merkittävät investoinnit (Meriraumantien linjasto ja Monnankatu) ja yhtiön nettovelka tulee kasvamaan. Satakunnan sairaanhoitopiirin merkittävä investointi naisten ja lasten sairaalaosaan on valmistunut ja se on kasvattanut sairaanhoitopiirin pitkäaikaisia lainoja. Investointi tulee korottamaan jäsenkuntien investointien maksuosuuksia vuodesta 2015 alkaen. Erikoissairaanhoidon toiminnan aiheuttamat käyttökustannukset ovat nousseet enemmän kuin peruskuntien sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset. Rauman näkemyksen mukaan sairaanhoitopiirin käyttökustannuksien muutokset tulisi olla samassa suhteessa kaupungin oman sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannusten muutoksiin. Muussa tapauksessa se merkitsee kaupungin oman toiminnan kehittämiseen varattujen resurssien siirtymistä sairaanhoitopiirille. Sosiaali- ja terveystoimen valtakunnallisen kokonaisuudistuksen eri vaiheet ovat luoneet epävarmuutta. Epävarma tilanne saattaa johtaa ratkaisuihin, jotka eivät Rauman näkemyksen mukaan ole kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisia. Rauman kannalta merkittävin talouteen vaikuttava tekijä edellä mainitun sairaanhoitopiirin yleisen kustannuskehityksen ohella on Satakunnan sairaanhoitopiirin valmistelema Rauman aluesairaalakiinteistön yhtiöittäminen vuoden 2015 aikana. Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan se aiheuttaisi Rauman aluesairaalakiinteistön vuokriin merkittävän korotuksen tuleville vuosille. 34

40 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Toimintakertomus Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyritysten voitosta/tappiosta TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät -155 TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ Tunnusluvut: Toimintatuotot/Toimintakulut, % 47,9 46,0 Vuosikate/Poistot, % 93,2 116,2 Vuosikate, e/asukas Asukasmäärä Rauman kaupunkikonsernin toimintatuotot olivat 171,3 miljoonaa euroa. Toimintatuotot kasvoivat 15,5 miljoonaa euroa (10,0%). Konsernin toimintakulut olivat 358,1 miljoonaa euroa. Toimintakulut kasvoivat -19,4 miljoonaa euroa (5,7%). Konsernin toimintatuotot riittivät kattamaan 47,9% konsernin toimintakulut. Konsernin tuotot suhteessa menoihin kasvoivat 1,9% edelliseen vuoteen verrattuna. Konsernin toimintakate -184,9 miljoonaa euroa heikkeni 2,5 % eli nettomenon lisäys oli 4,5 miljoonaa euroa. Konsernin rahoituskulut olivat noin 0,2 miljoonaa euroa suuremmat kuin rahoitustulot. Konsernin vuosikate oli 28,0 miljoonaa euroa. Vuosikate heikkeni 18,6 % eli -6,4 miljoonaa euroa. Konsernin vuosikatteen heikkenemiseen vaikutti nettomenojen lisääntyminen eli toimintakatteen heikkeneminen 4,5 miljoonalla eurolla ja 2,3 miljoonaa euroa pienemmät kaupungin saamat valtionosuudet edellisvuoteen verrattuna. Konsernin vuosikate asukasta kohden oli 699 euroa. Vuosikate asukasta kohden heikkeni 160 eurolla asukasta kohden. 35

41 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Toimintakertomus Konsernin poistot olivat 30 miljoonaa euroa, lisäystä 0,4 miljoonaa euroa (1,4%). Vuosikate 28,0 miljoonaa euroa riitti kattamaan poistot 93,2 %:sti. Konsernin vuosikate osoittaa konsernin tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Rahoituksen riittävyyden perusoletus on, että mikäli vuosikate kattaa poistot, konsernin tulorahoitus on riittävä. Jotta tunnusluku antaa oikean kuvan, tulee poistojen vastata keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Konsernin investoinnit olivat 61,7 miljoonaa euroa, eli poistot ovat olleet 33,7 miljoonaa euroa pienemmät kuin investoinnit. Kuitenkin on otettava huomioon, että konsernin investointimenot vuonna 2014 olivat keskimääräistä investointitasoa korkeammat johtuen telakan hankinnasta 18,1 miljoonalla eurolla. Konsernin kokonaistulos oli -3,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tulos on 8,6 miljoonaa euroa huonompi tulos kuin vuonna KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät -155 Tulorahoituksen korjauserä Toiminnan rahavirta yhteensä Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien luovutusvoitot Investointien rahavirta yhteensä Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainojen vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset (korjaukset) Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen po. ja varojen muutokset Vaihtomaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta yhteensä Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat

42 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Toimintakertomus Tunnusluvut: Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 46,0 90,3 Lainahoitokate 3,0 8,1 Kassan riittävyys (pv) Konsernin toiminnan rahavirta oli 25,9 miljoonaa euroa. Toiminnan rahavirta heikkeni lähes kuusi miljoonaa euroa (-18,7 miljoonaa euroa). Konsernin bruttoinvestoinnit olivat 61,7 miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit kasvoivat 23,4 miljoonaa euroa (61%). Valtionosuuden investointimenoihin olivat noin 0,8 miljoonaa euroa. Pysyvien vastaavien luovutusvoitot olivat 1,2 miljoonaa euroa. Investointien rahavirta oli 59,7 miljoonaa euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta oli 33,8 miljoonaa euroa. Negatiivinen (alijäämäinen) luku merkitsee rahamäärää, joka joudutaan kattamaan joko olemassa olevilla kassavaroilla tai ottamalla lisää lainaa. (Positiivinen eli ylijäämäinen luku ilmaiseen rahamäärän, joka jää nettolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen). Rauman kaupunkikonsernissa edellä mainittu 33,8 miljoonaa euroa katettiin nettolainan lisäyksellä 6,6 miljoonan edestä ja loput katettiin kassavaroista. Konsernin rahavarat vähenivät 14,6 miljoonaa eurolla. Investointien omahankintamenosta, 60,9 miljoonasta eurosta, konsernin oma tulorahoitus on riittänyt kattamaan 46,0 %. Pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynneillä, lainoilla tai kassavaroilla on jäänyt katettavaksi 54 %. Hyödykkeiden myynneillä, 1,2 miljoonalla eurolla on katettu investointien omahankintamenosta 1,9 %. Konsernin pitkäaikaiset lainat lisääntyivät 6,1 miljoonaa euroa. Lyhytaikaiset velat olivat 9,2 miljoonaa euroa. Pitkäaikaiset lainat vähentyivät -8,7 miljoonaa euroa. Konsernin korottomat velat lisääntyivät 12,8 miljoonalla euroa, joka johtui pääasiassa telakan kauppahinnan maksamattomasta osuudesta 9,4 miljoonasta eurosta. Konsernin lainanhoitokate oli 3.0 ( ). Lainanhoitokate kertoo konsernin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Konsernin lainanhoitokatetta pidetään hyvänä jos tunnusluku on yli 2. Rauman kaupunkikonsernin lainanhoitokyky on edelleen erittäin hyvä. Konsernin maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Rauman kaupunkikonsernissa keskimäärin 56 päivän kassasta maksut voidaan kattaa konsernin rahavaroilla. Kaupunkikonsernin maksuvalmius heikkeni 21 päivällä edelliseen vuoteen verrattuna. 37

43 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Toimintakertomus KONSERNITASE VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Osakkuusyhtiöosuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset Sijoitukset Pysyvät vastaavat Toimeksiantojen varat Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat VASTAAVAA Konsernin pysyvien vastaavien kirjanpitoarvo oli 335,2 (304,0) miljoonaa euroa, kasvua noin 31,2 miljoonaa euroa (10,3%). Sijoitusten osuus oli 24,4 (21,4) miljoonaa euroa ja aineellisten hyödykkeiden 304,4(275,8) miljoonaa euroa. Aineettomien hyödykkeiden osuus oli 6,8 (6,77) miljoonaa euroa. Aineelliset hyödykkeet lisääntyivät yhteensä 28,2 miljoonaa euroa (10,2 %). Rakennusten kirjanpitoarvo kasvoi 9,2 miljoonaa euroa ja kiinteät rakenteet ja laitteet lisääntyivät 6,7 miljoonaa euroa, maa- ja vesialueet lisääntyivät 4,4 miljoonaa euroa sekä keskeneräiset hankinnat 7,2 miljoonaa euroa. Merkittävin tasetta kasvattava tekijä on telakka- alueen hankinta maa- ja vesialueineen, rakennuksineen ja irtaimistoineen. Konsernin sijoitukset kasvoivat yhteensä noin 2,9 miljoonaa euroa, joka aiheutui pääasiassa Rauman Energia Oy:n sijoitusten lisääntymisestä (n.1,4 milj. ). 38

44 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Toimintakertomus Vaihtuvien vastaavien kirjanpitoarvo ,2 miljoonaa oli (110,8) miljoonaa euroa ja ne vähenivät yhteensä -12,6 miljoonaa euroa (-11,4 %). Vaihtuvissa vastaavissa väheneminen aiheutui rahojen ja pankkisaamisten käyttämisestä investointien rahoittamiseen. VASTATTAVA Oma pääoma Peruspääoma Säätiöiden peruspääomat Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Ed tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä Oma pääoma Vähemmistöosuudet Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Pakolliset varaukset Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset Pakolliset varaukset Toimeksiantojen pääomat Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Vieras pääoma VASTATTAVA Tunnusluvut: Omavaraisuusaste, % 65,3 68,6 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 35,4 31,1 Kertynyt yliäämä, milj e Kertynyt yliäämä, e/asukas Lainakanta , milj e 54,3 47,6 Lainakanta , e/asukas Asukasmäärä Konsernin oma pääoma oli 262,6 (266,3) miljoonaa euroa. Oman pääoman väheneminen johtui pääasiassa tilikauden alijäämän kirjauksesta. Taseen vastattavissa suurimman muutokset ovat vieraassa pääomassa. Vieras pääoma oli 136,5 (116,1) miljoonaa euroa. Vieras pääoma lisääntyi yhteensä 20,4 miljoonaa euroa (17,6%). Pitkäaikainen vieras pääoma oli 56,9 (58,7) miljoonaa euroa, vähennystä 1,8 miljoonaa euroa (-3,1%). 39

45 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Toimintakertomus Vieraasta 136,5 miljoona euron pääomasta lyhytaikaisen pääoman osuus oli 79,6 miljoonaa euroa (58,3%). Lyhytaikainen vieras pääoma lisääntyi 22,2 miljoonalla eurolla (38,7 %). Lyhytaikaisesta vieraasta pääomasta korolliset velat kasvoivat 9,2 miljoonaa euroa (147,4 %) ja korottomat velat 13,0 miljoonaa euroa (25,4%). Korottomien velkojen osuutta selittää telakan kauppahinnan loppuosa. Lyhytaikaiset korollisista veloista suurin osa on Rauman Energian (6,7 milj. ) ja loppuosa on As Oy Sinkokadun lyhytaikaista lainaa. Konsernin omavaraisuusaste on edelleen hyvällä tasolla, vaikka se on laskenut kolmena peräkkäisenä vuotena. Omavaraisuusaste laski 68,6 %:sta 65,3 % iin. Omavaraisuusaste mittaa konsernin varavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä aikavälillä. Hyvänä kaupunkikonsernin omavaraisuusasteena pidetään yleisesti yli 50 %:n omavaraisuutta. Suhteellisen velkaantuneisuuden mukaan Rauman kaupunkikonsernissa 35,4 (31,1 %) konsernin käyttötuloista (konsernin toimintatuloista, verotuloista ja valtionosuuksista) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen kaupunkikonsernin velkaantuneisuus on kasvanut 4,3 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna. Konsernin yhteenlaskettu ylijäämä on 97,0 (101) miljoonaa euroa. Konsernin ylijäämä asukasta kohden oli euroa asukasta kohden. Ylijäämä asukasta kohden laski 93 euroa. Konsernin lainakanta oli 54,3 (47,6) miljoonaa euroa. Konsernin lainakanta kasvoi 7 miljoonalla eurolla. Lainakanta asukasta kohden on ( 1.191) euroa. Konsernilainat asukasta kohden kasvoi 165 euroa (13,9%) Konsernin 54,3 milj. lainakanta jakaantui konsernin seuraavasti; asuntoliiketoiminta 34,9 milj. (64,3%), energialiiketoiminta 5,7 milj. (10,5%), muu elinkeinotoiminta 10,7 milj. (19,7%), kuntayhtymien toimintaan 2,6 milj. (4,8%) ja peruskaupungin toimintaan 0,4 milj. (0,7%) Tilikauden tuloksen käsittely Kaupunginhallitus päättää, että kaupungin tilikauden tuloksen ,16 euron ylijäämän jälkeen kirjataan yhteensä ,38 euron poistoeron vähennys, jotka ovat syntyneet Lapin koulukeskuksen ja elintarvikelaboratorion investointivarauksen purkamisesta. Kaupunginhallitus hyväksyy kaupungin vuoden 2014 tuloslaskelman tuloksen, ,54 euron ylijäämän, siirtämistä taseen omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämäriville. Kaupunginhallitus on hyväksynyt satamaliikelaitoksen osalta ja vahvistaa muiden liikelaitoksien johtokuntien esitykset liikelaitosten erillistilinpäätöksistä seuraavasti: Satamaliikelaitoksen tilikauden ylijäämä ,63 euroa kirjataan taseen yli- /alijäämätilille. Vesi- ja viemäriliikelaitoksen tilikauden ylijäämä, ,05 euroa, kirjataan liikelaitoksen taseen tilikauden yli-/alijäämätilille. Jätehuoltoliikelaitoksen tilikauden ylijäämä, ,19 euroa, kirjataan liikelaitoksen taseen yli-/alijäämätilille. Kaupunginhallitukselle esitetään kaupunkikonsernin vuoden 2014 tuloksen, tilikauden alijäämän euron siirtämistä taseen oman pääoman tilikauden yli-/alijäämäriville. 40

46 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Talousarvion toteutumisvertailut 2. Talousarvion toteutumisvertailut 2.1. Tiivistelmä hallintokunnille asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Tarkemmin talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta hallintokunta ja liikelaitoskohtaisesti on ns. tilinpäätöksen täydennysosassa. Konsernihallinto Konsernihallinnon (ml. keskusviraston) taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet pääsääntöisesti toteutuivat. Konsernihallinnon budjetoitu toimintakate oli 6.3 miljoonaa. Toimintakate toteutui 4,3 miljoonaa euroa paremmin. Budjetoitua parempi tulos syntyi siitä, että tuloja kertyi 0,8 miljoonaa (7%) budjetoitua enemmän ja menoja toteutui 3,5 miljoonaa budjetoitua vähemmän (82% talousarviosta). TA KONSERNIHALLINTO YHT muut. Tot 2014 erotus Tot % Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Konsernihallinnon toimintakate toteutui toimialuekohtaisesti seuraavasti: Konsernihallinto toimialueittain TA 2014 muut. Tot 2014 erotus Tot % Konsernin johto Toimintak ate Määrärahavaraukset Toimintak ate Keskusvirasto Toimintak ate Tarkastustoimi Toimintak ate Vaalit Toimintak ate Konsernih. Ulkop.toiminnot Toimintak ate Merkittävimmät tekijät konsernihallinnon säästöön oli se, että konsernihallinnon määrärahavarauksissa oli 2,2 miljoonan euron varaus eläkemenoperusteisiin ja varhaiseläkemenoperusteisiin maksuihin. Kaupungintasolla ed. maksuihin oli budjetoitu ja varauduttu 9,1 miljoonaa euroa, josta 2,2 miljoonan euron määrärahavaraus oli tehty hallintokuntien mahdollisten määrärahaylityksien kattamiseksi. Määrärahavaraus keskushallintoon on täytynyt tehdä maksujen pakollisuuden ja siitä syystä, että Kuntien Eläkevakuutuksen (Kevan) ennakkoilmoituksissa ja lopullisissa tiedoissa on ollut vuosittain merkittäviä eroja. Tästä 2,2 miljoonan euron varauksesta säästyi 1,6 miljoonaa euroa. 41

47 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Talousarvion toteutumisvertailut Lisäksi määrärahavarauksissa oli varauduttu muihin ylityksiin kuntayhtymäosuuksissa yhteensä 1,5 miljoonalla eurolla, josta säästyi 0,65 miljoonaa euroa. Yhteensä säästöä syntyi edellä mainituista 2,15 milj. Konsernijohdon toimialueella lähes 0,7 miljoonaa euroa budjetoitua parempi tulos johtui pääasiassa toimintatuottojen ennakoitua paremmasta kertymisestä. Toimintatuloissa omaisuuden myyntivoittoja kertyi n euroa, vuokratuottoja n euroa ja talotoimen pääomakorvausta kertyi n euroa budjetoitua enemmän. Loppu toimintakatteen alitus johtui menosäästöstä. Keskusvirastolle oli budjetoitu toimintatuloja yhteensä noin 1.3 milj. euroa. Toimintatuloja kertyi 1.4 milj. euroa. Budjetoitua parempi tulokertymä johtuu siitä, että taseyksiköitä ja liikelaitoksia on veloitettu keskitettyjen konsernipalvelujen käyttämisestä niiden oikean tuloksen osoittamiseksi ja aiheuttamisperiaatteen mukaan. Liikelaitoksilta ja taseyksiköiltä keskitetyistä palveluista saadut tulot ja menojen alitus tuottivat toimintakatetasolla lähes miljoona euroa budjetoitua paremman tuloksen. Keskusviraston budjetoidut toimintamenot olivat 9,7 milj. euroa. Toimintamenoja kertyi 8.9 milj. euroa (89,1% talousarviosta). Keskusviraston budjetoitu toimintakate oli 8.5 milj. euroa ja toteutui 7,5 milj. euroa (88% talousarviosta). Työllisyystoiminta Kokonaistyöttömyys Raumalla vuonna oli joulukuun 2014 lopussa 2755 työtöntä työnhakijaa (vastaava luku 2013 oli 2382). Työttömyysaste on 14,6 % ja työttömyys on kasvanut vuoden takaiseen verrattuna 15,7 %. Työttömistä työnhakijoista 578 henkilöä on määritelty pitkäaikaistyöttömiksi eli he ovat olleet vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita Raumalla on 1183 henkilöä. Yhtenä työllisyystilanteen huonontumisen selittävänä tekijänä on STX:n Rauman telakan toiminnan loppuminen kesällä Nykyisessä huonontuneessa työttömyystilanteessa kaupungin omaa palkkatukityöllistämistä on lisätty selkeästi. Kaupungin myöntämillä lisätuilla on myös ollut pitkäaikaistyöttömille ja nuorille on suuri merkitys, jotta saadaan vastattua nuorisotakuuseen sekä myös yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden aktivoimiseen. Kunnan rooli työllisyyden hoidossa on lisääntynyt Rauman työllisyystilanteen vaikeutuessa. Työllisyydenhoidossa on myös haluttu erityisesti pyrkiä pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen katsoen jo tulevaisuuteen. Palkkatukityöllistämistä on vuonna 2014 kohdennettu enenevässä määrin pitkäaikaistyöttömiin, joilla on oikeus suurempiin työja elinkeinotoimiston myöntämiin palkkatukiin ja kunnalla on lakisääteisesti enemmän velvoitteita. Näin kaupungin määrärahalla on saatu huomattavasti suurempi määrä työttömiä töihin ja kustannusvaikuttavuutta. Rauman kaupunki ja Satakunnan TE-toimisto ovat perustaneet telakalta työttömäksi jäävien palvelemiseksi väliaikaisen ns. STX-toimipisteen TE-toimiston tiloihin. Rauman kaupunki on palkannut toimipisteeseen työntekijän, jonka oma asiantuntemus telakan väen osaamisesta on ollut ensiarvoisen tärkeää nopean ja toimivan jatko-ohjauksen toteuttamisessa. Rauman kaupunki on myös tukenut Rauman seudun työttömät ry:n STX -väelle suunnattua matalan kynnyksen Yhteen hitsautuneet -ryhmän ja kohtauspaikka Kipinän toimintaa. Toiminnassa on ollut 42

48 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Talousarvion toteutumisvertailut noin 100 telakalta tai alihankkijoilta työttömäksi jäänyttä. Myös yhdistyksen laajalla muulla työllistämistoiminnalla ja vapaa-ajan toiminnalla on myös ollut suuri merkitys työttömien hyvinvoinnin ja työmarkkinatilanteen parantamisessa. Pitkäaikaistyöttömillä ja vaikeammassa työmarkkinatilanteessa olevilla on suuri riski syrjäytyä pysyvästi työelämästä. Niin sanotuilla välityömarkkinatoimijoilla on iso merkitys olla tarjoamassa työja kouluttautumistilaisuuksia työttömille. Rauman kaupunki on tukenut Rauman seudun katulähetyksen työ- ja koulutusyksikön toimintaa vuonna Toiminnan piirissä on vuositasolla ollut 153 työtöntä henkilöä. Kaupunki on myös tukenut yhdistyksen VALO -valmennusprojektia, jonka tavoitteena mahdollistaa räätälöityjä koulutuspolkuja näyttötutkinnoilla lähinnä työvaltaisesti tekemällä oppien. Hanke on saanut merkittävästi myös valtakunnallista huomiota sekä rahoitusta ja Rauman kaupunki on ollut mukana valtakunnallisessa kehittämistyössä. Rauman kaupunki on onnistunut omien aktivointitoimiensa kautta vähentämään yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden maksuosuusmaksuja merkittävästi. Tämä on valtakunnan tasolla erittäin poikkeuksellista Rauman kaupungin maksuosuuslistan menot olivat noin 1,39 M (2013 n.1,5 M ). Kuukausittain maksuosuuden kohderyhmänä oli noin 335 henkilöä (vuonna 2013 ka 355 hlöä). Ilman kunnan toimenpiteitä maksuosuus olisi ollut huomattavasti korkeampi. Työllistämisellä on merkittävä työttömän ja heidän perheidensä hyvinvointia ja työllistymistä edistävä merkitys. Rauman kaupunki on lisännyt vuonna 2014 kuntouttavan työtoiminnan toteutusta merkittävästi. Vuonna 2014 kuntouttavassa työtoiminnassa oli 226 työtöntä työnhakijaa (2013 vuonna 189). Toiminnan laajentamisella oli suuri merkitys kunnan maksamaan ns. passiivirahaan/työmarkkinatuen maksuosuuteen. Rauman kaupunki osallistui myös Sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnalliseen Osallistavan sosiaaliturvan hankkeeseen, jonka tavoitteena oli kehittää kuntouttavan työtoiminnan ja työttömien yhteiskuntaosallisuuden malleja. Kuntouttavan työtoiminnan paikkoja tarvitaan edelleen lisää hallintokunnista ja vielä enemmän yksilöllisistä lähtökohdista räätälöitävissä olevia paikkoja. Työllisyydenhoidosta on pyritty olemaan innovatiivisia ja kehittää toimintamalleja aktiivisesti. Vuonna 2014 on haettu kahta isoa alueellista ESR-hanketta. Paluu työhön - hanke ei saanut rahoitusta, mutta PARTY- parempaa työkykyä hanke on edelleen vireillä Sosiaali- ja terveysministeriössä ja vastausta odotetaan alkuvuonna Vuonna 2014 on pysytty vahvistetussa talousarviossa. Yrityksille myönnettävään nuorten lisäpalkkatukeen ns. lisä-sanssiin on kulunut budjetoitua vähemmän. Määrä kuitenkin kasvaa koko ajan, kun tukimuoto tulee tunnetummaksi yrittäjien piirissä. Lisätuki on tärkeä, jotta ennaltaehkäistään nuorten syrjäytymistä. Lisätuki on kohdentunut pääosin ikäluokkaan vuotta ja he ovat usein vastavalmistuneita, joilla ensimmäisen työpaikan saanti on erityisen haastavaa. Tästä säästynyt raha on ohjattu kunnan omaan pitkäaikaistyöttömille suunnattuun palkkatukityöllistämiseen. Kunnan oman palkkatukityöllistämisen volyymiä on pystytty lisäämään, koska työllistämistä on kohdennettu enenevässä määrin pitkäaikaistyöttömiin. Tätä suuntaa tullaan jatkamaan vuonna 2015, koska kunnan työllistämis- ja maksuvelvoitteisiin on tulossa merkittäviä muutoksia. 43

49 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Talousarvion toteutumisvertailut Sosiaali- ja terveyslautakunta Lautakunnan alkuperäisen talousarvion toimintakate oli -120,6 milj. euroa, johon kaupunginvaltuusto myönsi lisämäärärahaa ns. omaan toimintaan 1,8 milj. euroa ja erikoissairaanhoitoon 4,6 milj. euroa. Lisäksi kaupunginhallituksen määrärahavarauksissa oli varauduttu 1,0 miljoonan eurolla erikoissairaanhoidon tarpeisiin. Yhteensä kaikki talousarviomuutokset olivat 6,8 miljoonaa euroa. Lautakunnan valtuustoon nähden sitova toimintakate oli -127,5 milj. euroa, josta toteutui 126,4 milj. euroa. Virastotasolla talousarvio alittui 1,047 miljoonalla eurolla. Koko sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvion toimintakatteen toteutumisprosentti on 99,2%. Oman toiminnan sitova talousarvio talousarviomuutosten jälkeen oli milj. euroa, joka toteutui 90,4 milj. euroa. Oman toiminnan toteutumisprosentti oli 98,2 %. Oman toiminnan talousarvion alitus oli 1,641 miljoonaa euroa. Erikseen sitova erikoissairaanhoidon toimintakate oli 35,4 miljoonaa euroa, joka ylittyi noin 0,6 miljoonalla eurolla. Sairaanhoitopiirin ensihoidosta ja erityisvelvoitteista tuli yhteensä n. 0,37 milj. :n lisälasku ja kalliiden hoitojen tasauskustannuksista 0,2 milj. :n lisälasku. Asiakkaille kuuluvien subjektiivisten etuuksien ja palvelujen kustannukset lastensuojelussa ja toimeentuloturvassa ylittivät talousarvion. Vammaispalveluiden arvioitua suuremmat toimintatulot auttoivat talousarviossa pysymisessä. Koko sosiaalipalvelujen tulosalueen toimintakate ylittyi 0,26 milj. euroa. Lain mukaan iäkkäällä henkilöllä on oikeus saada hänelle myönnetyt muut kuin kiireelliset sosiaalipalvelut ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksen teosta. Perushoitoa tarvitsevien vanhusten hoidon painopistettä on siirretty sairaalahoidosta vanhustenhuollon palveluasumiseen ja kotihoitoon. Laitospaikkojen vähentäminen on kuitenkin kokonaistaloudellisesti oikean suuntainen ratkaisu ja siitä on osoituksena palveluketjujen toimivuuden paraneminen ja siirtoviivemaksujen poistuminen miltei kokonaan. Vanhuspalveluille kohdistettiin 0,7 milj. euron lisämääräraha. Tiukalla taloudella toimintakate saatiin alittumaan mutta lain velvoitetta ympärivuorokautisen hoitoon pääsyn osalta ei ole täysin pystytty toteuttamaan. Toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet suurimmalta osalta. Merkittävin muutos on tehty palvelurakenteessa, kun terveyskeskussairaalan yksi osasto lakkautettiin ja resursseja siirrettiin palveluasumiseen ja kotihoidon tukemiseen. Ennaltaehkäisevien palvelujen kehittäminen on edennyt hyvin. Perhekahvila aloitti toimintansa keväällä ja perhekeskuksen moniammatillisen toiminnan ja tilojen suunnittelu jatkui. Osallistavan sosiaaliturvan kehittämisen rahoituspäätös saatiin kesällä ja Rauman pilotointi toteutettiin. Työttömien aktivointiaste kasvoi verrattaessa sitä edelliseen vuoteen koko kaupungissa. Sosiaali- ja terveysviraston talousseurantaa tehostettiin. Tulosaluejohtajat ovat helmikuusta alkaen raportoineet talouden toteutumisesta, riskeistä ja varautumisen toimenpiteistä lautakunnalle kuukausittain. Lisäksi sosiaali- ja terveysviraston tulosalueiden ja päällikkötason esimiehet koulutettiin keväällä käyttämään kaupungin uutta taloussuunnitteluohjelmaa, joka helpottaa esimiehiä talousarvion laadinnassa sekä talouden seurannassa että ennakoimisessa. Rauman sosiaali- ja terveysvirasto osallistui keskisuurten kaupunkien kustannusvertailuun. Rauman 44

50 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Talousarvion toteutumisvertailut sosiaali- ja terveystoimen ikävakioidut kokonais-kustannukset (3 791 /asukas) olivat vertailukuntien kahdeksanneksi pienimmät. Kustannukset olivat 2,3 prosenttia keskimääräistä pienemmät. Kasvatus- ja opetuslautakunta Kasvatus- ja opetustoimen talousarvion sitova toimintakate oli 55,8 milj., josta toteutui 55,4 milj. euroa. Kasvatus- ja opetustoimi alitti sitovan toimintakatteen noin eurolla. Kasvatus- ja opetustoimi talousarviota parempi tulos syntyi varhaiskasvatuksen tulosalueen paremman tulokertymän (lakisääteiset indeksikorotus asiakasmaksuihin), vähäisempien henkilöstökulujen ja palvelujen ostojen johdosta, vaikka talousarvio ylittyi peruskoulujen ja lukion tulosalueilla. Valtuuston asettamat talousarviotavoitteet toteutuivat. Kasvatus- ja opetustoimen palvelut on pystytty pitämään hyvällä tasolla talouden haasteista huolimatta. Kasvatus- ja opetustoimi on tukenut henkilöstön täydennyskoulutusta muun muassa Osaava Satakunnan koulutushankkeella. Henkilöstön, hallintokuntien ja eri sidosryhmien arvostava vuorovaikutusta on lisätty erilaisten hankkeiden kautta (esim. Oppilas- ja opiskelijahuollon lain täytäntöönpano, Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, Onnistuvat opit, Liikkuva koulu, Maahanmuutto, Pois syrjästä ja Perhekeskus). Uusia toimintatapoja on otettu käyttöön mm. esiopetuksen keskitetty ilmoittautuminen. Uusia toimintamalleja on myös suunniteltu palveluverkon kehittämistyön yhteydessä. Pohjoinen päiväkotija kouluverkko, Uotilan alueen kouluverkko sekä Lyseon lukion siirtyminen Otan kouluun ovat olleet suurimpia kokonaisuuksia vuoden 2014 kehittämistyössä. Kestävän kehityksen toimintamallit ovat olleet käytössä eri yksiköissä jo useiden vuosien ajan. Yritystoimintaa tukevien palvelujen kasvu on ollut suurinta Iltapäivätoiminnan alueella. Kysyntää on ollut myös vuorohoitopalveluille. Turvallisten ja terveellisten toimintaympäristöjen ylläpitämiseen on kiinnitetty erityistä huomiota ja selkeitä parannuksia on saatu aikaan mm. uusien koulutilojen muodossa. Tekninen lautakunta Teknisen toimen valtuuston nähden sitova talousarvion toimintakate oli 15,8 miljoonaa euroa, joka toteutui 14,5 miljoonalla eurolla. Tekninen toimi alitti sitovan toimintakatteen vajaalla 1,3 miljoonalla eurolla. Toimintatuloja kertyi lähes kaksi miljoonaa euroa budjetoitua enemmän ja toimintakulut ylittyivät 0,7 miljoonaa euroa. Teknisen toimen antaman selvityksen mukaan budjetoitua parempi tulos johtui mm. siitä, että kulunut vuosi oli sääolosuhteiltaan sekä kiinteistönpidon että katujen ja alueiden kunnossapidon osalta suotuisa. Budjetoitua enemmän kertyi tuottoja mm. vuokratuotoissa, metsänmyyntituloissa ja Eu -tuesta ja rakennusvalvontamaksuista ja muista maksuista. Teknisen viraston toiminnan painopisteenä on vuoden 2014 aikana ollut rakennusten ja verkostojen (infran) sekä alueiden kunnossapito- ja peruskorjaustehtävät sekä viraston vastuulla olevat normaalit viranomaistehtävät. Investointihankkeiden osalta on huolehdittu omana työnä toteutettujen kohteiden lisäksi urakoitujen hankkeiden rakennuttamis- ja valvontatehtävistä. Vuonna 2014 käytettiin talonrakennusinvestointeihin n. 5.2 M, mikä on 82,3 % budjetoiduista määrärahoista. Merkittävimpiä investointikohteita olivat Lapin toimitilat/kirjasto, Kaivopuiston päiväkoti ja jäähallin remontti. Lisäksi toteutettiin useita pienempiä remontteja eri kohteissa. Tornelan palvelukodin peruskorjaushanke jouduttiin keskeyttämään johtuen lupaviranomaisen vaatimuksista. Myös ratkaisut kouluverkon osalta ovat kesken, mistä johtuen lopulliset ratkaisut koulukiinteistöjen rakentamisesta/peruskorjaamisesta ovat siirtyneet tuleville vuosille. 45

51 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Talousarvion toteutumisvertailut Kunnallisteknisten investointien yhteismäärä oli n. 6.5 M, mikä on 70,4 % budjetoiduista määrärahoista. Käyttöasteen alaisuuteen vaikuttaa mm. se, että budjettiin on sisältynyt määrärahavarauksia keskustan kehittämis-, Koillinen teollisuusalue-, Pohjoiskehä- ja Luostarinkylän eritasoliittymä hankkeisiin, ja joiden toteuttaminen on erinäisistä syistä johtuen siirtynyt myöhemmin toteutettaviksi. Liikuntapaikkatoimen investoinnit olivat n. 0,4 M ja irtainomaisuuden hankinnat n euroa. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen valtuustoon nähden sitova talousarvion toimintakate oli 13,2 milj., joka toteutui noin 12,9 miljoonalla eurolla. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi alitti talousarvionsa lähes 0,5 miljoonalla eurolla. Jokainen kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen yksikkö alitti toimintakatteensa. Toimintakatteen alittumiseen perusteena oli toimintakulujen kasvun hallinta sekä toimintatuottojen kasvu. Jokainen tulosyksikkö alitti budjetoidut toimintakulut ja viisi tulosyksikköä ylitti budjetoidut toimintatuotot. Valtuuston asettamat toiminnalliset talousarviotavoitteet toteutettiin suunnitelmien mukaan Tiivistelmä taseyksiköille asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Winnova/SAMK taseyksikkö Valtuusto asettama taseyksilön tilikauden tulostavoite oli euroa. Taseyksikön tulos oli ,94 euroa ylijäämäinen. Taseyksikön tulos oli lähes 0,5 milj. tavoitetta parempi. Valtuusto oli päättänyt, että peruspääoman korkoa ei peritä. Ruokapalvelut taseyksikkö Ruokapalvelut taseyksikölle valtuusto oli asettanut tilikauden tulostavoitteeksi euron alijäämän. Ruokapalvelut taseyksikön tilikauden tulos oli ,00 euroa ylijäämää. Tulos ylitti tavoitteen ,00 eurolla. Valtuusto päätti myös että peruspääoman korkoa ei peritä ja vuoden 2014 kehittämistoimenpiteet hyväksytään talousarvioehdotuksen mukaisesti. Talousarvion kehittämistoimet toteutuivat suunnitellusti. Kesäkuussa kaupunginhallitus teki päätöksen kotihoidon ateriapalvelujen kehittämissuunnitelman toteuttamisesta ja loppuvuodesta kilpailutettiin kotihoidon ateriapalvelut ja kuljetukset. (Päätös kilpailutuksesta vuonna 2015). Nanun tuotantokeittiön kehittämisprojekti on päässyt hyvään alkuun yhteistyössä henkilöstön kanssa. Aromi-tuotannonohjausjärjestelmä on tehokkaassa käytössä ja sisäisille asiakkaille suunnattu sähköinen laskutus on testivaiheessa. Lähiruuan saamiseksi ruokapalvelun keittiöihin järjestettiin yhdessä MTK satakunnan kanssa elintarvikehankinta foorumi. Joulukuussa tehtiin päätös liittymisestä KL-Kuntahankinta Oy:n puitesopimukseen. Puhtauspalvelut taseyksikkö Puhtauspalvelut taseyksikölle valtuusto oli asettanut tilikauden tulostavoitteeksi euron alijäämän. Puhtauspalvelut taseyksikön tilikauden tulos oli ,23 euroa ylijäämää. Tulos ylitti 46

52 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Talousarvion toteutumisvertailut tavoitteen ,00 eurolla. Valtuusto päätti myös että peruspääoman korkoa ei peritä ja vuoden 2014 kehittämistoimenpiteet hyväksytään talousarvioehdotuksen mukaisesti. Taseyksikkö toteaa kehittämistoimenpiteiden toteuttamisesta, että hallintohenkilöstön pitkistä poissaoloista johtuen on toimintaa jouduttu sopeuttamaan ja suuntaamaan kehittämistoimista normaalien perustehtävien hoitamiseen; osa vuodelle 2014 asetetuista tavoitteista on siirretty toteutettavaksi seuraavalla toimintakaudella. Muutokset hallintokuntien toiminnassa on siirretty hallitusti osaksi yksikön normaalia toimintaa. Yksikön henkilöstön ammatillista osaamista on ylläpidetty ja kehitetty laaja-alaisesti. Yksikön ylijäämäinen tulos kaudelta 2014 on johtuen mm. seuraavasta: - ostopalvelukohteitten palvelukustannukset olivat arvioitua pienemmät, - keskitetysti hoidetut tehtävät budjetoitua pienemmät; - varhennettujen eläkejärjestelyjen edellyttämät määrärahatarpeet olivat arvioitua pienemmät - eläkemenoperusteiset maksut eivät toteutuneet täysimääräisinä - sosiaali- ja terveysviraston asiakkaan muutosten vaikutukset Steniuksenkadun kiinteistössä vähensivät laitoshuoltajien tarvetta 8 henkilötyövuoden verran Hallinnon runsaiden sairauspoissaolojen (1,2 henkilötyövuotta) ja niiden aiheuttamien sisäisten sijaisjärjestelyjen takia tavoitteissa ollaan joillakin osa-alueelle hieman jäljessä. Palvelutoimintojen jako omaan ja ostopalvelun on pidetty talousarviokauden aikana ennallaan. Omaa palvelutoimintaa on tehostettu sairaalan ja terveyskeskuksen tehtäväalueilla; mikä osittain liittyy ko. hallintokunnan omaan kehittämiseen. Toimenpiteiden hyöty näkyy tulevan talousarviokauden aikana. Pienvenesatamat taseyksikkö Pienvenesatamat taseyksikölle valtuusto oli asettanut tilikauden tulostavoitteeksi euron alijäämän. Pienvenesatamat taseyksikön tilikauden tulos oli ,88 euroa alijäämäinen. Tulos alitti tavoitteen ,88 eurolla. Valtuusto päätti myös että peruspääoman korko on euroa ja vuoden 2014 kehittämistoimenpiteet hyväksytään talousarvioehdotuksen mukaisesti. Peruspääoman korko on suoritettu ja kehittämistoimenpiteet toteutettiin suunnitellusti Tiivistelmä liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Liikelaitosten yksityiskohtaiset perustelut ja tilinpäätökset toimintakertomuksineen on esitetty edellä kohdassa 4.2 Liikelaitosten tilinpäätökset Rauman seudun Jätehuoltoliikelaitos Jätehuoltoliikelaitos ei saavuttanut valtuuston asettamaa tulostavoitetta euroa. Tilikauden tulos oli ,19 euroa ylijäämää. Tulostavoitteesta jäätiin ,81 euroa. 47

53 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Talousarvion toteutumisvertailut Tavoitteena ollut peruspääoman korko kaupungille euroa on suoritettu. Vuodelle 2014 asetetut toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet pääosin. Rauman vesi- ja viemäriliikelaitos Valtuuston asettama tilikauden tulostavoite oli euroa. Vesi- ja viemäriliikelaitoksen tilikauden tulos oli ,05 euroa ylijäämäinen. Tulostavoite ylittyi ,05 euroa. Tavoitteen ollut peruspääoman korko euroa on suoritettu. Liikelaitos saavutti toimintavuoden aikana sille asetetut toiminnalliset tavoitteet lukuun ottamatta vesijohtoverkoston hukkaveden määrälle kirjattua tavoitetta. Koko vuoden hukkavesiprosentiksi muodostui 21,1 % tavoitteen ollessa <15 %. Satamaliikelaitos Rauman kaupunginvaltuusto oli asettanut Rauman Sataman toiminnalliseksi tavoitteeksi olla länsirannikon suurin kappaletavara- ja konttisatama, peruspääoman tuotoksi euroa ja vuoden 2014 taloudelliseksi tulostavoitteeksi euroa. Vuoden 2014 kaikki tavoitteet toteutuivat. Korvaus peruspääomasta oli 2,2 miljoonaa euroa ja tulos euroa Tiivistelmä kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Valtuusto asetti Rauman tarinan mukaiset tavoitteet kehittämiskohteineen merkittävimmille tytäryhteisöille, jotka olivat Rauman Energia Oy ja kaupungin isännöinnin piiriin kuuluvat asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt. Rauman Energia Oy Rauma Energian Oy:n yksityiskohtaisempi selvitys on tilinpäätöksen täydennysosassa, josta näkyy yhtiölle asetettujen Rauma Tarinan mukaisten kehittämistoimenpiteiden toteutuminen vuonna Yhtiön antaman selvityksen mukaan kehityshankkeet etenivät vuonna 2014, kaikki eivät tulleet valmiiksi vaan osan valmistuminen siirtyi vuodelle Rauma Tarinan palvelevan rakenneuudistuksen tavoitteena tuottaa palveluita ilman rajoja yhteistyössä kaupungin toimijoiden kanssa ei johtanut konkreettisiin toimiin. RAUMAN ENERGIA OY TA 2014 TOT 1-7 KK TOT Liikevoitto - % on vähintään 18,0 8,6 8,0 18,8 17,5 8,0 8,0 Sijoitetun pääoman tuottoprosentti 8,5 3,6 7,0 9,7 6,9 7,0 7,0 on vähintään Omavaraisuusaste - % on vähintään 63,4 64,0 47,0 63,6 65,1 47,0 47,0 Rauman Energia saavutti lähes kaikki taloudelliseen tulokseen asetetut tavoitteet. Liikevoitto oli 17,5%, mikä oli merkittävästi parempi verrattuna tavoitteeseen. Sijoitetun pääoman tuotto oli 6,9 % jääden hieman tavoitteesta. Omavaraisuusaste oli 65,1 % tavoitteen ollessa 47,0 %. Yhtiön tulos, 1,4 miljoonaa euroa, oli merkittävästi edellisvuotta parempi, jolloin tulosta laskivat kertaluonteiset kuluerät ja alaskirjaukset. Sähköverkossa vuoden aikana siirretty energiamäärä oli 283,1 GWh (2013: 288,9 GWh). Siirretty energiamäärä väheni viime vuodesta 2,0 %, mikä johtui keskimääräistä lämpimämmän talven 48

54 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Talousarvion toteutumisvertailut aiheuttamasta lämmitystarpeen vähenemisestä sekä yleisen taloustilanteen aiheuttamasta sähkön tarpeen laskusta. Kaukolämmön myynti oli 257,9 GWh (2013: 266,2 GWh). Lämmön myynti laski 3,1 % viime vuodesta. Lämmöntarveluku oli ainoastaan 3687, joka oli 5,1 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Se oli myös merkittävästi pienempi kuin budjetoinnin perusteena oleva normaalivuoden lämmöntarveluku Tuotanto-osuuksista saatiin sähköä 104,3 GWh (2013: 113,0 GWh). Rauman Biovoima Oy:n voimalaitos on toiminut suunnitellun mukaiseksi ja sen tuotantomäärä pysyi lähes ennallaan. Tuotannon kokonaismäärä laski, sillä Jyväskylän Voima Oy:n biovoimalaitos tuotti sähköä vain 6,0 GWh (2013: 13,3 GWh). Sähköverkkoon investoitiin 3,5 milj.euroa (2013: 4,0 milj.euroa). Suurimmat investointikohteet ovat olleet Korkeakarin kytkinaseman perusparannus sekä kaapelointihankkeet Kappeliluhdassa, Uotilassa ja Pyynpäässä. Investointien lisäksi panostettiin verkon käyttövarmuuteen, kun yhtiön 20 kv:n ilmajohtoverkon reunapuustoa raivattiin helikopterilla Sorkassa, Tiilivuorella, Kaarolla ja Paloahteella. Kaukolämmön investointeihin käytettiin rahaa 1,45 milj.euroa (2013: 1,2 milj.euroa). Kaukolämmöllä oli yksi iso investointikohde, Kappelinluhta. Kappelinluhdan matalalämpöjärjestelmän saneerausta jatkettiin suunnitelman mukaisesti, alueeseen kuului 52 omakotitaloa ja 17 rivitaloa. Alueen jokaiseen kiinteistöön tuodaan uudet putket ja asennetaan omat lämmönvaihtimet. Saneeraus jatkuu vielä vuosina Investointikohteena alue oli erittäin haastava tiiviin rakennuskannan ja olemassa olevan infran takia, mistä syystä kustannukset ylittävät budjetin. Fennovoima-hankkeen lopullinen kohtalo varmistuu kesään 2015 mennessä. Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt RAUMAN ASUNNOT OY: Käyttö aste % Tilikauden Tulos Omavaraisuusaste - % Ahotie 1 ja 3 95, Monnankatu 16 97, Pyyvahe 3 96, Sompapolku 3 95, Tuomolanpolku 1 98, Tuomolantie 11 97, Meriraumantie 13 & 15 96, Viljakuja 2 90, Aittakarinkatu 20 96, Sorkantie 13 98, Sorkantie 15 98, , KOY PARANVAHA: Paranvahe Kasvitarhanpolku 5 ja 9 97, Lensunkalliontie 8 98, Mustikkapolku 4 96, , KOY MERISOTKA 97, , KOY MYLLY-SATO 97, ,

55 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Talousarvion toteutumisvertailut KOY RAUMANMERENKATU 11 90, , KOY SAMPAANHAKA 92, KOY SAMPAANKALLIO 95, , KOY SINISAAR 97, ,3 8 8 AS OY RAUMAN JAARITUS ,7 9 9 KOY KLUPU-SATO 73, , KOY LAPIN HIEDASTENRIVI 98, , KOY LAPIN VUOKKO 90, , , KOY RAUMAN MERVI ,1 0,3 0,3 AS OY KODISJ. ALASTENKULMA ,9 - - Voimassa olevia asuntohakemuksia keskimäärin 220 Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden toteutuma ajalla 1-12/2014 on vastannut pääosin vuoden 2014 talousarviota lukuun ottamatta KOy Klupu-Sadon ennakoituakin heikompi käyttöaste. Positiivisena parannuksena on KOy Merisotkan hyvä käyttöaste. Vuodelle 2014 suunnitellut pienemmät investointityöt ovat toteutuneet talousarvioiden raameissa. Kiinteistö Oy Paranvahan laaja peruskorjaushanke on käynnistynyt ja on tällä hetkellä kesken. Vuodelle 2014 suunniteltu kahden talon (Paranvahe 2 ja 4) peruskorjausurakka on valmistunut urakkaohjelman mukaisesti loppuvuonna Kustannukset ovat ennakkokalkyylien mukaiset ja projektit ovat edenneet suunnitelmien mukaan. Paranvahe 1- ja 3.-talojen peruskorjausurakka (Vaihe II) valmistuu kevään 2015 aikana. Isännöitsijän antaman selvityksen mukaan Rauma Tarinan mukaiset toiminnalliset tavoitteet on sisäistetty ja kehittämistoimenpiteiden osalta korjaustoimintaa on toteutettu suunnitellusti. 50

56 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Talousarvion toteutumisvertailut 2.5. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN TOIMIELIN TA 2014 MUUTOS TA YHT TOT 2014 EROTUS T-% TOT Konsernihallinto Toimintatuotot , , Toimintakulut , , Toimintakate , , Työllisyyden hoito Toimintatuotot , ,0 0 Toimintakulut , , Toimintakate , , Ruokapalvelut (taseyksikkö) Toimintatuotot , , Toimintakulut , , Toimintakate , , Sosiaali- ja terveyslautakunta Toimintatuotot , , Toimintakulut , , Toimintakate , , Kasvatus- ja opetuslautakunta Toimintatuotot , , Toimintakulut , , Toimintakate , , Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Toimintatuotot , , Toimintakulut , , Toimintakate , , Tekninen lautakunta Toimintatuotot , , Toimintakulut , , Toimintakate , , Winnova/SAMK, kiint (taseyksikkö) Toimintatuotot , , Toimintakulut , , Toimintakate , , Puhtauspalvelut (taseyksikkö) Toimintatuotot , , Toimintakulut , , Toimintakate , , Pienvenesatamat (taseyksikkö) Toimintatuotot , , Toimintakulut , , Toimintakate , , Peruskaupunki yhteensä Toimintatuotot , , Toimintakulut , , Toimintakate , ,

57 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Talousarvion toteutumisvertailut TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN TULOSALUEITTAIN Kaupunginhallitukseen nähden sitovat toimintakatteet KÄYTTÖTALOUS TA 2014 MUUTOS TA YHT TOT 2014 EROTUS T-% Kaupunginhallitus tulosalueittain Konsernin johto Toimintatuotot ,9 Toimintakulut ,1 Toimintakate , Määrärahavaraukset Toimintatuotot ,9 Toimintakulut ,0 Toimintakate , Keskusvirasto Toimintatuotot ,6 Toimintakulut ,3 Toimintakate , Tarkastustoimi Toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,8 Toimintakate , Vaalit Toimintatuotot ,1 Toimintakulut ,5 Toimintakate , Konsernihall. ulkop toiminnot Toimintatuotot ,2 Toimintakulut ,8 Toimintakate , Työllisyyden hoito Toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,7 Toimintakate ,6 Kaupunginhallitus tulosalueittain Käyttötalous TA 2014 MUUTOS TA YHT TOT 2014 EROTUS T-% Toimintatuotot ,9 Toimintakulut ,8 Toimintakate , Ruokapalvelut (taseyksikkö) Toimintatuotot ,5 Toimintakulut ,9 Toimintakate ,0 Kaupunginhallitus sisältäen ruokapalvelut -taseyksikön Käyttötalous TA 2014 MUUTOS TA YHT TOT 2014 EROTUS T-% Toimintatuotot ,6 Toimintakulut ,6 Toimintakate ,2 52

58 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Talousarvion toteutumisvertailut TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN TULOSALUEITTAIN Kaupunginhallitukseen nähden sitovat toimintakatteet Sosiaali- ja terveyslautakunta tulosalueittain KÄYTTÖTALOUS TA 2014 MUUTOS TA YHT TOT 2014 EROTUS T-% Talous- ja hallintopalvelut Toimintatuotot ,4 Toimintakulut ,5 Toimintakate , Ympäristöterveydenhuolto Toimintatuotot ,9 Toimintakulut ,4 Toimintakate , Avoterveydenhuolto Toimintatuotot ,7 Toimintakulut ,3 Toimintakate , Sosiaalipalvelut Toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,7 Toimintakate , Vanhuspalvelut Toimintatuotot ,5 Toimintakulut ,4 Toimintakate , Terveyskeskussairaala Toimintatuotot ,3 Toimintakulut ,2 Toimintakate , Rauman aluesairaala Toimintatuotot ,5 Toimintakulut ,4 Toimintakate , Erikoissairaanhoito Toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,7 Toimintakate ,7 Sosiaali- ja terveyslautakunta Käyttötalous TA 2014 MUUTOS TA YHT TOT 2014 EROTUS T-% Toimintatuotot ,4 Toimintakulut ,7 Toimintakate ,2 53

59 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Talousarvion toteutumisvertailut TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN TULOSALUEITTAIN Kaupunginhallitukseen nähden sitovat toimintakatteet Kasvatus- ja opetuslautakunta tulosalueittain KÄYTTÖTALOUS TA 2014 MUUTOS TA YHT TOT 2014 EROTUS T-% Kasvatus- ja opetusvirasto Toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,3 Toimintakate , Varhaiskasvatus Toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,7 Toimintakate , Peruskoulut Toimintatuotot ,1 Toimintakulut ,1 Toimintakate , Lukiot Toimintatuotot ,3 Toimintakulut ,5 Toimintakate ,4 Kasvatus- ja opetuslautakunta Käyttötalous TA 2014 MUUTOS TA YHT TOT 2014 EROTUS T-% Toimintatuotot ,3 Toimintakulut ,9 Toimintakate ,2 TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN TULOSALUEITTAIN Kaupunginhallitukseen nähden sitovat toimintakatteet Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta tulosalueittain KÄYTTÖTALOUS TA 2014 MUUTOS TA YHT TOT 2014 EROTUS T-% Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuk Toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,9 Toimintakate , Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvel Toimintatuotot ,3 Toimintakulut ,4 Toimintakate , Opistopalvelut Toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,2 Toimintakate ,6 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Käyttötalous TA 2014 MUUTOS TA YHT TOT 2014 EROTUS T-% Toimintatuotot ,3 Toimintakulut ,8 Toimintakate ,5 54

60 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Talousarvion toteutumisvertailut TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN TULOSALUEITTAIN Kaupunginhallitukseen nähden sitovat toimintakatteet Tekninen lautakunta tulosalueittain KÄYTTÖTALOUS TA 2014 MUUTOS TA YHT TOT 2014 EROTUS T-% Hallinto ja talous Toimintatuotot ,3 Toimintakulut ,6 Toimintakate , Talotoimi Toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,8 Toimintakate , Isännöinti Toimintatuotot ,4 Toimintakulut ,7 Toimintakate , Kunnallistekniikka Toimintatuotot ,6 Toimintakulut ,2 Toimintakate , Koneet ja kuljetusvälineet Toimintatuotot ,7 Toimintakulut ,1 Toimintakate , Tilaustyöt Toimintatuotot ,8 Toimintakulut ,8 Toimintakate , Satakunnan pelastuslaitos Toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,8 Toimintakate , Kaavoitus Toimintatuotot ,9 Toimintakulut ,5 Toimintakate , Ympäristö ja kiinteistöt Toimintatuotot ,4 Toimintakulut ,6 Toimintakate , Määrärahavaraukset Toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,7 Toimintakate ,1 Tekninen lautakunta tulosalueittain Käyttötalous TA 2014 MUUTOS TA YHT TOT 2014 EROTUS T-% Toimintatuotot ,4 Toimintakulut ,5 Toimintakate ,8 55

61 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Talousarvion toteutumisvertailut Winnova/SAMK, kiinteistöt, taseyksikkö Toimintatuotot ,3 Toimintakulut ,7 Toimintakate , Puhtauspalvelut, taseyksikkö Toimintatuotot ,3 Toimintakulut ,7 Toimintakate , Pienvenesatamat, taseyksikkö Toimintatuotot ,3 Toimintakulut ,7 Toimintakate ,2 Tekninen lautakunta sisältäen taseyksiköt Käyttötalous TA 2014 MUUTOS TA YHT TOT 2014 EROTUS T-% Toimintatuotot ,1 Toimintakulut ,6 Toimintakate ,5 TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN TULOSALUEITTAIN Kaupunginhallitukseen nähden sitovat toimintakatteet Peruskaupunki yhteensä KÄYTTÖTALOUS TA 2014 MUUTOS TA YHT TOT 2014 EROTUS T-% Toimintatuotot ,5 Toimintakulut ,4 Toimintakate , Tuloslaskelmaosan toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailussa liikelaitoksia ei yhdistellä muuhun talouteen rivi riviltä, liikelaitosten maksama sijoitetun pääoman tuotto esitetään rivillä korvaus peruspääomasta liikelaitoksilta. Tähän toteutumisvertailuun sisältyvät kaikki peruskaupungin toimialueiden väliset sisäiset erät, joten tässä esitettävä tuloslaskelma poikkeaa näiltä osin tilinpäätöksen virallisesta vuoden 2014 tuloslaskelmasta. Tuloslaskelmaosassa on liikelaitoksia lukuun ottamatta muiden hallintokuntien ja taseyksiköiden käyttötalousosan tulot ja menot sekä valmistus omaan käyttöön. Tuloslaskelmaosassa esitettäviä ja seurattavia määrärahoja ja tuloarvioita ovat verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja menot sekä satunnaiset erät. Rauman kaupungilla valtuuston nähden sitovana on toimintakate. Tuloslaskelmaosan budjetoitu toimintakate oli nettomenona 210,0 miljoonaa euroa. Toteutunut nettomeno oli 210,9 miljoonan euroa. Toimintakate toteutui 9,0 miljoonaa euroa budjetoitua paremmin. Kunnan talousarvion tuloslaskelmaosassa liikelaitoksia sitovia tuloarvioita ovat korkotulot lainasta liikelaitokselle sekä muissa rahoitustuloissa liikelaitoksen korvaus pääomasta. Rauman liikelaitoksilla ei ole lainaa kaupungilta ja korkotuloja ei tästä syystä ole. Korvaukset liikelaitoksien pääomista ovat suoritettu valtuuston sitovien tavoitteiden mukaisesti yhteensä 2,6 miljoonaa euroa. 56

62 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Talousarvion toteutumisvertailut Tuloslaskelmaosan toteutuminen (peruskaupunki) Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Tot-% Poikkeama Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatulot Toimintatulot yht Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintamenot Toimintamenot yht Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot muilta Muut rahoitustulot muilta Korvaus peruspääomasta liikelaitoksilta Korkomenot Muut rahoitusmenot Rahoitustulot ja -menot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset tulot Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-) tai vähennys Tilikauden ylijäämä Tilikauden tulos ilman Sataman yhtiöittämistä Verotulojen erittely VEROTULOJEN TOTEUTUMINEN V JA ERI VEROLAJIEN %-OSUUDET KAIKISTA VEROTULOISTA Tulovero% 19,00 % tulovero% 18,00 % TA 2014 TOT 2014 EROTUS T-% MUUTOS m-% kaikista TOT 2013 T-% kaikista Yhteensä , ,1 100, ,8 100,0 Kunnallisvero , ,0 83, ,2 83,1 Kiinteistövero , ,8 3, ,7 3,2 Osuus yhteisöveron tuotosta , ,9 13, ,1 13,7 57

63 RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Talousarvion toteutumisvertailut Yhteensä verotuloja oli budjetoitu vuodelle ,2 miljoonaa euroa, josta jäi kertymättä yhteensä 9,0 miljoonaa euroa. Talousarviovuoden 2014 aikana tehtiin verotuloihin yksi talousarviomuutos kaupunginvaltuustossa Päätöksellä yhteisöverotuottoarviota alkuperäistä yhteisöveroarviota 23,0 miljoonaa euroa korotettiin 2,2 miljoonalla eurolla. Talousarviomuutoksen jälkeen yhteisöverotuottoarvio oli 25,2 miljoonaa euroa. Yhteisöveroja kertyi noin 21,9 miljoonaa euroa. Rauman kaupungille yhteisöveroja kertyi 3,3 miljoonaa euroa vähemmän verrattuna muutettuun talousarvioon ja 1,1 miljoonaa euroa vähemmän verrattuna alkuperäiseen talousarvioon. Kunnallisveroja oli budjetoitu 142,0 miljoonaa euroa, ja niitä kertyi 136,3 miljoonaa euroa. Kunnallisveroja kertyi 5,7 miljoonaa euroa budjetoitua vähemmän. 120 VEROTILITYKSET YHTEENSÄ KUUKAUSITTAIN, KUMULATIIVINEN KERTYMÄ, % TA-LUVUSTA TOT 2012 TOT 2013 TOT KUNNALLISVERO KUUKAUSITTAIN, KUMULATIIVINEN KERTYMÄ, % TA- LUVUSTA TOT 2012 TOT 2013 TOT

64 Miljoonat RAUMAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014, Talousarvion toteutumisvertailut 140 YHTEISÖVERO KUUKAUSITTAIN, KUMULATIIVINEN KERTYMÄ, % TA- LUVUSTA TOT 2012 TOT 2013 TOT ,0 160,0 140,0 18,00 5, , ,00% 5, , , , ,00 19,00% 5, , , , ,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 122, , , , , , TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP Kunnan tulovero yhteisövero kiinteistövero Yllä olevassa kuvassa on verokertymät vuosilta tilinpäätöstietojen mukaan. Vuonna kunnallisveron tuloveroprosentti oli 18,00 % ja vuodeksi 2014 kunnallisveron tuloveroprosentti nostettiin 19,00 %. Vuonna 2014 kertyi verotuloja lähes saman verran kuin vuonna Lisäksi yhteisöveroprosentti valtakunnallisesti laskettiin 24,5 %:sta 20 %:iin. 59