ILOMANTSIN ORTODOKSISEN SEURAKUNNAN KIINTEISTÖSTRATEGIA VUOSILLE

Transkriptio

1 ILOMANTSIN ORTODOKSISEN SEURAKUNNAN KIINTEISTÖSTRATEGIA VUOSILLE strategiset linjaukset ja perustelut -

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Kiinteistöstrategia Uudet haasteet Uusi tie Kiinteistöstrategian laadinta Seurakunnan visio Kiinteistöstrategian sisältö Kiinteistöstrategian tavoitteet Kiinteistöjen ryhmittely Seurakunnan ydintoiminnan kannalta välttämättömiä rakennuksia ja tiloja ovat seuraavat: Kehitettävät rakennukset ja tilat Maa-alueet Kiinteistöjen luovuttamisen ja vuokraamisen periaatteet Liikehuoneistojen ja pappilan tuottovaatimus Investointien rahoittaminen Toimenpideohjelma Kiinteistöstrategian päivitys Tiedot seurakunnan kiinteistöt Sakraalirakennukset: Ilomantsin seurakunnan kiinteistöstrategia Seurakunnan erikoisuuspiirre Ensimmäinen päätöksenteko Kiinteistötoimen tulojen ja menojen kehitys v Yleinen katsaus Pyhäkköjen tulojen ja menojen kehitys v Profeetta Elian kirkko Elian kirkon korjaukset Elian kirkon tulevat investoinnit Elian kirkon investointilaskelmat ja reaali-optiot Hattuvaaran Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin tsasouna Sonkaja Pyhän Ristin tsasouna Huhuksen Kristuksen taivaaseen astumisen tsasouna Huhuksessa Mutalahden Jumalanäidin kappeli Parppeinvaaran Kaikkien Pyhien tsasouna

3 5.7 Hautausmaat Johtopäätökset pyhäköistä Seurakuntatalo ja Pappila kiinteistöt Seurakuntatalo Seurakuntatalon katetuotto ja kriittinen piste Seurakuntatalon investoinnit Vanha Pappila Pappilan katetuotto ja kriittinen piste Pappilan investoinnit Mitä tiloja seurakunta tarvitsee? Seurakuntatalon ja pappilan teknisen arvon määrittäminen Johtopäätökset seurakuntatalosta ja Pappilasta Seurakuntatalo Pappila Sisäinen vuokrajärjestelmä Seurakunnan metsäomaisuuden kehittäminen Metsämaa-alan yhteenveto Kasvu, hakkuu määrät m³/v Metsäsuunnitelma vuosille Liite Seurakunnan jäsenmäärän kehitys Liite Pappilan ja seurakuntatalon rakennus- ja korjauskustannukset KIRJALISUUS

4 1. Johdanto 1.1 Kiinteistöstrategia Kiinteistöomaisuus muodostaa merkittävän osan seurakuntien omaisuudesta. Kiinteistöomaisuuden hallinnan ja hoidon strategiset tavoitteet ovat näin ollen tärkeitä. 1.2 Uudet haasteet Uusi tie Ilomantsin ortodoksinen seurakunta on saanut ensimmäisen kiinteistösopeutus suunnitelmansa päätökseen. Myyntiin liittyvät päätökset olivat luonteeltaan helppoja. Riippumatta siitä että seurakunta myi tunteita herättäviä kiinteistöjä, kyseiset kiinteistöt eivät liittyneet seurakunnan toimintaan. Seuraavien vuosien aikana seurakunnan yhteistyössä luottamushenkilöiden ja Suomen ortodoksisen kirkon kanssa pitäisi linjata mitä tekee historiallisesti arvokkaan Pappilan rakennuksen kanssa, miten voisi liiketaloudellisesti kehittää seurakuntataloa tai Pappilaa, miten seurakunta reagoi siihen että lähitulevaisuudessa sakraalirakennusten ympärillä ei ole asukkaita. Voiko seurakunta ylläpitää kaikki kiinteistönsä vai pitäisikö myydä edelleen joku omistamansa kiinteistö, vai päättääkö lahjoittaa ne kolmannelle osapuolelle/järjestölle? Mitä seurakunta suunnittelee tulevien investointien suhteen? Talous- ja toimintasuunnitelmassa seurakuntavaltuusto esitti että seurakuntaneuvosto valmistelee seurakuntavaltuuston esityksen kiinteistöhoitokulujen vähentämisestä ja seurakunnan toiminnan tilatarpeista. Seurakuntavaltuusto päättää asiasta marraskuun 2015 aikana. Kiinteistöhoitokulujen vähentäminen ja seurakunnan toiminnan tilatarpeet vaativat toimenpiteitä pitkälle aikavälille. Seurakuntaneuvoston esityksen pohjalta seurakuntavaltuusto tulee hyväksymään Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan ensimmäisen kiinteistöstrategian. Kiinteistöstrategiaan sisältyy tavoitteet, visio ja toimenpideohjelma vuosille Kiinteistöstrategian keskeisimpiä lähtökohtia ovat tiedot Ilomantsin seurakunnan kiinteistöpolitiikasta vuosilta , kiinteistökuluista vuosilta , Pappilan ja seurakuntatalon taloudelliset ja tekniset (korjaus-) vastuut, seurakunnan jäsenmäärän kehityksestä, metsätalousmaiden kehityksestä ja seurakunnan taloudellisesta tilanteesta vuosilta

5 1.3 Kiinteistöstrategian laadinta Kiinteistöstrategia on laadittu yhteistyössä ortodoksisen kirkon kiinteistötoimen ja Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan kiinteistölautakunnan kanssa. Strategian hyväksyy seurakuntavaltuusto. 1.4 Seurakunnan visio Seurakunnan visio toimintaohjelmassa on että Ilomantsin ortodoksinen seurakunta on olla seurakuntalaisten hengellisen hyvinvoinnin koti, taloudellisesti ja toiminnallisesti itsenäinen. Kiinteistöstrategian visio on sopeuttaa käyttämänsä tilat jäsenmäärä suhteen. 1.5 Kiinteistöstrategian sisältö Kiinteistöstrategia sisältää selvityksen Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan rakennuksista, ja ehdotetuista toimenpiteistä. 1.6 Kiinteistöstrategian tavoitteet Huolehtia siitä, että seurakunnalla on perustehtäväänsä varten tarkoituksenmukaisia toimitiloja, joiden käyttökulut ovat kohtuullisia. Linjata, millä kriteereillä seurakunta tulee tulevaisuudessa luopumaan, ei seurakunnallisessa toiminnassa olevista tuottamattomista ja kuluiltaan liian suurista kiinteistöistä. Edelleen linjata, millä periaatteilla ja millaisella rahoitusmuodolla kiinteistöjä peruskorjataan. Hallita kiinteistöjen kokonaiskustannuksia ja alentaa niitä. Metsäsuunnitelmalla varmistetaan metsäomaisuuden kehittäminen ja liiketaloudellisesti hyödyntäminen. 1.7 Kiinteistöjen ryhmittely Kiinteistöjen tarkastelemiseksi ja kehittämiseksi kiinteistöt tulee jakaa eri ryhmiin Seurakunnan ydintoiminnan kannalta välttämättömiä rakennuksia ja tiloja ovat seuraavat: - kirkko - seurakuntasali - tsasounat - hautausmaat 5

6 1.7.2 Kehitettävät rakennukset ja tilat Tilat, joiden nykyinen käyttö muuttuu tai sitä aktiivisesti muutetaan. Tiloissa voi seurakunnallinen toiminta muuttua toisenlaiseksi tai laajentua tai seurakunnallinen toiminta loppuu ja tilat kehitetään muuhun tuottavaan käyttöön Maa-alueet Metsäomaisuuden kehittäminen mahdollistaa investointien pitkäjänteisen suunnittelun vuoden ajalle. 1.8 Kiinteistöjen luovuttamisen ja vuokraamisen periaatteet Kriteerit: Käyttöasteen vähyys, korkeat käyttökulut, tulossa olevat suuret korjauskustannukset jne. Kiinteistöistä teetetään ulkopuolisen arvio, jonka jälkeen määritetään myyntihinta tai vuokrattaessa tavoitevuokran määrä. 1.9 Liikehuoneistojen ja pappilan tuottovaatimus Kiinteistöjen tuotto perustuu pääasiallisesti vuotuiseen tuottoon sekä mahdolliseen arvonnousuun kiinteistön pitoajalta. Ilman arvonnousua tulee tuottovaatimusten olla seuraavat: - toimistotiloissa 4,5 6 % - asuinrakennuksesta 4% - maa-alueissa, jotka vuokrataan asumiskäyttöön 4 5 % 1.10 Investointien rahoittaminen Investoinneilla tarkoitetaan rakennusten peruskorjausta tai muuta isoa hankintaa. Seurakunnallisten tilojen peruskorjausta rahoitetaan pääsääntöisesti kirjanpidollisen tuloksen ylijäämällä tai mikäli tämä ei onnistu, niin muuta kiinteistöomaisuutta myymällä Toimenpideohjelma Liitteenä olevien selvityksien perustella seurakuntaneuvosto esittää valtuustolle hyväksyttäväksi kiinteistöstrategian ohjelmaksi seuraavaa: A. Seurakuntavaltuusto päättää syksyllä 2016, voisiko seurakunnan toiminnan siirtää pappilan tiloihin vai pysytäänkö edelleen seurakuntatalossa. Jos siirrytään, niin seurakunnan pitää asettaa selkeä aikataulu, ja samalla linjata luopuuko seurakunta tiloista ja millä aikataululla. Ennen varsinaista päätöstä seurakuntaneuvosto selvittää: 6

7 1. miten mahdollinen siirto Pappilan kiinteistöön vaikuttaa seurakunnan toiminnan järjestämiseen ja palvelevatko uuden tilat seurakuntalaisia; 2. tiedustella mahdollisuudesta vuokrata kaikki seurakuntatalolla olevat tilat. Muutto pappilaan ei ole taloudellisesti kannattava jos seurakuntasali ja seurakunnan toimisto ei ole vuokrattu eteenpäin. B. Seurakuntaneuvosto tiedustelee mahdollisuutta siirtää Huhuksen tsasouna Martiskaisten sukuseuran omistukseen vuoteen 2020 mennessä. Seurakunta omistaa rukoushuoneen ikonit ja muu sakraaliesineistöt. Seurakunta vakuuttaa kiinteistössä olevat sakraaliesineistöt. C. Seurakunta hoitaa metsämaat yhteistyössä valitun toimijan kanssa. Myynnistä saatavat tulot tulisi rahastoida seurakunnan kiinteistöjen investointitilille. D. Investointitiliä käytetään ensisijaisesti seurakunnan kiinteistötoimen asioiden hoitamiseen. Taloustilanteen vaatiessa seurakuntaneuvoston pitää antaa selvitys mihin talousvarat tarvitaan Kiinteistöstrategian päivitys Kiinteistöstrategia päivitetään neljän vuoden välein. Seuraava päivitys on siten vuoden 2020 alussa. Päivityksestä vastaa seurakuntaneuvosto ja kiinteistölautakunta. 7

8 2. Tiedot seurakunnan kiinteistöt 2.1 Sakraalirakennukset: 1. Profeetta Elian kirkko 450m 2, 3600m 3, 2. Hattuvaaran tsasouna 24m 2, 120m 3, 3. Huhuksen rukoushuone 77m 2, 380m 3, 4. Mutalahden rukoushuone 49m 2, 284m 3, 5. Sonkajan tsasouna 30m 2, 90m 3, 6. Parppeinvaaran tsasouna 10,5m 2, 43m 3 (omistaa Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö), 7. Pötönkankaan siunauskappeli 36m 2, 160m Toimitilat/Vuokratilat 1. Seurakuntatalo 720m 2, 3200m 3, 2. Vanha pappila päärakennus 185m 2, ja piharakennukset navetta 183,4m 2, aitta 72,8m 2 ja sauna 18m Hautausmaat 1. Pötönkankaan hautausmaa, 2. Kokonniemen kalmisto, 3. Hattuvaaran kaksi hautausmaata, 4. Mutalahden hautausmaa 2.4 Varastot 1. Pötönkankaan hautausmaan varastorakennus, 2. Hattuvaaran hautausmaan varastorakennus Seurakunnan omistaminen kiinteistöjen yhteinen pinta-ala 1571 m 2 ja 8741 m Maa-alueet Metsätalousmaata 186,5 ha joutomaa 25 ha tiet, linjat 2,3 ha muu maa 10,6 ha Yhteensä maa-alueita 258,2 ha (v tilanne) 8

9 3. Ilomantsin seurakunnan kiinteistöstrategia Seurakunnan erikoisuuspiirre Ilomantsin seurakunta on maamme vanhin seurakunta, joka aikanaan on ollut myös jäsenmäärältään nykyistä huomattavasti suurempi. Seurakunnan jäsenmäärä pieneni noin viidenneksellä vuonna 2005 Tuupovaaran kunnan liityttyä Joensuun kaupunkiin. Vastaavalla osuudella pienenivät Ilomantsin seurakunnan verotulot. Seurakunnan runsaasta kiinteistökannasta Joensuun seurakuntaan siirtyi kaksi kirkkoa ja kaksi tsasounaa. Vuonna 2005 Ilomantsin seurakuntaan jäi pääosa kiinteistömassasta, yhteensä 20 rakennusta: kuusi pyhäkköä, seurakuntatalo, pappila, vanha ja uusi kanttorila, Protola sekä yhdeksän ulkorakennusta, aittaa ja ulkosaunaa. Tuupovaaran metsäpalsta jäi Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan omistukseen. Muutos oli monessa suhteessa Ilomantsin seurakunnan taloutta vaikeuttava. Tuupovaaran siirtyminen Joensuuhun on pienentänyt jonkin verran matkakustannuksia, mutta työmäärän osalta vaikutus on ollut minimaalinen, enintään 10 %. Tämä edellyttää henkilökunnan säilyttämistä entisellään. 3.2 Ensimmäinen päätöksenteko Seurakunnan strategiassa linjataan että talouden ensisijainen tehtävä on luoda edellytykset seurakunnan ydintoiminnoille, jumalanpalveluselämälle ja pastoraaliselle työlle. Kaikki muut talouden päämäärät ovat toissijaisia. Jotta Ilomantsin ortodoksinen seurakunta voisi toteuttaa ja keskittyä yllä oleviin tavoitteisiin seurakunta päätti vähentää ylimääräistä kiinteistömassaa. Syksyllä 2007 seurakuntaneuvoston perustama taloustyöryhmä joka koostui seurakunnan luottamushenkilöistä lausui seuraavaa: Seurakunnan talous tulee lähivuosina entisestään vakavasti vaikeutumaan. Sen suurin ongelma on suuri kiinteistömassa suhteessa seurakunnan talouden kantokykyyn. Keskeiset merkittävät toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi lähivuosina tulevat olemaan: 1. Seurakuntatalon suunniteltujen kunnostustoimenpiteiden toteuttaminen 2008 ja kiinteistön valmistelu myyntiä varten ja myynti vuonna Protolan kaikkien tilojen vuokraaminen 2008 ja kiinteistön myynti seuraavan viiden vuoden aikana. 3. Seurakunnan talouden tukena tarvitaan vuosittain kirkon keskusrahaston toiminta- ja peruskorjausavustuksia. 4. Seurakunnan veroprosentin tarkistusta voidaan harkita sen vähäisestä vaikutuksesta huolimatta, kuitenkin suhteessa seurakuntalaisten ikärakenteeseen ja varallisuusasteeseen. Avoimen keskustelun jälkeen seurakunnan hallinto päätti vuonna 2009 luopua Skiitta nimisestä kiinteistöstä, vuoden 2010 alussa päätti luopua Protola nimisestä kiinteistöstä ja vuonna 2013 Uusi kanttorila nimisestä kiinteistöstä. Kiinteistöjen myynti 9

10 kriteerit olivat: a. kiinteistöt eivät palvele seurakunnan ydintoimintaa ja b. tulevat korjausinvestoinnit. Vuosina päätöksenteolla ei ollut käytössä investointilaskelmia. Päätökset kiinteistöjen luopumisesta on tehty strategisella linjauksella että seurakunta luopuu niistä kiinteistöistä, jotka eivät palvele seurakunnan varsinaista toimintaa. Kiinteistökauppojen tulot ja menot olivat: Kuva 1 Kiinteistömyyntien tulot ja menot Kiinteistömenot: keskusrahastomaksu, välityspalkkio, kaupanvahvistajan palkkio. Uuden kanttorilan myyntimenoihin sisältyy myös määrä-alan järjestelykulut ja vuokralaisen toimesta puretun pisto-aidan sanktiomaksu uudelle omistajalle. Skiitan, Protolan ja Uuden kanttorilan lyhyen aikavälin (3v) korjaukset olivat kustannusarvioltaan ja pitkän aikavälin (5-10v) korjausinvestoinnit Myyntien rahoitus mahdollisti seurakuntatoimintaa palvelevien kiinteistöjen investointien tekemisen ilman vierasta pääomaa. Kuva 2 Investointi rahoitus ja menot v

11 4. Kiinteistötoimen tulojen ja menojen kehitys v Yleinen katsaus Seurakunnan kiinteistökulujen kehitys vuosina on ollut negatiivinen. Kuten alla olevassa kaaviossa näkyy kiinteistökulut ovat suuremmat kuin kiinteistötulot. Menoihin ei sisälly Elian kirkon ja Hattuvaaran palkkamenot. Poikkeus on vuosi 2013 jolloin metsätulot vaikuttavat merkittävästi lopputulokseen. Kuva 3 Kiinteistömenot ja vuokra- metsätulot Kun inflaation kehitys lasketaan pois, on menot ja tulot kasvaneet seuraavasti sekä alijäämä kehittynyt suuremmaksi: Kuva 4 inflaatio Seurakunnan vuokratulot tulevat Pappilan ja seurakuntatalon liikehuoneistojen vuokraamisesta. Sakraalikiinteistöistä tulevat tulot syntyvät pyhäkön ympärillä tapahtuvasta toiminnasta. Kiinteistötulot eivät sisällä sakraalikiinteistöjen toimintatuottoja. Sakraalikiinteistöjen tulot ovat ELY keskuksen, ortodoksisen kirkon kirkollishallituksen ja muiden yritysten korjaus- ja restaurointiavustukset. 11

12 5. Pyhäkköjen tulojen ja menojen kehitys v Profeetta Elian kirkko Profeetta Elian kirkko on rakennettu vuonna Ortodoksisesta kirkosta annetun lain mukaan ennen vuotta 1917 rakennettu kirkko on kiinteine sisustuksineen, taideteoksineen ja piha-alueineen suojelunalainen. Tämä tarkoittaa että museovirasto valvoo korjaukset ja investoinnit. Kuva 5 Elian kirkko ja sen ikonostasi (Kuvat: Juha Riikonen) Elian kirkossa toimitetaan 80% seurakunnan palveluksista. Elian kirkon tulot tulevat ensisijaisesti tuohusten myynnistä, ikoni/korttien myynnistä ja kolehdista. Toimintamenot syntyvät tuohusten hankinnasta ja jumalanpalvelusten materiaaliostoista ja siihen toimintaan liittyvistä ostoista. Kiinteistöhoitokulut sisältävät kiinteistössä ja sen ympäristössä tapahtuvat korjaukset ja hoitotyöt. Kuvassa näkyy myös palkat kiinteistöhoidosta, ponomaritehtävistä ja kesätyöntekijöistä (oppaat). Osa ponomareista työskentelee Elian kirkossa vapaaehtoisesti. Kuva 6 Elian kirkon tulot ja menot 12

13 Elian kirkolla ei ole säännöllisiä kiinteistöhoitotuloja. Satunnaiset kiinteistöhoitotulot tulevat kolehdista, lahjoituksista tai ikonikonservointi-avustuksista. Vuosina tulot ovat ortodoksisen kirkollishallituksen myöntämä konservointiavustus. Vuoden 2012 ylläpitokuluihin sisältyy myös Elian kirkon keittiön kaapien vaihto. Elian kirkko on osa Tiekirkko-verkkoa. Kirkko on auki vierailijoille kesäkuusta elokuuhun. Seurakunta maksaa oppaiden palkat. Kirkon aukiolo kesällä on kulttuurin ja matkailun näkökulmasta ikkuna Ilomantsin paikallishistoriaan ja ortodoksisen kirkon perinteeseen. Elian kirkon kiinteistöhoitokulut vuonna 2014 per päivä on 77. Vuonna 2014 Elian kirkossa on toimitettu 317 eri jumalapalvelusta. Kirkko on ollut käytössä jumalapalvelusta varten 490t. Jokaisen palveluksen käyttökustannus (kiinteistö) on 57 /t. vuosi m2/ päiv/ tunnit/ per jumalapalvelustunti Elian kirkon korjaukset Elian kirkko on suojelulain alainen sakraalirakennus. Tämä aiheuttaa sen että museovirasto valvoo/ohjeistaa korjaukset ja investoinnit. Investointitulot ovat kirkollishallituksen ja ELY- keskuksen myöntämät avustukset. Alapuolella vuosina tehdyt investoinnit ja korjaukset. vuosi Investointi Kustannus 2011 Kirkon ikkunat maalattu yht vaihdettu lämmönsiirrin yht keittiön uudistus yht ELY avustus / K-hal avustus kellotornin luukut uusittiin yht. 6675, avustus 6675,12 (4675,12 K-hallitus, 2000 ELY-keskus) Elian kirkon tulevat investoinnit Elian kirkkoon pitäisi seuraavien 5 vuoden aikana investoida arviolta noin Keskeisimmät investoinnit ovat kirkon sisämaalaus, vesikaton maalaus ja ulkomaalaus. Kirkon investointien tekeminen edellyttää että seurakunta teetättää Museoviraston antaman ohjeistuksen mukaisen työsuunnitelman Elian kirkon sisämaalauksista että ulkomaalauksista ja kattomaalauksista. Elian kirkon mahdollisten maalausten toteutuksesta päätetään työsuunnitelman valmistuttua. Työsuunnitelman kustannusarvio on

14 5.1.4 Elian kirkon investointilaskelmat ja reaali-optiot Kiinteistölautakunnan päivittämän ja esittämän investointisuunnitelman mukaan seurakunta investoi seuraavien kolme vuoden aikana Elian kirkossa Jos investointipäätökset tehdään nettotuloksen mukaan on selvää, että investoinnit eivät ole kannattavia tehdä. Kuitenkin, Elian kirkko on seurakunnan toiminnan keskiosa. Toisaalta, Elian kirkko palvelee Ilomantsin kuntaa koska on tärkeä matkailukohde. Tässä voisimme puhua Elian kirkon reaali-optioista 1. seurakunnan toiminta ja 2. matkailun kehittäminen. Alla olevassa investointilaskelmassa on huomioitu Elian kirkon toiminnasta saatu tuotto 10 vuoden ajalta. Kustannus v.2016 v.2017 v.2018 v.2019 v.2020 v.2021 v.2024 v.2025 jäännösarvo v.2016 v.2017 v.2018 v.2020 tuottovaade 7% Nykyarvo sis. korko 22 % 5.2 Hattuvaaran Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin tsasouna Ilomantsin kunnan itäisimmässä osassa sijaitseva Hattuvaaran tsasouna on Suomen vanhin karjalaista arkkitehtuuria edustava kyläkappeli. Paikallisen perimätiedon mukaan tsasouna on ollut aina. Nykyarvioiden mukaan kappeli on rakennettu Rakennuksessa on peruslämpö (sähkö) ympäri vuoden. 14

15 Kuva 7 Hattuvaaran tsasouna (Kuvat: Riikka Patrikainen ja Ioannis Lampropoulos) Tsasounan ympäristössä asuu vuoden 2015 tilastojen mukaan 28 seurakunnan jäsentä. Tsasounassa toimitetaan 8-10 palvelusta vuodessa. Kiinteistöhoitotulot tulevat sekä ikonikonservointi- ja Endomines oy:n antamasta avustuksista. Vuonna 2014 toimitettiin 12 palvelusta. Tsasouna on ollut käytössä jumalapalvelusta varten 17t. Jokaisen palveluksen käyttökustannus (kiinteistö) on 109 /t. Hattuvaaran tsasounan kiinteistön ylläpitokulut : Kuva 8 Hattuvaaran tsasounan menot ja -tulot Kuten Elian kirkko myös Hattuvaaran tsasouna on osa Tiekirkko-verkkoa. Tsasouna on auki vierailijoille heinäkuussa. Seurakunta palkkaa oppaan kesäisin, kustannus 15

16 v.2014 oli 998. Tsasounan aukiolo kesällä on kulttuurin ja matkailun näkökulmasta ikkuna Ilomantsin paikallishistoriaan ja ortodoksisen kirkon perinteeseen. Kuten Elian kirkko, Hattuvaaran tsasouna on myös suojelulain alainen sakraalirakennus. Tämä aiheuttaa sen että museovirasto valvoo/ohjeista korjaukset ja investoinnit. Investointitulot ovat avustuksia kirkollishallituksesta ja ELYkeskukselta. Hattuvaaran investoinnit vuodesta 2011 ovat: vuosi Investointi Kustannus 2013 Tsasounan rakenteiden oikaisu ja ulkomaalaus yht avustus (K-hallitus 6400, 2000 Elykeskus, 2500 Endomines Oy) 2014 Tsasounan pärekattoa uusittu (talkoilla) yht Endomines Oy:n kyläkehitysavustus. Hattuvaaran tsasouna kunto on hyvä. Seuraavien 5 vuoden aikana on suunniteltu tsasounan lattian maalaus Sonkaja Pyhän Ristin tsasouna Talkoilla rakennetun tsasounan rakennustarvikkeet ja maapohja ovat kyläläisten lahjoittamia. Kappeli valmistui 1998 ja Sonkajan kyläyhdistys lahjoitti sen Ilomantsin ortodoksiselle seurakunnalle Tsasounassa toimitetaan 5-8 palvelusta vuodessa. Tsasounassa toimittaa palveluksia myös luterilainen seurakunta ja paikallinen kylätoimikunta järjestää kesäisin tsasounassa virsi-iltoja. Tsasounan ympäristössä asuu 17 seurakunnan jäsentä. Kyläläiset talkootyönä osallistuvat tsasounan korjauksiin. Kuva 9 Sonkajan tsasouna (Kuvat: Irene Tuominen ja Ioannis Lampropoulos) 16

17 Sonkajan tsasounan kiinteistön ylläpitokulut : Kuva 10 Sonkajan tsasounan menot ja -tulot Vuonna 2014 toimitettiin 12 palvelusta (ei sisällä luterilaiset palvelukset). Palveluksiin osallistuu säännöllisesti sekä ortodoksisen että luterilaisen seurakunnan jäsenet. Palvelukset toimitetaan pääsääntöisesti kesäisin ja pyhäkön juhlapäivänä Tsasouna on ollut käytössä jumalapalvelusta varten 10t. Jokaisen palveluksen käyttökustannus (kiinteistö) on 24 /t. Paikallinen kylätoimikunta osallistuu tsasounan korjauksiin ja toiminnan järjestämiseen. Tsasounalle on tehty vuodesta 2011 seuraavat korjaukset: vuosi Investointi Kustannus 2013 Uusittu ikkunoiden ristikot, sokkelin kunnostus, sadevesiputket, salaojat, wc:n korjaus yht Sonkajan tsasounalle on suunniteltu vesikaton laudoituksen uusiminen, harjapuun uusiminen ja sipulikupolin paanujen uusiminen. Peruskorjaus on arviolta Huhuksen Kristuksen taivaaseen astumisen tsasouna Huhuksessa Huhuksen rukoushuoneen rakentamisen aloitti Kirkkojen Maailmanneuvoston ja Ortodoksisten Nuorten Liiton (ONL) järjestämä kansainvälinen nuorten työleiri kesällä ONL:n ja ortodoksisen seurakunnan yhteisrahoituksella kappeli valmistui lopulta

18 Kuva 11 Huhuksen tsasouna (Kuvat: Ioannis Lampropoulos) Huhuksessa toimitetaan 5-8 palvelusta vuodessa. Rukoushuoneen ympäristössä asuu 6 seurakunnan jäsentä. Palveluksiin osallistuu säännöllisesti sekä ortodoksisen että luterilaisen seurakunnan jäsenet. Martiskaisten sukuseuran jäsenet ja paikalliset kyläläiset talkootyönä osallistuvat tsasounan korjauksiin ja toiminnan järjestämiseen. Huhuksen rukoushuoneen kiinteistön ylläpitokulut vuosina ovat: Kuva 12 Huhuksen tsasounan tulot ja menot Vuonna 2014 toimitettiin 11 palvelusta. Palvelukset toimitetaan pääsääntöisesti kesäisin. Rukoushuone on ollut käytössä jumalapalvelusta varten 10t. Jokaisen palveluksen käyttökustannus (kiinteistö) oli vuonna /t. Tässä laskelmassa ei ole huomioitu wc:tä joka rakennettiin rukoushuoneen pihalle. Tsasounalle on tehty vuodesta 2011 seuraavat korjaukset: 18

19 vuosi Investointi Kustannus 2013 Rukoushuoneen sisämaalaus yht Rukoushuoneelle wc yht. 932 Rukoushuoneelle on suunniteltu vuodelle 2016 kiinteistön ulkomaalaus kustannusarvio Martiskaisten sukuseura on sitoutunut kyseisen investoinnin toteuttamiseen. Jos heidän suunnitelma toteutuu, silloin investoinnin kustannukset ovat paljon pienemmät. 5.5 Mutalahden Jumalanäidin kappeli Entisen Melaselän tsasounan arvokasta perintöä jatkamaan rakennettiin Mutalahteen Jumalanäidin kappeli Kappeli on Suomen valtion rahoittamista jälleenrakennuskappeleista viimeinen. Kuva 13 Mutalahden tsasouna (kuvat: Ioannis Lampropoulos) Rukoushuoneen ympäristössä asuu noin 20 seurakunnan jäsentä. Tarkkaa jäsenmäärää emme voi selvittää, koska Mutalahti toimii Ilomantsin postinumeron alla. Palveluksiin osallistuu aktiivisesti kylän asukkaat ja heidän sukulaiset. Kyläläiset talkootyönä osallistuvat tsasounan korjauksiin ja toiminnan järjestämiseen. Mutalahdessa toimitetaan 8-10 palvelusta vuodessa. Palvelukset toimitetaan joulukuussa, maaliskuussa, kesäkuukausina ja syys- lokakuussa. Tsasouna on ollut käytössä jumalapalvelusta varten 20t. Jokaisen palveluksen käyttökustannus (kiinteistö) on vuonna /t. Rukoushuoneen kiinteistön ylläpitokulut vuosina ovat: 19

20 Kuva 14 Mutalahden rukoushuoneen menot ja tulot Mutalahden rukoushuone on seurakunnan hyväkuntoisin rakennus. Vuodesta 2011 ei ole investoitu korjauksiin. vuosi Hankinta 2011 kattokruunu yht Rukoushuoneelle on suunniteltu vuodelle 2019 sisämaalaus arviolta n Kustannusarvio on pieni koska ympärillä oleva yhteisö toteuttaa korjauksen vapaaehtoisvoimin. 5.6 Parppeinvaaran Kaikkien Pyhien tsasouna Parppeinvaaran runokylään rakennettiin vuonna 1980 Kaikkien Pyhien tsasouna. Sen esikuvana on sodassa tuhoutunut Korpiselän Tolvajärven tsasouna. Kuva 15 Parppeinvaaran tsasouna (kuvat: Ioannis Lampropoulos) 20

21 Jo 1970-luvulta saakka esillä ollut tsasounahanke toteutui, kun yhteistyökumppaniksi Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiölle ja ortodoksiselle seurakunnalle tuli Yleisradio. Se tarvitsi karjalaista kappelia runonlaulaja Larin Paraskesta ( ) kertovaa dokumenttielokuvaa varten. Tsasounan rakensi paikallinen hirsirakentamisen ammattilainen Eelis Purmonen. Tsasounan omistaa Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö. Seurakunnalla on tsasounan käyttöoikeus. Tsasounan ylläpitokustannukset ovat ikonien vakuutus ja isännöitsijälle maksettu puhelinkorvaus. Parppeinvaaran tsasounalla toimitetaan 4-5 palvelusta vuodessa kesän aikana. Kuva 16 Parppeinvaaran tsasounan tulot ja menot Parppeinvaaran investoinneista vastaa Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö. 5.7 Hautausmaat Seurakunnan historia paljastaa hautamaiden määrän, jotka ovat seurakunnan omistuksessa: 1. Pötönkankaan hautausmaa, 2. Kokonniemen kalmisto, 3. Hattuvaaran kaksi hautausmaata, 4. Mutalahden hautausmaa. Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan hautausmaan ja hautojen hoidossa sekä valvonnassa on noudatettava mitä säädetään hautaustoimilaissa, ortodoksisesta kirkkokunnasta annetuissa laeissa ja kirkkojärjestyksessä sekä seurakunnan ohjesäännössä. Pötönkankaan hautausmaalla on kesätyötekijä. Muut hautausmaat seurakuntalaiset hoitavat pääsääntöisesti vapaaehtoisvoimin. 21

22 Hautamaiden ylläpitokulut vuosina ovat: Kuva 17 Hautausmaiden kustannukset ovat kesätyötekijän palkka ja sivukulut (Pötönkankaan hautamaa), vakuutukset, sähkö, jätehuolto, kiinteistövero, talvihuoltokulut, ja mahdolliset rakentamiset ja kiinteistökorjaukset (Pötönkankaan kappeli ja hautausmaiden raja-aidat). Hautausmaiden tehdyt korjaukset vuosina ovat: vuosi Investointi Kustannus 2012 Pötönkankaan kappeli maalattu ja kunnostettu (miestenpiiri vapaaehtoistyöllä) 2013 Hattuvaaran roskakatoksen ja opasviitan maalaus 2014 Pötönkankaan hautausmaalle jätekatokset yht. 470 yht Johtopäätökset pyhäköistä Suurin osa Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan pyhäkköjen ylläpitokustannuksista kohdistuu Profeetta Elian kirkkoon. Jäsenmäärältä pienelle seurakunnalle Elian kirkon ylläpitäminen ja korjaaminen kuluttaa paljon resursseja, sekä taloudellisia että henkilöresursseja. Seurakunnan verotuloista n. 11 % menee Elian kirkon ylläpitokuluihin. Merkittävä osa henkilöresurssista, jotka huolehtivat Elian kirkon ylläpidosta ja suunnittelevat tulevien vuosien korjaukset ja investoinnit työskentelee 22

23 vapaaehtoisesti, esim. kiinteistölautakunnan jäsenet, kirkon siivous (Ilomantsin Toimintakeskus ja yksityiset). Elian kirkon oikea investointisuunnitelma ja kiinteistön huoltotyö ehkäisevät kiinteistön kulumista ja estävät ylimääräisiä korjauskustannuksia. Investoinnit mahdollistavat Elian kirkossa tapahtuvan toiminnan ja antavat kunnalle merkittävän kulttuurikohteen. Kuitenkin, seurakunnan pitäisi aktiivisesti etsiä rahoituskanavia tuleville kirkon investoinneille. Mahdolliset rahoittajat ovat Suomen ortodoksisen kirkon keskusrahasto, ELY-keskus ja EU-rahoitus kulttuuriperinnön säilyttämiseksi. Muiden pyhäkköjen ylläpitokulut ovat pienet. Niiden osuus verotuloista on ollut vuonna ,2%. Sivukylien pyhäkköjen, paitsi Hattuvaaran tsasounan korjaukset tehdään vapaaehtoisvoimin. Tämä tuo säästöä seurakunnalle. Hattuvaaran tsasounan korjaukset edellyttävät museoviraston valvontaa ja hyväksyntää ja siksi työt on melkein aina tehtävä tilaustyönä. Suuri uhka on että tsasounien ja rukoushuoneiden ympärillä asukkaiden määrä laskee edelleen siinä määrin, että toiminta hyytyy ja seurakunnan omistukseen jää vain kiinteistökuluja. Ilomantsin ortodoksinen seurakunta yhteistyössä Suomen ortodoksisen palvelukeskuksen kanssa keskustelevat sivukylien tsasounien ja rukoushuoneiden säilyttämisen mahdollisuuksista ja mikä on kirkon strateginen linja sen osalta. Yläpuolella on tullut esille että Elian kirkko ja Hattuvaaran tsasouna ovat auki kesäisin vierailijoille. Elian kirkko ja Hattuvaaran tsasouna on osana valtakunnallista Tiekirkko-järjestelmää. Oppaiden palkkaamisella on työllistävä vaikutus seurakunnan nuorten keskuudessa. Uhkakuva on että lähitulevaisuudessa seurakunnan pitää tarkastella uudelleen mahdollisuutta pitää molemmat pyhäköt Tiekirkko-osana. Ratkaisuksi voisi löytyä mahdollinen yhteistyö Ilomantsin kunnan kanssa. Toinen mahdollisuus on että jos seurakunnan toiminta siirtyy Pappilan kiinteistöön, niin silloin digitekniikka ja digivalvonta mahdollistaisi kirkon aukiolon ilman paikalla olevaa erillistä opasta. 23

24 6. Seurakuntatalo ja Pappila kiinteistöt 6.1 Seurakuntatalo Seurakuntatalo sijaitsee kuntakeskustassa Osuuspankin ja kunnantalon välisellä alueella. Seurakuntatalon tontin pinta-ala on 5591 m² ja rakennusoikeus eli sallittu kerrosala on m², josta on käytetty 843 m². Tontti on saanut lainhuudon Rakennus on valmistunut Piha-alueella on 36 m²:n suuruinen autotallirakennus. Kuva 18 Seurakuntatalo Rakennuksessa on seurakuntasali keittiöineen sekä kirkkoherranviraston tilat (398 m²). Lisäksi rakennuksessa on postin lajittelun tilat (252 m²) sekä Päivätoiminta Kägösen tilat (191 m²). Rakennuksen kellarikerroksessa on varasto- ja arkistotiloja 207 m². Kuva 19 Seurakuntatalon kiinteistökulut ja menot 24

25 Kiinteistössä on tehty normaalien vuosikorjausten ja sisätilojen pintaremonttien lisäksi vuodesta 2012 seuraavat korjaukset: vuosi Investointi Kustannus 2012 ulkopuolisten puuosien ja ulkoikkunoiden maalaus 2013 takaosan vesirännin korjaus/uusiminen etu-ulko-oven viereisen lasin uusiminen yht yht Kameravalvonta yht.1335 Posti osuus Käyttövesiputkiston uusiminen yht avustus K-hallitus 2015 turvavalaistusjärjestelmän ja hätäpoistumistiejärjestelmän uusiminen yht Seurakuntatalon katetuotto ja kriittinen piste Seurakuntatalon katetuotolla pitäisi saada katettua kiinteät kustannukset. Kriittinen piste on määräraha joka tarvitaan seurakuntatalon kiinteiden kustannusten kattamiseen. Seurakuntatalon muuttuvat kustannukset ovat erilaiset aineostot ja satunnaiset kiinteistökorjaukset. Kiinteät kustannukset ovat: lämmitys, sähkö, vesi, jätehuolto, seurakuntatalon siivous ja kiinteistöhoito, vakuutukset, kiinteistövero, hallintokulut, keskusrahastomaksut, poistot. Kiinteät kustannukset antavat selkeän kuvan resursseista, jotka tarvitaan jota seurakuntatalo palvelisi vuokralaisia ja seurakunnan varsinaista toimintaa. Menot Tulot Mutu KIKU katetuotto kate% Kriit.piste Poistot Keskusrah. Siivous hallinto , , , , Seuraava herkkyysanalyysi osoittaa että joko vuokratuotot pitäisi nousta 25% jotta tulos olisi +117 tai kiinteät kustannukset pitäisi laskea 25%. vuokra +25% vuokra -25% KITU -25% Tulot Mutu Tuotto KIKU Tulos Tuotto % 91,50 93,20 88,67 91,50 Krit.piste

26 Ylläolevissa laskelmissa seurakuntatalon liiketoiminta osoittautuu kannattamattomaksi. Yleisen taloudellisen tilanteen ja Ilomantsin työllisyystilanteen pohjalta Ilomantsissa vuokrakustannusten on vaikea nousta 25%. Samalla ei ole mahdollista että kustannukset laskevat 25%. Kustannusten hallinta voi tapahtua kilpailuttamisen kautta, mutta 25% kustannusten laskuun on vaikea päästä. Laskelmat nostavat esille kysymyksen onko seurakunnalle kannattavaa omistaa seurakuntatalo vai pitäisikö se myydä eteenpäin. Kuitenkin, ennen kun seurakunta mahdollisesti päättää tulevaisuudessa luopua seurakuntatalosta, pitäisi huomioida se, että edellä olevat laskelmat eivät huomioi sitä, että osa seurakuntataloa on seurakunnan omassa käytössä. Alapuolella prosentuaalinen kustannusten jako seurakunnan, postin ja kunnan välillä. Kuva 20 Ylläpitokustannuksen jako Kuten kuvassa 13 näkyy seurakuntasalin ylläpitokulut on 43,68% koko seurakuntatalon kustannuksista. esim. vuonna joka on 7,9% seurakunnan verotuloista. Aikaisemmin on selvitetty seurakuntatalon kriittinen piste. Jos yllä olevaa laskelmaa ja ylläpitokustannusten prosenttijakoa käytetään myös kriittisen pisteen jakamiseen voisimme tarkastella onko postin ja kunnan maksama vuokra riittävä kattamaan niille tiloille määrättyä kriittistä pistettä. 26

27 Kuva 21 Kriittinen piste * % osuus Postin varmuusmarginaali 7960 ja kunnan varmuusmarginaali 622. Varmuusmarginaali on toteutuneen vuokratuoton ja kriittisen pisteen erotus. Varmuusmarginaali kertoo, millä turvamarginaalilla liiketoiminta toimii Seurakuntatalon investoinnit Seurakuntatalon seuraavien 5 vuoden investoinnit ovat arviolta noin Keskeisimmät investoinnit ovat ikkunoiden uusiminen seurakuntasalin puolella, kaukolämmön lämpövaihtimen uusiminen, peltikaton maalaus ja seurakuntaviraston ja salin maalaus. Nykyarvomenetelmän mukaan investoinnit kannattaa tehdä. Investointien kannattavuus edellyttää että seurakuntatalon molemmat liikehuoneistot ovat vuokrattuna. v.2016 v.2017 v.2018 Alkukustannus vuoden tuotto vuoden tuotto vuoden tuotto vuoden tuotto vuoden tuotto jäännösarvo tuottovaade 7 % 7 % 7 % Nykyarvo sisäinen korko 73 % 133 % 38 % 27

28 6.2 Vanha Pappila Vanha Pappila sijaitsee Niemelä tilalla. Kauppakirja on tehty Kauppakirjan allekirjoittajina ovat Petri Piirainen ja Matti Keränen. Pappilaan kuuluu päärakennus 185m 2 ja piharakennukset navetta 183,4m 2, aitta 72,8m 2 ja sauna 18m 2. Päärakennus oli valmistunut 1870 ja pihalla olevat rakennukset vuonna Kuva 22 Pappilan päärakennus Kuva 23 Pappilan naveta Kuva 24 Pappilan ulkosauna ja aitta 28

29 Kuva 25 Pappilan tulot ja menot Kiinteistössä on tehty viimeisen neljän vuoden aikana seuraavat korjaukset: vuosi Investointi Kustannus 2013 Kuituverkkoon yht Pesuhuoneremontti yht K-hallitus avustus navetan maalaus; aitta+sauna uudet hirret yht K-hallitus avustus Pappilan katetuotto ja kriittinen piste Pappilan katettuotolla pitäisi saada katettua kiinteät kustannukset. Kriittinen piste on määräraha joka tarvitaan Pappilan kiinteiden kustannusten kattamiseen. Pappilan muuttuvat kustannukset ovat erilaiset aineostot ja satunnaiset kiinteistökorjaukset. Kiinteät kustannukset ovat: lämmitys, sähkö, vesi, jätehuolto, pappilan pihan talvihuolto, vakuutukset, kiinteistövero, hallintokulut, keskusrahastomaksut, poistot. Sähkö ja vesi ovat kuluja, joista vastaa vuokralainen. On otettu huomioon seuraavissa laskelmissa jota saisi selkeämmän kuvan kriittisen pisteen tasosta. VUOSI MENOT TULOT MUTU KIKU TOIM.KATE% KRIIT.PIST POISTOT KESKUSRAHASTO Hallintokulut , , , ,

30 Seuraava herkkyysanalyysi osoittaa että vuokratuottojen mahdollinen 10% lasku antaisi plus-merkkisen tuloksen. Kuitenkin, jos vuokra laskee vuoden 2013 tasolle, silloin tulos on negatiivinen. vuokra +10% vuokra -10% vuokra -20% KITU -25% Tulot Mutu tuotto Kiku tulos tuotto % 94,83 95,30 94,25 93,53 94,83 krit.piste Pappilan investoinnit Pappilan seuraavien 5 vuoden investoinnit ovat arviolta noin Keskeisimmät investoinnit ovat pihalla olevan saunan kengitys ja maalaus, päärakennuksen sisätilojen maalaus ja ulkomaalaus ja kattopinnoitteen puhdistaminen. Nykyarvomenetelmän mukaan investoinnit kannattaa tehdä. Investointien kannattavuus edellyttää että Pappila on vuokrattuna. Tapauksessa jossa seurakunnan hallinto päättää siirtää toiminnan ja toimistonsa pappilan tiloihin, silloin seurakuntatalon kaikki liikehuoneiston tilat pitäisi olla vuokrattuna jotta investoinnit pappilaan voisi tehdä. v.2016 v.2017 v.2018 Alkukustannus vuoden tuotto vuoden tuotto vuoden tuotto vuoden tuotto vuoden tuotto jäännösarvo , , ,7143 tuottovaade 7 % 7 % 7 % , , ,98 Nykyarvo sisäinen korko 68 % 115 % 105 % sisäinen korko 68 % 115 % 105 % 7. Mitä tiloja seurakunta tarvitsee? Seurakuntatehtävää palvelevat kiinteistöt ovat kirkko, tsasounat ja seurakuntatalon länsipuolella sijaitsevat tilat. Kuten aikaisemmin tuli esille, kirkkoa ja tsasounoita käytetään jumalapalvelusten toimittamisessa. Seurakuntatalon tiloissa ovat toimistot (kanslia, kirkkoherran ja kanttori toimisto) sekä seurakuntasali, joka on monikäyttöinen tila. Joka viikon keskiviikkona seurakuntasalilla toimitetaan aamupalvelus. Palveluksen osallistujat ovat 30

31 seurakuntalaiset, joiden liikuntakyky on heikentynyt. Erilaiset kerhot ja piirit kokoontuvat seurakuntasalin puolella. Seurakuntasali on myös käytössä kokoustilana ja opetustilana. Seurakuntalaiset käyttävät seurakuntasalia myös muistotilaisuuksissa ja perhejuhlissa. Muistotilaisuuksista salivuokra on 70 ja kastejuhlista 35. Seurakunta myös vuokraa seurakuntasalia ulkopuolisille käyttäjille (järjestöille ja kansalaisopistolle). Seurakuntasalin vuokratuotot v olivat 3352 ja v Toissijaiset tilat joita seurakunta käyttää seurakuntatalolta ovat kellaritilat. Siellä sijaitsee seurakunnan arkisto, jumalapalvelupukujen ja muun kirkollisen esineistön säilytystilat ja varastotila. Muun seurakuntatoiminnan kuin jumalapalvelusten tilat ovat: seurakuntasali, kanslia, kirkkoherran ja kanttorin toimisto, kerhohuoneet, arkistotila ja kirkon esineistön säilytystilat. 8. Seurakuntatalon ja pappilan teknisen arvon määrittäminen Seurakuntatalo ja pappila ovat seurakunnan kaksi kiinteistöä, joista tulevaisuudessa seurakunnan luottamushenkilöt tulevat linjamaan niiden käyttöä. Avuksi päätöksenteolle on määriteltävä, mikä on seurakuntatalon ja pappilan tekninen nykyarvo. Avuksi teknisen nykyarvo laskemisessa käytettiin Helsingin kaupungin, kiinteistöjen kehittämisyksikön valmistelemaa Kiinteistön teknisten arvojen laskentamallia 1 Rakennuksen nykyarvon määrittämisen periaatteena ovat rakennuksen rakennuskustannukset, joita alennetaan kulumisesta ja vanhenemisesta aiheutuvalla nykyarvon vuosialenemalla ja muutetaan tarjoushintaindeksin muutoksella. Rakennuksen kuluma perustuu korjausasteen kaavaan: ( rakennuksen ikä / rakennuksen kestoikä ) 2,3,4 6 * kuluva osuus. Tästä kaavasta on johdettavissa esim. nykyarvo ja korjausvastuu. Laskenta taulukon avulla on selvitetty pappilan ja seurakuntatalon nykyarvo ja korjausvastuu. Laskennassa huomioitiin pappilan ja seurakuntatalon vuodesta 1990 tehdyt korjaukset. Laskennan mukaan pappilan nykyarvo on ja korjausvastuu 62% kun taas seurakuntatalon on ja korjausvastuu 30%. 1 ENTA ;

32 Pappilan kohdassa laskenta tuo esille, että korjausvastuu on 62%. Tämä tieto on harhaan johtava. Pappilan kiinteistötietoihin on merkitty rakennusvuodeksi Samaan aikaan ensimmäiset korjaukset on merkitty vuodesta Seurakunnan arkistosta ei ole löytynyt tietoa aikaisempien korjausten kustannuksista. Huomioiden vuodesta 1990 tehdyt korjaukset (putkiremontit, pesuhuoneenremontit, kaukolämpöön liittyminen) voisi todeta että todellinen korjausvastuu on n.30-35%. 9. Johtopäätökset seurakuntatalosta ja Pappilasta 9.1 Seurakuntatalo Seurakuntatalo on kallis ylläpidettävä kiinteistö. Lyhyellä aikavälillä (3-5 vuotta) seurakuntatalon ylläpitäminen tuo seurakunnalle tuloja, joilla seurakunta kattaa myös seurakunnan käyttämien tilojen kustannukset. Kuitenkin seurakunnan alueelta ulospäin suuntautuva muuttoliike, työttömyys ja väestön ikärakenne pienentää hitaasti verotuloja. Näin seurakunnan ylläpitokustannukset ja seurakunnan jäsenmäärä olisivat epäsoinnussa. Voisiko seurakunta vuokrata seurakuntatalon tilansa kokonaisuudessa? Samalla tulisi selvittää, voisiko seurakunnan toimintaa palvella pienemmät tilat esim. pappila tai muut vuokratilat keskustasta. Huomion arvoinen asia on, että seurakuntatalo sijaitsee omalla 5591m 2 suuruisella tontilla. Rakennuskaavassa tontin tehokkuusluku on e=0,4, jolloin rakennusoikeutta on 2236m 2. Rakennusoikeutta on käytetty yhteensä 843m 2 ja jäljellä on 1393 m 2. Voisiko seurakunta myydä kiinteistön ja tontin? Nykyisen paikallisen ja 32

33 kansainvälisen taloustilanteen näkökulmasta tällainen vaihtoehto sisältää paljon riskejä. Toinen myynnin vaihtoehtona on, että seurakunta myy seurakuntatalon kiinteistön, sen liiketilojen ja käyttämättömän m²:n rakennusoikeuden siten, että seurakunnan nykyiset tilat (kirkkoherranvirasto ja seurakuntasali) jäävät edelleen seurakunnan omistukseen. Seurakunta säilyisi siten perustettavan kiinteistöyhtiön osakkaana sillä neliömääräisellä osuudella, mikä sillä on nykyiseltäänkin käytössä. Ennen kuin seurakunta päättäisi luopua seurakuntatalosta, pitää linjata, missä tiloissa seurakunnan muu toiminta tapahtuu. Yrittääkö pysyä vuokralla nykyisissä tiloissa, muuttaako Pappilan tiloihin tai vuokraako keskustasta pienemmän toimistotilan. Vuokralle jääminen olisi kannattamaton vaihtoehto, koska näin seurakunta ei pääse tavoitteeseensa alentaa kiinteän omaisuuden kuluja. Toinen vaihtoehto tilanteessa jossa seurakunta myisi seurakuntatalon, on vuokrata pienemät toimitilat Ilomantsin keskustasta. Tällainen vaihtoehto olisi seurakunnalle kannattavampi, koska yleinen vuokrataso kunnassa on matala. Toimistotilojen neliöhinta on 9,85m 2. 50m 2 toimistotilojen vuokra tulisi olemaan n vuodessa. Taloudellisesti vaihtoehto on kannattava, mutta toiminnallisesti heikko. Vaihtoehdon heikkous on se, että seurakunta vuokraisi toimistotiloja, mutta siltä puuttuisi kokoontumistilat. Seurakunta tarvitsee tiloja kerhoihin ja opetustilaisuuksille. Kolmas vaihtoehto on että seurakunta vuokraa pienet toimistotilat keskustasta ja neuvottelee muista tarvitsemistaan tiloista Ilomantsin kunnan kanssa. Kunnalla on tiloja, jotka seurakunta voisi hyödyntää toiminnassaan. Tämän vaihtoehdon heikkous on se, että seurakunta ei voi pitkälle aikavälille suunnitella toimintaansa, koska se ko. tilanteessa olisi riippuvainen toisen tahon päätöksistä. 9.2 Pappila Pappilan kiinteistö on kallis ylläpidettävä kiinteistö. Kiinteistö on museoviraston suojelema ja talon ulkopuolella tehdyt korjaukset tarvitsevat museoviraston hyväksynnän. Pappilan ylläpitokulut ovat kohtuulliset. Pappilan viimeisten vuosien investoinnit nostivat kiinteistöarvoa. Pappilan kiinteistön käytöstä on kolme vaihtoehtoa 1. vuokraaminen ulkopuolisille, 2. kiinteistön myyminen ja 3. seurakunta siirtää toimintansa Pappilan tiloihin. Pappila on ollut vuokralla vuodesta Vuoteen 2013 vuokratuotot olivat matalat. Tuotot eivät riittäneet kattamaan kiinteistön kiinteitä kuluja (lämmitys, kiinteistöhuolto, poistot). Seurakunnan tietoinen päätös oli pitää vuokra matalana, koska seurakunta oli aktiivisessa yhteistyössä vuokralaisen kanssa. Yhteistyön hyytyessä seurakunta päätti korottaa vuokran paikkakunnan vuokratason mukaiseksi. Riippumatta siitä, että vuokratuotot ( ) oli matalat, kiinteistöön on investoitu merkittävästi. 33

34 Jos seurakunta päättää pitää kiinteistön vuokrattuna kiinteistön vuokratuoton pitää olla 3%-4%. Kuukausivuokran pitäisi olla 1070 /kk 1140 /kk (13644 vuokratuotot kiinteät kulut) / ( Pappilan nykyarvo)*100). Toinen vaihtoehto on pappilan kiinteistön myynti ulkopuoliselle. Kulttuurimaiseman säilyminen Pappilan kiinteistön ulkopuoliselle myytäessä olisi riski siinä mielessä, että uusi omistaja saattaisi ryhtyä rakentamaan tontille maisemaa rumentavia uudisrakennuksia vanhojen suojeltujen rakennusten rinnalle (ellei asemakaava sitä estä). Jos vanha pappila aiotaan myydä, se tulee valmistella pieteetillä ja kysyen seurakuntalaisten mielipidettä. Pappila on Elian kirkon ja Hattuvaaran tsasounan jälkeen historiallisin rakennus. Seurakunnan pitää neuvotella kirkollishallituksen kanssa, mikäli tämä vaihtoehto valitaan. Kolmas vaihtoehto on siirtää seurakunnan toimistot ja muu toiminta Pappilaan. Taloudellisesti tämä vaihtoehto on kannattava, koska kiinteistökulut tulisivat olemaan puolet siitä, mitä tällä hetkellä ylläpitokulut ovat. Tällä vaihtoehdolla seurakunta säästäisi n /per vuosi. Toinen puoltava argumentti on, että Pappila on historiallinen rakennus ja antaa seurakunnalle mahdollisuuden hakea investointiavustuksia ELY-keskukselta ja myös EU:sta (kulttuurihistoriallisten rakennusten säilyttäminen). Toiminnallisesti tällä vaihtoehdolla on yksi iso miinus. Seurakunnan toimintatilojen siirtyminen pois keskustasta kaventaa monia seurakunnan toimintoja keskustassa ja seurakunnan näkyvyyttä keskustassa. Toiminnallisesti pappilaan siirtyminen on yksi iso plus. Pappila sijaitsee kirkon vieressä ja antaa mahdollisuuksia seurakuntatoiminnan kehittämiseen. Toiminta voisi kehittyä pois virastomaisuudesta enemmän yhteisöllisempään suuntaan. 34

35 10. Sisäinen vuokrajärjestelmä 2 Kiinteistöomaisuuden johtamiseksi seurakunnassa voitaisiin kehittää sisäinen vuokra järjestelmä. Sisäinen vuokra on käytössä muissa julkisessa sektorissa. Tässä lyhyesti, miten sisäinen vuokra palvelee kuntaorganisaatiota. Kuntaorganisaatiossa sisäinen vuokra toimii välineenä, jolla kunta kohdentaa toimitiloista aiheutuvat kustannukset perustoiminnalle. Sisäisen vuokran tehtävät, ovat 1. toimia taloudellisena ohjausvälineenä, 2.tuoda kiinteistövarallisuus osaksi kuntataloutta ja 3. rahoittaa rakennusten pitkän ja lyhyen aikavälin käytön turvaavien toimenpiteiden toteuttaminen. Sisäinen vuokra on uusi asia seurakunnan organisaatiolle. Yhteistyössä suomen ortodoksisen kirkon palvelukeskuksen kanssa seurakunnat voisivat kehittää omien tilojen sisäiset vuokrat. Tällä uudella järjestelmällä ja toimintatavalla seurakunnat kohdentaisivat toimitiloista aiheutuvat kustannukset perustoiminnalle. Seurakuntien sisäisten vuokrien tavoite on lisätä kustannustietoisuutta, ehkäistä harkitsemattomia investointeja ja määrittää kiinteistöomaisuudelle selkeät hinnat eli vuokrat. 2 VTM Harri Isoniemi, Sisäisten toimitilavuokrien määritys suurissa kaupungeissa,

36 11. Seurakunnan metsäomaisuuden kehittäminen Metsämaa-alan yhteenveto A0-T2 vuonna 2015 yhteensä 55,2 ha 30 % Tornator oy sopimuskauden aikana on tehty seuraavat toimenpiteet normaalin metsän kehityksen lisäksi: Kiinteistöraja-aineisto on päivitetty maanmittauslaitoksen aineistosta, kuviorajat on tarkistettu ja kehitysluokat on tarkistettu sopimuskauden alussa ja tehtyjen toimenpiteiden seurauksena Kasvu, hakkuu määrät m³/v Laskennallinen kasvu on ollut edellä kuvatut toimenpiteet huomioiden 8 m³/ha/v metsämaalla. Toteutuneet puunmyynnit v olivat 6,5 m³/ha/v. Ikäluokat metsämaalla, v v ha % yli Yhteensä Tunnusluvut valmisteli Juha Turunen Tornator oy:sta. Tornator tarjoa seurakunnalle metsänhoitoon ja puukauppaan liittyvät palvelut. 36

37 Puusto vuonna m³, sopimuskaudella myyty 4844 m³. Keskipuusto vuonna m³/ha ja vuonna m³/ha. 37

38 11.2 Metsäsuunnitelma vuosille Vuonna 2017 on tarpeen tehdä Papinvaaran metsäautotiellä lanaus ja vesakonniitto. Kustannusarvio 300. Vuonna 2018 on varhaisperkausta 2,0 ha Lähdesuo tilalla. Vuonna seurakunta harkitsee Lastujärvi ja Kurenkangas leimikoiden hakkuut. Vuosina 2019 on suunniteltu taimikonhoitoa 9,8 ha ja vuonna ,9 ha. Tulot 48000, Lastujärvi ja Kurenkangas leimikoiden hakkuutulot. Menot 8300,. Metsähoidon tulot ja menot vuosina Tulot Menot

39 Liite 1 Seurakunnan jäsenmäärän kehitys Seurakunnan jäsenmäärän vähennys on aikajaksolla ollut keskimäärin 1,57% vuodessa.. On huomionarvoinen asia, että vuosina 2011 ja 2013 seurakunnan jäsenmäärä on kasvanut huonoista ennusteista huolimatta. Kirkkoon liittymiset ja kuntaan muuttaneet ortodoksit ovat vaikuttaneet tähän suuntaukseen. Seurakunnan jäsenkehitys on laskusuunnassa. Tämän kertoo seurakunnan ikäjakauma (v = (0,1v.-20v 14,3%), (21v-40v.11%), (41v-64v 38,4%, 65v-, 36,1%) ja Ilomantsin elinkeinorakenne. Jos jäsenmäärä kehitys on laskusuunnassa, eikä Ilomantsin elinkeinorakenteessa tapahdu radikaaleja muutoksia, vuonna 2020 seurakunnan jäsenmäärä tulisi olemaan 852 henkeä. 39