Kuopion hallinto-oikeuden ylituomari, Itä-Suomen ja Tampereen yliopistojen julkisoikeuden dosentti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuopion hallinto-oikeuden ylituomari, Itä-Suomen ja Tampereen yliopistojen julkisoikeuden dosentti"

Transkriptio

1 Kuopion hallinto-oikeuden ylituomari, Itä-Suomen ja Tampereen yliopistojen julkisoikeuden dosentti VOIKO TUOMIOISTUINTA JOHTAA? A. Jos niin miksi tuomioistuinta on voitava johtaa? Tähän kysymykseen on hyvä antaa heti vastaus. Se on: voi ja tulee johtaa. Johtaminen koskee sekä hallinto-oikeuden lainkäyttöä että muuta toimintaa. Silloin tällöin törmää ajatteluun, että tuomioistuimen johtamisessa olisi tuomareiden ja lainkäytön riippumattomuuden vuoksi erityisiä hankaluuksia tai johtaminen olisi voimakkaasti rajoitettua. Tuomioistuintoiminnassa todellakin vallitsevat molemmat edellä mainitut riippumattomuudet. Kuitenkin monella muullakin yhteiskunnan ja yrityselämän lohkolla on alueita, joiden kohdalla voidaan nostaa esiin samantapaisia tekijöitä: tieteen vapaus ja riippumattomuus, innovaatiotoimintojen vapaus ja riippumattomuus, erilaiset salaisuuksiin liittyvät tekijät ynnä muuta. Ei tuomioistuintoiminta ole johtamisen kannalta mikään erityinen alue. Se on ainoastaan sellainen kuin se on muun muassa riippumattomuuden vaikutuksesta. Se on omintakeinen alue kuten ovat monet muutkin alueet, joita tulee johtaa. Riippumattomuus ei ole johtamisen kannalta mikään jyrkkärajainen rajoittava ulkopuolinen tekijä. Riippumattomuuden ja johtamisen välinen suhde on taatusti joustava. Se vaatii huomiota, mutta ei missään tapauksessa sen enempää kuin yleensäkään sellaisilla alueilla, joilla vallitsevat jotkin esimerkiksi edellä kuvatunlaiset ominaispiirteet. Tuomioistuinta on johdettava monista syistä. Tuomioistuin ei ole itseohjautuva järjestelmä. Hallintooikeuslaissa säädetään, että hallinto-oikeutta johtaa ja sen tuloksellisuudesta vastaa ylituomari. Hallintooikeuden johdon velvollisuuksiin kuuluvat kehityskeskustelut, myös tuomareiden kanssa. Hallintooikeusasetuksen mukaan ylituomari muun muassa valvoo oikeusperiaatteiden soveltamista ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta hallinto-oikeuden ratkaisuissa. Hallinto-oikeuden johdon käytettävissä ovat täysistunto ja jaostoplenum. Näitä tehtäviä ei voi täyttää ilman, että johtaa sekä lainkäyttöä että muuta toimintaa. Tuomioistuimelta odotetaan sen päätehtävän täyttämistä. Tätä odottavat asiakkaat, yhteiskunta ja tuomioistuinten rahoittaja. Tehtävän täyttämistä valvotaan monella taholla. Päätehtävä on oikeussuojan tuottaminen tuomioistuimen toimivallan ja tuomiopiirin alueella. Oikeussuoja tarkoittaa päätösten laatua, prosessin laatua, asianmukaisia käsittely- ja vireilläoloaikoja sekä oikeussuojan varmuuden tunteen tuottamista. Tällaiseen päämäärään ei voida tuomioistuimeksi organisoidussa yhteiskunnan toiminnossa päästä, jos toimintoa ei kaikilla alueilla, jotka tuomioistuimessa vaikuttavat päätehtävän täyttämiseen, johdeta. Johtaminen on aina samalla vastuun ottamista päätehtävän täyttämisestä. Päätehtävän täyttäminen voidaan johtamalla saavuttaa myös niin, että yksikön työhyvinvointi pysyy hyvänä tai paranee. Johdetussa yksikössä työnjako on tarpeeksi tasainen ja oikeudenmukainen. Tällöin myös rahoittaja voi luottaa siihen, että annettuja voimavaroja käytetään oikein. Tämä mahdollistaa resurssien asianmukaisen jakamisen yksiköille sillä edellytyksellä, että kaikki yksiköt ovat hyvin johdettuja kaikin puolin. Jos yksikköjen johtamisessa on pientä suurempia eroja, resurssien oikeudenmukainen jakaminen ei onnistu ja johtamisen hyöty valuu hiekkaan. Hallinto-oikeutta siis johtaa ylituomari, jolta edellytetään pätevyysvaatimuksena johtamistaitoa. Tätä ei edellytettäisi, jos ei edellytettäisi, että hänen tehtävänsä on johtaa yksikköään. Ylituomarin apuna toimii hänen määräämänsä hallintopäällikkö ja jaostojen puheenjohtajat (ja Kuopion hallinto-oikeudessa jaos- 1 (5)

2 tojen varapuheenjohtajat). On mainio järjestely, että ylituomari määrää nuo edellä mainitut, koska ylituomarin on vastattava koko tuomioistuimen johtamisesta. Saamalla valita alijohtajat, ylituomari kykenee organisoimaan tuomioistuimen johtamisen kannalta riittävän yhtenäisen johdon ja yhtenäisen päätoiminta-ajatuksen varassa toimivaksi, mutta samalla kuitenkin tarpeeksi joustavaksi ja elinvoimaiseksi. On myös tärkeätä, että jaostojen puheenjohtajan tehtävät ovat määräaikaisia. Näitä tehtäviä on hyvä tosiasiassakin kierrättää sopivalla tavalla. Kun johtaminen on hyvin järjestettyä, johtamistoimivaltaa on helppo jakaa alijohtajille. B. Mitä johtaminen on tai voi olla? Tähän voidaan antaa monenlaisia vastauksia, koska ei ole yhtä tapaa johtaa. Jotakin samaa tuohon toimintaa kuitenkin ilmeisesti aina sisältyy. Oma käsitykseni johtamisesta on tavattoman arkinen. Se on vain omanlaistaan työtä. Johtaminen on käytännön toimintaa ja läsnäoloa. Johtaja on ilman muuta yksikössä paikalla. Keskeisin osa tätä toimintoa on johdettavan yksikön organisoiminen eli arkisemmin yksikölle kuuluvan työn järjestäminen. Tämä tarkoittaa johtamisjärjestelmän perusrakenteen järjestämistä, operatiivisten toimintojen (kuten jaostojen ja hallintotoimiston) perusstruktuurin järjestämistä, seurantajärjestelmien toiminnan takaamista, rekrytointijärjestelmän ja koulutussysteemin hallinnan järjestämistä ja yksikön ulkoisten verkostojen toiminnan järjestämistä. Erityisesti seurantajärjestelmien muokkaaminen toimiviksi on arkipäivän johtamista, joka mahdollistaa sen, ettei kenenkään tarvitse jäädä tuskailemaan yksikseen juttujen kanssa. Kyse on juuri arkipäivän työn organisoinnista. Samalla tämä kaikki järjestäminen osoittaa valta- ja vastuusuhteet yksikössä. Järjestelyistä on myös pidettävä kiinni, jotta valta ja vastuu pysyvät siellä, mihin ne on osoitettu. On myös järjestettävä toimivat ja vakaat kanavat palautteelle ja kehitysehdotuksille. Viesteiltä on vaadittava aina perusteluja ja vaihtoehtojen esittämistä. Jos nämä järjestelyt ovat onnistuneet, tiedonkulku toimii (vaikka ei lienekään koskaan järjestelyä, että jonkun mielestä jokin tieto ei kulje, mihin joskus oikea syy lienee henkilön oma passiivisuus). Järjestelyjen onnistuminen takaa työilmapiirin hyvän laadun. Tämä kaikki on järjestettävä siten, että yksikössä syntyy kunnollinen työtä jalostava vapaus, joustavuus ja tila ihmisille sekä kehityskykyisyys, kekseliäisyys, innostus, kestävyys ja ilmapiiri, jossa luodaan mahdollisuuksia. Kuitenkin on muistettava, että hevosen voi viedä joelle juomaan, mutta sitä ei voi pakottaa juomaan. Tällaisessa toimivassa järjestelmässä ei tarvitse käskyttää eikä kytätä. Silti yksikkö on johdettu eikä itseohjautuva. Jos johtajilta edellytetään kykyä ja taitoa johtaa, odotetaan alaisilta vastaavasti kykyä ja taitoa toimia kuten oma rooli vaatii eli ns. alaistaitoja. Tällainen järjestelmä on itsessään vuorovaikutuksellinen toimintajärjestelmä. On varmasti toisenlaisiakin käsityksiä siitä, mitä johtaminen yleensä on ja on taatusti toisenlaisia johtamiskulttuureja. Erityisesti voi kysyä, miten lainkäyttöä johdetaan. Lainkäytön johtaminen näytetään ainakin joskus erotettavan tuomioistuimen muusta johtamisesta liian voimakkaasti tai selvärajaisesti. Tosiasiassa eroja on, mutta erot ovat pikemminkin johtamistavassa, ei siinä, etteikö lainkäyttöä voisi ja tulisi johtaa. Lainkäyttöä ei johdeta sekaantumalla asiantuntijoiden (hallinto-oikeuden tuomarit ovat erityisten alojen asiantuntijoita, koska tässä tuomioistuimessa aineellisen oikeuden osaaminen korostuu) toimintaan ylhäältä päin. Lainkäytön johtamisessa perusasia on tällaisessa tuomioistuimessa siitä huolehtiminen, että tuomioistuimessa on oikeanlainen tuomarikoostumus suhteessa hoidettavien asioiden erityislaatuun. Eli rekrytointijärjestelmän toimivuus on taattava. Toiseksi on luotava sellaiset toimivat kontaktit yksikön ulkopuolelle, että saadaan itse järjestettyä paras mahdollinen tarpeellinen koulutus. Kannustetaan lainkäyttöhenkilökuntaa kirjoittamaan artikkeleita ja kirjoja sekä luodaan mahdollisuuksia omalta osalta so- 2 (5)

3 pivalla tavalla jatkotutkintojen suorittamiseen. Tällaisesta toiminnasta hyöty saadaan käytännössä nopeasti. Hallintotoimiston koulutuksen osalta pätee muuttuvin osin sama. Keskeistä on myös sellaisen ilmapiirin luominen, että lainkäyttöhenkilökunta itse huolehtii innostuneesti toiminnan laadusta ja toiminnan kehittämisestä. Tämä ilmapiirin luominen kuuluu paitsi yksikön kaikille johtajille myös jokaiselle työntekijälle. Kyseessä on vuorovaikutusjärjestelmä. Kyse on siitä, että työmaalla on saatava aikaan ilmapiiri, jossa ihmiset antavat parastaan yhteiseen ponnistukseen. Yksikön päällikön on osallistuttava lainkäyttöön riittävästi pysyäkseen kärryillä lainkäytön tilasta, kehityksestä ja kehitystarpeista. Muutenhan ei voi huolehtia oikeusperiaatteiden soveltamisesta ja laintulkinnan yhdenmukaisuudesta. Näissä yhteyksissä pääsee aina paremmin keskustelemaan lainkäytön tarpeista osana joukkoa. Täten myös muilla on ajankohtainen käsitys päällikön lainkäyttökyvyistä. Lainkäytön kehittämisessä esim. Kuopion hallinto-oikeudessa käytetään ns. lainkäytön foorumia, joka koostuu ylituomarista, jaostojen puheenjohtajista ja yhdestä foorumin sihteeristä. Tällä tavoin on saatu aikaan vapaa ja riippumaton kenttä, jossa vapaasti voidaan käsitellä lainkäytön tarpeita ja tuottaa suosituksia. Johtamista lainkäytössä voidaan hyvin toteuttaa samalla, kun yksittäisen lainkäyttäjän riippumattomuus taataan. Tämä ei ole ongelma, jos sitä ei tieten tahtoen sellaiseksi muokkaa. Voi olla, että riippumattomuuden käsitettä joissakin asiayhteyksissä käytetäänkin enemmän intressien ajamiseen kuin siihen, mihin se on tarkoitettu. C. Esimerkki käytännön johtamisesta Kuopion hallinto-oikeudessa eräässä historiallisessa tilanteessa Vuoden 2008 alusta lukien ylituomarin vaihtuessa tässä tuomioistuimessa ryhdyttiin yksikön väen kanssa yhteistyössä voimakkaaseen kehitystyöhön. Huomion arvoista on, että tuomioistuin oli tuolloin vailla varsinaisia toimitiloja päätoimitilojen joutuessa työsuojeluviranomaisen päätöksellä käyttökieltoon. Tuomioistuin itse joutui touhuamaan itselleen väliaikaisia tiloja ja sittemmin myös remontoimaan väliaikaisia suurempia tiloja (joissa muuten vieläkin väliaikaisesti ollaan). Tuomioistuin on koko ajan joutunut toimimaan tilanteessa, jossa ei ole yhtenäisiä tuomioistuinkäyttöön erityisesti soveltuvia tiloja. Samaten tähän samaan aikaan alkoi eläköityminen, mikä jatkui noin kaksi - kolme vuotta. Eläköityminen toisaalta helpotti uusien toimintatapojen omaksumista. Tässä kehitystyössä keskeistä on työn ja sen johtamisen uudelleen organisointi eli siis lainkäyttötoiminnan tehostaminen ja parantaminen. Tuomioistuimessa työn organisoiminen on lähes aina lopulta itse asiassa lainkäytön johtamista eli päätoiminnon järjestämistä. Alla esitetyissä toimissa tuomarin riippumattomuutta ei koettu millään tavalla ongelmana. Lähdettiin siitä, että tuomarillekin kuuluu tuomioistuimessa työn tekeminen ja tätäkin työtä voi johtaa. Toimenpiteitä tehtiin sarjana muun muassa seuraavasti: 1. Määriteltiin, mikä on tämän yksikön päätehtävä. 2. Tarkastettiin, onko ja jos niin mitä ongelmia päätehtävän toteuttamisessa. 3. Asetettiin yhdessä tavoite, mihin pyritään 2 vuoden aikana ja määritettiin keinot, millä tavoitteeseen päästään sekä määritettiin toiminnan seurantajärjestelmät. 4. Yksi osa oli hallinto-oikeussihteereiden työn määrän lisääminen 30 %:lla (tuomareiden osalta kohta 6.). Tämä kohdistui uudistuksen alkuvaiheessa näin, koska tuomioistuin oli ns. esittelijävetoinen ja järjestely oli vielä, että kaikki tekivät kaikkia juttuja eli ns. yleismies Jantunen - järjestelmä. 3 (5)

4 5. Pitkän tähtäimen tavoitteeksi asetettiin tuomarien määrän lisääminen suhteessa hallintooikeussihteereihin siten, että lopulta päästään tilanteeseen, jossa tuomioistuin toimii nimenomaan tuomarityövoimalla. 6. Asetettiin toiminnan perustaksi se, että tuomarit myös johtavat prosesseja, esittelevät pääsääntöisesti vaikeimpia juttuja ja tekevät kaikkia tuomarin rooleja kokoonpanoissa. Myös puheenjohtajat tekevät esittelytyötä ja ylituomari tarkastavan jäsenen työtä. 7. Hallinto kehittämään keinoja yhdessä jaostojen kanssa hallinnon tehokkaammaksi kytkemiseksi lainkäytön palveluun. 8. Määritettiin työtavaksi ns. kollektiivinen työtapa (joka ilmenee esim. Kuopion hallinto-oikeuden tuomareita koskevista viranhakuilmoituksista), mikä tarkoittaa mm.: - viraston työt tehdään pääosin virastossa - lainkäyttöhenkilökunta on paikalla virastossa toistensa käytettävissä - kokoonpanot ovat ennalta jaostojen puheenjohtajien määräämiä - jutut istutaan samantien, kun ovat valmiita - tämä tarkoittaa: kokoonpano yhdessä työstää juttua alusta asti - jälkikierto laajasti pois - istunnossa tehdään pääsääntöisesti perusteluita myöten valmis päätös Tämä edellytti kohdan 6. toteuttamista. Työ ja sen johtaminen on aina lopulta lokaalista. Se tarkoittaa, että nuo toiminnot tapahtuvat tietyssä kollektiivissa vaikuttavasti ihmisten yhdessä tekemisenä ja kokemisena. Siksi erilaiset järjestelyt, kuten tämä kokonaisuus, ovat kollektiivisidonnaisia. Sama johtaja voi onnistua jossain kollektiivissa ja epäonnistua jossain toisessa käyttäessään samoja toiminta- ja johtamisjärjestelyjä. 9. Uuden johtoryhmän asettaminen muulla kuin senioriteettiperiaatteella. 10. Jaostojen välisen työnjaon määrittely asiaryhmäperusteella (samantapaiset asiat samalla jaostolla). 11. Toimivaltajärjestelyistä kiinni pitäminen. 12. Vakavan huomion kiinnittäminen rekrytoinnin hallintaan. 13. Kaikkinaisen turhan byrokratian hävittäminen. Uudistus tuotti tulosta siten, että tavoitteet selvästi ylitettiin jo ensimmäisenä sopimusvuonna. Ruuhkat ja vanhat jutut hoidettiin pois. Käsittelyajat ja vireilläoloajat saatiin selvästi lyhenemään. Nyt ne näyttävät olevan hallinto-oikeuksista lyhimmät. Työmaa näyttää kiinnostavan kovan luokan hakijoitakin. Työhyvinvointiselvityksissä olemme olleet aika tavalla kärjessä positiivisessa mielessä. Näyttää siltä, että tämä keskikokoinen hallinto-oikeus yksinään on tuottanut useana vuonna peräkkäin tämän sektorin säästöistä euromääräisesti noin puolet. Tämä johtaminen ei varsinaisesti edellyttänyt ankaria määräyksiä ja pakkoa vaan pikemminkin näkemys- 4 (5)

5 tä, perusteluja, yhdessä sitoutumista ja kykyä nähdä vähän pitemmälle. Määritellyistä periaatteita oli pidettävä kiinni samalla, kun piti olla tarpeellista joustoa muutoksen toteuttamisessa. Kaikki eivät tietystikään heti alkuun olleet innostuneita, mutta riittävä määrä kuitenkin. Johtajien piti uskoa asiaansa ja käytettävissä olevaan väkeen. Ei ole ilmentynyt mitään pulmia tuomarin riippumattomuuden suhteen. Mitään puheita ei ole ainakaan enää vuosiin ollut vapaan työajan ja meidän työntekojärjestelyiden välisestä suhteesta. Asia onkin niin, että tällä tavoin työ jakaantuu oikeudenmukaisemmin. Asia on myös siten, että järjestelyjen hyvät puolet ovat tulleet aikaisin näkyviin ja on havaittu, että tämä on työn käytännön tekemisen kannalta ollut oikeaa työhyvinvointia tuottava asia. Työmaalla ns. mukavuusalueen sisältö on työntekoa: kun työ on selkeästi järjestettyä ja kukin tietää, mitä kultakin odotetaan sekä tietää, että osaa työnsä, työnteko on mukavaa. Varmasti tästä asiasta on toisenlaisiakin näkemyksiä. Järjestelyt on yhdessä sisäistetty. Tällä hetkellä ei näyttäisi olevan väessä sellaisia, jotka pitäisivät vallitsevaa työn organisointia perustaltaan huonona. Tätä kaikkea edeltä ilmenevää kollektiivista toimintaa on vuorovaikutus. Pulmana työn organisoinnissa ja johtamistoiminnassa on nykyisin yleisempi valtion tendenssi säästöohjelmineen ja oikeusturvan leikkaamisineen. D. Kannattaako johtaminen ja varsinkaan hyvä ja onnistunut johtaminen? Tähän ei ikävä kyllä ole yksiselitteistä vastausta. Vastaus riippuu, mistä näkökulmasta ja kenen kannalta asiaa tarkastelee ja minkälaisesta aikaperspektiivistä sitä lähestyy. Lopuksi taidan kuitenkin nostaa esiin joitakin näkökulmia tähän puoleen. Tuomioistuimen sisäisen näkökulman kannalta hyvä ja onnistunut johtaminen, joka tuottaa laatua ja tehoa sekä myös työhyvinvointia, on kannattavaa. Näin lähtökohtaisesti. Jos kuitenkin tuottavuus johtaa siihen, että tällä tavoin johdettuun tuomioistuimeen kohdistuu selvästi epäoikeudenmukainen ja epätasa-arvoinen säästöpaine samalla, kun säästyneet resurssit ohjataan huonosti johdettuihin tuomioistuimiin, hyvä johtaminen on vähintäänkin pulmallista, mutta mahdollisesti myös kannattamatonta. Lopulta se ei tuota laajemmassa katsannossakaan yhtään mitään. Näin ollen hyvän johtamisen lopullinen tase riippuukin ylemmistä tahoista kuten valtioneuvostosta ja oikeusministeriöstä. Jos siis koko konserni ei toimi hyvin, ei yhden palasen toiminnalla ole kuin esimerkin arvo. Jos kuitenkin näiden säästöpaineidenkin varassa onnistuneesti johdettu tuomioistuin pääsee toteuttamaan itse tarpeelliseksi ja hyödylliseksi havaittuja rakenneuudistuksia, kuten lainkäytön tuomarivetoisuuden aivan kunnolla, voi sittenkin olla niin, että ongelmista riippumatta tällainen johtaminen kuitenkin kannattaa. Ei siis kovin yksinkertainen asia. 5 (5)

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 1 Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on seitsemän jäsentä, joista valtuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettuun

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki TYÖPAJATYÖSKENTELY Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki 4.10.2016 Sini Männistö ja Juha Mieskolainen 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY: TEEMA Palautetaan mieleen

Lisätiedot

Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa?

Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa? Mitä on hyvä hallintomenettely lastensuojeluasioissa? 1. Huostaanottohakemus Hyvä hallintomenettely hyvä hallintolainkäyttömenettely 2. Tuomioistuimen lupa lapsen tutkimiseen Riitta Eskola Hallinto-oikeustuomari,

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

Tarkastuskomitean mandaatti

Tarkastuskomitean mandaatti EKP JULKINEN Tarkastuskomitean mandaatti Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto on perustanut EKP:n työjärjestyksen artiklan 9a nojalla korkean tason tarkastuskomitean. Se vahvistaa nykyisiä sisäisen ja

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/ (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat Asianro 6591/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/ (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat Asianro 6591/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 55 Asianro 6591/00.00.01.00/2016 Jäsenten valinta kunnallisiin luottamustoimiin Yleistä Valtioneuvosto on tehnyt 16. kesäkuuta 2016 päätöksen Kuopion ja Juankosken

Lisätiedot

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY Pienryhmämalli, Method Skillmotor Työelämän suuntauksia ja juuria Painopiste tuottavuuden ja hyvinvoinnin kehittämisessä siirtymässä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Arviointitoiminta on kokenut viimeisten vuosien aikana muodonmuutoksen Vanha paradigma Lineaarinen selittäminen Top-down -arviointiprosessi Riippumaton arvioitsija

Lisätiedot

VALTIO HYVÄ TYÖNANTAJA 2025 Suomalainen virkamiesjohtaja eurooppalaisessa vertailussa

VALTIO HYVÄ TYÖNANTAJA 2025 Suomalainen virkamiesjohtaja eurooppalaisessa vertailussa VALTIO HYVÄ TYÖNANTAJA 2025 Suomalainen virkamiesjohtaja eurooppalaisessa vertailussa Valtionhallinnon johdon päivä 6.2.2017 Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Lisätiedot

Onnistunut muutos kuinka yhdistää niukat resurssit, tehokkuus ja työhyvinvointi?

Onnistunut muutos kuinka yhdistää niukat resurssit, tehokkuus ja työhyvinvointi? Onnistunut muutos kuinka yhdistää niukat resurssit, tehokkuus ja työhyvinvointi? 3.2.2006 toimitusjohtaja Tony Vepsäläinen Viljakkala yksi OP-ryhmän isoimmista jäsenpankeista 9 kunnan alueella 18 toimipaikkaa

Lisätiedot

TAVOITTEENA HYVIN JOHDETTU, TULOKSELLINEN JA UUSIEN RATKAISUJEN LÖYTÄMISEEN INNOSTAVA VALTIONHALLINTO

TAVOITTEENA HYVIN JOHDETTU, TULOKSELLINEN JA UUSIEN RATKAISUJEN LÖYTÄMISEEN INNOSTAVA VALTIONHALLINTO TAVOITTEENA HYVIN JOHDETTU, TULOKSELLINEN JA UUSIEN RATKAISUJEN LÖYTÄMISEEN INNOSTAVA VALTIONHALLINTO Valtionhallinnon henkilöstölle suunnatun kyselyn tuloksia 16.03.2012 Koonneet: Virpi Einola-Pekkinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

PERUSTURVAN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ

PERUSTURVAN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNTA PERUSTURVAN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ Voimaan 1.2.2013 1 Sisällys 1 LUKU... 3 PERUSTURVAN TOIMIALA... 3 1 Lautakunnan tehtävät... 3 2 LUKU... 3 PERUSTURVALAUTAKUNTA JA JAOSTOT... 3 2 Lautakunnan

Lisätiedot

Jari Stenvall. HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto

Jari Stenvall. HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto Jari Stenvall HTT, Tutkimusprofessori Tampereen yliopisto Julkinen talous tienhaarassa (2010) ulkoisen talouden kestävyysongelman mittavuuden vuoksi sen korjaaminen edellyttää koko vuosikymmenen eli kaksi

Lisätiedot

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä?

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä? Labquality Days, Helsingin Messukeskus 11.-12.2.2016 Katri Mannermaa Työhyvinvointipäällikkö, FT, Satakunnan sairaanhoitopiirin ky Laatu Security Safety Potilasturvallisuus

Lisätiedot

HALLINTO-OIKEUDEN TYÖSKENTELYN JÄRJESTÄMINEN, JOHTAMINEN JA HALLINTO

HALLINTO-OIKEUDEN TYÖSKENTELYN JÄRJESTÄMINEN, JOHTAMINEN JA HALLINTO TURUN HALLINTO-OIKEUS Ylituomarin päätös 1/2017/YT 2.1.2017 TURUN HALLINTO-OIKEUDEN TYÖJÄRJESTYS Tässä työjärjestyksessä määrätään, sen lisäksi mitä tuomioistuinlaissa, hallinto-oikeuslaissa ja hallintolainkäyttölaissa

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Opas tasapainoiseen johtamiseen

Opas tasapainoiseen johtamiseen Opas tasapainoiseen johtamiseen Miten johdat, kun haluat onnistua muutoksissa? Sisältö Mitä opas antaa s. 3 Tätä kaikkea johtaminen on s. 4 Johtajan vaa assa kolme kuppia s. 5 Tasapainottamisen pelikenttä

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna,

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna, Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut Pekka Linna, 2.9.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Opintohallinnon ja tietohallinnon verkostot päättivät 3.6.2014 perustaa yhteistyöryhmän tukemaan

Lisätiedot

XI TUOMIOISTUINTEN JOHTAMINEN

XI TUOMIOISTUINTEN JOHTAMINEN 422 XI TUOMIOISTUINTEN JOHTAMINEN 1. Johdanto Komitea on useissa yhteyksissä korostanut tuomioistuinten erityistehtävää yhteiskunnassa. Viime kädessä tuomioistuinten toiminnan onnistumisesta on kiinni

Lisätiedot

Koha-SuomiOy:n perustaminen

Koha-SuomiOy:n perustaminen Koha-SuomiOy:n perustaminen Tausta Koha on avoimeen lähdekoodiin perustuva kirjastojärjestelmä Kohaa on aloitettu kehittää Uudessa-Seelannissa vuonna 2000 Käytössä tuhansissa kirjastoissa ympäri maailmaa

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu: 8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu:

Lisätiedot

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: tuomioistuinharjoittelusta 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, käräjänotaarista säädetään tuomioistuinlaissa ( / ). Käräjänotaarin velvollisuuksiin

Lisätiedot

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna,

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna, Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus Pekka Linna, 3.6.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Perustetaan yhteistyöryhmä tukemaan opintohallinnon ja tietohallinnon vastuualueita

Lisätiedot

Saarikan muutosprosessi seitsemästä organisaatiosta soteksi

Saarikan muutosprosessi seitsemästä organisaatiosta soteksi Saarikan muutosprosessi seitsemästä organisaatiosta soteksi n ja Saarikan esittely Fuusion toteutus Kokemuksia Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski Karstula Kivijärvi Kyyjärvi Saarijärvi järjestää palvelut

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista 14.11.2012 TORI-verkkohaastattelu Tavoitteena oli selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja niiden käyttäjien näkemyksiä palvelukeskuksen

Lisätiedot

Miksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa?

Miksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa? Miksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa? - Hallitus on keskeisessä roolissa päätöksenteossa ja sen valmistelijana - Hallitukselta odotetaan hyviä ja oikeudenmukaisia ratkaisuja - Hallitukselta

Lisätiedot

Sykettätyöhön.fi työkaarityökalu. Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

Sykettätyöhön.fi työkaarityökalu. Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Sykettätyöhön.fi työkaarityökalu Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Video Ikäohjelma ja yksilölliset työurasuunnitelmat Tausta: Työmarkkinajärjestöjen raamisopimus syksyllä 2011

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen KESKEINEN SISÄLTÖ 1. Näkökulman valinta kuntafuusioprosessit 2. Lähiesimiehet keskeisiä muutosjohtajia

Lisätiedot

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden työjärjestys H 00328/16 01

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden työjärjestys H 00328/16 01 Hämeenlinnan hallinto-oikeuden työjärjestys H 00328/16 01 1. HALLINTO-OIKEUDEN TOIMINTA, JOHTAMINEN JA ORGANISAATIO 1 Hallinto-oikeuden toiminta Hallinto-oikeus on alueellinen hallintotuomioistuin, joka

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET Valtionhallinnon johdonfoorumin aamukahvit 13.5.2016 Juha Sarkio, Katju Holkeri, Ari Holopainen Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto PARANNETAAN JOHTAMISTA JA TOIMEENPANOA TAVOITE:

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille IPT-työpaja #7 15-16.3 Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille Kyselytutkimus Tilaajan / käyttäjien edustajat 5 vastaajaa, joista: 5 APR:n jäsentä 2 projektipäällikköä 7 vastaajaa, joista:

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori Voimaantuminen Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori 17.9. 2012 Voimaantumisella (valtaistuminen, empowerment) tarkoitetaan ihmisten ja ihmisyhteisöjen kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen

HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen Suunnittelu & Valmistelu Toimeenpano Vakiinnuttaminen HKL johtoryhmä työpaja 13.5.2015 1 Uuden johtamisjärjestelmän suunnittelu ja valmistelu 1. Projektin tavoitteet,

Lisätiedot

Valmisteilla: Kunteko 2020

Valmisteilla: Kunteko 2020 Valmisteilla: Kunteko 2020 Liikkeelle sopimuskirjauksesta Osapuolet käsittelevät seuraavassa pääneuvotteluryhmän kokouksessa erikseen laadittavaa ehdotusta työryhmän asettamiseksi valmistelemaan työelämän

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo Oulun kaupunki Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 110 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 10

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ 1/6 Pääsihteeri Kimmo Kääriä KY MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ Taustaa Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on valmistelemassa mahdollista omaisuutensa

Lisätiedot

Lautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Lautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. 3 08 01.1 HELSINGIN KAUPUNGIN NUORISOTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä marraskuun 27 p:nä 2002 1 Toimiala 2 Lautakunta 3 Esittely Helsingin kaupungin nuorisolautakunta ja sen alainen Helsingin

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 7.11.2016 Taltionumero 4668 Diaarinumero 2984/3/15 1 (6) Asia Valittaja Kunnallisasiaa koskeva valitus Hämeenkyrön kunnanhallitus Päätös,

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön!

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Uudista ja Uudista 2013 Intohimona työelämän laadullinen kehittäminen Irma Meretniemi www.bdmoy.com Copyright BDM Oy 2 Asiat, joista puhumme Kehityskeskustelujen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Avoimuus, luottamus ja jatkuva vuoropuhelu hallinnon uudistamisen kulmakivinä. Keskushallinnon uudistus Asiakkuusstrategia Avoin hallinto

Avoimuus, luottamus ja jatkuva vuoropuhelu hallinnon uudistamisen kulmakivinä. Keskushallinnon uudistus Asiakkuusstrategia Avoin hallinto Avoimuus, luottamus ja jatkuva vuoropuhelu hallinnon uudistamisen kulmakivinä Keskushallinnon uudistus Asiakkuusstrategia Avoin hallinto Valtioexpo 7.5.2013 Olipa kerran KEHU Olipa kerran ASTA Olipa kerran

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN 11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

Muutoksen johtamisen ja henkilöstöpolitiikan periaatteet

Muutoksen johtamisen ja henkilöstöpolitiikan periaatteet Muutoksen johtamisen ja henkilöstöpolitiikan periaatteet 21.9.2016 1 Muutoksen johtamisen periaatteet 1/2 Henkilöstösiirrot ja palvelukyvyn turvaaminen 1) Hallitusti toteutettu muutos edellyttää nykyisten

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä? Aloite 08.02.2017 1 (3) VVC VM036:00/2015 Lausunto luonnoksesta valtion riskienhallintopolitiikkamalliksi Yleistä Onko aineistokokonaisuus, jossa on riskienhallinnan järjestämistä koskevia ohjeita,

Lisätiedot

Kunnan järjestämisvastuu, tietohallinto ja digitalisaatio. julkisoikeuden professori, IT-oikeuden dosentti Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopisto

Kunnan järjestämisvastuu, tietohallinto ja digitalisaatio. julkisoikeuden professori, IT-oikeuden dosentti Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopisto Kunnan järjestämisvastuu, tietohallinto ja digitalisaatio julkisoikeuden professori, IT-oikeuden dosentti Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopisto Tomi.Voutilainen@uef.fi 25.11.2015 1 Lähtökohta Tietohallintolaki

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Valtion yhteiset osaamiset

Valtion yhteiset osaamiset Valtion yhteiset osaamiset Taustalla Kieku-prosessit ja -järjestelmä Kieku sisältää osaamisen hallinnan työkaluja, jotka virastot voivat halutessaan ottaa käyttöön: - Suorituksen johtaminen - Koulutusten

Lisätiedot

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen YLEINEN OHJE Dnro 25/31/15 15.10.2015 Voimassa 1.11.2015 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Päivi Jantunen laatukoordinaattori 4.1.2017 1 Toimintajärjestelmän ja laadunhallinnan pohjana SFS-EN ISO9001-standardi johtamisjärjestelmä, joka auttaa

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Rakentamisen laatu käytännössä kokemuksia ja näkemyksiä

Rakentamisen laatu käytännössä kokemuksia ja näkemyksiä Rakentamisen laatu käytännössä kokemuksia ja näkemyksiä Rakennusteollisuuden laatuseminaari 2.12.2015 anssi koskenvesa mittaviiva oy Laadukasta rakentamista - työmaan hyviä käytäntöjä Mitä me odotamme

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot