Kuopion hallinto-oikeuden ylituomari, Itä-Suomen ja Tampereen yliopistojen julkisoikeuden dosentti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuopion hallinto-oikeuden ylituomari, Itä-Suomen ja Tampereen yliopistojen julkisoikeuden dosentti"

Transkriptio

1 Kuopion hallinto-oikeuden ylituomari, Itä-Suomen ja Tampereen yliopistojen julkisoikeuden dosentti VOIKO TUOMIOISTUINTA JOHTAA? A. Jos niin miksi tuomioistuinta on voitava johtaa? Tähän kysymykseen on hyvä antaa heti vastaus. Se on: voi ja tulee johtaa. Johtaminen koskee sekä hallinto-oikeuden lainkäyttöä että muuta toimintaa. Silloin tällöin törmää ajatteluun, että tuomioistuimen johtamisessa olisi tuomareiden ja lainkäytön riippumattomuuden vuoksi erityisiä hankaluuksia tai johtaminen olisi voimakkaasti rajoitettua. Tuomioistuintoiminnassa todellakin vallitsevat molemmat edellä mainitut riippumattomuudet. Kuitenkin monella muullakin yhteiskunnan ja yrityselämän lohkolla on alueita, joiden kohdalla voidaan nostaa esiin samantapaisia tekijöitä: tieteen vapaus ja riippumattomuus, innovaatiotoimintojen vapaus ja riippumattomuus, erilaiset salaisuuksiin liittyvät tekijät ynnä muuta. Ei tuomioistuintoiminta ole johtamisen kannalta mikään erityinen alue. Se on ainoastaan sellainen kuin se on muun muassa riippumattomuuden vaikutuksesta. Se on omintakeinen alue kuten ovat monet muutkin alueet, joita tulee johtaa. Riippumattomuus ei ole johtamisen kannalta mikään jyrkkärajainen rajoittava ulkopuolinen tekijä. Riippumattomuuden ja johtamisen välinen suhde on taatusti joustava. Se vaatii huomiota, mutta ei missään tapauksessa sen enempää kuin yleensäkään sellaisilla alueilla, joilla vallitsevat jotkin esimerkiksi edellä kuvatunlaiset ominaispiirteet. Tuomioistuinta on johdettava monista syistä. Tuomioistuin ei ole itseohjautuva järjestelmä. Hallintooikeuslaissa säädetään, että hallinto-oikeutta johtaa ja sen tuloksellisuudesta vastaa ylituomari. Hallintooikeuden johdon velvollisuuksiin kuuluvat kehityskeskustelut, myös tuomareiden kanssa. Hallintooikeusasetuksen mukaan ylituomari muun muassa valvoo oikeusperiaatteiden soveltamista ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta hallinto-oikeuden ratkaisuissa. Hallinto-oikeuden johdon käytettävissä ovat täysistunto ja jaostoplenum. Näitä tehtäviä ei voi täyttää ilman, että johtaa sekä lainkäyttöä että muuta toimintaa. Tuomioistuimelta odotetaan sen päätehtävän täyttämistä. Tätä odottavat asiakkaat, yhteiskunta ja tuomioistuinten rahoittaja. Tehtävän täyttämistä valvotaan monella taholla. Päätehtävä on oikeussuojan tuottaminen tuomioistuimen toimivallan ja tuomiopiirin alueella. Oikeussuoja tarkoittaa päätösten laatua, prosessin laatua, asianmukaisia käsittely- ja vireilläoloaikoja sekä oikeussuojan varmuuden tunteen tuottamista. Tällaiseen päämäärään ei voida tuomioistuimeksi organisoidussa yhteiskunnan toiminnossa päästä, jos toimintoa ei kaikilla alueilla, jotka tuomioistuimessa vaikuttavat päätehtävän täyttämiseen, johdeta. Johtaminen on aina samalla vastuun ottamista päätehtävän täyttämisestä. Päätehtävän täyttäminen voidaan johtamalla saavuttaa myös niin, että yksikön työhyvinvointi pysyy hyvänä tai paranee. Johdetussa yksikössä työnjako on tarpeeksi tasainen ja oikeudenmukainen. Tällöin myös rahoittaja voi luottaa siihen, että annettuja voimavaroja käytetään oikein. Tämä mahdollistaa resurssien asianmukaisen jakamisen yksiköille sillä edellytyksellä, että kaikki yksiköt ovat hyvin johdettuja kaikin puolin. Jos yksikköjen johtamisessa on pientä suurempia eroja, resurssien oikeudenmukainen jakaminen ei onnistu ja johtamisen hyöty valuu hiekkaan. Hallinto-oikeutta siis johtaa ylituomari, jolta edellytetään pätevyysvaatimuksena johtamistaitoa. Tätä ei edellytettäisi, jos ei edellytettäisi, että hänen tehtävänsä on johtaa yksikköään. Ylituomarin apuna toimii hänen määräämänsä hallintopäällikkö ja jaostojen puheenjohtajat (ja Kuopion hallinto-oikeudessa jaos- 1 (5)

2 tojen varapuheenjohtajat). On mainio järjestely, että ylituomari määrää nuo edellä mainitut, koska ylituomarin on vastattava koko tuomioistuimen johtamisesta. Saamalla valita alijohtajat, ylituomari kykenee organisoimaan tuomioistuimen johtamisen kannalta riittävän yhtenäisen johdon ja yhtenäisen päätoiminta-ajatuksen varassa toimivaksi, mutta samalla kuitenkin tarpeeksi joustavaksi ja elinvoimaiseksi. On myös tärkeätä, että jaostojen puheenjohtajan tehtävät ovat määräaikaisia. Näitä tehtäviä on hyvä tosiasiassakin kierrättää sopivalla tavalla. Kun johtaminen on hyvin järjestettyä, johtamistoimivaltaa on helppo jakaa alijohtajille. B. Mitä johtaminen on tai voi olla? Tähän voidaan antaa monenlaisia vastauksia, koska ei ole yhtä tapaa johtaa. Jotakin samaa tuohon toimintaa kuitenkin ilmeisesti aina sisältyy. Oma käsitykseni johtamisesta on tavattoman arkinen. Se on vain omanlaistaan työtä. Johtaminen on käytännön toimintaa ja läsnäoloa. Johtaja on ilman muuta yksikössä paikalla. Keskeisin osa tätä toimintoa on johdettavan yksikön organisoiminen eli arkisemmin yksikölle kuuluvan työn järjestäminen. Tämä tarkoittaa johtamisjärjestelmän perusrakenteen järjestämistä, operatiivisten toimintojen (kuten jaostojen ja hallintotoimiston) perusstruktuurin järjestämistä, seurantajärjestelmien toiminnan takaamista, rekrytointijärjestelmän ja koulutussysteemin hallinnan järjestämistä ja yksikön ulkoisten verkostojen toiminnan järjestämistä. Erityisesti seurantajärjestelmien muokkaaminen toimiviksi on arkipäivän johtamista, joka mahdollistaa sen, ettei kenenkään tarvitse jäädä tuskailemaan yksikseen juttujen kanssa. Kyse on juuri arkipäivän työn organisoinnista. Samalla tämä kaikki järjestäminen osoittaa valta- ja vastuusuhteet yksikössä. Järjestelyistä on myös pidettävä kiinni, jotta valta ja vastuu pysyvät siellä, mihin ne on osoitettu. On myös järjestettävä toimivat ja vakaat kanavat palautteelle ja kehitysehdotuksille. Viesteiltä on vaadittava aina perusteluja ja vaihtoehtojen esittämistä. Jos nämä järjestelyt ovat onnistuneet, tiedonkulku toimii (vaikka ei lienekään koskaan järjestelyä, että jonkun mielestä jokin tieto ei kulje, mihin joskus oikea syy lienee henkilön oma passiivisuus). Järjestelyjen onnistuminen takaa työilmapiirin hyvän laadun. Tämä kaikki on järjestettävä siten, että yksikössä syntyy kunnollinen työtä jalostava vapaus, joustavuus ja tila ihmisille sekä kehityskykyisyys, kekseliäisyys, innostus, kestävyys ja ilmapiiri, jossa luodaan mahdollisuuksia. Kuitenkin on muistettava, että hevosen voi viedä joelle juomaan, mutta sitä ei voi pakottaa juomaan. Tällaisessa toimivassa järjestelmässä ei tarvitse käskyttää eikä kytätä. Silti yksikkö on johdettu eikä itseohjautuva. Jos johtajilta edellytetään kykyä ja taitoa johtaa, odotetaan alaisilta vastaavasti kykyä ja taitoa toimia kuten oma rooli vaatii eli ns. alaistaitoja. Tällainen järjestelmä on itsessään vuorovaikutuksellinen toimintajärjestelmä. On varmasti toisenlaisiakin käsityksiä siitä, mitä johtaminen yleensä on ja on taatusti toisenlaisia johtamiskulttuureja. Erityisesti voi kysyä, miten lainkäyttöä johdetaan. Lainkäytön johtaminen näytetään ainakin joskus erotettavan tuomioistuimen muusta johtamisesta liian voimakkaasti tai selvärajaisesti. Tosiasiassa eroja on, mutta erot ovat pikemminkin johtamistavassa, ei siinä, etteikö lainkäyttöä voisi ja tulisi johtaa. Lainkäyttöä ei johdeta sekaantumalla asiantuntijoiden (hallinto-oikeuden tuomarit ovat erityisten alojen asiantuntijoita, koska tässä tuomioistuimessa aineellisen oikeuden osaaminen korostuu) toimintaan ylhäältä päin. Lainkäytön johtamisessa perusasia on tällaisessa tuomioistuimessa siitä huolehtiminen, että tuomioistuimessa on oikeanlainen tuomarikoostumus suhteessa hoidettavien asioiden erityislaatuun. Eli rekrytointijärjestelmän toimivuus on taattava. Toiseksi on luotava sellaiset toimivat kontaktit yksikön ulkopuolelle, että saadaan itse järjestettyä paras mahdollinen tarpeellinen koulutus. Kannustetaan lainkäyttöhenkilökuntaa kirjoittamaan artikkeleita ja kirjoja sekä luodaan mahdollisuuksia omalta osalta so- 2 (5)

3 pivalla tavalla jatkotutkintojen suorittamiseen. Tällaisesta toiminnasta hyöty saadaan käytännössä nopeasti. Hallintotoimiston koulutuksen osalta pätee muuttuvin osin sama. Keskeistä on myös sellaisen ilmapiirin luominen, että lainkäyttöhenkilökunta itse huolehtii innostuneesti toiminnan laadusta ja toiminnan kehittämisestä. Tämä ilmapiirin luominen kuuluu paitsi yksikön kaikille johtajille myös jokaiselle työntekijälle. Kyseessä on vuorovaikutusjärjestelmä. Kyse on siitä, että työmaalla on saatava aikaan ilmapiiri, jossa ihmiset antavat parastaan yhteiseen ponnistukseen. Yksikön päällikön on osallistuttava lainkäyttöön riittävästi pysyäkseen kärryillä lainkäytön tilasta, kehityksestä ja kehitystarpeista. Muutenhan ei voi huolehtia oikeusperiaatteiden soveltamisesta ja laintulkinnan yhdenmukaisuudesta. Näissä yhteyksissä pääsee aina paremmin keskustelemaan lainkäytön tarpeista osana joukkoa. Täten myös muilla on ajankohtainen käsitys päällikön lainkäyttökyvyistä. Lainkäytön kehittämisessä esim. Kuopion hallinto-oikeudessa käytetään ns. lainkäytön foorumia, joka koostuu ylituomarista, jaostojen puheenjohtajista ja yhdestä foorumin sihteeristä. Tällä tavoin on saatu aikaan vapaa ja riippumaton kenttä, jossa vapaasti voidaan käsitellä lainkäytön tarpeita ja tuottaa suosituksia. Johtamista lainkäytössä voidaan hyvin toteuttaa samalla, kun yksittäisen lainkäyttäjän riippumattomuus taataan. Tämä ei ole ongelma, jos sitä ei tieten tahtoen sellaiseksi muokkaa. Voi olla, että riippumattomuuden käsitettä joissakin asiayhteyksissä käytetäänkin enemmän intressien ajamiseen kuin siihen, mihin se on tarkoitettu. C. Esimerkki käytännön johtamisesta Kuopion hallinto-oikeudessa eräässä historiallisessa tilanteessa Vuoden 2008 alusta lukien ylituomarin vaihtuessa tässä tuomioistuimessa ryhdyttiin yksikön väen kanssa yhteistyössä voimakkaaseen kehitystyöhön. Huomion arvoista on, että tuomioistuin oli tuolloin vailla varsinaisia toimitiloja päätoimitilojen joutuessa työsuojeluviranomaisen päätöksellä käyttökieltoon. Tuomioistuin itse joutui touhuamaan itselleen väliaikaisia tiloja ja sittemmin myös remontoimaan väliaikaisia suurempia tiloja (joissa muuten vieläkin väliaikaisesti ollaan). Tuomioistuin on koko ajan joutunut toimimaan tilanteessa, jossa ei ole yhtenäisiä tuomioistuinkäyttöön erityisesti soveltuvia tiloja. Samaten tähän samaan aikaan alkoi eläköityminen, mikä jatkui noin kaksi - kolme vuotta. Eläköityminen toisaalta helpotti uusien toimintatapojen omaksumista. Tässä kehitystyössä keskeistä on työn ja sen johtamisen uudelleen organisointi eli siis lainkäyttötoiminnan tehostaminen ja parantaminen. Tuomioistuimessa työn organisoiminen on lähes aina lopulta itse asiassa lainkäytön johtamista eli päätoiminnon järjestämistä. Alla esitetyissä toimissa tuomarin riippumattomuutta ei koettu millään tavalla ongelmana. Lähdettiin siitä, että tuomarillekin kuuluu tuomioistuimessa työn tekeminen ja tätäkin työtä voi johtaa. Toimenpiteitä tehtiin sarjana muun muassa seuraavasti: 1. Määriteltiin, mikä on tämän yksikön päätehtävä. 2. Tarkastettiin, onko ja jos niin mitä ongelmia päätehtävän toteuttamisessa. 3. Asetettiin yhdessä tavoite, mihin pyritään 2 vuoden aikana ja määritettiin keinot, millä tavoitteeseen päästään sekä määritettiin toiminnan seurantajärjestelmät. 4. Yksi osa oli hallinto-oikeussihteereiden työn määrän lisääminen 30 %:lla (tuomareiden osalta kohta 6.). Tämä kohdistui uudistuksen alkuvaiheessa näin, koska tuomioistuin oli ns. esittelijävetoinen ja järjestely oli vielä, että kaikki tekivät kaikkia juttuja eli ns. yleismies Jantunen - järjestelmä. 3 (5)

4 5. Pitkän tähtäimen tavoitteeksi asetettiin tuomarien määrän lisääminen suhteessa hallintooikeussihteereihin siten, että lopulta päästään tilanteeseen, jossa tuomioistuin toimii nimenomaan tuomarityövoimalla. 6. Asetettiin toiminnan perustaksi se, että tuomarit myös johtavat prosesseja, esittelevät pääsääntöisesti vaikeimpia juttuja ja tekevät kaikkia tuomarin rooleja kokoonpanoissa. Myös puheenjohtajat tekevät esittelytyötä ja ylituomari tarkastavan jäsenen työtä. 7. Hallinto kehittämään keinoja yhdessä jaostojen kanssa hallinnon tehokkaammaksi kytkemiseksi lainkäytön palveluun. 8. Määritettiin työtavaksi ns. kollektiivinen työtapa (joka ilmenee esim. Kuopion hallinto-oikeuden tuomareita koskevista viranhakuilmoituksista), mikä tarkoittaa mm.: - viraston työt tehdään pääosin virastossa - lainkäyttöhenkilökunta on paikalla virastossa toistensa käytettävissä - kokoonpanot ovat ennalta jaostojen puheenjohtajien määräämiä - jutut istutaan samantien, kun ovat valmiita - tämä tarkoittaa: kokoonpano yhdessä työstää juttua alusta asti - jälkikierto laajasti pois - istunnossa tehdään pääsääntöisesti perusteluita myöten valmis päätös Tämä edellytti kohdan 6. toteuttamista. Työ ja sen johtaminen on aina lopulta lokaalista. Se tarkoittaa, että nuo toiminnot tapahtuvat tietyssä kollektiivissa vaikuttavasti ihmisten yhdessä tekemisenä ja kokemisena. Siksi erilaiset järjestelyt, kuten tämä kokonaisuus, ovat kollektiivisidonnaisia. Sama johtaja voi onnistua jossain kollektiivissa ja epäonnistua jossain toisessa käyttäessään samoja toiminta- ja johtamisjärjestelyjä. 9. Uuden johtoryhmän asettaminen muulla kuin senioriteettiperiaatteella. 10. Jaostojen välisen työnjaon määrittely asiaryhmäperusteella (samantapaiset asiat samalla jaostolla). 11. Toimivaltajärjestelyistä kiinni pitäminen. 12. Vakavan huomion kiinnittäminen rekrytoinnin hallintaan. 13. Kaikkinaisen turhan byrokratian hävittäminen. Uudistus tuotti tulosta siten, että tavoitteet selvästi ylitettiin jo ensimmäisenä sopimusvuonna. Ruuhkat ja vanhat jutut hoidettiin pois. Käsittelyajat ja vireilläoloajat saatiin selvästi lyhenemään. Nyt ne näyttävät olevan hallinto-oikeuksista lyhimmät. Työmaa näyttää kiinnostavan kovan luokan hakijoitakin. Työhyvinvointiselvityksissä olemme olleet aika tavalla kärjessä positiivisessa mielessä. Näyttää siltä, että tämä keskikokoinen hallinto-oikeus yksinään on tuottanut useana vuonna peräkkäin tämän sektorin säästöistä euromääräisesti noin puolet. Tämä johtaminen ei varsinaisesti edellyttänyt ankaria määräyksiä ja pakkoa vaan pikemminkin näkemys- 4 (5)

5 tä, perusteluja, yhdessä sitoutumista ja kykyä nähdä vähän pitemmälle. Määritellyistä periaatteita oli pidettävä kiinni samalla, kun piti olla tarpeellista joustoa muutoksen toteuttamisessa. Kaikki eivät tietystikään heti alkuun olleet innostuneita, mutta riittävä määrä kuitenkin. Johtajien piti uskoa asiaansa ja käytettävissä olevaan väkeen. Ei ole ilmentynyt mitään pulmia tuomarin riippumattomuuden suhteen. Mitään puheita ei ole ainakaan enää vuosiin ollut vapaan työajan ja meidän työntekojärjestelyiden välisestä suhteesta. Asia onkin niin, että tällä tavoin työ jakaantuu oikeudenmukaisemmin. Asia on myös siten, että järjestelyjen hyvät puolet ovat tulleet aikaisin näkyviin ja on havaittu, että tämä on työn käytännön tekemisen kannalta ollut oikeaa työhyvinvointia tuottava asia. Työmaalla ns. mukavuusalueen sisältö on työntekoa: kun työ on selkeästi järjestettyä ja kukin tietää, mitä kultakin odotetaan sekä tietää, että osaa työnsä, työnteko on mukavaa. Varmasti tästä asiasta on toisenlaisiakin näkemyksiä. Järjestelyt on yhdessä sisäistetty. Tällä hetkellä ei näyttäisi olevan väessä sellaisia, jotka pitäisivät vallitsevaa työn organisointia perustaltaan huonona. Tätä kaikkea edeltä ilmenevää kollektiivista toimintaa on vuorovaikutus. Pulmana työn organisoinnissa ja johtamistoiminnassa on nykyisin yleisempi valtion tendenssi säästöohjelmineen ja oikeusturvan leikkaamisineen. D. Kannattaako johtaminen ja varsinkaan hyvä ja onnistunut johtaminen? Tähän ei ikävä kyllä ole yksiselitteistä vastausta. Vastaus riippuu, mistä näkökulmasta ja kenen kannalta asiaa tarkastelee ja minkälaisesta aikaperspektiivistä sitä lähestyy. Lopuksi taidan kuitenkin nostaa esiin joitakin näkökulmia tähän puoleen. Tuomioistuimen sisäisen näkökulman kannalta hyvä ja onnistunut johtaminen, joka tuottaa laatua ja tehoa sekä myös työhyvinvointia, on kannattavaa. Näin lähtökohtaisesti. Jos kuitenkin tuottavuus johtaa siihen, että tällä tavoin johdettuun tuomioistuimeen kohdistuu selvästi epäoikeudenmukainen ja epätasa-arvoinen säästöpaine samalla, kun säästyneet resurssit ohjataan huonosti johdettuihin tuomioistuimiin, hyvä johtaminen on vähintäänkin pulmallista, mutta mahdollisesti myös kannattamatonta. Lopulta se ei tuota laajemmassa katsannossakaan yhtään mitään. Näin ollen hyvän johtamisen lopullinen tase riippuukin ylemmistä tahoista kuten valtioneuvostosta ja oikeusministeriöstä. Jos siis koko konserni ei toimi hyvin, ei yhden palasen toiminnalla ole kuin esimerkin arvo. Jos kuitenkin näiden säästöpaineidenkin varassa onnistuneesti johdettu tuomioistuin pääsee toteuttamaan itse tarpeelliseksi ja hyödylliseksi havaittuja rakenneuudistuksia, kuten lainkäytön tuomarivetoisuuden aivan kunnolla, voi sittenkin olla niin, että ongelmista riippumatta tällainen johtaminen kuitenkin kannattaa. Ei siis kovin yksinkertainen asia. 5 (5)

HALLINTO-OIKEUKSIEN TYÖMENETELMÄSELVITYS 2003 - tähän on tultu kymmenessä vuodessa

HALLINTO-OIKEUKSIEN TYÖMENETELMÄSELVITYS 2003 - tähän on tultu kymmenessä vuodessa HALLINTO-OIKEUKSIEN TYÖMENETELMÄSELVITYS 2003 - tähän on tultu kymmenessä vuodessa 25.1.2013 Ylituomari Heikki Jukarainen Hämeenlinnan hallinto-oikeus Asiakasnäkökulma Hallinto-oikeuksien olisi syytä kiinnittää

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta

HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta Ann-Mari Pitkäranta, kehittämispäällikkö OM, oikeushallinto-osasto Mittarit arjen tuomioistuintyössä - tuholaisia

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettuun

Lisätiedot

XI TUOMIOISTUINTEN JOHTAMINEN

XI TUOMIOISTUINTEN JOHTAMINEN 422 XI TUOMIOISTUINTEN JOHTAMINEN 1. Johdanto Komitea on useissa yhteyksissä korostanut tuomioistuinten erityistehtävää yhteiskunnassa. Viime kädessä tuomioistuinten toiminnan onnistumisesta on kiinni

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1999. Hallinto-oikeuslaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Annettu Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1999. Hallinto-oikeuslaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Annettu Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1999 Hallinto-oikeuslaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Hallinto-oikeudet Yleisiä alueellisia hallintotuomioistuimia ovat

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Suomen Kuntaliitto 7.6.2012 Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Suomen Kuntaliitto 7.6.2012 Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Suomen Kuntaliitto Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kuntalaki: kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää

Lisätiedot

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Henry ry 12.3.2013 Paula Syväniemi Proponsio Ikäjohtaminen Työntekijän iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ottamista päivittäisjohtamisessa, työn suunnittelussa

Lisätiedot

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x

Lisätiedot

Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013

Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013 Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013 FT Nina Laine Ohjelmajohtaja, työhyvinvointi Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Tampereen yliopisto

Lisätiedot

1. Millainen henkilö on asiantuntija?

1. Millainen henkilö on asiantuntija? Asiantuntijat YS-asioissa - käytännöistä ja mahdollisuuksista Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen seminaari 24.- 25.5.2011 Asianajaja, varatuomari Juhani Viilo 1 1. Millainen henkilö on asiantuntija?

Lisätiedot

Kansainvälisen tuomioistuimen johtaminen Oikeushallinto Euroopan unionin tuomioistuimissa

Kansainvälisen tuomioistuimen johtaminen Oikeushallinto Euroopan unionin tuomioistuimissa Kansainvälisen tuomioistuimen johtaminen Oikeushallinto Euroopan unionin tuomioistuimissa Heikki Kanninen Varapresidentti Euroopan unionin yleinen tuomioistuin Hallintotuomioistuinpäivä 30.1.2015 Helsingin

Lisätiedot

Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö 22.4.2014, OM 13/31/2011, OM036:00/2011

Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö 22.4.2014, OM 13/31/2011, OM036:00/2011 1 (5) ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS Kuopio 16.6.2014 Nro 48 Oikeusministeriölle Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö 22.4.2014, OM 13/31/2011, OM036:00/2011 Asia: Lausunto tuomioistuinlakia valmistelleen työryhmän

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1 TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 2 1. PALKKAUSJÄRJESTELMÄ OSA JOHTAMISTA Palkkaus ja palkitseminen ovat keskeinen osa turvatekniikan keskuksen johtamisjärjestelmää. Organisaation

Lisätiedot

Puheenkin johtajuudesta. Aleksis Kiven päivänä 2015 Kimmo Mustonen

Puheenkin johtajuudesta. Aleksis Kiven päivänä 2015 Kimmo Mustonen Puheenkin johtajuudesta Aleksis Kiven päivänä 2015 Kimmo Mustonen Aleksis Kivi: Oravan laulu Makeasti oravainen Makaa sammalhuoneessansa; Sinnepä ei Hallin hammas Eikä metsämiehen ansa Ehtineet milloinkaan.

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY Pienryhmämalli, Method Skillmotor Työelämän suuntauksia ja juuria Painopiste tuottavuuden ja hyvinvoinnin kehittämisessä siirtymässä

Lisätiedot

Markkinaoikeuden työjärjestys

Markkinaoikeuden työjärjestys Markkinaoikeuden työjärjestys 2 (10) SISÄLLYS 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET... 3 1 Soveltamisala... 3 2. TOIMINNAN JOHTAMINEN... 3 2 Johtamistoiminta... 3 3 Johtamisen perusperiaatteet... 3 4 Tavoitteiden asettaminen...

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

YRITTÄJÄ SAI PITÄÄ VARAAMANSA VERKKOTUNNUKSET Korkein hallinto-oikeus ratkaisi verkkotunnuksia (domain-nimiä) koskevan kiistan täysin yrittäjän vaatimusten mukaisesti. KHO katsoi korkeimpana oikeusasteena,

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti

MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti Sisällys Joitakin väittämiä Vastaavatko perinteiset henkilöstöjohtamisen mallit nykyisiin haasteisiin? Miten

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Valtion henkilöstöhallinnon prosessien kehittäminen ja digitalisointi

Valtion henkilöstöhallinnon prosessien kehittäminen ja digitalisointi Valtion henkilöstöhallinnon prosessien kehittäminen ja digitalisointi 19.5.2015 Neuvottelujohtaja Seija Petrow, Valtion työmarkkinalaitos Apulaisjohtaja Mari Näätsaari, Valtiokonttori Julkishallinnon kovat

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 15.11.2006 SISÄLLYSLUETTELO VALVONTAJÄRJESTELMÄ...3 1 ULKOINEN JA SISÄINEN VALVONTA...3 TARKASTUSLAUTAKUNTA...3 2 TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus 1 Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Kasvatus- ja opetustoimen tehtävänä on kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisena järjestää varhaiskasvatuspalveluita,

Lisätiedot

LUOTTAMUS JOHTAMISEN PERUSTANA

LUOTTAMUS JOHTAMISEN PERUSTANA LUOTTAMUS JOHTAMISEN PERUSTANA Risto Harisalo Emeritusprofessori Tampereen yliopistosta risto.harisalo@uta.fi 1 LUOTTAMUS Keskinäinen vuorovaikutus * määrä * laatu * intensiteetti * luonne Vakaumus * yhdessäolon

Lisätiedot

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä Wärtsilä Oyj on tehnyt Workspacen kanssa yhteistyötä vuodesta 2011, jolloin aloitettiin globaalin työympäristökonseptin kehittäminen. Vuoden 2013 loppuun mennessä Workspace oli auttanut Wärtsilää ohjaamaan

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.2008 84 Noudatetaan 1.1.2009 alkaen 1 Toimiala Tässä johtosäännössä määritellään vesihuoltolaitoksen, sen johtokunnan ja toimitusjohtajan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN 11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Sykettätyöhön.fi työkaarityökalu. Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

Sykettätyöhön.fi työkaarityökalu. Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Sykettätyöhön.fi työkaarityökalu Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Video Ikäohjelma ja yksilölliset työurasuunnitelmat Tausta: Työmarkkinajärjestöjen raamisopimus syksyllä 2011

Lisätiedot

Arkipäiväisestä ainutlaatuista. Fatbardhe Hetemaj

Arkipäiväisestä ainutlaatuista. Fatbardhe Hetemaj Arkipäiväisestä ainutlaatuista Fatbardhe Hetemaj Esityksen aiheet Oma tausta, ura ja keskeiset käännekohdat siinä. Omia kokemuksia esimiestyöstä - miten nuori henkilö kehittää/on kehittänyt johtamistaan

Lisätiedot

Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen

Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Hämeenlinna Päivi Sinko, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, Koulutusja kehittämiskeskus Palmenia Hanna Heinonen,

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Saarikan muutosprosessi seitsemästä organisaatiosta soteksi

Saarikan muutosprosessi seitsemästä organisaatiosta soteksi Saarikan muutosprosessi seitsemästä organisaatiosta soteksi n ja Saarikan esittely Fuusion toteutus Kokemuksia Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski Karstula Kivijärvi Kyyjärvi Saarijärvi järjestää palvelut

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

YHTEISTYÖ INNOVATIIVISUUDEN PERUSTANA

YHTEISTYÖ INNOVATIIVISUUDEN PERUSTANA YHTEISTYÖ INNOVATIIVISUUDEN PERUSTANA AMKE:n luovat verkostot Helsinki 5.-6.4.2011 FT REIJO SILTALA 2011 SISÄLTÖ 1. TÄRKEIMMÄT KÄSITTEET INNOVAATIOT INNOVATIIVISUUS 2. ESIMERKKITAPAUKSIA INNOVAATIOISTA

Lisätiedot

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle?

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Timo Räikkönen, kehitys- ja markkinointijohtaja, YIT Jari Niemelä, toimitusjohtaja, Workspace Oy #HENRYFoorumi / #HF_2014 #yitkehitys HR erilaisten muutosten keskellä

Lisätiedot

JOHTAJUUS OSUUSKUNNASSA - IHMISET JA VERKOSTOT

JOHTAJUUS OSUUSKUNNASSA - IHMISET JA VERKOSTOT JOHTAJUUS OSUUSKUNNASSA - IHMISET JA VERKOSTOT Jarmo Hänninen Idekoop osuuskunta Osuustoiminnan kehittäjät - Coop Finland ry:n juhlaseminaari Helsinki 30.10.2009 JOHTAJUUS, MITÄ SE ON? JOHTAJUUS, MITÄ

Lisätiedot

Tuottavuuden Jatkuva Parantaminen (TJP) Tavoitteet Toimintaperiaatteet - Esimerkkejä

Tuottavuuden Jatkuva Parantaminen (TJP) Tavoitteet Toimintaperiaatteet - Esimerkkejä Tuottavuuden Jatkuva Parantaminen (TJP) Tavoitteet Toimintaperiaatteet - Esimerkkejä Markku Larikka Yrityskonsultointi Markku Larikka Oy Puh. 0400-593 247 E-mail: markku.larikka@larikka.fi www.larikka.fi

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Oikeudenmukainen johtaminen - arjen kokemuksia ja menetelmiä. Anneli Romana, Soili Keskinen, Esko Keskinen

Oikeudenmukainen johtaminen - arjen kokemuksia ja menetelmiä. Anneli Romana, Soili Keskinen, Esko Keskinen Oikeudenmukainen johtaminen - arjen kokemuksia ja menetelmiä Anneli Romana, Soili Keskinen, Esko Keskinen Tutkimuksen tavoitteena on kuvata oikeudenmukaisen johtamisen 1. sisältöjä 2. toteutumista lähityöyhteisössä

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012. Paavo Autere Lakimies Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus

Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012. Paavo Autere Lakimies Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012 Paavo Autere Lakimies Apteekkilupavalituksia koskeva esitys Esityksessä käsittelen Apteekkiluvan myöntämisen perusteita Lupavalitukseen

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO I LUKU... 3 TOIMIALA... 3 1 Toiminnan järjestäminen... 3 2 Toiminnan tarkoitus... 3 3 Oppilaitoksessa annettava opetus... 4 4 Oppilaat...

Lisätiedot

Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein

Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Uudenlainen osaaminen & kekseliäisyys Yhteisö resurssina Siperia opettaa Uudet koulutus tarpeet (kielitaito, matkailu osaaminen) Monikulttuurisuus

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa?

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Kuntaliiton seminaari Haastava kuntajohtaminen 12.9.2013 Krista Nuutinen, ylitarkastaja 19.9.2013 Krista Nuutinen SISÄLTÖ Tausta: Kartoitus monimuotoisuusjohtamisesta

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Valmisteilla: Kunteko 2020

Valmisteilla: Kunteko 2020 Valmisteilla: Kunteko 2020 Liikkeelle sopimuskirjauksesta Osapuolet käsittelevät seuraavassa pääneuvotteluryhmän kokouksessa erikseen laadittavaa ehdotusta työryhmän asettamiseksi valmistelemaan työelämän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ 1/6 Pääsihteeri Kimmo Kääriä KY MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ Taustaa Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on valmistelemassa mahdollista omaisuutensa

Lisätiedot

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä 1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? Säätiö on perustajansa asettama erillisvarallisuus, jota hoitaa erillinen hallinto ja jolla toteutetaan perustajan määräämää hyödyllistä tarkoitusta. Säätiön perustaja laatii säätiön

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN Tampereen kaupungin valtuusto on 26.11.2008 hyväksynyt Tampereen kaupungin liikelaitosten johtosäännön. Johtosääntö tuli voimaan

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Kouvolan hallinto-oikeus Vuosikertomus 2012

Kouvolan hallinto-oikeus Vuosikertomus 2012 Kouvolan hallinto-oikeus Vuosikertomus 2012 Kouvola 2013 Kouvolan hallinto-oikeus Kauppalankatu 43 C, PL 401 45100 Kouvola Puhelin: 029564 2300 Sähköposti: kouvola.hao@oikeus.fi Toimittaja: Irja Rutonen-Rönkä

Lisätiedot

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI Mitä tietojohtamisessa johdetaan? Palaveri HAUS:ssa, Leena Kononen 21.3.2014 Johtamisen arkkitehtuuri on johtamisen kokonaisuus On taitoa ymmärtää yhteyksiä ja yhteentoimivuutta

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Johtamisen keskeiset osa-alueet toiminnan suunnittelu ja voimavarojen varaaminen voimavarojen kohdentaminen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Ajankohtainen neuvottelutilanne. VSV-INFO 9.11.2015 Kari Eskola, työmarkkinalakimies, Akavan Erityisalat

Ajankohtainen neuvottelutilanne. VSV-INFO 9.11.2015 Kari Eskola, työmarkkinalakimies, Akavan Erityisalat Ajankohtainen neuvottelutilanne VSV-INFO 9.11.2015 Kari Eskola, työmarkkinalakimies, Akavan Erityisalat Työllisyys- ja kasvusopimus 25.10.2013 TyKa 20 e (valtiolla 1.8.2014) 0,40 % (valtiolla 1.8.2015)

Lisätiedot

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön!

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Uudista ja Uudista 2013 Intohimona työelämän laadullinen kehittäminen Irma Meretniemi www.bdmoy.com Copyright BDM Oy 2 Asiat, joista puhumme Kehityskeskustelujen

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

IPR-ASIAT MARKKINAOIKEUDESSA KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA. Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks Kolster Oy Ab

IPR-ASIAT MARKKINAOIKEUDESSA KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA. Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks Kolster Oy Ab IPR-ASIAT MARKKINAOIKEUDESSA KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks Kolster Oy Ab MARKKINAOIKEUS IPR-TUOMIOISTUIMENA Markkinaoikeus aloitti aikaisempien tehtäviensä ohella IPR

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

Varma työkykyjohtaja - Työkykyjohtamisen sertifiointi Näyttöjä laadukkaasta työkykyjohtamisesta. Tomi Kasurinen 05-05-2014

Varma työkykyjohtaja - Työkykyjohtamisen sertifiointi Näyttöjä laadukkaasta työkykyjohtamisesta. Tomi Kasurinen 05-05-2014 Varma työkykyjohtaja - Työkykyjohtamisen sertifiointi Näyttöjä laadukkaasta työkykyjohtamisesta Tomi Kasurinen 05-05-2014 Mistä on kyse? Konsultti Riippumaton arvioija 2 Kehitysprojekti Arvostelu Kertaluonteinen

Lisätiedot