Sosiaali- vai elinkeinopolitiikkaa? Kansanedustajat tasapainoilijoina jännitteisellä alkoholipolitiikan kentällä
|
|
- Emma Kinnunen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sosiaali- vai elinkeinopolitiikkaa? Kansanedustajat tasapainoilijoina jännitteisellä alkoholipolitiikan kentällä Tamio Annu Pro gradu -tutkielma Sosiaalityö Yhteiskuntatieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto syyskuu 2019
2 Itä-Suomen yliopisto Tiedekunta Laitos Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tdk Yhteiskuntatieteiden laitos Tekijä Annu Tamio Työn nimi Sosiaali- vai elinkeinopolitiikkaa? Kansanedustajat tasapainoilijoina jännitteisellä alkoholipolitiikan kentällä Oppiaine Sosiaalityö Tutkielman ohjaaja/ohjaajat Timo Toikko Aika Syyskuu 2019 Tiivistelmä Työn laji Pro Gradu -tutkielma Sivumäärä 72 Suomalaisessa yhteiskunnassa alkoholipolitiikan ohjausvastuu on sosiaali- ja terveysministeriössä. Siten alkoholipolitiikkaa on Suomessa käsitelty ennen kaikkea sosiaali- ja terveyspoliittisena kysymyksenä. Vuoden 2017 lopulla hyväksytyn uuden alkoholilain tarkoitus on vähentää alkoholipitoisten aineiden kulutusta rajoittamalla ja valvomalla niihin liittyvää elinkeinotoimintaa alkoholin käyttäjälleen, muille ihmisille ja koko yhteiskunnalle aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi (AlkoholiL 1102/2017, 1 ). Alkoholilain ympärillä käyty keskustelu kuitenkin osoitti, että haittojen vähentämisen sijaan lain ohjaaviksi periaatteiksi haluttiin muun muassa elinkeinoelämän edun huomiointi, sääntelyn purkaminen, yksilön oman vastuun korostaminen ja niin sanotun sivistyneen eurooppalaisen juomatavan juurruttaminen suomalaiseen alkoholikulttuuriin. Tutkielmassa haluttiin selvittää minkälaista alkoholipolitiikan tavoitetilaa kansanedustajat puheenvuoroissaan loivat ja mikä oli sosiaalipolitiikan rooli tuossa tulevaisuuskuvassa etenkin suhteutettuna muihin pyrkimyksiin, joiden ohjaamina alkoholilakia haluttiin uudistaa. Tutkielman aineistona on kansanedustajien täysistuntopuheenvuorot liittyen alkoholilain uudistamista koskevaan hallituksen esitykseen HE100/2017. Tutkimuksen menetelmä pohjautuu sisällönanalyysiin. Tutkimustulosten mukaan alkoholipolitiikka ja alkoholipoliittinen keskustelu on Suomessa hyvin jännitteistä ja jakautunutta. Aineistosta oli mahdotonta hahmottaa yksiselitteistä tulevaisuuskuvaa tavoiteltavasta alkoholipolitiikasta. Tutkimuksen yksi johtopäätös on, että sosiaalipolitiikka on aineistona olevassa olleessa eduskuntakeskustelussa ahtaalla. Talouspuheen korostuminen leimasi koko hallituskautta ja näkyi myös tämän lain käsittelyssä, jossa painottui työllisyyden ja talouskasvun politiikka. Se, että nämä kaksi näkökulmaa asettuvat vastakkain ja sosiaalipolitiikka joutuu niin voimakkaasti puolustamaan paikkaansa, kuvaa uusliberalististen arvojen vaikutuksia suomalaisessa hyvinvointivaltiokeskustelussa. Asiasanat alkoholipolitiikka, sosiaalipolitiikka, eduskunta, kansanedustajat, sosiaalityö Säilytyspaikka Itä-Suomen yliopiston kirjasto Muita tietoja
3 University of Eastern Finland Faculty Department Faculty of Social Sciences and Business Studies Social Sciences Author Annu Tamio Title Social or trade policy? MPs as balancers in a tense field of alcohol policy Main Subject Level Social Work Master s Thesis Supervisors Timo Toikko Date Number of Pages September Abstract The Ministry of Social Affairs and Health is responsible for governing alcohol policy in Finnish society. Alcohol policy has thus been handled above all as a social and health policy issue in Finland. Finnish Alcohol Act reformed in The purpose of the new Act is to prevent detrimental societal, social and health effects caused by alcohol substances by controlling the consumption of alcohol (Alcohol Act 1102/2017, 1 ). However, discussions around the Alcohol Act showed that instead of reducing harm, the guiding principles for the reform wanted to take into account the interests of the business world, deregualtion, emhasizing individual responsibility and rooting a European alcohol culture into Finnish alcohol culture. I wanted to research in this master`s thesis what kind of vision of alcohol policy MPs create in their speeches and what is the role of social policy in that vision particularly in the relation to other goals to reform Alcohol act. The data of this master s thesis consist of the plenary in Finnish Parliament related in government proposal for the reform of the Alcohol Act (Govermental Proposal 100/2017). The method of research is based to content analysis. According to this master s thesis results, alcohol policy and alcohol policy debate in Finland are very tense and divided. It was impossible to perceive a clear picture of the future alcohol policy to be pursued based on the data of this study. One of the conclusions of the study is that social policy has to defend its excistence in the parliamentary debate. The emphasis on economic speech was remarkable throughout the government period and it also reflected to legislative process of Alcohol Act, which focused on employment and economic growth policies. The conflict between these two perspectives and the finding that social policy has to defend its existence so strongly, describes the effects of neoliberal values in the Finnish welfare state debate. Key Words Work Archive Location Alcohol Policy, Social Policy, Parliament of Finland, Member of Parliaments, Social University of Eastern Finland Library
4 Sisältö 1 Johdanto Alkoholikysymys Suomessa Suomalainen alkoholipolitiikka Alkoholipolitiikan paikantuminen osaksi sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Piirteitä 2010-luvun Suomen alkoholipoliittisesta keskustelusta Julkinen vai yksityinen vastuu? Hyvinvointivaltio murroksessa Alkoholilainsäädännön kokonaisuudistus Käyttö, kulutus ja haitat Suomalaisten alkoholin käyttö ja kulutus Alkoholin aiheuttamat haitat Päihdeasiakkaat sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimuksen toteutus Tutkimuskysymykset Aineisto Eduskuntakeskustelut alkoholilain uudistuksen ympärillä Eduskuntapuheen luonne Analyysitapa Menetelmälliset valinnat Aineiston käsittely Tutkimuksen etiikka Tulokset Ministerin esittelypuheenvuoro Sosiaali- vai elinkeinopolitiikkaa? Kansanedustajat tasapainoilijana ristiriitaisten tavoitteiden välillä Yksityinen vastuu vai julkinen vastuu? Vapaus ja vastuu Luottamus ja holhous Norminpurku ja sääntely Kohti uutta alkoholipolitiikkaa hahmotuksia alkoholipolitiikan tulevaisuuskuvasta Johtopäätökset Pohdinta Lähteet
5 1 Johdanto Vuoden 2017 lopulla hyväksytyn uudistetun alkoholilain tarkoitus on vähentää alkoholipitoisten aineiden kulutusta rajoittamalla ja valvomalla niihin liittyvää elinkeinotoimintaa alkoholin käyttäjälleen, muille ihmisille ja koko yhteiskunnalle aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi (AlkoholiL 1102/2017, 1 ). Suomalaisessa yhteiskunnassa alkoholipolitiikkaa on käsitelty ennen kaikkea sosiaalipoliittisena kysymyksenä. Tästä kertoo jo sekin, että alkoholipolitiikan ohjaus- sekä kehittämisvastuu on ja on ollut sosiaali- ja terveysministeriössä. Alkoholin myyntiä ja käyttöä Suomessa on säännelty yhteisen hyvän nimissä, niin yksityisten kuin yhteiskunnallisesti haittojen vähentämiseksi. Kuitenkin alkoholilain uudistamisen ympärillä käyty julkinen keskustelu osoitti, että haittojen vähentämisen sijaan lain uudistamisen ohjenuoraksi tunnuttiin yleisesti haluavan muita argumentteja, kuten elinkeinoelämän edun huomiointi, sääntelyn purkaminen, yksilön oman vastuun korostaminen ja niin sanotun sivistyneen eurooppalaisen juomatavan juurruttaminen suomalaiseen alkoholikulttuuriin. Nämä keskustelun sävyt ja ristiriitaisuudet jäivät askarruttamaan ja saivat tarttumaan pro gradu työssäni tähän aihepiiriin. Halusin lähteä pro gradu -tutkimukseni kautta selvittämään millaisin periaattein lainsäätäjät eli kansanedustajat halusivat uudistaa Suomen alkoholilainsäädäntöä. Olin kiinnostunut etenkin siitä kuinka heidän käsityksissään kuuluivat sosiaalipoliittiset painotukset sekä hyvinvointivaltiolle ja sosiaalityön professiolle tuttu ymmärrys eräänlaisesta yhteiskunnan kollektiivisesta sosiaalisesta vastuusta heikoimmista. Minua myös kiinnosti miten sosiaali- ja myös terveyspoliittiset näkökulmat asettuivat kansanedustajien näkemyksissä suhteessa elinkeinopoliittisiin painotuksiin. Tämä problematiikka liittyy myös ajankohtaiseen keskusteluun hyvinvointivaltion tilasta ja tulevaisuudesta ja toisaalta jo parin kolmen vuosikymmenen ajan jatkuneesta kehityskulusta, joka on seurausta uusliberaalien äänien voimistumisesta. Voimakas vapaita markkinoita ja yksilön omia vapausoikeuksia korostava diskurssi asettuu vastahankaan vahvaa julkista ohjausta ja laajaa sosiaalista yhteisvastuuta korostavan ajattelun kanssa. Hyvinvointivaltio ja markkinayhteiskunta hakevat jatkuvasti valtatasapainoa, mikä näkyy myös alkoholipolitiikassa ja niissä ehdoissa, joilla lainsäädäntöä alkoholinkäytön ja -myynnin ympärillä halutaan uudistaa. Tutkimukseni aineistona toimii kansanedustajien keskustelut täysistunnossa liittyen hallituksen esityksen alkoholilain uudistamiseksi (HE 100/2017) eduskuntakäsittelyyn. Uusi alkoholilaki astui voimaan osittain 1.tammikuuta 2018 ja lopullisesti 1.maaliskuuta Valtioneuvosto antoi lakiesityksen eduskunnalle 14. syyskuuta 2017 ja lähetekeskustelussa se oli 19.syyskuuta 2017, jonka jälkeen lakiesitys lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Varsinaiseen käsittelyyn lakiesitys tuli 2
6 13. joulukuuta Analysoin tutkimuksessani eduskuntapuheesta muodostuvaa aineistoa sisällönanalyysin keinoin. Kansanedustajat käyttävät suomalaisessa edustuksellisessa demokratiassa ylintä lainsäädäntövaltaa ja siksi on merkityksellistä mitä he puhuvat ja kuinka he jostain ilmiöstä argumentoivat. Kansanedustajien tapa keskustella heijastuu julkiseen keskusteluun ja toisaalta muu julkinen keskustelu esimerkiksi lehdistössä ja tätä nykyä myös sosiaalisessa mediassa vaikuttaa heihin. Siksi kansanedustajilla on mielestäni myös vastuu yhteiskunnallisen keskustelun ohjailijana. Sosiaalityön opiskelijana tunnistan hallitsemattoman alkoholinkäytön olevan monen sosiaalisen ongelman taustatekijänä, syynä tai seurauksena. Runsas alkoholinkäyttö myös linkittyy hyvinvointija terveyseroihin. Alkoholinkäytön haitat kohdistuvat paitsi yksilölle itselleen, myös lähiyhteisölle ja koko yhteiskunnalle. Alkoholi ja sen käytön seuraukset ovat sosiaalityölle hyvin tuttua ongelmatiikkaa. Tutkimukseni luvussa 2 kuvaan sitä, mitä alkoholi suomalaisille on. Avaan tuossa luvussa suomalaisten alkoholinkäyttöä, -kulutusta ja haittoja, viime vuosien alkoholikeskustelua sekä toisaalta alkoholipolitiikkaa, sen painopisteitä ja kehityssuuntia. Kolmannessa luvussa avaan tutkimusasetelmaani. Neljännen luvun tarkoitus on avata tutkimuksessa käytetty menetelmä. Tutkimukseni tulokset esittelen luvussa viisi ja kuudennessa luvussa esittelen tutkimuksen johtopäätöksiä. Tutkimuksen seitsemännessä ja viimeisimmässä luvussa käyn läpi aiheen sekä tutkimukseni tulosten herättämää omaa pohdintaa. 3
7 2 Alkoholikysymys Suomessa 2.1 Suomalainen alkoholipolitiikka Suomalaista alkoholipolitiikkaa ohjauksesta ja kehittämisestä vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Ministeriön oman määritelmän mukaan alkoholipolitiikalla tarkoitetaan julkisen vallan toimia, joilla ehkäistään alkoholista aiheutuvia sosiaalisia, terveydellisiä ja yhteiskunnallisia haittoja ( luettu ). Suomalaisen alkoholipolitiikan keskiössä on siis perinteisesti ollut yksilöllisten ja yhteiskunnallisten haittojen vähentäminen, lähtökohdat eivät pohjimmiltaan ole esimerkiksi elinkeino- tai vapauspoliittiset. Alkoholipolitiikkaa ei myöskään ohjata esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriöstä elinkeinoelämän etu edellä, vaan alkoholikysymys on tulkittu Suomessa ennen kaikkea sosiaaliseksi ja terveydelliseksi kysymykseksi ja siten sosiaali- ja terveysministeriön hallinnanalalle kuuluvaksi. Tosiasia kuitenkin on, että alkoholipolitiikassa joudutaan aina tasapainoilemaan eri näkökulmien kuten kansanterveyden, finanssipolitiikan, veropolitiikan ja yksityisten markkinavoimien kanssa siitä, miten yhteiskunnan taloudelliset intressit ja alkoholiteollisuuden edut sovitetaan yhteen kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden kanssa. (mm. Warsell 2013, 200.) Julkinen valta eli valtio ja kunnat ovat alkoholipolitiikan keskeisiä toimijoita. Työnjako näiden välillä toimii siten, että valtiovallan tehtävä on päättää esimerkiksi lainsäädännöstä ja alkoholin verotuksesta. Verotus on Suomessa ollut perinteisesti keino, jolla on pystytty ohjaamaan alkoholin kulutusta ja käyttöä. Sosiaali- ja terveydenhuollon perustasoiset palvelut sekä ehkäisevä päihdetyö ovat puolestaan kuntien tai niiden muodostamien kuntayhtymien, jatkossa mahdollisesti maakuntien vastuulla. Alkoholipoliittiset vaikuttamiskeinot voidaan jakaa vaikuttamiseen yksilö- ja väestötasolla. Alkoholipolitiikan keinovalikoimassa on perinteisesti kuulunut alkoholiverotuksen kautta kulutuksen säätely, alkoholin mainonnan ohjailu, alkoholin myyntiaikojen rajoitukset, Alkon monopoliasema, rattijuopumuksen vastainen työ sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehokkaat toimintatavat ( luettu ). Alkoholin käytön kontrollia täydentävät myös muut haittojen vähentämiskeinot, kuten alkoholinlain toteutumisen tehokas valvonta, terveydenhuollon varhainen puuttuminen riskikäyttöön, ehkäisevä päihdetyö ja työpaikkojen toimivat hoitoonohjausprosessit (Warsell 2013, 205). Suuri osa yhteiskuntaa kuormittavista alkoholihaitoista syntyy valtaväestön alkoholinkäytöstä, siksi alkoholihaittoja on Suomessa haluttu ehkäistä väestötasoisella alkoholipolitiikalla. Sosiaaliset 4
8 ongelmat ja merkittävät terveyshaitat kasautuvat kuitenkin alkoholia keskimääräistä enemmän käyttäville suurkuluttajille. (Warsell 2013, 204.) Suomalaisen alkoholipolitiikan historiassa autonomisen ja sittemmin itsenäisen Suomen aikana nähtävissä laaja kaari: Viimeisen reilun sadan vuoden aikana on nähty raittiusliikkeen kansainvälinen nousu, eduskunnan vuonna 1907 tekemä kieltolakipäätös, joka tuli viivästyneenä voimaan vuosiksi , sittemmin kieltolain kumoaminen kansanäänestyksellä sekä alkoholimonopolin perustaminen luvun jälkimmäisellä puoliskolla on nähty muun muassa vuoden 1969 alkoholija keskiolutlait ja niiden myötä keskioluen myynnin vapautuminen, sekä 1990-luvulla Euroopan Unionin jäsenyys ja sen vaikutukset Alkon monopoliasemaan. (Simpura 2013, 177.) Euroopan Unionin jäsenyyden myötä Alkolta poistui sen monopolioikeudet alkoholijuomien valmistuksessa, tukkumyynnissä, viennissä, tuonnissa sekä alkoholinmyynnistä. Tehtäväksi jäi ainoastaan vähittäismyyntimonopoli (Tuominen ja Österberg 2013, 189). Tuominen ja Österberg (emt., 190) tulkitsevat kuitenkin suomalaisen alkoholipolitiikan pääpiirteiden, kuten alkoholijuomien voimakkaan verottamisen ja saatavuuden rajoituksien olleen voimassa myös EU-ajan Suomessa, tosin aikaisemmasta heikentyneenä. Kirjoittajat myös korostavat politiikan seuraavan aina kansan tahtoa. Kansalaisten mielipiteitä selvitettäessä on käynyt ilmi, että nykyistä väljempää alkoholipolitiikkaa toivotaan yleisemmin (32 % vastaajista) kuin nykyistä tiukempaa politiikkaa (13% vastaajista). Noin puolet väestöstä pitää nykyisiä alkoholipoliittisia rajoituksia sopivina. Miehet suhtautuvat vapaampaan alkoholipolitiikkaan yleensä naisia suopeammin. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2018a.) Tuorein tutkimus (Tigerstedt ym. 2018, ) toteaa 2000-luvun ensimmäisen ja toisen vuosikymmeneen olleen hyvin erilaiset mitä tulee alkoholinkulutukseen, humalajuomiseen, alkoholihaittoihin ja alkoholimielipiteisiin. Tigerstedt ym. selittää (emt., 255) tätä yhteiskunnallisilla olosuhteilla, kuten 2000-luvun alkuvuosien suotuisammalta ja sittemmin 2010-luvun epäsuotuisemmalla taloussuhdanteella sekä alkoholinkäyttöön kohdistetuilla erityistoimenpiteillä luvulla suomalaisessa alkoholipolitiikassa on pyritty sopeutumaan EU:n määräyksiin ja toisaalta kotimaisten alkoholielinkeinojen yhä aktiivisempaan toimintaan. Kotimaisen alkoholiteollisuuden kansainvälistyminen on voimistanut vaatimuksia vapaammasta alkoholintuotannosta, myynnistä ja myynninedistämisestä. 5
9 2.1.1 Alkoholipolitiikan paikantuminen osaksi sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Sosiaalipolitiikka on Pohjoismaissa mielletty ennen kaikkea poliittiseksi ja siten julkiseksi ja valtiolliseksi toiminnaksi. Suomalaisen sosiaalipolitiikan kehyksenä on suomalainen hyvinvointivaltio ja sen järjestelmät, joiden rakentaminen on ollut luvun jälkimmäisellä puoliskolla keskeisin sosiaalipoliittinen projekti. Hyvinvointivaltiolla tarkoitetaan sekä julkisen vallan vastuulla olevaa sosiaalisten riskien hallinnan kokonaisuutta, että sitä läpäiseviä periaatteita, kuten oikeuksien ja velvollisuuksien yksilöllistämistä, siirrettävyyttä, sukupolvien välistä riippumattomuutta sekä hallintajärjestelmiä poliittista ohjausta ja kollektiivisuutta. (Raunio 1995, 5; Saari 2017, 479.) Suomalaisen hyvinvointivaltion sosiaali- ja terveyspolitiikan ydin on sosiaalisiin riskeihin joko etukäteen ennakoivasti tai jälkikäteen korjaavasti kohdentuvassa keskitetyssä sääntelyssä ja uudelleenjaossa (Saari 2017, 479). Raunio (1995, 36) määrittelee sosiaalipolitiikan kaikkein perustavimmaksi tavoitteeksi jokaiselle kansalaiselle tietyn toimeentulon ja hyvinvoinnin minimitason turvaamisen joko tulonsiirroilla tai palveluiden avulla. Tämän lisäksi suomalaisessa ja pohjoismaisessa hyvinvointivaltioajattelussa on korostettu myös tasa-arvoisuuden lisäämistä, joka on ymmärretty laajasti tulojen ja hyvinvoinnin eriarvoisuuksien vähentämiseksi. Alkoholi- tai laajemmin päihdepolitiikkaa voidaan pitää yhtenä sosiaalipolitiikan osa-alueena. Alkoholipolitiikassa on kyse sosiaalipoliittisten tavoitteiden toteuttamista alkoholipolitiikan keinojen myötä. Alkoholipolitiikkaa ei kuitenkaan toteuteta yhteiskunnallisessa tyhjiössä, ilman muita vaikuttavia intressejä, jotka kehystävät suomalaista sosiaalipolitiikkaa. Kun sosiaalipolitiikkaa tarkastellaan laajemmasta mittakaavasta, voidaan se yhteiskunnallisena toimintana katsoa osaksi yhteiskuntapolitiikkaa Yhteiskuntapoliittinen toimintaympäristö asettaa reunaehtoja sosiaalipolitiikan toteuttamiselle. Siksi sosiaalipolitiikka ja alkoholipolitiikka yhtenä sen osana ei voi toteuttaa pyrkimyksiään yksinomaan vain omista lähtökohdistaan kyse. Tällöin törmätään usein ristiriitoihin muun yhteiskuntapolitiikan ja varsinkin talouspolitiikan kanssa, mikä näkyy hyvin myös alkoholipolitiikan toimintaympäristössä. Politiikassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa sosiaalipolitiikkaa oikeutetaan usein myönteisillä vaikutuksilla talouspolitiikan tavoitteisiin ja etenkin talouskasvun politiikkaan. (Raunio 1995, 117, ) Piirteitä 2010-luvun Suomen alkoholipoliittisesta keskustelusta 6
10 Alkoholi vaikuttaa olevan suomalaisille erityinen asia ja se näkyy myös siinä julkisessa keskustelussa, jota käydään alkoholiin ja alkoholipolitiikkaan liittyen. Tigerstedt ym. (2018) tulkitsee yhteiskunnallisen keskusteluilmapiirin muuttuneen 2010-luvulla, ehkä johtuen alkoholinkulutuksen ja haittojen taittumisesta, mutta myös alkoholielinkeinojen vahvojen edunvalvojajärjestöjen aktiivisesta vaikuttamistyöstä. Vuonna 2015 aloittaneen Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa korostettiin turhan byrokratian purkamista ja erityisesti sosiaalisessa mediassa alkoholipoliittisia rajoituksia alettiin nähdä malliesimerkkinä liiallisesta sääntelystä. Sääntelyn keventämisen ohella yhteiskunnallista mielipideilmastoa hallitsivat 2010-luvulla kuluttajanoikeuksien laajentamisen ja työllisyyden parantamisen tavoitteet. (Tigerstedt ym. 2018, ) Alkoholipoliittinen keskustelu Suomessa on ollut pitkään hyvin jakautunutta ja jännitteistä, näin myös 2010-luvulla. Tigerstedt ym. (2018, 256) luonnehtii 2010-luvun alkoholipoliittista keskustelua toteamalla tutkimukseen perustuvien sosiaali- ja terveyspoliittisten argumenttien joutuneen alkoholipolitiikasta käytävässä yhteiskunnallisessa keskustelussa epäilyksenalaisiksi, ne on leimattu usein puolueellisiksi ja jopa pätemättömiksi. Lintonen ja Simpura (2017, 101) kuvaavat puolestaan alkoholilain uudistamistarpeista käytyä yhteiskunnallista keskustelua huomauttamalla, että päätöksentekijöillä ja muilla vaikuttavilla tahoilla voi olla voimakkaita näkemyksiä toivotusta asiantilasta, jolloin tutkimustietoakin käytetään omien intressien omaa agendaa tukevia aineksia ja jättämällä muu syrjään. Kyse on siis tiedon valikoivasta käytöstä omien tarpeiden mukaisesti ja tämä kärjistää alkoholipoliittista keskustelua. Alkoholipoliittisen keskustelun sävyjä ja luonnetta kuvasi myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen osastojohtaja Erkki Vartiainen (2016), joka totesi kirjoituksessaan keskustelun laineiden lyövän yli laitojen: Lobbaus on ollut hänen mukaansa suorasukaisesti teollisuuden intressejä edistävää niin, että tutkimustiedosta on huomioitu vain ne sirpaleet, jotka ovat alan teollisuuden kannalta myötämielisiä ja alkoholin kulutusta edistäviä. Tällöin kokonaiskuva alkoholin vaikutuksesta yhteiskuntaan ja kansalaisiin hämärtyy (Vartiainen 2016). Vartiaisen kirjoitus on luettavissa myös eräänlaisena THL:n ja muiden terveys- ja hyvinvointitutkimusta julkaisevien tahojen tutkimustiedon puolustuksena, sillä edellä kuvatun kaltaisessa keskusteluilmapiirissä terveyden ja hyvinvoinnin kysymyksiin liittyvä tutkimustieto joutuu väistämättä uhatuksi tai epäilyksenalaiseksi. Vihma ym. (2018) pohtii asiantuntijuuden merkitystä ja elintilaa muuttuneessa mediaympäristössä. Asiantuntijuuden muutoksen suuntaviivoista tärkeimpiä ovat asiantuntijuuden käsitteen laajentuminen, asiantuntijuuden politisoituminen ja tiedontuotannon paikkojen ja mahdollisuuksien lisääntyminen. Kirjoittajat toteavat uudentyyppisten verkkojulkaisujen sekä sosiaalisen median muuttaneen kansalaisten ja asiantuntijoiden välistä suhdetta: Ne nostavat esiin erilaisia vaihtoehtoisia 7
11 näkökulmia ja tarjoavat samanmielisille aktiivisia verkkoyhteisöjä sekä kanavan haastaa asiantuntijatietoa kokemus- ja tunneperustein. Verkkojulkaisujen ja -yhteisöjen myötä ääneen pääsevät yhä useammat, mikä asettaa myös haasteita tiedon ja asiantuntijapuheen luotettavuuden arvioinnille. Samalla kansalaisten suhde instituutioihin on muuttunut: Viranomaiset ja asiantuntijaorganisaatiot ovat julkisen tarkkailun alaisia ja kansalaisten haastojen kohteena. Tämän on muun muassa THL tutkimusorganisaationa saanut kokea. Lisäksi asiantuntijuutta ja tutkittua tietoa haastaa länsimaissa vuosikymmeniä jatkunut kehitys kohti yksilöllisempää maailmankuvaa ja jatkuvasti liikkeessä olevia identiteettejä. (Vihma ym. 2018, , ) Hellman ja Katainen (2016) analysoivat ns. viskigatea, jolla he tarkoittavat vuonna 2014 erityisesti sosiaalisessa mediassa ja verkkoympäristössä levinneeseen protestointiin liittyen tapaukseen, jossa aluehallintovirasto oli rajoittanut Helsingissä järjestetyn olut- ja viskitapahtuman mainontaa. Virheellisestä aluehallintoviraston päätöksen uutisoinnista johtuen yleisesti tulkittiin kiellon koskeneen viski sanan käyttöä muun muassa yksityisissä blogiteksteissä. Tapaus laajeni sellaiseen mittoihin, että jopa pääministeri Stubb kommentoi kyseessä olevan mauton holhous (emt.,453). Tapaus on kirjoittajien mukaan esimerkki vallinneesta yhteiskunnallisesta ilmapiiristä, jossa valtion ja virkamiesten liiallinen vallan nähdään rajoittavan yksityistä vapautta. Kirjoittajat puhuvat nettiraivon aikakaudesta ja luonnehtivat nettiraivon aikakauden alkoholipoliittista keskustelua nopeasti räjähtäväksi, tunteita herättäväksi ja perustavanlaatuisia poliittisia jännitteitä, jotka liittyvät erityisesti yksilön ja yhteiskunnan väliseen suhteeseen, paljastavaksi (emt ). Kiinnostavaa Hellmanin ja Kataisen analyysissa on se, että he näkevät edellä mainitun viskikohun vetoavan erityisesti miehiin. Sosiaaliseen median keskustelukommenteissa on heidän mukaansa tunnistettava vastakkainasettelun miehiä ja naisia koskeva narratiivi, jossa miehet edustavat muun muassa vapautta, autonomiaa ja yksilöllisyyttä naisten edustaessa kukkahattu-täti -termin hengessä moralismia, tiukkapipoisuutta ja byrokratiaa. Valtaosa sosiaalisen median keskusteluihin osallistuneista oli miehiä ja autoritääriset ja holhoavat pyrkimykset liitettiin näissä keskusteluissa nimenomaan naisiin. (Hellman & Katainen 2016) Julkinen vai yksityinen vastuu? Hyvinvointivaltio murroksessa Pohjoismaisen hyvinvointivaltion ytimessä on laaja julkinen hyvinvointivastuu. Julkinen vastuu on yksi keskeisimmistä pohjoismaista hyvinvointivaltion tunnusmerkeistä tasa-arvon, universalismin, solidaarisuuden ja sosiaalisten investointien tuottavuuden ohella (Hänninen 2017b, 97). Terminä julkinen vastuu ei kuitenkaan ole Julkusen (2006) mukaan aivan yksiselitteinen. Julkunen erittelee 8
12 (emt., 16-17) julkisella hyvinvointivastuulla tarkoitettavan oikeudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna perustuslailla tai muulla lainsäädännöllä julkiselle vallalle asetettua velvollisuutta turvata, tukea ja edistää kansalaisten sosiaalisia oikeuksia, toimeentuloa ja palveluja. Hyvinvointivastuun ytimessä on välttämättömän toimeentulon ja tarvittavan hoivan sekä hoidon turvaaminen riskitilanteissa ja kriisien kohdatessa. Samalla sosiaali- ja terveyspolitiikka tuottaa välittömän hyvinvoinnin ohella myös edellytyksiä hyvinvoinnin kestävällä ylläpidolle luovia seurauksia, mikä näkyy muun muassa syntyvyydessä, eliniässä ja terveydessä. Julkinen hyvinvointivastuu ulottuu myös julkisen vallan mahdollisuuksiin säädellä ja luoda institutionaalisia puitteita yksityisille toimijoille, taloudelle ja markkinoille (Julkunen 2006, 18). Ajassamme elää voimakas yksilön omaa yksityistä vastuuta korostava diskurssi, joka on monelta osin ristiriidassa vahvaa julkista ohjausta ja laajaa sosiaalista yhteisvastuuta korostavan ajattelun kanssa. Hänninen (2017b, 102) huomauttaa yksilöiden vastuullistamisen kuuluneen aina pohjoismaisen hyvinvointivaltioiden periaatteeseen, joskaan siitä ei ole tehty keskeistä ratkaisun avainta ongelmaan kuin ongelmaan. Julkunen (2006, 21-22) toteaa kuitenkin vahvan oman vastuun olevan äärimmilleen vietynä pohjoismaiselle hyvinvointivaltioeetokselle vieras ja sen toteuttamisen sosiaalipolitiikassa lisäävän kansalaisten eriarvoisuutta ja köyhyyttä. Tuo korostuneen yksityisen vastuun diskurssi saa voimansa Juhilan (2008, 49) mukaan luvulla vahvistuneista poliittisista, hallinnollisista ja taloudellisista suuntauksista, joissa yhteiskuntaa jäsennetään kilpailukyvyn ja kansalaisten kannustamisen kautta. Tällainen diskurssi nojaa aktiivisen, vastuullisen ja valintoihin kykenevän kansalaisen ihanteeseen. Kantolan (2010, ) mukaan talouden kilpailukyky retoriikka on levinnyt laajasti yhteiskunnan ja politiikan lohkoille, joita se tyypillisesti ei ole hallinnut. Kilpailukyvystä on tullut hallinnan kattokäsite, jonka kautta yhteiskunnan eri osa-alueiden, jopa hyvinvointipalveluiden, on määriteltävä itsensä osoittaakseen hyväksyttävyytensä ja painoarvonsa politiikan agendalla. Tämä kertoo yhteiskunnallisen keskustelun muuttumisesta talouspainotteisemmaksi. Tämänkaltaisessa markkinavetoisessa puheessa sosiaalinen, eli muun muassa sosiaaliset ongelmat ja instituutiot sekä niihin viittaavat perustelut jäävät sivuosaan, minkä nostaa esiin myös Helne ja Laatu (2006, 10-11). Kirjoittajat viittaavat (emt., 11) muun muassa Matti Vanhasen hallituksen hallitusohjelmaan vuodelta 2003, jossa sanat kilpailukyky ja kasvu esiintyvät molemmat noin 30 kertaan, mutta sana hyvinvointivaltio vain kerran. Tällaiseen uusliberalistiseksi kutsuttuun ajatteluun kuuluu voimakkaasti yksilön vapausoikeuksien painottaminen ja sen korostaminen, että ihmisen tulisi pärjätä omillaan. Valtion puuttumiseen yksilön elämään tai talouteen suhtaudutaan tässä ajattelussa hyvin kriittisesti. Valtion tehtäväksi jää luoda 9
13 muun muassa yksityisestä omistajuudesta, toimivista vapaista markkinoista ja vapaakaupasta muodostuva viitekehys, joka mahdollistaa markkinoiden toimimisen, yksilön yritteliäisyyden ja omillaan pärjäämisen. Tässä ajattelussa ihmisten toimeliaisuuden ja aloitteellisuuden nähdään viime kädessä pyörittävän niin markkinoita kuin koko maailmaa, minkä vuoksi valtion harjoittamaa sääntelyä on vähennettävä ja markkinoiden toimintamahdollisuuksia laajennettava. Jos markkinoita joillain toimialalla ei ole, valtion tehtävä on ne tarvittaessa luoda. Uusliberalismi siirtää ohjausvaltaa julkiselta sektorilta globalisoituville markkinoille samalla kun kansallisen politiikan toimintakenttä kapenee. (Väärälä 2011; Mäntysaari 2016; Juhila 2008; Harvey 2008) Uusliberalistinen ajattelu on vallannut voimakkaasti alaa kaikkialla maailmassa 1970-luvun jälkeen Iso-Britannian ja Yhdysvaltain toimiessa tiennäyttäjinä. Iso-Britanniassa Margaret Thatcherin kaudella pyrittiin edistämään vapaiden markkinoiden hyveitä sen sijaan että painopiste olisi ollut vaurauden ja hyvinvoinnin jakamisessa tai tasa-arvon edistämisessä yhteiskunnan varakkaimpien ja heikommin toimeentulevien osien välillä. Samanlainen usko vapaisiin markkinoihin ja epäluulo julkisen hallinnon väliintuloja kohtaan voimistui myös Yhdysvalloissa Reaganin kaudella, tosin Harvey (2008, ) huomauttaa, että molemmissa maissa jäi 1980-luvulla saavuttamatta huimat talouden kasvuluvut, eikä uusliberalistinen politiikka siltä osin pystynyt vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin. Sääntelyn purkaminen, yksityistäminen ja valtion vetäytyminen muun muassa sosiaalipalveluista on myös perinteissä hyvinvointivaltioissa, tuttu kehityskulku. (Harvey 2008, Taylor 2007) Tästä kehityskulusta huolimatta Hännisen (2010, 94) mukaan pohjoismaista hyvinvointivaltiota Suomessa ei suinkaan ole vielä purettu. Hän puhuu kilpailukykypolitiikasta ja toteaa, ettei se ole lakkauttanut hyvinvointipolitiikkaa vaan ennemminkin näitä kahta on pyritty liittämään toisiinsa. Keinoina on tällöin ollut muun muassa innovaatioiden, teknologisten sovellusten ja tuotteistamisen sekä aktivoinnin, kannustumien ja yksilönvastuun vahvistaminen. Riihinen (2011, 126) huomauttaa, ettei hyvinvointivaltiossa päättäjät mielellään halua itseensä uusliberalistin leimaa, siksi talous ja taloudenkilpailukyky edellä tehty päätöksiä perusteellaan usein pakkotilanteella. Uusliberalismin näkökulmasta yksilöt ovat itse vastuussa valinnoistaan, myös terveyden ja hyvinvoinnin osalta. Valtiolla ja julkisella vallalla ei tällöin ole velvollisuutta ratkaista yksilön kohtaamia sosiaalisia ongelmia, jotka ovat pääosin yksilön henkilökohtaisista epäonnistumista johtuvia. Valtion väliintulo katsotaan myös markkin oiden ja talouden kannalta haitalliseksi. Uusliberaalin ajattelun mukaan laajan julkisen vastuun hyvinvointivaltio asettaa merkittävän uhkan yksilön vapaudelle (Taylor 2007). 10
14 Muun muassa Juhila (2018, ), Hänninen (2017b), Juhila ym. (2016) ja Julkunen (2006) puhuvat kansalaisten vastuullistamisesta (responsibilisation), johon liittyy edellä mainitut pyrkimykset laajentaa yksilön oman vastuun piiriä vastuuksi omasta, läheistensä ja laajemmminkin lähiympäristönsä toiminnasta sekä aktiivisen kansalaisuuden ihanteen, että sisäisen yrittäjyyden hengessä. Pohjimmiltaan tässä on kyse vastuunkannon yksityistämisestä (Hänninen 2017b, 102). Myös Clarke (2005) puhuu vastuullistetuista kansalaisista (responsibilized citizen): Kansalaisten on käytettävä heille suotua vapautta vastuullisesti, hallittava elintapojaan terveytensä ja hyvinvointinsa edistämiseksi ja tehtävä järkeviä ja vastuullisia valintoja kuluttamatta veronmaksajien rahoja. Vastuullistettu kansalainen on Clarken (2005) mukaan moraalistettu, itseohjautuva ja valintoja tekevä. Vastuulliset kansalaiset tekevät kohtuullisia, järkeviä valintoja ja huonojen valintojen voidaan katsoa johtuvan vastuuttomien ihmisten toiminnasta. Moraalinen vastuullistaminen on yksi hallinnan tapa. Uusliberalismi vie äärimmilleen vapauden kautta hallinnan, mikä ilmenee etenkin pyrkimyksinä vastuullistaa yksilö kykenemään hallitsemaan itseään ja laskelmoimaan toimintansa tuloksia (Clarke 2005). Julkunen (2006, ) huomauttaa sosiaalipolitiikan muuttuneen: Hän toteaa hallinnan analytiikan käsittein sosiaalipolitiikan olevan yhä useammin käytöksen politiikkaa, eli vain ole työn ulkopuolella olevista vanhoista, sairaista ja lapsista huolehtimista, vaan yhä enemmän työikäisen väestön työnteon, kouluttautumisen, terveyden ja elämäntapojen politiikkaa. Käytöksen politiikkaan kuuluu myös edellä mainittu moraalinen vastuuttaminen, minkä piirteitä on nähtävissä myös alkoholipoliittisessa keskustelussa: Yksilön tulisi kyetä hallitsemaan itseään, käyttämään vapautta viisaasti ja toimimaan moraalisesti. Vastuullistamisen tendenssi ei näy vain yksittäisissä poliittisissa kysymyksissä, vaan esimerkiksi Juhilan (2018, 222) mukaan myös Suomen eri hallitusten ohjelmissa sekä niissä periaatteissa, joiden mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudistusta on eri vaiheissa tehty. Hänninen (2017a, 17) kiinnittää huomiota vuonna 2015 aloittaneen Sipilän hallituksen hallitusohjelman uusliberalistiseen henkeen. Hallitusohjelmassa lähtökohtana pidetään sitä, että tilanteesta ja olosuhteista riippumatta ihmisten tulee kantaa vastuuta itsestään, omaisistaan ja läheisistään, mikä lisää yhteiskunnassa vallitsevaa keskinäistä luottamusta. Hallitusohjelman mukaan (Ratkaisujen Suomi 2015, 20) jokaisen ihmisen tulee voida kokea pystyvänsä vaikuttamaan, tekemään valintoja ja ottamaan vastuuta. Yksilön vastuullistamista korostavassa ajattelussa laajan julkisen, jaetun vastuun pohjalle rakennettu hyvinvointivaltio on tuottavuustappioita aiheuttava, ja omaa yritteliäisyyttä ja luovuutta vähentävä. Julkisen vastuun korostamisen pelätään tekevän kansalaisista passiivisia ja riippuvaisia. Tässä ajattelussa julkisella vallalla ei myöskään ole velvollisuutta huolehtia niistä kansalaisista, jotka eivät 11
15 itse kykene itsestään huolehtimaan ei ainakaan nykyisellä tavalla tai nykyisessä laajuudessaan. Siksi julkisen vallan tulisi rajata vastuitaan. Hyvinvointivaltion pyrkimys kansalaisten väliseen tasaarvoisuuteen on uusliberalismille vieras. (Hänninen 2017a; Mäntysaari 2016; Juhila 2008, 50.) Saari (2017) sanoittaa tätä muutoksen olevan pohjimmiltaan hyvinvointivaltion ja markkinayhteiskunnan uuden valtatasapainon hakemista. Hyvinvointivaltion institutionaalisten rakenteiden toimintaympäristö on vaiheittain muuttumassa markkinamekanismiin perustuvaksi. Kirjoittaja käyttää tästä muutoksesta termiä markkinayhteiskunnallistuminen. Tässä ajattelussa sosiaalisesta kansalaisesta on tullut markkinoilla valintoja tekevä kuluttaja myös sosiaali- ja terveyspolitiikassa. Saari (2017) pohtii hyvinvointivaltion ja markkinayhteiskunnan yhteensovittamista myös eriarvoisuuden näkökulmasta, mikä on sosiaalityölle kiinnostava näkökulma: Markkinayhteiskunnallistumisella voi olla hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia. Erityistä huomioita kiinnitettävä tällöin perinteisten tuloerojen ohella myös statuserojen aiheuttamin hyvinvointi- ja terveyseroihin. Yhteisen hyvän ja markkinamekanismin yhteensovittaminen on Saaren (2017, 482) tulkinnan mukaan haastavaa. Suomalainen sosiaali- ja terveyspolitiikka ei ole ollut vain etuuksia ja palveluita, vaan myös yhteisen hyvän sääntelyä joka on kohdentunut muun muassa juurikin alkoholiin. Lähtökohtana on ollut ajatus sosiaali- ja terveyspoliittisen järjestelmän institutionaalista rakennetta tukevasta yleishyödyllisyydestä, jonka nimissä on asetettu rajoja markkinoiden ja yritysten toiminnalle. Nämä toimintatavat näyttävät olevan vähitellen muuttumassa markkinalähtöisimmiksi. Tämänkaltainen ajattelu on ollut havaittavissa myös suomalaisessa alkoholipolitiikassa. Vastuullisen kansalaisen ihannetta sovittaessa alkoholipolitiikkaan tulisi kuitenkin tunnustaa se, että alkoholiin liittyvät haitat ovat kuitenkin usein luonteeltaan vuorovaikutuksellisia. Kun kyseessä on alkoholi ja päihteet, on itselle ja toiselle koituvien haittojen keskinäissidos vahva. Haitat voivat osua myös täysin viattomiin, kuten sikiöihin tai pieniin lapsiin, sivustaseuraajiin tai esimerkiksi rattijuopumuksen aiheuttamissa liikenneonnettomuuksissa muihin henkilöihin niin, että he ovat itsekin osallisena alkoholihaittojen muodostumiseen. Tämä asettaa myös yksityisyyden ja kuluttajan vapauden teemat uuteen valoon. Vapaus voi vaarantaa muiden oikeuksia ja aiheuttaa heille haittoja, joihin altistumiseen ei voi itse vaikuttaa. Haitat kuormittavat myös yhteiskunnallisia instituutioita ja palvelujärjestelmää, mikä laajentaa haitoista kärsivien piiriä yksilöstä rakenteelliselle tasolle. Alkoholihaitat eivät siten ole vain yksilön henkilökohtainen riski, vaan yhteiskunnan yhteinen riski. (Warpenius ym 2013, ) 12
16 Viime vuosina julkisen vallan sääntelyä on purettu muun muassa taksien toiminnasta ja kauppojen aukioloajoista. Tätä tutkielmaan laadittaessa suomalaisessa yhteiskunnassa keskustellaan apteekkitoimialan sääntelyn purkamisesta. Monia näitä esimerkkejä yhdistää se, että lainsäädäntö on joutunut mukautumaan kaupallisten toimijoiden ja teollisuuden intresseihin. Muun muassa Tuominen ja Österberg (2013, 193) pitävät todennäköisenä, että alkoholipoliittisesta sääntelystä joudutaan tulevaisuudessa entisestään luopumaan markkinoiden ja elinkeinointressien hyväksi. Merkkejä tästä nähtiin vuoden 2017 lopulla hyväksytyn alkoholilain uudistuksen myötä, joka toi vahvemmat 5,5- prosenttiset alkoholijuomat Alkoista päivittäistavarakauppoihin ja siten laajemman jakelun piiriin. Alkoholilain uudistuksen sisällöstä kerrotaan tarkemmin luvussa 1.2. Toisaalta tupakan käyttö on viime vuosina vähentynyt voimakkaasti. Viimeisen 20 vuoden aikana miesten tupakointi on puolittunut 30 prosentista 15 prosenttiin (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2018b). Taustalla on mittavat lainsäädännölliset rajoittamistoimet ja veronkorotukset, joita on ohjaillut voimakas kansanterveydellinen intressi. Näillä on ollut laaja poliittinen kannatus ja myös yleinen mielipideilmasto on kääntynyt tupakoinnille kriittiseksi. Voisiko näin käydä myös alkoholille? Toistaiseksi alkoholin ja tupakan välinen kehityskulku on kulkenut kuitenkin lainsäädännöllisen sääntelyn suhteen eri suuntiin: Tupakoinnin saatavuutta on hankaloitettu ja verotusta kiristetty ja näiden toimien takaajana on vankka yhteinen poliittinen tahtotila. Alkoholin osalta on päädytty päinvastaisiin ratkaisuihin, tosin verotus nousi hieman vuodelle 2019 ja myös pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmaan oli kirjattu alkoholiveron maltillinen korotus ( luettu , Osallistava ja osaava Suomi 2019, 27). Sosiaali- ja terveysministeriön perusti vuonna 2017 työryhmän, jonka tarkoitus oli pohtia keinoja, joilla tupakointi saataisiin loppumaan vuoteen 2030 mennessä. Ryhmä julkaisi loppuraporttinsa toukokuussa 2018 ja päätyi esittämään muun muassa tupakkaveron korotuksen jatkamista seuraavilla hallituskausilla, useita keinoja nuorten tupakoinnin aloittamisen vähentämiseksi, savuttomien ympäristöjen laajentamiseksi, mainonnan rajoittamiseksi sekä tupakoinnin lopettamisen tukemiseksi (Sosiaali- ja terveysministeriö 2018). Alkoholinkäytön lopettamiseksi vastaavia laaja-alaisia rajoituspyrkimyksiä ei ole. Vahvan alkoholipolitiikan tulevaisuuden mahdollisuuksia puolestaan lisää Tuominen ja Österberg (2013, 194) pohdintojen mukaan se, että noin kymmenesosa alkoholin käyttäjistä juo puolet kaikesta kulutetusta alkoholista. Kirjoittajat arvioivat ettei sen vuoksi nykyistä tiukemmat alkoholimarkkinoiden ja käytön rajoitukset juurikaan vaikuttaisi väestön valtaosan elämään. Tämän ajatuksen takana on arvio siitä, että kun rajoitusten vaikutukset koskevat pääosin pientä 13
17 väestöryhmää, lisäisi se mahdollisuuksia saada alkoholipoliittisille rajoitustoimenpiteille laajaa kannatusta. 2.2 Alkoholilainsäädännön kokonaisuudistus 2010-luvun suomalaista alkoholipolitiikkaa on leimannut pyrkimykset uuden alkoholilain valmistamiseen ja voimaansaattamiseen. Lakia pohjustettiin vuosien ajan ja jo edeltävän Kataisen/Stubbin (v ) hallitusten toimesta. Alkoholilainsäädännön uudistamispaineet nousivat siitä ymmärryksestä, että lakia pidettiin yleisesti vanhentuneena, eikä voimassa ollut laki vastannut lakiteknisesti voimassa olevaa perustuslakia. Aikaisempi alkoholilaki oli tullut voimaan vuonna 1995 ja se perustui niin keskeisiltä periaatteiltaan kuin rakenteiltaan vuonna 1932 voimaan tulleeseen väkijuomalakiin sekä vuoden 1968 alkoholilakiin ja keskiolutlakiin. Sittemmin alkoholilainsäädäntöä oli myös täydennetty lukuisilla erillisillä asetuksilla, joita lain uudistuksen myötä haluttiin yhtenäistää. (HE 100/2017, Tigerstedt ym. 2018, 255.) Helmikuussa 2016 silloinen perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) esitteli pohjaesityksensä alkoholilain uudistamiseksi hallituksen jäsenistä muodostetulle hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ministerityöryhmälle. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan (stm.fi/alkoholilain-kokonaisuudistus, luettu ) lain pohjaesityksessä pyrittiin tasapainoon alkoholihaittojen vähentämisen ja elinkeinotoiminnan etujen välillä. Tuo sama tasapainoilu leimasi koko lain jatkokäsittelyä poliittisessa päätöksentekoprosessissa sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa, jota käytiin aikakaudelle tyypillisesti erityisesti sosiaalisessa mediassa, jossa keskustelu oli paikoin hyvinkin kärjekästä. Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät saivat uuden alkoholilain pohjaesityksen käsiteltäväkseen ja toukokuussa 2016 eduskuntaryhmien edustajat sopivat keskeisistä linjauksista alkoholilain uudistamiseksi (stm.fi/alkoholilain-kokonaisuudistus, luettu ). Tuolloin tehtyihin linjauksiin kuului muun muassa vahvemman 5,5 prosenttisen alkoholin myynnin laajentaminen Alkoista päivittäistavarakauppohin. Suomalaiseen lainsäädäntöprosessiin kiinteästi kuuluen lakiesitys annettiin asiantuntijatahojen lausuntokierrokselle marraskuussa 2016, minkä jälkeen esitystä vielä viimeisteltiin sosiaali- ja terveysministeriössä. Eduskunnalle hallituksen esitys uudeksi alkoholilaiksi annettiin syyskuussa Uudistuksen jälkeenkin lain periaatteisiin kuuluu alkoholijuomien valmistuksen, tukkumyynnin, vähittäismyynnin ja anniskelun luvanvaraisuus, myynti- ja anniskelupaikkojen sijaintia ja aukioloa 14
18 määrittävät säännökset, alkoholituotteiden ostoikärajat, sekä päihtyneitä asiakkaita koskevat rajoitukset. Anniskelua koskevaa sääntelyä purettiin ja korvattiin lisäämällä sekä tukemalla elinkeinoharjoittajien omavalvontaa (HE100/2017). Lain merkittävin muutos oli 5.5 % vahvuisten alkoholijuomien tuominen Alkoista päivittäistavarakauppaan ja laajemman myyntiverkoston piiriin, kauppoihin, kioskeihin ja huoltoasemille. Lisäksi lakiuudistus sisälsi muun muassa niin sanotun. Happy hour mainonnan mahdollistamisen ravintoloille, itsenäisten ja pienten panimoiden mahdollisuuden hakea käsityöläisoluen myyntilupia aluehallintovirastoilta, ravintoloiden aukioloaikojen vapautumisen sekä Alkon aukioloajan pitenemisen. Myös alkoholijuomien anniskeluun tuli lain myötä muutoksia, jatkossa yhdellä anniskeluluvalla oli mahdollista anniskella kaikkia alkoholijuomia entisten a-, b- ja c-lupien sijaan. (HE 100/2017.) Eduskunta hyväksyi uuden alkoholilain lopullisesti ja Tasavallan presidentti vahvisti lain Laki astuivoimaan kahdessa vaiheessa: Osa lakimuutoksista tuli voimaan jo vuoden 2018 alussa ja kokonaisuudessaan laki astui voimaan Käyttö, kulutus ja haitat Suomalaisten alkoholin käyttö ja kulutus Suomalaisten alkoholinkulutusta on tarkasteltu 1970-luvulta lähtien niin sanotulla kokonaiskulutusmallilla. Malli koostuu alkoholijuomien tilastoidusta vähittäis- ja anniskelukulutuksesta, sekä tutkimusten perusteella arvioidusta tilastoimattomasta kulutuksesta, jonka tärkeimmät lähteet ovat ulkomaan matkoilta tuotu ja ulkomailla nautittu alkoholi. Mallin lähtökohtana on tieteellisesti tutkittu ja vahvasti todettu yhteys väestötasoisen alkoholinkulutuksen ja eri haittojen välillä. Säätelemällä alkoholin hintaa ja saatavuutta on haluttu vaikuttaa sekä kansalaisten juomiin alkoholin kokonaismääriin, että suurkuluttajien määriin ja näin vähentää syntyneitä haittoja. Kokonaiskulutus on katsottu tärkeäksi kansanterveyden määrittäjäksi, jolla on selkeä yhteys niin alkoholihaittojen ilmaantumiseen, kuin niiden esiintyvyyteen. Korostamalla kansanterveysnäkökulmaa painottuu alkoholihaittojen väestötasoinen näkökulma yksilöhaittojen sijaan. (Karlsson 2018, 16, Warpenius & Tigerstedt 2013, Warsell 2013, ) Kun tarkastellaan suomalaisten alkoholinkäyttöä viime vuosikymmeninä, voidaan todeta kulutuksen lisääntyneen huomattavasti 1960-luvulta lähtien. Muutokseen on vaikuttanut paitsi yleiset 15
19 yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset, talouden nousu- ja laskusuhdanteet sekä monet hintoihin ja saatavuuteen kohdistetut toimenpiteet. Kokonaiskulutus kasvoi Suomessa vuoteen 2007 saakka, jonka jälkeen kulutus kääntyi laskuun. Laskun on arvioitu johtuvan muun muassa taloudellisesta laskusuhdanteesta, sekä vuosina toteutuneista viidestä alkoholiveron korotuksesta. Vuonna 2016 sataprosenttista alkoholia kulutettiin 10,8 litraa yli 15-vuotiasta suomalaista kohti. Tämä on noin 15 % vähemmän, kuin vuonna (Karlsson 2018, ) Tästä myönteisestä kehityksestä huolimatta riskikäyttö on kuitenkin yleistä. Suomalaisten alkoholinkäyttö jakautuu hyvin vinoutuneesti: Suuri osa väestöstä juo vain vähän, osa kohtuullisesti, mutta pieni osa erittäin paljon. Valtaosa väestöstä juo siis keskiarvoa vähemmän, mutta suurkuluttajien käyttämät alkoholimäärät nostavat kuitenkin keskiarvon korkealle. (Härkönen ym. 2017) Kansainvälisesti verrattuna suomalaisten alkoholinkulutus on pohjoismaiden kärkeä ja eurooppalaisittain keskitasoa. Muista Euroopan maista Suomi eroaa keskitasoa enemmän siinä, kuinka paljon alkoholia kulutetaan kerralla ja kuinka usein. Vertailtaessa esimerkiksi perinteisiin viinimaihin, erottuu Suomi siinä, että alkoholin käyttökerrat ovat harvempia, mutta kertamäärät suurempia. (Karlsson 2018, 24.) Suomalaisten miesten ja naisten alkoholinkäyttö ja kulutus ei ole aivan samansuuntaisat: Alkoholikulutus painottuu naisilla miehiä enemmän siideriin ja viiniin, sekä long drink- juomiin. Miehet kuluttavat naisia enemmän erityisesti olutta ja väkeviä. Siiderin ja long drink- juomien kulutus painottuu nuorempiin ikäryhmiin, kun taas viiniin ja erityisesti miehillä väkevien kulutus kasvaa iän myötä painottuen myöhempiin ikäryhmiin. Alkoholia käytetään Suomessa pääosin yksityisissä tiloissa: Tyypillisin alkoholin nauttimispaikka on suomalaisilla oma tai toisen koti. Yksityisasuntoihin sijoittuu noin 60 % juomistilanteista. Anniskelupaikoissa tapahtuu noin 16 % miesten ja 20 % naisten juomiskerroista. (Härkönen ym ) Alkoholin aiheuttamat haitat Kulutuksen ohella ovat kasvaneet myös haitat, sillä kuten aiemminkin todettua, kokonaiskulutuksen ja alkoholihaittojen välillä vallitsee vahva yhteys. Erityisen voimakkaasti on kasvanut alkoholista johtuvien kroonisten sairauden esiintyminen (Karlsson 2014, 24). Yksilöön vaikuttavien terveydellisten ja väestötasolla tarkasteltavien kansanterveydellisten riskien ohella on tunnistettava myös alkoholinkäytöstä seuraavat yhteiskunnalliset haitat. Kansanterveysnäkökulma korostaa haittojen tarkastelua väestötasoisesti, mutta liberalisoituvassa yhteiskunnassa alkoholihaittoja halutaan tarkastella kuitenkin usein nimenomaan käyttäjälle itselleen koituvina haittoina ja alkoholia 16
20 yksityisasiana. Kynnys puuttua yksilön juomiseen on siksi varsin korkealla ja muille kuin alkoholinkäyttäjälle itselleen aiheutuvat haitat ovat alkoholipoliittisesti melko jännitteinen tutkimusalue. Kun näkökulma onkin yksilölle koituvien haittojen sijaan alkoholinkäyttäjän toisille ihmisille aiheuttamissa haitoissa, syntyy hyvin nopeasti ajatus alkoholinkäyttäjien tiukemmasta kontrollista ja yksilön tiukemmista rajoista ja toisaalta tällainen näkökulma tarjoaa tahtomattaan argumentteja yksilön syyllistämisen puolesta. (Warpenius & Tigestedt 2013, 15-19; Warsel 2013, 200.) Yksilö- ja väestötason ohella alkoholihaittoja voidaan tarkastella myös yhteisötasoisesti. Tällöin huomio kääntyy yksilöön kohdistuvasta päihdetyöstä yhteiskunnalliseksi toiminnaksi ja paikallisella tasolla tapahtuvaksi alkoholipoliittiseksi vaikuttamiseksi. (Warpenius & Tigestedt 2013, 16-18) Päihdeasiakkaat sosiaali- ja terveyspalveluissa Sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijöille, sosiaalityöntekijät mukaan lukien, päihdehaitat ovat tuttu ja arkityötä kuormittava ongelma. Päihdeasiakkaita kohdataan sosiaali- ja terveyspalveluissa varsin laajasti niin kunnallisissa peruspalveluissa kuin erikoissairaanhoidossa. Selvitettäessä palveluissa kohdattuja päihdetapauksia, ovat päihde-ehtoiset asioinnit yleistettävissä useimmiten miesten tekemiksi. Tyypillisin päihdeasiakas on keski-ikäinen mies, mutta naisten osuus päihdeasiakkuuksista on kuitenkin ollut tasaisessa nousussa. Päihdetapauslaskennan tavoittamien päihdeasiakkaiden keski-ikä oli 47 vuotta. Naiset olivat jonkin verran miehiä nuorempia ja naisasiakkaista miehiä huomattavasti suurempi osa oli alle 30-vuotiaita. (Kuussaari ym ) Päihdetapauslaskennan asiakkailla alkoholi on useimmiten pääpaihde, mutta monipäihteisyyden lisääntyminen on ollut viime vuosina yleistyvä ilmiö. Erityisen yleistä monipäihteisyys eli usein päihdyttävien aineiden käyttö on alle 35-vuotiailla päihdeasiakkailla ja etenkin nuorilla naisilla. Päihde-ehtoiset asiakkaat ovat usein monella tapaa huono-osaisia. Heidän elämäntapaansa luonnehtii yleisesti muun muassa yksinäisyys, asunnottomuus ja työttömyys. Jos päihdeasiakkailla on perhettä ja alle 18-vuotiaita lapsia, on perhe tyypillisesti lastensuojelu palveluiden piirissä. Huomioitavaa on, että sosiaalinen huono-osaisuus lisää usein päihteitä käyttävien riippuvuutta palveluista, sillä tällöin mahdollisuudet hankkia yksityisiä palveluita tai nojautua omien sosiaalisten verkostojen tukeen ovat vähäisempiä. (Kuussaari ym ) Päihdetyö voidaan määritellä päihdepolitiikkaa toteuttavien toimien kokonaisuudeksi. Osaksi päihdetyön kokonaisuutta katsotaan niin haittoja ennaltaehkäisevä päihdetyö, kuin 17
Lainsäädäntö ja ohjelmatyö päihdehaittojen ehkäisyn tukena Mistä tähän on tultu ja minne tästä mennään?
Lainsäädäntö ja ohjelmatyö päihdehaittojen ehkäisyn tukena Mistä tähän on tultu ja minne tästä mennään? Ismo Tuominen 11/2014 PM Kataisen hallitusohjelma Jatketaan valtakunnallista alkoholiohjelmaa, jonka
Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu
Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,
Sosiaali- ja terveysministeriölle
Sosiaali- ja terveysministeriölle Asia: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kannanotto alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen Hallitusohjelman mukaan hallitus tehostaa toimia koko väestön erityisesti
EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA
EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %
Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta
Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja
Suomen Päihderiippuvaiset ry Alkohol- och drogberoende i Finland rf
1 / 5 22.11.2017 Kirjallinen asiantuntijalausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE ALKOHOLILAIKSI (HE 100/2017 vp) Suomen Päihderiippuvaiset ry kiittää sosiaali- ja terveysvaliokuntaa
Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?
Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että
Suomalaisten mielipiteet alkoholipolitiikasta Suomalaisten mielipiteet alkoholipolitiikasta
Suomalaisten mielipiteet alkoholipolitiikasta 1 1 Tutkimuksen taustaa Suomalaisten alkoholipoliittisia mielipiteitä selvittävä mielipidekysely toteutettiin tammikuussa 1. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS
Mitä Nuorten terveystapatutkimus kertoo suomalaisten nuorten juomatapojen muutoksesta ja uuden alkoholilain vaikutuksista nuoriin
Mitä Nuorten terveystapatutkimus kertoo suomalaisten nuorten juomatapojen muutoksesta ja uuden alkoholilain vaikutuksista nuoriin 9.11.2017 Tomi Lintonen 1 Suomalaisten nuorten alkoholin käyttö 1977-2017
Suomalaisten alkoholinkäyttötavat
Suomalaisten alkoholinkäyttötavat 1968-2016 Janne Härkönen, Jenni Savonen, Esa Virtala & Pia Mäkelä 19.10.2017 Suomalaisten alkoholinkäyttötavat / Härkönen, Savonen, Virtala, Mäkelä 1 Juomatapatutkimuksen
Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012
Ajankohtaista päihdepolitiikasta Kristiina Hannula 24.3.2012 2 Kansanterveysjärjestöjen ja alkoholielinkeinon suhde Terveyden edistämisen keskuksen Päihde-ja mielenterveysfoorumin nimeämä työryhmä pohti
Alkoholihaitat muille. Tutkimuksen näkökulmia, käsitteitä ja haasteita
Alkoholihaitat muille Tutkimuksen näkökulmia, käsitteitä ja haasteita Katariina Warpenius 25.9.2013 Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 1 Aluksi: Alkoholi- ja päihdehaitat -kirja Katariina Warpenius,
Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät
Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä
LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ
LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimijoiden yhteistyöpäivä 17.11.2015 /ESavi Orientaatioksi..
Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä
Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä 4.12.2013 ALHU 1 Taustaksi: millaisia asioita Juomatapatutkimuksessa kysytään? Asenteet alkoholinkäyttöä kohtaan Alkoholin käyttö (määrät,
Mitä vaikutuksia uudella alkoholilailla olisi? Tuomas Tenkanen
Mitä vaikutuksia uudella alkoholilailla olisi? Tuomas Tenkanen Tiedetäänkö mitä ollaan tekemässä? Käsiteltävänä oleva uudistus toteutettaisiin tietoisena sen vaikutuksista. Alkoholilainsäädännön uudistusten
Asiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus
Asiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus Liisa Häikiö Kansalaisuus on monitahoinen käsite Yhteiskunnallinen taso Sosiaalinen taso Yksilötaso Tarkastelunäkökulma Rakenteet, kulttuuri, instituutiot
Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella
Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli
Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014
Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen
Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle
Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle - Päihteiden aiheuttamia haittoja tulee perustuslainkin mukaan ehkäistä - Olemme saaneet työkalupakkiin uusia lakeja - Pakkiin tulee lisää vielä työkaluja
RUNDI 2013 SEMINAARI Katsaus alueen päihdetilanteeseen. Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto
RUNDI 2013 SEMINAARI Katsaus alueen päihdetilanteeseen Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto 12 Litraa 100 % alkoholia asukasta kohti 2004 10 8 Tilastoimaton 1995 6 4 1969 Vähittäismyynti
Terveyttä Lapista Kari Haavisto
Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon
ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.
ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein
Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät
Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkolan kaupungintalo 19.11.2007 Kansanedustaja Jutta Urpilainen Alkoholin kulutuksen historia ja nykypäivä Alkoholin kokonaiskulutus on Suomessa pitkällä aikavälillä jatkuvasti
ASUNNOTTOMUUS HYVINVOINTIVALTIOSSA
ASUNNOTTOMUUS HYVINVOINTIVALTIOSSA Juho Saari, sosiaali- ja terveyspolitiikan professori, selvityshenkilö (TOIMI-Hanke) Esityksen rakenne Sosiaalisten riskien ja sosiaalisten ongelmien hallinta hyvinvointivaltiossa;
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori
Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sosialitieteen laitos, Helsingin yliopisto anna.leppo@helsinki.fi
LIMUVIINA. mitä valmistustaparajoitteesta luopuminen tarkoittaisi?
LIMUVIINA mitä valmistustaparajoitteesta luopuminen tarkoittaisi? HALLITUSPUOLUEIDEN EDUSKUNTA- RYHMÄT ESITTIVÄT, ETTÄ ALKOHOLILAIN UUDISTUKSEN MYÖTÄ LUOVUTTAISIIN KAUPOISSA MYYTÄVÄN ALKOHOLIN VALMISTUSTAPARAJOITTEESTA.
Alkoholin saatavuus ja haitat 2016
Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 15-74-vuotiaista väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn vastasi 1.011
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus ry kannattaa esitettyjä muutoksia alkoholilakiin.
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus ry kannattaa esitettyjä muutoksia alkoholilakiin. Hallituksen esityksellä uudeksi alkoholilaiksi on positiivinen kansantaloudellinen vaikutus koko panimoalan arvoketjuun
Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto
Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta
Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt: keiden ja millainen kulutus?
Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt: keiden ja millainen kulutus? Janne Härkönen 29.5.218 1 Alkuperäisartikkeli: Mäkelä Pia, Härkönen Janne: Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt keiden ja
Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL
Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan
Alkoholilain uudistus
Alkoholilain uudistus Esitys eduskunnan verojaostolle 10.11.2017 Kari Luoto, Päivittäistavarakauppa ry Mietojen alkoholijuomien vähittäismyynti Suomessa 2016 Alko Tuhatta litraa Alko +/- % Vähittäiskauppa
Laki ehkäisevästä päihdetyöstä / Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma. Jyväskylä kuntayhdyshenkilöpäivä Irmeli Tamminen
Laki ehkäisevästä päihdetyöstä / Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma Jyväskylä 24.9.2015 kuntayhdyshenkilöpäivä Irmeli Tamminen Irmeli Tamminen 25.9.2015 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä
ELÄMÄNILOA JA HYVINVOINTIA
ELÄMÄNILOA JA HYVINVOINTIA Ilman päihdeja pelihai/oja EHYT ry:n lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle 7.11.2017: HE 100/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle alkoholilaiksi ja eräiksi siihen liiiyviksi
Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru
Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta
Tiedon keruusta ja käsittelystä vastaa [kyselyn järjestävän paikallisen organisaation/kunnan nimi].
Ota kantaa kunnan päihdetilanteeseen! KUNNAN PÄIHDETILANNEKYSELY Kyselyllä kartoitetaan KUNNAN NIMI asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen
HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta
HE 38/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain pykälä, jonka mukaan alkoholijuomien pakkauksissa
Alkoholiohjelma ja mini-interventio
Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten
Valtioneuvoston periaatepäätös
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2003:6 Valtioneuvoston periaatepäätös alkoholipolitiikan linjauksista SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2003 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1408-X Painosmäärä:
Alkoholiohjelma 2004 2007
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123
Alkoholilain uudistus
Alkoholilain uudistus Esitys valiokunnalle lokakuu 2017 Kari Luoto, Päivittäistavarakauppa ry Lakiuudistus on maltillinen ja se tarvitaan Uudistus vähentää matkustajatuontia, siirtää verotuloja Suomeen,
Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki
Kohti hyvinvointitaloutta Johtaja Riitta Särkelä 6.11.2013 Helsinki Seminaarin tavoitteet Käydä keskustelua hyvinvoinnin ja talouden suhteesta ja niiden keskinäisestä riippuvuudesta Mahdollisuuksista rakentaa
PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013
PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka
Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä
Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä
Alkoholilain uudistus
Alkoholilain uudistus Esitys sosiaali- ja terveysvaliokunnalle 26.10.2017 Kari Luoto, Päivittäistavarakauppa ry Lakiuudistus on maltillinen ja se tarvitaan Uudistus vähentää matkustajatuontia, siirtää
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Alkoholihallinto Alkoholitarkastajat Ari Kilponen ja Sari Korhonen Lupasihteeri Paula Takalo Ratkaisijat Sinikka Siniluoto-Heikkinen ja Raimo Lepistö Vireille tulleita
FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee
ERIARVOISUUSTYÖRYHMÄN INNOVAATIOPOLKU - Kuinka tutkimus integroituu päätöksenteon osaksi
Pieksämäen koulukunnan ERIARVOISUUSTYÖRYHMÄN INNOVAATIOPOLKU - Kuinka tutkimus integroituu päätöksenteon osaksi Juho Saari, sosiaali- ja terveyspolitiikan professori (UTA), hyvinvointisosiologian oa. professori
KUINKA PALJON ERIARVOISUUTTA HYVINVOINTIVALTIO KESTÄÄ?
KUINKA PALJON ERIARVOISUUTTA HYVINVOINTIVALTIO KESTÄÄ? Juho Saari, sosiaali- ja terveyspolitiikan professori (UTA), dekaani (SOC), selvityshenkilö sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa (TOIMI-hanke, VNK)
FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT
HE 71/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi alkoholilakia niin, että vähintään 1,2 ja enintään 2,8
TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA
Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA THL:n strategia 2015 OMAKUVA THL SUOJELEE JA EDISTÄÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Päämääränämme on turvata suomalaisten hyvä elämä oikeudenmukaisessa, kestävässä
Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?
Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa
Valtakunnallisten jäsenten tapaaminen 10.3.2016
Valtakunnallisten jäsenten tapaaminen 10.3.2016 Tervetuloa Esittäytymiskierros Ajankohtaista ja vaikuttamistoiminta Jäsenpalvelut ja -yhteistyö Rahapeliyhtiöiden fuusio Rahapeliyhteisöjen yhdistäminen
Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila
Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,
Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen
Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on
Päihdehaitat Suomessa
Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen
Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3
MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT TNS
Ota kantaa [kunnan nimi] / [alueen nimi] päihdetilanteeseen!
Ota kantaa [kunnan nimi] / [alueen nimi] päihdetilanteeseen! [kunnan nimi] / [alueen nimi] PÄIHDETILANNEKYSELY Kyselyllä kartoitetaan kunnan asukkaiden päihteisiin, tupakka- ja nikotiinituotteisiin (savukkeet,
Mitä kehittämisen eväitä hallitusohjelma toi päivittäistavarakaupalle? Toimitusjohtaja Osmo Laine KAUPPA 2012 -päivä, 11.10.2011
Mitä kehittämisen eväitä hallitusohjelma toi päivittäistavarakaupalle? Toimitusjohtaja Osmo Laine KAUPPA 2012 -päivä, 11.10.2011 Päivittäistavarakaupan tehtävät Valikoimat Palveluverkko Avoin kilpailu
Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen
Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Alkoholi- ja huumetutkijain seuran kokous 4.12.2008 Riikka Perälä Alkoholitutkimussäätiö/Sininauhaliitto
Ikaroksen ongelma Miten kytkeä tutkimus ja tutkija osaksi päätöksentekoa
Ikaroksen ongelma Miten kytkeä tutkimus ja tutkija osaksi päätöksentekoa Juho Saari, VTT, Dosentti, yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani, sosiaali- ja terveyspolitiikan professori, Tampereen yliopisto
ALKOHOLIJUOMIEN JA TUPAKKATUOTTEIDEN MATKUSTAJATUONTISEURAN- TA 2010:
ALKOHOLIJUOMIEN JA TUPAKKATUOTTEIDEN MATKUSTAJATUONTISEURAN- TA 2010: Seuraavassa esitettävät luvut perustuvat TNS Gallupin seurantaan alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden matkustajatuonnista. Seuranta
yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto
Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta
Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä
Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen
Mitä tapahtuisi jos Alkon vähittäismyyntimonopoli purettaisiin?
Mitä tapahtuisi jos Alkon vähittäismyyntimonopoli purettaisiin? Esa Österberg Johtava asiantuntija, Alkoholi ja huumeet yksikkö, Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin kokonaiskulutus Suomessa vuosina
Kysynnän, tarjonnan ja haittojen vähentäminen alkoholitarkastajan näkökulmasta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Kysynnän, tarjonnan ja haittojen vähentäminen alkoholitarkastajan näkökulmasta Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Alkoholihallinto Toiminnan tarkoituksena on alkoholin kulutusta ohjaamalla ehkäistä alkoholipitoisista
Hyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään?
Hyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään? Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Hyvinvoinnin ja terveyden edistämien Hyvinvoinnin
Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto
Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholijuomien matkustajatuonti Matkustajien tuomien alkoholijuomien kulutus
SOTE- uudistuksella kohti tervettä ja hyvinvoivaa Suomea
SOTE- uudistuksella kohti tervettä ja hyvinvoivaa Suomea Turvallinen Suomi - seminaari Scandic Park Hotel Mannerheimintie 46 Helsinki 18.3.2015 Timo Keistinen lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon
EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA
EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO E 29/2017 vp Valtioneuvoston selvitys: EU27-päämiesten
Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti
Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee
Virittävä valistus
Virittävä valistus 17.11.2014 Valistus ja elämäntapojen muutos 1979 Teesejä valistuksesta 1981 Valistuksen paikka 1990 Jäikö virittävän valistuksen aate vaikuttamaan 1999 Valistus normilähteenä Valistus
EHYT ry:n eduskuntavaalikampanja
EHYT ry:n eduskuntavaalikampanja Kampanjan tavoite Ennakkoäänestys kotimaassa: 3. - 9.4.2019 Vaalipäivä: 14.4.2019 Eduskuntavaaleissa 2019 EHYT ry:n tavoite on, että niin ehkäisevän työn kuin ehkäisevän
Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?
Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden
Suomen julkisen hallinnon ja palveluiden haasteet - case maku- sote - tavoitteet? - etenemispolkuja?
Suomen julkisen hallinnon ja palveluiden haasteet - case maku- sote - tavoitteet? - etenemispolkuja? Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg 4.4.2019 1 8.1.2019 Uudistukset Pääministeri Matti Vanhasen
ROAD SHOW - moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Tampere
Pakka-toimintamalli ROAD SHOW - moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! 6.11.2014 Tampere ylitarkastaja Irmeli Tamminen Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, elinkeinovalvontayksikkö, alkoholiohjelma
Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus
Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten
Alkoholinkäytön puheeksiotto ja aikuisten alkoholin käytön trendit. Tuomas Tenkanen
Alkoholinkäytön puheeksiotto ja aikuisten alkoholin käytön trendit Tuomas Tenkanen Miksi ottaisin puheeksi? Ottamalla puheeksi hankalatkin asiat, itse asiassa parannat suhdetta asiakkaaseesi. Salaisuus
Alkoholilain muutoksen seuranta
Alkoholilain muutoksen seuranta Vähittäiskulutuksen ja -myynnin muutokset tammi elokuu 2017/2018 Pasi Holm ja Juho Tyynilä Marraskuu 2018 Selvityksen tavoite ja tausta Vuonna 2018 tuli voimaan alkoholilain
Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNK VNEUS Korhonen Ville(VNK) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu
Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNK201700027 VNEUS Korhonen Ville(VNK) 05.04.2017 Asia Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen Kokous U/E/UTPtunnus E 59/2016
Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa
Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto Oy Hartwall Ab Momentin Group Oy Olvi Oyj Red Bull Finland Oy Saimaan Juomatehdas Oy Oy Sinebrychoff Ab Valvoo panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden etuja alkoholi-
Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus
Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus erikoissuunnittelija Elina Kotovirta, VTT Mikä vaikuttaa? -koulutus, 7.11.2012, Lahti 6.11.2012 1 Päihdehaittoja voi ehkäistä Monopoli (+++) Hinta ja verotus
ALKOHOLIOHJELMAN KUMPPANUUSSOPIMUKSET. Levin kevätseminaari Aluekoordinaattori Sanna Ylitalo Lapin lääninhallitus
ALKOHOLIOHJELMAN KUMPPANUUSSOPIMUKSET Levin kevätseminaari 24.4.2009 Aluekoordinaattori Sanna Ylitalo Lapin lääninhallitus KUMPPANUUSOHJELMA Alkoholihaittojen ehkäisy ja vähentäminen edellyttää laaja-alaista
"Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön "
"Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön " Mitä suomalainen humala on tänään? Ajankohtaista alkoholihaittojen ehkäisystä ja hoidosta ja päihdetyön koulutuksesta Marjaliisa Havio Stakes erikoissuunnittelija
HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta
HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta
Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnassa
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnassa Tuula Sundman osastopäällikkö EHYT ry ELÄMÄNILOA JA HYVINVOINTIA Ilman päihdeja pelihaittoja JOKAINEN MEISTÄ RAKENTAA SUOMALAISTA PÄIHDEKULTTUURIA
STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet
STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio
Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista
Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden
Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja
Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja viestinnän välineitä haittojen ehkäisy tilaisuuteen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Heli Heimala, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue
Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen
Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä
Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö
Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).
Alkoholijuomien matkustajatuonti
Alkoholijuomien matkustajatuonti (toukokuu 2012 - huhtikuu 2013) Tilastojulkistus 11.6.2013 Tuomo Varis etunimi.sukunimi@thl.fi Puh. 029 524 7654 Esa Österberg etunimi.sukunimi@thl.fi Puh. 029 524 7018
Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008
Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan
Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3
MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT