Lonkkamurtumapotilaiden arviointi geriatrian poliklinikalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lonkkamurtumapotilaiden arviointi geriatrian poliklinikalla"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus tieteessä Maria Korpi LL, erikoistuva lääkäri Tiina Luukkaala FM, biostatistikko Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, tiedekeskus Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö Pirkko Jäntti dosentti, osastonylilääkäri Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö Esa Jämsen LT, erikoistuva lääkäri Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö Sirkka-Liisa Tuurihalme osastonhoitaja, vastuuyksikköjohtaja fysioterapiayksikkö Anneli Risku fysioterapeutti, fysioterapiayksikkö Kaisu Haanpää sairaanhoitaja Pekka Jokipii LL, ylilääkäri, toimintayksikköjohtaja ortopedian toimintayksikkö Maria Nuotio LT, ylilääkäri, toimintayksikköjohtaja Vertaisarvioitu VV Lonkkamurtumapotilaiden arviointi geriatrian poliklinikalla Lähtökohdat Vaikka lonkkamurtumapotilaalla on suurentunut riski kaatua uudestaan ja saada uusi lonkkamurtuma, toteutuvat kaatumisten ja uusien murtumien ehkäisy huonosti. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kaatumisten riskitekijöiden esiintyvyyttä ja mahdollisuutta vaikuttaa niihin geriatrian poliklinikalla toteutetussa lonkkamurtumapotilaiden kokonaisvaltaisessa arvioinnissa. Menetelmät Väestöpohjainen seuranta-aineisto käsitti 451 vähintään 65-vuotiasta lonkkamurtumapotilasta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä. Potilaat kutsuttiin keskussairaalan geriatrian poliklinikalle kokonaisvaltaiseen arvioon 4 6 kuukauden kuluttua murtumasta. Ennen poliklinikkakäyntiä potilaat kävivät fysioterapeutin arviossa. Moniammatillinen tiimi laati potilaille arvioinnin pohjalta hoito- ja kuntoutussuunnitelman fysioterapiasuosituksineen. Tulokset Lonkkamurtumapotilaista 276 (76 %) osallistui geriatrian poliklinikan seurantakäynnille, ja heistä 241 (87 %) myös edeltävään fysioterapeutin tutkimukseen. Potilaiden iän mediaani oli 82 vuotta (vaihteluväli vuotta), ja naisia heistä oli 76 %. Aikaa murtumasta seurantakäyntiin oli kulunut keskimäärin (mediaani) 5,3 kuukautta (vaihteluväli 4,0 17,7 kuukautta). Kaatumisten ja lonkkamurtumien riskitekijöistä mm. ortostaattinen hypotensio, monilääkitys, aliravitsemus tai sen vaara sekä heikentynyt toiminta- ja liikuntakyky olivat yleisiä. Kognitiivinen suoriutuminen oli heikentynyt MMSE-testin perusteella 75 %:lla testatuista (pistemäärä < 26/30), mutta vain 18 %:lla oli diagnosoitu muistisairaus tiedossa ennen murtumaa. Fysioterapeutin tutkimuksen perusteella 65 % tarvitsi lisäharjoitteita. Vähintään kohtalainen munuaisten vajaatoiminta oli GFR-mittauksella arvioituna 64 %:lla potilaista. Päätelmät Lonkkamurtumapotilaiden kokonaisvaltaisessa geriatrisessa arvioinnissa tunnistettiin monia kaatumisten riskitekijöitä, joihin oli mahdollista vaikuttaa. Samalla arviointi antoi mahdollisuuden kuntoutumisen tehostamiseen ja erityisesti diagnosoimattomia muistisairauksia sairastavien saattamiseen hoidon piiriin. Lonkkamurtuma on syystä pelätty ja usein kohtalokas tapahtuma iäkkäälle. Tuoreissa suomalaisissa tutkimuksissa lähes joka kolmas lonkkamurtumapotilas on kuollut vuoden kuluessa murtumasta (1,2,3). Lonkkamurtumiin liittyy myös merkittävää toimintakyvyn ja elämänlaadun heikkenemistä, avuntarpeen lisääntymistä sekä laitostumista (3,4,5,6). Potilaan ja hänen lähipiirinsä kokemien haittojen lisäksi lonkkamurtumiin liittyy paljon yhteiskunnan vastuulle tulevia kustannuksia (3,6,7). Koska ikääntyvä väestönosa kasvaa seuraavina vuosikymmeninä huomattavasti, ei lonkkamurtumien määrän odoteta vähenevän, vaikka lonkkamurtumien ikäryhmittäinen ilmaantuvuus Suomessa onkin pienenemässä (5). Lonkkamurtumien ehkäisemiseksi on Käypä hoito -suosituksen mukaan huolehdittava kaatumisten ehkäisyyn tähtäävistä toimenpiteistä sekä osteoporoosin hoidosta. Yli 90 % lonkkamurtumista tapahtuu kaatumisen seurauksena, joka on merkittävin yksittäinen murtumien riskitekijä iäkkäillä (5). Kaatumisen ehkäisyssä erityisen tehokkaita olleet ns. monitekijäiset interventiot, joissa puututaan samanaikaisesti useaan kaatumisen riskitekijään (5,6,8 15). 131

2 Alkuperäistutkimus Kirjallisuutta 1 Panula J, Pihlajamäki H, Mattila VM ym. Mortality and cause of death in hip fracture patients aged 65 or older a population-based study. BMC Musculoskelet Disord 2011;12: Lönnroos E, Kautiainen H, Sund R ym. Utilization of inpatient care before and after hip fracture: a population-based study. Osteoporos Int 2009;20: Nurmi I, Lüthje P, Narinen A, Tanninen S. Reisiluun yläosan murtumapotilaiden selviytyminen ja kokonaiskustannukset. Duodecim 2003;119: Roth T, Kammerlander C, Gosch M, Luger TJ, Blauth M. Outcome in geriatric fracture patients and how it can be improved. Osteoporos Int 2010;21(Suppl 4): Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä. Lonkkamurtuma. Käypä hoito suositus (päivitetty ). 6 Panel on prevention of falls in older persons, American Geriatrics Society and British Geriatric Society. Summary of the Updated Clinical Practice Guideline for prevention of falls in older persons. J Am Geriatr Soc 2011;59: THL. PERFECT Lonkkamurtuma. Hoitoketjujen toimivuus, vaikuttavuus ja kustannukset lonkkamurtumapotilailla (päivitetty ). 8 Kannus P, Uusi-Rasi K, Palvanen M, Parkkari J. Non-pharmacological means to prevent fractures among older adults. Ann Med 2005;37: Tinetti ME. Preventing falls in elderly persons. N Engl J Med 2003;348: Tinetti ME, Kumar C. The patient who falls: It s always a trade-off. JAMA 2010;303: Close JCT. Prevention of falls in older people. Disabil Rehabil 2005;27: Rubenstein LZ. Falls in older people: epidemiology, risk factors and strategies for prevention. Age Ageing 2006;35(S2):ii Campbell AJ, Robertson MC. Rethinking individual and community fall prevention strategies: a metaregression comparing single and multifactorial interventions. Age Ageing 2007;36: Chang JT, Morton SC, Rubenstein LZ ym. Interventions for the prevention of falls in older adults: systematic review and meta-analysis of randomised clinical trials. BMJ 2004;328: Kannus P, Sievänen H, Palvanen M, Järvinen T, Parkkari J. Prevention of falls and consequent injuries in elderly people. Lancet 2005;366: Lönnroos E, Kautiainen H, Karppi P, Hartikainen S, Kiviranta I, Sulkava R. Incidence of second hip fractures. A population-based study. Osteoporos Int 2007;18: Kerran lonkkamurtuman saaneilla on suurentunut vaara kaatua ja saada uusi lonkkamurtuma. Suomalaisessa aineistossa uuden lonkkamurtuman kumulatiivinen ilmaantuvuus oli 5 % vuoden ja 8 % kahden vuoden kuluessa ensimmäisestä lonkkamurtumasta (16). Kaatumisten riskitekijöihin ei tutkimusten mukaan ole kiinnitetty riittävästi huomiota (17,18,19). Lonkkamurtumapotilaille ei yleisesti tarjota systemaattista seurantaa, jonka yhteydessä puututtaisiin kaatumisriskiin. Seinäjoen keskussairaalassa käynnistyi syksyllä 2007 lonkkamurtumapotilaiden hoidon ja kuntoutuksen kehittämishanke geriatrian, ortopedian ja fysiatrian toimintayksiköiden yhteistyönä (20). Seinäjoen mallissa jokaiselle 65 vuotta täyttäneelle lonkkamurtumapotilaalle tarjotaan mahdollisuus kokonaisvaltaiseen arviointiin geriatrian poliklinikalla noin 4 6 kuukautta murtuman jälkeen. Polikliiniseen arviointiin sisältyy kaatumisten riskitekijöiden kartoittaminen ja niihin puuttuminen kohdennetusti ja yksilöllisesti. Tässä artikkelissa kuvataan lonkkamurtumapotilaiden kaatumisten riskitekijöiden esiintyvyyttä ja mahdollisuutta vaikuttaa niihin geriatrian poliklinikkakäynnillä. Aineisto ja menetelmät Tutkimuksen aineisto koostuu kaatuneiden, vähintään 65-vuotiaiden lonkkamurtumapotilaiden tiedoista. Tutkimus on väestöpohjainen, sillä kaikki Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (asukkaita n ) lonkkamurtumat hoidetaan Seinäjoen keskussairaalassa. Tutkimuksesta on suljettu pois periproteettiset murtumat sekä uusintamurtumat seuranta-aikana. Aineisto kattaa 86 % kyseisenä ajanjaksona Seinäjoen keskussairaalassa hoidettujen 65 vuotta täyttäneiden potilaiden lonkkamurtumista. Potilaat tai heidän edustajansa antoivat kirjallisen suostumuksensa hankkeeseen osallistumiseen sekä kerättävien tietojen käyttämiseen tutkimustarkoituksiin. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin eettinen toimikunta antoi tutkimushankkeesta puoltavan lausunnon. Geriatrian hankesairaanhoitaja keräsi osastohoitojakson aikana tiedot murtumasta ja sen hoidosta, kaatumistapahtumasta ja potilaan murtumaa edeltäneestä asumismuodosta sekä liikunta- ja toimintakyvystä. Tiedot koottiin sairauskertomustiedoista sekä haastattelemalla potilasta ja tarvittaessa hänen läheistään tai potilaan tuntevaa hoitohenkilökuntaa. Sairaalahoidon jälkeen hoitaja keräsi puhelinhaastattelulla seurantatietoja potilaalta tai hänen edustajaltaan, kuten läheiseltä tai hoitopaikan henkilökunnalta. Puhelinhaastattelussa kysyttiin tietoja mm. asumismuodosta ja liikuntakyvystä 1, 4, 12 ja 24 kuukautta murtuman jälkeen. Geriatrian poliklinikan seurantakäynnin tavoiteajankohta on neljän kuukauden kuluttua murtumasta. Ennen käyntiä potilaille tehdään laajat verikokeet (nk. muistiverikokeet ja sekundaarisen osteoporoosin laboratoriotutkimukset). Noin viikkoa ennen poliklinikkakäyntiä potilaat käyvät keskussairaalan fysioterapeutin kattavassa arviossa, jonka tarkoituksena on selvittää potilaiden kuntoutumista ja toimintakyvyn palautumista, liikkumista, tasapainoa sekä raajojen lihasvoimia. Arvioinnissa käytetään apuna iäkkäiden toiminnallista tasapainoa ja liikkumiskykyä arvioivaa testiä (TUG, timed up and go) (21,22) sekä iäkkäiden liikkumiskyvyn ja siinä tapahtuvien muutosten arviointitestiä (EMS, elderly mobility scale) (23). Lisäksi käytetään istumasta seisomaan nousutestiä (24) toiminnallisuuden mittaamisessa, jolloin saadaan tietoa tasapainon hallinnasta polven ja koko alaraajaketjun voiman hallinnan kautta. Varsinaisella poliklinikkakäynnillä potilaat tekevät geriatrian sairaanhoitajan valvomana mm. MMSE-testin kognitiivisen tason arvioimiseksi. Mielialaa kartoittavana testinä käytetään 15 kohdan testiä (GDS-15, geriatric depression scale). Avuntarvetta päivittäisissä perustoiminnoissa arvioidaan erillisellä kyselyllä (PADL, physical activities of daily living) ja avuntarvetta monimutkaisemmissa päivittäistoiminnoissa (mm. kauppa- ja raha-asioiden hoidossa sekä kotitöissä) selvitetään kyselyllä (IADL, instrumental activities of daily living). Ravitsemustilaa arvioidaan lyhyesti (MNA-SF, mini nutritional assessment). Tähän liittyen potilaat mitataan ja punnitaan. Verenpaineet mitataan automaattimittarilla makuuasennossa, heti seisomaan noustua sekä kolmen minuutin seisomisen jälkeen. Munuaisten toiminnan arvioimiseksi lasketaan GFR-arvo käyttäen Cockcroft-Gaultin kaavaa. Lonkkamurtuman jälkeen tapahtuneet uudet kaatumiset kirjataan. Poliklinikkakäynnillä geriatri tai geriatriaan erikoistuva lääkäri haastattelee potilaan ja tä- 132

3 tieteessä kuvio 1. Asumismuodon muutos lonkkamurtuman seurauksena. n = 451, joista neljän kuukauden kuluttua murtumasta elossa n = kk murtuman jälkeen (%) kuvio 2. Kotona ilman palveluja n = 166 (37 %) Kotihoito n = 139 (31 %) Asuminen ennen murtumaa Palveluasunnossa n = 92 (20 %) Laitoksessa n = 51 (12 %) Kotona ilman palveluja Kotihoito Palveluasunnossa Laitoksessa Kuollut Liikuntakyvyn muutos lonkkamurtuman seurauksena. n = 451, joista neljän kuukauden kuluttua murtumasta elossa n = kk murtuman jälkeen (%) Yksin ulkona n = 230 (51 %) Ulkona vain saattajan kanssa n = 72 (16 %) Yksin sisällä, ei ulkona n = 117 (26 %) Liikkuminen ennen murtumaa Sisälläkin vain saattajan kanssa n = 23 (5 %) Yksin ulkona Ulkona vain saattajan kanssa Yksin sisällä, mutta ei ulkona Sisälläkin vain saattajan kanssa Ei kykene kävelemään Kuollut Ei kykene kävelemään n = 9 (2 %) män saattajan, tutkii potilaan, käy läpi tutkimusten ja testien tulokset, arvioi käytössä olevan lääkityksen ja tekee siihen tarvittavat muutokset. Tarpeen mukaan ohjelmoidaan tarkemmat muistitutkimukset. Vastaanoton loppupuolella moniammatillinen tiimi laatii lääkärin johdolla potilaalle yksilöllisen hoito- ja kuntoutussuunnitelman. Tiimiin kuuluvat lääkärin ja potilaan lisäksi geriatrian sairaanhoitaja sekä fysioterapeutti. Aikaa arviokäynnille on varattu puolitoista tuntia. Käynnille toivotaan myös saattajaa (potilaan läheinen tai hänen tilansa tunteva hoitaja) esitietojen täydentämiseksi sekä tiedonkulun varmistamiseksi mm. lääkemuutosten ja erilaisten ohjeistusten osalta. Tilastomenetelmät Ryhmien väliset erot jatkuvien normaalijakautuneiden muuttujien osalta on testattu riippumattomien otosten t-testillä ja jakaumien ollessa vinoja erot on testattu Mann-Whitneyn testillä. Luokitellut muuttujat on testattu Pearsonin Khiin neliö -testillä tai odotettujen frekvenssien ollessa liian pieniä Fisherin eksaktilla testillä ilman puuttuvia tietoja. Tilastolliset analyysit on suoritettu SPSS for Windows -ohjelman versiolla Tilastollisesti merkitsevänä on pidetty p < 0,05. Tulokset Tutkimusajanjaksolla rekisteröitiin 451 vähintään 65-vuotiaan lonkkamurtumapotilaan tiedot. Heistä 74,5 % oli naisia. Koko aineiston murtumista 66 % oli reisiluun kaulan murtumia, 28 % inter- tai pertrokanteerisia ja 6 % subtrokanteerisia. Potilaista 79 % oli kaatunut sisätiloissa. Vain seitsemän murtumaa (1,6 %) oli saatu ilman edeltävää kaatumista. Potilaiden asumismuodon muutos koko aineistossa neljä kuukautta lonkkamurtuman jälkeen on nähtävissä kuviossa 1 ja liikuntakyvyn muutos vastaavasti kuviossa 2. Lähes puolet potilaista oli siirtynyt tuetumpaan asumismuotoon ja noin puolella liikkumiskyky oli huonontunut kaikissa liikuntakykyluokissa. Seurantakäynti geriatrian poliklinikalla toteutui keskimäärin 5,3 kuukauden kuluttua murtumasta (mediaaniluku, vaihteluväli 4,0 17,7 kk). Seurantakäyntiin mennessä 87 potilasta (19 %) oli kuollut. Eloon jääneistä 364 potilaasta 276 (76 %) kävi poliklinikka-arviossa ja heistä 241 (87 %) edeltävästi myös keskussairaalan fysio- 133

4 Alkuperäistutkimus 17 Salonoja M, Sjösten N, Salminen M, Aarnio P, Kivelä SL. Kaatumisvammojen sekundaarisessa ehkäisyssä on puutteita. Suom Lääkäril 2010;65: Salter AE, Khan KM, Donaldson MG ym. Community-dwelling seniors who present to the emergency department with a fall do not receive Guideline care and their fall risk profile worsens significantly: a 6-month prospective study. Osteoporos Int 2006;17: Donaldson MG, Khan KM, Davis JC ym. Emergency department fall-related presentations do not trigger fall risk assessment: A gap in care of high-risk outpatient fallers. Arch Gerontol Geriatr 2005;41: Nuotio M, Jokipii P, Viitanen H, Jäntti P. Ortogeriatria hankkeesta käytäntöön Etelä-Pohjanmaalla. Suom Lääkäril 2009;64: To-Mi. Toimintakyvyn mittarit, versio TYKS ( ). 22 Kristensen MT, Foss NB, Kehlet H. Timed Up & Go test as a predictor of falls within 6 months after hip fracture surgery. Phys Ther 2007;87: Toimia. Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto (päivitetty ). 24 Gruber-Baldini AL, Zimmerman S, Morrison RS ym. Cognitive impairment in hip fracture patients: timing of detection and longitudinal follow-up. J Am Geriatr Soc 2003;51: Kragh A, Elmståhl S, Atroshi I. Older adults medication use 6 months before and after hip fracture: a population-based cohort study. J Am Geriatr Soc 2011;59: Nuotio M, Tuominen P, Hartikainen S, Lampi K, Luukkaala T, Jäntti P. Muistihäiriöpotilaan ravitsemustilaa on syytä seurata. Suom Lääkäril 2009;64: Karinkanta S, Piirtola M, Sievänen H, Uusi-Rasi K, Kannus P. Physical therapy approaches to reduce fall and fracture risk among older adults. Nat Rev Endocrinol 2010;5: Kaukonen JP, Luthje P, Nurmi- Luthje I, Kataja M. Naboulsi H. Second hip fracture and patients medication after the first hip fracture: a follow-up of 221 hip fracture patients in Finland. Arch Gerontol Geriatr 2011;52: Wilkins CH, Birge SJ. Prevention of osteoporotic fractures in the elderly. Am J Med 2005;118: Boonen S, Dejaeger E, Vanderschueren D ym. Osteoporosis and osteoporotic fracture occurrence and prevention in the elderly: a geriatric perspective. Best Pract Res Clin Endocrinol Metab 2008;22: Vondracek SF, Linnebur SA. Diagnosis and management of osteoporosis in the older senior. Clin Interv Aging 2009;4: terapeutin arviossa. Poliklinikalla seurannassa käyneiden iän mediaani oli 82 vuotta (vaihteluväli 65 96), ja heistä naisia oli 76 %. Taulukossa 1 on vertailtu poliklinikalla käyneitä niihin, jotka eivät käyneet arviossa. Taulukko 1. Taulukossa 2 on esitetty seurantakäynnillä todetut löydökset ja testitulokset. Systolinen verenpaine laski merkittävästi (yli 20 mmhg) joka kolmannella potilaalla ja vastaavasti diastolinen verenpaine (lasku yli 10 mmhg) lähes joka nel- Potilaiden tilanne (soitto potilaalle) 4 kk:n kuluttua lonkkamurtumasta (n = 364) sen mukaan, onko potilas käynyt poliklinikka-arviossa. Tarkasteltava muuttuja käynyt pkl-arviossa Ei käynyt pkl-arviossa p-arvo (n = 276) (n = 88) Miehiä, n (%) 37 (24) 23 (26) 0,725 Ikä, keskiarvo, v (keskihajonta. v) 81,6 (6,2) 83,2 (8,4) 0,120 Murtumatyyppi, n (%) 0,080 reisiluun kaulan murtuma 191 (69) 56 (64) inter-/pertrokanteerinen murtuma 74 (27) 23 (26) subtrokanteerinen murtuma 11 (4) 9 (10) Kaatunut, n (%) 0,0051 sisällä 188 (68) 74 (84) ulkona 75 (27) 11 (13) murtuma ilman kaatumista 3 (1) 3 (3) ASA-luokitus 0,8201 riskiryhmä 2 22 (8) 7 (8) riskiryhmä (65) 55 (63) riskiryhmät 4 ja 5 71 (26) 25 (28) Painoindeksi arvioituna, 24,9 (15,6 41,6) 22,8 (16,2 37,5) 0,025 Mediaani (vaihteluväli) n = 228 n = 51 Painoindeksi luokiteltuna, n (%) 0,033 < 20,0 18 (7) 10 (11) 20,0 23,9 76 (28) 19 (22) 24,0 29,9 106 (38) 15 (17) vähintään (10) 7 (8) Asuminen ja palvelut 4 kk kuluttua, n (%) < 0,001 koti ilman kotihoidon palveluja 81 (29) 14 (16) kotihoito 87 (32) 17 (19) palveluasuminen 49 (18) 13 (15) laitos 58 (21) 43 (49) Liikkuminen 4 kk:n kuluttua, n (%) < 0,001 kävelee yksin ulkona 113 (40) 17 (19) kävelee ulkona vain saattajan kanssa 31 (11) 3 (3) kävelee yksin sisällä, ei ulkona 76 (27) 23 (26) kävelee sisälläkin vain saattajan kanssa 44 (16) 23 (26) ei kykene kävelemään 12 (4) 21 (24) Liikkumisen apuvälineet 4 kk kuluttua, n (%) < 0,001 kävelee ilman apuvälineitä 36 (13) 8 (9) tarvinnut apuvälineen liikkuessa 228 (83) 57 (65) ei pysty kävelemään 12 (4) 21 (24) Kalkki- ja D-vitamiinilääkitys 228 (83) 61 (74) 0,054 Luustolääkitys 50 (18) 4 (5) 0,002 1 Ryhmien väliset erot on testattu riippumattomien otosten t-testillä, Pearsonin khiin neliö -testillä tai Fisherin eksaktilla testillä. Puuttuvia tietoja ei ole näytetty eikä testattu. ASA = American Society of Anesthesiologists. 134

5 tieteessä 32 Lyles KW, Colon-Emeric CS, Magaziner JS. Zoledronic acid and clinical fractures and mortality after hip fracture. N Engl J Med 2007;1: Huusko TM, Karppi P, Avikainen V, Kautiainen H, Sulkava R. Intensive geriatric rehabilitation of hip fracture patients: a randomized, controlled trial. Acta Orthop Scand 2002;73: Kammerlander C, Roth T, Friedman SM ym. Ortho-geriatric service - a literature review comparing different models. Osteoporos Int 2010;21:S Sletvold O, Helsbostad JL, Thingstad P ym. Effect of in-hospital geriatric assessment (CGA) in older people with hip fracture. The protocol of the Trondheim hip fracture trial BMC Geriatr 2011; Nuotio M, Jäntti P, Strandberg T. Geriatriaa keskussairaaloihin erikoissairaanhoidon geriatrian kehittyminen ja tulevaisuus on turvattava. Gerontologia 2011;2: sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Maria Korpi, Tiina Luukkaala, Pirkko Jäntti, Esa Jämsen, Sirkka-Liisa Tuurihalme, Anneli Risku, Kaisu Haanpää: Ei sidonnaisuuksia. Pekka Jokipii: Hallituksen jäsenyys (Coxa Oy), osakeomistus (Seinäjoen Lääketieteellinen Tutkimuslaitos Oy) Maria Nuotio: Konsultointipalkkiot (Pfizer), luentopalkkiot (Astellas Pharma), korvaus koulutusaineiston tuottamisesta (Pfizer). jännellä potilaalla. Monilääkitys on yleistä: potilaiden keskimääräinen käytössä oleva lääkemäärä oli 8 (vaihteluväli 0 18). Tähän kokonaislääkemäärään ei laskettu tarvittaessa käytettäviä lääkkeitä. MMSE oli poikkeava (< 26/30) 75 %:lla testatuista (71 %:lla koko aineistosta). Kuitenkin Taulukko 2. diagnosoitu muistihäiriö oli tiedossa ennen murtumaa heistä vain 18 %:lla (49/265). Vaikeuksia vähintään yhdessä päivittäisessä perustoiminnossa (PADL) oli 63 %:lla ja vähintään yhdessä monimutkaisemmassa päivittäistoiminnossa (IADL) 76 %:lla. Ravitsemustilaarvion (MNA-SF) mukaan vain runsaalla kol- Poliklinikka-arviossa käyneiden potilaiden testitulokset 4 kk:n kuluttua lonkkamurtumasta (n = 276). Testattu muuttuja n (%) Md Kvartiiliväli Vaihteluväli Systolisen verenpaineen muutos (maaten-seisten), n = lasku vähemmän kuin 20 mmhg 154 (56) lasku vähintään 20 mmhg 89 (32) Diastolisen verenpaineen muutos (maaten-seisten), n = lasku vähemmän kuin 10 mmhg 178 (64) lasku vähintään 10 mmhg 64 (23) Lääkemäärä seurantakäynnille tullessa, n = Muistitoiminnot, MMSE-pisteet, n = normaali kognitio (26 30) 68 (25) lievä heikkenenminen (19 25) 110 (40) keskivaikea heikkeneminen (12 18) 57 (21) vaikea heikkeneminen (< 12) 30 (11) Mieliala, GDS-15-pisteet, n = ei viitettä masennuksesta ( 6) 204 (74) masennusepäily (> 6) 51 (18) Päivittäiset perustoiminnot, PADL-pisteet, n = ei vaikeuksia (pisteet 6/6) 100 (36) vaikeuksia (< 6) 167 (61) Monimutkaisemmat päivittäistoiminnot, IADL-pisteet, n = ei vaikeuksia (8/8) 64 (23) vaikeuksia (< 8) 201 (73) Ravitsemustila, MNA-SF-pisteet, n = normaali (12 14) 98 (36) suuurentunut aliravitsemusriski (8 11) 122 (44) aliravitsemustila (0 7) 35 (13) Munuaisten toiminta, GFR, n = normaali (vähintään 90) 9 (3) lievä vajaatoiminta (60 89) 73 (26) keskivaikea vajaatoiminta (40 59) 116 (42) vaikea vajaatoiminta (< 40) 60 (22) Virtsainkontinenssi ei 133 (48) kyllä 130 (47) Tasapaino- ja liikkumiskyky TUG:n aika, n = Liikkuminen EMS:n mukaan, n = itsenäistä (14 20) 174 (63) tarvitsee apua (10 13) 43 (16) ei pysty liikkumaan itsenäisesti (0 9) 22 (8) Tuolilta nousu 5 kertaa onnistuu 194 (70) ei onnistu 43 (16) 135

6 Alkuperäistutkimus taulukko 3. Seurantakäynnillä todetut uusiin kaatumisiin vaikuttavat tekijät, n = 268. Kaatumiseen vaikuttava tekijä Uusi kaatuminen 4 kk Ei kaatunut uudestaan p-arvo 1 n = 58 n = 210 Ikä, Md (kvartiiliväli; vaihteluväli) 83 (78 87; 67 96) 81 (77 86; 65 95) 0,405 Miehiä, n (%) 2 12 (21) 53 (25) 0,474 Asuminen ja palvelujen käyttö, n (%) 0,112 koti ilman palveluja 10 (17) 70 (33) kotihoito 23 (40) 61 (29) palveluasuminen 11 (19) 35 (17) laitos 14 (24) 43 (21) Apuvälineet 4 kk kuluttua n (%) 0,045 liikkunut ilman apuvälineitä 4 (7) 30 (14) tarvinnut apuvälineen liikkuessa 54 (93) 168 (80) ei kykene kävelemään 0 (0) 12 (6) Systolisen verenpaineen muutos (maaten-seisten), n (%) 0,001 lasku alle 20 mmhg 22 (43) 128 (69) lasku vähintään 20 mmhg 29 (57) 57 (31) Diastolisen verenpaineen muutos (maaten-seisten), n (%) 0,009 lasku alle 10 mmhg 30 (59) 142 (77) lasku vähintään 10 mmhg 21 (41) 42 (23) Lääkemäärä, Md (kvartiiliväli; vaihteluväli) 9 (7 12; 2 17) 8 (5 10; 0 18) 0,031 Muistitoiminnot, MMSE-pisteet, n (%) 0,508 normaali kognitio (26 30) 11 (20) 56 (27) lievä heikkeneminen (19 25) 22 (40) 86 (42) keskivaikea heikkeneminen (12 18) 15 (27) 40 (20) vaikea heikkeneminen (< 12) 7 (13) 22 (11) Mieliala, GDS-15-pisteeet, n (%) 0,533 ei viitettä masennuksesta ( 6) 40 (77) 160 (81) masennusepäily (> 6) 12 (23) 38 (19) Päivittäiset perustoiminnot, PADL-pisteet, n (%) 0,008 ei vaikeuksia (6/6) 13 (23) 86 (42) vaikeuksia (< 6) 44 (77) 118 (58) Monimutkaiset päivittäistoiminnot, IADL-pisteet, n (%) 0,016 ei vaikeuksia (8/8) 7 (12) 56 (28) vaikeuksia (< 8) 50 (88) 146 (72) Ravitsemustila, MNA-SF-pisteet, n (%) 0,223 normaali (12 14) 18 (34) 80 (41) suurentunut aliravitsemusriski (8 11) 24 (45) 92 (47) aliravitsemustila (0 7) 11 (21) 23 (12) Munuaisten toiminta, GFR, n (%) 0,218 normaali (vähintään 90) 2 (3) 7 (3) lievä vajaatoiminta (60 89) 10 (17) 61 (29) keskivaikea vajaatoiminta (40 59) 25 (43) 88 (42) vaikea vajaatoiminta (< 40) 17 (29) 41 (20) TUG:n aika, Md (kvartiiliväli; vaihteluväli) 30 (21 43; 9 124) 22 (14 34; 8 115) 0,005 1 Ryhmien väliset erot on testattu Mann-Whitneyn testillä, Pearsonin Khiin neliö -testillä tai Fisherin eksaktilla testillä. Puuttuvia tietoja ei ole näytetty eikä testattu. 2 Prosenttiosuudet on laskettu kokonaishavaintolukumäärästä (n = 276). Puuttuvia tietoja ei ole esitetty. manneksella ravitsemustila oli luokiteltu normaaliksi ja aliravittuja oli 13 % potilaista. Enemmistöllä (64 %) oli myös vähintään kohtalaiseksi arvioitu munuaisten vajaatoiminta (GFR < 60 ml/min). Virtsainkontinenssia esiintyi puolella potilaista. Toiminnallista tasapainoa ja liikkumiskykyä arvioivan TUG-testin mediaaniaika oli 23 sekuntia. Useimmat joutuivat käyttämään käsiä apuna noustessaan tuolilta ja 16 % ei pystynyt siihen itsenäisesti lainkaan. Potilaista 58 (21 %) oli kaatunut uudestaan vähintään kerran ennen poliklinikkakäyntiä. Taulukossa 3 on vertailtu uudestaan kaatuneiden ja ilman uusia kaatumisia selviytyneiden ryhmiä keskenään. Poliklinikkakäynnin perusteella annetut hoitosuositukset on esitetty taulukossa 4. Fysioterapiaharjoitteita suositeltiin 65 %:lle potilaista ja 39 %:lle jatkoseurantaa geriatrian poliklinikalla yleensä käynnistettyjen muistitutkimusten takia. Pohdinta Lonkkamurtumapotilaiden arviointi geriatrian poliklinikalla auttoi tunnistamaan useita kaatumisten riskitekijöitä, joihin oli mahdollista vaikuttaa. Potilaat osallistuvat sekä seurantakäynnille että edeltävään fysioterapeuttiseen tutkimukseen aktiivisesti. Potilaat, jotka eivät osallistuneet seurantakäynnille liikkuivat huonommin kuin seurantakäynnille osallistunet, ja he olivat useammin laitoshoidossa. Kokemuksemme on, että hoitopaikkojen henkilökunta ja läheisetkin arvioivat usein, etteivät nämä potilaat enää hyötyisi käynnistä, vaikka heidänkin kohdallaan liikuntakyvyn ja kaatumisriskin systemaattinen arviointi voisi olla tarpeen. Lonkkamurtumapotilaiden kognitiiviset häiriöt ovat yleisiä, ja niitä voidaan todeta hoidon eri vaiheissa sekä seurannassa (24). Eräs tutkimuksemme tärkeimpiä havaintoja oli huolestuttavan vähäinen muistisairausdiagnoosien määrä murtumahetkellä suhteessa poikkeaviin MMSE-löydöksiin. Ero viittaa siihen, että monilla lonkkamurtumapotilailla on aiemmin diagnosoimaton muistisairaus. Lonkkamurtumahoidon akuuttivaiheessa voi potilaalle tulla äkillinen sekavuustila, jolloin muistisairausdiagnostiikka ei ole mahdollista, kun taas kuvaamamme seurantakäynti antaa tähän tilaisuuden. 136

7 tieteessä psyykenlääke käytössään ensimmäisen lonkkamurtuman aikoihin, ja toiseen lonkkamurtumaan mennessä niiden käyttö oli lisääntynyt 59 %:iin. Omassa aineistossamme 57 %.lla potilaista oli käytössään jokin psyykenlääke, ja noin puolelta heistä tarpeetonta psyykenlääkitystä pystyttiin purkamaan. Yli puolella potilaistamme oli aliravitsemusriski tai he olivat aliravittuja. Luvut ovat suurempia kuin poliklinikkamme aiemmassa muistipotilaista kootussa aineistossa, jossa 35 %:lla oli aliravitsemusriski ja 5 % potilaista oli aliravittuja (26). Tämä osoittaa, että lonkkamurtumapotilaat ovat erityisen hauras potilasryhmä myös aliravitsemuksen suhteen. Poliklinikkakäynnillä annettiin ravitsemusneuvontaa, ja tarvittaessa kannustettiin käyttämään proteiini- ja energiapitoisia lisäravintovalmisteita kuntoutuksen tukena. Valtaosa potilaista tarvitsi fysioterapeutin arvion perusteella edelleen lisäharjoitteita. Nämä potilaat ohjattiin yksilö- tai ryhmämuotoiseen fysioterapiaan tai vähintäänkin omatoimiseen/ avustettuun harjoitteluun kotona yksilöllisesti potilaan toiveet ja resurssit huomioon ottaen. Opastetut harjoitteet olivat alaraajojen voimaharjoitteita sekä lantionhallintaharjoitteita (27). Lonkkamurtumapotilaiden kuntoutuksen tarve näyttää jatkuvan lonkkamurtuman jälkeen varsin pitkään. Erityisesti perusterveydenhuollossa tämä olisi otettava huomioon suunniteltaessa fysioterapiaresurssien kohdentamista. Aineistomme potilaista 83 %:lla oli käytössään kalsium- ja D-vitamiinihoito poliklinikkakäynnille tullessaan. Vitamiinilisien käyttö oli huomattavasti yleisempää kuin aikaisemmissa suomalaistutkimuksissa on raportoitu ensimmäisen ja toisen lonkkamurtuman välillä (16,28). Se johtui todennäköisesti siitä, että potilaille oli aloitettu toiminnan alusta alkaen Käypä hoito -suosituksen mukainen kalsium- ja D- vitamiinihoito jo ortopedian vuodeosastolla, mikäli hyperkalsemiaa ei todettu. Koska alkuvaiheessa keskityimme ensisijaisesti kaatumisriskien vähentämiseen, on osteoporoosilääkityksen käyttö aineistossamme jäänyt vähäiseksi. Käypä hoito -suosituksen (5) mukaan luustolääkitys tulisi aloittaa ilman luuntiheysmittaustakin lonkkamurtuman jälkeen, mikäli potilaan kävelykyky on palautunut. Kehittämistyön edetessä olemmekin aloittaneet osteoporoosilääkityksiä aktiivisemmin, kuitentaulukko 4. Poliklinikkakäynnin perusteella annetut hoitosuositukset, n = 276. Seuranta ja hoitosuositukset n % Seuranta geriatrian poliklinikalla seurantakäynnin jälkeen jatkuu ei sovittuja kontrollikäyntejä Potilaan ohjaus fysioterapiaan kontrollikäynnin jälkeen kyllä ei ei ollut halukas menemään 15 5 Suositeltu fysioterapiamuoto yksilöterapia ryhmäkuntoutus 13 5 yksilö- sekä ryhmäkuntoutus kotiharjoitteet ei muutoksia jo olemassa oleviin fysioterapiasuosituksiin Lähetetty luuntiheysmittaukseen kyllä 23 8 ei luuntiheysmittaus tehty jo aiemmin Osteoporoosilääkityksen aloitus kyllä ei tällä käynnillä oli jo käytössä ennen käyntiä ei ole saanut vielä aikaa luuntiheysmittaukseen 6 2 Lisäravintovalmisteiden aloitus vastaanotolla Kyllä ei Verenpainelääkityksen purku vastaanotolla kyllä ei Potilaalla ei verenpainelääkitystä käytössä Psyykenlääkityksen purku vastaanotolla kyllä ei potilaalla ei psyykenlääkitystä käytössä Puuttuvien tietoja ei ole näytetty. Lonkkamurtumapotilaat käyttävät murtuman jälkeen enemmän lääkkeitä kuin ennen sitä (25). Poliklinikkakäynnillä jokaisen potilaan lääkitys arvioitiin, ja kaatumisriskiä lisäävää lääkitystä sekä monilääkitystä pyrittiin purkamaan. Verenpainelääkitystä purettiin mm. huimauksen ehkäisemiseksi 27 prosentilta sitä käyttävistä. Tässä lukemassa eivät näy mahdollisesti puretut pitkävaikutteiset nitraatti-, dipyridamolitai alfasalpaajalääkitykset, jotka tunnetusti myös aiheuttavat ortostaattista verenpaineen laskua. Lönnroosin ym. tutkimuksessa (16) 36 %:lla lonkkamurtumapotilaista oli ollut jokin 137

Piirtola Maarit 4.7.2012

Piirtola Maarit 4.7.2012 Piirtola Maarit 4.7.2012 PUBLICATIONS I a Scientific publications: original publications and reviews (14) (Explanatory translations are given below the Finnish titles) 1. Piirtola M, Hartikainen S, Akkanen

Lisätiedot

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2. Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.2010 Osteoporoosin lääkehoito Mitä pitempi kokemus, sitä skeptisempi suhtautuminen

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Liikkumiskyky lonkkamurtuman jälkeen: tehostettu, yksilöllinen kuntoutus-ohjelma liikkumiskyvyn palauttamiseksi.

Liikkumiskyky lonkkamurtuman jälkeen: tehostettu, yksilöllinen kuntoutus-ohjelma liikkumiskyvyn palauttamiseksi. 2.1.2014 Liikkumiskyky lonkkamurtuman jälkeen: tehostettu, yksilöllinen kuntoutus-ohjelma liikkumiskyvyn palauttamiseksi. Current Controlled Trials ISRCTN53680197 Gerontologian tutkimuskeskus, terveystieteiden

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Liikuntalääketieteen päivät 2015 Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto MIKSI? Ikääntyvien

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015

Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 (Käännös) Laatija: Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik Elokuu 2015 IKINÄ-TOIMINTAMALLIN KUVAUS JA TOIMINTAMALLIN TOTEUTUS PARAISTEN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTOLLA 1. Tausta Terveydenhuoltoyksikössä

Lisätiedot

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari 24.1.2017 Liikkumisen ongelmat ja niiden tunnistaminen vanhustyössä Sari Arolaakso, lehtori, Geronomi-koulutus Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Selviytyminen

Lisätiedot

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne 11.11.2014 Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne Merja Rantakokko, TtT Gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Osallisuus Mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Tunnistaminen mitä kaikkea pitäisi tunnistaa? Geriatri Pirkko Jäntti Ikäihmiset toimijana- hanke 5.12.2013

Tunnistaminen mitä kaikkea pitäisi tunnistaa? Geriatri Pirkko Jäntti Ikäihmiset toimijana- hanke 5.12.2013 Tunnistaminen mitä kaikkea pitäisi tunnistaa? Geriatri Pirkko Jäntti Ikäihmiset toimijana- hanke 5.12.2013 1 Vanhuspalvelulaki Voimaan 1.7.2013 5 Suunnitelma ikääntyvän väestön tukemiseksi painotettava

Lisätiedot

JULKAISUSARJA B: Raportit

JULKAISUSARJA B: Raportit Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 1 JULKAISUSARJA B: Raportit Iäkkäiden lonkkamurtumapotilaiden hoito- ja kuntoutusketjun toimivuuden alueellinen selvitys Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä MARIA NUOTIO

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

KAATUMISSEULA -HANKE - TAUSTA, MALLI JA KESKEISET

KAATUMISSEULA -HANKE - TAUSTA, MALLI JA KESKEISET KAATUMISSEULA -HANKE - TAUSTA, MALLI JA KESKEISET TULOKSET Saija Karinkanta FT, ft erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Tanja Kulmala TtM, ft KaatumisSeula-hankkeen projektityöntekijä

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 20.5.2016 Kehittäjäsairaanhoitaja Johanna Pekkilä, JYTE avosairaanhoito Alkutilanne Sepelvaltimotautia

Lisätiedot

Terapeuttisen vesiharjoittelun vaikutus polven nivelrustoon postmenopausaalisilla naisilla. Satunaistettu kontrolloitu kvantitatiivinen MRI tutkimus

Terapeuttisen vesiharjoittelun vaikutus polven nivelrustoon postmenopausaalisilla naisilla. Satunaistettu kontrolloitu kvantitatiivinen MRI tutkimus Terapeuttisen vesiharjoittelun vaikutus polven nivelrustoon postmenopausaalisilla naisilla. Satunaistettu kontrolloitu kvantitatiivinen MRI tutkimus Current Controlled Trials ISRCTN53680197 Vastuullinen

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Moniammatillinen työskentely vakiintuu Lahden kaupungin kotihoidossa - Sic!

Moniammatillinen työskentely vakiintuu Lahden kaupungin kotihoidossa - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2016 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Moniammatillinen työskentely vakiintuu Lahden kaupungin kotihoidossa Sini Kuitunen, Heidi Tahvanainen, Satu-Tuuli Takala, Leena Riukka / Kirjoitettu

Lisätiedot

Laitoksessa vai kotona?

Laitoksessa vai kotona? Laitoksessa vai kotona? Anja Noro, THT, Tutkimuspäällikkö, dosentti (gerontologia) RAI seminaari: Itsemäärääminen, osallisuus ja pakon käyttö 27.09.2012, Messukeskus, Helsinki Agenda Johdattelua Palvelutarpeen

Lisätiedot

KAATUMISSEULA-HANKE KOTKASSA. Anu Takala Fysioterapeutti Hankekoordinaattori

KAATUMISSEULA-HANKE KOTKASSA. Anu Takala Fysioterapeutti Hankekoordinaattori KAATUMISSEULA-HANKE KOTKASSA Anu Takala Fysioterapeutti Hankekoordinaattori PAIKALLINEN KEHITTÄMINEN Hankekoordinaattori 50% aloitti työn huhtikuussa 2015 Alkukartoitus 1. Paikalliset yhdistykset, järjestöt,

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Kuva: Mika Hilska Irja Lahtinen Tutkimuskoordinaattori Fysioterapeutti Tampereen Urheilulääkäriasema 350 000 liikuntavammaa / vuosi Parkkari et. al. 1 Miksi liikuntavammojen

Lisätiedot

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Osteoporoosihoitaja Tanja Jukola 20.2.2015 1 Projektin taustaa Suomessa todetaan vuosittain arviolta 30000

Lisätiedot

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Miksi koulun liikunnasta ei Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Säätytalo 11.4.2013 kannata

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Harriet Finne-Soveri Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL 24.3.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomalainen iäkkäiden hoito - oikein päätelmin - oikealla

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 2 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Asumispaikan myöntämisen yleiset kriteerit... 4 3. Dementiayksikön paikan myöntämiskriteerit... 4 4. RAI-arviointi... 5

Lisätiedot

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 1 LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 Kaija Muhonen Sari Koistinen 3.5.2016 2 SISÄLLYS 1. Ravatar mittarin esittely 3 2.

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

Kaatumiset kuriin iäkkäiden kaatumiset ja niiden ennaltaehkäisy. Saija Karinkanta FT, ft Erikoistutkija, KaatumisSeula -hankkeen projektipäällikkö

Kaatumiset kuriin iäkkäiden kaatumiset ja niiden ennaltaehkäisy. Saija Karinkanta FT, ft Erikoistutkija, KaatumisSeula -hankkeen projektipäällikkö Kaatumiset kuriin iäkkäiden kaatumiset ja niiden ennaltaehkäisy Saija Karinkanta FT, ft Erikoistutkija, KaatumisSeula -hankkeen projektipäällikkö Kaatuminen on yleistä joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Lääkintöneuvos Pirkko Jäntti Rovaniemi

Lääkintöneuvos Pirkko Jäntti Rovaniemi Lääkintöneuvos Pirkko Jäntti Rovaniemi 15.12.2015 Vuoden 2006 väestöpyramidi kertoo itsenäisyyden ajan väestönkehityksen historian. Huipulla näkyvät vielä rippeet vuoden 1918 sodan jättämästä pienestä

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

Iäkkäiden ihmisten elinpiiri. Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori GEREC, Jyväskylän yliopisto

Iäkkäiden ihmisten elinpiiri. Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori GEREC, Jyväskylän yliopisto Iäkkäiden ihmisten elinpiiri Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori GEREC, Jyväskylän yliopisto Iäkkäiden ihmisten elinpiiri Life-Space Mobility in Older People Iän lisääntyessä ihmiset

Lisätiedot

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Varsinais-Suomen alueen vastaukset Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Vanhus kaatuu mitä tehdä?

Vanhus kaatuu mitä tehdä? Vanhus kaatuu mitä tehdä? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Salla 13.12.2012 Kaatumisvammojen sekundaarisessa ehkäisyssä on puutteita M Salonoja yms, SLL 2010;65(37):2931-2938 Kaatumisen ehkäisyn teho

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 23.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 23.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 83 2.3.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/12

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Paula Timonen Proviisori LHKA paula.timonen@prodosis.fi Turvallinen lääkehoito Vaatii tietoa, ammattitaitoa, asennetta, suunnitelmallisuutta, sitoutumista ja seurantaa

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo 16.9.2015. Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo 16.9.2015. Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek. Muistisairaat & teknologia -työpaja Espoo 16.9.2015 Seniortek OY Pertti Niittynen pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.fi Suomessa arvioidaan olevan 100 000 lievää sekä 93 000 keskivaikeaa

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA KOTIHOITO Fysioterapeutti Anne Kytölahti

KUNTOUTTAVA KOTIHOITO Fysioterapeutti Anne Kytölahti KUNTOUTTAVA KOTIHOITO 26.11.2015 Fysioterapeutti Anne Kytölahti Tietoa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Hyvät mahdollisuudet aktiiviseen ja hyvään elämään! KOTIKUNTOUTUKSEN MALLI IKÄIHMINEN Vastuullinen

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Muistisairastakin kaatuminen huolettaa

Muistisairastakin kaatuminen huolettaa Muistisairastakin kaatuminen huolettaa Paula Tommola, muistiluotsityöntekijä sairaanhoitaja (AMK), muistiasiantuntija-diploma Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus Kymenlaakson Muistiluotsi 193

Lisätiedot

GOOD WORK LONGER CAREER:

GOOD WORK LONGER CAREER: Juhani Ilmarinen, Ville Ilmarinen, Pekka Huuhtanen, Veikko Louhevaara, Ove Näsman GOOD WORK LONGER CAREER: WORK WELL-BEING IN FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES 2010-2015 Background Collective agreement between

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Luuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti: harri.sievanen@uta.

Luuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti: harri.sievanen@uta. Osteoporoosifoorumi, Helsinki 22.05.2014 Luuntiheysmittaus Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry S-posti: harri.sievanen@uta.fi 1 Johdannoksi Evidence-based

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella 1.4.2 Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat Tausta ja

Lisätiedot

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Johdattelua Palvelutarveluokitus (MAPLe) vs. asiakasrakenneluokitus ( RUG-III/23) kotihoidon

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Rekisteritieto potilaan ja johtamisen tukena

Rekisteritieto potilaan ja johtamisen tukena XIII Terveydenhuollon laatupäivä SOTE tulee tuleeko lisää vaikuttavuutta? Rekisteritieto potilaan ja johtamisen tukena Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö

Lisätiedot

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset Geriatri Pirkko Jäntti 10.11.2015 Alzheimerin taudin eteneminen 2 Toimintakyky (MMSE) 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 ITSENÄISYYS TARVE

Lisätiedot

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa Toimintakykykyselyn tuloksia Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa 24.11.2016 Toimintakyvyn kartoituksen tavoitteet luoda Sovatek-säätiön ja Jyväskylän Katulähetyksen asiakasprofiilien kuvaus kerätä

Lisätiedot