Mentoroinnin VERMEET
|
|
- Timo-Jaakko Leppänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PROJEKTISUUNNITELMA Mentoroinnin VERMEET Mentorointia yhdessä toimien ja yhdessä oppien - yhteistoiminta -mallin luominen sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa ja Savonia-ammattikorkeakoulussa Aija Hietanen Marja Hietamäki (KYS) Marja-Anneli Hynynen Merja Jokelainen Pirkko Jokinen Katriina Kankkunen (Kuopion kaupunki)
2 Johdanto - projektin keskeisin idea Projektissa kehitettävän uudenlaisen mentoroinnin yhteistoiminta -mallin tarkoituksena on, että mentorointi ja sen kehittäminen tapahtuu yhdessä toimien ja yhdessä oppien hankkeessa mukana olevissa toimintaympäristöissä ja toimintaympäristöjen kesken. Osaamisen kehittäminen ja valmennus ei tapahdu enää erillisinä täydennyskoulutuspäivinä organisaatioiden ulkopuolella, vaan arjen työn prosesseissa. Tällöin myös mentorointiin liittyvä valmennus toteutetaan työyhteisössä soveltaen toiminnallisia pedagogisia menetelmiä kuten simulaatioita ja ratkaisukeskeisiä lähestymistapoja (esim caset.) Lisäksi mentorointiin liittyvässä valmennuksessa hyödynnetään kansainvälisesti tutkittua opiskelijamentorointi SMiLE-iN - mallia (Jokelainen, 2013). Projektissa käytettävät kehittämismenetelmät luovat täysin uudenlaista toimintakulttuuria, jossa kehittämistä ei nähdä ulkopuolisena toimintana, vaan ketterinä ja tehokkaina ratkaisuina toteuttaa työtä samalla sitä yhteistoiminnallisesti uudistaen. Taustaa Sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa tapahtuvat rakenteelliset muutokset, yhdessä taloudellisten resurssien vähenemisen kanssa aiheuttavat henkilöstön osaamisen kehittämiselle ja päivittämiselle todellisia haasteita. Työelämä tarvitsee uudenlaisia tapoja ylläpitää ja päivittää osaamista ja samalla kehittää toimintaansa tuottavammaksi ja tehokkaammaksi. Työvoiman huono saatavuus edellyttää, että työtä ja osaamista kehitetään työssäoppimalla ja työn tekemisen yhteydessä. On siis löydettävä ketteriä ratkaisuja ja kehitettävä sosiaalisia prosesseja, jotka toteutuessaan mahdollistavat uusien innovaatioiden syntymisen. Osaamisen kehittäminen tulee tapahtua yhteistyössä eri organisaatioiden kesken, jotta päästään parhaaseen mahdolliseen toimintaan niin asiakkaan, organisaation kuin työntekijänkin kannalta. Mentorointitoiminnan kehittäminen ja laajentaminen paitsi organisaation sisällä myös organisaatioiden väliseksi luo pohjan sosiaalisten prosessien
3 toteutumiselle ja uusien toimintatapojen ja jopa innovaatioiden kehittymiselle palveluketjun eri vaiheissa. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden mukaan ottaminen prosessien eri vaiheisiin varmistaa toiminnan jatkumisen heidän siirtyessä koulutuksesta työelämään. Väestön ikääntyminen ja erilaisten sairauksien (esim. diabetes, muisti- ja aivosairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet, syöpä) lisääntyminen aiheuttaa suuria haasteita sosiaali- ja terveysalan henkilöstölle paitsi kuormittavuudessa myös osaamisessa. Tarvitaan yhä enemmän erityisasiantuntijoita kehittämään ratkaisuja edellä mainittujen asiakas- ja potilasryhmien hoitotyöhön. Näiden erityisasiantuntijoiden (esim. geromentorit, tehomentorit) kouluttaminen ulkopuolisessa täydennyskoulutuksessa ei ole enää taloudellisista syistä mahdollista, vaan on luotava uudenlaisia tapoja erikoisosaamisen kehittämiseksi. Edellä mainittujen lisäksi teknologian nopea kehitys ja muutokset hoitamisen todellisuudessa tuovat haasteita sosiaali- ja terveysalan koulutukselle, jonka on kyettävä vastaamaan entistä paremmin ja nopeammin työelämän muuttuviin osaamishaasteisiin. Lisähaastetta koulutukselle aiheuttaa suurten ikäluokkien eläköityminen, puute pätevistä ammattilaisista ja vaatimus elinikäisestä oppimisesta. Opetuksen käytänteisiin tarvitaan muutoksia, jotka mahdollistavat nykyistä paremmin työelämän ja koulutuksen yhteistyön, jotta opiskelijoiden erilaiset etenemispolut hoitotyön ammattilaiseksi mahdollistuvat. Koulutusjärjestelmän ja työelämän tulee tarjota koulutukseen hakeutuville monimuotoisesti toteutettuja koulutusohjelmia ja tukijärjestelmiä, jotka mahdollistavat opiskelijan yksilölliset oppimispolut. Tämä merkitsee muutoksia työpaikkojen ja koulutuksen toimintakulttuureissa. Opetuksen monimuotoisuuden lisääntyminen tarkoittaa, että opetuksessa otetaan käyttöön erilaisia oppimismenetelmiä ja työssä ja työstä oppiminen lisääntyvät varsinkin aikuisopiskelijoiden suorittaessa opintojaan työn ohessa. Tähän tarvitaan tukitoimia, jotta opiskelijat kykenevät selviytymään opiskelustaan. Erilaiset vertaisoppimisen ja mentoroinnin keinot ovat ratkaisu tähän haasteeseen.
4 Savonia-ammattikorkeakoulun terveysala on ollut mukana kehittämässä opintojen harjoittelun ohjaukseen liittyvää mentorointikoulutusta vuodesta 2003 alkaen. (LYHTYlaadukkaan hoitotyön oppimisympäristö kehittäminen (ESR), LYHTY II kouluttajakoulutus- ja toimintamalli ammattitaitoa edistävän harjoittelun ohjaukseen terveysalalle hanke (ESR, 2007). Vuosina Savonia-ammattikorkeakoulu oli mukana KOPSU - Korkea-asteen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishankkeessa, jossa luotiin työpaikkaohjaajille ja mentoreille koulutusmalli. Edellä esitetyissä hankkeissa mentoroinnin kehittämistoiminta on kohdistunut opiskelijoiden harjoittelun ja työssäoppimisen ohjaukseen työpaikoilla. Vuosina Savoniassa toteutetussa SaWe (ESR) - Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa -hankkeessa mentorointi oli oleellinen osa koulutusmallia. Jokaisella opiskelijalla oli omalta työpaikaltaan sairaanhoitaja mentorina. Mentorin tehtävänä oli tukea opiskelijan kehittymistä ammattitaitoiseksi sairaanhoitajaksi. SAWE- ja KOPSU -hankkeiden aikana toteutuneet mentoroinnit ovat osoittaneet, että mentorointi on erinomainen toimintamalli aikuisopiskelijan ammatillisen kasvun edistämisessä ja koko työyhteisön oppimisen vahvistamisessa. Mentorointi on myös hyvä toimintatapa tiivistää yhteistyötä työelämän ja koulutusorganisaatioiden välillä. Terveysalan organisaatioiden kehittäessä mentorointitoimintaansa on myös terveysalan koulutuksen kehitettävä opetustaan ja osaamistaan niin, että se takaa tuleville ammattilaisille hyvät valmiudet toimia mentorina ja kehittää sitä. Kehitettävä mentorointimalli vastaa työelämän täydennyskoulutusvaatimuksiin kehittämällä terveysalan ammattilaisten asiantuntijuutta ja samalla kehittää yhteistoiminnallista toimintaa työyksiköissä. Yhteistoiminnassa ja yhdessä oppien työelämän kanssa kehitettävä ja systemaattisesti toteutettava yhteisöllinen mentorointimalli edistää teorian ja käytännön yhdistämistä sekä kaikkien osapuolien ammatillista kasvua, oppimista, hiljaisen tiedon siirtymistä ja ajantasaisen, näyttöön perustuvan tietojen ja taitojen päivittämistä.
5 HAASTEET, JOIHIN PROJEKTILLA HAETAAN RATKAISUA (=nykytilan kuvaus) 1. Työelämässä vähenevät resurssit näkyvät mm. vähenevänä täydennyskoulutuksena, jolloin osaamisen päivittäminen ja ylläpito on nykyvaatimuksiin nähden haasteellista. Työelämässä on osaamista, jonka jakaminen tulee entistä enemmän merkityksellisemmäksi 2. Niukkenevien resurssien vuoksi ammatillisen kasvun tukemiseen tarvitaan uudenlaisia ja entistä tarkoituksenmukaisempia tukemisen muotoja 3. Hiljaisen tiedon poistuminen sekä työ- että opetuselämässä on tällä hetkellä suuri haaste, joka olisi osittain ratkaistavissa vertaismentoroinnin ja oppimisen menetelmillä 4. Terveysalan aikuisopiskelijoiden opiskelusta iso osa on itsenäistä opiskelua, sisältäen vähän teoriaopetusta ja lähipäiviä. Opintojen edistymiseksi opiskelijat tarvitsevat tukijärjestelmiä, jotka ehkäisevät opintojen keskeytymistä ja edesauttavat opintojen loppuunsaattamista. 5. Jo koulutetut työelämän mentorit tarvitsevat tukea ja verkostoja sekä keinoja mentoritoiminnan jalkauttamiseen ja systemaattisen toiminnan jatkokehittämiseen. 6. Koulutuksen puutteena pidetään sen etäisyyttä tämän päivän työelämästä. Tätä seikkaa voidaan korjata sillä, että lisätään koulutuksen ja työelämän toimijoiden yhteistyötä toimintatapojen kehittämisessä. 7. Väestön ikärakenne muuttuu vanhuspainotteisemmaksi, joten työpaikoilla tarvitaan entistä enemmän gerontologisen hoitotyön osaamista.
6 8. Sosiaali- ja terveysalan työn kuormittavuuden lisääntymisestä johtuen henkilöstön jaksamisongelmat ja hakeutuminen muille aloille 9. Organisaatioiden osaamista (esim. erikoissairaanhoito-perusterveydenhuolto) ei tällä hetkellä jaeta ja kehitetä organisaatioiden kesken MENTOROINNIN VERMEET JA MENTORIVERKOSTO RATKAISUNA HAASTEISIIN Projektin tarkoituksena on kehittää mentoroinnin ja vertaisoppimisen yhteistoimintamalli (Mentoroinnin VERMEET) sosiaali- ja terveysalan organisaatioihin ja koulutukseen sekä vahvistaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten yhteistoimintaa ja mentorointiosaamista Pohjois-Savon alueella. Kehitettävä yhteistoimintamalli toimii samalla sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden henkilöstön täydennyskoulutuksena ja ammatillisen osaamisen vahvistajana työpaikoilla. Projektissa kehitettävä Mentoroinnin VERMEET- yhteistoimintamalli on tarkoitettu työelämässä toimivien terveysalan ammattilaisten, sosiaali- ja terveysalan opettajien ja opiskelijoiden mentoroinnin ja vertaisoppimisen valmentamiseen. Vermeetvalmennusohjelmaa tullaan myös käyttämään opintojensa syventävässä vaiheessa olevien opiskelijoiden valmentamiseen työelämään siirryttäessä. Mentorointi - määritellään tässä projektissa laaja-alaisesti pyrkimällä pois perinteisistä, vakiintuneista tavoista toteuttaa mentorointia työstä erillisenä /erikseen toteutettavana toimintatapana. Mentoroinnin vermeillä tässä projektissa tarkoitetaan menetelmiä, joilla valmennetaan mentorointi-prosessiin osallistuvia sekä menetelmiä, joita käytetään mentoroinnin toteuttamiseen. Projekti itsessään myös tuottaa uusia mentorointimenetelmiä.
7 Projektissa luotava Vermeet-mentoriverkosto ja mentoripankki kokoaa yhteen Pohjois- Savon alueen sosiaali- ja terveysalan mentorit. Verkoston tehtävänä on kehittää ja tukea mentoreiden toimintaa sekä edelleen kehittää Vermeet-valmennusohjelmaa. Mentoriverkostoa ylläpidetään projektissa kehitettävässä mentoripankissa. Mentoripankista löytyvät kaikki Vermeet-valmennuksen käyneet mentorit. Mentoripankkia voivat hyödyntää niin työelämä kuin opiskelijatkin. Tätä kautta esim. opiskelijat voivat etsiä itselleen mentorin opintojensa tai harjoittelujakson ajaksi. Myös organisaatiot voivat etsiä mentoripankista tietyn substanssialan mentoria syventämään työyhteisönsä osaamista. Mentoripankki palvelee organisaatioiden keskinäistä kehittymistä. Mentoripankki toimii lisäksi virtuaalisena oppimisympäristönä mentoriverkoston jäsenille, jossa voidaan vertaisoppimisen ja tukemisen avulla edistää/syventää mentorointitaitoja. Mentoripankkiin tallennetaan sosiaalisissa prosesseissa synnytetyt aloitteet ja ideat jatko - työstettäväksi. PROJEKTIN TAVOITTEET 1. Kehittää mentoroinnin yhteistoimintamalli (Mentoroinnin Vermeet) ja siinä käytettävät menetelmät ja toimintamallit. 2. Edistää mentoreiden keskinäistä verkostoitumista ja vertaisoppimista perustamalla mentoripankki, joka toimii samalla mentoreiden virtuaalisena oppimisympäristönä. 3. Arvioida ja kehittää yhteistoimintamallia sekä toiminnallistaa se mukana olevien organisaatioiden keskuudessa vakiintuneeksi kehittämisen menetelmäksi 4. Kuvata ja mallintaa kehittämisprosessi ja sen tuottama yhteistoimintamalli, joka on siirrettävissä mihin organisaatioon tahansa.
8 PROJEKTIN HYÖDYT JA HYÖDYNSAAJAT Projektin ensisijaisina hyödynsaajina ovat Savonia-ammattikorkeakoulun sosiaali- terveysalan opettajat ja opiskelijat sekä Kuopion kaupungin perusturvan ja terveydenhuollon ja Kuopion yliopistollisen sairaalan terveydenhuoltoalan henkilöstö. Toissijaisina hyödynsaajina ovat kyseisten organisaatioiden muut hallinnon alat ja niiden henkilöstö, koska hankkeessa kehitettävä menetelmä on riippumaton sen toteuttamiskontekstista. Hankkeessa kehitettävällä menetelmällä vaikutetaan sellaisten sosiaalisten prosessien kehittymiseen työelämässä, jotka toteutuessaan tuottavat uudenlaisia, tehokkaampia ja järkeistettyjä toimintatapoja yhteistoiminnallisesti yli hallinnonalojen. Mentoroinnin yhteistoimintamallin hyödyt työelämälle /oppilaitokselle ovat Työssä ja työstä oppiminen tehokkaaseen käyttöön Yhteistoimintamallin ideologian laajentaminen kaikkien terveydenhuollon ja oppilaitoksen työntekijöiden käyttöön työyhteisöissä (säästöjä tulee tässä) Löydetään ns. helmet, eli kehittämishalukkaat työntekijät, joita tuetaan työyhteisön kehittämistyössä riittävän aikaisin, etteivät turhaudu ja hakeudu toisiin tehtäviin. Opitaan kyvykkyyksien johtamista Luodaan kustannustehokas toimintamalli osaamisen ja laadun kehittämiseen Palveluketjujen laadun parantaminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken Organisaatioiden (esim. erikoissairaanhoito- perusterveydenhuolto, laitoshoitokotisairaanhoito, työelämä-oppilaitos) välisen asiantuntijuuden/osaamisen jakaminen ja yhteisöllisyyden kehittyminen Sosiaalisten prosessien kehittyminen ja uusien toimintatapojen innovoinnin mahdollistuminen Muutosten ja uusien toimintatapojen toiminnallistamisen tuki organisaation sisällä
9 Mentoroinnin yhteistoimintamallin hyödyt opiskelijoille Työelämävalmiuksien ja asiantuntijuuden kehittyminen Nopeuttaa työyhteisöön perehtymistä Sitoutuminen ammattiin ja organisaatioon Ammatti-identiteetin vahvistuminen Alalla pysyminen Kasvaminen uuteen työelämän toimintakulttuuriin jo opintojen aikana Mentorina toimimisen valmiudet jo koulutuksessa PROJEKTIN AIKATAULUTUS JA KONKREETTISET TOIMENPITEET Syksy 2013 (loka-joulukuu) Projektin organisoituminen - ohjausryhmän ja kehitysryhmän nimeäminen Projektiryhmä (edustajat osatoteuttajaorganisaatioista + tyhank-opiskelija) laatii suunnitelman mentoroinnin yhteistoiminnallisen mallin kehittämisestä, menetelmistä ja toteuttamisesta sekä mallin kuvaamisesta ja toiminnallistamisesta. Nimetään kustakin organisaatiosta mentoroinnin kehitysryhmät, jotka tulevat toteuttamaan projektiryhmän laatimaa suunnitelmaa. Projektiryhmän jäsenet ovat myös kehitysryhmän jäseniä. Kevät 2014 Mentorointivalmennuksen käynnistäminen kehitysryhmälle Mentorointitoiminnan käynnistäminen ja toteuttaminen laaditun suunnitelman mukaisesti mukana olevissa organisaatioissa. Menetelmän jatkuvaa arviointia ja kehittämistä Syksy 2014 Mentorointitoiminnan toteutus jatkuu suunnitelman mukaisesti
10 Mentoripankin ja mentoriverkoston perustaminen Mentoroinnin Vermeet - osion kehittäminen lopulliseen muotoon Mentorointimallin toiminnallistamisen suunnittelu ja vakiinnuttaminen osaksi organisaatioiden toimintaa ja sote-alan opetussuunnitelmia Mentorointiprosesseissa (sosiaalisissa innovaatioprosesseissa) syntyneiden ideoiden käsittely ja yhteenvedot Loppuraportti ja julkaisut PROJEKTISSA SYNTYVÄT TUOTOKSET Mentoroinnin Vermeet - yhteistoiminnallinen mentorointimalli (mallin ja prosessin kuvaus) Mentoriverkosto- ja pankki TULOKSET Kehitetyn yhteistoiminnallisen mallin tuloksena Edistetään koulutuksen työelämävastaavuutta ja koulutuksesta työelämään siirtymistä. Edistetään työelämässä tapahtuvaa oppimista ja luodaan uutta kehittävää toimintakulttuuria Tuetaan työpaikoilla tapahtuvaa opiskelua ja oppimisen ohjausta Mahdollistetaan yksilöllisten oppimispolkujen toteutuminen Vahvistetaan oppivan organisaation ja elinikäisen oppimisen toteutumista Luodaan mentoreiden oppiva verkosto Opintojen keskeytyminen alenee Alalla pysyminen ja siihen sitoutuminen vahvistuu Alalta kauan poissaolleiden terveysalan ammattilaisten paluu takaisin helpottuu Organisaatioiden välinen oppiminen ja uusien toimintatapojen kehittyminen mahdollistuu Projektin aikainen toiminta tapahtuu osana arjen työtä, jolloin menetelmän toiminnallistaminen on helppoa
11 KOHDERYHMÄT Savonia-ammattikorkeakoulun terveysalan opettajat ja opiskelijat Kuopion kaupungin perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueen henkilöstö Kuopion yliopistollisen sairaalan henkilöstö PROJEKTIN TOTEUTTAJAT JA HENKILÖSTÖ Projektin hallinnoija Savonia-ammattikorkeakoulu, terveysala, Kuopio Projektin osatoteuttajat Kuopion kaupunki, perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Kuopion yliopistollinen sairaala Ohjausryhmä Maija Suhonen - Savonia-ammattikorkeakoulu Marja Hietamäki - Kuopion yliopistollinen sairaala Katriina Kankkunen - Kuopion kaupunki, perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Merja Jokelainen - Savonia-ammattikorkeakoulu Opiskelijan edustaja - Savonia-ammattikorkeakoulu Projektin henkilöstö Projektipäällikkö, Merja Jokelainen, Savonia-ammattikorkeakoulu Projektisihteeri, Riikka Tähtinen, Savonia-ammattikorkeakoulu
12 Projektiryhmä - Marja-Anneli Hynynen, Savonia-ammattikorkeakoulu - Pirkko Jokinen Savonia-ammattikorkeakoulu - Kuopion yliopistollisen sairaalan 3 sisällön asiantuntijaa - Kuopion kaupungin sairaalahoidon (Sairaanhoitaja Tarja Kristiina Heikkinen?) ja kotihoidon 2 asiantuntijaa PROJEKTIN VIESTINTÄSUUNNITELMA Projektista tiedotetaan mukana olevien organisaatioiden henkilöstökokouksissa sekä henkilöstölehdissä ( Henkreikä, Savonian Sanomat, Sottiisi). Projektille laaditaan blogi, jonka avulla verkostoidutaan ja tiedotetaan projektin etenemisestä ja tuloksista. Lisäksi projektia markkinoidaan facebookissa ja twitterissä. Projektista kirjoitetaan loppujulkaisu ja artikkeli alan lehtiin. Lisäksi tiedottamisessa/ markkinoinnissa hyödynnetään paikallisia medioita (radio Kantti, Savon Sanomat).
MENTOROINNIN VERMEET hanke 2. LUONNOS
MENTOROINNIN VERMEET hanke 2. LUONNOS 19.2. KYSn, Kuopion kaupungin ja Savonia-ammattikorkeakoulun toimintasuunnitelma (2. luonnos tehty tapaamisten KYS 14.2.14 ja Kuopion kaupunki 18.2.14 mukaan) Tähän
LisätiedotOpinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?
Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi
LisätiedotVOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE
VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE VOIMAA HOIVAAN II Voimaa Hoivaan II on osa Valtava -kehittämisohjelmaa, jota Työ-ja elinkeinoministeriö koordinoi Helsingin Diakoniaopisto(Hdo) toteuttajana
LisätiedotCASE: Lumipalloefekti:
CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon
LisätiedotLearning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke
Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho
LisätiedotDiabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus
Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen
LisätiedotVarsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen
LisätiedotMentorointi. KYS/Kliiniset henkilöstöpalvelut Kliiniset sihteeripalvelut. 21.5.2014 Kirsi Kivimäki
Mentorointi KYS/Kliiniset henkilöstöpalvelut Kliiniset sihteeripalvelut 21.5.2014 Kirsi Kivimäki Mentorointi-työryhmä aloitti 6/2013 kokoontunut n. kerran kuussa jäseninä: palvelupäällikkö Arja Konttinen
LisätiedotLaajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto
Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Nina Eskola,
LisätiedotMiehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle
Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle 89/11 28 / 3,7 7071 / 49 120 000 VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE Taustalla mm.: PROJEKTIN TAUSTAA Sote-alan segregaatio, miesten
LisätiedotLaajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke
Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Tavoitteena on, Edistää työssäoppimisen
LisätiedotLaajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke
Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilua kolme vuotta Tavoitteena tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Lupa kokeilla ja todeta, mikä
LisätiedotToimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:
Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
Lisätiedot27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen
1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotOHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA
OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea
LisätiedotKokemuksia vuorovaikutteisten teknologioiden vaikutuksesta opetuksen kulttuuriin CASE: Tutkimusmetodiikan seminaari aikuismaisteriohjelmassa
Kokemuksia vuorovaikutteisten teknologioiden vaikutuksesta opetuksen kulttuuriin CASE: Tutkimusmetodiikan seminaari aikuismaisteriohjelmassa Terho Lassila Harri Eskelinen Lappeenrannan teknillinen yliopisto
LisätiedotSIMUPEDA -ohjaajakoulutuksen esittely, ohjaajan opas ja mentorointi
SIMUPEDA -ohjaajakoulutuksen esittely, ohjaajan opas ja mentorointi 19.3.2014 Eeva Haavisto Birgitta Ojala Savon ammatti- ja aikuisopisto SIMUPEDA ohjaajakoulutus (2op.) Kohderyhmänä on sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotOpetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)
Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,
LisätiedotEPSHP ja keskussairaala harjoitteluympäristönä ja ohjauksen järjestäminen. Merja Sankelo, THT, Dosentti Opetusylihoitaja
EPSHP ja keskussairaala harjoitteluympäristönä ja ohjauksen järjestäminen Merja Sankelo, THT, Dosentti Opetusylihoitaja Opetussairaala Seinäjoen keskussairaala toimii opetussairaalana eri alojen opiskelijoille
LisätiedotKoulutuksella muutokseen - työkykykoordinaattorikoulutus. Osatyökykyisille tie työelämään - OTE
Koulutuksella muutokseen - työkykykoordinaattorikoulutus Osatyökykyisille tie työelämään - OTE Hankepäällikkö Projektipäällikkö Raija Tiainen OTE - kärkihanke, taustaa 1,9 miljoonaa = joku pitkäaikaissairaus
LisätiedotTyössäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla
Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla SUUNNITTELU JA VALMENNUS TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMISEN ALOITUS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN SUUNNITELMA Työpaikka-analyysi
LisätiedotTyössäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...
1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus
LisätiedotKOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA
KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen
LisätiedotHOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla
HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia
LisätiedotSAMK, SIMULAATIO-OPETUS Hoitotyön koulutusohjelma
Erva hoitotyön johtajien verkostoseminaari SAMK, SIMULAATIO-OPETUS Hoitotyön koulutusohjelma I hear and I forget. I see and I remember. I do and I understand. Mitä simulaatio on? Todellisuutta jäljittelevä
LisätiedotPirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013
Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.
LisätiedotOPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen
OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään
LisätiedotKeski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan
LisätiedotMiten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä?
Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä? Laatua laineilla ammatillisen koulutuksen laatuseminaari 2016 Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon
LisätiedotMiten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? Sirkka Hulkkonen
Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? 25.3.2010 Sirkka Hulkkonen Vaikuttavuus alkaa ideasta Mihin hanke perustuu? Onko taustalla Teknologian kehittyminen Rakenteiden muuttuminen
LisätiedotKansainvälisyyden mentoriohjelma * * * kv-koordinoinnin uusi aalto. Yyterin kansainvälisyyspäivät Tiina Sarisalmi
Kansainvälisyyden mentoriohjelma * * * kv-koordinoinnin uusi aalto Yyterin kansainvälisyyspäivät 6.9.2013 Tiina Sarisalmi Koulujen kansainvälisen toiminnan kehittyminen Koulujen hankkeet, joita OPH koordinoi
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotNäkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009
Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita
LisätiedotTulevaisuuden opettajat ja kouluttajat. Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka konferenssi , Helsinki
Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka 2012- konferenssi 26.-27.2.2007, Helsinki Alustajat: Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat Hannele Niemi, professori,
LisätiedotEsimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli
Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotLahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut
Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian
LisätiedotKeski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020
Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun
LisätiedotTyöpaikoilla oppimisen monet muodot Määrä lisääntyy laatua kehittämällä?
Työpaikoilla oppimisen monet muodot Määrä lisääntyy laatua kehittämällä? Sampon neuvottelukuntien seminaari, Imatra 6.9.2017 Projektipäällikkö Maija Savolainen, Savon ammatti- ja aikuisopisto maija.savolainen@sakky.fi
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy
Koulutuksen tavoitteet Kognitiivisen työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia yksilöiden, ryhmien ja työyhteisöjen työnohjaajana sekä työyhteisöjen
LisätiedotOPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013
OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 1. 2+1 TOTEUTUKSEN KRITEERIT 2. 2+1 MALLIN TOTEUTUS RAKENNUSALALLA 3. OPPIMISPOLKUJA 4. POSITIIVISTA / POHDITTAVAA Oppisopimusfoorumi Hannu Rinne TUTKINNON TAVOITTEET KOLMELLE
LisätiedotJohtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus
Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotUusien opettajien mentoroinnin - kehittämis- ja koulutusohjelma,
Uusien opettajien mentoroinnin - kehittämis- ja koulutusohjelma, 2011-2013 Anna Maija Siljander & Hannele Niemi Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia & CICERO Learning verkosto 8.5.2012 1 Hankkeen visiona
LisätiedotTyöaikakokeilu Lapin matkailuopisto, Levi-Instituutti - vastaus opettajan muuttuvaan työnkuvaan
Työaikakokeilu Lapin matkailuopisto, Levi-Instituutti - vastaus opettajan muuttuvaan työnkuvaan ECVET TULEE, OLETKO VALMIS! SEMINAARISARJA OPPILAITOSVÄELLE Turku 13.9.2013 Riitta Karusaari Toimipistejohtaja
LisätiedotTekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi
Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson
LisätiedotREITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010
REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen
LisätiedotHAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:
Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta
LisätiedotMihin tarpeeseen ASSI-hankkeella haetaan ratkaisua?
ASSI-hanke Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palveluiden ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa 1.10.2012 30.8.2014 Mihin tarpeeseen ASSI-hankkeella
LisätiedotOhjausta yrittäjille
Ohjausta yrittäjille Hyvä Diili -mentorihanke Päivi Kalliokoski projektipäällikkö Hyvä Diili ohjausta yrittäjille hanke Hyvä Diili ohjausta yrittäjälle hanke Juna on ollut ahkerasti liikkeessä Pitäkäämme
LisätiedotTutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa
Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
LisätiedotPerioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia
Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia 6.6.2010 ESR / Futurex: Kokemuksia oppisopimustyyppisestä täydennyskoulutuksesta 7/6/11 Helsinki Metropolia
LisätiedotHUIPUT KEHIIN. Innovatiivisuusmittarin kehitystyö. www.hamk.fi/aokk
HUIPUT KEHIIN Innovatiivisuusmittarin kehitystyö HUIPUT KEHIIN projektin tavoitteena on luoda pysyviä, alueellisia, ammatillista huippuosaamista kehittäviä yhteistyöverkostoja ja tuottaa malleja huippuosaamisen
LisätiedotKJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat
KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto
LisätiedotOpiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt
Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu
LisätiedotI MITÄ ON VERTAISRYHMÄMENTOROINTI? 1 Työssä oppimisen monet muodot... 17
Sisältö Tämä kirja... 11 Alkutehtävä... 13 I MITÄ ON VERTAISRYHMÄMENTOROINTI? Hannu L. T. Heikkinen ja Päivi Tynjälä 1 Työssä oppimisen monet muodot... 17 Mitä ja miten työssä opitaan?... 17 Oppimisen
LisätiedotTavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,
SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan
LisätiedotKV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen
KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten
LisätiedotOpen House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON
Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON Sisältö 1 Open House-hankkeen tavoite 2 Työelämäjakso Open House-hankkeessa 3 Työelämäjakson tavoite 4 Ajankohta 5 Pariopettajuus
LisätiedotTAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen
VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,
Lisätiedot7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
LisätiedotRavitsemuskoulutuskysely sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille
Ravitsemuskoulutuskysely sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Riikka Suorajärvi-Bron Kehittämissuunnittelija TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti PTH-TE-yksikkö Aksila Tavoitteet Tavoitteena
LisätiedotYhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa
Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551
LisätiedotUraohjaus2020, hankkeen perustiedot
Uraohjaus2020 Uraohjaus2020, hankkeen perustiedot Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotOpiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa
Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,
LisätiedotUusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina
Uusia avauksia opetukseen ja työelämään -Työ- ja elinkeinoelämä opetuksen avainkumppanina Marja Gröhn-Rissanen Anne-Leena Juntunen Lastensuojelun kesäpäivät Iisalmi 13.6.2012 http://ois10.blogit.fi OIS-ajattelu
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016
Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
Lisätiedot15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Lapin ammattiopisto D Visualisointi - josta työssäopp. Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla, toteuttamalla ja visualisoimalla
LisätiedotTyöpaikalla tapahtuva oppiminen Savon koulutuskuntayhtymässä. Sari Tarvainen
Työpaikalla tapahtuva oppiminen Savon koulutuskuntayhtymässä Sari Tarvainen Kehittämishanke 2015-2017 Toteuttaja Savon koulutuskuntayhtymä. Hanke on valmisteltu ja toteutetaan kiinteässä yhteistyössä Pohjois-Savon
LisätiedotKoulutuspoliittisen ohjelman mittarit
Koulutuspoliittisen ohjelman mittarit Oppimisen ja opetuksen oppijakeskeinen uudistaminen Mittari 1: Oppijat voivat vaikuttaa opetuksen suunnitteluun Kuvaus: Oppijoita kuunnellaan säännöllisesti opetuksen
LisätiedotHankkeen viestintäsuunnitelma
Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa (S20136) 15. elokuuta 2016 / 1 Hankkeen viestintäsuunnitelma 1. Hankkeen kuvaus Ydinosaajat-hankkeessa luodaan malli koulutusorganisaatioiden
LisätiedotMonet polut Työelämään hanke (ESR) Tukea kotoutumiseen
Monet polut Työelämään hanke (ESR) 1.11.2016-31.12.2018 Tukea kotoutumiseen Monet polut työelämään -hanke 1.11.2016-31.12.2018 (ESR) Tukea kotoutumiseen Kootut toimintamallit Tekijät: Peltonen Mirja, Rintala
LisätiedotOpetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4
Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja
LisätiedotOsaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät
Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Peruskoulupäivät 2014 Osaaminen monilukutaito, laaja-alainen osaaminen, teknologiaoppiminen, monialainen oppiminen, osallisuus Työskentelyn kulku Ajatuksia
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotHarjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt
Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotLean Leadership -valmennusohjelma
Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö
LisätiedotTyön tuki malli työhön paluun tukena. Silta työhön projekti 2012-2014 ESR, STM
Työn tuki malli työhön paluun tukena Silta työhön projekti 2012-2014 ESR, STM Työn tuki -malli Työnhakija Ulkopuolinen tuki työnhakijalle ja työyhteisölle Yksilöllinen ja ryhmämuotoinen työhönvalmennus
LisätiedotVammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano
Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman
LisätiedotKansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas
Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä
LisätiedotLUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9
LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta
LisätiedotKiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014
Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 1 Yleistä Tämä koulutussuunnitelma on laadittu Kiteen kaupungin henkilöstön ammatillista osaamista kehittävän koulutuksen suunnittelun pohjalta. Tämä suunnitelma
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?
LisätiedotASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU
ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotOsatyökykyisille tie työelämään OTE -kärkihanke: Hankepäällikkö Päivi Mattila-Wiro Projektipäällikkö Raija Tiainen
Osatyökykyisille tie työelämään OTE -kärkihanke: Hankepäällikkö Projektipäällikkö Raija Tiainen OTE - kärkihanke Työkyvyn alenema ei johda kokonaan työelämän ulkopuolelle ja työhön paluu on mahdollista.
LisätiedotMiten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi Jaana Kullaslahti
Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi 11.12.2017 Jaana Kullaslahti Pedagoginen johtaminen ja koulutuksen kehittäminen mitä tietoa?
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotUraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012
Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa
Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa Koulutuksen järjestäjän tiedot (yhteystahona toimivan koulutuksen järjestäjän tiedot) Seinäjoen koulutuskuntayhtymä,
LisätiedotTurengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä.
Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä. Monipuoliset oppimisympäristöt ja -menetelmät, oppimisen ilo ja koulutettu
LisätiedotPERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1
JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan
LisätiedotSosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa
Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotDynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa
Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Käsitteitä BYOD - Bring Your Own Device CYOD - Choose Your Own Device MDM - Mobile Device Management Pilvipalvelut TAVOITE: Omnia tekee ratkaisuja ja
Lisätiedot