Tuottajasta yrittäjäksi Luomumatkailua Uusi Leppäkerttu-merkki: Paikallinen luomutuotanto esille!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuottajasta yrittäjäksi Luomumatkailua Uusi Leppäkerttu-merkki: Paikallinen luomutuotanto esille!"

Transkriptio

1 3/ ,00 Tuottajasta yrittäjäksi Luomumatkailua Uusi Leppäkerttu-merkki: Paikallinen luomutuotanto esille!

2 Pä äkirjoitus Luomupolitiikkaa Suomen suosituin rehuvirna EBENA varma ja satoisa Erkki Pöytäniemi Tätä kirjoittaessani on eduskuntavaalien tulokset julkaistu. Luomun tulevaisuus riippuu kuluttajien ja tuottajien aktivoitumisen rinnalla poliittisista linjavedoista. Alkutuotannon suurimmat haasteet ovat toisaalta alhaiset tuottajahinnat ja toisaalta huonosti hoidettu luomutukipolitiikka. Nyt hallituksen vaihtuessa Suomen luomujärjestelmä joko kehittyy tai se pysyy ennallaan. Mikäli me haluamme saavuttaa Maabrändi-työryhmän kuuluisat tavoitteet, tulee sekä luomun tuottamista että sen kuluttamista pyrkiä ohjaamaan. Pelkkä halukkuus tuottaa tai ostaa ei riitä. Luomu on ollut mukana kansallisessa maataloustukijärjestelmässä lähinnä kai pakosta mukana. Jopa Puolassa sekä Liettuassa luomutuet ovat suuremmat ja monissa Euroopan yhteisön maissa on mahdollistettu siirtymäkausi tukijärjestelmän avulla. On hienoa, että tavanomainen tuotanto on menossa jatkuvasti kestävämpään suuntaan, mutta jonkinlainen kannuste-ero tulisi luomuun aina säilyttää. Kuten aina, seuraavatkin tukineuvottelut käydään kahden toimijan Maa- ja metsätalousministeriön sekä MTK:n välillä. Kumpaankohan on helpompi vaikuttaa? Suurin este kuluttajille hankkia luomutuotteita, on niiden kallis hinta. Jos meillä on ollut puhetta muun muassa terveysvaikutteisten elintarvikkeiden alhaisemmasta arvonlisäverosta niin miten olisi luomuruoalle tämä alhaisempi vero? Näin markkinoita saataisiin lisättyä. Mutta se tuotannon lisääminen ensin. Niiden kotieläintilojen, joilla vain pellot ovat luomussa, tulisi siirtää myös eläimensä luomuun. Tämä nopeuttaisi ja parantaisi suunnattomasti luomulihan saatavuutta. Vasta perustettu Pro Luomu ry lähtee pohtimaan eri raaka-aineketjujen ongelmia aina tuotannonpanosteollisuudesta kuluttajiin saakka. Tämä työ tulee olemaan apuna hallituksen luomuohjelman suunnittelussa. Jotta Luomuliitolle saataisiin parempi mandaatti vaikuttaa asioihin, tulisi kaikkien Suomen luomutuottajien liittyä yhteen, toteaa maatalousauktoriteetti Hornborg tässä lehdessä. Meidän tulee ymmärtää, kuka loppukädessä ajaa tässä maassa luomun asiaa, ymmärtää että yhdessä me olemme enemmän. Vetoan siis sinuun luomutuottaja liittymään jäseneksi ja kutsua myös muut luomutuottajat mukaan. Toivotan teille kaikille hyvää kesää sekä suotuisaa kasvukautta! Jaakko Nuutila Myynti alan liikkeet sekä Ruukki, Puh. (08) , (02) Luomulehti 3/2011 3

3 Kuva Maanmittauslaitos ISO 9001 Miksi WebWisu & WisuMobile on ylivoimainen yhdistelmä? Koska saat kaikki samalla kertaa ja helposti viljelysuunnitteluusi. Ei päivityksiä eikä varmuuskopiointia. Käynnistä WebWisu verkossa ja ole ajan hermolla. WisuMobilella viljelysuunnitelmasi kulkee kännykässä aina mukanasi, voit tehdä lohkomuistiinpanot heti pellolla ja merkitä havainnot suoraan kartalle. Ota WebWisu ja WisuMobile veloituksetta koekäyttöön kolmeksi kuukaudeksi. Saat ohjelman valmiina omilla lohkokartoilla ja peruskartalla. Jos kokeilujakson jälkeen päätät hankkia WebWisun, saat Wisu- Mobilen perusversion veloituksetta saakka. Klikkaa Suunnittelet viljelysi sujuvasti Tutustu myös It-kauppaamme. Sieltä tilaat tietokoneen käyttö valmiina, kotiin tuotuna ja ohjelmat asennettuina! Lähetät tukihakemuksesi sähköisesti Teet muistiinpanot heti pellolla Olet aina ajan tasalla sisällys 3/2011 PALSTAT Luomua opiskelemassa Luomupolitiikkaa Kokeiluista 6 Vuoden Luomutuote: käytännöksi...34 Onnelliset Luomu Snack-kurkut Luomut vertailussa Luomupäivän tunnelma oli katossa På Svenska Tuottajasta yrittäjäksi Ulkomailta Seuraavalta hallitukselta täytyy saada lisää rahoitusta luomulle tutkittua tietoa Luomuun vauhdilla! Luomuyhdistyksistä Aitojamakuja.fi nostaa esiin luomuyrityksiä 16 Uusi Leppäkerttu-merkki: Lyhyet Paikallinen luomutuotanto esille! Jari Leppä: Tilinpäätös luomusta Spelttipioneeri tähtää Eurooppaan Sopimus maatalouden geenivarojen jaosta Luomuopintoja Wienissä Miksi projektitöihin 24 Viljelijän vierellä juuri Luomuliittoon? Luomumarkkinat kehittyvät katso Luomuruokaa kouluihin mihin paperiin nimesi kirjoitat Hätähuuto eläinten kohtelusta Keskustelu luomumaidon Miljödriven D-vitamiinista nytkähti eteenpäin Affärsutveckling i COOP Tarvitaan lisää tietoa päätösten tueksi USA nousi Euroopan ohi 28 Luomua kuluttajan, maatilan luomumarkki noiden suuruudessa ja ympäristön hyväksi Leipää ja kalaa matkailijoille Valkosipuli kiinnostaa Kesän luomutapahtumia Kauppa käy ja laajenee FiBL laajenee huippu- 34 Kerääjäkasvit ravinteiden tietoa tutkimuksesta ja rikkojen hallinnassa Luomupäivässä Luomujäätelö saa makunsa aidoista raaka-aineista 38 Lisäaineet ja luomu 40 Tilavierailun järjestämisen aakkoset 42 Rikkakasveja ja huippuruokaa 45 Luomutuet vaihtelevat EU:ssa 46 Luomuviljely tukee kestävää maataloutta 48 Väriä maatalouspolitiikkaan Via Campesina saapui Suomeen 49 TEHOa luomuviljelyn vesiensuojeluun 50 Heikintuvan emolehmät ja matkailupalvelu osoitti: Pienen kannatti erikoistua 52 Luomuvalkuainen Iso-Britaniassa 56 Luomuverkosto-päivissä keskusteltiin 57 Nivalassa keskusteltiin luomumarkkinoista Sivu 6 Vuoden Luomutuote: Onnelliset Luomu Snack-kurkut Sivu 8 Tuottajasta yrittäjäksi SERTIFIOITU ORGANISAATIO ProAgria Menestyksen mahdollisuuksia ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton laatujärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti. 58 Turussa tuli ideoita tapahtumista 59 Pro Luomu yhteistyötä luomualan kehittämiseen 60 Luomuliitossa toimii Sivu 12 Luomuun vauhdilla! Kannen kuva: Visa Vilkuna

4 Elisa Niemi Vuoden Luomutuote: Onnelliset Luomu Snack-kurkut Miten voi kurkku olla näin hyvää! Vuoden Luomutuote Onnelliset Luomu Snack-kurkut häikäisi raadin. Luomu tuotantotapana pystyy vaikuttamaan jopa siihen, miltä vihannekset maistuvat. Luomuvihannestuotantoa halutaan Suomessa paljon lisää kysyntää on! toteaa Luomuliiton ja Vuoden Luomutuote raadin puheenjohtaja Jaakko Nuutila. Vuoden Luomutuote -raadissa oli mukana Sasu Laukkonen, Eeropekka Rislakki, Jaana Elo ja Kim Palhus, jotka kaikki tunnetusti arvostavat makua. Pieni luomukurkku Olemme kehittäneet luomukurkun viljelyä nyt puolisen vuotta ja viimein on Johanna Kivioja ja Onnellinen Luomu Snack-kurkku. Jouko Tikkanen viljelymenetelmä hallussa, mikä näkyy myös kurkun hyvässä laadussa ja maussa, kertoo Johanna Kivioja KKK-vihanneksesta. Luomuviljely on haastavaa, mutta onnistumiset myös erittäin palkitsevia. Luomusnack-kurkun tuotantoon päädyttiin, kun haluttiin tuotteeseen muukin lisäarvo ja erottuvuus kuin tuotantomuoto. Lajike on midi-kurkkulajike ja se kasvaa noin 20 cm pitkäksi. Kurkun viljely on haastavampaa kuin tomaatin, sillä kurkku tarvitsee nopeammin enemmän ravinteita käyttöönsä kuin tomaatti. Tomaatin elinkaari on noin kk ja kurkulla se on vain 3 4 kk. Kurkku tarvitsee paljon valoa ja lämpöä. Lämpöenergia on meillä kierrätyslämpöä, eli käytämme läheisen elintarvikealan tehtaan prosessin lauhdelämpöä lämmitykseen. Tiukkoja tuotantosääntöjä noudattaen Yritys ei ole halunnut mennä siitä, mistä aita on matalin. Onnellinen Luomu Snack-kurkku on KRAV-merkitty, eli noudattaa EU-säädöksiä tiukempia tuotantoehtoja. Meillä on ehkä maailman suurin KRAV-kasvihuonekokonaisuus. Ruotsalaiset KRAV-kasvihuoneyritykset ovat melko pieniä, kerrotaan KKK-vihannekselta, joka vie tuotteitaan myös Ruotsiin. KRAVin tuotantosääntöjen takia KKKvihannes etsii lannoitteita, joissa ei ole tavanomaista lantaa raaka-aineena. Perunansolunesteistä valmistettua lannoitetta on kokeiltu, mutta se on työläs vaihtoehto, koska kuiva-ainepitoisuus on liian suuri eikä se toimi annosteltavaksi kastelun yhteydessä. KKK-vihannes on kiinnostunut hankkimaan Leppäkerttu-merkin kotimaassa myytäville tuotteille. Vuoden Luomutuote -kilpailu oli kovatasoinen ja palkintoa tavoitteli 26 tuotetta. Vuoden Luomutuotteeksi valittiin myös Nokian panimon Keisari Luomu Pilsin. Kunniamaininnan sai Makulaku Natural Sweet voimakkaan makuinen luomulaku. Näistä omat artikkelinsa seuraavissa Luomulehdissä. Luomupäivässä Vuoden Luomutuote -kilpailun palkittujen lisäksi tarjoiluissa oli esillä muuta parhaimmistoa: Myllärin Luomu moniviljanäkkileipä, Lapin Maria mehut ja Pajuniemen Luomunaudan Suolaliha. Katso luomu-uutuudet: php/luomutuotteet Elisa Niemi Luomupäivän tunnelma oli katossa Me haastamme tuottajat: tuottakaa hyviä luomutuotteita, niin me myymme ne ilman lisäkatteita, lupaa SOK:n Ilkka Alarotu. Sali alkaa hymyillä ja Jaakko Nuutilan johdolla viheltämään ja taputtamaan. Luomupäivä: Tuotanto kasvuun Mikkelissä Tule ja katso luomun tulevaisuuteen! Visiointi ja hengen nostatus on aina ollut luomupäivien tavoitteena. Luomuliitto järjesti ensimmäistä kertaa kauppa-teemaisen luomupäivän: Luomubrändillä kauppaan. Tavoitteena oli kannustaa kaupan toimijoita tarttumaan luomuun. Ilkka Alarotu käänsi omassa puheenvuorossaan vaatimuksen tuottajille. Vastaavaa luomuinnostusta ei kaupan taholta ole ennen Suomessa nähty. Jotta luomutuotteet pääsisivät helpommin kauppaan, ovat uudet välineet siihen tervetulleita. Kuule Oy esitteli luomun brändioppaan, joka antaa välineitä luomusta viestimiseen ja kunkin yrityksen omien brändien rakennukseen. Päivittäistavarakauppayhdistys PTY ja Ruoka-Suomi teemaryhmä yhdessä tarjoavat tänä vuonna hankkeen avulla osaamisen kehittämistä niille, jotka haluavat tarjota uusia tuotteita kauppaan. Koulutustilaisuudet kiteytyvät niin sanottuun tuotekorttiin (Luomulehti 1/2011). Luomu vastaus kuluttajan toiveisiin Kuluttajat ovat tällä hetkellä tyytymättömiä siihen, mitä kauppa tarjoaa. Ruo- Luomuviikko Luomu esille! Tule mukaan järjestämään tapahtumia, lisätietoja: index.php/luomuviikko Löydä Luomuviikko myös Facebookista. kakeskustelu ei ole koskaan aikaisemmin ollut näin vilkasta. Luomu on yksi vaihtoehto, joka vastaa kuluttajien muutoksen tarpeeseen, totesi Miska Kuusela Helsingin Myllystä. Pääsevätkö hyvät luomutuotteet hyllyille yhtä helposti kuin yhtä hyvät tavanomaiset? Panostaako teollisuus riittävästi hyviin luomutuotteisiin? haastoi Kuusela. Jotta kuluttaja löytää luomun, sitä täytyy myös tuoda esille niin kaupassa päivittäin, resepteiksi viestinnässä kuin tapahtumissakin. Luomuliitto esitteli Luomuviikon (vko 40) teemaksi Luomu esille. 6 Luomulehti 3/2011

5 Visa Vilkuna Tuottajasta Laakspohjan kartano Lohjalla on ollut luomussa yhtä kauan, kuin Suomi EU:ssa. Kun sukupolvenvaihdos vuoden 2009 alussa tuli eteen, Michael Hornborg jatkoi luomusopimusta. Luomu on aina tilakohtainen ratkaisu, mutta sen on perustuttava selkeään kannattavuuslaskentaan. Luomu on talousasia, joka pitää laskea tarkkaan. Tilan erityispiirteet on tunnistettava ja teh- yrittäjäksi tävä valinta niiden mukaan. Jokainen tila on yksilö ja tämän vuoksi yleisohjeita on hankala antaa. Aate saattaa olla kaunis, mutta se ei elätä. Jos uskonto on kymppi ja matikka nelonen, se ei luomutilan pidossa pitkälle vetele, innostuu Laakspohjan isäntä Michael Hornborg analysoimaan luomuun siirtymisen reunaehtoja. Tietoa, ajoitusta ja työtä Hornborg on hiljattain liittynyt Luomuliiton jäseneksi. Luomuliitolla on hänen mukaan erinomainen mahdollisuus olla mukana päätöksenteossa nimenomaan erityisosaajana. Korkea luomuviljelijöiden järjestäytymisaste antaa Luomuliiton esityksille painoarvoa. Tämän vuoksi olisi erittäin tärkeää, että kaikki luomutuottajat liittyvät Luomuliittoon. Luomun tilanne Suomessa näyttää nyt hyvälle. Koko ketju on liikkeellä selkeillä tavoitteilla, mutta mitään ei synny päivässä, joten työn tekeminen jatkuu, muistuttaa Laakspohjan kartanon isäntä ja Luomuliiton jäsen Michael Hornborg. Hornborg pitää nykyistä mallia toimivana, missä MTK hoitaa edunvalvonnassa kokonaisuutta. Kun ollaan kalkkiviivoilla neuvottelemassa Brysselissä tai ministeriössä, silloin luomu ei ole määräävässä asemassa, vaan silloin katsotaan kokonaisuutta. Siksi on luontevaa, että MTK:n vastuulla on tämä kokonaisuus ja Luomuliiton rooli on olla erikoisosaajana ja luontevana yhteistyökumppanina. Luomuliitto on ainoa taho, joka valvoo puhtaasti luomuyrittäjien asemaa, tietää Hornborg. Laakspohjan isännän sanaa on helppo uskoa, sillä hänellä on työkokemusta nimenomaan edunvalvonnasta useammasta organisaatiosta. Hornborg oli neljä vuotta Brysselissäkin, MTK:n toimiston vetäjänä ja komissiossa Erkki Liikasen kabinetissa. Edunvalvonnassa on Hornborgin mukaan oltava oikeassa paikassa, oikeaan aikaan ja oikeilla tiedoilla varustettuna, mikäli haluaa saada omaa asiaansa eteenpäin. jien kanssa. Lakien ja asetusten tulkinnat kuitenkin huojuvat valitettavan paljon eri alueiden välillä. Myös kokonaisuuksien hahmottaminen tuottaa joskus vaikeuksia. Laakspohjan lampolassa on ovi auki käytännöllisesti katsoen aina, mutta tarkastuksen mukaan ikkunapintaa on yksi neliömetri liian vähän. Jos auki olevaan oveen sahaa neliön ikkuna, niin lampola on sen jälkeen hyväksytty. Tällaisista kokonaisuuden kannalta olemattomista pikkuasioista saattaa monen viljelijän kohdalla tulla kynnys luopua luomusta tai olla lähtemättä ollenkaan mukaan. Luomulisä ei välttämättä peitä fyysisiä eikä henkisiä lisäkustannuksia, joita luomusta tulee. Hornborg patisteleekin lakeja asetuksia tekeviä ministeriötä ja lakeja tarkastustyössä tulkitsevaa Eviraa entistä läheisempään yhteistyöhön, jotta kentällä tehtävien tulkintojen tarve vähenisi. Mitä vähemmän lakeja tarvitsee tulkita, sitä tasavertaisemmassa asemassa eri alueiden viljelijät ovat. Michael Hornborg muistuttaa, että koska tukien osuus viljelijän tuloista on suuri, tukien vaatiman työn tekemiseen pitää varata aikaa. Varataanhan kyntöönkin aikaa, ja jos et itse ehdi, niin työ annetaan urakoitsijalle. Sama pätee lomakepuolellakin. Tukibyrokratiaa pitää vain kestää vaikka sitä ei ymmärtäisikään. Säännöt muuttuvat koko ajan ja siihenkin on oltava valmis, kuten kesien välisiin säiden vaihteluunkin. Oma apu paras apu Hornborg muistuttaa, että viljelijällä on vastuu tuotteistaan. Viljelijät ovat muuttuneet pelkistä tuottajista monipuolista osaamista vaativiksi yrittäjäksi. Tilan erityispiirteet on osattava jalostaa ja tuotteistaa. Aina tätä ei ole mahdollista tehdä yksin, mutta tilojen välisellä yhteistyössä saadaan usein ihmeitä aikaan. Laakspohjan kartanossa nurmi jalostetaan lähialueen asiakkaille elämykseksi. Karitsan ja highlanderin liha menee markkinoille Suomen Luomutukun kautta, mutta sitä myydään myös suoraan kuluttajille. Tilan hevostallin 50 vuokrapaikkaa ovat niinikään elämys, sillä hevoset saavat luomukauraa, luomuheinää ja lähdevettä. Kaiken kruunaa kaunis nurmivaltainen maalaismaisema, jossa sielu lepää. Michael Hornborg rohkaisee luomuviljelijöitä pohtimaan sanaa jalostus erityisen huolellisesti. Jo pienen tuotannon Michael Hornborg patistelee lakeja ja asetuksia tekeviä ministeriötä ja lakeja tarkastustyössä tulkitsevaa Eviraa entistä läheisempään yhteistyöhön, jotta kentällä tehtävien tulkintojen tarve vähenisi. Luomun ravinnekierto turvattava Luomupeltoon pitää saada ravinteita ja siksi sen pitäisi olla entistä läheisemmin kytkettynä kotieläintuotantoon. Maata ei saa köyhdyttää, sillä silloin on vaarana satotason lasku ja vielä vaarallisempana sadon laadun heikkeneminen. Hinta ohjaa vielä melko paljon kuluttajien valintoja ruokakaupassa, mutta kun päätös on tehty, luomun maku ja laatu ovat ne seikat, joita kuluttaja osaa arvostaa. Sitä kautta voidaan sitten kertoa tarinaa siitä, miten ruoka on tuotettu. Valitettavan vähän kuluttajat kuitenkaan vielä tänä päivänä tietävät tuotantotekniikasta. Säännöt on oltava ja tarkastukset tehtävä, jotta luomun uskottavuus kuluttajien silmissä säilyisi. Laakspohjassakin menee pari työpäivää vuodessa tarkastaosan jalostamisella on mahdollista saada tuotteille lisäarvoa ja sitä kautta myös lisätuloa tilanpitoon. Rakenna oma kuvio. Jos osaisin laulaa ja soittaa, pitäisin taatusti kesäkonsertteja tallin pihalla ratsastamaan tuleville asiakkaille. Kuten ulkomailla sanotaan Imitate and innovate eli matki ja keksi. Työtä riittää, asenteet muuttuvat Asennevammaa on maassamme vielä liian monella tasolla. Brändityöryhmän puolet luomua esitykselle naurahdettiin, mutta totuus on se, ettei Suomessa bulkkituotteilla pärjää. GMO:ta ja pelkkää massan tuottamista ajaville voisi paremminkin naurahtaa. Aina löytyy joku, joka kykenee tuottamaan massaa suomalaisia edullisemmin. Itävalta on oivaltanut varhain luomun mahdollisuuden ja niinpä maa on melkoisen suuri luomutuotteiden viejä tätä nykyä. Luomun tilanne Suomessa näyttää nyt hyvälle. Koko ketju on liikkeellä selkeillä tavoitteilla ja yhdessä on huomattu, että luomussa liikkuu raha. Mutta mitään ei synny päivässä, joten työn tekeminen jatkuu, lopettaa Laakspohjan kartanon isäntä ja Luomuliiton jäsen Michael Hornborg. 8 Luomulehti 3/2011 Luomulehti 3/2011 9

6 Sirkka-Liisa Anttila kertoo tilinpäätöksenä ministerikaudestaan, että Luomutieto-raportti ja Pro Luomun strategia rakentavat pohjan viedä luomua eteenpäin seuraavalla hallituskaudella. Elisa Niemi Seuraavalta hallitukselta täytyy saada lisää rahoitusta luomulle Sirkka-Liisa Anttila toimi maa- ja metsätalousministerinä Seuraavalla hallituskaudella pitää hänen mukaansa saada lisää rahoitusta luomuun: luomututkimukselle täytyy saada oma vuosittainen avustusraha ja yleiselle luomun eteenpäin viemiselle täytyy saada hankerahoituksen lisäksi myös toimintatukea. Aluksi, minkälainen on oma suhteesi luomuun? Hyvin lämmin. Ostan usein tuotteita luomuna, kun niitä tulee vastaan kaupassa. Esimerkiksi kananmunia. Luomusipuleissa on aromikkaampi maku. 10 Luomulehti 3/2011 Sirkka-Liisa Anttilan ajatuksia tutkimuksen kehittämisestä. 1. Luomututkimukselle oma vuosittainen avustusraha. 2. Tutkimusyhteistyötä tarvitaan enemmän. 3. Tuloksien saamista toimijoiden käyttöön täytyy tehostaa. Miten näet Luomuliiton roolin luomualalla? Se on yksi tärkeä toimija. Eikös heillä ole luomutuottajat handyssään? toteaa reippaasta puhetavastaan tunnettu Anttila. Luomua kuluttajalle Ydinkysymys on luomun kehittämisessä jalostajat. Monet tuottajat pohtivat luomuun siirtymistä heidän mukaan tulemistaan en epäile, jo jalostajat nyt osoittavat, että he tarttuvat luomuun. Ja jotta tuotteet saadaan kuluttajien ulottuville, täytyy logistiikan pelata. Sitten vielä kaupan täytyy olla valmis ottamaan myös pieniä eriä ilman, että se vaatii isompaa katetta, kertaa Anttila ketjun kysymyksiä. Määrärahoilla mahdollisimman paljon aikaan Luomulle täytyy saada niin sanottua toimintatukea. Näiden lisäksi pitää toki olla myös mahdollista käyttää menekinedistämis- ja laatuhankerahoituksia, painottaa Anttila. Luomuala on ollut hajallaan ilman kokoavaa järjestöä. Anttila painotti Helsingin sanomien haastattelussa syksyllä, että rahoitusta on mahdollista saada lisää, jos järjestäytyminen on parempaa. Tämä motivoi entisestään juuri edellisellä viikolla Luomustrategiaryhmän kokouksessa asetetun Luomualan organisointi -ryhmän toimintaa. Ryhmän työn pohjalta edettiin perustamaan Pro Luomu ry Toisena tärkeänä työnä viime hallituskaudelta Anttila pitää Luomuliiton Mikko Rahtolan laatimaa Luomutietoraporttia. GMO-vapaus on mahdollisuus Minun kantani on kokoajan ollut selkeä: GMO-vapaus on Suomelle mahdollisuus, jota ei kannata jättää käyttämättä, toteaa Anttila samoin sanoin kuin Keskustan gmokanta ilmoitettiin Luomulehdelle ennen vaaleja (2/2011). Laatu on suomalaisten maataloustuotteiden vahvuus. Suomi on ajanut EU:ssa sitä, että jäsenmailla on oikeus itse päättää, sallitaanko gm-kasvien viljely. Edellinen eduskunta ei pystynyt saamaan lakia muuntogeenisestä kasvienviljelystä valmiiksi ja se raukeni. Tällä hetkellä gm-kasvien viljely Suomessa on EUpäätöksien mukaisesti hyväksytty, mutta gm-aineksen sekoittumistapauksien kysymyksiin ei ole vastauksia Suomen lainsäädännössä. Elisa Niemi Jari Leppä: Tilinpäätös luomusta Luomua on korostettu kaikissa puheenjohtajakauteni aikana tehdyissä selonteoissa, kertoo maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajana toiminut Jari Leppä. Lepän mielestä on hienoa, että Maabrändi-työryhmä noteerasi luomun niin korkealle tavoitteissa. Hän itse pitää luomua ruoantuotannon lippulaivana. Viljelijöillä on tarjolla erinomaisia tuotteita, mutta ne on pystyttävä saamaan houkuttelevasti kuluttajille saakka jalostuksen, markkinoinnin ja kaupan kautta. Lisäksi kannustinten on oltava sellaisia, että viljely kannattaa ja siihen halutaan ja voidaan siirtyä. Luomuliitto on luomun tärkein julkinen luomun puolestapuhuja ja asiantuntija. Se on iso taho, jonka kanssa keskustellaan niin julkisuudessa kuin asiantuntijatasolla. GMO:hon tulee suhtautua vakavan varovaisuusperiaatteen mukaisesti se on Keskustan kanta. Seuraavaksi on määriteltävä yhteiset pelisäännöt ja reunaehdot. Suurille, monikansallisille yhtiöille ei saa antaa liian suurta osuutta elintarvikemarkkinoista. Laadukkaat luomurehut: nyt myös lampaille! UUTUUS: Luomurehu myös lampaille LAMMAS-TÄHTI LUOMU - Vahva energiapitoinen täydennysrehu luomulampaille - Maittava 4,5 mm:n rae - Energiaa luomukaurasta ja luomuohrasta - Valkuaislähteenä luomurypsipuriste ja luomuhärkäpapu - Hivenaineet säädetty lampaan tarpeen mukaan - Myynti irtona ja 1000 kg:n säkeissä Lypsy- ja lihakarjan luomutuotteet LUOMU-TÄHTI Maittavaksi rakeistettu luomutäysrehu, jossa luomuohra ja luomukaura energialähteinä - Valkuaislähteinä luomurypsi ja -härkäpapu. Sisältää kivennäisiä, hivenaineita ja vitamiinia LUOMU-TÄHTI Luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle - Valkuaislähteinä luomurypsipuriste ja kotimainen luomuhärkäpapu - Maittava, rakeistettu puolitiiviste Myynti: maatalouskaupat Markku Rämö Sopimus maatalouden geenivarojen jaosta Maaliskuussa 127 maata allekirjoitti maaliskuussa globaalin sopimuksen maatalouden geenivarannon jaosta. Tätä ennen on tehty kansainvälinen sopimus kasvigeenivarojen säilyttämisestä, mikä hyödyntää monissa maissa olevia julkisia kasvigeenipankkeja. Koottu geenivaranto kattaa 1,5 miljoonaa näytettä maailman 64 kaikkein tärkeimmistä ruokakasveista. Hanketta johtavat maat kiirehtivät allekirjoituksia muiden maiden asianosaisilta, jotka järjestävät siemenkokoelmiaan siihen kuntoon, että voivat jakaa niitä sopimuksen mukaiseen jakelujärjestelmään. Sopimuksesta vastaava konsultti ja entinen väliaikainen sihteeri Clive Stannard kiirehti jäljellä olevien maiden edustajilta allekirjoituksia, jotta siemeniä päästäisiin jakamaan pian nälkäisille ja ilmastonmuutoksen kanssa kamppaileville. Viime vuonna Venäjä ja Kiina kärsivät kuivuudesta, Australia ja Pakistan puolestaan tulvista, jotka johtivat ruoan hinnan 29 % nousuun. Puh. (08)

7 Lihatukku Harri Tamminen oy Markkinointipäällikkö Jari Kousa (vas.) ja toimitusjohtaja Pasi Tamminen. Elisa Niemi Luomuun vauhdilla! Lihatukku Tamminen alkoi tuottaa luomutuotteita viime lokakuussa. Silloin nautoja tuli neljältä, nyt yli 50 tilalta. Kasvu näyttää huikealta. Jos luomulihaa olisi enemmän, tekisimme tuotekehitystä enemmän. Se vaatii tiettyä heittäytymistä. Kesäksi saadaan paistovalmis luomutuote, jossa on luomumausteet ja -valkosipuliöljy, kertoo toimitusjohtaja Pasi Tamminen ylpeänä. Luomuvalikoimassa on nyt paistisuikale, jauheliha, paistipala ja keittoliha. Luomulihavolyymeissä saatamme olla jopa suurin toimija, arvioi Tamminen. Atriaa ei koeta kilpailijana ainakaan vielä. On etu, mitä paremmin markkinat pystyvät nyt kaiken kaikkiaan vastaamaan luomun voimakkaaseen kysyntään. Luomua ei voi ohittaa Luomutuotanto lähti meillä käyntiin ensin vasemmalla kädellä, mutta sitten huomattiin, että luomua ei voi ohittaa. En olisi tällaista vauhtia viisi vuotta sitten itsekään uskonut. Luomun markkinointiin on vielä toistaiseksi panostettu maltillisesti. Yhteiskunta painaa sitä puolta nyt. 12 Luomulehti 3/2011» sitten huomattiin, että luomua ei voi ohittaa. Hereford-nautoja laitumella. Luomusta puhutaan kaikkialla, naurahtaa Tamminen. Samat mainoslauseet sopivat niin luomuun kuin Tammisen muihin premiumtuotteisiin luomutuotteissa on vain lisänä luomumerkki. Luonnonkatastrofeja on ollut vuoden aikana niin paljon, että kyllä se vaan alkaa näkyä ihmisten ostokäyttäytymisessä. Valitaan luomu. Se ei välttämättä ole edes niin tietoista, mikä johtaa tekoihin, pohtii Tamminen. Yhteistyö näkyy kuluttajallekin Sianlihatuotteet kiinnostavat, mutta luomusikatiloja on vielä hyvin vähän. Tuottajilla on haasteena muun muassa tuotantokustannukset ja neuvonnan puute. Nautatuotteissa hintaa on saatu alaspäin, kun volyymit ovat nousseet. Kilohinta on meillä nyt muutaman euron tavanomaisia tuotteita korkeampi. Sianliha tuotteissa ero ei saisi olla paljoa sen suurempi, miettii Tamminen. Lihatukku Tamminen on ainoana ja tärkeänä yksityisenä rahoittajana Satafoodin rotukarja-hankkeessa, jonka tavoitteena on vankentaa tuottajien laatu- ja ruokintatietoa. Toimituksia täytyy tiloilta saada tasaisesti, jotta kuluttaja saa tuoretuotteita myös laidunkaudella. Muulloin kaikki Tammiselle tulevat rotukarja ja luomunaudat kasvavat avopihatoissa. Tammisen tuotteiden alkuperä pystytään jäljittämään tiloille asti. Tällä hetkellä on käytössä numerosarjat paukkauksissa, mutta pian saadaan käyttöön tekniikka, jonka avulla jokaiseen lihapakettiin tulee tuottavan tilan nimi. Laitteet olivat kallis investointi, mutta jäljitettävyys on yksi Tammisen kulmakiviä ja siksi se halutaan viestiä kuluttajalle selkeästi. Studio Jukka-Pekka Juvonen Etsitään Hyvän Ruuan Tekijöitä AMMATTIKEITTIÖ TULE ASIAKKAAKSEMME Toimitamme luomutuotteet tarpeesi mukaan, haluamasi kokoisina, joko sellaisenaan tai jalostettuna. JUURES- TAI LIHATUOTTAJA MYY TUOTTEESI MEILLE Ostamme laadukkaita luomutuotteita ympäri Suomen ammattikeittiöiden ja kaupan päivittäisiin tarpeisiin. KYSY LISÄÄ: SOITA Ruokaa johon voit luottaa.

8 Päivi Töyli, Aitoja makuja -hanke Aitojamakuja.fi nostaa esiin luomuyrityksiä Valtakunnallinen aitojamakuja.fi -sivusto auttaa asiakkaita löytämään herkullisia luomutuotteita. Sivuston hakupalvelussa on esillä noin 200 luomutuotteita tuottavaa yritystä ja kaiken kaikkiaan yli 1200 yrityksen tiedot on löydettävissä sivustolta. Yritysmäärä muuttuu koko ajan, koska uusia yrityksiä tulee mukaan sivustolle jatkuvasti. Luomulla on nyt valtavasti kysyntää ja keskustelu luomuruoan ympärillä on vilkasta. Odotukset ovat korkealla niin kuluttajien kuin ammattilaisten eli kauppojen, ravintoloiden ja julkisten ruokapalveluiden keskuudessa. Jotta voidaan vastata kysyntään ja tarjota monipuolisesti erilaisia luomutuotteita, yhteistyö tuottajien ja jalostavien yritysten välillä nousee entistä suurempaan arvoon. Aitojamakuja.fi -sivuston kautta halutaan auttaa ruoan ostajia ja sen tekijöitä löytämään toisensa. Mistä löytää -sivulla voi etsiä muun muassa myymälöitä ja verkkokauppoja. Lisäksi sivulle on koottu yhdistysten sekä muiden vastaavien tahojen sivuja ostopaikoista. Sen lisäksi, että asiakkaat löytävät yritykset, sivusto palvelee myös alan yrityksiä löytämään sopivia yhteistyökumppaneita, joko oman maakunnan alueelta tai muualta Suomesta. Aitojamakuja.fi -sivustoa ylläpitää valtakunnallinen Aitoja makuja -hanke, joka edistää pienyrittäjyyden näkyvyyttä ja löydettävyyttä sekä lisää tietoisuutta elintarvikkeiden pientuotannosta. Aitoja makuja -hanke ( ) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja sitä rahoittaa Hämeen ELY-keskus valtakunnallisena hankkeena. Aitoja makuja haku Luomu -alasivulla tulee automaattisesti näkyviin vain ne yritykset, joilla on yritystiedoissaan maininta luomusta. On mahdollista rajata hakua esimerkiksi siten, että esille tulevat vain ammattikeittiöille tuotteita tekevät yritykset. Yrityksen tietojen kohdalla lisätiedoissa mainitaan, mikäli yrityksellä on jo valikoimassaan suurkeittiöille tarkoitettuja pakkauksia. Yrityksiä voi hakea myös yhden tuoteryhmän perusteella esimerkiksi marjat ja hedelmät, jonka jälkeen on mahdollista tarkentaa rajausta valitsemalla raaka-aine tai jalostusaste. Maantieteellisesti haun voi rajata joko yhden tai useamman maakunnan alueelle. 14 Luomulehti 3/2011 Luomulehti 3/

9 Valtakunnallinen Leppäkerttu-merkki tuo suomalaisen luomuraaka-aineen esille yhdellä silmäyksellä. Paikallinen luomumerkki kiinnittää asiakkaan huomion. Leppäkerttu tuo paikallista näkyvyyttä luomulle. kuluttajille merkittävä syy valita luomu. Broilerin-, kalkkunan- ja turkiseläinten tuotanto ei monien kuluttajien mielestä ole eettisellä pohjalla. Esimerkiksi puutarhatuotannon lannoitteiksi on useilla yrityksillä kehitteillä tuotteita, jotka eivät sisällä edellä mainittujen eläinten lantaa eli ovat vapaita kytköksistä näihin tuotantomuotoihin. Leppäkerttu-merkki vaatii vain eettisesti tuotettujen lannoitteiden käyttöä heti, kun markkinoilla on tarjolla hyviä vaihtoehtoja. Luomuliitto tekee yhteistyötä yritysten kanssa, jotta tämä mahdollistuu mahdollisimman pian. Luomun periaatteiden mukaisesti Lannoituksen kokonaismäärä ei saa ylittää 135 kg N/ha/vuosi keskimäärin viljelykierrossa. Tavanomaisesta tuotannosta peräisin olevan täydennyslannoituksen osuus saa olla enintään 70 kg N/ha/vuosi tasattuna viljelykierron ajalle. Käytännössä tämä edellyttää vain sitä, että luomun ydin eli viljelykierto on kunnossa silloin nuo määrät eivät ylity, toteaa Luomuliiton edunvalvontavastaava Jukka Lassila. Perunan ja puutarhakasvien tuotannossa lannan tulee aina olla kompostoitua. Kyllähän kaikki puutarhatuotannossa kompostoivat nytkin ja tämä on siis järkevä maininta tuotantoehdoissa, jatkaa Lassila. Suojaetäisyydet tavanomaisesti viljellystä kasvustosta on vähintään 3 metriä. Junaradoista ja vilkasliikenteisistä teistä vähintään 25 metriä. Suoja-alueella tuotetut tuotteet saa myydä ei-leppäkerttu-merkittynä luomutuotteena. Leppäkerttu-merkityltä kotieläintuotannolta vaaditaan, että käytettävien rehujen tulee olla suomalaisia, poikkeuksena kivennäisrehut. Lisäksi tilan rehuomavaraisuuden tulee olla vähintään 50 prosenttia. Rehuomavaraisuusvaatimus voidaan kuitenkin täyttää tilojen välisellä lannan- ja rehunvaihtosopimuksella. Naudantuotannossa vaatimuksena on, että eläimellä tulee olla mahdollisuus poikia poikimiskarsinassa. Emällä ja vasikalla tulee olla mahdollisuus vierihoitoon vähintään kahden päivän ajan. Luomuliitto perii Leppäkerttumerkin käytöstä edullisen käyttöoikeusmaksun. Maksu kattaa käyttöoikeuden koko kolmevuotiseksi sopimuskaudeksi ja sisältää valvonnasta ja markkinoinnista aiheutuvat kulut. Käyttöoikeusmaksun hinnan määrittää jatkossa Luomuliiton syyskokous. Vanha Leppäkerttu-merkki ei ole enää voimassa eikä se saa olla esillä pakkauksissa. Varastossa oleviin pakkauksiin on mahdollista tilata tarrana uutta Leppäkerttu-merkkiä Luomuliitosta. Elisa Niemi Uusi Leppäkerttu-merkki: Paikallinen luomutuotanto esille! Part of Luomulannoiteuutuudet Luomuliitto lanseeraa ensimmäisen lähiluomumerkin. Paikallisen merkin lisäksi Leppäkerttu on edelleen helposti hyllystä erottuva suomalainen luomumerkki. Leppäkerttu vaatii kokonaisvaltaisempaa eläinten ja ympäristön hyvinvoinnin huomioimista kuin EU:n luomusäädökset. Leppis on sympaattinen. Se on tutkimuksien mukaan suunnilleen yhtä tunnettu kuin nyt väistyvä Aurinkomerkki, kertoo Luomuliiton puheenjohtaja Jaakko Nuutila. Leppäkerttu on aina ollut suomalainen luomumerkki. Jotkut kuluttajat kokevat Aurinkomerkin harhaanjohtavana, koska sitä käytetään myös ulkomaisille tuotteille. EU:n luomulogo on pakollinen kaikissa tuotteissa mennessä. Lähi- ja luomutuotannon hyvät puolet ja kiinnostavuus voivat kiteytyä yhteen tuotteeseen. Lähivuosina lähi- ja luomuruoka ovat menneet ihmisten puheissa hieman sekaisin. Tavanomainen lähituote voi olla aivan vastak- kaisin periaattein tuotettu kuin luomutuote, toteaa Nuutila. Uusi Leppäkerttu nostaa esille tuotteita, joiden koko tuotantoketju on alueellinen (jalosteissa vähintään 75 % raaka-aineesta). Luomuyhdistyksillä on mahdollisuus ryhtyä alueellisten Leppäkerttu-merkkien myöntäjäksi. Leppäkerttu-merkin valvonta tehdään pistokokein. Edelläkävijän työtä: hyvinvointi- ja ympäristökriteerejä Leppäkerttu kulkee päättäväisesti kohti yhä kestävämpää tuotantoa. Muun muassa luomun haastajantyön ansiosta tavanomainen tuotanto on kehittynyt jonkin verran kestävämpään suuntaan esimerkiksi eläinten hyvinvoinnin ja ravinteiden käytön osalta. Luomun rooli ja tehtävä on jatkossakin olla edelläkävijä ja se vaatii jatkuvaa kehittymistä. Lähes kaikissa muissa Euroopan maissa on käytössä EU-säädöksiä tiukemmat luomuvaatimukset erilaisten luomumerkkien myötä. Leppäkerttu vastaa tähän haasteeseen Suomessa ja tuotantovaatimukset on tehty IFOAMin vaatimuksien mukaisiksi. Tukipolitiikan kehityksessä luomulle on sitä helpompi neuvotella erityisasemaa, mitä selkeämpi ympäristö- ja hyvinvointihyöty luomulla on. Luomuliitossa Leppäkerttu-merkin kehittämistä ja myöntämistä ohjaa Leppäkerttujaosto. Animalian edustaja on varmasti joidenkin mielestä yllättävä valinta jaostoon. Animalia ajaa eläinten oikeuksia. Se on uskottava keskustelukumppani muun muassa Maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Eläinten hyvinvointi on Kasvualustat luomuviljelyyn NOVARBO Oy PL 12, Eura Nestemäiset lannoitteet Novarbo Aino (5-0-0) Koot: 25 l ja 1000 l Novarbo Aino (3-0-4) Koot: 25 l ja 1000 l Rakeistetut lannoitteet Novarbo Arvo (4-1-2) Koot: 25 kg ja 650 kg Novarbo Arvo (6-3-5) Koot: 25 kg ja 650 kg Puh: (02) faksi (02) Luomulehti 3/2011 Luomulehti 3/

10 Marjo-Kaisu Niinikoski SunSpelt Spelttiä viljellään Suomessa lähestulkoon pelkästään luomuna. Spelttipioneeri tähtää Eurooppaan Luomuspeltin tienraivaaja Kari Kaipainen on saamassa jalkaansa Euroopan markkinoille. Hän uskoo vakaasti, että suomalaista luomua kelpaa viedä ulkomaillekin. Spelttipioneeri Kari Kaipainen etsii uusia luomuspelt-tuottajia yhteistyökumppaneikseen. Kasvavat markkinat tarvitsevat lisää tuotantoa. 18 Luomulehti 3/2011 Kaikki alkoi 2000-luvun vaihteessa siitä, kun nykyinen spelt-tuottaja ja tukkuri Kari Kaipainen kuuli naapurinsa puhuvan joistakin hiutaleista, joissa oli valtaisat ravintoarvot. Kaipaisella ei ollut tuolloin aavistustakaan siitä, mitä spelt oli. Puhumattakaan siitä, mihin se hänet tulisi kuljettamaan. Minulle tuli vaan jostain kumman syystä varmuus siitä, että nyt ollaan tärkeän asian kanssa tekemisissä. Pääsin nopeasti spelt-maailmaan käsiksi ja aloin vaan toimia, Kaipainen naurahtaa luvun alussa juuri kukaan muukaan suomalainen ei vielä tiennyt, mitä spelt on. Suomessa oli tuolloin vain muutama harva luomuviljelijä, joka oli alkanut viljellä tätä uutta, mutta samalla ikiaikaisen vanhaa vehnänsukuista alkuviljaa. Lähdin liikkeelle pikkuhiljaa. Jauhatin spelttiä, kiersin terveyskaupoissa puhumassa ihmisille siitä ja sain vähitellen sitä myytyä, SunSpelt Oy:n toimitusjohtaja Kaipainen kertoo. Kaipainen huomasi jo hyvin varhaisessa vaiheessa, miten tärkeää oli olla speltin kanssa esillä ihmisten keskuudessa. Ensimmäiset messut speltin kanssa olivat Lahden luomumessut syksyllä 2001, Kari muistelee. Messujen kävijämäärästä vain harvalla oli tietoa tuotteesta, jota Kari markkinoi. Sana alkoi kuitenkin levitä. Ilmeisesti itsestäni paistoi läpi usko siihen, että olin siellä puhumassa asiaa enkä höpöttämässä tyhjää. Ikkunat auki Eurooppaan Tänä päivänä, kymmenen vuoden ahkeran työn jälkeen, Kaipainen on tunnustelemassa Euroopan markkinoiden avaamista spelt-tuoteperheelleen. Hän on aloittanut ensimmäisenä suomalaisena luomuspelt-tuottajana yhteistyöneuvottelut eurooppalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Vetonaulana on uutuustuote spelttilaku, joka on karkkihyllyn tarjonnasta poiketen myös täyttä ravintoa. Eurooppaan meno on väistämätöntä. Uskon, että tulevan vuoden sisään ollaan jo kovas- Laadukasta luomua ja turvallista kaupankäyntiä On ensisijaisen tärkeää, että viljelijällä on luotettava kauppaja yhteistyökumppani luomumarkkinoiden kasvaessa. Suomalaisten luomuviljelijöiden tietotaidolla tuotetaan laadukasta raaka-ainetta. Agrimarket palvelee luomuviljelijää monin tavoin. Viljelysopimuksilla tuotetaan laadukkaita raaka-aineita, jotka Agrimarket markkinoi eteenpäin erilaisiin tarpeisiin. Rehuviljat ohjataan luomukotieläintiloille. Rehutarjontaa ja uusia mahdollisuuksia kartoitetaan, jotta voidaan tehokkaammin vastata tilojen kasvaviin tarpeisiin uusilla ja erilaisilla tuotteilla. Agrimarketin sopimusviljelijän etuihin kuuluu muun muassa ennakkoanalysointi. Luomumarkkinoiden kasvaessa ja kehittyessä myös luomusiementuottajia tarvitaan lisää. Ota yhteyttä, yhteistyöllä menestymme! Terhi Kujala Puh

11 Spelttiviljely ei ole vaikeaa Speltin viljelyyn täytyy paneutua, mutta käytännössä se ei ole vaikeaa. Viljely onnistuu niin sanotusti tavanomaisella kalustolla. Talvehtiminen on speltissä välillä haasteellista. SunSpelt Oy välittää tietoa ja kontakteja viljely- ja siemenkysymyksissä. Uutena viljelyssä on tulossa kevätspeltti, joka kuuluu myös alkuperäisiin lajikkeisiin. Lisätietoja: www. sunspelt.fi Spelt eli speltti on vehnänsukuinen alkuvilja, jonka juuret juontavat jopa vuoden takaiseen aikaan. Vanhimmat arkeologiset todisteet speltistä ovat noin 9000 vuoden takaa. Speltin alkukodin on arveltu olevan Etu-Aasiassa tai Lähi-idän ja Kaakkois-Euroopan alueella. Kasvi tunnettiin Euroopassa viimeistään myöhäisneoliittisella kaudella ( eaa.). Pronssikaudella speltti levisi laajoille alueille, ja rautakaudella se oli yksi tärkeimmistä viljelykasveista Keski-Euroopassa. Jo ajanlaskumme alussa speltin arvo oli tiedossa ja sitä käytettiin jyvinä ruokiin. Myös antiikin Kreikan urheilijat suosivan spelttiä ja jopa Rooman armeijan tiedetään marssineen speltin voimalla luvulla benediktiiniläisnunna Hildegard Bingeniläinen ylisti speltin olevan tikin Euroopassa. En ole silti missään nimessä jättämässä Suomea, sillä suomalaisuus on minulle tärkeä arvo ja kaiken lähtökohta, Kari toteaa. Eurooppalaiset luomukaupan yhteistyökumppanit ovat kiinnostuneet SunSpelt Oy:n jatkojalostettujen luomuspelttuotteiden lisäksi myös Kaipaisen kirjoittamasta kirjasta Luovaa spelt-leivontaa eri aikojen hengessä. Visioissa on ollut kääntää kirja useammalle kielelle. Kirjan sisältö tarvitsee kuitenkin päivitystä, ennen kuin se on valmis lähtemään maailmalle. Vetoa siis tuntuu olevan, mutta miksi? Mikä on Kaipaisen käsityksen mukaan suomalaisen luomun suosion salaisuus? Meillä on puhdas ilmasto ja laajasti kasvutilaa. Verrattuna moniin muihin Euroopan maihin meidän maaperä on myös hyvässä kunnossa ja puhdas, Kaipainen vastaa. Meidän ei kannata missään tapauksessa edes yrittää kilpailla hinnalla, vaan meidän tulee myydä luomua Eurooppaan oikean kotimaisen arvomaailman avulla. Luomu on elinehto Suomelle Kaipainen on kierrellyt Euroopassa messuja jo useamman vuoden ajan. Hän on tullut yhä vakuuttuneemmaksi siitä, että Speltti on täyttä tavaraa ravintosisällöltään ihanteellinen vilja, joka vaikuttaa parantavasti kaikkia tauteja, jopa masennusta vastaan. Vanhimmat todisteet speltin viljelystä Suomessa ovat löytyneet Salon seudulta 300-luvulta jkr. Speltin väliaikaisesta unohtamisesta huolimatta se on säilyttänyt jalostamattomana viljana alkuperäisen koostumuksen läpi historian. Näin ollen se on luonnonmukaista ja täyttä ravintoa sekä ihmisille että eläimille. Speltti on tullut takaisin ruokavalioomme maukkaana viljana, josta monet ovat saaneet potkua ruoanlaiton ja leivonnan lisäksi myös terveyteen. Speltin makua kuvaillaan pehmeän pähkinäiseksi. Lähteet: Wikipedia, SunSpelt Oy ja Birkkalan tila Euroopassa on alettu ymmärtää meidän erityisosaamisemme ja erityiset kasvukauden olosuhteet. Nyt meidän täytyy osata vastata haasteeseen. Se tarkoittaa sitä, että luomuun pitää panostaa entistä enemmän ja tuoda sitä esille nykyaikaisella tavalla. Laatuun tulee satsata pakkauksista lähtien. Koen luomun koko Suomelle tärkeänä tulevaisuuden asiana ja jopa elinehtona. Kaipaiselle spelt ja luomu ovat kuin vakka ja kansi, jotka kulkevat automaattisesti samassa paketissa. Luomu merkitsee tietenkin kirjaimellisesti sanaa, joka pitää sisällään tietyt viljelykriteerit. Se on kuitenkin paljon enemmän. Se on myös luonnollinen tapa tehdä yhteistyötä muiden kanssa. Kaipainen sanookin pitävänsä hieman teennäisinä käsitteitä verkostoituminen ja tiimityöskentely. Yhteistyön tulisi hänen mukaansa syntyä yksilölähtöisesti siten, että kukin löytää luonnostaan itselleen sopivat yhteistyökumppanit. En kehottaisi ketään opastamalla, että verkostoitukaa ja löytäkää toisenne, vaan ohjaisin kaikkia olemaan avoin ja katselemaan eteen avautuvia mahdollisuuksia. Isotkin asiat syntyvät usein pienessä hetkessä helposti ja vähän kuin itsestään. Nykyaikaisesti takaisin luontoon Kaipainen sanoo, että luomussa tärkeää ovat avoimuus uusille asioille, luova ajattelu ja yksilöllisyys, joista muodostuu kokonaisuuksia. Asioilla kun on taipumus vetää puoleensa samankaltaisia asioita. Tarvitaan myös rohkeutta. Itse en olisi ikinä tässä, jos en olisi aikoinaan uskaltanut hypätä tyhjän päälle. Vastaan on tullut jatkuvasti mitä erilaisimpia haasteita. Välillä on keikuttu uskon ja epäuskon välillä, mutta onneksi matka on aina jatkunut. Ei uuden tuomisessa ole koskaan perinteistä varmuutta. Koko ajan on elettävä ajassa ja hetkessä ja luotettava siihen, että kaikki lähtee omasta itsestä. Rehellisyys itseä ja omaa tekemistä kohtaan on voima, joka vie viime kädessä eteenpäin. Kaipaisen mukaan luomu ei liity pelkästään ruokaan, vaan siihen sisältyy koko kulttuuri ja elämisen tapa. Uskon, että se tulee muuttumaan jo lähiaikoina radikaalisti. Meidän täytyy löytää nykyaikainen väylä päästä takaisin kiinni luonnonmukaisempaan elämänmuotoon, Spelt-mies Kaipainen tiivistää. Carita Lindholm Miksi projektitöihin juuri Luomuliittoon? Luomuruokaa kouluihin Kun vuonna 2008 vain 33 % ranskalaisvanhemmista ilmoitti, että heidän lapsilleen oli tarjottu koulussa myös luomuruokaa, oli luku noussut jo 45 prosenttiin vuonna Säännöllisesti luomuruokaa tarjottiin 12 prosentille oppilaista. Lisäksi 77 % niistä vanhemmista, joiden lapsille luomua ei vielä tarjoiltu, haluaisivat sitä jatkossa. Suomessa luomu on myötätuulessa kohti yhä laajempaa tarjontaa kouluruokailussa. Monet puolueet pitävät tärkeänä luomun osuuden lisääntymistä ja tavoitteita on kirjattu muun muassa Maa- ja metsätalousministeriön Huomisen ruoka -strategiaan. Sekä luomutuottajille että julkisista Toiminnanjohtaja Elisa Niemen visainen kysymys pisti minut pohtimaan yleisemminkin miksi valintani on juuri luomu. Luomun valinneellehan ei ole erikoista, että joutuu perustelemaan valintaansa, vaikka se itselle olisikin looginen itsestäänselvyys. Olisiko syynäni uutukainen Pro Luomu ry ja luomubrändäys? Tuskin, vaikka luomuaallonharjalla olisi kyllä näköaloiltaan mukavampi surffailla. Olisiko syypäänä mummoni, jonka kanssa lapsena kupsuttelin luomupuutarhaa? Tai työskentelyni Andeilla intiaanien viljelyjärjestössä? Tai kenties Ruralian luomuopinnot ja sekä työt Mattilan Eeron luomutilalla? Hmm, kenties kenties Mutta olisiko syynä sittenkin se oman 5 hehtaarin maatilan osto Hartolassa? Ja Päijänteen Luomu ry:n toimintaan osallistuminen? Taustalla on myös varmasti naiivi innostukseni osata ja tietää enemmän sekä haluni vaikuttaa luomun vahvistumiseen, jotta siitä tulisi muillekin se tavanomainen valinta looginen itsestäänselvyys, jota ei tarvitse enää erikseen perustella! Kirjoittaja toimii Luomuliitossa projektityöntekijänä osana Suomen Yrittäjäopiston Projektinhallinta ja talousosaaminen täydennyskoulutusta sekä aloittelee luomupuutarhaviljelyä Hartolassa. ruokapalveluista vastaaville on asetettu luomuun liittyviä vaatimuksia ja tavoitteita Suomen hallituksen puolelta. Nyt olisi tärkeää myös poliittisin keinoin mahdollistaa luomutuotannon kasvu, toteaa Luomuliiton puheenjohtaja Jaakko Nuutila. Mikko Rahtola Päivi Mattila Hätähuuto eläinten kohtelusta Viattomuuden aika keittiössä on ohi. Paljastukset sikatilojen kärsivistä eläimistä ovat saaneet suomalaisetkin pohtimaan teollisen eläintuotannon eettisyyttä. Luomun käytön lisääminen julkisissa keittiöissä oli jo vuonna 2008 yksi kunnallisvaaliaiheista Ranskassa. Jonathan Safran Foer kertoo eläinbisneksestä, jossa merkittävä osuus tilojen eläimistä kuolee ennenaikaisesti. Eläimet eivät kestä jatkuvaa stressiä ja olosuhteita, joissa kaikki niille luontainen käyttäytyminen estetään. Broilerikanoja piinaa jatkuva kipu, joka on seurausta jalostuksesta. Sikalakeskittymät saastuttavat paskallaan vesistöt. Varttuminen isolla maatilalla ei suinkaan suojaa lapsia allergioilta, vaan tiloilla kärsitään yleisesti astmasta. Foerin kirja on rakennettu taitavasti. Hän keventää raskasta asiaa kertomalla moneen otteeseen neuvokkaasta isoäidistään. Kirjassa pääsevät ääneen myös vaihtoehtoisia kasvatustapoja noudattavat eläintuottajat. Eräs karjankasvattaja sanoo periaatteekseen, että eläinten kuuluu saada myös nauttia elämästään. Heidän tilansa sijaitsee preeria-alueella, jolla laidunnus lienee hyvin perusteltua maan hedelmällisyyden ylläpitämiseksi. Foer kertoo vegaanista, joka haluaa helpottaa näiden pientuottajien tukalaa markkinatilannetta ja on mukana rakentamassa teurastamoa. Teoksen lopussa on katsaus omassa maassamme harjoitettuun eläintuotantoon. Täälläkin puheissa eläinten hyvinvoinnista on enemmän nostalgiaa kuin totuutta. Vaikka sopimustuotantotilat ovat meillä yksittäisten perheiden omistuksessa, kasvatetaan täällä esimerkiksi samaa syntymäsairasta broilerikanarotua kuin muuallakin. Halpa liha uhkaa jokaisen terveyttä ruokavalioon katsomatta, koska globaalit pandemiat, sika- ja kanainfluenssa, syntyvät tehotuotanto-olosuhteissa. Jonathan Safran Foer: Eläinten syömisestä. Suomentanut Antti Immonen. Atena 2011, 400 s. 20 Luomulehti 3/2011 Luomulehti 3/

12 Luomua opiskelemassa tavana on esimerkiksi biodynaamista viljelyä ja homeopatian käyttöä eläinlääkinnässä käsitteleviä kursseja. Eri opetusmetodeja käytetään myös Helsingin yliopistoa monipuolisemmin. Kursseilla harjoitellaan monipuolisesti tieteen tekemistä ja oppiaihetta lähestytään esitelmien, seminaaritöiden sekä postereiden ja manuskriptien kirjoittamisen kautta. Tarjolla on paljon ekskursioita, mikä lisää opetuksen käytännönläheisyyttä. Valitettavasti rahapula vaikeuttaa yliopiston toimintaa ja heikentää opetuksen laatua. Yliopiston rahoituksesta on viimevuosina leikattu kolmannes pois, mikä näkyy opetuksessa. Kurssit ovat täynnä ja jopa tentteihin on jonotuslistat. Lapionäytteen tutkimista biodynaamisella pellolla. Wien kotikaupunkina Wien on vanha, vihreä ja viihtyisä. Vapaa-ajan aktiviteeteissä ongelmana on runsaudenpula, sillä hyviä ravintoloita, konserttipaikkoja, museoita ja näyttelyitä on yksinkertaisesti liikaa. Onneksi suurkaupungissa löytää kuitenkin helposti määränpäähänsä toimivan joukkoliikenteen ansiosta. Kaikessa viihtyisyydessään Wien ei anna todellista kuvaa Itävallasta. Maa näyttäytyy tyystin erilaisena, kun tutustuu Tonavan viininviljelyalueisiin tai Alppien maaseutukyliin. Kirjoittaja on agroekologian opiskelija. Niina Nieminen Luomuopintoja Wienissä Ekskursiot tuovat opintoihin käytännönläheisyyttä. Osan yliopisto-opinnoistaan voi suorittaa ulkomailla kielitaitoaan kartuttaen sekä kansainvälistä kokemusta ja suhteita hankkien. Miten sujui Erasmus-opiskelijan elämä Wienin maatalousyliopistolla, kun mahdollisuutena oli tutustua Eurooopan ykkösluomumaan opintotarjontaan? Itävalta luomun edelläkävijänä Itävalta on Euroopan johtava luomumaa. Viidennes sen peltoalasta on siirretty luomuun, kun Euroopan keskiarvo on noin 4 prosenttia. Maassa on vahvat perinteet vaihtoehtoisten maatalousmenetelmien kehittämisessä ja tutkimuksessa ja Wienistä löytyy yksi Euroopan harvoista luonnonmukaisen maatalouden maisteriohjelmista. Itävalta luomunedelläkävijänä ja Wienin maatalousyliopisto Boku (Universtität für Bodenkultur Wien) luomututkimuksen uranuurtajana tarjoavatkin hyvät mahdollisuudet syventää luomuosaamistaan sekä hankkia uusia ajatuksia ja kokemuksia kotiin vietäviksi. Monipuolista opetusta Wienin maatalousyliopiston luomukurssitarjonta on monipuolinen. Omien kiinnostuksenkohteidensa mukaan voi erikoistua alkutuotannon lisäksi vaikkapa luomutuotantoon kehitysmaakontekstissa tai viininviljelyyn. Kurssitarjonnasta heijastuva arvomaailma tuntuu kotoyliopistoa liberaalimmalta, kun valit- 22 Luomulehti 3/2011

13 Nurmesta parempaa satoa Itsekin maatilalta kotoisin oleva, neuvojana reilu 20 vuotta toiminut Juha-Antti Kotimäki perehtyi luomuun opintojensa aikana jo 80-luvun puolivälissä. Luomutilojen menetelmät ja tekniikka ovat kehittyneet huomattavasti ja viljelyjärjestelmät tavanomaisen viljelyn kanssa ovat lähentyneet, kertoo Kotimäki, joka luomuviljelijänä ollessaan ehti kokeilla muun muassa eri nurmi-apilaseosten hyödyntämistä ja viihtymistä eri maalajiolosuhteissa. Matti Kärkkäisen Peltolan tilalla seuraava haaste onkin saada nurmituotanto mahdollisimman kustannustehokkaaksi. Satoa kasvatetaan muun muassa täydennyskylvöillä suorakylvökoneella, joka on kolmen tilan uusi yhteishankinta. Tähän on Juha-Anttikin tyytyväinen, naurahtaa Kärkkäinen, mutta on osin tosissaan: - Hän on pitkään ollut alalla ja näkee monen eri tilan näkökulmasta, mikä ratkaisu toimii ja mikä ei. Pitkäjänteinen kumppanuus Matti Kärkkäinen ja Juha-Antti Kotimäki tutustuivat jo Peltolan tilan sukupolvenvaihdoksen aikana. Luomuun erikoistuminen, samankaltaiset taustat sekä toisiinsa sopivat persoonat auttoivat luomaan pitkäjänteisen kumppanuuden. Neuvojana Kotimäki on ollut hyvä uusien muutosten ja säädösten tulkki. Kun vuosien varrella olemme oppineet tuntemaan toisemme ja hän tuntee olosuhteet, on hänelle helppo esittää uusia ajatuksia. Hän ei heti tyrmää niitä, vaan löytää hyvin hienovaraisesti erilaisia lähestymiskulmia, huomaa Kärkkäinen. Kotimäki kuvaa Kärkkäistä ammattitaitoiseksi viljelijäksi, jonka kanssa eteen tulee aina kiinnostavia haasteita. Olen saanut hyviä käytännön kokemuksia tilan johtamisesta. Parhaat keskustelut on käyty pellon pientareella, kun on tehty havaintoja lapion kanssa. Silloin toimintasuunnitelmakin on syntynyt hyvin nopeasti, muistelee Kotimäki. Yritysjohtamisen mallia Kun kuuntelee Rautalammilla sijaitsevan Peltolan maitotilan isäntä Matti Kärkkäistä, tekee mieli tituleerata häntä maatilan toimitusjohtajaksi. Jo vuosi sukupolvenvaihdoksen jälkeen vuonna 1993 hän perusti sivuelinkeinoksi Peltolan juustolan ja siirsi seuraavaksi pellot luomuviljelyyn. Koko 18 vuoden ajan hän on eri tavoin lisännyt peltoalaa noin 120 hehtaariin ja lehmämäärä on kasvanut 50:een. Tänä keväänä navettaa laajennetaan toistamiseen, nyt 92-paikkaiseksi. Mutta jo pienestä saakka olen saanut opin, että sen minkä teen, pitää olla merkityksellistä, hän toteaa. Siksi sekä maatilalla että juustolassa on mahdollisimman moni toiminto ulkoistettu. Tilalla ja juustolassa on itseni mukaan lukien viisi työntekijää ja juustolan rahaliikenteen hoitaa ProAgrian tilitoimisto laskutusta ja laskujen maksamista myöten, kertoo Kärkkäinen. Tilan kylvöt ja puinnit tekee urakoitsija. Lisäksi käytetään yhteistyötä, -koneita ja -hankintoja. Koneet Tekniikka Kasvit Tarvikkeet Palvelut LEPAA elokuuta 2011, Lepaa, Hattula Sonja Sihvola Jyrki Härkönen Viljelijän vierellä Juha-Antti Kotimäki kuuluu Huippuosaaja-neuvojaryhmään, joka on ProAgria -ryhmän uusi valtakunnallinen palvelu maito-, sika- ja luomutiloille. Palvelu vastaa kehittyvien tilojen lisääntyneeseen vaativan neuvonnan tarpeeseen. Huippuosaajat ovat oman alansa kovia ammattilaisia, jotka ProAgria Keskusten Liitto on valinnut tehtäväänsä. Huippuosaajat auttavat ja ohjaavat niin tiloja kuin paikallisia neuvojia. Kevään aikana vielä tarkentuu, millaisissa tehtävissä asiakkaat ohjataan perusneuvontaan ja milloin erikoisneuvojille, jotta asiakkaat saavat heti tarvitsemaansa palvelua, kertoo Marja Suutarla, joka vetää ProAgriassa luomun huippuosaajaryhmää. On hyvä, että käytettävissä on asiantuntijoita, jotka kouluttautuvat kaiken aikaa. Yhden ihmisen aika ja energia ei miten- Nurmituotantoon erikoistunut luomuneuvoja Juha-Antti Kotimäki (vas.) on kulkenut Peltolan tilan kehityksessä mukana. Yhdessä maitotilan isäntä Matti Kärkkäisen kanssa on säännöllisesti pohdittu tilan tuottavuutta niin paperilla kuin pellonpientareellakin. Samalla tilan ympärille on luotu laaja asiantuntijaverkosto. kään riittäisi kaiken uuden asian hallitsemiseen. Neuvoja saattaa käydä parissa tunnissa läpi asiat, joita yksin selvittäisi pari viikkoa. Parasta on rakentaa ympärilleen luotettava asiantuntijaryhmä, antaa työt ulkopuolisille ja keskittyä vain omiin kiinnostuksen kohteisiinsa, uskoo Matti Kärkkäinen, jonka tilan muutoksien tukena on kulkenut ProAgria Etelä-Savon nurmituotantoon erikoistunut luomuneuvoja Juha-Antti Kotimäki. Vuoden paras ammattilaistapahtuma jälleen elokuussa. Kaikki yhdessä paikassa, koneet, tarvikkeet, kasvit, pakkaukset tieto ja tuttavat. Näyttely on avoinna torstaista lauantaihin klo Katso Vielä vapaana myös näyttelypaikkoja! Soita (09) Luomulehti 3/2011 Luomulehti 3/

14 Luomumarkkinat kehittyvät katso mihin paperiin nimesi kirjoitat Jukka Lassila Luomuliiton ja MTK:n luomuvaliokunnan yhteispalaverissa 6.4. haisteltiin luomumarkkinoiden kehittymistä ja pohdittiin viljelijöiden vaikutusmahdollisuuksia markkinoilla. Ensisijaisen tärkeää on markkinatilanteen selvittäminen ja seuraaminen. Markkinoiden viedessä luomuviljelijää viimevuodet kuin pässiä narussa, olisi pässinkin vihdoin aika ryhdistäytyä ja hieman edes yrittää hidastaa vauhtia. Markkinoiden tasaisuus luulisi olevan kaiken järjen mukaan kaikkien osapuolten etu, mutta tämän toteutuminen tuntuu kaatuvan aina jonkun ahneuteen. Olemme pitkään olleet tilanteessa, jossa kotimainen kulutus on ollut tuotantoa pienempää ja olemme enemmän tai vähemmän olleet vientimarkkinoiden varassa. Samaan aikaan on kuitenkin aika ajoin Suomeen tuotu luomuviljaa huomattaviakin eriä. Vastataan kotimaan kulutukseen Kotimaan kulutuksen kasvaessa voimme joutua viljapuolella tilanteeseen, jossa joudumme tuomaan vehnää kotimaisen tarpeen tyydyttämiseksi huomattavasti omia sopimushintojamme kalliimmalla. Suomeen tuotaville tuotteille tulee aina niin sanottu Itämeri-lisä eli rahtikulut Keski-Euroopan hinnan päälle. Kotimaisen viljan hintason määräytyessä päinvastaisesti. On erittäin tärkeää nyt keskittyä kotimaisen kysynnän tyydyttämiseen, sillä vain sitä kautta on mahdollisuus nostaa hintatasoamme lähemmäksi muuta Eurooppaa. Näköpiirissä ei näytä olevan luomuviljan hinnan laskua ja tämä näkyy ostajien innostuksessa kiinteähintaisiin sopimuksiin. Valkuaista viljelyyn Kotieläintilojen valkuaistarpeen tyydyttämiseksi valkuaiskasvien viljelyalaa ei tule ainakaan laskea. Valkuaisen ohjautumisen luomukotieläintilojen käyttöön ratkaisee viimekädessä hinta. Tilojen välisen kaupan edistämiseksi tulee soveltaa hyviä jo käytössä sekä kehitteillä olevia sopimusmalleja. Kaurasta vakaan hinnoittelun esimerkki Suurta osuuttamme Euroopan kauramarkkinoista tulisi pystyä hyödyntämään myös kotimaisen kauran hinnoittelussa. Vakaalla ja kohtuullisella hinnoittelulla pystyisimme pitämään markkinaosuutemme, sillä kynnys luomukauran viljelyyn muualla on kohtalaisen korkea. Tämä kauran vakaan hinnoittelun mahdollisuus tulisi vihdoin ottaa käyttöön. Ohra kiinnostaa ostajaa Ostajien kiinnostus ohraa kohtaan on kasvanut, niin mallas- kuin rehupuolellakin. Luomumaltaasta on kova kysyntä niin Suomessa kuin Saksassakin. Jotta innostus luomuohran viljelyyn todella viriäisi, täytyisi hinnan kuitenkin kohota reippaasti. Mallaspuolella hinta tulisi olla vehnää korkeammalla ja rehuohrassakin vähintään kolmanneksen kauraa parempi. Tutkittua tietoa koko elintarvikeketjuun! Maatilatalouden analyysit Puutarha- ja vihertuotannon analyysit Elintarvike-, ympäristö- ja vesitutkimukset Marja-Riitta Kottila, EkoCentria Keskustelu luomumaidon D-vitamiinista nytkähti eteenpäin Tarvitaan lisää tietoa päätösten tueksi Suomalaisten D-vitamiinin saannin parantamiseksi maitoon lisätään D-vitamiina. Luomumaitoon sitä ei nykyisen lainsäädännön mukaan saa lisätä. Kunnalliset ruokapalvelut pitävät D-vitaminointia luomumaidon käytön ehtona. Monet nykyiset käyttäjät taas kokevat, ettei D-vitaminointi sovi yhteen luonnonmukaisuuden kanssa. Portaat luomuun ohjelma järjesti aiheesta seminaarin, joka löysi yhteisen sävelen: tarvitaan lisää tietoa päätöksenteon tueksi. Suomalaisten riittävän D-vitamiinin turvaamiseksi valtion ravitsemusneuvottelukunta, terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys päivittivät vuoden alussa D-vitamiinivalmisteiden käytöstä annetut suositukset. Uudet suositukset ovat yksinkertaisemmat kuin aikaisemmat ja nuorten osalta ne kattavat koko kasvuiän. Alle 2-vuotiaille suositellaan 10 µg ja 2 18-vuotiaille 7,5 µg D-vitamiinivalmistetta vuorokaudessa ympäri vuoden riippumatta siitä saako lapsi tai nuori D-vitaminoitua maitoa. Kuntaruokailussa painaa vastuu terveellisestä ravitsemuksesta Vaikka D-vitamiinivalmisteiden käyttö riittäisi turvaamaan myös luomumaitoa juovien lasten ja nuorten riittävän D-vitamiinin saannin, kuntien ruokapalvelupäälliköt suosivat D-vitaminoitua maitoa. Perheiden kiinnostus ja tietoisuus ravitsemuksesta vaihtelee paljon. Kuntaruokailun edustajat epäilivät, ettei D- vitamiinivalmisteita käytetä suositusten mukaisesti kaikissa perheissä. Julkisen ruokapalvelun edustajat valitsevat maidon perheiden puolesta, joten kyse on erilaisesta tilanteesta kuin kotiruokailussa. Nykyisin luomumaitoa käytetään erityisesti Steinerkouluissa ja päiväkodeissa. Niissä pyritään mahdollisimman puhtaaseen ja luonnolliseen ruokaan, joten luomumaidon D-vitaminointia ei toivota. Sen sijaan korostetaan Ruokapalvelupäällikkö Erja Suokas Helsingin kaupungin sosiaalivirastosta kertoi Helsingin kaupungin ruokakulttuuriohjelmasta, jonka yhtenä osana on luomuruoka päiväkoteihin. Tavoitteena on nostaa luomuruoka-aineiden osuus 50 prosenttiin helsinkiläisissä päiväkodeissa vuoteen 2015 mennessä. Luomussa tärkeitä asioita kuluttajan kannalta ovat lisäaineettomuus ja luonnollisuus, joten kuluttajien suhtautuminen luomumaidon D-vitaminointiin on ensin selvitettävä, esitti tuoteryhmäpäällikkö Jani Pasanen Valiosta ja ehdotti: Luomumaitopakkaus voisi olla sopiva paikka kertoa siitä, että luomumaidon käyttäjien tulisi huolehtia riittävästä D-vitamiininsaannista. vanhempien vastuuta lasten ravitsemuksesta. Nykyinen teknologia edellyttäisi vitaminoinnin yhteydessä luomumaidon homogenointia, mikä edelleen vähentäisi maidon luonnollisuutta. Puuttuu tietoa D-vitamiinin todellisesta saannista D-vitamiinin lisääminen luomumaitoon edellyttäisi kansallisen lainsäädännön muuttamista siten, että D-vitaminointi olisi pakollista. Tämä muutos edellyttää tutkimustietoa luomumaidon D-vitaminoinnin todellisesta tarpeesta. Suomessa ei ole tehty tutkimusta siitä, eroaako luomumaitoa käyttävien lasten ja nuorten D-vitamiinin saanti ikätovereistaan. Kuntaruokailun maitovalintojen tueksi sekä mahdollisen lainmuutoksen toteuttamiseksi tällainen tutkimustieto on välttämätön. Seminaari velvoitti valtion ravitsemusneuvottelukunnan selvittämään asiaa. Neuvottelukunta on jo kokouksessaan käsitellyt asiaa ja todennut, että tällaista tietoa tarvitaan. Seuraava vaihe on tutkimuksen suunnittelu. Seminaari korosti myös tarvetta tiedottaa uusituista D-vitamiinivalmisteiden käyttösuosituksista. Erityisesti tulisi varmistaa, että luomumaidon käyttäjät ovat tietoisia uusista suosituksista. Kirjoittaja on hankepäällikkö ohjelmassa Portaat luomuun, joka on ammattikeittiöille suunnattu valmennusohjelma. Sen tarkoituksena on edesauttaa keittiötä lisäämään luomutuotteiden käyttöä. Maa- metsätalousministeriö tukee Portaat luomuun-ohjelmaa. Seminaarin aineisto löytyy osoitteesta Puh PL 500, Mikkeli 26 Luomulehti 3/2011 Luomulehti 3/

15 Anne Hytönen Anne Piirainen Luomua kuluttajan, maatilan ja ympäristön hyväksi Haukivuorelainen Paavo Pulkkinen on ollut luomuviljelijä yli 15 vuotta. Lietlahden tilalla viljellään luomuporkkanaa. Luomuviljelyyn Pulkkinen perehtyi käytännön kautta yliopisto-opintoihin kuuluneen maatalousharjoittelun aikana. Harjoittelupaikkana oli Jukka Rajalan kotitila Ypäjällä. Myös Elävä Maa ry:n toiminta tuli opiskeluaikoina tutuksi. Porkkanan korjuu. Luomuliitto on toki se luomutuottajan varsinainen edunvalvontajärjestö, mutta monet ovat sen lisäksi jäsenenä MTK:ssa. Kyllä MTK:n pitäisi ymmärtää luomun tuomat mahdollisuudet suomalaiselle maataloudelle, toteaa Paavo Pulkkinen. Anne Piirainen Harri Hakala Rajalassa opin paljon luomusta ja maan hoidosta. Luomun maata parantava vaikutus valkeni kyntäessäni vaivatta kevyellä takavedolla ja nelisiipisillä auroilla savimaata, kertoo Pulkkinen. Lietlahden tilalla on ollut asutusta ja viljelyä jo 1600-luvulla. Kirjastohuoneen seinällä on tallessa puumerkillä varustettu kauppakirja vuodelta 1836, jolloin Pulkkisen suku osti tilan. Historian tiedostaminen muistuttaa siitä, että viljelijän on katsottava myös pitkälle tulevaisuuteen. Aiemmat sukupolvet ovat panostaneet maan viljavuuteen, mutta viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana kehitys on ollut päinvastainen. Pulkkiselle on tärkeää, että tuotantoa eivät ohjaa vain taloudelliset intressit. Luomuviljelystä löytyi mahdollisuus yhdistää toimeentulon hankkiminen, maatilan jatkuvuuden turvaaminen ja ympäristön hyvinvoinnista huolehtiminen. Alkuvaiheessa apua löytyi luomuviljelyn konkareista. Pitkän linjan luomuviljelijä Veli Rahikainen on toiminut tukena ja opastajana luomuviljelyn alkuajoista aina näihin päiviin saakka, kehuu Pulkkinen. Veli loi tuotannollaan kauppasuhteet, joille Saimaan Luomu Oy rakennettiin. Jukka Rajalan kanssa tehtiin muun muassa luomuviljelyyn siirtymisen suunnitelma, Pulkkinen jatkaa. Pulkkinen on ollut myös mukana monessa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin luomuvihannesviljelyn kehittämishankkeessa ja koulutusohjelmassa. Myös Piiraisen Annen asiantuntijuus Ruralia-instituutissa on oman luomuviljelyn kehittämisessä ollut korvaamatonta, painottaa Pulkkinen. Päätuotteeksi luomuporkkana Lietlahden tila siirtyi luomuviljelyyn vuonna Vuotta myöhemmin Paavosta tuli tilan isäntä. Isä oli täysillä mukana luomuun siirtymisessä, muistelee Pulkkinen. Ensimmäisenä luomuvuonna tilalla viljeltiin porkkanaa, sipulia, perunaa ja tarhahernettä. Konehallin päädyssä oleva lannoitevarasto muutettiin luomuporkkanan kylmävarastoksi, naurahtaa Pulkkinen. Hinnoitteluvapautta ja kilpailuetua on haettu erilaistamalla tuotantoa. Saimaan Luomu Oy:ssä erikoistuminen nähtiin tuotannon laajentamisen Porkkanan kylvö. edellytyksenä, toteaa Pulkkinen. Työnjaon myötä luomuporkkana nousi tilan pääviljelykasviksi. Samalla osakkaiden tuottaman porkkanan pakkaaminen keskitettiin Lietlahteen. Tilan toimintojen tehostamisessa on tärkeää, että tilalla ei viljellä liian erilaisia olosuhteita vaativia kasveja. Porkkanan rinnalle toiseksi pääkasviksi tuli luomukeräkaali. Sittemmin keräkaali vaihtui kiinankaaliksi ja porkkana-alan kasvaessa kiinankaalikin sai väistyä. Nyt porkkanan rinnalla on opeteltu lantun ja punajuuren viljelyä, kertoo Pulkkinen. Luomuvihannesviljelijän arki on kiireistä ja töitä riittää vuoden ympäri. Työhuippu on 12 kuukautta vuodessa, Pulkkinen toteaa. Luomuporkkanaa myydään ja kauppa kunnostetaan siihen asti, kun peltotyöt keväällä taas alkavat. Talvella pakkaamolla on 6-8 palkattua työntekijää, hei- 28 Luomulehti 3/2011 Luomulehti 3/

16 näkuussa henkeä kitkemässä ja varastoon nostoissa syksyllä on mukana viisi henkeä. Traktoreiden ja trukin rattiin on löytynyt osaavia kuljettajia omalta kylältä. Joskus kesällä olisi mukava vain istua alas, pureskella heinänkortta ja katsella järven selälle vailla sen kummempaa kiirettä, haaveilee Pulkkinen. Elokuulla ennen pakkausten alkua on yleensä mahdollisuus hiukan hengähtää. Kun vapaa-aikaa jää, se pyhitetään kyllä perheelle, Pulkkinen painottaa. Perheeseen kuuluu vaimo Marja ja seitsemänvuotias tytär Milena. Marja edistää luomuasioita politiikan puolella Etelä-Savon vihreiden puheenjohtajana. Luomuporkkanalla hyvä markkinatilanne Porkkanalava kuorimolle menossa. Oaavo Pulkkinen 95 % tilan tuottamasta 1. luokan luomuporkkanasta myydään Pirkka-luomuporkkana kilon pusseissa. Luomuporkkanaa syödään vauvasta vaariin, iloitsee Pulkkinen. Lietlahden tilan tuotanto markkinoidaan kokonaisuudessaan markkinointiyhtiö Tuoreverkko Oy:n kautta. Tämä säästää Pulkkisen mukaan työtä ja aikaa varsinaiseen viljelyyn. Myös 2. luokan jalostuskelpoinen raaka-aine kuten ylikokoiset ja muotovialliset porkkanat menevät sataprosenttisesti hyötykäyttöön, kertoo Pulkkinen. Osa menee suurkeittiöihin, suurin osa Pirkka-luomuporkkanasoseen raaka-aineeksi. Pirkka-luomuporkkanasose palkittiin Vuoden Luomutuotteena vuonna Verkostosta on hyötyä paitsi markkinoinnissa, myös tuotekehityksessä. Ideasta tuotteeksi on lyhyempi matka, kun tekijät löytyvät Tuoreverkon verkostosta, kertoo Pulkkinen.» Luomun maata parantava vaikutus valkeni kyntäessäni vaivatta kevyellä takavedolla ja nelisiipisillä auroilla savimaata, kertoo Pulkkinen. taorganisaatioissa. MTK:n luomuvaliokuntien ihmiset eri puolilla maata ovat joutuneet tekemään hartiavoimin töitä luomun aseman eteen. MTK:ssa luomua ei ole kohdeltu tasavertaisena tuotantomuotona, eikä luomutuottajien etujen ajaminen ole ollut kovinkaan pontevaa, selittää Pulkkinen. Tuntuu että luomutuottajan etu on koettu tavanomaisen viljelijän Paavo Pulkkinen oli jo nuorena innokas maataloustöissä. Kuvassa kauranpuintia isän kanssa. Luomun tulevaisuus? Luomu on Pulkkisen mukaan saanut taistella olemassaolostaan myös edunvalvonvahingoksi. Nyt, kun MTK on mukana Pro Luomu ry:ssä yhdessä Luomuliiton kanssa, tilanne voi muuttua. Luomuliitto on toki se luomutuottajan varsinainen edunvalvontajärjestö, mutta monet ovat sen lisäksi jäsenenä MTK:ssa. Kyllä MTK:n pitäisi ymmärtää luomun tuomat mahdollisuudet suomalaiselle maataloudelle. Nyt on tärkeää käydä keskustelua ja tutkia hyviä esimerkkejä ja menestystarinoita muualta Euroopasta, ehdottaa Pulkkinen. Muissa Pohjoismaissa on päästy jo pitkälle luomun kehittämisessä. Luomuporkkanan kuten muunkin luomuviljelyn suhteen Suomi on vielä kehitysmaa. Suomessa porkkanan kokonaisviljelyalasta vain noin 3 % on luomua, kun Ruotsissa vastaava luku on 10 % ja Tanskassa peräti 30 %, kertoo Pulkkinen. Kasvunvaraa luomulla on, jos vain kuunnellaan kuluttajien mielipiteitä ja yhteiskunnassa virinnyttä luomukeskustelua. Positiivinen ja avoin suhtautuminen luomun mahdollisuuksiin on hyvä tapa aloittaa eri tahojen yhteistyö, tähdentää Pulkkinen. Luonnollisesti on tärkeää uskoa luomun tulevaisuuteen. Tämä on helpompaa nyt, kun luomun kysyntä kasvaa tasaisesti, ja luomu on muutoinkin nosteessa, Pulkkinen toteaa. Oaavo Pulkkisen arlisto Mikko Rahtola Valkosipuli kiinnostaa Kotimainen luomuvalkosipuli on tuote, jolle vuodesta toiseen on enemmän markkinoita kuin on tuotantoa. Vaikka valkosipulia viljellään meillä ammattimaisessakin mitassa, ei saatu sato ole riittänyt edes istukkaaksi uusille kiinnostuneille viljelijöille. Valkosipulin puutteeseen on etsitty apua Luomuliiton valtakunnallisen luomupuutarhahankkeen Vallun avulla. Järvenpäässä maaliskuussa järjestetty ensimmäinen valko- ja erikoissipulien koulutuspäivä keräsi yli 20 kiinnostunutta viljelijää pääosin Etelä-Suomesta, mutta muutamia myös Virosta. Järvenpään kursseilla yhtenä pääpuhujista oli Suomen suurimman luomuvalkosipulitilan nuori emäntä Eliisa Malin, jolta kurssilaiset saivat paljon korvaamatonta käytännön kokemukseen pohjautuvaa neuvoa viljelystä. Lisäksi kuultiin lajikekoetuloksia ja tutustuttiin viljelyn teknologiaan. Oikeat lajikkeet ja sertifioitu istukas Sipulissa jos missä viljely lähtee lajikevarmennetusta ja terveestä istukkaasta. Suomen kasvukauden myöhäinen alku on ollut haasteellinen ulkomaisen istukkaan hankinnan kannalta, sillä aina muualta hankittu istukas ei yksinkertaisesti ole säilynyt istutukseen asti. Sertifioimattoman istukkaan ostaminen on myös ollut valitettavan yleistä, jolloin varmaa tietoa tarkasta lajikkeesta ei välttämättä olekaan. Lähimmät viralliset valkosipulin lajikekokeet on tehty viime vuosina Ahvenanmaan tutkimusasemalla ja niissä testattiin meillä yleisimmin viljeltyjä lajikkeita, joista osa oli peräisin Ranskasta ja osa taas entisen Neuvostoliiton alueelta. Lajikekokeen tuloksia Ahvenanmaan tutkimusasemalla tutkittiin vuonna 2005 luomulohkolla seitsemää eri talvivalkosipulilajiketta, joista testattiin bruttosadon ja myyntikelpoisen sadon lisäksi ekstra- Lajike Kauppakelpoinen sato Bruttosato Keskipaino g/kpl kg/100m 2 Suhdel. % kg/100m 2 Suhdel. Alexandra Thermidrome Sabadrome Primor Corail Flavor Arno Talvivalkosipulin lajikekoe, kuivattuna. Ahvenanmaan tutkimusasema Uusi osuuskunta suunnitteilla Valkosipulinviljelyn kasvattaminen vaatii järjestelmällistä yhteistyötä lajikkeiden testauksessa, istukkaiden hankinnassa, kuivauksessa sekä markkinoinnissa. Tätä varten Järvenpään kurssipäivän aikana ideoitiin valkosipuliosuuskunnan perustamista, joka lähtisi aktiivisesti ratkomaan viljelyn kasvattamiseen liittyviä haasteita. Ainakin istukkaan yhteishankintoja on jo tiedossa, joten viljelystä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Luomuliittoon. p sekä I- ja II-luokan sipulien osuus. Lisäksi tutkittiin lajikkeiden sopivuutta varhaismyyntiin. Vihreänä myytäessä valkosipulin voi käyttää lehtineen päivineen, vain vaalenneet lehtien kärjet siistittiin. Sekä varhais- että varastovalkosipuleita viljeltäessä istutuspäivämäärä oli sama, 7. lokakuuta. Talvivalkosipulikokeissa lajikkeet olivat Alexandra, Thermidrome, uutuuslajike Sabadrome, Primor, Corail, Flavor ja Arno. Suurimman bruttosadon antoi Alexandra-lajike, jolla on kuitenkin samoin kuin Corail-lajikkeella hiukan taipumusta muodostaa ylimääräisiä kynsiä varsinaisten kynsien yläpuolelle. Kevään suuret lämpötilanvaihtelut voivat lisätä tätä ongelmaa. Satoisimmalle Alexandra-lajikkeelle on lisäksi tyypillistä hyvin paksu varsi, eikä se siten sovi letitykseen. Seuraavaksi korkein sato oli Thermidrome ja Sabadrome lajikkeilla, jotka kokeiden perusteella saivatkin parhaan arvosanan varastoviljelyyn. Oikeaksi sadonkorjuuajankohdaksi määritettiin varastovalkosipulilla se kasvuvaihe, kun 2 3 ulointa lehteä on lakastunut. Muilla lajikkeilla tämä aika oli 285 vuorokautta kylvöstä, Alexandralla kuitenkin 294 päivää. Parhaan arvosanan varhaistuotantoon sai aikainen Primor-lajike sekä seuraavaksi tulleet Thermidrome ja Sabadrome -lajikkeet. Ahvenanmaalla testattiin myös valkosipulien kevätistutusta. Useimmat lajikkeet soveltuvat vain syys- tai kevätistutuksiin, mutta Thermidrome lajike näyttää soveltuvan melko hyvin kumpaankin viljelytapaan, varsinkin jos sitä viljellään varhaismyyntiin. Kevätistutuksessa sato tällä lajikkeella jäi noin neljänneksen syysistutusta alhaisemmaksi. Varsinaisista kevätvalkosipuleista kuivatukseen ja varastointiin selkeästi parhaat lajikkeet Ahvenanmaan kokeissa olivat kuitenkin Printanor ja Flavor, joiden sato varastomyyntiin korjattaessa oli neljänneksen Thermidromea korkeampi. 30 Luomulehti 3/2011 Luomulehti 3/

17 Erika Suominen Kauppa käy ja laajenee Topin Maatilamyymälän toimitusjohtajalle Niina Laitiselle laajennusosan avajaispäivä oli jännittävä: hän astui isä-topin leveiden hartioiden takaa esiin ja ottaa yhä enemmän vastuuta yrityksen kehittämisestä. Tärkeintä on asiakkaat, luomu ja ekologisuus. Niina Laitisen avajaispuheesta huokui luja luottamus perheyrittämiseen ja aitoon lähiruuan ja puhtaan luomuruuan arvostamiseen. Myymälässä myydään elintarvikepuolella vain luomuja lähiruokaa sekä mahdollisimman lisäaineettomia tuotteita. Laajennusosa on sata neliömetriä ja koko rakennus lämpiää maalämmöllä. Lähes 40 vuotta sitten alkoi Kuopiossa K-kauppa, jossa kauppiaana hääri Toivo Topi Laitinen. Topin Hallin kauppias oli ollut kaupanalalla jo 11 vuotta ja halu kehittää kauppatoimintaa oli valtava. Muutamassa vuodessa Topin Halli nousi merkittäväksi päivittäistavarakaupaksi Kuopiossa. Vajaat 12 vuotta sitten Topin Maatilamyymälä aloitti Koillis-Savossa Muuruvedellä. Nyt tyttäret Niina ja Minna ovat astuneet remmiin. Topin Maatilamyymälä kehittyy kohinalla: perheyrityksessä on sekä kokemusta että uutta tietoa ja taitoa hyvässä suhteessa. Niina ja Toivo Laitinen ovat iloisia, että myymälän valikoimissa on jo lähes 1500 tuotetta. Laaja valikoima Monelle myymälän ja tuotevalikoiman laajuus olivat yllätys. Topin Maatilamyymälässä tuotevalikoima on lähes 1500 tuotetta. Vakioasiakkaat tuovat perusturvan ja osana matkailun kehittämistä liikkeen ovi käy tiheästi myös ryhmien löytäessä sen entistä paremmin. Topin Maatilamyymälän yksi haaste on siinä, että alan tukut ovat etelässä. Logistiikka on kuitenkin saatu toimimaan. Maatilamyymälä kehittää myös koko ajan myyntiverkostoaan lähikaupunkeihin. Kuopion ruokapiirissä on jo yli sata taloutta ja se laajenee koko ajan. Myymälä toimittaa tuotteet ilman välikäsiä perille. Olemme halunneet helpottaa ryhmien tulemista ja rakentamisessa on huomioitu myös esteettömyys. Maaseutumyymälä on matkailullinen käyntikohde. Palvelun on oltava joustavaa ja perheyrityksessä kaikkien työpanos on tärkeää, kertoo Niina Laitinen. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Rauno Kettunen antoi tunnustusta Topille ansiokkaasta työstä kaupan kehittäjänä. Hän ihmetteli myös sitä, että kauaksi valtaväylistä on voinut syntyä tällainen kauppa. Avajaispäivänä oli paljon tuote-esittelyjä ja kauppa näytti, että sen sisään mahtuu paljon ihmisiä kerralla. Asiakkaiden palaute oli myönteistä. Byrokratia, valvontaa ja selvityksiä Topi Laitinen muistelee sitä aikaa, kun he tulivat Muuruvedelle yrittäjäksi. Navettarakennuksen muuttaminen maatilamyymäläksi kävi byrokratian osalta melko helposti. Tehtiin kustannuslaskelma ja töiden edetessä rahaa saatiin jatkotyöskentelyyn. Nyt yli euron laajennushanke on valmis eikä rahoja ole päästy vielä edes hakemaan. Päätös on saatu, mutta kaikki pitää todistaa kirjanpidon kautta. Se tietenkin laahaa perästä ja niin 35 prosentin investointiavustus on kokonaan saamatta, kertoo Niina Laitinen. Niina Laitinen on huolissaan siitä, että byrokratialla usein vaikeutetaan uusien yrityksien syntymistä. Myös luomun kehittymiseen byrokratia vaikuttaa. Onko uusilla tuotteiden kehittäjillä ja tuottajilla rohkeutta siirtyä luomuun ja lisäaineettomiin tuotteisiin? Valvonnan ja tarkastusten aiheuttama työ ei ainakaan helpota alalle tuloa, pohtii Niina Laitinen. Tällä hetkellä yritys työllistää oman perheen jäsenet ja käyttää tarvittaessa kausityövoimaa. Laitiset toivovat, että tulevaisuudessa voisivat työllistää ihmisiä ympärivuotisesti. Siinäkin byrokratia on esteenä. Työttömiä voisi työllistää helpomminkin. Unelmissa on myös uusi laajennus ja siinä käyttöön otettaisiin pyöreä rehutorni. Nyt avattu uudisosa rakennettiin suoraan yli 100 vuotta vanhan navettarakennuksen kiviseinään kiinni ja näin kahvilaan saatiin yksi kaunis yksityiskohta lisää. Vanhat luonnonkivet sopivat hyvin kahvilan tunnelmaan. Nykyaika ja historia lyövät kättä. Uusia tuotteita markkinoille Uusien tuotteiden saaminen ei ole kovin helppoa, sillä uusia kotimaisia tuottajia ei niin vaan synny. Laitiset kertovat olevansa kiinnostuneita kaikista uusista luomu- ja lähiruokatuotteista, mitkä ovat mahdollisimman lisäaineettomia. He kehittelevät myös itse koko ajan uusia tuotteita. Suosittuja tuotteita ovat esimerkiksi Topin luomuleipä ja omista mustikoista tehdyt tuotteet. Tuottaja saattaa luulla että ei pysty tuottamaan tarpeeksi, mutta silloin kannattaa tehdä yhteistyötä muiden tuottajien kanssa. Kannattaa tarjota myös pieniä eriä. Tuottajan pitää osata laskea omakustannushinta ja siitä lähdetään neuvottelussa liikkeelle. Pitäisi kuitenkin muistaa tukkuun ja vähittäiskaupalle myytäessä myös se, että myyntihinta tilalta suoraan myytäessä olisi sama kuin vähittäismyyntihinta muuallakin. Näin hyötyisimme kaikki ja hinnoittelu olisi oikeudenmukaista ja kestävää. Laitiset toivovat myös tuottajilta aktiivisuutta, että kertoisivat tuotteistaan ja myös tuote-esittelyyn olisi oltava aikaa. Monesti tieto tuotteista tulee mutkan kautta ja kaupan on itse aktiivisesti etsittävä sopivaa tuotetta ja valmistajaa. Laitisten omat maat ovat olleet luomussa jo vuodesta 1993 lähtien ja luomupensasmustikka on yksi kaupan ykköstuotteista. Viime vuonna perustetun Miekka Makkaran ilmakuivattuja makkaratuotteita esitellyt Tuula kertoi, että näitä tuotteita on kuivattu noin kolme viikkoa. Niina Laitinen tietää, että erityisesti luomuhedelmien myynti on ongelmallista. Niiden säilyvyys on haaste ja ihmiset ovat tottuneet ostamaan vahapintaisia omenia. 32 Luomulehti 3/2011 Luomulehti 3/

18 Kokeiluista k äy tännöksi Tuomas Mattila Matti Kousa Juuso Joona tovat liukoista typpeä maasta muutamia kymmeniä kiloja hehtaaria kohti. Apilat voivat sitoa ilmasta typpeä saman verran. Kerääjäkasvit lisäävät kasvullaan maaperään myös eloperäistä ainesta, jota voi kasvukauden aikana kertyä noin 1000 kuiva-ainekiloa hehtaarille. Kerääjäkasvit parantavat myös muiden ravinteiden saantia. Ne voivat muuntaa epäorgaanista fosforia paremmin saataville eloperäiseen muotoon kasvimassaansa, mikä ehkäisee myös fosforin huuhtoutumista. Lisäksi syväjuuriset kerääjäkasvit, kuten raiheinä, retikka ja ruis, nostavat ravinteita syvemmistä maakerroksista maan pintakerrokseen useimpien satokasvien juuristovyöhykkeeseen. Jos ravinteita halutaan säilyttää mahdollisimman paljon, kerääjäkasvusto kannattaisi rikkoa vasta keväällä. Tämä on kuitenkin ongelmallista Kilpiän ja Tyynelän savimailla, sillä kevätkyntö kuivattaa maata liikaa ja toisaalta maa kuivuu kasvuston alla epätasaisesti. Toisaalta myöhään jätetty kerääjäkasvien syyskyntö lisää riskejä maan tiivistymisestä märissä olosuhteissa. Tyynelän tilalla yhtälö on ratkaistu kevytmuokkaamalla aluskasvustot välittömästi sadonkorjuun jälkeen n. 10 senttiin, jolloin osa kasvustosta jää henkiin ja jatkaa tehtäviään. Sadonkorjuun jälkeisellä muokkauksella saadaan torjuttua rikkakasveja sekä mullattua sadonkorjuutähteet maamikrobien hajotettaviksi. Aikaisilla viljoilla, vihanneksilla ja syyskasveilla sadonkorjuun jälkeisessä perusmuokkauksessa voidaan kylvää pyydyskasvusto. Syysvilja- tai öljykasvi on luonnollinen valinta, jos viljelykierto sen sallii, mutta kasvipeitteen saa aikaan muutenkin. Kokeiluista käytännöksi-sarjassa kaksi innovatiivistä viljelijää kertovat vuoden ajan viljelymenetelmäkokeiluistaan. Sarjan neljännessä osassa aiheena on kerääjäkasvit. Kommentoi tai kysy lisää viljelijöiltä: Kokonaistyömäärä ei välttämättä lisäänny Tyynelässä pyydyskasveja on kylvetty aikaisten viljojen jälkeen pneumaattisella piensiemenkylvölaitteella kevytmuokkauksen yhteydessä. Kilpiässä kylvö on tehty lannoitteenlevittimellä erikseen ennen muokkausta. Kylvö täydentää satokasvin puintitappiojyvien muutoinkin muodostamaa kerääjäkasvustoa. Pyydyskasviksi soveltuvat nopeakasvuiset kasvit: syysöljykasvit, sinappi, herne, virna ja viljat. Viljoista siemeneksi kelpaa hyvin toisarvoiset lajittelujakeet, kunhan (talvehtivia) rikkaruohoja ei ole seassa. Kilpiän tilan kokemusten mukaan sadonkorjuun jälkeen tehty perusmuokkaus ja kerääjäkasvin hajakylvö ei edes lisää kokonaistyömäärää. Jos kasvusto onnistuu hyvin, maa on kasvipeitteen alla turvassa syksyn ja kevään eroosiolta ja juuret murustavat pintamaata. Keväällä kylvöalusta saadaan yhdellä muokkauskerralla, mikä vähentää kevään työmäärää merkittävästi muiden etujen lisäksi. Härkäpavun lajittelujätettä ja ohraa, marraskuussa Keväällä ei saunakukkaa näkynyt. Raiheinä härkäpavun aluskasvina tallettaa pavun sitoman typen seuraavalle sadolle ja ehkäisee rikkaruohoja. Sadonkorjuun jälkeen kevytmuokattu aluskasvusto jää osin henkiin ja jatkaa edelleen ravinteiden pidätystä. Juuso Joona ja Tuomas Mattila Kuva Plugi Oy Kerääjäkasvit ravinteiden ja rikkojen hallinnassa Miten saat parhaan tuloksen luomusta? Kerääjäkasveilla voidaan lisätä kasvipeitteisyyttä satokauden ulkopuolella, mikä hillitsee rikkakasveja, lisää multavuutta ja vähentää ravinnehuuhtoumaa. Kilpiän ja Tyynelän tiloilla on monipuolisia kokemuksia kerääjäkasveista jo useilta vuosilta. Kerääjäkasvilla tarkoitetaan sekä alusettä pyydyskasveja. Aluskasvit kylvetään joko satokasvin kylvön tai rikkaäestyksen yhteydessä. Pyydyskasvit kylvetään sadonkorjuun jälkeen loppukesällä tai syksyllä. Kerääjäkasvit tukahduttavat rikkakasveja varjostuksella sekä kilpailulla vedestä ja ravinteista. Lisäksi kasvien erittämät allelokemikaalit toimivat luonnonmukaisina kasvi-, 34 Luomulehti 3/2011 tauti- ja tuholaismyrkkyinä. Suomalaisista viljelykasveista erityisesti ruis ja ristikukkaiset kasvit ovat voimakkaan allelopaattisia. Harvakin kerääjäkasvusto voi hillitä rikkaruohojen kasvua erityisesti aluskasvit ovat siinä tehokkaita. Tyynelän tilalla tämä on havaittu kevätrapsin ja valkoapilan, härkäpavun ja raiheinän sekä kevätviljojen ja timotein yhdistelmissä. Aluskasvilliset kasvustot ovat silminnähden vähempirikkaisia aluskasvittomiin verrattuna. Kerääjäkasveilla voidaan ennen kaikkea varastoida typpeä seuraavan satokasvin käyttöön. Sadonkorjuun jälkeen maahan jää satokasvin käyttämättä jääneitä ja kasvintähteiden hajoamisen myötä vapautuneita ravinteita, jotka ovat alttiita huuhtoutumaan. Kerääjäkasvit voivat tallettaa näitä kasvimassaansa ja typensitojat lisäävät typen kokonaismäärää maassa. Ravinteet talteen Kerääjäkasvusto kannattaa usein perustaa nurmi- ja palkokasvien seoksena. Nurmet si- ISO 9001 SERTIFIOITU ORGANISAATIO Pestaa itsellesi kumppani, jolla on kokemusta ja työvälineitä siirtää tavoitteesi käytän töön ja parantaa tulostasi. Tarjoamme tueksesi joustavan osaajaverkoston. Erityisosaamista vaativissa tehtävissä valtakunnalliset Luomun Erikoisosaajat toimivat oman alueesi neuvontaa täydentäen. Luomun Erikoisosaajat ovat hyvä tuki esimerkiksi peltoviljelyn tai kotieläintuotannon suunnittelussa ja tulosten tulkinnassa. Ota yhteyttä jo tänään! ProAgria Menestyksen mahdollisuuksia ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton laatujärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti. Tutustu Luomun Erikoisasiantuntijoihin ja heidän erikoistumisalueisiinsa luomuerikoisosaajat

19 Luomut vertailussa Jäätelö Maku Koostumus Arvosana (1-5) Peltolan Juustola: Luomusuklaajäätelö Kermainen ja täyteläinen. Suklainen, muttei liian makea. Pehmeä, kuohkea ja notkea. Suklaa sopivina paloina. 5 Paras maku ja koostumus. Suklaata parhaimmillaan! Kotijäätelö: Luomuvaniljakermajäätelö Makoisa. Tyydyttää makeannälän. Täyteläinen, pehmeä. Aidon vaniljan makua. 4+ Parasta vaniljajäätelöä, mitä raati maistanut. Tofutti: Mansikkasoijajäätelö Raikas. Makea, ei liian imelä. Hileinen, sorbettimainen. 3 Virkistäväksi kesäjäätelöksi. Kotijäätelö: Luomutuutti, vanilja-& suklaajäätelöä vohvelissa Maut sulautuvat pehmeästi yhteen. Rapsakka vohveli. Paljon aitoa suklaata. 3 Sopivan kokoinen annos! Peltolan Juustola: Luomumustikkajäätelö Miedon ja pehmeän mustikkainen. Kermainen. Houkuttelevin Pieniä mustikanpaloja. 3+ ulkonäkö. Minna Keränen Luomujäätelöä on tarjolla sekä kerma- että soijapohjaisena. nittelija Suvi Kerman. Luomujäätelöt valmistetaan Kotijäätelön tehtaalla Saksassa. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti valmistetut jäätelöt ovat saaneet Kermanin mukaan asiakkailta positiivisen vastaanoton. Luomujäätelömme ovat saaneet hyvää palautetta maustaan. Olemme saasopii kaikille kuluttajille, kertoo MakroBioksen markkinointipäällikkö Tove Lazar. Luomusoijajäätelöt ovat erikoistuotteita, joten myös hinta on korkeampi kuin useimmilla maitojäätelöillä. Lazarin mukaan Tofutilla on oma vakaa käyttäjäkuntansa. Koska tuote ei sisällä mi- jäätelöistä Peltolan Juustolan luomusuklaajäätelö ja Kotijäätelön luomuvaniljakermajäätelö nousivat suosikeiksi. Kermajäätelöiden ohella makuvertailussa oli Tofutin soijapohjainen mansikkajäätelö, joka sai kehuja poikkeuksellisesta rakenteestaan, raikkaudestaan ja keveydestään. Luomujäätelö saa makunsa aidoista raaka-aineista Kuluttajien kiinnostus luomujäätelöitä kohtaan on kasvussa. Luomujäätelö ei sisällä keinotekoisia aromeja, värejä tai säilöntäaineita, joten jäätelön maku syntyy aidoista raaka-aineista. Suomen luomujäätelötarjonta on kasvaneesta kysynnästä huolimatta melko suppea. Luomujäätelöä pääsee nautiskelemaan lähinnä ravintoloissa. Myös vähittäiskauppojen pakastealtaista luomujäätelöä voi löytää. Kotijäätelön jäätelöautot myyvät luomujäätelöä ympäri Suomen. Maistuvat aidolle marjalle Suonenjoella toimivan Peltolan Juustolan luomumansikkajäätelö tuli markkinoille vuonna Luomujäätelömme eroavat muista jäätelöistämme vain siten, että kaikki raaka-aineet ovat luomua. Kaikki jäätelömme ja sorbettimme tehdään aidoista raaka-aineista, emmekä käytä mitään lisäaineita. Jäätelöitämme on kehuttu siitä, että ne maistuvat aidolle marjalle, eivät esanssille, kertoo Peltolan Juustolan Matti Kärkkäinen. Luomuraaka-aineiden rajallinen saatavuus tuo reunaehtoja makumaailmaan. Peltolan Juustolan luomujäätelövalikoimassa on mansikkaa, mustaherukkaa, mustikkaa, suklaata ja vaniljaa. Juustola valmistaa myös luomumansikkasorbettia. Kärkkäisen mukaan Peltolan Juustolan luomujäätelöiden hinta on prosenttia tavanomaista jäätelöä korkeampi, riippuen raaka-aineiden hinnasta. Jäätelöt valmistetaan omassa juustolassamme. Maitoraaka-aine tulee pääsääntöisesti Juvan Luomulta. Makuraaka-aineet tulevat meille osin suoraan marjanviljelijöiltä, osin marjatukkujen kuten Pakkasmarjan kautta. Suklaa, kaakao ja vanilja tulevat alan luomumaahantuojilta, sokeri Heinon Tukusta, Kärkkäinen kuvailee. Kärkkäisen mukaan luomujäätelön kysyntä on ollut pitkällä aikavälillä kasvussa, ja etenkin ravintoloissa kysyntä on vakiintunut viimeisen vuoden aikana. Laadukkaista ja puhtaista raaka-aineista Kotijäätelö toi luomujäätelönsä valtakunnallisille markkinoille kesällä Valikoimassa ovat kymmenen kappaleen pakkauksessa myytävät vanilja- ja suklaakermajäätelötuutit, sekä puolen litran pikarissa oleva vaniljakermajäätelö. Haluamme tarjota asiakkaillemme laadukkaita jäätelöitä puhtaista ja tuoreista raaka-aineista. Näin myös luomujäätelöt sopivat valikoimaamme hyvin, kertoo Kotijäätelön markkinointisuunneet positiivista palautetta myös siitä, että valikoimassamme on luomua. Näille tuotteille on muodostunut vakiintunut käyttäjäkunta, Kerman sanoo. Kotijäätelön luomujäätelöt valmistetaan tuoreesta kermasta. Makunsa jäätelöt saavat aidosta vaniljasta. Luomujäätelöissämme käytetään raaka-aineena myös kanamunaa, joka antaa vaniljakermajäätelölle herkullisen vanhan ajan vaniljajäätelön maun, Kerman kuvailee. Vaihtoehto maitojäätelöille MakroBios tuo maahan englantilaista Tofutti-merkkistä soijajäätelöä. Makuina ovat vanilja, mansikka, suklaa ja mango-passion. Tofutti on ollut osa tuoteperhettämme jo vuosikymmenen ajan. Tofutti edustaa vaihtoehtoa maitojäätelöille, ja tään eläinperäisiä raaka-aineita, se soveltuu myös vegaaneille. Etenkin soijan luomustatusta on kehuttu. Se on takuu siitä, ettei tuote sisällä geenimuunneltua soijaa. Makuja on kehuttu raikkaudesta ja hedelmäisyydestä, Lazar sanoo. Raati: täyteläistä ja raikasta Makuvertailussa kolmihenkinen raati maisteli eri valmistajien luomujäätelöitä. Kaikki jäätelöt saivat raatilaisilta kehuja aidoista mauistaan. Yksikään jäätelö ei ollut raadin makuun liian imelä. Täyteläisistä kerma- Makuraadissa mukana ollut Laura Leiwo mieltyi Kotijäätelön luomuvaniljakermajäätelöön sen koostumuksen ja täyteläisen maun vuoksi. 36 Luomulehti 3/2011 Luomulehti 3/

20 Anne Hytönen Lisäaineet ja luomu Lisäainekeskustelu on käynyt vilkkaana eri medioissa. Evita-lehden Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 66 prosenttia suomalaisista haluaisi rajoittaa lailla sitä, kuinka montaa eri lisäainetta tuotteessa saa olla. Lainsäädäntö rajaa tällä hetkellä lisäaineiden määrää ja sitä, missä elintarvikkeissa tiettyjä lisäaineita saa käyttää, kertoo ETM, erikoissuunnittelija Marjo Särkkä-Tirkkonen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. Lisäaineita on erityisesti makeisissa, kääretortuissa ja lihaliemivalmisteissa. Lisäaineita ei saa olla tuoreessa kalassa, lihassa tai maidossa. Lainsäädäntö ei ota kantaa siihen, kuinka montaa eri lisäainetta saa laittaa yhteen tuotteeseen, Särkkä-Tirkkonen vahvistaa. Hyvä paha lisäaine Kenelle lisäaineista on hyötyä? Lisäaineiden yhteisvaikutukset ovat huolestuttaneet kuluttajia. Asiaan pureutuu blogissaan myös Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kallio. Lisäaineiden käytön on aina oltava perusteltua ja vaaratonta kuluttajille, toteaa Husu-Kallio. Husu-Kallion mukaan lisäaineiden käytön perusteluista helpoimmin ymmärrettävää ja hyväksyttävää on turvallisuuden lisääminen. Vaikeampaa on arvioida lisäaineiden hyödyn arviointia laadun ja rakenteen parantamisen osalta, Husu-Kallio kirjoittaa. Hyöty vaihtelee elintarvikkeen valmistajan ja kuluttajien näkökulmasta riippuen. Lisäaineiden saantiin voi toki vaikuttaa Nemo Kustannus on julkaissut Bill Stathamin kirjoittaman ja Juho Gröndahlin suomentaman taskukokoisen Hyvä paha lisäaine -kirjan (493 s.) uusitun laitoksen 2011 (Alkuteos The Chemical Maze = Kemiallinen sokkelo). Johdannossa kirjoittaja kertoo nuorimman poikansa ylivilkkauden rauhoittuneen sen jälkeen kun ruokiin liittyvistä kosmetiikan lisäaineista luovuttiin. Teos on tervetullut lisä aikaisemmin suomennettujen Petos Lautasella ja Aitoa ruokaa -kirjojen täydennykseksi. Lisäaineteoksessa luetellaan kaikki EU:n 430 lisäainetta nimeltä ja E-koodeineen. Jokaiselle väriaukeamalle on otsikoitu lisäaineiden nimet, ominaisuudet E-koodit, ominaisuudet ja mikä tärkeintä: kaikkien lisäaineen mahdolliset vaikutukset ihmiselle sisäisesti nautittuina sekä käyttö kosmetiikassa. Ominaisuudet ilmaistaan liikennevalomerkkejä mukaillen viidellä värillä: Punainen - vaarallinen, ruskea parasta välttää, keltainen kannattaa olla varovainen, vaalean vihreä turvallinen useimmille ihmisille, vihreä turvallinen ja/tai hyödyllinen. Markku Rämö Tavanomaisissa ja luomumehuissa on usein suuri ero lisäaineiden määrässä. Esimerkiksi Lapin Marian marjajuomat ovat lisäaineettomia. Myös valmisruokia on mahdollista tehdä ilman lisäaineita. Kruunu Herkulla on laaja luomuvalikoima tuorevalmisruoissa. omilla valinnoillaan, muistuttaa Husu-Kallio. Luomutuotteissa lisäaineita on huomattavasti vähemmän, ja pakkausmerkintöjä tarkkailemalla voi valita tuotteita, joissa lisäaineita ei ole tai ei ainakaan niitä, joita haluaa välttää, Husu-Kallio jatkaa. Eri kemiallisten aineiden yhteisvaikutuksia tulee tutkia entistä enemmän, painottaa Husu-Kallio. Lähes lisäaineeton luomu Luomutuotteissa käytetään aina mahdollisimman vähän lisäaineita, ja niiden käyttö on tarkasti säädeltyä ja valvottua. Luomuelintarvikkeissa lisäaineiden käytön syynä on esimerkiksi tuotteen säilyvyys tai tuotteen haluttu rakenne, kertoo Särkkä-Tirkkonen. Valtaosa luomussa sallituista ja käytetyistä lisäaineista on peräisin luonnosta, muistuttaa Särkkä-Tirkkonen. Esimerkiksi luomujugurteissa väri saadaan aikaan muun muassa aidoilla marjoilla. Monet lisäaineet on luomutuotteissa kokonaan kielletty. Kevyttuotteissa käytetään usein sokerin sijasta esimerkiksi aspartaamia, jota luomutuotteissa ei saa käyttää, huomauttaa Särkkä-Tirkkonen. Omat ostosvalinnat korostuvat Särkkä-Tirkkonen haluaisi, että kuluttaja saisi entistä aidompaa, tuoreempaa ja ravitsemuksellisesti täysiarvoisempaa raaka-ainetta omaan keittiöönsä. Lisäaineiden käyttöä voi vähentää vaikkapa siten, että käyttää ensiluokkaisia raakaaineita, ehdottaa Särkkä-Tirkkonen. EY 834/2007 Luomutuotteet Tavanomaiset tuotteet Sallitut lisäaineet yhteensä 47 (useimmat näistä ovat luonnosta peräisin olevia aineita) noin 300 Väriaineet Kielletty Noin 40 Aromiaineet Keinotekoiset makeutusaineet Luontaiset sallittu Luontaiset ja keinotekoiset sallittu Kielletty n. 10 Sallitut säilöntäaineet 2 20 Säteilytys Geenimuunnellut ainesosat Kielletty Kielletty Mausteet, steriili sairaalaruoka Merkintä pakkauksessa (ei merkintää, jos tuotannossa käytetty gm-rehua) Luomutuotteiden ja tavanomaisten tuotteiden vertailua lainsäädännön osalta. (EU:n luomuasetus 834/2007, Marjo Särkkä-Tirkkonen) He-Va Seed-Weeder 6m Laitumen harjaamiseen sekä täydennys- että suorakylvöön Piikit 5 rivissä, säädettävissä 5 kulmaan Vapaasti kelluvat lohkot seuraavat maanpintaa tarkasti Varustettu PNEUMAATTISELLA piensiemenkylvöyksiköllä K-MAATALOUS K-MAATALOUS luomuyrttien SOPIMUSVILJELIJÄKSI Frantsilan Luomuyrttitilalle! Ostamme kuivattuja yrttejä säkkitavarana: mm. nokkosta, siankärsämöä, minttuja, porkkanan naatteja tied Tinkimätöntä laatua Koko elintarvikeketjun on pelattava hyvin yhteen, jolloin lopputuotteesta tulee enemmän kuin osiensa summa, Särkkä-Tirkkonen tähdentää. Kuluttajat ovat jo ottaneet makuasian omakseen, ja tämä näkyy tulevaisuudessa entistä enemmän ostopäätöksissä, ennustaa Särkkä-Tirkkonen. Jos kuluttajat alkavat vaatia entistä enemmän lisäaineettomampia tuotteita, on teollisuuden ja kaupan otettava tämä huomioon. Luomutuotteissa on jo lähtökohtaisesti vähemmän lisäaineita, jolloin yhteisvaikutuksistakaan ei tarvitse niin paljon huolehtia, toteaa Särkkä-Tirkkonen. Kuule Oy:n kuluttajatutkimuksen mukaan monet kuluttajat pitävät luomutuotteita lisäaineettomina, vaikka luomussakin lisäaineita käytetään esimerkiksi säilyvyyden takia. Toisaalta monet yritykset tuovat nyt tuotteidensa lisäaineettomuutta esille, vaikka tuote ei olisikaan luomua. Luomun viestinnässä voisikin nostaa enemmän esille sen, että luomussa tavoitteena on mahdollisimman lisäaineettomat tuotteet, ja ainakin niin sanottujen turhien lisäaineiden välttäminen. Tule Luomuyrttitila 30 vuotta Suomalaisista yrteistä 38 Luomulehti 3/2011 Luomulehti 3/

Tehoa Luomutoimintaan!

Tehoa Luomutoimintaan! Tehoa Luomutoimintaan! luomuasiantuntija Agr. Mikko Rahtola Luomuliitto ry Luomupäivät 2010 16.03.10 1 Kansallinen luomustrategia Luomustrategiaryhmä & viestintätoimisto Kuule Oy Vuonna 2008 Osuus kotimaan

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 14 paikallista luomuyhdistystä Luomutuotannon kehittäminen tuottajien kanssa yhteistyössä Pienimuotoisen elintarviketuotannon edistäminen

Lisätiedot

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomun asema tulevalla tukikaudella Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2013 Luomukasvintuotanto

Lisätiedot

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Luomumarkkinoiden ja liiketoiminnan nykytila Sinikka Mynttinen, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus 4.3.2014 Kansainväliset luomumarkkinat Luomumarkkinoiden kehitys Euroopassa ja

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomuleht

Luomuliitto. Luomuleht Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvontaa Neuvontaa ja verkostoitumista Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomuleht Luomuleht Ammattitaito parantaa

Lisätiedot

Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään. Miska Kuusela / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11.

Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään. Miska Kuusela / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11. Suomalaista luomua maailmalle Kokemuksia luomun viennistä länteen ja itään / Helsingin Mylly Oy Pro Luomu ry Syyskokous 24.11.2014 Helsingin Mylly Oy ammattitaitoa ja kokemusta jo vuosisatojen takaa perheyritys,

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

Pohjois-Savon maaseutustrategia 2014-2020: Rajattomien mahdollisuuksien maaseutu 2020

Pohjois-Savon maaseutustrategia 2014-2020: Rajattomien mahdollisuuksien maaseutu 2020 Lisää Luomua 13.11.-12 Kuopio Marja-Riitta Kottila, Pro Luomu ry Pro Luomu - koko luomualan yhteistyöjärjestö - edistää luomualan kasvua ja kehitystä - jäseninä yrityksiä ja yhteisöjä - MMM hankerahoituksen

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Luomuliiketoiminnan kehittäminen Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miksi luomuliiketoimintaa pitää kehittää nyt? LUOMUMYÖNTEISYYS

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 30.11. klo 10.00-13.00, MTK Muistio

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 30.11. klo 10.00-13.00, MTK Muistio Luomulihan arvoketjutyöryhmä 30.11. klo 10.00-13.00, MTK Muistio Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 30.11. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja Hermanni Huhtala, naudanlihan tuottaja Fredrik von Limburg

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle 10.6.2014 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Twitter: @IlkkaAlarotu Ruoka on osa identiteettiä 56

Lisätiedot

LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ. 12.08. 2014 klo 13.00-15.30 Ravintola Ladonlukko Helsinki

LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ. 12.08. 2014 klo 13.00-15.30 Ravintola Ladonlukko Helsinki LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ 12.08. 2014 klo 13.00-15.30 Ravintola Ladonlukko Helsinki Osanottajat Nimi Paikalla 12.08.2014 Paavo Pulkkinen, Lietlahden tila Ari Kulmanen, Ikaalisten luomu Antti Vauhkonen,

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuus

Luomutuotannon kannattavuus Luomuviljelyn peruskurssi Luomutuotannon kannattavuus LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Mitä muutoksia luomu saattaa tuoda tuotantoon? Tuotantosuunnalla iso merkitys Viljelykierron noudattaminen

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012

Atria ja Luomu. Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 Atria ja Luomu Matti Perälä Atria Suomi Oy 09.11.2012 1 12.11.2012 Luomu tuoreessa lihassa Luomulihan markkinan koko n 10 12 milj. - Kuluttajapakattuna n 7 meuroa PT-kaupassa luomulihan myynnin kasvu n

Lisätiedot

Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013

Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Pohjois-Karjalassa Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Puutarhatuotannossa luomupinta-ala on noin 1 000 hehtaaria, joka on noin 6 % kokonaisalasta Hehtaareissa

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa!

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa! Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa Eero Antila Arttu Brade Elsa Nyrhinen Elsa Pekkarinen Iisa Rautiainen Johdanto Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan järjestämällä kurssilla Matematiikka ja

Lisätiedot

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Luomumaidon arvoketjutyöryhmä 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Työryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Paikalla 6.3. Arja Peltomäki Maatila x Heli Ahonen Muumaa/Luomuliitto Katarina Rehnström Luomuliitto

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Asiakirjat, suunnitelmat ja sopimukset yleisesti

Asiakirjat, suunnitelmat ja sopimukset yleisesti Luomuviljelyn peruskurssi Asiakirjat, suunnitelmat ja sopimukset yleisesti LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Paperiasiat hallintaan (Yleistä) Luomusuunnitelma ja viljelykiertosuunnitelma

Lisätiedot

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa?

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko Esityksen sisältö - Hanke: - Hankkeen tausta - Hankkeessa selvitettyä - Haasteet 1 Hanke: Luomukalkkunan

Lisätiedot

Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä

Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä Seminaari 4.12.2014 Pori Yhteinen seminaari Sikses parasta aitoja makuja Satakunnasta 1.2.2012-31.12.2014 Toteuttajat: Pyhäjärvi-instituutti, Satafood ja ProAgria

Lisätiedot

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja 10.00 Tervetuloa, päivän tarkoitus ja ohjelman esittely (Marja-Riitta Kottila) 10.10 Keitä me olemme, esittäytyminen 10.30 Alueiden suunnitelmat 11.00 Luomualan

Lisätiedot

Lisää luomua kiertue Somerolla 30.10.2012

Lisää luomua kiertue Somerolla 30.10.2012 Lisää luomua kiertue Somerolla 30.10.2012 Luomun haasteet ja mahdollisuudet Sari Raimoranta, hankevetäjä www.mtk.fi/luomuvakka Sivu 1 30.10.2012 MTK-Varsinais-Suomen Luomuvakka-hanke Varsinais-Suomen maataloustuottajain

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomulehti

Luomuliitto. Luomulehti Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvonta Asiantuntijapalvelu ja mentor-toiminta Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomulehti Luomulehti Ammattitaito

Lisätiedot

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen RUOAN JA LIHAN VALINTAPERUSTEET LUOMULIHA SIIPIKARJA BROILERI JA KALKKUNA

Lisätiedot

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta

LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA. Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta LUOMURAAKA-AINE KIINNOSTAA RAVINTOLOITA TURUSSA Johanna Mattila LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta TAVOITTEET Lisätä luomu- ja lähiruokatuotteiden tarjontaa Turun keskusta-alueen ravintoloissa Saada

Lisätiedot

Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO?

Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO? Luomuruoan käyttö julkisissa keittiöissä, KALLISTAKO? Parasta pöytään Pirkanmaalta Ti 18.02.2014 Esityksen kulku - Poliittinen ohjaus - Luomu ammattikeittiöissä nyt - Onko luomu oikeasti kallista? - Portaat

Lisätiedot

Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo

Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo Illan aiheita: -Kesän tarkastus; mitä pitää muistaa? - -Kirjanpidot, onko kunnossa? - -2013 tukihaku luomutilalla MIKSI VALVOTAAN? Takaa kuluttajille aidot luomutuotteet

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Hallituksen lähiruokalinjaukset. Ahlman 09.05.2012 12.40-13.00 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto

Hallituksen lähiruokalinjaukset. Ahlman 09.05.2012 12.40-13.00 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto Hallituksen lähiruokalinjaukset Ahlman 09.05.2012 12.40-13.00 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto Edistämme kestäviä valintoja Kohderyhmänä ammattikeittiöiden sekä oppilaitosten päätöksentekijät

Lisätiedot

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 21.01. 2015 klo 13.00-15.00 KESKO

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 21.01. 2015 klo 13.00-15.00 KESKO Luomulihan arvoketjutyöryhmä 21.01. 2015 klo 13.00-15.00 KESKO Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 21.01. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja Fredrik von Limburg Stirum Kimmo Jokinen, L uomunokka Pasi

Lisätiedot

Savo-Karjalan Luomuyhdistys ry

Savo-Karjalan Luomuyhdistys ry Savo-Karjalan Luomuyhdistys ry Kuva: Savo-Karjalan Luomuyhdistys Savo-Karjalan Luomuyhdistys ry Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan luomutoimijoiden edunvalvontaa jäseniä yli 200 Tervetuloa mukaan! jäsenmaksut

Lisätiedot

OSTOPOLKUJA. Päivittäistavarakaupassa. Copyright 33 Company 2015

OSTOPOLKUJA. Päivittäistavarakaupassa. Copyright 33 Company 2015 OSTOPOLKUJA Päivittäistavarakaupassa SUURI SUOMALAINEN SHOPPER-TUTKIMUS OSTAJAPROFIILIT OSTOMISSIOT OSTOPAIKAT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN Millaisia ostajatyyppejä Suomessa on? Miksi he menevät kauppaan? Missä

Lisätiedot

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Timo Karhula ja Jarkko Niemi MTT Taloustutkimus Johdanto Luomulihan tuotanto on Suomessa vähäistä Noin prosentti kaikesta tuotetusta lihasta, luomukalkkunaa vain

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Suomiruoka rulettaa? Tilaisuudessa puhuu myös kuumana käytävän suomalaisen ruokakeskustelun tiimoilta

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa ammattikeittiöihin seminaari. 13.11.2014. Eero Kananen, LähiPro Oy, Ruokaa Suomesta palvelu eero@lahipro.fi, 040 5862850 1 Esityksen sisältö Lähiruoan

Lisätiedot

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Sanoista säästöihin! -Kestävien hankintojen vuosiseminaari 22.03.2013 EkoCentria Anu Arolaakso EkoCentria Tuotamme kestäviin hankintoihin liittyviä viestintä-

Lisätiedot

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 12.02. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 12.02. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko Luomulihan arvoketjutyöryhmä 12.02. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 12.2. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja x Hermanni Huhtala, naudanlihan tuottaja Fredrik von Limburg

Lisätiedot

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 23.09. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 23.09. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko Luomulihan arvoketjutyöryhmä 23.09. 2013 klo 10.00-12.00, Kesko Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 23.09. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja x Fredrik von Limburg Stirum x Arto Jokinen, Pajuniemi Pasi

Lisätiedot

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011

Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa. Ilkka Alarotu / 11.10.2011 1 Lisää lähi- ja luomuruokatuotteita valikoimiin: Kaupan tavoitteet Mikroyrityshankeessa ja Pro Luomussa Ilkka Alarotu / 11.10.2011 2 Sisältö 1. Ruoan merkityksen muutos 2. PTY:n hanke: Mirkoyritysten

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 16 Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Maarit Pallari, MTT Muotoilun juuret istuvat yhtä tukevasti kulttuurissamme kuin puikulaperunan

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomun kuluttajabarometri 2015 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomuelintarvikkeiden aktiivikäyttäjiä entistä enemmän ja käyttö säännöllisempää 2012 2015 13 23 14 37 32 Aktiivit Käyttäjät

Lisätiedot

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Pro Luomu, arvoketjuryhmän kokous 2.6.2014 MTK 17.6.2014 Copyright Pajuniemi Oy 2 Pajuniemi Oy Perustettu 1976 Liikevaihto 11,7 milj. euroa vuonna 2013 Tuotannon määrä 1,5

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 02.06.2015 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 02.06.2015 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Luomumaidon arvoketjutyöryhmä 02.06.2015 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Työryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Paikalla 02.06. Arja Peltomäki Maatila x Heli Ahonen Muumaa/Luomuliitto X Katarina Rehnström

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 Luomu ammattikeittiöissä Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Ajankohtaista tuotantoehdoissa Luomusiementuotanto. Luomuiltapäivä

Ajankohtaista tuotantoehdoissa Luomusiementuotanto. Luomuiltapäivä Ajankohtaista tuotantoehdoissa Luomusiementuotanto Luomuiltapäivä Yksimahaisten ruokinta poikkeus käyttää tavanomaista rehua päättyy 31.12.2011 tämän vuoden ajan voidaan käyttää enintään 5 % päiväannoksesta

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Luomu päivät 2013 Mikkeli 13.11.2013

Luomu päivät 2013 Mikkeli 13.11.2013 Luomu päivät 2013 Mikkeli 13.11.2013 Miten jalostaja vastaa kysyntään ja hallituksen asettamiin tavoitteisiin? Timo Marttinen Kruunu Herkku Esityksen sisältö Kruunu Herkku Kysyntään vastaaminen Hallituksen

Lisätiedot

Luomu Satakunnassa. Tietoa maakunnan luomusta

Luomu Satakunnassa. Tietoa maakunnan luomusta Luomu Satakunnassa Tietoa maakunnan luomusta Luomuviljelty peltoala Luomupeltoala kasvoi Satakunnassa 20 % vuosina 2011-2015. Nyt se ja siirtymävaiheala on yhteensä noin 7 400 ha, mikä on reilu 5 % peltoalasta.

Lisätiedot

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin EU tuki-infot 2014 Jari Tikkanen p. 0400 162 147, jari.tikkanen@proagria.fi www.proagria.fi, ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen EU:n luomupolitiikasta: Luomuliiton kannat http://ec.europa.eu/agriculture/consultations/organic/2013_fi.htm

Julkinen kuuleminen EU:n luomupolitiikasta: Luomuliiton kannat http://ec.europa.eu/agriculture/consultations/organic/2013_fi.htm Julkinen kuuleminen EU:n luomupolitiikasta: Luomuliiton kannat http://ec.europa.eu/agriculture/consultations/organic/2013_fi.htm 3. PIENYRITYKSET 3.1 Auttaako sääntöjen ja valvontavaatimusten yhdenmukaistaminen

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Ruoka on yksi ikkuna yhteiskuntaan, globalisoituvaan maailmaan, tuotantoon, talouteen, ympäristöön, omaan ja toisten maiden kulttuuriin, terveyteen ja ravitsemukseen Paljon

Lisätiedot

LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ. 21.01. 2014 klo 12.00-15.30 Ravintola pääposti

LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ. 21.01. 2014 klo 12.00-15.30 Ravintola pääposti LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ 21.01. 2014 klo 12.00-15.30 Ravintola pääposti Osanottajat Nimi Paikalla 21.01.2014 Paavo Pulkkinen Ari Kulmanen, Ikaalisten luomu Glen Jakobsson Tarja Peltola, Kasvisgalleria

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 22.01. 2014 klo 10.00-12.30 Ässäkeskus

Luomulihan arvoketjutyöryhmä. 22.01. 2014 klo 10.00-12.30 Ässäkeskus Luomulihan arvoketjutyöryhmä 22.01. 2014 klo 10.00-12.30 Ässäkeskus Työryhmän kokoonpano Nimi Paikalla 21.01. Petteri Mäkelä, naudanlihan tuottaja Fredrik von Limburg Stirum Arto Jokinen, Pajuniemi Pasi

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Luomualan uusi yhteistyöjärjestö Pro Luomu ry on syntynyt. Luomualan organisointiryhmä

Luomualan uusi yhteistyöjärjestö Pro Luomu ry on syntynyt. Luomualan organisointiryhmä Luomualan uusi yhteistyöjärjestö Pro Luomu ry on syntynyt Luomualan organisointiryhmä Syntymä aika: 22.3.2011 Strategiset mitat Perustajajäsenet: MTK, SLC, Luomuliitto, Siipikarjaliitto, Biodynaaminen

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016 Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Eija Vuorela Suomen 4H-liitto/Youngfour Oy Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) -hanke Yhteistyössä Rainer Peltola LUKE 2 Mennään metsään Suomi

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

Luomulla lisäarvoa ja euroja. Pasi Hartikainen/Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala

Luomulla lisäarvoa ja euroja. Pasi Hartikainen/Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala Luomulla lisäarvoa ja euroja Pasi Hartikainen/Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala Suomi: Luomun nykytila Pellon osuus (luomu+sv) 7,5 % (3,7-22,2%) Tiloista 6,2 %, keskikoko 43,1 ha 520 tilaa luomueläinvalvonnassa

Lisätiedot

Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi 10.4.2014

Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi 10.4.2014 Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa Hankintafoorumi 10.4.2014 Sisältö Palvelujen hankkiminen kunnassa Kuntastrategia Hankintaprosessi ISS Palvelut esimerkkinä palveluyrityksestä:

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö

Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö Miksi sairaanhoitopiirinkin ruoka kulki tuhansia kilometrejä? - Ruokatottumukset ovat muuttuneet - Työn tuottavuutta on nostettu keskittämällä

Lisätiedot

Luomuvalvontapäivä 17.3.2016 Mikkelin yliopistokeskuksessa

Luomuvalvontapäivä 17.3.2016 Mikkelin yliopistokeskuksessa Luomuvalvontapäivä 17.3.2016 Mikkelin yliopistokeskuksessa Brita Suokas, projektisuunnittelija Luomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi luomueläintiloilla-hanke HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot