Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen. - selvitys kesällä 2010
|
|
- Akseli Jääskeläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys kesällä 2010 Helsingin yliopisto Ympäristötieteiden laitos Sini Heikkilä, Pekka Kauppi ja Tarmo Virtanen
2 Tiivistelmä Helsingin yliopiston Ympäristötieteiden laitos on alan suurin keskittymä maamme yliopistoissa. Laitos toimii Viikin kampuksella Helsingissä ja Lahdessa. Selvitimme, miten laitoksemme opiskelijamäärältään suurimmalta osastolta Viikistä valmistuneet uudet maisterit ovat suoriutuneet opinnoistaan, ja miten he ovat työllistyneet. Pääaineiden nimet ovat ympäristönsuojelutiede (YMPS) ja ympäristöbiologia (YBIOL). Mitä vaikeuksia uusilla maistereilla oli ollut valmistumisen tiellä? Saivatko ympäristötieteen maisterit koulutustaan vastaava työn? Vastaukset näihin tärkeisiin kysymyksiin löytyvät tästä selvityksestä. Menetelmänä oli pääosin puhelinhaastattelu. Tavoitimme 103 ympäristötieteen tuoretta maisteria, jotka olivat valmistuneet vuosina Heidän tutkintonimikkeensä oli filosofian maisteri (FM) tai maatalous-metsätieteiden maisteri (MMM). Myönteinen tulos oli, että valmistumatta jää tuskin kukaan, joka aikanaan on päässyt korkean kynnyksen yli opiskelemaan Viikkiin. Hakupaine alan opiskelijavalinnoissa on poikkeuksellisen kova. Myös työnsaanti onnistui kohtuullisen hyvin, valtaosa maistereista oli koulutusta vastaavassa työssä. Maisterit työllistyivät pääosin julkiselle sektorille ja järjestöihin, usein jatkoopintoihin yliopistolle, erilaisiin ympäristöhallinnon tehtäviin ja konsulttiyhtiöihin. Julkisen sektorin työt olivat määräaikaisia, poikkeuksena muutama opettajan virka. On yllättävää, että pätkätöitä oli enemmän julkisen vallan tehtävissä kuin yksityisillä työnantajilla. Pörssiyhtiöihin ympäristötieteen nuoria maistereita sijoittui varsin vähän. Tuloksia tulkittaessa pitää ottaa huomioon, että maistereita valmistui erityisen paljon vuonna 2008, kun vallitsi taloudellinen taantuma. Kielteistä oli, että ympäristötieteen maisterit valmistuvat huomattavan iäkkäinä. Ammattiura ympäristönsuojelun palveluksessa jää tarpeettoman lyhyeksi. Opiskeluaika oli suosituksia paljon pidempi. Vähemmän merkityksellisiä olivat välivuodet lukion jälkeen ennen yliopisto-opintojen alkamista. Tuloksia tulkittaessa on huomattava, että ympäristötieteen opettajavoimat ovat erittäin niukat opiskelijamäärään nähden. Opetusta ja opinto-ohjausta tarjotaan liian vähän. Toivomme, että tämä selvitys antaa esimerkin Suomen yliopistoyksiköille. Saimme tärkeää palautetta opinto-ohjelman parantamista varten. Kiitämme Saara Tähtistä, joka teki pääosan ympäristöbiologian haastatteluista sekä kaikkia, jotka vastasivat kysymyksiimme. Viikissä 15. syyskuuta 2010, Tekijät 2
3 Sisällys Tiivistelmä 1 Johdanto Aineisto ja menetelmät Tulokset Työllistyminen Ympäristönsuojelutiede Ympäristöbiologia Opiskelu ja valmistuminen Palaute ja koulutuksen kehittämisehdotukset Ympäristönsuojelutiede Ympäristöbiologia Tulosten tarkastelu LIITE 1: Ympäristönsuojelutieteestä valmistuneiden työnimikkeet LIITE 2: Ympäristöbiologiasta valmistuneiden työnimikkeet 3
4 1 Johdanto Yliopistollisen tutkimuksen laatua voidaan mitata kohtuullisen luotettavasti, sillä käytössämme on kansainvälisiä tilastoja julkaisujen tieteellisestä merkityksestä uuden tiedon lähteenä. Onkin ehdotettu, että pätevyyden arviointi esimerkiksi professuureja täytettäessä tulee suorittaa yksistään tieteellisen työn arvioinnin perusteella 1. Kuitenkin opetus on yhtä tärkeä osa yliopiston toimintaa. Emeritus kansleri Kari Raivio Helsingin yliopistosta on katsonut, ettei perimmäisenä tavoitteena yliopiston tärkein tulos olekaan hyvä tutkimusjulkaisu, vaan sivistynyt ja itsenäiseen ajatteluun kykenevä nuori ihminen, joka valmistuu yliopistosta maisteriksi tai tohtoriksi. Vastakkainasettelu tutkimuksen ja opetuksen kesken on turhaa, sillä hyvä tutkimus ja hyvä opetus ovat kuin muna ja kana: toista ei voi olla, jos toinen puuttuu. Opiskeluoikeus myönnetään ympäristötieteissä - kuten useimmissa muissakin Helsingin yliopiston koulutusohjelmissa - maisterintutkintoa varten. Kandidaatiksi valmistuminen ei vielä ole tyydyttävä suoritus yliopiston eikä opiskelijan näkökulmasta. Jos mittaamisen vaikeudesta huolimatta pyritään arvioimaan myös opetuksen laatua, on ensiksi vastattava kahteen tärkeimpään kysymykseen: 1) Saavuttavatko opiskelijat ylemmän korkeakoulututkinnon, ts. onnistuvatko opiskelijat valmistumaan maistereiksi? 2) Saavatko maisterit koulutustaan vastaavia työtehtäviä yhteiskunnassa yliopiston jälkeen? Julkisuudessa nämä tärkeimmät kysymykset on usein sivuutettu ja on suoraan kiirehditty arvioimaan työuran pituutta ja välivuosien tai tehottoman opiskelun ongelmia. Tässäkin selvityksessä kyllä tarkastelemme myös näitä ajankohtaisia kysymyksiä. Vuosina Helsingin yliopiston Viikin kampukselta valmistui ympäristötieteiden maistereita pääaineinaan ympäristöbiologia ja ympäristönsuojelutiede. Pääaineet yhdistetään lähiaikoina nimikkeellä ympäristönmuutos ja politiikka. Ympäristötiede tunnetaan Viikin kenties tehokkaimpana koulutusalana. Asian voi ilmaista toisinkin: ympäristötieteissä on Viikin kampuksen heikoin oppilasmäärän ja opettajamäärän suhde: opiskelijoita on paljon, opettajia vähän. Pääosa valmistui tutkintonimikkeenä filosofian maisteri (FM), mutta osa valmistui tiedekuntarakenteiden muutoksen jäljiltä maatalous-metsätieteiden maisteriksi. Tässä selvityksessä tutkimme heidän siirtymistään työmarkkinoilla. Selvityksen piirissä olevat ensimmäiset maisterit valmistuivat tammikuussa 2006, viimeiset kesäkuussa Vastaava selvitys on tehty vuosina ja , silloin tosin tätä selvitystämme vähemmän kattavilla aineistoilla. Vuonna 2004 tehdyssä oli mukana vain ympäristönsuojelutiede, vuoden 2006 selvityksessä ensimmäistä kertaa myös ympäristöbiologia. 1 Näätänen & Kauppi 2009: Suomen Kuvalehti 37/2009, s Huutoniemi 2004: Ympäristönsuojelutieteestä valmistuneiden maisterien työllistyminen. 3 Koskinen 2006: Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen. 4
5 Edellä olevien pääkysymysten lisäksi asetimme seuraavia lisäkysymyksiä: 1) Keitä ovat työantajat ja millä nimikkeillä nuoret maisterit työtään luonnehtivat? 2) Ovatko lukion ja yliopisto-opintojen välivuodet hidastaneet työelämään siirtymistä? 3) Miten nopeasti maisterintutkinto on suoritettu? 4) Mitä palautetta tuoreet maisterit haluavat antaa Viikkiin ympäristötieteen koulutusohjelmien parantamiseksi? 5
6 2 Aineisto ja menetelmät Tavoitteena oli haastatella kaikki ympäristöbiologiasta ja ympäristönsuojelutieteestä valmistuneet maisterit. Valmistuneita oli tammikuusta 2006 lukien kesään 2010 mennssä ympäristönsuojelutieteessä 66 ja ympäristöbiologiassa 49 henkilöä (Taulukko 1). Taulukko 1. Ympäristötieteistä vuosina maisteriksi valmistuneiden määrät sekä kyselyyn vastanneet. Ympäristönsuojelutiede Ympäristöbiologia Valmistuneita (henkilöä) Vastanneita (henkilöä) Vastausprosentti (%) Vastanneista miehiä (henkilöä) 11 8 Aineisto kerättiin heinä-elokuussa 2010 pääasiassa puhelinhaastatteluilla. Muutamille, jotka halusivat vastata sähköpostitse, kysely lähetettiin tätä kautta. Halukkaille annettiin aikaa miettiä selvityksen avokysymystä (ks. kysymys 7), jolloin kysymys lähetettiin sähköpostilla puhelinhaastattelun jälkeen. Pääosan ympäristöbiologian haastatteluista teki fil.yo Saara Tähtinen. Ympäristönsuojelutieteen haastattelut sekä muutaman ympäristöbiologian haastattelun teki FM Sini Heikkilä. Osa tarvittavasta datasta saatiin opiskelijarekisterin tiedoista. Kysymykset olivat seuraavat: 1. Mikä oli työnantajasi ? a) yliopisto b) julkinen sektori / valtio c) julkinen sektori / kunta d) julkinen sektori / muu e) yksityinen sektori / teollisuuden ja kaupan ala f) yksityinen sektori / konsultointi g) yksityinen sektori / muu h) järjestö i) muu, mikä? 2. Katsotko, että olet koulutustasi vastaavassa työssä? a) kyllä b) ei 3. Mikä on pääasiallinen työtehtäväsi? a) tutkimus b) opetus c) muu, mikä? 6
7 4. Työsuhteesi vakinaisuus? a) vakinainen / voimassa toistaiseksi b) määräaikainen / projektityö c) freelancer d) muu, mikä? 5. Kuinka pitkään yhteensä olet ollut ilman työtä valmistumisesi jälkeen? Kuinka pitkä on pisin yhtenäinen jakso, jolloin olet hakenut töitä? (molempiin kysymyksiin vastausvaihtoehdot) alle 1 kk 1-3 kk 3-6 kk 6-12 kk yli vuoden 6. Jos olet ollut valmistumisesi jälkeen poissa työelämästä, onko ensisijainen syy ollut a) työttömyys (ei työtä, vaikka olet hakenut) b) vapaaehtoinen työttömyys (et ole hakenutkaan työtä) c) äitiysloma/hoitovapaa d) muu 7. Millaista palautetta antaisit Helsingin yliopistolle ja/tai omalle pääaineellesi työelämän näkökulmasta? Oletko kohdannut työelämässä ongelmia, joiden katsot aiheutuneen koulutuksestasi? Jos olet, kuvaile ongelmia ja arvioi, miten niitä voisi vähentää koulutusta kehittämällä. Vastaa vapaasti. 8. Milloin suoritit ylioppilastutkinnon? (vuosi, syksy/kevät) 9. Mikä on tällä hetkellä virallinen työnimikkeesi (esimerkiksi työsopimuksessa tai työpaikkailmoituksessa mainittu)? Kysymyksen 1 yhteydessä kirjattiin ylös myös työnantajan nimi. Jos vastaajalla ei ollut työnantajaa, siirryttiin suoraan kysymykseen 5. Kysymyksessä 5 tarkoitettiin sitä, kuinka kauan vastaaja on ollut ilman mitä tahansa työtä, ei siis ilman oman alan työtä. Pisin yhtenäinen työnhakujakso voi tarkoittaa aktiivista työnhakua muutenkin kuin työttömänä työnhakijana ollessa. Jos vastaaja ei ollut ollut ollenkaan ilman työtä valmistumisensa jälkeen, se kirjattiin ylös kysymyksen 5 yhteydessä. 7
8 3 Tulokset 3.1 Työllistyminen Ympäristönsuojelutiede Vastanneista valtaosa oli työssä (Kuva 1). Vain seitsemän henkilöä oli ilman työtä, ja heistäkin neljä oli kotona hoitamassa lapsia, eikä ollut hakenutkaan töitä. Yksi henkilö oli vaihtanut alaa, eikä ollut ympäristönsuojelutieteestä valmistumisensa jälkeen hakenut ympäristöalan töitä. Kuva 1. Ympäristönsuojelutieteestä valmistuneiden työllisyystilanne kesällä Työssä olevista selkeä enemmistö katsoi olevansa koulutustaan vastaavassa työssä. Näistä henkilöistä yksi oli jatko-opiskelijana ja yksi työelämävalmennuksessa. Loput olivat oman näkemyksensä mukaan työssä, joka ei vastannut koulutusta. Vastaajissa oli useita, jotka sanoivat työnsä vastaavan koulutustaan vain osittain oli vaikea vastata joko kyllä tai ei. Vastaukseksi kirjattiin kuitenkin aina jompikumpi, ja tällaiset vastaukset jakautuivat melko tasan kyllä- ja eipuolelle kääntyneisiin. Julkinen sektori oli ympäristönsuojelutieteestä valmistuneiden suurin työllistäjä (Kuva 2). Myös järjestösektori oli merkittävä. Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus merkittiin omaksi kategoriakseen, sillä sitä oli vaikea sijoittaa selkeästi mihinkään muuhun kategoriaan. Yksityisellä sektorilla työskenteli edelleen hyvin harva ympäristönsuojelutieteestä valmistunut, ja heistäkin muutama oli työssä, joka ei vastannut koulutusta. 8
9 Kuva 2. Ympäristönsuojelutieteestä valmistuneiden työnantajat. Merkittävimmät yksittäiset työllistäjät olivat Suomen ympäristökeskus, Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus ja Helsingin yliopisto. Määräaikaisia työsuhteita oli runsaasti (Kuva 3). Yksi henkilö työskenteli freelancerina ja kaksi yksityisyrittäjänä. Vakituiset työsuhteet löytyivät pääasiassa yksityiseltä ja järjestösektorilta, muutama myös kuntasektorilta, mutta ei yhtäkään valtiolta. Kuva 3. Ympäristönsuojelutieteestä valmistuneiden työsuhteiden vakinaisuus. Työtehtävät olivat moninaisia (Kuva 4). Kategoria muu sisältää hyvin sekalaisia työtehtäviä, pääasiassa ei ympäristöalan töitä (ks. Liite 1). Eniten oli tutkija-nimikkeellä työskenteleviä (6 henkilöä). 9
10 Kuva 4. Ympäristönsuojelutieteestä valmistuneiden pääasialliset työtehtävät. Kohtalaisen suuri osa vastaajista oli ollut valmistumisen jälkeen ilman työtä vain hyvin lyhyitä aikoja (Kuva 5). Pisin yhtenäinen työnhakujakso oli myös useimmiten lyhyt, mutta melko tyypillinen oli myös useita kuukausia kestänyt työnhakujakso. Joukossa oli myös heitä, joiden työnhaku oli kestänyt hyvin pitkään. Pitkiä aikoja ilman työtä olleiden joukossa taas oli heitä, jotka olivat olleet poissa työelämästä vapaaehtoisesti, hoitovapaalla tai muusta syystä. 36 % ympäristönsuojelutieteestä valmistuneista ei ole ollut ollenkaan ilman työtä valmistumisensa jälkeen. Kuva 5. Ympäristönsuojelutieteestä valmistuneiden pisimmät yhtenäiset työnhakujaksot sekä yhteensä kaikki jaksot, jolloin oltu ilman työtä. 10
11 Kohtalaisen moni ympäristönsuojelutieteestä valmistunut ilmoitti pääasialliseksi syyksi työelämästä poissaololleen vapaaehtoisen työttömyyden (Kuva 6, vrt. ympäristöbiologia s. 12). Kuva 6. Ympäristönsuojelutieteestä valmistuneiden pääasialliset syyt työelämästä poissaololle Ympäristöbiologia Vastanneet olivat saanet hyvin sellaisia työtehtäviä, jotka vastasivat heidän koulutustaan (Kuva 7). Kahdeksan henkilöä oli tohtorikoulutettavana. Kuva 7. Ympäristöbiologiasta valmistuneiden työllisyystilanne kesällä
12 Kaikki ilman työsopimusta olleet olivat lasten kanssa kotona äitiyslomalla tai hoitovapaalla. Tämän tarkastelutavan mukaan oikeasti työttömiä ei siis ympäristöbiologiasta valmistuneissa ollut ollenkaan kesällä Julkinen sektori työllisti suuren osan ympäristöbiologeista (Kuva 8). Kunnissa heitä työskenteli runsaasti opettajina. Helsingin yliopisto oli selvästi suurin yksittäinen ympäristöbiologien työllistäjä. Kuva 8. Ympäristöbiologiasta valmistuneiden työnantajat. Työsuhteiden määräaikaisuus oli yleistä (Kuva 9). Vakituisia työsuhteita löytyi lähinnä vain yksityiseltä sektorilta sekä kunnista, joiden palveluksessa olevista opettajista jotkut olivat saaneet vakituisen viran. Yksi henkilö työskenteli freelancerina. 12
13 Kuva 9. Ympäristöbiologiasta valmistuneiden työsuhteiden vakinaisuus. Työtehtävistä yleisimpiä olivat tutkimus, opetus sekä monenlaiset asiantuntijatehtävät (Kuva 10). Kategoriat viestintä ja muu sisältävät pääasiassa ei oman alan töitä (ks. Liite 2). Eniten oli tohtorikoulutettava-nimikkeellä työskenteleviä (6 henkilöä). Kuva 10. Ympäristöbiologiasta valmistuneiden pääasialliset työtehtävät. Suurin osa oli ollut ilman työtä vain hyvin lyhyitä aikoja (Kuva 11). Pisimmätkin yhtenäiset työnhakujaksot olivat lyhyitä. Joukossa oli kuitenkin muutamia, joiden työnhaku oli kestänyt hyvin pitkään, tai jotka ilmoittivat hakevansa jatkuvasti työtä. Ympäristöbiologeista 57 % ei ole ollut valmistumisensa jälkeen työttömänä lainkaan. 13
14 Kuva 11. Ympäristöbiologiasta valmistuneiden pisimmät yhtenäiset työnhakujaksot sekä yhteensä kaikki jaksot, jolloin oltu ilman työtä. Suurin osa heistä, jotka olivat olleet poissa työelämästä jossain vaiheessa, ilmoitti syyksi työttömyyden (Kuva 12). Kukaan ympäristöbiologi ei ilmoittanut olleensa vapaaehtoisesti työtön. Kuva 12. Ympäristöbiologiasta valmistuneiden pääasialliset syyt työelämästä poissaololle. 3.2 Opiskelu ja valmistuminen Ympäristönsuojelutieteestä valmistui vuosina keskimäärin 15 maisteria vuodessa. Pääaineen vuosittainen sisäänotto on noin 18 opiskelijaa (15 + noin 3 erillisvalinnan kautta), joten voidaan todeta, että ympäristönsuojelutieteen opintoja ei juurikaan jätetty kesken. 14
15 Ympäristöbiologiasta vuosina valmistui keskimäärin 11 maisteria vuodessa. Ympäristöbiologialla ei ole ollut omaa sisäänottokiintiötä, vaan biologiaa opiskelemaan päässeet opiskelijat ovat voineet halutessaan valita ympäristöbiologian pääaineekseen. Muina pääainevaihtoehtoina ovat ekologia ja evoluutiobiologia, fysiologia, hydrobiologia, kasvibiologia, perinnöllisyystiede ja yleinen mikrobiologia. Tutkimusajanjaksona valmistui 454 biologian maisteria, heistä 11 prosentilla pääaineena oli ympäristöbiologia. Maistereita valmistui ympäristöbiologiaa selvästi enemmän vain perinnöllisyystieteen ja ekologian ja evoluutiobiologian pääaineista. Noin kolmannes opiskelijoista tuli pääaineeseen suoraan lukiosta (Kuvat 13 ja 14). Kuva 13. Aikaväli ylioppilaaksi kirjoittamisesta ympäristönsuojelutieteelle kirjoilletuloon. Kuva 14. Aikaväli ylioppilaaksi kirjoittamisesta ympäristöbiologialle kirjoilletuloon. 15
16 Yliopisto-opinnot kestivät ympäristönsuojelutieteessä keskimäärin 7,8 vuotta ja ympäristöbiologiassa keskimäärin 6,9 vuotta. Nopeasti valmistuneiden osuus oli pieni varsinkin ympäristönsuojelutieteessä (Kuva 15). Ympäristöbiologian opinnot eivät juuri koskaan venyneet yli yhdeksän vuoden (Kuva 16). Hyvin pitkään opiskelleissa oli mukana sellaisia henkilöitä, jotka olivat siirtyneet työelämään jo vuosia ennen valmistumistaan, mutta lopulta kuitenkin ottivat tutkintonsa. Kuva 15. Yliopisto-opintojen kesto ympäristönsuojelutieteessä. Kuva 16. Yliopisto-opintojen kesto ympäristöbiologiassa. Maisteriksi valmistuttiin ympäristönsuojelutieteestä keskimäärin 30,7-vuotiaana ja ympäristöbiologiasta 29,9-vuotiaana. Kummassakin pääaineessa oli kuitenkin muutama iäkäs opiskelija, joten valmistumisiän mediaani ja moodi ovat totuudenmukaisempia valmistumisikää kuvaavia tunnuslukuja (ks. Taulukko 2). Nuorin ympäristönsuojelutieteestä valmistunut maisteri 16
17 oli 25-vuotias, ja tämän ikäisenä valmistuneita oli seitsemän. Ympäristöbiologiasta valmistuneista maistereista nuorin oli 23-vuotias, ja pääaineessa oli nuoria maistereita ( vuotiaita) yhteensä kuusi. Ympäristönsuojelutieteestä valmistuneissa oli vähintään 40-vuotiaita seitsemän ja ympäristöbiologiasta valmistuneissa kuusi henkilöä. Taulukko 2. Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden ikä. Ympäristönsuojelutiede Ympäristöbiologia nuorin vanhin moodi mediaani keskiarvo 30,7 29,9 3.3 Palaute ja koulutuksen kehittämisehdotukset Avoimella kysymyksellä tiedusteltiin palautetta omalle pääaineelle (ja Helsingin yliopistolle), koulutuksesta johtuvia ongelmia työelämässä sekä koulutuksen kehittämisehdotuksia. Näkökulma oli työelämäkeskeinen. Palautetta annettiin runsaasti. Seuraavissa luvuissa on pääainekohtaisesti vastauksissa esiin nousseita asioita ryhmiteltynä samankaltaisiin vastauksiin sekä joitakin yksittäisiä kiinnostavia kommentteja Ympäristönsuojelutiede Palaute: - (oma) tutkinto on liian laaja-alainen/pintapuolinen/hajanainen/sillisalaatti (14) - en ole kohdannut ongelmia / olen ollut tyytyväinen (12) - ns. perustaidot (kuten tieteellinen kirjoittaminen, oman alan yleistietämys, moninäkökulmainen ajattelu) karttuivat / hyvä peruskoulutus (9) - koulutus ei anna kovin paljoa valmiuksia työelämään (8) - opiskeluaikana ei saanut tietoa työelämän eri suuntautumisvaihtoehdoista (5) - koulutuksessa ei ole huomioitu työelämänäkökulmaa (5) - koulutus on antanut hyvät valmiudet työelämään (3) - on hyvä, että opintopisteitä saa järjestötoiminnasta yms. ja siihen kannustetaan (2) - maisterivaiheen opetustarjonta vähäinen / ei tuonut opintoihin uutta (2) - tutkijan ura ainoa, joka on otettu opinnoissa kunnolla huomioon - HY:n opetuskäytännöt ovat jääneet ajasta jälkeen, pitäisi olla enemmän aktiiviseen tiedonhankintaan kannustavaa opetusta - ympsin opetuksessa samat asiat toistuvat kursseilla - sisäänottoa pitäisi vähentää 17
18 - koulutus ei antanut vahvaa ympäristöasiantuntijan identiteettiä Ongelmat työelämässä: - erikoistuminen/erityisosaaminen antaisi paremmat valmiudet työelämään / auttaisi työnhaussa (10) - koulutuksella on vaikea saada töitä / koulutuksella ei ole kysyntää työmarkkinoilla (7) - koulutus ei anna työnantajien arvostamia konkreettisia taitoja/osaamista (5) - spesialistit vievät työpaikat (3) - työnantajat eivät tunne ympsin tutkintoa, eivätkä tiedä mitä odottaa, tai väärät ennakkoluulot (2) Koulutuksen kehittämisehdotukset: - enemmän konkreettista/käytännönläheistä osaamista antavia kursseja (15) o (ympäristö)lainsäädäntö (7) o tietotekninen osaaminen (7) o viestintä ja kirjoittaminen (5) o menetelmäosaaminen (tilasto- sekä tutkimusmenetelmät) (4) o projektinhallinta / hankehallinto (3) o elinkaarianalyysi, YVA yms. (3) o (ympäristö)tekninen osaaminen (2) o kielet (2) - opinto-ohjaukseen panostus (12) - enemmän yhteistyötä työelämän kanssa (esim. luennoitsijat, vierailut, gradut, kandit ja harjoitustyöt työelämän organisaatioille) (10) - vahvojen sivuaineiden / selkeiden opintokokonaisuuksien / erityisosaamisen hankkimisen voimakkaampi suositteleminen opiskelijoille (10) - enemmän ns. kovaa faktaa / ympäristöalan substanssiosaamista opetukseen (8) - työelämätaitojen opetus (esim. opintopiiri, kurssi maisterivaiheessa) (5) - harjoitteluihin panostus (lisää rahoitusta, enemmän harjoitteluja ja aikaisemmassa vaiheessa opintoja) (4) - suuntautumisvaihtoehdot, joista opiskelijat valitsevat (4) - perusopinnot/kaikille pakolliset kurssit selkeäksi kokonaisuudeksi (3) - laitoksen tutkimuksen vahvempi integrointi perusopetukseen/harjoitustöihin (3) - opintojen vaatimustaso korkeammalle (mm. kandi, tieteellisten teorioiden ja menetelmien hallinta, kirjatentit) (2) - enemmän englanninkielistä opetusta - vuorovaikutteisen opetuksen lisääminen - yritysten ympäristöasioihin erikoistumismahdollisuus - yrittäjyyden opetus Ympäristöbiologia Palaute: - koulutus liian epämääräinen/hajanainen/yleispiirteinen (6) 18
19 - epätietoisuus siitä millaisiin töihin koulutus antaa pätevyyden / erilaisten urapolkujen esiintuominen opiskeluaikana (6) - olen ollut tyytyväinen koulutukseen / ei ongelmia (3) - koulutus antaa valmiudet vain tutkijaksi tai opettajaksi / liian tutkimusorientoitunutta (3) - omat kurssit sisällöltään tyhjiä/pintaraapaisua (2) - opiskelijoille pitäisi antaa realistisempi kuva työnsaannista (2) - työelämälinkki puuttuu kokonaan - ammattikuvakurssit yms. olivat hyviä Ongelmat työelämässä: - koulutus ei auta työnhaussa (muuten kuin että olet yleensäkin maisteri) Koulutuksen kehittämisehdotukset: - harjoittelu pakolliseksi / harjoittelua enemmän (11) - enemmän käytännöllistä osaamista antavia kursseja (7) o kenttäkursseja (4) o lajintuntemusta (3) o kemiaa, (ympäristö)fysiikkaa (2) o lainsäädäntöä (2) o projektinhallinta / hallinnolliset tehtävät (2) o tutkimusmenetelmät o GIS o kaupallista sekä teknistä osaamista - enemmän opinto-ohjausta (6) - enemmän yhteistyötä ja yhteyksiä työelämän eri tahojen kanssa (5) - enemmän erikoistumista/erikoistumisvaihtoehtoja (4) - enemmän työelämään valmennusta - tutkimuksen eri suuntautumisaloja esille - ulkomailla harjoitteluun panostus, esim. lista hyvistä harjoittelupaikoista - opiskelijoiden kannustaminen sivuaineiden ottamiseen esim. TKK:lta ja oikeustieteellisestä - pakkoruotsin vaihto johonkin muuhun kieleen 4 Tulosten tarkastelu Myönteistä on, että ympäristötieteiden opiskelijat vuosina saavuttivat opiskelunsa tavoitteen ja saivat maisterintutkintonsa valmiiksi. Valmistumisensa jälkeen useimmat saivat kohtalaisen nopeasti koulutustaan vastaavaa työtä. Parannettavaa on opiskelujen alkuunlähdössä, sillä kaksi kolmasosaa oli viettänyt ainakin yhden välivuoden. Vielä suurempi epäkohta on tavoitteisiin nähden pitkä opiskeluaika. 19
20 Ympäristötieteistä valmistuneiden työtilanteen voidaan sanoa tämän selvityksen valossa olevan varsin tyydyttävä. Ympäristöbiologian puolella tilanne on hieman parempi kuin ympäristönsuojelutieteessä: harva on ollut valmistumisensa jälkeen ilman työtä ja usea ilmoitti olevansa koulutustaan vastaavassa työssä. Kuitenkin myös hyvin pitkään töitä hakeneita henkilöitä löytyi molemmista pääaineista. Pitkät yhtenäiset työnhakujaksot kertovat osaltaan siitä, että kaikki eivät ole olleet tyytyväisiä saamaansa työhön, tai eivät ole saaneet ollenkaan työtä. Ympäristöbiologeista huomattavasti suurempi osa kuin ympäristönsuojelutieteen opiskelijoista työskenteli tutkimuksessa ja opetuksessa. Opetustehtävien suuri määrä selittyy sillä, että osa ympäristöbiologeista on hankkinut esimerkiksi biologian aineenopettajan pätevyyden. Vuonna 2006 tehtyyn vastaavanlaiseen selvitykseen verrattuna löytyy sekä yhtäläisyyksiä että selkeitä eroja. Työttömänä oli suurinpiirtein sama osuus vastanneista. Julkinen sektori on edelleen merkittävä työllistäjä ja yksityisellä sektorilla on melko vähän ympäristötieteistä valmistuneita. Työsuhteet ovat enimmäkseen määräaikaisia, kuten edellisen selvityksen aikaankin. Koulutuksessa ongelmallisina pidetyt asiat ja koulutuksen kehittämisehdotukset ovat pääosin pysyneet samoina. Erona edelliseen selvitykseen oli ympäristönsuojelutieteen osalta jatko-opiskelijoiden määrän romahtaminen sekä järjestötehtävissä työskentelevien osuuden selkeä kasvu. Ympäristönsuojelutieteestä valmistuneista useampi oli ollut valmistumisensa jälkeen jossain vaiheessa ilman työtä, kun taas ympäristöbiologiasta valmistuneista harvempi. Selvästi harvempi niin ympäristönsuojelutieteestä kuin ympäristöbiologiastakin valmistuneista oli parhaillaan koulutustaan vastaavassa työssä. On kuitenkin huomattava, että nyt tieto perustui täysin vastaajan omaan näkemykseen, kun taas edellisessä selvityksessä oli hahmoteltu valmiiksi koulutusta vastaavan työn määritelmää. Tuloksia ei siis täysin voida verrata, mutta koulutusta vastaamattomassa työssä olevien määrä lienee kuitenkin kasvanut. Opiskelijoiden maisteriksi valmistumisen aste vaikuttaisi olevan riittävän hyvä. Valmistuminen ei kuitenkaan tapahdu kovin joutuisasti, eivätkä useimmat valmistu maisteriksi kovinkaan nuorena. Syy tähän näyttäisi olevan ennemminkin yliopisto-opintojen venyminen kuin lukion jälkeiset välivuodet. Toisaalta on huomioitava, että tutkinnonuudistuksen raja, heinäkuu 2008, sijoittuu tämän selvityksen tarkastelujaksolle, ja että opintoaikojen rajaus ei pääosin ole koskenut tässä selvityksessä mukana olleita henkilöitä. On melko todennäköistä, että kyselyyn vastaajissa on opiskeluaikana työelämään siirtyneitä henkilöitä useita. Täysipäiväinen työnteko on hidastanut lopullista valmistumista, mutta opinnot on haluttu saattaa päätökseen ennen tutkinnonuudistusta. Tulokset eivät tosin juuri muuttuneet poistamalla aineistosta kevään ja kesän 2008 aikana valmistuneet siis todennäköisimmät tutkinnonuudistuksen paineessa opintonsa valmiiksi saattaneet opiskelijat. Lyhyet työttömyysajat voivat olla merkki siitä, että papereita ei ole otettu ulos ennen kuin töitä on ollut tiedossa. Tämäkin voi osaltaan selittää opiskeluaikojen pitkittymistä. Toki voidaan myös pohtia, onko etenkin ympäristönsuojelutieteen koulutusohjelmassa jotain sellaista, mikä suorastaan estää nopean valmistumisen. Avoin palaute oli pääosin samanlaista molemmissa pääaineissa. Tutkintojen laaja-alaisuutta, opiskelijoiden liiallista valinnanvapautta ja tästä seuraavia sillisalaattitutkintoja kritisoitiin runsaasti. Monien mielestä erikoistuminen ja erityisosaamisen hankkiminen on hyvin suositeltavaa työelämän kannalta se auttaa usein työnhaussa. Käytännönläheistä osaamista antavia kursseja toivottiin lisää. Opinto-ohjausta sekä työelämäyhteistyötä toivottiin olevan 20
21 enemmän, ja harjoittelujen tärkeys tuli vahvasti esille. Toisaalta oli melko paljon heitäkin, jotka olivat juuri opintojen monipuolisuuteen ja valinnanvapauteen, tai yleensä koulutukseensa tyytyväisiä. Tällaisia henkilöitä löytyi melko tasaisesti kaikenlaisista työtehtävistä ja kaikilta työnantajasektoreilta. Vastauksista välittyvä kokonaiskuva on se, että koulutuksessa pitäisi huomioida työelämäasiat nykyistä laajemmin ja paremmin. Työelämän tarpeet, opiskelijoiden omat työelämätoiveet ja urasuunnittelu riittävän varhaisessa vaiheessa, työelämässä tarvittavat taidot ja osaaminen sekä ns. työelämätaidot, työelämäyhteistyö ja linkittyminen työelämään opintojen aikana ovat kaikki asioita, jotka koulutuksen kehittämisessä kannattaisi huomioida. Toisaalta voidaan myös pohtia, kuinka paljon yliopistokoulutuksen tulee antaa erilaisia työelämävalmiuksia. Yllättävän moni ympäristönsuojelutieteen vastaaja toi esille joko suoraan tai epäsuorasti, että ympäristönsuojelutiede on hyvä jotakin toista, erikoistuneempaa tutkintoa täydentämään. Vastaajista yhdeksän mainitsi joko tehneensä, suorittavansa parhaillaan tai aloittavansa tulevaisuudessa toisen tutkinnon tai täydennysopinnot. Tämä kuvastaa sitä, että erityisosaaminen on vielä nykyäänkin tärkeää monessa työtehtävässä, ja useat vastaajat kokivat, ettei ympäristönsuojelutieteen tutkinto siksi anna työelämään kovinkaan hyviä valmiuksia. Tämän ongelman korjaamiseksi ehdotettiin mm. vahvojen sivuaineiden suosittelemista opiskelijoille ja perusopintojen rakentamista selkeäksi, ammattiosaamista antavaksi kokonaisuudeksi. Myös opinto-ohjaus olisi tärkeää, jotta opiskelijat eivät haahuilisi niin paljon, ja jotta saataisiin työelämän tarpeita paremmin vastaavia tutkintoja. Ehdotettiin myös suoranaisia suuntautumisvaihtoehtoja, joista jokainen opiskelija jossain vaiheessa valitsisi omansa. Ympäristöbiologit puolestaan kommentoivat, että koulutuksella on vaikea saada töitä ilman opettajan pedagogisia opintoja. Ympäristöbiologit toivat hyvin vähän esille selkeitä työelämäongelmia, mutta rivien välistä on luettavissa samankaltaisia asioita kuin ympäristönsuojelutieteen puolellakin. Selvityksen toteutuksen nopeasta aikataulusta johtuen kyselylomaketta ei voitu testata ennen haastattelujen aloittamista. Tämä olisi kuitenkin ollut tarpeen. On mahdollista, että kysymysten sanavalintojen takia ne on ymmärretty eri tavalla vastaajasta riippuen. Avoimen palautteen osalta on huomattava, että vaikka mahdollisuus oli myös positiivisen palautteen antamiseen, kysymyksenasettelu oli ongelmakeskeinen, mikä on voinut ohjata vastaajien ajatuksia negatiivisiin asioihin. 21
22 LIITE 1 Ympäristönsuojelutieteestä valmistuneiden työnimikkeet. aluetoiminnan esimies asiakaspalvelusihteeri auditointikoordinaattori avustaja ekotehokkuuskonsultti erikoissuunnittelija (2) hankeassistentti harjoittelija ilmastovastaava johtaja kampanjavastaava koulutusvastaava luokanopettaja luontoyrittäjä myyjä näyttelijä opiskelija-asiainhoitaja projektikoordinaattori projektipäällikkö projektisuunnittelija projektitutkija projektityöntekijä sopimuskoordinaattori suunnittelija (3) tarjoilija tarkastaja tohtorikoulutettava toimialapäällikkö toiminnanjohtaja (2) toimistosihteeri toimistovirkailija toimittaja (2) toimitusjohtaja tutkija (6) tutkimusassistentti tutkimusavustaja viestintäalan freelancer yhteisöllisyyskoordinaattori ylitarkastaja (2) ympäristöasiantuntija (3) ympäristökasvattaja (2) ympäristökasvatuspäällikkö ympäristötarkastaja 22
23 LIITE 2 Ympäristöbiologiasta valmistuneiden työnimikkeet. assistant programme officer bioenergianeuvoja biologian ja maantiedon opettaja yläaste (2) biologian ja maantieteen lehtorin sijainen digital media manager esittelijä laskuttaja lastentarhan opettaja luokanopettaja luontoselvittäjä nuorempi tutkija näyttelyvalvoja project specialist projektiavustaja projekti-insinööri projektitutkija suomenkielen opettaja suunnittelija (3) tekninen avustaja teollisuusvartija terveystiedon lehtori tilapäinen ympäristötarkastaja tohtorikoulutettava (6) tutkija (2) va näyttelypäällikkö ylitarkastaja ympäristökasvattaja ympäristösuunnittelija (2) 23
Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen
Ympäristötieteistä 2000-2005 valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä 2006 Laura Koskinen Kysymykset 1-4 1. Oletko ollut valmistumisesi jälkeen ympäristönsuojelutieteen/ympäristöbiologian
LisätiedotVASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK
VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 204 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.2.205 Pirre Hyötynen, TEK TEKNIIKAN ALAN PALAUTEKYSELY VASTAVALMISTUNEILLE 3.2.205 2 3.2.205 204 ENG:LTÄ VALMISTUNEET, YHTEENVETO /4 Sivunumerot
LisätiedotYTM. Politiikkatieteet
YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o
LisätiedotKANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen
KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ Vuonna Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Lokakuu 12 Sisällys
LisätiedotSijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA
Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012
LisätiedotMAISTERIKSI, TOHTORIKSI JA MAAILMAN TURUILLE
Environmentalica Fennica 31 MAISTERIKSI, TOHTORIKSI JA MAAILMAN TURUILLE Ympäristötieteistä 2006 2010 valmistuneiden maistereiden ja 1997 2011 valmistuneiden tohtorien opinnot ja työura Selvitykset Helsingin
LisätiedotSijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli
Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Vastausprosentti oppiaineen osalta 37 % Naisia 88 % vastaajista Vastaajien ikä keskimäärin 33 vuotta Opintojen kesto vuosissa keskimäärin 8 vuotta Vastanneissa eniten
LisätiedotPirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET
Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti
LisätiedotI TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen
1 Kyselylomakkeen on laatinut HELA:n tohtorikoulutettava Kirsi-Maria Hytönen (kianhyto@jyu.fi). Apuna on käytetty lähteenä eri yliopistoissa tehtyjä selvityksiä: Hänninen, Kirsi 2005. Turun yliopiston
LisätiedotKauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain
Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut
LisätiedotTEK Työttömyystutkimus 2013-2014
TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 Perustuloksia Arttu Piri Mitä ja miksi? Tutkimuksen fokusalueita: - Työttämien tekkiläisten demografiset taustat - Irtisanomispaketit: - yleisyys ja sisältö - Oman työnhakuosaamisen
Lisätiedot3. Vuosikurssin info. Kaisa Leinonen 2016
3. Vuosikurssin info Kaisa Leinonen 2016 KANDIDAATIN TUTKINTO Millä mallilla on kandidaatin tutkielma? Huomioi ns. valmistumisprosessiin tarpeeksi aikaa! http://www.oulu.fi/ktk/opinnaytetyot MITÄ KURSSEJA
LisätiedotKooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua
Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä
LisätiedotTulevaisuuden teologi
Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36
LisätiedotKansainvälinen politiikka
Kansainvälinen politiikka Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 1994 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotPalkat nousivat NIUKASTI
Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.
LisätiedotHoitotieteen pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen
Hoitotieteen pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen Sijoittumistiedot koskevat vuosina 2000 2008 hoitotieteen oppiaineesta valmistuneita, jotka ovat saaneet työllisyystilannetta koskevan kyselyn
LisätiedotHUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella
Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty
LisätiedotOPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.
OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu
LisätiedotTEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET
TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET, 2013 VALMISTUNEET 4. - Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti toteuttama vuotuinen palautekysely vastavalmistuneille
LisätiedotHOPS ja opintojen suunnittelu
HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005
LisätiedotAsiantuntijana työmarkkinoille
Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto
LisätiedotTohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut
Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari
LisätiedotKYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA
Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon
LisätiedotMaisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla
Hanna Lindholm Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Vuonna 2005 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden
LisätiedotOPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely
OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.
LisätiedotTERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus 27.8.2013
TERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus 27.8.2013 Päivän ohjelma 12.00 Opiskelukäytännöt INFIMissä 13.30 Kahvitauko 14.00 Tutkintokohtaiset
LisätiedotMaahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013
Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä
LisätiedotTietojenkäsittelyopin pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen
Tietojenkäsittelyopin pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen Sijoittumistiedot koskevat vuosina 2000 2008 tietojenkäsittelyopin oppiaineesta valmistuneita, jotka ovat saaneet työllisyystilannetta
LisätiedotOpiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset. Arttu Piri
Opiskelijoiden työssäkäynti- ja kesätyökysely 2013 Tulokset Arttu Piri 1 Yleistä - Aineiston keruu sähköisesti 26.9. 14.10.12013 - Otos: Opiskelijajäsenet, poislukien 1.5.2013 jälkeen liittyneet - Otos
LisätiedotVUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE
VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN
LisätiedotSosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista
Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen
LisätiedotENGLANNIN OPPIAINEEN INFO
ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO kaikille englannin opiskelijoille to 21.4.2016 klo 16.00 Paikalla englannin oppiaineen pääedustaja professori Paula Kalaja, yliopistonopettaja Jaana Toomar ja amanuenssi Anna-Maria
LisätiedotTekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014
Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)
LisätiedotVeli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi
1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena
LisätiedotURAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto
URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus
LisätiedotJuliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen
Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden
LisätiedotLÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille
LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,
LisätiedotProjektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland
Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon
LisätiedotYlemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012
Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa
LisätiedotValtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)
Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet
LisätiedotTavoitteidensa mukaisella työuralla
Tavoitteidensa mukaisella työuralla Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta 2015, vuosina 2012 2013 valmistuneet Juha Sainio & Eric Carver Aarresaari.net/uraseuranta Sivuilta tietoa aineistoista ja linkit
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotMaisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla
Jyrki Ollikainen & Hanna Lindholm Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Vuonna 2003 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon
Lisätiedotkeskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).
LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin
LisätiedotVUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO. Jari Paajanen
VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO Jari Paajanen Auralan kansalaisopisto Kurssiarviointi 2017 1 (7) Kyselyn vastausprosentti oli 41,1 %, joka oli ihan hyvä ja viimevuotisen kyselyn perusteella olikin
LisätiedotINARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
LisätiedotTampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015
Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29
LisätiedotKieliä Jyväskylän yliopistossa
ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena
LisätiedotSeinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)
Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön
LisätiedotSIJOITTUMISSEURANTA 2011
SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT
LisätiedotRural Studies - monitieteisten maaseutuopintojen arviointi: e-lomakekysely RS-opiskelijoille. Vesa Rouhiainen 3.10.2011
Rural Studies - monitieteisten maaseutuopintojen arviointi: e-lomakekysely RS-opiskelijoille Vesa Rouhiainen 3.10.2011 Perustietoja vastaajista: E-lomakekysely: kyselylomake lähetettiin 61:lle vähintään
LisätiedotNaisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005
Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa
LisätiedotLukion laatukysely 2014
Lukion laatukysely 2014 Kyselyyn vastanneita oli 176, joista 123 teki kyselyn loppuun asti. (vuonna 2011: 160 ja 105) Vuositasoittain kyselyn teki loppuun asti: 1. vuositaso 46 (45) 2. vuositaso 58 (38)
LisätiedotAlkuorientaation tavoitteet
Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen
LisätiedotKESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ
tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista
LisätiedotPuhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011
Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa
LisätiedotUraseuranta aineisto
Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin
LisätiedotAmmattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä
Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen
LisätiedotTarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa
Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO BIOTALOUDEN KOULUTUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA
BIOTALOUDEN KOULUTUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Biotalous paljon mahdollisuuksia Voi sisältää monenlaisia aloja Kemiaa, ympäristötiedettä, johtamista, IT-osaamista, kieliä jne sekä näiden yhdistelmiä Tarjonta
LisätiedotLUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto
LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Opiskelijalähettiläät ja vertaistutorit presents Opiskelemaan korkeakouluun Opiskelu yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa on joissain suhteissa erilaista.
LisätiedotIL-palvelut Aalto-yliopistossa
IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian
LisätiedotKIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio
1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden
LisätiedotOPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!
OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com
LisätiedotVERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:
VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)
LisätiedotTohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta
Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän
LisätiedotAalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun taiteen maisteri-tutkinnon suorittajan lähtökyselyraportti
Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun taiteen maisteri-tutkinnon suorittajan lähtökyselyraportti Tiivistelmä Linda Witick/OOP 1.10.2012 Sisällysluettelo 1. Johdanto (s.3) 2. Raportin
LisätiedotKysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille
Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013
TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin
LisätiedotVuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta
Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotSijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla
Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut
LisätiedotGraafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014
1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa
LisätiedotMiten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti
Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa
LisätiedotOpiskelijakysely toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille Tulosyhteenveto koulutuskuntayhtymän hallitukselle
Opiskelijakysely toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille Tulosyhteenveto koulutuskuntayhtymän hallitukselle Anne Mähönen 15.9.2016 SISÄLTÖ OPISKELIJAPALVELUT... 1 1. Tiedätkö, kuinka saat tarvittaessa
Lisätiedot4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE
1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn
LisätiedotJyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta
Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen
Lisätiedotluonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta
luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta JOENSUUN KAMPUS Aineenopettajan ja luokanopettajan koulutus, matematiikka, fysiikka ja kemia Aineenopettajan koulutus, matematiikka, fysiikka ja kemia Biologia
LisätiedotFSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta
LisätiedotSijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista
Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotMAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA
1 MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA Lokakuu 2015 2 OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 9 tiedekuntaa 16 000 opiskelijaa 3 000 työntekijää Suomen suurimpia ja monitieteisimpiä yliopistoja Maailman pohjoisin maantieteen
LisätiedotYHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA
1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)
LisätiedotMinna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011
Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä
LisätiedotNuori tasa-arvo Koulutuksesta ammattiin. Ritva Kaukonen 14.9.2011
Nuori tasa-arvo Ritva Kaukonen Tarkastelun kohteena: Tutkinto vuonna 2004 peruskoulusta, lukiosta, toisen asteen ammatillisesta peruskoulutuksesta, ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta (maisteri tai
LisätiedotSyksyllä 2010 opintonsa aloittavat uudet opiskelijat hyväksytään suoraan uuteen oppiaineeseen (tiedekuntaneuvoston päätös ).
INFORMAATIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA Tampereen yliopisto 6.5.2010 Hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 12.5.2010. Liite B3/1 Informaatiotutkimuksen oppiainenimen muutoksesta ja uusista informaatiotutkimuksen ja
LisätiedotJUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Musiikin ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.
JUPINAVIIKOT 2018 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Musiikin ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Ville Laitinen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2
LisätiedotTutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta
Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän
LisätiedotESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi
LisätiedotMaisteriopiskelijan infopaketti. Internet- ja pelitutkimuksen opintosuunta
Maisteriopiskelijan infopaketti Internet- ja pelitutkimuksen opintosuunta 28.8.2012 Maisterintutkinnon eri opintosuunnat 1. Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median opintosuunta 2. Asiakirjahallinnan
LisätiedotKotimainen kirjallisuus
Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen
LisätiedotUraseuranta 2018 tuloksia vuonna 2013 valmistuneiden uraseurannasta
Opintopalvelut Suunnittelija Outi Suorsa Uraseuranta 18 tuloksia vuonna 13 valmistuneiden uraseurannasta Uraseuranta 18 toteutettu syksyllä 18 valtakunnallisena kysely lähetetty kaikille vuonna 13 päättyvän
LisätiedotOpiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015
Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen
LisätiedotLASKENTATOIMI JA RAHOITUS (KTM)
LASKENTATOIMI JA RAHOITUS (KTM) Vuosi valmistumisen jälkeen Viisi vuotta valmistumisen jälkeen Vuosina 2009 2013 valmistuneet Vuosina 2001 2005, 2007, 2009 valmistuneet n=98, vastausprosentti 37 n=157,
LisätiedotUuden varhaiskasvatuslain vaikutukset ja lastenhoitajien opintopolut
Uuden varhaiskasvatuslain vaikutukset ja lastenhoitajien opintopolut Varhaiskasvatuksen ilta: JHL, Super, TEHY, JYTY Tampere, 24.10.2018 janne.hernesniemi@jhl.fi Koulutuspoliittinen asiantuntija ry Uuden
Lisätiedot