ESR-PROJEKTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTISUUNNITELMA Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamat projektit Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero 1/544/2010 Käsittelijä Mikko Hytönen Puhelinnumero Hakemusnumero Projektikoodi S11483 Hakemustyyppi Uusi hakemus Tila Käynnissä (2) VIRANOMAINEN, JOLLE HAKEMUS OSOITETAAN Opetushallitus 2. PROJEKTI, JOLLE HAETAAN RAHOITUSTA Projektin nimi Osaajana työmarkkinoille toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Valtakunnallinen osio Toimintalinja 3 : Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN HAKIJAN TIEDOT Hakijaorganisaation nimi Vantaan kaupunki/sivistystoimi/vantaan ammattiopisto Varia Organisaatiotyyppi Ammatillinen oppilaitos Y-tunnus Lähiosoite Tennistie 1 Puhelinnumero Postinumero Postitoimipaikka Vantaa Faksinumero Pankkiyhteys SAMPO Tilinumero Web-osoite Projektin vastuuhenkilön nimi Pekka Tauriainen Asema organisaatiossa rehtori Sähköpostiosoite pekka.tauriainen@vantaa.fi Puhelinnumero Taloushallinnon vastuuhenkilön nimi Leena Palander Asema organisaatiossa talouspäällikkö Sähköpostiosoite leena.palander@vantaa.fi Puhelinnumero Projektipäällikön nimi Pirjo Vartiainen Sähköpostiosoite pirjo.vartiainen@vantaa.fi Puhelinnumero Seurantayhdyshenkilön nimi Pirjo Vartiainen Sähköpostiosoite pirjo.vartiainen@vantaa.fi Puhelinnumero Hakemusvaiheen yhteyshenkilön nimi Pirjo Vartiainen Sähköpostiosoite pirjo.vartiainen@vantaa.fi Puhelinnumero EURA JÄRJESTELMÄ 1/25

2 4. HAKIJAORGANISAATION JA YHTEISTYÖTAHOJEN KUVAUS 4.1 Hakijaorganisaation osuus ja tehtävät projektin toteutuksessa Hakija toteuttaa projektin kokonaan itse Hakija toteuttaa projektin osittain itse ja osittain alihankintana Hakija toteuttaa projektin osittain itse, osittain alihankintana ja osittain toteutuksesta vastaa yksi tai useampi osatoteuttaja 4.2 Projektin ohjausryhmän suunniteltu kokoonpano Ohjausryhmän kokoonpano on seuraava: Markku Lahtinen, asiamies, Helsingin seudun Kauppakamari ja Ennakointikamari Satu Koivusaari, henkilöstöresurssipäällikkö, HOK-Elanto, Helsinki Mika Mattila, jälkimarkkinointipäällikkö, VV Autotalot Oy, Vantaa Ulla Lehtoranta, ompelija, Suomen Kansallisooppera Marika Kemppainen, tiimipäällikkö, Vaisala Oyj Eero Lahtinen, koulutus- ja työvoimapäällikkö, turvallisuuspäällikkö, Lemminkäinen Talo Oy Marja Uusitalo, erityisasiantuntija, Vantaan kaupunki/vanhus- ja vammaispalvelut Maritta Hänninen, osastonhoitaja, Vantaan kaupunki/vanhus- ja vammaispalvelut/katriinan sairaala Jari Guvenius, palvelupäällikkö Techonopolis Hki-Vantaa, Sodexo Erja Kotimäki, projektipäällikkö, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä/oulun seudun ammattiopisto Taina Kivioja, kehityspäällikkö, Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Hannu Salakari, kehittämispäällikkö, Tampereen kaupunki/tampereen ammattiopisto Arto Pekkala, yli-insinööri, Opetushallitus Paula Ylöstalo-Kuronen, nuoriso- ja aikuiskoulutusjohtaja, Vantaan kaupunki Pekka Tauriainen, vs. rehtori, Vantaan kaupunki/vantaan ammattiopisto Varia Hannu Puranen, lehtori, Vantaan kaupunki/vantaan ammattiopisto Varia Pirjo Vartiainen, ma. projektikoordinaattori, Vantaan kaupunki/vantaan ammattiopisto Varia, sihteeri Varajäsenet kysytään, kun rahoittaja on tehnyt päätöksen hankehakemukseen. Tarvittaessa ohjausryhmä kuulee kokouksissaan asiantuntijoita. 4.3 Muut projektit tai projektikokonaisuudet, joihin haettava projekti mahdollisesti liittyy, mukaan lukien rakennerahastoista (ESR ja EAKR) rahoitetut projektit Ennakointikamari PKSseutu: keskeisiä kehittämistarpeita ovat Työpaikoilla tapahtuva opiskelijan ohjaaminen ja arviointi sekä Opettajien kannustaminen työelämätuntemuksen lisäämiseen ESR-hanke Ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuus hallinnoija Vantaan kaupunki/sivistystoimi ja yhteistyökumppanit PKSseudun kaupungit, Kirkkonummi sekä useat PKSseudun oppilaitokset ESR-hanke TOPIAS hallinnoijana Tampereen ammattiopisto ja osatoteuttajat Pirkanmaan, EURA JÄRJESTELMÄ 2/25

3 Ahlmanin ja Tampereen palvelualan ammattiopistot sekä Sastamalan koulutuskuntayhtymä ESR-hanke Yhdessä tekemällä hallinnoija Oulun seudun ammattiopisto ja yhteistyökumppanit Jyväskylän, Kalajokilaakson ja Kotkan-Haminan koulutuskuntayhtymä, AEL ja Keskuspuiston ammattiopisto ESR-hanke TOPO-Työssäoppimisen portaat hallinnoija Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia ja yhteistyökumppanit Keski-Uudenmaan ammattiopisto ja Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä ESR-hanke Kokeva Osaaja hallinnoija Hämeen ammattikorkeakoulu ja yhteistyökumppanit Keski-Uudenmaan ja Porin ammattiopistot, Hämeen ammatti-instituutti, Riihimäen ammattioppilaitos, Koulutuskeskus Tavastia, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia ESR-hanke TopTrainerTeam hallinnoija Jyväskylän ammattiopisto sekä osatoteuttajat ja yhteistyökumppanit Jämsän ammattiopisto, Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu 5. PROJEKTIN TARVE JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYS 5.1 Mihin tarpeeseen projektilla haetaan ratkaisua? Hallinnoija- ja yhteistyökumppani organisaatioissa on koulutettu työpaikkaohjaajia. Työ- ja elinkeinoelämä ja opettajat ovat tuoneet esille työpaikkaohjaajakoulutuksen tarpeen perus- ja lisä-/täydennyskoulutuksen osalta. Erityisesti pienten yritysten työpaikkaohjaajakoulutusta tulee lisätä ja kehittää toteutustapaa, joka mahdollistaa koulutukseen osallistumisen. Työpaikkaohjaajien koulutus on vakiinnutettava ja toimintamallia koulutuksen toteutukseen kehitettävä. Työelämän muutokset edellyttävät opettajien ammatillisen osaamisen päivittämistä/syventämistä. Osa opettajista on rohkaistava työelämäjaksojen toteuttamiseen keinona kehityskeskustelut, aktiivisen välittämisen -malli (Vantaan strategia), kokemusten levittäminen, systemaattinen palaute ja HR -tiimin toiminta. Työelämäjaksojen toteuttamiseen tarvitaan vakiintunut toimintamalli osana henkilöstön kehittymissuunnitelmaa. Projekti vastaa seuraaviin tarpeisiin: 1. Työpaikkaohjaajien ohjaus- ja arviointivalmiuksien kehittäminen 2. Toimintamallin kehittäminen työpaikkaohjaajien kouluttamiseen 3. Työpaikkaohjaajien perehdyttäminen uusiin tutkinnon perusteisiin ja opiskelija-arvioinnin muutoksiin 4. Opettajien ammatillisen osaamisen kehittäminen 5. Toimintamallin kehittäminen opettajien työelämäjaksojen toteuttamiseen 6. Työelämän ja oppilaitosten välisen yhteistyön kehittäminen ja tiivistäminen 7. Opetuksen työelämävastaavuuden lisääminen 8. Kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason kumppanuuden lisääminen. EURA JÄRJESTELMÄ 3/25

4 5.2 Onko projektin tarpeesta ja kysynnästä olemassa esiselvityksiä, ennakointitietoa tms. ja miten sitä on hyödynnetty projektin valmistelussa? EU:n elinikäisen oppimisen malli tuotetaan uusien oppimisen muotojen, opetus- ja oppimistekniikniikkojen, kuten sähköisen lukutaidon ja informaatioteknologian hallinnalla, ammatillisen opetuksen vertaisarvioinnin ja opettajien osaamisen varmistamisella (ET 2020, 2009/C119/02). Työssäoppimisen lumo, Tiivistelmä toisen asteen ammatillisen sekä ammatillisen korkea-asteen koulutuksen ja työelämän yhteistyön metatutkimuksesta, OPM:n julkaisuja 2009:10, J Jokinen, L Lähteenmäki, P Nokelainen. Tulosten mukaan opetuksen työelämälähtöisyyden lisäämiseksi opettajien on syytä jalkautua työpaikoille. Uudenmaan maakuntasuunnitelman megatrendinä on tiedon ja osaamisen uudistaminen. Metropolialueen kilpailukykystrategia painottaa koulutuksen ja osaamisen vahvistamista ja uusia yhteistyömuotoja oppilaitosten ja elinkeinoelämän välille. Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelman mukaan ammatillisen koulutuksen painotus on työelämälähtöisessä koulutuksessa ja työssä tapahtuvan oppimisen taidoissa. Satakunnan maakuntasuunnitelman mukaan toisen asteen koulutuksen merkitystä työvoiman saannin turvaamiseksi vahvistetaan. Pirkanmaan maakuntasuunnitelma korostaa em. ja koulutuksen oikeaa kohdentamista. Variassa tehdyn selvityksen perusteella opettajat arvioivat tarvitsevansa osaamisensa päivittämiseen/syventämiseen mahdollisuutta osallistua työelämäjaksolle. Tampereen ammattiopiston henkilöstökyselyn tulosten mukaan on tärkeää, että työelämälähtöisyyttä lisätään opettajien työelämäjaksoja lisäämällä. 5.3 Mitkä tahot ovat olleet mukana projektin valmistelussa ja miten? Vantaan kaupunki/vantaan ammattiopisto Varian lisäksi valmistelussa ovat olleet mukana yhteistyökumppanit Tampereen kaupunki/tampereen ammattiopisto ja Länsirannikon Koulutus Oy WinNova. Valmistelutyö on tapahtunut puhelimitse ja sähköpostilla. Yrityksiin/työ- ja elinkeinoelämään ovat olleet yhteydessä opettajat ja hankehenkilöstö. Syksyllä 2009 Vantaan ammattiopisto Varia haki vastaavaa projektia ja silloin mukana valmistelussa oli eri alojen yrityksien/työ- ja elinkeinoelämän edustajia. Osa näistä yrityksistä on ollut mukana myös nyt projektin valmistelussa. Vantaan ammattiopisto Varia toteutti syksyllä 2009 omassa oppilaitoksessa kartoituksen Opettajien työelämäosaamisen kehittäminen, jonka tuloksiin projektihakemus osin perustuu. 5.4 Missä määrin projektin kohderyhmään kuuluvien yritysten tai muiden organisaatioiden joukko / osallistuvat henkilöt ovat jo tiedossa? Hallinnoijan Vantaan kaupunki/vantaan ammattiopisto Varian lisäksi kohderyhmään kuuluvat yritykset/organisaatiot ovat: 1. Yhteistyökumppanit Tampereen kaupunki/tampereen ammattiopisto, lehtori Minna Luoma-Veikkola EURA JÄRJESTELMÄ 4/25

5 Länsirannikon Koulutus Oy WinNova, kehityspäällikkö Taina Kivioja Tehty aiesopimus. 2. Vertaisarviointi, verkostoituminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Hämeenlinnan koulutuskuntayhtymä/koulutuskeskus Tavastia Jyväskylän ammattiopisto Oulun seudun ammattiopisto Sovittu puhelimessa. 3. Verkostoituminen Savon ammatti- ja aikuisopisto Sovittu puhelimessa. 4. Opettajien työelämäjaksojen ja työpaikkaohjaajakoulutuksen toteutus Vantaan kaupunki/vanhus- ja vammaispalvelut Rinnekoti-Säätiö Hoivakoti Tuija Oy Amplit Oy Vaisala Oyj FINGLOBEC Oy Ravintolakolmio-ryhmä Helsingin Osuuskauppa Elanto T:mi ompelimo Anna Pe`rez Lavem by Muotitalo Tyynelä Suomen Kansallisoopperan säätiö Henkel Norden Oy/Schwarzkopf Professional Zois Team Oy Lemminkäinen Talo Oy Pääkaupunkiseutu NCC YIT Rakennus Oy Automaa Oy VV Autotalot Oy Vantaa Sävyrakenne Oy Tikkurila Oyj Tampereen kaupunki/hyvinvointipalvelut/päivähoito Tampereen kaupunki/hyvinvointipalvelut/kotihoito Tampereen kaupunki/hyvinvointipalvelut/erikoissairaanhoito TP-Yhtiöt Oy Armatek Oy TH-Tools Oy Tampere Tehty aiesopimus. 5. Projektin (laadullinen) arviointi Laurea-ammattikorkeakoulu, Vantaan alueyksikkö EURA JÄRJESTELMÄ 5/25

6 Sovittu puhelimessa. 5.5 Miten kohderyhmien tarvekartoituksessa sekä toteutustavan ja toimenpiteiden suunnittelussa on huomioitu nais- ja miesnäkökulmat? Sukupuolivaikutusten arviointia ei ole tehty. Kohderyhmien kartoittamisessa, rekrytoinnissa ja toimenpiteissä tullaan kiinnittämään huomiota sukupuolesta johtuviin tarpeisiin. Työpaikkaohjaajakoulutukseen osallistuvat työssäoppimisen ohjaajat edustavat molempia sukupuolia eri työja elinkeinoelämän osa-alueilta. Tarvittaessa työpaikkaohjaajakoulutuksen toteutusvaiheessa huomioidaan sukupuolivaikutus. Opettajien työelämäjaksoille osallistuvat hallinnoija- ja yhteistyökumppani oppilaitosten opettajat edustavat molempia sukupuolia eri työ- ja elinkeinoelämän osa-alueilta. Tarvittaessa opettajien työelämäjaksojen toteutusvaiheessa huomioidaan sukupuolivaikutus. Projektissa lisätään opettajien ja työpaikkaohjaajien valmiuksia hyödyntää nais- ja miesnäkökulmaa opetuksessa ja ohjauksessa mm. huomioimalla erilaisten opetusmenetelmien käyttö. Stakesin kouluterveyskyselyn pohjalta toiminnallisilla opetusmenetelmillä voidaan vaikuttaa poikien oppimiseen. Tutkimusten mukaan oppimisvaikeuksia on enemmän pojilla. 5.6 Mitkä tahot tulevat hyödyntämään projektin tuloksia ja hyviä käytäntöjä ja miten nämä tahot on kartoitettu? Vantaan ammattiopisto Varia tarvitsee toimintamallin työpaikkaohjaajien kouluttamiseen ja opettajien työelämäjaksojen toteuttamiseen ja ottaa käyttöön projektissa luodut toimintamallit. Tampereen ammattiopisto ja Länsirannikon Koulutus Oy WinNova ottavat soveltuvin osin käyttöön projektissa luodut toimintamallit. Verkosto-oppilaitokset Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Hämeenlinnan koulutuskuntayhtymä/koulutuskeskus Tavastia, Jyväskylän ammattiopisto, Oulun seudun ammattiopisto ja Savon ammatti- ja aikuisopisto voivat halutessaan hyödyntää projektin tuloksia ja hyviä käytäntöjä. Osassa em. oppilaitoksia toteutetaan vertaisarviointikäynnit, joiden tulosten perusteella mm. oppilaitosten kehittämistoiminta voi edetä työpaikkaohjaajakoulutuksen ja opettajien työelämäjaksojen osalta. Projektissa tapahtuvaa kehittämistoimintaa esitellään mm. messuilla ja ammatillisilla opintopäivillä. Tietoa projektista ja sen tuloksista esittellään myös Koulutuksen järjestäjien yhdistyksen (KJY) välityksellä. Mukana olevilla yrityksillä on mahdollisuus levittää projektin tuloksia vastaavan alan yrityksiin. Opettajat EURA JÄRJESTELMÄ 6/25

7 pyrkivät markkinoimaan em. toimintaa yrityksille. Projektin kehittämistoiminta tukee Uudenmaan, Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan maakuntasuunnitelmia sekä Metropolialueen kilpailukykystrategiaa. Projekti on linjassa oppilaitosten strategioihin koskien henkilöstön osaamisen- ja työelämäosaamisen kehittämistä sekä työssäoppimisen kehittämistä. 6. PROJEKTIN TOTEUTUSALUE JA KOHDERYHMÄN KUVAUS 6.1 Projektin toiminnan maantieteellinen kohdealue Valtakunnallinen projekti 6.2 Mitkä ovat projektin varsinaiset kohderyhmät? Projektin varsinaiset kohderyhmät: - työssäoppimisen ohjaajat (200; Vantaan ammattiopisto Varia 120, Tampereen ammattiopisto 40 ja Länsirannikon Koulutus Oy WinNova 40) eri työ- ja elinkeinoelämän osa-alueilta. Työpaikkaohjaajakoulutukseen sisällytetään työpaikkaohjaajien perehdyttäminen uusiin tutkintojen perusteisiin ja muuttuneeseen opiskelija-arviointiin. - toisen asteen ammatillisen koulutuksen opettajat (50) Vantaan ammattiopisto Variassa (30), Tampereen ammattiopistossa (10) ja Länsirannikon Koulutus Oy WinNovassa (10). Työelämäjaksoille lähtevät opettajat koulutetaan sosiaalisen median käyttöön ja opittua hyödynnetään vuorovaikutteisen alustan luomiseen ja työpaikkaohjaajien koulutuksen menetelmien kehittämisessä. Vantaan kaupunki/vantaan ammattiopsito Varia Y -tunnus Tampereen kaupunki/tampereen ammattiopisto Y -tunnus Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Y -tunnus Hankkeen kokonaiskustannukset ovat euroa, josta haettava ESR- ja valtion rahoitus on euroa ja kuntarahoitus euroa (19 % kokonaiskustannuksista). Kuntarahoitus jakautuu Vantaan kaupunki/vantaan ammattiopisto Varian, Tampereen kaupunki/tampereen ammattiopiston ja Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan kesken seuraavasti: Vantaan ammattiopisto Varia euroa, Tampereen ammattiopisto euroa ja Länsirannikon Koulutus Oy WinNova euroa. Kuntarahoitus muodostuu rahasta euroa ja laskennallisesta osuudesta euroa. EURA JÄRJESTELMÄ 7/25

8 6.3 Mitkä ovat projektin varsinaisten kohderyhmien lisäksi sellaiset välilliset kohderyhmät ja muut tahot joihin projektin toiminta kohdistuu? Projektin välilliset kohderyhmät ovat: 1. Vertaisarviointi, verkostoituminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Hämeenlinnan koulutuskuntayhtymä/koulutuskeskus Tavastia Jyväskylän ammattiopisto Oulun seudun ammattiopisto 2. Verkostoituminen Savon ammatti- ja aikuisopisto 3. Vantaan ammattiopisto Varian, Tampereen ammattiopiston ja Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan muu opetushenkilöstö 4. Muiden kuin em. oppilaitosten opetushenkilöstö 5. Hallinnoija- ja yhteistyökumppani oppilaitosten opiskelijat 6. Opettajien sijaisiksi tulevat henkilöt 7. Työpaikkakoulutukseen osallistuvien yritysten johto 8. Opettajien työelämäjaksot mahdollistavien yritysten johto 6.4 Projektiin mukaan tulevien yritysten arvioitu lukumäärä henkilöstömäärän mukaan Henkilöstömäärä Yrityksiä, kpl alle 5 henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä tai yli 9 Yhteensä Projektiin mukaan tulevien muiden organisaatioiden arvioitu lukumäärä Projektiin mukaan tulevien muiden organisaatioiden kuvaus 1. Yhteistyökumppanit Tampereen kaupunki/tampereen ammattiopisto Y -tunnus Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Y -tunnus Työpaikkaohjaajakoulutus ja opettajien työelämäjaksot Vantaan kaupunki/vanhus- ja vammaispalvelut Y -tunnus Tampereen kaupunki/hyvinvointipalvelut/päivähoito Y-tunnus Tampereen kaupunki/hyvinvointipalvelut/kotihoito Y-tunnus Tampereen kaupunki/hyvinvointipalvelut/erikoissairaanhoito Y-tunnus Rinnekoti-Säätiö Y-tunnus EURA JÄRJESTELMÄ 8/25

9 Suomen Kansallisoopperan säätiö Y-tunnus Vertaisarviointi, verkostoituminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Hämeenlinnan koulutuskuntayhtymä/koulutuskeskus Tavastia Jyväskylän ammattiopisto Oulun seudun ammattiopisto Verkostoituminen Savon ammatti- ja aikuisopisto Projektin (laadullinen) arviointi Laurea-ammattikorkeakoulu, Vantaan alueyksikkö Projektissa aloittavien henkilöiden arviomäärät koko projektin keston ajalta vuosittain, naisten kokonaismäärä eriteltyinä. Yhteensä Yhteensä 265 joista naisia PROJEKTIN TAVOITTEET, TULOKSET JA VAIKUTUKSET 7.1 Mitkä ovat projektin tulokset? Projektin tuloksena: 1. Työpaikkaohjaajien ohjaus- ja arviointitaidot kehittyvät Työpaikkaohjaajat arvioivat osaavansa ohjata ja arvioida työssäoppimisjaksoilla olevia opiskelijoita. 2. Kehitetään toimintamalli ja materiaalia työpaikkaohjaajien kouluttamiseksi Toimintamalli huomioi työ- ja elinkeinoelämän osa-alueet; erityisesti työpaikkaohjaajakoulutuksen pienissä yrityksissä ja nykyisen toiminnan analyysiin perustuvan kehittämistoiminnan. Koulutus toteutetaan opettajien työelämäjakson aikana ja siinä hyödynnetään sosiaalista mediaa. Opettajat opettavat sosiaalisen median käytön työpaikkaohjaajille. Projektissa syntyy sosiaalisen median tuote, jota Varia kehittää/ylläpitää projektin jälkeen. 3. Työpaikkaohjaajat tuntevat uudet tutkinnon perusteet ja opiskelija-arvioinnin muutokset työssäoppimisen näkökulmasta 4. Opettajien ammatillinen-/työelämäosaaminen lisääntyy/syvenee 5. Kehitetään toimintamalli opettajien työelämäjaksojen toteuttamiseen Toimintamalli mahdollistaa opettajien työelämäjaksojen toteuttamisen projektin päätyttyä. Osa työelämäjakson toteutusta on raportointi ja hyvien käytäntöjen levittäminen. Kehitetty toimintamalli on tuote, jota voi hyödyntää sosiaalisen median välityksellä. Varia kehittää ja ylläpitää tuotetta projektin jälkeen. 6. Työelämän ja oppilaitosten välinen yhteistyö kehittyy EURA JÄRJESTELMÄ 9/25

10 7. Opitaan hyödyntämään sosiaalista mediaa opetuksessa ja yhteistyösuhteiden hoitamisessa ja 8. Kumppanuudet lisääntyvät ja hyvät käytännöt leviävät. 7.2 Kuinka monta uutta työpaikkaa projekti saa aikaan? Tavoite 0 kpl joihin työllistyy naisia 0 kpl 7.3 Kuinka monta uutta yritystä projekti saa aikaan? Tavoite 0 kpl joista naisten perustamia 0 kpl 7.4 Mitkä ovat projektin laadulliset vaikutukset kohderyhmään ja toimintaympäristöön ja miten niitä arvioidaan? Työpaikkaohjaajien tietämys, valmius ja motivaatio opiskelijoiden työssäoppimisen ohjaukseen ja arviointiin lisääntyy. Työelämän ja oppilaitoksen välinen yhteistyö kehittyy ja tiivistyy. Työ- ja elinkeinoelämä ottaa aiempaa enemmän opiskelijoita työssäoppimaan tiedon lisääntymisen myötä; myös uusia yrityksiä mukaan. Työpaikkaohjaajien koulutukseen saadaan kehitettyä toimintamalli, joka sopii eri työ- ja elinkeinoelämän alueille. Opettajien työelämäjaksojen kautta opetuksen työelämävastaavuus kehittyy. Valmiudet alan työelämän kanssa tehtävään yhteistyöhön lisääntyvät. Opettajat rohkaistuvat lähtemään työelämäjaksoille. Sosiaalisen median käyttö työpaikkaohjaajakoulutuksessa lisää tieto- ja viestintäteknologian käyttöä myös muussa opetuksessa, kuten työssäoppimisen ohjauksessa. Oppilaitos saa välineen opettajien osaamisen ylläpitämiseen osana henkilöstön kehittämissuunnitelmaa. Työpaikkaohjaajilta ja opettajilta kerätään palautetta työpaikkaohjaajakoulutuksen ja työelämäjaksojen jälkeen kyselyillä (lyhytkestoinen vaikutus). Laurea-ammattikorkeakoulun Vantaan alueyksikön kanssa tehdään yhteistyötä ja toteutetaan projektin laadullinen arviointi tavoitteena on saada tietoa projektin pitkäkestoisista vaikutuksista, joita seurataan projektin päätyttyä. Tavoitteena on useita opinnäytetöitä. Projektin päätyttyä seurataan missä laajuudessa työpaikkaohjaajia koulutetaan ja opettajat osallistuvat työelämäjaksoille. Kohderyhmiltä kerätään myös projektin päätyttyä palautetta. 7.5 Millaisia vaikutuksia projektilla arvioidaan olevan kestävän kehityksen edistämisen kannalta? Sosiaalinen Yhteistyö työ- ja elinkeinoelämän ja oppilaitosten välillä sekä keskenään työ- ja elinkeinoelämän ja oppilaitosten välillä tiivistyy. Taloudellinen Yritysten työntekijöiden ja oppilaitosten opettajien työhyvinvointiin voidaan vaikuttaa projektilla. Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen, kuten sosiaalisen median käyttö. Sosiaalinen media ei edellytä uusia hankintoja, jos yrityksessä on jo käytössä toimivat tietoliikenneyhteydet. EURA JÄRJESTELMÄ 10/25

11 Kulttuurinen Yhteistyö työ- ja elinkeinoelämän ja oppilaitosten välillä sekä keskenään työ- ja elinkeinoelämän ja oppilaitosten välillä tiivistyy. Ekologinen Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen, kuten sosiaalisen median käyttö projektissa ja enenevässä määrin myös muussa opetuksessa. Kestävän kehityksen periaate huomioidaan tuotteen/tuotteiden kehittämisessä. 7.6 Kuinka monta tutkintoa projektissa suoritetaan? Tutkintoja, kpl Osatutkintoja, kpl Ammatillinen perustutkinto 0 0 Ammattitutkinto 0 0 Erikoisammattitutkinto 0 0 Ammattikorkeakoulututkinto 0 0 Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 0 0 Alempi korkeakoulututkinto 0 0 Ylempi korkeakoulututkinto 0 0 Lisensiaatin tutkinto 0 0 Tohtorin tutkinto 0 0 Tutkintojen määrä yhteensä 0 0 joista naisten suorittamia PROJEKTIN TOIMENPITEIDEN JA TUOTTEIDEN KUVAUS 8.1 Mitkä ovat projektin keskeiset toimenpiteet? Keskeiset toimenpiteet ovat työpaikkaohjaajien kouluttaminen ja opettajien työelämäjaksojen toteuttaminen sekä toimintamallin kehittäminen em. toimenpiteisiin ja työelämän ja oppilaitosten välisen yhteistyön kehittäminen. Hanke edistää kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason kumppanuutta ja teknologisten innovaatioiden käyttöönottoa. Työelämän ja oppilaitosten väliseen yhteistyön kehittymiseen sisältyy uusien yritysten mukaan saaminen, säännönmukaisuus ja vastavuoroisuus yhteistyössä sekä yhteistyön läpinäkyvyys. Vastavuoroisuutta voi lisätä analysoiden mitä annettavaa eri osapuolilla on toisillensa, kuten tietotekniikka ja läpinäkyvyyttä tapahtumilla. Yhteistyön edellytys ja kehittämistarve on, että työelämä tuntee koulutuksen ja koulutus työelämän. Toimintamalli työpaikkaohjaajakoulutus: huomioi työpaikkaohjaajakoulutuksen suurissa ja pienissä yrityksissä, vaihtoehtoisia tapoja suorittaa työpaikkaohjaajakoulutus, peruskoulutusta sekä lisä- /täydennyskoulutusta, yhtenäisiä käytäntöjä oppilaitostasolla, mutta opetusalakohtaiset erityispiirteet huomioiva toimintamalli. EURA JÄRJESTELMÄ 11/25

12 Toimintamalli työelämäjaksot: osaamisrekisteri oppilaitostasolla, joka mahdollistaa säännönmukaisesti opettajien työelämäjaksot, työelämäjaksot osaksi henkilöstön kehittämis- ja kehittymissuunnitelmaa, sijaisjärjestelmän kehittäminen, toimivan kokonaisuuden kehittäminen huomoiden opetusalakohtaiset erityispiirteet ja saadun tiedon/osaamisen levittäminen oppilaitoksessa. 8.2 Projektissa kehitettävät uudet tuotteet (opetusmateriaalit, menetelmät, ohjelmat ym.) ja tuotekehityksen työsuunnitelma Projektin tuloksena: 1. Työpaikkaohjaajien ohjaus- ja arviointitaidot kehittyvät 2. Kehitetään sosiaalisen median käyttöön perustuva toimintamalli ja materiaalia työpaikkaohjaajien kouluttamiseksi 3. Työpaikkaohjaajat tuntevat uudet tutkinnon perusteet ja opiskelija-arvioinnin muutokset työssäoppimisen näkökulmasta 4. Opettajien ammatillinen-/työelämäosaaminen lisääntyy ja syvenee 5. Kehitetään toimintamalli opettajien työelämäjaksojen toteuttamiseen 6. Työelämän ja oppilaitosten välinen yhteistyö kehittyy 7. Opitaan hyödyntämään sosiaalista mediaa opetuksessa ja yhteistyösuhteiden hoitamisessa ja 8. Kumppanuudet lisääntyvät ja hyvät käytännöt leviävät. Opettajille/vastaaville (20 hlöä) kehittyy vertaisarviointiosaamista. Kehitetään toimintamallit työpaikkaohjaajien kouluttamiseen ja opettajien työelämäjaksojen toteuttamiseen. Toimintamallien kehittäminen sisältää opetusmateriaalin tuottamista ensisijaisesti sähköiseen toimintaympäristöön, painotuotteiden tuottamista ja erilaisten menetelmien kehittämistä niin työpaikkaohjaajien kouluttamiseen kuin työelämäjaksojen toteuttamiseen. Opettajien ja työpaikkaohjaajien sosiaalisen median käyttötaito ja vuorovaikutus lisääntyy. Projektin aikana vakiinnutetaan kumppanuuksia työ- ja elinkeinoelämään sekä oppilaitoksiin ja näin levitetään hyviä käytäntöjä. Vertaisarviointien pohjalta nouseviin kehittämistarpeisiin suunnitellaan toimenpiteet, jotka toteutetaan. Toimintatavat vakiinnutetaan ja verkostoidutaan. EURA JÄRJESTELMÄ 12/25

13 8.3 Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät vuosittain Lähiopetuspäiviä Etäopetuspäiviä Ohjaus- tai Muita Yhteensä konsultointipäiviä henkilötyöpäiviä Yhteensä PROJEKTIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 9.1 Vuosittain eritelty toiminnan kuvaus toimenpiteiden toteutuksesta, vastuista ja projektin vaiheistamisesta 2010 Syksy 2010 Rahoittajan päätös hankehakemukseen Projektin aloituskokous Projektin käynnistäminen sisältäen hankesuunnitelman täsmentämisen toimintasuunnitelmaksi Projektiorganisaation perustaminen/projektihenkilöstön rekrytointi; puolipäiväinen projektipäällikkö hallinnoija, osa-aikainen vastuuhenkilö/projektityöntekijä x 2 yhteistyökumppanit, osa-aikainen toimistosihteeri/kirjanpitäjä x 3 hallinnoija ja yhteistyökumppanit Projektin hallinnoinnin ja toimintaympäristön järjestäminen Ohjausryhmän asettamisesta päättäminen, jäsenten ja varajäsenten nimeäminen, aloituskokous ja varsinainen kokous Yhteistyön käynnistäminen yhteistyökumppaneiden (2 organisaatiota) kanssa Projektiin perehdyttäminen, kuten hankehenkilöstö ja henkilökunta Tiedottaminen ja hankkeen www -sivujen laadinta Vertaisarviointikoulutuksen (2 pv) kilpailuttaminen, vertaisarvioijien nimeäminen (20 hlöä) ja koulutus, vertaisarvioinnin suunnittelu ja toteuttaminen (4-7 käyntiä, 2 kohdetta paikassaan, 1 suunnittelu- ja 2 toteutus- ja raportointipäivää = 3 pv/vertaisarviointi) Aloitusseminaarin suunnittelu ja valmistelu sisältäen alustajan kilpailuttamisen Opettajien työelämäjaksojen ja työpaikkaohjaajakoulutuksen suunnittelu ja valmistautuminen sisältäen mukaan lähtevien opettajien nimeämisen (Vantaan ammattiopisto Varia 30, Tampereen ammattiopisto 10 ja Länsirannikon Koulutus Oy WinNova 10) Yhteistyön käynnistäminen yhteistyöorganisaatioiden kanssa (PKS, Pirkanmaa, Satakunta ja Varsinais- Suomi) Projektin hallinnointiin liittyvät toimenpiteet; maksatushakemukset, tilastointi, raportointi ym. EURA JÄRJESTELMÄ 13/25

14 2011 Kevät 2011 Projektin aloitusseminaari 1/2011 Tarvittaessa vertaisarvioinnin toteutuksen jatkaminen Sosiaalisen median koulutuksen kilpailuttaminen ja koulutuksen käynnistäminen; 4 ryhmää a` osallistujaa vuosina 2011 ja 2012 Opettajien työelämäjaksojen käynnistäminen Työpaikkaohjaajien koulutuksen käynnistäminen Tiedottaminen, esitteen painatus/muun materiaalin tuottaminen, messuille/vastaaviin osallistuminen ja niissä tiedottaminen Yhteistyön jatkaminen yhteistyökumppaneiden kanssa Arviointiprosessin käynnistäminen Laurea-ammattikorkeakoulun Vantaan alueyksikön kanssa Arviointilomakkeiden työstäminen ja palautteen kerääminen Ohjausryhmän varsinaiset kokoukset (2) Projektin hallinnointiin liittyvät toimenpiteet; maksatushakemukset, tilastointi, raportointi ym. Syksy 2011 Sosiaalisen median koulutuksen jatkaminen Opettajien työelämäjaksojen jatkaminen Työpaikkaohjaajien koulutuksen jatkaminen Tiedottaminen, materiaalin tuottaminen, messuille/vastaaviin osallistuminen ja niissä tiedottaminen Yhteistyön jatkaminen yhteistyökumppaneiden kanssa Arviointiprosessin jatkaminen Laurea-ammattikorkeakoulun Vantaan alueyksikön kanssa Palautteen kerääminen Arviointiseminaarin suunnittelu ja valmistelu sisältäen alustajan kilpailuttamisen Ohjausryhmän varsinaiset kokoukset (2) Projektin hallinnointiin liittyvät toimenpiteet; maksatushakemukset, tilastointi, raportointi ym Kevät 2012 Projektin arviointiseminaari 1/2012 Sosiaalisen median koulutuksen jatkaminen Opettajien työelämäjaksojen jatkaminen Työpaikkaohjaajien koulutuksen jatkaminen Tiedottaminen, materiaalin tuottaminen, messuille/vastaaviin osallistuminen ja niissä tiedottaminen Arviointiprosessin jatkaminen Laurea-ammattikorkeakoulun Vantaan alueyksikön kanssa Palautteen kerääminen Toimintamallien juurruttaminen ja vakiinnuttaminen Ohjausryhmän varsinaiset kokoukset (2) Projektin hallinnointiin liittyvät toimenpiteet; maksatushakemukset, tilastointi, raportointi ym. Syksy 2012 Sosiaalisen median koulutuksen jatkaminen Opettajien työelämäjaksojen jatkaminen Työpaikkaohjaajien koulutuksen jatkaminen Tiedottaminen, julkaisun työstäminen, materiaalin tuottaminen, messuille/vastaaviin osallistuminen ja niissä tiedottaminen Arviointiprosessin jatkaminen Laurea-ammattikorkeakoulun Vantaan alueyksikön kanssa Palautteen kerääminen Toimintamallien juurruttaminen ja vakiinnuttaminen sekä levittäminen Päätösseminaarin suunnittelu ja valmistelu sisältäen alustajan kilpailuttamisen Ohjausryhmän varsinaiset kokoukset (2) Projektin hallinnointiin liittyvät toimenpiteet; maksatushakemukset, tilastointi, raportointi ym. EURA JÄRJESTELMÄ 14/25

15 2013 Kevät 2013 Projektin arviointien ja palautteiden koonti Projektin päätösseminaari 1/2013 Tiedottaminen, materiaalien tuottaminen, messuille/vastaaviin osallistuminen ja niissä tiedottaminen Toimintamallien vakiinnuttaminen sekä levittäminen Ohjausryhmän varsinainen kokous ja päätöskokous Projektin hallinnointiin liittyvät toimenpiteet; maksatushakemukset, tilastointi, raportointi, loppuraportti ym. Projektiorganisaation purkaminen Projektin hallinnoinnin ja toimintaympäristön purkaminen 9.2 Tiivistelmä Internetin tietopalvelua varten Osaajana työmarkkinoille toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta -projekti on Vantaan kaupunki/vantaan ammattiopisto Varian hallinnoima hanke, jonka yhteistyökumppanit ovat Tampereen kaupunki/tampereen ammattiopisto ja Länsirannikon Koulutus Oy WinNova. Verkostona/hyvien käytäntöjen levittäjinä/vertaisarviointikohteina toimivat Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Jyväskylän ammattiopisto, Hämeenlinnan koulutuskuntayhtymä/koulutuskeskus Tavastia ja Oulun seudun ammattiopisto. Verkosto-oppilaitoksena toimii Savon ammatti- ja aikuisopisto. Eri aloja edustavia yrityksiä on mukana hankkeessa PKSseudulta sekä Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueelta. Projektin tavoitteena on kehittää työelämän ja toisen asteen ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä, lisätä opetuksen työelämävastaavuutta ja em. kautta vaikuttaa osaltaan koulutuksen ja opetuksen laatuun. Keskeiset toimenpiteet projektissa tavoitteiden saavuttamiseksi ovat työpaikkaohjaajien kouluttaminen ja opettajien työelämäjaksojen toteuttaminen. Opettajien työelämäjaksoja toteutetaan 50 kestoltaan 7 viikkoa vuosina Työpaikkaohjaajia koulutetaan samana aikana 200. Hanke edistää kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason kumppanuutta sekä teknologisten innovaatioiden käyttöönottoa. Projektissa toteutetaan työpaikkaohjaajien koulutusta ja opettajien työelämäjaksoja koskevia vertaisarviointeja verkosto-oppilaitoksissa. Vertaisarviointiin järjestetään koulutus. Työelämäjaksoille lähtevät opettajat koulutetaan sosiaalisen median käyttöön ja opittua hyödynnetään työpaikkaohjaajakoulutuksen menetelmien kehittämisessä. Laurea-ammattikorkeakoulun Vantaan alueyksikön kanssa toteutetaan hankkeeseen kohdistuva laadullinen arviointi. Projekti vastaa seuraaviin tarpeisiin: 1. Työpaikkaohjaajien ohjaus- ja arviointivalmiuksien kehittyminen 2. Toimintamallin kehittäminen työpaikkaohjaajien kouluttamiseen 3. Työpaikkaohjaajien perehdyttäminen uusiin tutkinnon perusteisiin ja opiskelija-arvioinnin muutoksiin 4. Opettajien ammatillisen osaamisen päivittäminen/syventäminen 5. Toimintamallin kehittäminen opettajien työelämäjaksojen toteuttamiseen 6. Työelämän ja oppilaitosten välisen yhteistyön kehittäminen/tiivistäminen 7. Opetuksen työelämävastaavuuden lisääminen ja 8. Kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason kumppanuuden lisääminen. Projektin tuloksena: EURA JÄRJESTELMÄ 15/25

16 1. Työpaikkaohjaajien ohjaus- ja arviointitaidot kehittyvät 2. Kehitetään toimintamalli ja materiaalia työpaikkaohjaajien kouluttamiseksi 3. Työpaikkaohjaajat tuntevat uudet tutkinnon perusteet ja opiskelija-arvioinnin muutokset työssäoppimisen näkökulmasta 4. Opettajien ammatillinen-/työelämäosaaminen lisääntyy ja syvenee 5. Kehitetään toimintamalli opettajien työelämäjaksojen toteuttamiseen 6. Työelämän ja oppilaitosten välinen yhteistyö kehittyy 7. Opitaan hyödyntämään sosiaalista mediaa opetuksessa ja yhteistyösuhteiden hoitamisessa ja 8. Kumppanuudet lisääntyvät ja hyvät käytännöt leviävät. 10. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, RAPORTOINTI JA TOIMINNAN ARVIOINTI 10.1 Miten projektin seurantatiedot kerätään? Projektipäällikkö vastaa seurantatietojen kokoamisesta ja rahoittajalle toimittamisesta. Kokoamista varten seurantatietoja keräävät Vantaan ammattiopisto Varian, Tampereen ammattiopiston ja Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan nimetyt projektin vastuuhenkilöt ja projektisihteerin/kirjanpidon tehtäviä hoitavat henkilöt jokaisessa organisaatiossa olevien käytäntöjen mukaan. Rahoittajalle toimitetaan ohjeiden mukaan/hankepäätös ja muu ohjeistus talousseuranta/ maksatushakemukset, määrälliset tulokset, laadulliset tulokset, projektin seurantaraportit, väliraportit sekä loppuraportti. Em. raportointi sisältää mm. työajan seurannan ja muun rahoittajan ohjeistaman tilastoinnin. Seurantatietoja kerätään suunnitelluilla kyselyillä ensijaisesti sähköisesti, tilastoimalla tarvittavia tietoja, muistioista/pöytäkirjoista, seminaarien muistioista sekä projektista tuotetuista yhteenvedoista ja raporteista. Seurantatietoja kerätään myös ohjausryhmätyöskentelyn yhteydessä ja tekemällä yhteistyötä Laureaammattikorkeakoulun Vantaan alueyksikön kanssa työstämällä opinnäytetöitä projektin aikana keskittyen projektin laadullisen palautetiedon tuottamiseen. Vertaisarviointien tulokset löytyvät arviointiraporteista. Koulutuksista (vertaisarviointikoulutus, sosiaalisen median koulutus, seminaarit, messuille osallistuminen) kerätään kirjallinen palaute, jota hyödynnetään prosessin edetessä. Palautetta kerätään myös työpaikkaohjaajakoulutuksesta ja opettajien työelämäjaksoilta. EURA JÄRJESTELMÄ 16/25

17 10.2 Miten projektin väli- ja loppuraportointi hoidetaan? Projektin väli- ja loppuraportointi toteutetaan rahoittajan ohjeiden mukaan. Jokainen oppilaitos/ hallinnoija ja yhteistyökumppani vastaa osaltaan raportoinnista ja toimittaa osuutensa sovitusti projektipäällikölle. Projektipäällikkö kokoaa tiedot ja tekee lopullisen raportin sekä huolehtii raporttien toimittamisesta rahoittajalle. Kokoamisessa avustaa eri oppilaitosten toimisto- ja kirjanpitohenkilöstö. Projektipäällikkö seuraa jatkuvasti projektin rahoitussuunnitelman toteutumista yhdessä hallinnoija organisaation ja yhteistyökumppani organisaatioiden taloushallinnon edustajien kanssa. Projektipäällikkö seuraa jatkuvasti projektin toimintasuunnitelman toteutumista yhdessä yhteistyökumppani organisaatioiden vastuuhenkilöiden/projektityöntekijöiden kanssa. Projektipäällikkö informoi yhteistyökumppaneita projektin toiminnasta ja taloudesta. Projektipäällikkö valmistelee ohjausryhmän kokouksiin tilannekatsauksen projektin toiminnasta ja taloudesta. Ohjausryhmä hyväksyy kokouksissaan rahoittajalle toimitettavat väliraportit sisältäen maksatushakemukset. Ohjausryhmä hyväksyy kokouksessaan rahoittajalle toimitettavan loppuraportin sisältäen maksatushakemuksen Miten projektin toimintaa arvioidaan? Projektipäällikkö kokoaa projektin toiminnan arviointiin sisältyvät tiedot. Hallinoija ja yhteistyökumppanit vastaavat osaltaan arviointiteidon tuottamisesta ja toimittavat osuutensa projektipäällikölle. Projektipäällikköä avustaa seurantatiedon keräämisessä tarpeen mukaan oppilaitoksiin nimetyt vastuuhenkilöt/projektityöntekijät. Arviointi/projektin itsearviointi toteutetaan rahoittajan ohjeiden mukaan. Ohjausryhmä arvioi kokouksissaan projektin etenemistä/toteutumista/prosessin toimivuutta ja omaa toimintaansa. Ohjausryhmätyöskentelyn itsearviointiin laaditaan lomake ja itsearviointi toteutetaan joka kokouksen päätyttyä. Hallinoija ja yhteistyökumppanit arvioivat projektin etenemistä/toteutumista/prosessin toimivuutta ja omaa toimintaansa (itsearviointi). Projektihenkilöstö toteuttaa itsearvioinnin maksatushakemuskausittain. Projektihenkilöstön itsearviointiin laaditaan lomake. EURA JÄRJESTELMÄ 17/25

18 Projektissa kehittämistoimintaan osallistuvat opettajat (50) toteuttavat itsearviointia. Opettajille laaditaan itsearviointiin lomake. Vertaisarviointien tuloksista laaditaan koonti, joka toimii kehittämistoiminnan lähtötilanteen kartoituksena. Projektin laadullinen arviointi toteutetaan yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun Vantaan alueyksikön kanssa. Arviointi toteutetaan opiskelijoiden opinnäytetöinä. Rahoittaja arvioi projektin etenemistä/toteutumista/prosessin toimivuutta. Arvioinnin perusteella toteutetaan projektin korjaavat toimenpiteet Miten projektin asiakaspalaute kerätään? Asiakaspalute kerätään kirjallisesti sähköisesti hyödyntämällä Vantaan kaupunki/vantaan ammattiopisto Variassa käytössä olevaa Webrobol -alustaa. Osa palautteesta kerätään kirjallisella kyselylomakkeella manuaalisesti. Palautteet kerätään seuraavasti: - työpaikkakoulutukseen osallistuneilta - organisaatioilta, joista työpaikkakoulutukseen osallistuneet olivat - opettajilta, jotka kouluttivat työpaikkaohjaajia - työelämäjaksolle osallistuneilta opettajilta - organisaatioilta, joissa opettajat olivat työelämäjaksoilla - seminaareihin osallistuneilta - vertaisarviointikoulutukseen ja vertaisarviointeihin osallistuneilta - sosiaalisen median koulutukseen osallistuneilta - hallinnoija ja yhteistyökumppani organisaatioiden opiskelijoilta. Palaute kerätään jälkikäteen ja sen kerääminen vastuutetaan projektipäällikölle. Palautelomakkeiden laadinnasta vastaa projektipäällikkö yhdessä eri oppilaitosten projektityöntekijöiden kanssa. EURA JÄRJESTELMÄ 18/25

19 Työpaikkaohjaajakoulutus, opettajien työelämäjaksojen toteutus, vertaisarviointien toteutus ja sosiaalisen median koulutus ovat prosessi, joten palautteen perusteella toimintaa korjataan. Palautteet koostaa projektipäällikkö. Projektipäällikkö yhdessä projektityöntekijöiden kanssa analysoi tulokset ja päättää korjaavista toimenpiteistä. Asiakkaita ovat: - työssäoppimisen ohjaajat ja taustalla oleva organisaatio - opettajat ja organisaatiot, joissa työelämäjaksot toteutetaan - eri koulutuksiin ja tilaisuuksiin osallistuneet. 11. TIEDOTUS JA HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN LEVITTÄMINEN 11.1 Miten projektista tiedotetaan? Henkilöstön rekrytointi: - toteutetaan sisäisenä rekrytointina Markkinointi: - projektipäällikkö ja projektityöntekijät markkinoivat hanketta koko ajan; opettajien nimeäminen työelämäjaksoille, markkinointi suhteessa verkosto-oppilaitoksiin ja muihin oppilaitoksiin ym. - projektipäällikkö ja projektityöntekijät sekä projektiin osallistuvat opettajat (50) markkinoivat projektia omissa verkostoissaan, messuilla, ammatillisilla opintopäivillä tms. Tiedottaminen: - laaditaan projektille www- ja intranet -sivut - laaditaan sosiaaliseen mediaan esittely projektista ja hyödynnetään sosiaalista mediaa tiedottamisessa - tiedotetaan työelämäkäynneillä projektista - tiedotetaan järjestettävien seminaarien yhteydessä Ammatillinen tiedottaminen: - projektipäällikkö ja projektityöntekijät sekä projektiin osallistuvat opettajat (50) markkinoivat projektia omissa verkostoissaan, messuilla, ammatillisilla opintopäivillä tms. - projektista kirjoitetaan artikkeli/artikkeleita, joita tarjotaan ammattilehtiin - tiedotaan Koulutuksen järjestäjien yhdistyksen (KJY) kautta Kansallinen, alueellinen ja paikallinen tiedottaminen: - ammatillisten kanavien lisäksi sanomalehdet ja paikalliset radiokanavat Oppilaitoksen sisäinen tiedottaminen: - perustetaan sähköiselle Fronter -oppimisalustalle huone projektille, jossa tiedotetaan oppilaitoksen henkilöstölle/muille projektissa mukana oleville tahoille - tiedotetaan intranet -sivuilla ja kokouksissa - tiedotetaan opiskelijoille EURA JÄRJESTELMÄ 19/25

20 11.2 Aikataulutettu suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä Syksy työstetään sähköisiä alustoja; www- ja intranet -sivut, Fronter -oppimisalusta ja sosiaalisen media - selvitetään messujen, ammatillisten opintopäivien ajankohtia - tehdään erillinen suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä Kevät jatketaan tarvittaessa em. sähköisten alustojen työstämistä - käynnistetään aineiston tuottaminen Fronter -oppimisalustalle ja sosiaaliseen mediaan - käynnistetään artikkelien kirjoittaminen - informoidaan työ- ja elinkeinoelämää projektista - osallistutaan messuille, ammatillisille opintopäiville Syksy tuotetaan aineistoa Fronter -oppimisalustalle ja sosiaaliseen mediaan - kirjoitetaan artikkeleita - informoidaan työ- ja elinkeinoelämää projektista - osallistutaan messuille, ammatillisille opintopäiville - KJY Kevät tuotetaan aineistoa Fronter -oppimisalustalle ja sosiaaliseen mediaan - kirjoitetaan artikkeleita - informoidaan työ- ja elinkeinoelämää projektista - osallistutaan messuille, ammatillisille opintopäiville - KJY Syksy tuotetaan aineistoa Fronter -oppimisalustalle ja sosiaaliseen mediaan - kirjoitetaan artikkeleita - informoidaan työ- ja elinkeinoelämää projektista - osallistutaan messuille, ammatillisille opintopäiville - KJY Kevät tuotetaan aineistoa Fronter -oppimisalustalle ja sosiaaliseen mediaan - kirjoitetaan artikkeleita - informoidaan työ- ja elinkeinoelämää projektista - osallistutaan messuille, ammatillisille opintopäiville - KJY EURA JÄRJESTELMÄ 20/25