KIIREETTÖMIEN POTILASKULJETUSTEN ANALYSOINTI KESKI SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIIREETTÖMIEN POTILASKULJETUSTEN ANALYSOINTI KESKI SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA"

Transkriptio

1 Kaius Kuusimurto Hannu Lähdevaara Jorma Teittinen KIIREETTÖMIEN POTILASKULJETUSTEN ANALYSOINTI KESKI SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA LOPPURAPORTTI /2006

2 KESKI SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA 116/2006 Julkaisun nimi: KIIREETTÖMIEN POTILASKUJETUSTEN ANALYSOINTI KESKI SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA Loppuraportti Tekijät: Kaius Kuusimurto, Hannu Lähdevaara, Jorma Teittinen Julkaisuaika: Sivumäärä: 68 ISSN: ISBN ISBN Saatavilla elektronisessa muodossa: Julkaisua saatavissa: Keski Suomen sairaanhoitopiiri Tieteellinen kirjasto Jyväskylä puh:

3 SISÄLLYSLUETTELO: 1 JOHDANTO Taustaa Sairaankuljetusten organisointi Projektin toteutus ja tavoitteet SAIRAANKULJETUSKALUSTO JA SEN VARUSTELU Ambulanssi Paaritaksi Invataksi Ambulanssiyksiköt Keski Suomessa Keski Suomen hätäkeskuksen ohjauksessa olevat yksiköt Sairaankuljetus Jyväskylässä Sairaankuljetus Jyväskylän ympäryskunnissa Sairaankuljetus usean ambulanssiyksikön kunnissa Sairaankuljetus yhden ambulanssiyksikön kunnissa Sairaankuljetus ambulanssiyksiköttömissä kunnissa SAIRAANKULJETUSTEN ERITYISPIIRTEITÄ Lähtökohtia Hälytystehtävien luokittelu Hälytyksen riskin arviointi Hälytyksen kiireellisyysluokat Hätäkeskuksen toiminta hälytystilanteessa Ambulanssiyksiköiden tehtäväilmoitukset Tehtäväkoodit Kuljetus Ensivastetoiminta Sairaankuljetuksen kiireellisyys Ambulanssityhjiö Kuljetuskustannukset Ambulanssin kuljetustaksat Taksin kuljetustaksat Ambulanssin ja paaritaksin kuljetustaksojen vertailu KELAn maksamat matkakorvaukset Keski Suomen pelastuslaitoksen sairaankuljetus Yksityinen sairaankuljetus Keskussairaalan kuljetukset Kiireettömien potilaskuljetusten vaihtoehdot Ambulanssi ja taksi Ohjeistuksen mukainen taksin käyttö sairaankuljetuksiin Paaritaksin käyttö... 30

4 4 SEURANTATUTKIMUS Seurantatutkimuksen toteutus ja vastausaineisto Seurannan tuloksia Tehtävien lukumääriä ja jakaumia Ambulanssiyksikkökohtaisia tehtävien lukumääriä Kuljetettujen potilaiden tilatietoja ja yhteiskuljetukset Riskiarviointia hälytysten näkökulmasta Ajokilometrien ja kustannusten muodostuminen Ambulanssiyksiköiden käyttösuhde Hälytys ja vasteaika Ambulanssityhjiötarkastelu Ambulanssityhjiö yhden yksikön alueilla Ambulanssityhjiötarkastelun yhteenveto KESKI SUOMEN SAIRAAHOITOPIIRIN OMAT YKSIKÖT MATKAPALVELUKESKUS YHTEENVETO JA TOIMENPIDE EHDOTUKSET Yhteenveto Toimenpide ehdotukset LÄHTEET LIITTEET 1 Kyselylomake 2 Tasa arvokäyrien muodostamisessa käytetyt tieluokkien nopeudet 3 Lääkäriyksikön hälyttäminen Keski Suomen sairaanhoitopiirin alueella 4 A ja B tehtävät 5 A ja B tehtävien vasteaikojen ylitykset

5 3 1 JOHDANTO 1.1 Taustaa Sairaankuljetus on lakisääteistä toimintaa, jota ohjataan ja valvotaan useiden ministeriöiden toimesta. Koska potilaskuljetukset mielletään yhteiskunnan ja yksilöiden kannalta katsoen tärkeäksi jopa elintärkeäksi toiminnaksi, on ne pyrittävä hoitamaan mahdollisimman hyvin. Toisaalta sairaankuljetuksista vastaavat tahot kamppailevat niukkenevien taloudellisten resurssien kanssa ja edellyttävät tarkoituksenmukaisesti toimivaa kuljetusjärjestelmää: hyvä palvelu ja valmiusaste pitäisi saavuttaa järkevillä panostuksilla. Potilaskuljetukset on priorisoitu tarvittavan avun laadun ja kiireellisyyden perusteella. Osa kuljetuksista on riskittömiä, kiireettömiä potilaskuljetuksia, kuten hoitolaitosten välisiä siirtoja, jotka yleensä kuitenkin sitovat korkeatasoista ambulanssikalustoa ja saattavat aiheuttaa ns. ambulanssityhjiön. Maaseudun hajaasutusalueilla on erityisen vaativa tehtävä säilyttää sairaankuljetusvalmius kohtuullisen vasteajan sisällä. Lisäksi päivystysten keskittyminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi saattaa lisätä potilassiirtojen määrää, mikä voi johtaa resurssien epätarkoituksenmukaiseen käyttöön ja osaltaan myös tilapäisen ambulanssityhjiön syntymiseen. Tässä raportissa kiireettömillä potilaskuljetuksilla tarkoitetaan hälytyksen kiireellisyysluokituksen D luokan tehtäviä, jotka ovat riskittömiä kuljetuksia, kuten esimerkiksi suurin osa hoitolaitosten välisistä potilassiirroista. 1.2 Sairaankuljetusten organisointi Kunnat ovat vastuussa sairaankuljetuksen järjestämisestä omalla alueellaan 1, mutta sairaanhoitopiirin tulee sairaankuljetusasetuksen mukaan osaltaan valvoa ja ohjata hoitotason sairaankuljetusta. Erikoissairaanhoitolain mukaan sairaanhoitopiirin tulee koordinoida lääkinnällistä pelastustointa. Laissa ei ole tarkemmin säädelty, miten eri tehtävät toteutetaan, vaan kunnat ja sairaanhoitopiiri ratkaisevat käytännön järjestelyt itsenäisesti. 2 Kunnat voivat järjestää sairaankuljetuksen ostamalla sen palveluntuottajalta tai toteuttamalla sen itse. Keski Suomen sairaanhoitopiiri on ohjeistanut alueensa lääkinnällisen pelastustoimen ohjeeksi Sairaalan ulkopuolisen ensihoitojärjestelmän toimintaohje Keski Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Sairaankuljetustehtäviä suorittavat sekä pelastuslaitosten ambulanssit että yksityiset sairaankuljetuspalveluja tuottavien yritysten ambulanssit, joilla on kunnan kanssa tehty sairaankuljetussopimus. Myös Suomen Punainen Risti tuottaa sairaankuljetuspalveluja. Sairaankuljetuspalveluja tuottavia yrityksiä on lueteltu kohdassa 3.6 Yksityinen sairaankuljetus. Keski Suomen alueella tapahtuvista sairaankuljetuksista Keski Suomen pelastuslaitos hoitaa lähes puolet kaikista 1 L /66, Kansanterveyslaki, 14, 1. mom. 3. kohta. 2 Lähde Marika, 2004

6 4 kuljetuksista. Keski Suomen pelastuslaitoksen sairaankuljetustoimintaa on tarkasteltu kohdassa 3.5 Keski Suomen pelastuslaitoksen sairaankuljetus. Hätäkeskus ohjaa sairaankuljetusyksiköitä hälytystehtäviin. Yhteensä Keski Suomen alueella toimii 34 hätäkeskuksen ohjauksessa olevaa sairaankuljetusyksikköä ja lisäksi noin 10 yksikköä, jotka eivät ole hätäkeskuksen suorassa ohjauksessa ja joilla ei ole sopimusta kunnan kanssa. Nämä yksiköt ajavat lähinnä potilassiirtoja eivätkä osallistu hälytystehtäviin muuta kuin poikkeustapauksissa. Esimerkiksi Keski Suomen keskussairaalalla on neljä omaa ambulanssia, jotka ajavat vain potilassiirtoja eli ne eivät ole hätäkeskuksen ohjauksen alaisina, vaan niiden ohjauksen hoitaa keskussairaalan kuljetustoimisto. 1.3 Projektin toteutus ja tavoitteet Keski Suomen sairaanhoitopiirin alueen kiireettömien potilaskuljetusten projektihanke on toteutettu yhteistyössä Keski Suomen sairaanhoitopiirin (KSSHP) ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) Tekniikan ja liikenteen yksikön kesken. Keski Suomen sairaanhoitopiirin puolelta yhteyshenkilönä on toiminut ylilääkäri Jorma Teittinen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulusta yliopettaja Hannu Lähdevaara. Hanke liittyy läheisesti Keski Suomen sairaanhoitopiirissä meneillään olevaan päivystyspoliklinikan toiminnan parantamiseen tähtäävään hankkeeseen (NOVA, Nopean vasteen toimintamalli). Projekti käynnistettiin syyskuussa 2004 ja päättyy joulukuussa Projektista laadittiin väliraportti, joka luovutettiin kesäkuussa Väliraportin jälkeen toteutettavaksi jäi vielä tyhjiötarkastelu ja K S:n sairaanhoitopiirin omien yksiköiden tarkastelu. Tarkastelua varten yksiköistä kerättiin toimintatiedot kesäkuun päivän ajalta Projektin taustalla toimi ohjausryhmä, johon kuuluivat seuraavat henkilöt: ylilääkäri Jorma Teittinen, K S shp, päivystyspoliklinikka sosiaalineuvos Marketta Korhonen, Länsi Suomen lääninhallitus terveydenhuollontarkastaja Päivi Lifflander, Länsi Suomen lääninhallitus toimiala asiantuntija Tuomo Hämäläinen, Keski Suomen Hätäkeskus apulaisjohtaja Satu Laine, KELAn Jyväskylän toimisto lääkäri Heikki Korhonen, Äänekosken terveyskeskus toimitusjohtaja Keijo Huikko, Aluetaksi varapj. Jussi Hyvönen, Keski Suomen sairaankuljetus pelastusjohtaja Markku Mensala, Keski Suomen pelastuslaitos, Jyväskylä paloesimies Jari Leppänen, Keski Suomen pelastuslaitos, Äänekoski sairaankulj.esimies Risto Ylönen, K Suomen pelastuslaitos, Jyväskylä materiaalitoimenjohtaja Raija Lampinen, Keski Suomen shp, materiaalitoimi erikoislääkäri Seppo Lauritsalo, Keski Suomen shp, anestesia ja leikkaushoito apulaisosastonhoitaja Esa Alestalo, K S shp, päivystyspoliklinikka v.a. työnjohtaja Pirjo Ilmavirta, K S shp, ulkoinen kuljetus sairaanhoitaja Tero Pulkkinen, K S shp, päivystyspoliklinikka yliopettaja Hannu Lähdevaara, Jyväskylän ammattikorkeakoulu lehtori Kaius Kuusimurto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

7 5 Ohjausryhmän kokouksiin kutsuttiin myös Keski Suomen sairaanhoitopiirin sairaankuljetuksen ja ensihoidon vastuulääkäreitä. Operatiivinen johtoryhmä, jossa on ollut KSSHP:n ja JAMK:n edustus, on ohjannut käytännön selvitystyötä. Selvitystyön ja sen raportin ovat laatineet yliopettaja Hannu Lähdevaara ja lehtori Kaius Kuusimurto JAMK:sta. Tutkimustyötä tekemässä ovat olleet myös insinööriopiskelijat Vesa Laitinen ja Tuomas Lankila. Työn tavoitteena on kartoittaa ja koordinoida Keski Suomen maakunnan alueella suoritettavia potilaskuljetuksia, erityisesti kiireettömiä potilaskuljetuksia niin, että ambulanssityhjiöitä voidaan välttää ja että käytössä oleva kalusto ja osaamisresurssit ovat mahdollisimman tehokkaasti hyödynnettyjä. Hankkeessa pyritään selvittämään potilassiirtokuljetusten tarkoituksenmukainen järjestäminen ja soveltuvan kuljetustavan käyttö. Tavoitteena on potilassiirtoihin kuluvien kustannusten alentaminen yhteistoimintaa ja tehokkuutta lisäämällä. Projektiraportin alkuosaan on koottu perustietoa sairaankuljetusten kalustosta, kuljetusten riskiluokituksesta, ambulanssityhjiön muodostumisesta, kuljetuskustannusten muodostumisperusteista ja paaritaksin käyttömahdollisuuksista potilassiirtoihin. Raportin loppuosa käsittelee joulukuussa 2004 tehtyä seurantatutkimusta Keski Suomen alueen potilaskuljetuksista. 2 SAIRAANKULJETUSKALUSTO JA SEN VARUSTELU 2.1 Ambulanssi Sairaankuljetukseen käytetään pääosin ambulanssia, jolloin miehistön koulutuksen ja kaluston varustelun suhteen kyseessä voi olla perustason tai vaativampi hoitotason yksikkö. Kuva 1 Perustason ambulanssiyksikkö Ambulanssit on yleensä tarkoitettu yhden potilaan kuljetusta varten eli niissä on yksi paaripaikka. Keskussairaalan neljässä ambulanssissa sekä Äänekosken pelastuslaitoksen ambulansseissa on paikat kaksille paareille. Näissä ambulansseissa voidaan kuljettaa kahta makaavaa potilasta kerrallaan. Ambulansseissa

8 6 voidaan kuljettaa myös useampia potilaita kerrallaan, mikäli potilaat kykenevät tilansa puolesta olemaan kuljetuksen ajan istuma asennossa. Hätäkeskuksen ohjauksen alaisten ambulanssien varustukseen kuuluu VIRVElaitteisto. (VIRVE muodostuu sanasta Viranomaisverkko.) VIRVE verkko on viranomaiskäyttöön tarkoitettu digitaalinen radioverkko, joka tehostaa turvallisuudesta ja pelastustoimesta vastaavien viranomaisten yhteistyötä. Monien muiden toimintojen ohella rutiini ilmoitukset käyttäjien ja hätäkeskuksen välillä voidaan antaa lyhyin status viestein. Käyttäjä voi ilmoittaa asemastaan yksinkertaisesti painikkeen avulla, esimerkiksi vapaa, tehtävä tai kohteessa. Keskus vastaanottaa viestin viivytyksettä eikä puheluyhteyden muodostamista tarvita. VIRVE tarjoaa myös GPRS tyyppisen tiedonsiirtomahdollisuuden koko verkon alueella. Pääsääntöisesti sairaankuljetusyksiköillä on mahdollisuus lähettää potilaan sydänkäyrät konsultoivalle lääkärille, joka tutkii ne ja antaa yksikölle toimintaohjeita. Sydänkäyrät lähetetään GSM verkon välityksellä. Ambulansseja ei ole varustettu GPS paikantimilla, joten yksiköiden tarkkaa sijaintia ei hätäkeskuksessa nähdä suoraan karttapohjalta. 2.2 Paaritaksi Paaritaksi on farmarimallinen tai 1+8 hengen tilataksi, jolla voidaan kuljettaa tarvittaessa paaripotilasta. Paaritaksin tilaavat pääasiassa sairaalat sekä terveyskeskukset potilaille, joiden täytyy matkustaa makuuasennossa. Paaritaksi on tarkoitettu hyväkuntoisen paaripotilaan kuljetukseen, jolle ei tarvitse matkan aikana tehdä terveydentilaa seuraavia tai hoidollisia toimenpiteitä. Kuvissa 2 4 kuvataan erilaisia paaritakseja sekä potilaan kuljetuksessa tarvittavaa monitoimipaaria. 3 Kuva 2 Paaritaksi. 4 3 Huikko Keijo,

9 7 Kuva 3. Farmariauto paaritaksina 3 Kuva 4. Pensi 2000 monitoimipaarit Invataksi Invataksi on erityisvarusteltu taksi, joka on rakennettu pyörätuoli invalidien ja muiden liikuntavammaisten kuljetukseen. Se on varustettu pyörätuolia varten kulkusilloilla tai pyörätuolinostimella. Pyörätuolilla matkustaville on oltava vähintään kaksi paikkaa, joille on tilaa vähintään 0,7 x 1,1 metriä / paikka. Korkeutta tilassa on oltava vähintään 1,45 metriä ja siihen johtavan kulkuaukon korkeus vähintään 1,30 metriä. Pyörätuolipaikan tilassa saa olla vaihtoehtoista käyttöä varten helposti sivuun käännettävät istuimet. Pyörätuolit ja niissä matkustavat tulee voida kiinnittää autoon tukevasti ajon ajaksi. Invataksissa on auton katolla tai edessä ja takana keltapohjainen kilpi, jossa on mustalla tieliikenneasetuksen (182/82) merkin n:o 683 mukainen vammaisen tunnus ja teksti INVA TAKSI. Kuvassa 5 on esitetty invataksi ja sen varustukseen kuuluva pyörätuolinostin. 5 Kuva 5. Invataksi, jossa pyörätuolinostin 5 A 1256/1992

10 8 2.4 Ambulanssiyksiköt Keski Suomessa Keski Suomen hätäkeskuksen ohjauksessa olevat yksiköt Keski Suomen alueella sairaankuljetukset on järjestetty eri tavoin eri kunnissa. Väkiluvultaan suurissa kunnissa on useita ambulanssiyksiköitä, jotka hoitavat kuljetuksia. Yksiköt voivat tarvittaessa hoitaa myös viereisten kuntien alueella potilaskuljetuksia, jos niiden oma yksikkö on ajossa. Osa Keski Suomen maakunnan kunnista on pinta alaltaan suuria ja etäällä maakunnan keskuksesta Jyväskylästä. Näiden kuntien yksikkö/yksiköt hoitaa lähinnä oman kunnan potilaskuljetuksia. Joillakin kunnilla ei ole lainkaan omaa ambulanssiyksikköä, jolloin kuljetukset hoitaa jonkin lähikunnan ambulanssi. Ambulanssiyksiköillä on yhteensä 21 asemapaikkaa. Taulukossa 1 on lueteltu Keski Suomen Hätäkeskuksen valvonnassa olevat ambulanssiyksiköt ja niiden asemapaikat sekä valmiudessa oloajat. Taulukko 1. Keski Suomen sairaanhoitopiirin alueella toimivat sairaankuljetusyksiköt, niiden asemapaikat ja ensisijaiset tehtäväalueet Kunta Yksiköt Valmiusaika Asemapaikka Katuosoite Hankasalmi H h Hankasalmen terveysk. Keskustie 53 Joutsa 1 JT h Joutsan terveyskeskus Myllytie 8 Jyväskylä J h Jyväskylän pelastuslaitos Palokunnankatu 1 Jyväskylä J h Jyväskylän pelastuslaitos Palokunnankatu 1 Jyväskylä J h Jyväskylän pelastuslaitos Palokunnankatu 1 Jyväskylä J h Jyväskylän pelastuslaitos Palokunnankatu 1 Jyväskylä J h Jyväskylän pelastuslaitos Palokunnankatu 1 Jyväskylä J691 Kotona Kanervakatu 8 Jyväskylä J692 Kotona Kanervakatu 8 Jyväskylä J693 2 Kotona Kanervakatu 8 Jyväskylä KS K S:n keskussairaala Keskussairaalantie 19 Jyväskylä KS K S:n keskussairaala Keskussairaalantie 19 Jyväskylä KS K S:n keskussairaala Keskussairaalantie 19 Jyväskylä KS K S:n keskussairaala Keskussairaalantie 19 Jyväskylän mlk JM (ei la su) Vaajakosken terveysasema Väkkärätie 1 Jyväskylän mlk JM192 Vaajakosken terveysasema Väkkärätie 1 Jyväskylän mlk JM h Kotona Tikkakoski Laurinkatu 4 Jyväskylän mlk JM h Palokan terveysasema Ritopohjantie 25 Jämsä JÄ h Jämsän aluesairaala Sairaalantie 11 Jämsä JÄ h Jämsän aluesairaala Jämsänkoski JÄ h Jämsän aluesairaala Jämsänkoski JÄ h Jämsän aluesairaala Kannonkoski S h Saarijärven terveyskeskus Sairaalantie 2 Karstula KA h Karstulan terveysasema Hämeenpurontie Keuruu K h Keuruun pelastuslaitos Tervantie 13 Keuruu K Kinnula KN h Kinnulan terveyskeskus Keskustie 44 Kivijärvi KJ h Linnantie 2 Konnevesi KV h Konneveden terveyskeskus Maijankuja 2 Konnevesi KV (ei la su) Kotona Sirkkamäentie 56 Korpilahti KL (ei la su) Korpilahden terveysasema Virastotie 2 Kuhmoinen KU h Kuhmoisten terveysasema Orivedentie 3

11 9 Kyyjärvi KA h Karstulan terveysasema Hämeenpurontie Kyyjärvi KJ h Linnantie 2 Kyyjärvi Perho191 Perho Laukaa L h Laukaan terveyskeskus Kantolantie 12 Laukaa L192 2 Leivonmäki JT h Joutsan terveyskeskus Myllytie 8 Leivonmäki Hartola Luhanka JT h Joutsan terveyskeskus Myllytie 8 Luhanka KL (ei la su) Korpilahden terveysasema Virastotie 2 Multia K h Keuruun pelastuslaitos Tervantie 13 Multia K Muurame M h Muuramen terveyskeskus Virastotie 2 Petäjävesi PE h (ei la su) Kotona Vanhankirkontie 6 Pihtipudas P h Pihtiputaan pelastuslaitos Keskustie 17 Pihtipudas P h Pylkönmäki KA h Karstulan terveysasema Hämeenpurontie Pylkönmäki S h Saarijärven terveyskeskus Sairaalantie 2 Saarijärvi S h Saarijärven terveyskeskus Sairaalantie 2 Saarijärvi S192 2 Sumiainen KV h Konneveden terveyskeskus Maijankuja 2 Sumiainen Ä h Äänekosken pelastuslaitos Suolahti Ä191 Suolahti Ä192 Suolahti Ä193 Toivakka JM191 Uurainen JM491 Uurainen Ä191 Uurainen S191 Viitasaari V h Viitasaaren pelastuslaitos Lasimestarinkuja 10 Viitasaari V h Äänekoski Ä h Äänekosken pelastuslaitos Palomäenkuja 2 Äänekoski Ä h Äänekoski Ä h 1) Joutsan toiminta alueella on myös toinen yksikkö JT192, joka toimii vara autona 2) Yksiköt L192, S192 ja J693 toimivat vara autoina. 6 Ylönen R., Sairaankuljetus Jyväskylässä 6 Jyväskylän pelastuslaitoksella on käytössä yksiköt J190, J191, J192, J193 ja J194. J190 on Jyväskylän pelastuslaitoksen A kiireellisyysluokan tehtäviin käytettävä yksikkö, jossa on paras käytettävissä oleva varustus ja koulutustaso (hoitotason yksikkö). J191 on perustason yksikkö, joka hoitaa kaikkia tehtäviä. J192 on perustason yksikkö, joka hoitaa kaikkia tehtäviä viiden minuutin lähtövalmiudella (valmiusaika pienenee, jos J190 ja J191 ovat ajossa). J193 ja J194 ovat perustason yksiköitä. J194 on pääsääntöisesti ollut vara autona. Vara auto otetaan käyttöön silloin, kun jokin toinen ambulanssi on huollossa. Ambulanssien tehtävät jakaantuivat Jyväskylän pelastuslaitoksella vuonna 2003 seuraavasti:

12 10 J % J % J % J % Alueena Jyväskylän kaupunki on pinta alaltaan suhteellisen pieni muihin maakunnan kuntiin verrattuna. Asukastiheydeltään Jyväskylä on Keski Suomen tiheimmin asuttu kunta. Suuresta väkiluvusta johtuen Jyväskylässä on useita ambulanssiyksiköitä; hätäkeskuksen ohjauksen alaisena on 8 yksikköä. Jyväskylän alueella asutus, terveysasemat ja Keski Suomen keskussairaala ovat lyhyen etäisyyden päässä toisistaan, joten kuljetusmatkat ja ajat ovat lyhyitä. Ambulanssiyksiköiden suuren lukumäärän ja lyhyiden etäisyyksien ansiosta hätätilanteessa apu on nopeasti saatavissa paikalle Sairaankuljetus Jyväskylän ympäryskunnissa Jyväskylän ympäryskunnat, Jyväskylän mlk ja Muurame, ympäröivät Jyväskylän kaupunkia. Ne ovat pinta alaltaan Jyväskylää suurempia, mutta väkiluvultaan pienempiä. Jyväskylän mlk:ssa ambulanssiyksiköitä on neljä ja Muuramessa yksi. Etäisyydet hoitolaitoksiin eivät ole suuria ja mikäli kuntien yksiköt ovat ajossa, ehtivät Jyväskylän yksiköt nopeasti apuun Sairaankuljetus usean ambulanssiyksikön kunnissa Keski Suomen maakunnan alueella on kuntia, joilla on useita ambulanssiyksiköitä. Äänekoskella on kolme yksikköä, Jämsässä yksiköitä on kaksi, Keuruulla kaksi, Joutsassa kaksi, Laukaassa kaksi, Pihtiputaalla kaksi ja Viitasaarella kaksi. Tosin Joutsan ja Laukaan yksiköistä toinen on vara autona. Äänekosken palolaitoksen kolme yksikköä toimivat oman kunnan lisäksi niissä kunnissa, joilla ei ole omaa ambulanssiyksikköä. Näitä kuntia ovat Sumiainen, Suolahti ja Uurainen. Toimittaessa näin laajalla alueella kuljetusetäisyydet ja ajat muodostuvat pitemmiksi verrattuna Jyväskylään ja sen ympäryskuntiin. Apua ei myöskään ole saatavana naapurikunnan yksiköltä. Jämsän aluesairaalan kaksi ambulanssiyksikköä toimivat Jämsän ja Jämsänkosken alueella. Alue on pinta alaltaan laaja. Molemmat kaupungit sijaitsevat kuitenkin lähellä toisiaan (n. 5 km), joten kuljetusetäisyys ja aika eivät muodostu pitkäksi. Kuitenkin kaupunkien laita alueilta kuljetusetäisyydet ja matkat ovat huomattavasti pitempiä. Muiden kuntien yksiköiden asemapaikat sijaitsevat kaukana alueen taajamista, joten näiltä ei apua ole nopeasti saatavana. Keuruulla, Konnevedellä, Pihtiputaalla ja Viitasaarella on kaksi ambulanssiyksikköä. Keuruun yksiköt toimivat lisäksi Multian alueella. Konneveden yksiköt toimivat lisäksi Sumiaisten alueella. Laukaan, Pihtiputaan ja Viitasaaren yksiköt toimivat oman kunnan alueella. Joutsan yksikkö toimii oman kuntansa lisäksi Leivonmäen ja Luhangan kuntien alueella.

13 Sairaankuljetus yhden ambulanssiyksikön kunnissa Yhden ambulanssiyksikön kuntia ovat Hankasalmi, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Korpilahti, Kuhmoinen, Muurame, Petäjävesi ja Saarijärvi. Muuramea lukuun ottamatta kunnat ovat pinta alaltaan suuria. Karstulan yksikkö toimii lisäksi Kyyjärven ja Pylkönmäen kunnan alueella. Saarijärven yksikkö toimii lisäksi Kannonkosken, Pylkönmäen ja Uuraisten alueella Sairaankuljetus ambulanssiyksiköttömissä kunnissa Jämsänkoskella, Kannonkoskella, Kyyjärvellä, Leivonmäellä, Luhangassa, Multialla, Pylkönmäellä, Sumiaisissa, Suolahdessa, Toivakassa ja Uuraisilla ei ole omaa ambulanssiyksikköä. Näiden kuntien alueella operoi viereisten kuntien yksiköt. 3 SAIRAANKULJETUSTEN ERITYISPIIRTEITÄ 3.1 Lähtökohtia Potilaskuljetusten suunnitteluun ja toteutukseen vaikuttaa monenlaiset tekijät, mutta ensisijaisesti on huomioitava potilaan todelliset tarpeet ja tilanteeseen liittyvät riskit. Rajoittavina seikkoina vaikuttavat esimerkiksi taloudelliset reunaehdot, resurssien riittämättömyys ja joissakin tilanteissa ambulanssityhjiön syntyminen. Kuljetustarpeet ovat suurelta osin ennakoimattomia, yllättäviä toimeksiantoja, joihin on vaikea varautua muutoin kuin riittävää valmiutta ylläpitämällä. Silti esimerkiksi suuronnettomuuksien yhteydessä resurssien riittävyys on kovalla koetuksella. Osa sairaankuljetustehtävistä on kuitenkin kohtuullisella aikavälillä ennakoitavaa ja suunniteltavissa olevaa, kuten potilassiirrot hoitolaitosten välillä. Kuitenkin pääosin samoja ambulanssiyksiköitä käytetään sekä kiireellisten että kiireettömien ja riskittömien potilaiden kuljettamiseen, mikä luonnollisesti lisää todennäköisyyttä ajoittaisen ambulanssityhjiön muodostumiseen. Muiden kuin hyvin varusteltujen ambulanssiyksiköiden käyttö potilassiirtoihin parantaisi kiireellisten tehtävien valmiusmahdollisuuksia, mutta edellyttää huolellista riskikartoitusta sekä käyttökelpoisen vaihtoehtoisen kaluston olemassaoloa (esim. paaritaksit). 3.2 Hälytystehtävien luokittelu Hälytyksen riskin arviointi 7 Potilaskuljetusten suunnittelussa ja toteutuksessa on ensisijaisesti otettava huomioon potilaan tarpeet ja tilanteeseen liittyvät riskit. 7 Hämäläinen Tuomo, 2004

14 12 Hätäkeskukseen saapuvat hälytykset jaetaan kiireellisyyden mukaan neljään eri tehtäväluokkaan. Hätäkeskus arvioi hälytyksen tekijän antamien tietojen perusteella tarvittavan avun laadun, kiireellisyyden sekä kohteeseen lähetettävän miehityksen ja kaluston, joten hälytyskeskus tekee riskiarvion. Arviointi lähetettävästä avusta perustuu hätäkeskuksen työntekijöiden saamaan koulutukseen sekä sosiaali ja terveysministeriön Hätäpuhelun käsittely; Opaskansio hätäkeskuspäivystäjälle ohjekirjaan. Riskinarvioinnin tarkoituksena on pyrkiä lähettämään kohteeseen tarkoituksen mukainen apu. Kohteeseen lähetetään miehitys, joka kykenee tarvittaviin hoidollisiin toimenpiteisiin, sekä kalusto, jota kohteessa tarvitaan. Riskiarvioinnin tehtävänä on myös välttää resurssien tuhlausta niin, ettei ylimääräisiä yksiköitä hälytetä kohteeseen. Resurssien säästöllä pyritään välttämään ambulanssityhjiön muodostumista sekä säästämään kustannuksissa. Hätäkeskuksella ei ole yleistä velvollisuutta lähettää ambulanssia tai ensivasteyksikköä kohteeseen, vaikka sitä heiltä pyydetään. Hätäkeskus tekee saatujen tietojen perusteella ratkaisun siitä, millaista apua lähetetään vai lähetetäänkö apua ollenkaan. Hätäkeskuksiin tulee myös paljon vahinkosoittoja mm. matkapuhelimista. Tämänkaltaisen soiton yhteydessä hätäkeskuksen on pyrittävä esimerkiksi taustaäänten perusteella selvittämään, onko kyseessä vahinkosoitto vai oikea hätä, jossa avunpyytäjä ei pysty puhumaan Hälytyksen kiireellisyysluokat 8 Hälytyksen kiireellisyyden mukaan jakautuvat neljä eri kiireellisyysluokkaa ovat A, B, C ja D. Tässä raportissa A, B ja C luokan tehtävät on luokiteltu kiireellisiksi tehtäviksi ja D luokan tehtävät normaaleiksi tehtäviksi. Eri kiireellisyysluokissa on erilaiset ohjevasteajat. Vasteaika tarkoittaa aikaa, joka kuluu hätäkeskuksen puhelun vastaanotosta siihen, kun ensimmäinen yksikkö tavoittaa potilaan. Keski Suomen hätäkeskus hälyttää yksiköt riskiarvion perusteella pääsääntöisesti seuraavasti: Luokka A: Potilas on korkeariskinen. A kiireellisyysluokan tehtäviin ei ole määritelty ohjevasteaikaa. Kohteeseen lähetetään yksiköt heti hälytyksen tultua. Riskiarvion perusteella potilaalla on: välitön hengenvaara peruselintoimintojen (hengitys, verenkierto, tajunta) vakava häiriö tai ilmeinen uhka sellaisesta suurenerginen onnettomuus tai vammautumismekanismi arvioitu nopean kuljetuksen tarve Kohteeseen hälytetään: heti ensimmäiseksi paikalle ehtivä yksikkö ja samanaikaisesti lääkäriyksikkö, jos käytettävissä ja/tai hoitotason yksikkö, jos käytettävissä 8 Keinänen Olavi, 2004

15 13 ja ensivasteyksikkö, mikäli lähellä kohdetta. A kiireellisyystapauksissa kohteeseen hälytetään vähimmäisvasteena kaksi yksikköä (lääkäriyksikkö + hoitotaso, lääkäriyksikkö + perustaso, hoitotaso + perustaso tai perustaso + perustaso) + ensivasteyksikkö. Ensivasteyksikkö hälytetään niissä tilanteissa, jolloin se mahdollisesti saavuttaa potilaan sairaankuljetusyksikköä nopeammin. Mikäli A riskin hälytyksen kohde sijaitsee ruutukaavaalueen ulkopuolella, hälytetään kohteeseen myös lääkintähelikopteri Ilmari Varkaudesta. Lääkäriyksikön käytöstä on laadittu uusi ohjeistus lähtien. Ohjeistus on liitteessä 3. Luokka B: Keskisuuri tai tuntematon riski. B kiireellisyysluokan tehtäviin ei ole määritelty ohjevasteaikaa. Kohteeseen lähetetään yksikkö välittömästi hälytyksen tultua. Riskinarvion perusteella potilaalla on: viitteitä peruselintoimintojen häiriöstä tai uhasta epäily vammautumisesta, jonka tapahtumamekanismilla on oletettu primaari tai sekundaarivaikutus peruselintoimintojen häiriöön tuntemattomaksi jääneet tai vajaat esitiedot arvioitu tarve perustasoisen ensihoidon lisäksi nopealle kuljetukselle Kohteeseen hälytetään: lähin ensihoidon piiriin kuuluva sairaankuljetusyksikkö tai hoitotason yksikkö, jos käytettävissä ja ensivasteyksikkö, mikäli se ehtii kohteeseen oleellisesti sairaankuljetusyksikköä nopeammin Luokka C: Vähäinen riski C kiireellisyysluokan ohjevasteaika on 30 minuuttia. Kohteeseen hälytetään alueen oma sopimuksen tehnyt sairaankuljetusyksikkö, jos se ehtii vasteajassa. Mikäli alueen oma yksikkö ei ehdi kohteeseen ohjevasteajassa, paikalle hälytetään toinen ohjevasteajassa kohteeseen ehtivä sairaankuljetusyksikkö. Riskinarvion perusteella potilaalla on: peruselintoimintojen vähäinen tai lievä häiriö tai oire, jossa riskioire tai sen kehittyminen on suljettu pois sairaankuljetuksen ilmeinen tarve matala riski eikä ensihoidon hoitotason hoidollisen valmiuden tarvetta tehtävää ei tulisi jonouttaa ellei siihen ole erityisiä perusteita tilannepaikan tavoiteaika maksimissaan 30 min (tarvittaessa uusi riskinarvio) määritetään kiireelliseksi sairaankuljetustehtäväksi. Luokka D: Riskitön kuljetustehtävä D kiireellisyysluokan ohjevasteaika on yksi tunti. Kohteeseen hälytetään alueen oma sopimuksen tehnyt sairaankuljetusyksikkö, jos se ehtii vasteajassa. Mikäli alueen oma yksikkö ei ehdi kohteeseen ohjevasteajassa, paikalle hälytetään toinen ohjevasteajassa kohteeseen ehtivä sairaankuljetusyksikkö. Riskinarvion perusteella:

16 14 potilaalla ei ole viitteitä peruselintoimintojen häiriöstä (suljettu varmuudella pois) on perustasoisen sairaankuljetuksen ja ensihoidon tehtävä voidaan tarvittaessa jonouttaa tilannepaikan tavoitevasteaika Keski Suomessa enintään 1 h, jos aika ylittyy, tulee tilannekohtaisesti tehdä uusi riskinarvio. Onnettomuuspaikoille pyritään lähettämään yksi yksikkö jokaista vakavasti loukkaantunutta potilasta kohti. Lievästi loukkaantuneita potilaita voidaan kuljettaa useampia samalla ambulanssilla. Tässä yhteydessä voidaan selvityksen tekijöiden näkökulmasta kommenttina mainita se, että yllä oleva hälytyslogiikan ohjeistus ei ole yksiselitteinen A ja B kiireellisyysluokan tapauksissa, minkä koulutettu henkilö kyllä kuitenkin oppii, kun tarpeeksi kauan harjoittelee. Herää kuitenkin epäilys, kuinka hyvin tämä on onnistunut käytännössä Hätäkeskuksen toiminta hälytystilanteessa Hätäpuhelun tullessa Keski Suomen hätäkeskukseen vapaana oleva päivystäjä vastaa puheluun ja selvittää tarvittavan avun laadun. Mikäli riskinarviossa päädytään A tai B kiireellisyysluokan tunnusmerkkeihin, päivystäjä hälyttää kohteeseen lähimmän sairaankuljetusyksikön ja muut tarvittavat yksiköt. Hätäkeskusjärjestelmään on syötetty vaste ehdotus jokaista tehtävä ja kiireellisyysluokkaa sekä hälytysaluetta varten. Vaste ehdotuksessa vastuu viranomainen on määritellyt ne yksiköt, jotka tehtävään tulee hälyttää kyseisellä hälytysalueella tai niiden ollessa varattuina seuraavat vaihtoehtoiset yksiköt. Hätäkeskustietojärjestelmä tarjoaa hätäkeskuspäivystäjälle vaste ehdotusta, kun hän on määritellyt kohteen sijainnin ja tehtäväluokan. Hätäkeskuspäivystäjän tulee hyväksyä ehdotus sellaisenaan tai muuttaa sitä perustellulla syyllä. Hälytys ja kommunikointi hätäkeskuksen ja yksikön välillä tapahtuu VIRVE:a käyttäen. Yksiköissä olevien VIRVE päätelaitteiden statusnäppäintietojen avulla hätäkeskuksen tietojärjestelmä tietää jokaisen yksikön tilan ja näin järjestelmä osaa ehdottaa päivystäjälle lähintä yksikköä, joka voi ottaa tehtävän vastaan. Hälytyksen ollessa C tai D kiireellisyysluokkaa hätäkeskuksen päivystäjä pyrkii välittämään tehtävän kohdealueen omalle sopimuksen tehneelle sairaankuljetusyksikölle. Mikäli alueen oma yksikkö on muussa tehtävässä eikä ehdi ohjevasteajassa kohteeseen, hätäkeskus antaa hälytyksen jollekin muulle yksikölle, joka ehtii kohteeseen ohjevasteajassa. Samalla kun hätäkeskuksen päivystäjä hälyttää tarvittavat yksiköt kohteeseen, hänen tulee ottaa mahdollisimman tarkasti selvää, millainen tilanne kohteessa todellisuudesta on ja välittää tieto kohteeseen meneville yksiköille. Kohteeseen hälytettävien yksiköiden lisäksi päivystäjän tulee ilmoittaa tapahtuneesta tarvittaessa muille viranomaisille sekä sairaalaan tai terveyskeskukseen, jonne potilas viedään.

17 15 Hätäkeskuksella on käytössään karttaohjelma. Hätäsoiton tultua päivystäjä syöttää tietokoneelle kohteen osoitteen, jolloin osoite näkyy kartalla. Kartalla näkyy jokaisen sairaankuljetusyksikön kotipaikka ja yksiköiden toiminta alueet. Yksiköiden toiminta alueita ollaan uudistamassa, jolloin nykyisten noin 100 alueen tilalle tulee noin 30 aluetta. Karttaohjelman avulla nähdään, mikä yksikkö on lähimpänä kohdetta ja mitkä alueet kuuluvat millekin yksikölle C tai D kiireellisyysluokan hälytyksen ollessa kyseessä. Hälytysajoneuvoissa ei ole GPS paikantimia, joten yksiköiden todellista sijaintia hätäkeskuksen karttaohjelmalta ei näe. Karttapohjalta nähdään yksiköiden kotipaikat ja VIRVE statusnäppäintietojen perusteella yksiköiden sijainneista saadaan viitteellistä tietoa Ambulanssiyksiköiden tehtäväilmoitukset Keski Suomen hätäkeskus seuraa kaikkien ensivaste ja sairaankuljetusyksiköiden tehtävävaiheita. Seuranta tapahtuu VIRVE päätelaitteen ja siinä olevien statusnäppäinten avulla. Yksikön saadessa hälytyksen yksikkö kuittaa tehtäväkoodin ja osoitteen. Tehtäväkoodi on hätäkeskuksen päivystäjän ilmoittama tehtäväluokitusjärjestelmän koodi, josta selviää millainen hätä kohteessa on. Tehtäväluokkia on kaikkiaan noin 400, joista sairaankuljetukseen liittyviä on noin Tehtäväkoodit Hätäkeskus ilmoittaa sairaankuljetusyksikölle hälytyksen yhteydessä kiireellisyysluokan lisäksi tehtäväkoodin. Tehtäväkoodista ilmenee hälytyskohteessa olevan potilaan arvioitu tila. Tehtäväkoodin perusteella ambulanssimiehistö pystyy valmistautumaan tehtävään etukäteen ennen potilaan luo saapumista. Tehtäväkoodi koostuu kolmesta numerosta, joista kaksi ensimmäistä määrittää pääpiirteittäin mistä potilaan tilan muutos johtuu ja viimeinen numero tarkentaa tietoa. Tehtäväkoodistossa määritellään myös potilaan tilan perusteella hälytyksen kiireellisyysluokka ja vaste eli mitä yksiköitä kohteeseen lähetetään. Sairaankuljetuksen tehtäväkoodien jako luokittain sairaankuljetustehtävissä: pahoinpitely, tappelu 2. liikenneonnettomuudesta tai liikenteestä aiheutuva tehtävä 4. onnettomuus tai vaarallinen tilanne 70. peruselintoimintahäiriö (esim. 701 elvytys) 71. hapenpuute 74. vamma (muu mekaaninen) 75. muu ei mekaaninen onnettomuus 76. verenvuoto ilman vammaa 77. sairaus (löydös) 78. sairaus (ilmenee oireena) 79. sairaankuljetustehtävä Ambulanssimiehistön käyttäessä tehtävä ja kuljetuskoodeja päivittäin on käytännöksi muodostunut tapa ilmoittaa koodit jättäen ensimmäinen numero pois. 9 Keinänen Olavi, 2004

18 16 Hälytyksen kiireellisyysluokka ilmoitetaan tehtävä ja kuljetuskoodin yhteydessä lisäämällä luokkaa osoittava kirjain ennen koodin numerosarjaa. Esimerkiksi D luokan muu sairaankuljetus (hoitolaitossiirto) virallinen koodi on D793, mutta ambulanssimiehistöllä on tapana käyttää kyseisestä koodista muotoa D9 3. Tehtäväkoodistossa määritellään potilaan oireiden perusteella hälytyksen kiireellisyysluokka ja vaste. Tehtäväkoodistossa vasteena on määritelty kaikkiin tehtäviin ambulanssi ja hätäkeskuspäivystäjän tehtyä hälyttämättä jättämispäätöksen hän ohjaa soittajaa käyttämään muita kulkuvälineitä. Kiireellisyysluokkamäärityksen mukaan D luokan tehtävissä potilas on riskitön, joten näiden tehtävien yhteydessä voisi, tapauksesta riippuen, olla mahdollista käyttää vaihtoehtoista kuljetuskalustoa. Esimerkkejä tehtäväkoodeista, joissa kiireellisyysluokka tapauksesta riippuen voi olla D, ovat seuraavat: muu sairastuminen C,D 775 oksentelu, ripuli C,D 782 pää/niskasärky A,B,C,D 783 selkä, raaja, vartalokipu B,C,D 784 aistioire C,D 785 mielenterveyshäiriö C,D 793 hoitolaitossiirto A,B,C,D 794 muu sairaankuljetustehtävä D Tarkastelu kohdistuu tässä selvityksessä siis tehtäväluokkiin 793 ja 794. Näistä tehtävistä osa olisi mahdollista hoitaa muulla kuin ambulanssilla. Tällöin tilanteissa, joissa ambulanssi korvataan muulla kuljetusvälineellä, on hätäkeskuksella oltava varma tieto potilaan todellisesta tilasta. Mikäli hätäkeskukseen soittava hälytyksen tekijä ei pysty kertomaan tarkkaa tietoa potilaan tilasta, on potilaan hoidon kannalta tärkeää, että kohteeseen lähetetään ambulanssiyksikkö, jossa on hoitotaitoinen henkilökunta, eikä taksia. Taksien käytön lisäämisen edellytyksenä potilaskuljetuksissa on muutosten tekeminen hätäkeskusten ja hoitohenkilökunnan toimintaohjeisiin. Uusissa toimintaohjeissa pitäisi määritellä, millaisten tapausten yhteydessä takseja voitaisiin käyttää potilaskuljetuksissa. Samalla pitäisi miettiä vastuukysymystä. Kenellä on oikeus päättää, mitä kuljetusvälinettä milloinkin käytetään ja kuka vastaa mahdollisen väärän kuljetusvälineen valinnan potilaalle aiheuttamasta haitasta? Korostunut vastuu potilaan terveydestä saattaa vaikuttaa kuljetusvälineen valintaan niin, että kalliimpaa ambulanssia käytetään tilanteissa, joihin taksi soveltuisi yhtä hyvin. 10 Hämäläinen T. Ohjausryhmän kokous

19 Kuljetus 11 Sairaankuljetus ja ensihoitoyksikkö ilmoittaa tehtävävaiheensa hätäkeskukseen. Ryhtyessään kuljettamaan potilasta yksikkö ilmoittaa kuljetustehtäväluokan sekä kiireellisyysluokan. Kuljetustehtäväluokka toimii palautteena hätäkeskukselle hälytystehtävän osuvuudesta. Kuljetustehtäväluokaksi valitaan se tehtäväluokka, joka yksikön henkilöstön mielestä olisi parhaiten kuvannut avunpyynnön syytä tässä tehtäväluokitusoppaassa kuvattujen perusteiden mukaisesti (esim. 203). Luokka kuvaa siis arviota hätäilmoitustilanteesta, ei tutkimuksen tai hoidon jälkeistä tilannetta. Varausaste määrittää yksikön kyvyn ottaa vastaan toinen tehtävä kuljetuksen aikana. Tämän perusteella hätäkeskus harkitsee yksikön käyttöä päällekkäisissä korkean riskin (A/B riski) tehtävissä lähimmän, tarkoituksenmukaisimman tai nopeimman yksikön periaatteella. Hätäkeskukselle ilmoitettuun varausasteeseen vaikuttavat hoidettava potilaan peruselintoimintojen taso (tila) kuljetuksen aikainen hoitovalmius kiireellisen sairaalatasoisen tehostetun hoidon tarve varausaste ei muodostu ajotavan (hälytysajo) tai kuljetuksessa mukana olevan henkilökunnan koulutuksen mukaan. A varausaste kuljetettavan / hoidettavan potilaan tila epävakaa ensihoidosta huolimatta valmiuksia välttämättömiin tehostetun ensihoidon menetelmiin ei ole käytettävissä potilas vaatii jatkuvan seurannan ja nopean kuljetuksen sairaalahoitoon yksikkö ei ole hälytettävissä muihin tehtäviin B varausaste potilas vaatii nopean kuljetuksen sairaalahoitoon peruselintoimintojen häiriö on riskitasolla riittävät kuljetuksen aikaiset ensihoitovalmiudet potilaan tilan hallintaan mahdollistaa eritystapauksissa kuljetusmatkan varrella olevan korkeariskisen tehtävän tarkistamisen toinen yksikön hoitajista voi käydä tekemässä tilannetarkistuksen ei kuitenkaan mahdollisuutta hoitovastuun ottamisen tehtävästä C varausaste potilaan tila vakaa, mutta vaatii seurantaa yksikkö on hälytettävissä A ja B kiireellisyysluokan tehtäviin D varausaste potilaan tila vakaa eikä vaadi jatkuvaa seurantaa yksikkö on hälytettävissä A ja B kiireellisyysluokan tehtäviin potilas voi jäädä tarvittaessa yksikköön odottamaan (tilannekohtainen harkinta). 11 Sama lähde

20 18 Peruuntunut kuljetus 12 Kaikki tehtävät eivät johda potilaskuljetukseen. Sairaankuljetus ja ensihoitoyksiköt ilmoittavat hätäkeskukselle syyn peruuntuneeseen kuljetukseen. Peruuntuneen kuljetuksen syyluokka tulisi ilmoittaa heti siinä vaiheessa, kun yksikön henkilöstö on tehnyt päätöksen asiasta. Vaikka yksikkö ei vielä tässä vaiheessa olisikaan irrotettavissa kohteesta, se saattaa silti olla nopein yksikkö seuraavaan tehtävään. Tietoa syyluokasta hätäkeskuspäivystäjä voi hyödyntää myös silloin, jos kohteesta myöhemmin tulee uusi soitto. Mikäli hälytystehtävä ei johda kuljetukseen ambulanssilla, hätäkeskukselle ilmoitetaan ns. X koodi. Koodista hätäkeskuksen päivystäjälle selviää syy kuljetuksen peruuntumiseen. Koodit ja niiden merkitys ovat seuraavat: X 0 Tekninen este Tehtävä keskeytyi teknisestä syystä (esim. ajoneuvon vaurion tai sään vuoksi) X 1 Kuollut Potilas menehtyi tapahtumapaikalla ennen kuljetusta X 2 Terveydentila määritetty, ohjattu poliisin suojaan Potilaan tila ei edellytä päivystysluonteista tutkimusta tai hoitoa hoitolaitoksessa. Potilaan valvontaan ei tarvita terveydenhuollon koulutusta X 3 Kohteeseen pyydetty Esimerkiksi kotisairaanhoitaja muuta apua X 4 Muu kuljetus Potilas kuljetettiin hoitoon muulla ajoneuvolla, esim. toisella ambulanssilla tai yksityisautolla X 5 Terveydentila määritetty, ei tarvetta ensihoitoon tai hoitotoimenpiteisiin Ensihoitohenkilöstön tutkimusten perusteella potilas ei tarvitse päivystysluonteista tutkimusta tai hoitoa kotona tai hoitolaitoksessa X 6 Potilas kieltäytyi Ensihoitohenkilöstön tutkimusten perusteella potilas tarvitsee päivystysluonteista tutkimusta tai hoitoa hoitolaitoksessa, mutta kieltäytyi tarjotusta sairaankuljetuksesta X 7 Potilasta ei löydy Ilmoituksen tarkoittamaa potilasta ei kohdeosoitteesta etsinnöistä huolimatta löydy X 8 Potilas hoidettu kohteessa Potilasta, joka muuten olisi pitänyt kuljettaa, ei tarvinnut kuljettaa, koska sairaankuljetusyksikön välineillä annettu hoito oli riittävä X 9 Tehtävän peruutus Hätäkeskus tai toinen toimivaltainen yksikkö peruutti yksikön tehtävän ennen kohteeseen tuloa Ensivastetoiminta Ensivaste tarkoittaa kohteeseen ensimmäisenä ehtivää apua. Ensivastetoiminnan tarkoituksena on lyhentää hoidon alkamisviivettä ja täyttää ambulanssityhjiöitä. Ensivasteyksiköitä käytetään hälytyksen ollessa A tai B kiireellisyysluokkaa. 12 Hämäläinen T. ohjausryhmän kokous

21 19 Ensivasteyksikkö ei korvaa ambulanssia, vaan kohteeseen hälytetään ensivasteyksiköstä riippumatta hälytysohjeen mukainen kalusto. Ensivasteyksikkö on terveyskeskuksen kanssa ensivastesopimuksen tehnyt yksikkö, jolla on taidot antaa hälytyskohteessa ensiapua potilaalle. Ensivasteyksikkö voi koostua vapaapalokuntalaisista, SPR:n ensiapuryhmän jäsenistä tai poliiseista. Hälytyksen tullessa yksikköön kuuluvat kokoontuvat yhteen ja lähtevät kohteeseen. Ensivasteyksikkö hälytetään kohteeseen, mikäli se pystyy saavuttamaan kohteen sairaankuljetusyksikköä nopeammin. Ensivasteyksikön tehtäviin kohteeseen saavuttua kuuluu hoitaa potilasta siihen asti kunnes pelastuslaitoksen yksikkö saapuu paikalle. Ensivasteyksikkö ei lähde siirtämään potilasta. Se odottaa kohteessa hoito tai perustason yksikköä, joka hoitaa kuljetuksen. Ensivasteyksikkö ei välttämättä ole ambulanssi. Kalustona voi olla esimerkiksi hoitovälineistöllä varustettu paloauto. Ensivasteyksiköillä on tarkat ohjeistukset siitä, millaista ensiapua se potilaalle saa antaa. Kaikissa kunnissa on vähintään yksi ensivasteyksikkö paitsi Suolahdessa. Suolahden ensivasteena toimivat Äänekosken pelastuslaitoksen yksiköt. Tosin Suolahden Valtran traktoritehtaalla on ensivasteyksikkö sen omaa tarvetta varten. Myös poliiseja on koulutettu ensivastetoimintaan. Poliisit eivät mene yksityisiin asuntoihin antamaan ensiapua potilaille. Poliisit toimivat ensivasteyksikkönä vain julkisilla paikoilla olevien potilaiden osalta. Poliisien ensiapukouluttamisen alkuperäisenä perusteena on ollut oman terveyden turvaaminen. Poliisien liikkuessa pareittain on toinen auttamassa, mikäli toinen tarvitsee ensiapua Sairaankuljetuksen kiireellisyys Kiireellisen eli A, B tai C kiireellisyysluokan hälytyksen yhteydessä on potilaan terveyden kannalta tärkeää saada hoito aloitettua mahdollisimman nopeasti. Tällöin potilaan luokse on päästävä mahdollisimman nopeasti. Nopealla hoidon aloituksella potilaan tervehtymismahdollisuudet kasvavat. Potilaan nopean tavoittamisen edellytyksenä on, että hätäkeskuksen päivystäjä hälyttää kohdetta lähimmän yksikön mahdollisimman nopeasti matkaan. Yksikön on tiedettävä, missä kohde sijaitsee ja tunnettava nopein reitti kohteeseen. Pelastuslaitosten ja terveyskeskusten lähialueilla asuvat ovat syrjäseuduilla asuvia paremmassa asemassa nopean hoidon saannin kannalta. Vasteaika esimerkiksi Jyväskylän ja Äänekosken keskusta alueilla A kiireellisyysluokan hälytyksissä on 6 minuuttia ja se usein myös toteutuu. Syrjäseuduilla kaukana suurista taajamista etäisyys lähimmän sairaankuljetusyksikön tai ensivasteyksikön asemapaikkaan voi olla useita kymmeniä kilometrejä. Tällöin kiireellisissä tapauksissa potilaan saavuttaminen kestää huomattavan kauan. Tällaisilla alueilla asuvien voidaan ajatella olevan jatkuvasti ambulanssityhjiöalueella. Vuorokaudenaika vaikuttaa yksikön lähtöviiveeseen. Yksiköt ovat tehneet terveyskeskusten kanssa sairaankuljetussopimukset, joissa määritellään mm. lähtövalmiusajat. Usein yksiköt ovat virka ajan välittömässä lähtövalmiudessa ja muina aikoina päivystys hoidetaan miehistön kotoa käsin, jolloin lähtöviive luonnollisesti kasvaa.

22 20 Mikäli kiireellisen hälytyksen tullessa kohdealueen oma yksikkö tai yksiköt ovat poissa asemapaikoiltaan hoitamassa muita tehtäviä, kasvaa potilaan tavoittamisaika huomattavasti. Tällöin myös kauempaa tulevan yksikön miehistö liikkuu tuntemattomammalla alueella ja kohteen löytäminen voi vaikeutua. Tällaisissa tapauksissa, joissa yksikkö joutuu toimimaan normaalin toiminta alueensa ulkopuolella, ajoneuvonavigointipääte (GPS) helpottaisi yksikön liikkumista ja nopeuttaisi kohteen löytymistä. 3.3 Ambulanssityhjiö Yksinkertaisimmallaan ambulanssityhjiöllä tarkoitetaan aluetta, johon ambulanssi ei ehdi ohjevasteajassa. Ambulanssityhjiöitä syntyy helposti kuntiin, joissa on vähän ambulanssiyksiköitä. Keski Suomessa on useita kuntia, joissa on vain yksi yksikkö. Yksikön lähtiessä hoitamaan A tai B tehtävää tai poistuessaan kauas asemapaikaltaan yhden yksikön kunnissa syntyy ambulanssityhjiö, mikäli muiden kuntien yksiköt eivät ehdi nopeasti mahdolliseen kohteeseen ja seuraava tapaus on A tai B kiireellisyysluokan tapaus. Mikäli yksikkö hälytetään C tai D tehtävään, voi se tarvittaessa ottaa kiireellisemmän tehtävän vastaan kesken tehtävän. Tällöin ambulanssityhjiötä ei synny, jos yksikkö on lähellä asemapaikkaansa. Ambulanssityhjiöitä voi myös syntyä alueille, joissa on useita ambulanssiyksiköitä. Mikäli alueen kaikki yksiköt ovat samanaikaisesti ajossa, ei yksikään niistä välttämättä ennätä nopeasti kiireelliseen tehtävään tai ohjevasteajassa normaaliin sairaankuljetustehtävään. Keski Suomessa on haja asutusalueita, joille kaukaisen sijaintinsa vuoksi ambulanssin on mahdotonta ehtiä ohjevasteajassa C tai D tehtävään, puhumattakaan kiireellisestä tehtävästä. Ambulanssityhjiöiden suuruus riippuu siitä, minkä kiireellisyysluokan mukaan asiaa tarkastellaan. A ja B tehtävät ovat kiireellisiä ja yksikön täytyy saavuttaa potilas nopeasti. Lyhyessä ajassa ambulanssi ei ehdi kovin kauas asemapaikaltaan. Tästä johtuen A ja B tapauksissa syntyvät ambulanssityhjiöt ovat suurimmillaan. C ja D tehtävien ohjevasteaikojen ollessa 30 ja 60 minuuttia ambulanssityhjiöitä syntyy vähemmän ja ne ovat pinta aloiltaan pienempiä. Viime vuosina kuntien terveyskeskukset ovat keskittäneet yöpäivystyksen Keski Suomen keskussairaalaan, lukuun ottamatta Saarijärven ja Karstulan sekä Jämsän seudun kuntayhtymiä. Tämän seurauksena kello välisenä aikana jatkohoitoa vaativat potilaat on kuljetettava keskussairaalaan. Päivystyksen keskittämisen seurauksena on saatu viitteitä siihen suuntaan, että ambulanssien kuljetusmatkat ovat pidentyneet. Muun muassa Äänekosken pelastuslaitoksen ambulanssiyksiköillä on käynyt näin, katso luku 3.5. Kuljetusmatkat ovat pidentyneet, koska potilasta ei voida viedä paikkakunnan omaan terveyskeskukseen. Kuljetusmatkojen pidentymisen vuoksi yksiköt ovat enemmän poissa asemapaikoiltaan ja tämä kasvattaa ambulanssityhjiön muodostumisen todennäköisyyttä. On kuitenkin huomattava, että yöaikaisia kuljetuksia oli myös ennen yöpäivystyksen keskittämistä, sillä puuttuvien laboratorio ja kuvantamistutkimusten sekä rajallisten seurantamahdollisuuksien takia lievää vakavammin sairastuneet siirrettiin sairaalahoitoon Keski Suomen keskussairaalaan. Siten yöpäivys

23 21 tyksen keskittäminen ei selitä yksinään kuljetusmatkojen pidentymistä, katso luku 3.6. Tarkkaan ottaen ambulanssityhjiötä tulisi tarkastella todennäköisyyksien avulla. Ilmiössä vaikuttaa kaksi todennäköisyyttä: 1) kiireellisyysluokan mukainen todennäköisyys ja 2) tyhjiön todennäköisyys. Tyhjiö voi muodostua jonkin kiireellisyysluokan ehdolla. Seuraava kuva 6 havainnollistaa tyhjiön muodostumisen mekanismia. A tehtävä B tehtävä C tehtävä D tehtävä T A Tyhjiö = T Rasteroitu alue T = (T A) (T B) (T C) (T D) Kuva 6. Tyhjiö on ehdollinen todennäköisyys Tyhjiö voidaan laskea seuraavan yhtälön avulla: P [ T] = P[ T A] P[ A] + P[ T B] P[ B] + P[ T C] P[ C] + P[ T D] P[ D] Oletettavasti tyhjiön todennäköisyys ehdolla A on hyvin pieni, mikä johtuu siitä, että A kiireellisyysluokan tapauksia sattuu harvoin. Tyhjiön todennäköisyys ehdolla D saattaa Keski Suomen alueella olla nolla, koska jokin ambulanssi ehtii varmasti tunnin sisällä kohteeseen kuin kohteeseen, vaikka D tapausten todennäköisyys on suuri. Sairaalan ulkopuolisen ensihoitojärjestelmän toimintaohjeessa lähtökohdaksi on otettu se kanta, että tyhjiötä ei saa syntyä A ja B kiireellisyysluokissa. 3.4 Kuljetuskustannukset Ambulanssin kuljetustaksat 13 Sairaankuljetusajoneuvolla suoritetusta sairaankuljetuksesta voidaan periä enintään liikenneministeriön vahvistaman taksan mukainen maksu. Tämä maksu voidaan periä myös silloin, kun annetun ensihoidon ansiosta potilaan tila on korjaantunut siinä määrin, että kuljetusta hoitopaikkaan ei ole tarvinnut suorittaa. Tutkimusajankohtana vallinneiden taksojen mukaan jokaisesta uudesta ambulanssikuljetuksesta saadaan lähtömaksuna periä 48,60. Yhtä useammista paaripotilaista saadaan jokaisesta periä lähtömaksuna 24,30. Kuljetuksessa mukana olevasta istuvasta potilaasta saadaan lisämaksuna periä 12,15. Kuljetusmat 13 A 550/2004

24 22 kan ylittäessä 20 kilometriä saadaan tämän matkan ylittävältä osalta periä 1,29 jokaiselta alkavalta kilometriltä. Kuljetusmatkan pituus lasketaan auton sijoituspaikasta takaisin auton sijoituspaikkaan. Mikäli paluumatkalla saadaan uusia potilaita, saadaan maksut periä vain yhden potilaan osalta. Paluumatkalla olevasta potilaasta kilometrikorvausta saadaan periä vain siltä matkalta, joka on lisämatkaa ja ylittää 20 kilometriä. Toisesta kuljetustehtävään osallistuvasta sairaankuljettajasta saadaan korvauksena periä 26,40 ja tunnin ylittävältä ajalta 13,20 jokaista alkavaa puolta tuntia kohti. Mikäli ambulanssi joutuu odottamaan kuljetustehtävän aikana, saadaan tunnin ylittävältä odotusajalta periä 6,60 jokaiselta alkavalta neljännestunnilta Käytännössä ambulanssin liikkeelle lähdettyä minimitaksa on 75, koska ambulansseissa on yleensä vähintään kahden hengen miehitys. Lääkäriambulansseissa miehitys on kolme henkeä. Huomautettakoon tässä yhteydessä, että taksoja on korotettu kesäkuussa 2005 annetulla liikenne ja viestintäministeriö asetuksella sairaankuljetuksen taksoista. 14 Uudet taksat ovat seuraavat: Lähtömaksu 50,30 Yhtä useammista paaripotilaista lähtömaksu 25,15 Istuvana olevasta potilaasta 12,55 Kilometrimaksu yli 20 km:n osalta 1,34 /km Toinen sairaankuljettaja 27, ,60 jokainen alkava puoli tuntia yli tunnin kestävältä tehtävältä Odotusaika 6,80 jokainen alkava neljännestunti yli tunnin kestävältä tehtävältä Taksin kuljetustaksat 15 Taksien taksat koostuvat perusmaksusta ja ajomatkamaksusta sekä lisäksi mahdollisesta odotusmaksusta, ennakkotilausmaksusta, avustamislisästä, lentokenttälisästä ja tavarankuljetuslisästä. Perusmaksuna saadaan periä arkisin päiväsaikaan 4,15 ja öisin sekä sunnuntaisin 6,40. Ajomatkamaksu määräytyy kilometrien mukaan. Kilometritaksa riippuu kuljetettavien henkilöiden määrästä ja taksaluokkia on neljä. Taksaluokka I Taksaluokka II Taksaluokka III Taksaluokka IV (1 2 henkilöä) 1,06 /km (3 4 henkilöä) 1,27 /km (5 6 henkilöä) 1,38 /km (yli 6 henkilöä) 1,48 /km Mikäli asiakkaan kuljettaminen edellyttää autoa, jossa on paarivarustus, ajomatkamaksu määräytyy taksaluokan III mukaisesti. 14 Liikenne ja viestintäministeriön asetus sairaankuljetuksen taksoista, A 132/2005

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

Ensihoitopalvelu Keski Suomessa

Ensihoitopalvelu Keski Suomessa Kaupunginhallitus 27.9.2010 liite nro 2 (1/14) Ensihoitopalvelu Keski Suomessa Mikko Lintu ensihoidon vastuulääkäri, sisätautilääkäri, päivystyslääketieteen erityispätevyys K SSHP, Päivystysalue Ensihoidon

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Ensihoitopalvelu Keski Suomessa

Ensihoitopalvelu Keski Suomessa Perusturvalautakunta 27.10.2010 liite nro 2 Kaupunginhallitus 27.9.2010 liite nro 2 (1/14) Ensihoitopalvelu Keski Suomessa Mikko Lintu ensihoidon vastuulääkäri, sisätautilääkäri, päivystyslääketieteen

Lisätiedot

Kuntatiedot hankekunnat (osittain tarkastamattomat) Liite 3

Kuntatiedot hankekunnat (osittain tarkastamattomat) Liite 3 Kuntatiedot hankekunnat (osittain tarkastamattomat) Liite 3 Vanhuspalvelulain seurantaindikaattoreiden toteutuminen Keski-Suomessa 2013 Â ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013 Suluissa

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon hälytysmäärät vuodelta 2016

Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon hälytysmäärät vuodelta 2016 Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon hälytysmäärät vuodelta 2016 Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon tehtävät lisääntyivät hieman edellisvuodesta. Keski-Suomen

Lisätiedot

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1. PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2017 ALKAEN VERSIO II - monituottajamalli PHSOTEY Ensihoitokeskus Sisällysluettelo

Lisätiedot

Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2. Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS

Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2. Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2 Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS Miten ensihoitopalvelu aktivoidaan? 112 HUOM: Hoitolaitosten kiireettömät (= ennalta suunnitellut) ja ambulanssilla tapahtuvat

Lisätiedot

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto 942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45

Lisätiedot

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ensihoidon palvelutasopäätös vuodelle 2020

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ensihoidon palvelutasopäätös vuodelle 2020 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ensihoidon palvelutasopäätös vuodelle 2020 Toimintaympäristö Ensihoidon palvelutasopäätös koskee Pirkanmaa sairaanhoitopiirin alueella tapahtuvaa ja kuntayhtymän

Lisätiedot

Katsaus liikenneturvallisuustilanteeseen

Katsaus liikenneturvallisuustilanteeseen Katsaus liikenneturvallisuustilanteeseen Karstulan liikenneonnettomuustilastot 1/3 Lähde: Tieliikenneonnettomuustilastopalvelu (linkki), Strafican karttapalvelu (linkki) 16 Tieliikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot

Katsaus liikenneturvallisuustilanteeseen

Katsaus liikenneturvallisuustilanteeseen Katsaus liikenneturvallisuustilanteeseen Kannonkosken liikenneonnettomuustilastot 1/3 Lähde: Tieliikenneonnettomuustilastopalvelu (linkki), Strafican karttapalvelu (linkki) 9 Tieliikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot

TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ - TIETOHALLINNON ROOLI Tietohallintojohtaja Martti Pysäys TIETOHALLINNON ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Alueellinen tietohallintostrategia

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

PPSHP ENSIHOITOPALVELU

PPSHP ENSIHOITOPALVELU PPSHP ENSIHOITOPALVELU Ensihoitopäällikkö Iiro Anttila Taustaa Apulaisoikeuskanslerin päätös 15.1.2007 (Dnro 1/50/2007) Johtopäätökset palvelutasosta ei ole yhtenäisiä määrittelyjä sairaankuljetuspalvelun

Lisätiedot

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi

Lisätiedot

Älypuhelin hoitotyössä; osastoilla ja kentällä - potilaskuljetuksen työkalu. 25.5.2016 n.n

Älypuhelin hoitotyössä; osastoilla ja kentällä - potilaskuljetuksen työkalu. 25.5.2016 n.n Älypuhelin hoitotyössä; osastoilla ja kentällä - potilaskuljetuksen työkalu 25.5.2016 n.n Älypuhelin ja mobiilisovellus tehokkaan toiminnan mahdollistajana SBM-teknologiaan perustuva Potku-sovellus otettu

Lisätiedot

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa

Lisätiedot

Jyväskylän yhteistoiminta alueen ja Keski Suomen seututerveyskeskuksen aikuispsykiatrian avohoidon toimintamalli 2011

Jyväskylän yhteistoiminta alueen ja Keski Suomen seututerveyskeskuksen aikuispsykiatrian avohoidon toimintamalli 2011 1 Keski Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoimintaalueen, Keski Suomen seututerveyskeskuksen ja Keski Suomen sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoidon yhdistämistä valmisteleva

Lisätiedot

Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus

Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus 29.0.205 Simo Tarvainen pelastusjohtaja .Helsinki 2.Länsi-Uusimaa 3.Keski-Uusimaa 4.Itä-Uusimaa 5.Varsinais-Suomi 6.Kanta-Häme 7.Päijät-Häme 8.Kymenlaakso

Lisätiedot

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa 6.10.2016 Yhteistyön kokonaisuus peruspalveluissa Laukaa, Keuruu, Saarikka, Äänekoski ja ympäristö Marja-Leena Peura, p. 050 3153355 alueena

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014-

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 2 (8) 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Ensihoidon palvelutasopäätös koskee Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

Lausuntopyyntö koskien poliisin lupapalvelujen vähentämistä Sisä-Suomessa Page 1 of 1

Lausuntopyyntö koskien poliisin lupapalvelujen vähentämistä Sisä-Suomessa Page 1 of 1 Lausuntopyyntö koskien poliisin lupapalvelujen vähentämistä Sisä-Suomessa Page 1 of 1 Lausuntopyyntö koskien poliisin lupapalvelujen vähentämistä Sisä- - Suomessa LAUKAAN K ININANF!.ALLITiJS Sampakoski

Lisätiedot

LAPIN ENSIHOITO LAPIN ENSIHOITO ENSIHOITOPÄÄLLIKKÖ MARKKU ALALAHTI

LAPIN ENSIHOITO LAPIN ENSIHOITO ENSIHOITOPÄÄLLIKKÖ MARKKU ALALAHTI LAPIN ENSIHOITO LAPIN ENSIHOITO ENSIHOITOPÄÄLLIKKÖ MARKKU ALALAHTI SAIRAANKULJETUKSESTA ENSIHOITOON ENSIHOITOPALVELUN TEHTÄVÄT TERVEYDENHUOLTOLAIN 40 MUKAISESTI 1) äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen

Lisätiedot

Yhteenveto kuntien arvioiduista menoista

Yhteenveto kuntien arvioiduista menoista Yhteenveto kuntien arvioiduista menoista Hoitopalvelujen myyntitulot eli laskutus kunnilta sisältävät: Erikoissairaanhoidon palvelut, joihin kuuluvat omana toimintana tuotetut palvelut ja hoito muissa

Lisätiedot

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Tapas-seminaari 19.4.2011 KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Väestöennusteet sekä vanhuspalvelulain seurantaindikaattorien toteutuminen

Väestöennusteet sekä vanhuspalvelulain seurantaindikaattorien toteutuminen Väestöennusteet sekä vanhuspalvelulain seurantaindikaattorien toteutuminen Hankekunnat Kokonaispinta-ala 687,76 km² - maa 571,73 km² - sisävesi 116,3 km² Väkiluku 5 329 - väestötiheys 9,32 as/km² Ikäjakauma

Lisätiedot

Sopimustunnus Reitin nimi Ajosuunta Lähtö Tulo

Sopimustunnus Reitin nimi Ajosuunta Lähtö Tulo 2018 päättyvät käyttöoikeussopimukset Sopimustunnus Reitin nimi Ajosuunta Lähtö Tulo Kausi- ja vuoromerkintä KÄYTTÖ-615246 Keuruun palvelutaksi Ky - 31.12.2017 Keuruu - Vilppula M 5:30 6:35 M-L Vilppula

Lisätiedot

ankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväs

ankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväs Keski-Suomen maakuntakokoelman aineistovalinnan periaatteet ankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväsylän maalaiskunta, Jämsä, Jämsänoski, Kannonkoski, Karstula, Keuuu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, orpilahti,

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

1. Valtuutettu Veijo Oinosen aloite Aluehallintovirastolle selvittämään Ensihoidon palvelutasopäätöstä rautavaaralaisten osalta

1. Valtuutettu Veijo Oinosen aloite Aluehallintovirastolle selvittämään Ensihoidon palvelutasopäätöstä rautavaaralaisten osalta Kunnanvaltuusto 10 11.05.2015 Kunnanhallitus 132 25.05.2015 Kunnanhallitus 146 08.06.2015 Perusturvalautakunta 21 20.01.2016 Valtuutettujen aloitteet/valtuutettu Veijo Oinosen valtuustoaloite 11.5.2015

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAT KIRJE 1 (3) Keski-Suomen aluetoimisto KESKI-SUOMEN ALUETOIMISTON JÄRJESTÄMÄT MAANPUOLUSTUSTAPAHTUMAT

PUOLUSTUSVOIMAT KIRJE 1 (3) Keski-Suomen aluetoimisto KESKI-SUOMEN ALUETOIMISTON JÄRJESTÄMÄT MAANPUOLUSTUSTAPAHTUMAT PUOLUSTUSVOIMAT KIRJE 1 (3) Keski-Suomen aluetoimisto Jyväskylä 18.6. Arvoisa Vastaanottaja KESKI-SUOMEN ALUETOIMISTON JÄRJESTÄMÄT MAANPUOLUSTUSTAPAHTUMAT 2020-2025 1 Yleistä 2 Maanpuolustusjuhlat Tämän

Lisätiedot

Tulevaisuussuunnittelua

Tulevaisuussuunnittelua Tulevaisuussuunnittelua LSHP:n ensihoitokeskus: - Ensihoitopalvelu - Siirtokuljetustoiminta Laadukasta, alueellisesti johdettua ensihoitoa osana terveydenhuollon päivystyspalveluita, asiakkaan tarpeisiin

Lisätiedot

Ensihoidon ja Päivystyksen toimialue. Kuntainfo 26.2.2014. eija.vaula@satshp.fi

Ensihoidon ja Päivystyksen toimialue. Kuntainfo 26.2.2014. eija.vaula@satshp.fi Ensihoidon ja Päivystyksen toimialue Kuntainfo 26.2.2014 eija.vaula@satshp.fi Käynnit 1-12kk v.2012/2013 Potilasvirta Esh YLE = Esh lasku -11%, Yle nousu +8% 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0

Lisätiedot

LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI

LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI Pohjois-Karjalan pelastuslaitospetteri Hakkarainen Lääkintämestari 1 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS SAIRAANKULJETUKSEN TUOTTAJANA

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10.2012 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

Terveydenhuollon tilaverkosta ja vuoden 2012 taloudesta JYVÄSKYLÄ. JJ Koski

Terveydenhuollon tilaverkosta ja vuoden 2012 taloudesta JYVÄSKYLÄ. JJ Koski Terveydenhuollon tilaverkosta ja vuoden 2012 taloudesta JYVÄSKYLÄ JJ Koski SEUTUTERVEYSKESKUS JA JYVÄSKYLÄN YHTEISTOIMINTA-ALUE KONNEVESI MULTIA UURAINEN KEURUU LAUKAA HANKASALMI PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄ MUURAME

Lisätiedot

ALUETILASTO 2007 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA

ALUETILASTO 2007 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Sairaanhoitopiirin toimisto 2008 www.ksshp.fi ALUETILASTO 2007 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA 2002-2007 Tietosisällöstä

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9:00 Työnhakijat Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Keski-Suomessa

Lisätiedot

Kukoistava kotihoito hanke

Kukoistava kotihoito hanke Kukoistava kotihoito hanke Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen ANNE-MARI HAKALA: Palvelutarjonta ja sen kohdentuminen EIJA JANHUNEN: Kuntoutus ja ennaltaehkäisy Palveluntarjonta ja sen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Paikkatietojen käyttö ensihoitopalvelujen suunnittelussa

Paikkatietojen käyttö ensihoitopalvelujen suunnittelussa Paikkatietojen käyttö ensihoitopalvelujen suunnittelussa Pauli Kamsula, HTM, sh Projektipäällikkö Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos VSSHP Ensihoitopalvelu Ensihoitopalvelu on kokonaisuus, joka vastaa

Lisätiedot

Työryhmien 1-3 Sparrauspäivä ti klo Kuusa, Varjolan tila

Työryhmien 1-3 Sparrauspäivä ti klo Kuusa, Varjolan tila Työryhmien 1-3 Sparrauspäivä ti 19.9.2017 klo 8.30-15.30 Kuusa, Varjolan tila Kukoistava Kotihoito -hanke: Visio: Kotihoidolla on koko Keski- Suomen maakunnassa yhteinen palvelulupaus, yhteiset palvelukriteerit

Lisätiedot

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja 8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja Päivystyksen triage Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Hoidon porrastus Oikea potilas oikeassa paikassa TK, ESH Tunnistetaan päivystyshoitoa vaativat potilaat

Lisätiedot

:06. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto

:06. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto Raportti sisältää sairaanhoitopiirin laskutettujen hoitopalveluiden tuotemäärät jäsenkunnittain esitettyinä. Tiedot on esitetty sairaanhoitotoiminnan osalta summana sekä toimialueittain omilla sivuillaan.

Lisätiedot

:36. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto

:36. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto Raportti sisältää sairaanhoitopiirin laskutettujen hoitopalveluiden tuotemäärät jäsenkunnittain esitettyinä. Tiedot on esitetty sairaanhoitotoiminnan osalta summana sekä toimialueittain omilla sivuillaan.

Lisätiedot

:50. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto

:50. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto Raportti sisältää sairaanhoitopiirin laskutettujen hoitopalveluiden tuotemäärät jäsenkunnittain esitettyinä. Tiedot on esitetty sairaanhoitotoiminnan osalta summana sekä toimialueittain omilla sivuillaan.

Lisätiedot

Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä - APTJ. Infotilaisuus Keski-Suomen kuntapäättäjät

Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä - APTJ. Infotilaisuus Keski-Suomen kuntapäättäjät Asiakas- ja potilastietojärjestelmästä - APTJ Infotilaisuus Keski-Suomen kuntapäättäjät 11.12.2018 SOS ESH PTH Mikä APTJ? APTJ = Asiakas- ja PotilasTietoJärjestelmä Tavoitteena täyttää SOS, PTH ja ESH-

Lisätiedot

Työryhmien 1-3 Sparrauspäivä ke klo Kuusa, Varjolan tila

Työryhmien 1-3 Sparrauspäivä ke klo Kuusa, Varjolan tila Työryhmien 1-3 Sparrauspäivä ke 6.9.2017 klo 8.30-15.30 Kuusa, Varjolan tila Kukoistava Kotihoito -hanke: Visio: Kotihoidolla on koko Keski- Suomen maakunnassa yhteinen palvelulupaus, yhteiset palvelukriteerit

Lisätiedot

Vaikeavammaisten avoterapiapalveluiden kilpailutus sopimuskaudelle 2015-2018. Keski-Suomen vakuutuspiiri 18.2.2014

Vaikeavammaisten avoterapiapalveluiden kilpailutus sopimuskaudelle 2015-2018. Keski-Suomen vakuutuspiiri 18.2.2014 Vaikeavammaisten avoterapiapalveluiden kilpailutus sopimuskaudelle 2015-2018 Keski-Suomen vakuutuspiiri 18.2.2014 Kela Keski-Suomen vakuutuspiirin palveluverkko 2014 Kelan toimisto 12 kpl (sis. Karstula,Pihtipudas

Lisätiedot

Väkivalta / uhkatilanne

Väkivalta / uhkatilanne Pelastusalan uhkatilannekoulutus - kehittämistarpeet Juha Höök Paloesimies, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL työturvallisuusseminaari 15.4.2015, Espoo Väkivalta / uhkatilanne Väkivalta on helppo tunnistaa,

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1 31.12.2019 Laadittu ja hyväksytty ERVA järjestämissopimuksen mukaisessa ensihoitokeskuksen ERVA ohjausryhmässä:

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RESERVIPIIRIEN YHTEYSTIEDOT 2014

KESKI-SUOMEN RESERVIPIIRIEN YHTEYSTIEDOT 2014 KESKI-SUOMEN RESERVIPIIRIEN YHTEYSTIEDOT 2014 Piiritoimisto Gummeruksenkatu 7, 40100 Jyväskylä Verkkosivut: www.ksrespiirit.fi Reserviupseeripiirin toiminnanjohtaja Reserviläispiirin toiminnanjohtaja reservilaispiiri@ksrespiirit.fi

Lisätiedot

Kukoistava kotihoito. Keski-Suomen ikäihmisten kotona pärjäämisen tuen uudistus

Kukoistava kotihoito. Keski-Suomen ikäihmisten kotona pärjäämisen tuen uudistus Kukoistava kotihoito Keski-Suomen ikäihmisten kotona pärjäämisen tuen uudistus Hakukonsortio Jyväskylän kaupunki, hallinnoija Hankasalmen kunta Joutsan kunta Jämsän kaupunki Keuruun kaupunki Kinnulan kunta

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja palkkiot Keski-Suomen kunnissa 2017

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja palkkiot Keski-Suomen kunnissa 2017 Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja palkkiot Keski-Suomen kunnissa 2017 1 5.6.2017 Tuija Koivisto Yleisesti myöntämisperusteista voi todeta Keski-Suomessa on kaikkiaan 17 ohjekirjaa omaishoidon tuen

Lisätiedot

Potilassiirtokuljetukset paaritaksilla

Potilassiirtokuljetukset paaritaksilla 29.08.2016 1/11 TP 17/2016 Potilassiirtokuljetukset paaritaksilla 1. : Hankintatoimisto Suomi puh. +358 401491143 fax hankintapalvelut@lpshp.fi : : : ja Ylitornion kunnat). Asukasluku on alueella noin

Lisätiedot

Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta

Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta Talousosasto Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta Toteumatiedot vuodelta 2017 eivät ole vielä valmiit, joulukuun laskutuksesta esitetään vielä ennustetieto joka voi kuntakohtaisesti vielä muuttua.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRIN SYYSKOKOUKSEN 2015 PÖYTÄKIRJA

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRIN SYYSKOKOUKSEN 2015 PÖYTÄKIRJA www.ksrespiirit.fi 1 (5) KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRIN SYYSKOKOUKSEN 2015 PÖYTÄKIRJA Aika: Keskiviikko 7.10.2015 klo 18.30. Paikka: Luonetjärven varuskuntakerho, Punainen paroni sali. Kokouskahvit

Lisätiedot

Tavoittamisviiveet Keski-Suomen ensihoidossa

Tavoittamisviiveet Keski-Suomen ensihoidossa Tavoittamisviiveet Keski-Suomen ensihoidossa Krista Koskinen Opinnäytetyö Tammikuu 2016 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sairaanhoitaja (AMK), Hoitotyön koulutusohjelma Kuvailulehti Tekijä(t) KOSKINEN,

Lisätiedot

pvm/datum Tapahtumasta on tehty yleisötilaisuuden turvallisuus- ja pelastussuunnitelma (Liite 1).

pvm/datum Tapahtumasta on tehty yleisötilaisuuden turvallisuus- ja pelastussuunnitelma (Liite 1). 1. Yleistä Punainen Risti järjestää ensiapupäivystyksen Suunnistuksen SM-kisaan 29.06. 2019. Koko tapahtuman järjestäjä on Pudasjärven Urheilijat ry ja Taivalkosken Kuohu. Tapahtumaan odotetaan n. 1500

Lisätiedot

Ensihoitajan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet

Ensihoitajan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet Ensihoitajan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet SEHL:n opintopäivät 7.-8.4.2017 Jenna Uusitalo Väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto Jenna.uusitalo@helsinki.fi Sisältö 1. Vastuun ja velvollisuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

HANKEKUVAUSLOMAKE Diaarinumero: 1078/9521/2009

HANKEKUVAUSLOMAKE Diaarinumero: 1078/9521/2009 HANKEKUVAUSLOMAKE Diaarinumero: 1078/9521/2009 LIITE 1a A. Hankkeen nimi LAAJAKAISTA KAIKILLE B. Maakunta, jonka alueella laajakaistaverkkohanke sijaitsee: KESKI-SUOMI C. Kunta/kunnat, joiden alueella

Lisätiedot

maatilojen suorat tuet

maatilojen suorat tuet TOIMEKSIANTO Johtoryhmän evästykset Maakuntapalveluista laaditaan ehdotus 9.6. mennessä Hankitaan asiantuntijapalveluna tukea maakuntakonsernin suunnitteluun ja tiedolla johtamisen - tiekartan hahmotteluun

Lisätiedot

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä 18.5.2014 Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä Jyväskylässä 20.5. 2014 vastuualuejohtaja Ari Kukka, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Ensihoidon järjestelyt haastavassa liikenneonnettomuudessa. Ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Ensihoidon järjestelyt haastavassa liikenneonnettomuudessa. Ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ensihoidon järjestelyt haastavassa liikenneonnettomuudessa Ensihoidon kenttäjohtaja Jouni Kujala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Perustietoa Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

ENSIHOITOKESKUS Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013

ENSIHOITOKESKUS Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013 Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013 JYRI LILJA ensihoitopäällikkö Eduskunta on hyväksynyt uuden terveydenhuoltolain, joka tulee voimaan 1.5.2011. Lain mukaan ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN VÄLIAIKAISEN VALMISTELUTOIMIELIMEN KOKOONPANO

KESKI-SUOMEN VÄLIAIKAISEN VALMISTELUTOIMIELIMEN KOKOONPANO NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA KESKI-SUOMEN VÄLIAIKAISEN VALMISTELUTOIMIELIMEN KOKOONPANO 1. Neuvottelun osapuolet Hankasalmen kunta Joutsan kunta Kannonkosken kunta Karstulan kunta Kinnulan kunta Kivijärven kunta

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTIN HISTORIATIETOJA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTIN HISTORIATIETOJA KESKI-SUOMEN HIIHTO RY MATTI HARJU 14.11.2013 LÄHDE: KESKI-SUOMEN HIIHDON HISTORIAT, HIIHTOKALENTERIT, HAASTATTELUT KESKI-SUOMEN MAAKUNTAVIESTIN HISTORIATIETOJA - 30-LUVULLA SUOJELUSKUNTAVIESTIT PAIKKAKUNNALTA

Lisätiedot

Ensihoitopalvelusopimus

Ensihoitopalvelusopimus 1 Ensihoitopalvelusopimus Sopijaosapuolet: Palvelun tilaaja Palvelun tuottaja Uudenkaupungin kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus Taivassalon kunta, sairaankuljetus Sopimuksen kohde 1 Sopimuksen kohde

Lisätiedot

Innostu yhteistyöstä!

Innostu yhteistyöstä! Innostu yhteistyöstä! 19.2.2019 Pihtipudas Anu Hätinen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Tuemme järjestöjä maakunta- ja sote-uudistuksen mukaan tuomassa toimintaympäristö muutoksessa Tarjoamme Järjestöille

Lisätiedot

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella LUONNOS ASUMINEN 27 Asumisen kasvavat vyöhykkeet Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella Kinnula Pihtipudas Sekoittuneet vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun

Lisätiedot

Muistio. Osoite: Valto Käkelän katu 3, 53130 Lappeenranta

Muistio. Osoite: Valto Käkelän katu 3, 53130 Lappeenranta PALVELUSOPIMUSNEUVOTTELU Eksote ja Rautjärven kunta Aika Perjantai 29.11.2013 klo 9:00-10:44 Paikka Osallistujat Toimistotalo Ruori C6 kokoushuone Valto Käkelän katu 3 (6. krs) 53130 Lappeenranta Eksote

Lisätiedot

RUSKON KUNNAN TURUN KOULUSOPIMUSTEN MUKAISET KOULUKULJETUKSET LUKUVUOSINA 2016-2018

RUSKON KUNNAN TURUN KOULUSOPIMUSTEN MUKAISET KOULUKULJETUKSET LUKUVUOSINA 2016-2018 RUSKON KUNTA TARJOUSPYYNTÖ Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 25.1.2016 RUSKON KUNNAN TURUN KOULUSOPIMUSTEN MUKAISET KOULUKULJETUKSET LUKUVUOSINA 2016-2018 Ostaja Kohde Ruskon kunta / Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta

Lisätiedot

AMBULANSSILLA SUORITETTAVIEN SIIRTOKULJETUKSIEN HANKINTA KESKI- SUOMEN ALUEELLA HIRVASKANKAALLE, PALOKAN JA KYLLÖNMÄEN ALUEEN ASEMAPAIKOILLE

AMBULANSSILLA SUORITETTAVIEN SIIRTOKULJETUKSIEN HANKINTA KESKI- SUOMEN ALUEELLA HIRVASKANKAALLE, PALOKAN JA KYLLÖNMÄEN ALUEEN ASEMAPAIKOILLE 20.10.2014 1 AMBULANSSILLA SUORITETTAVIEN SIIRTOKULJETUKSIEN HANKINTA KESKI- SUOMEN ALUEELLA HIRVASKANKAALLE, PALOKAN JA KYLLÖNMÄEN ALUEEN ASEMAPAIKOILLE Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (KSSHP)

Lisätiedot

Tuotannonohjausjärjestelmä (KAIKU) kiireettömien potilaiden hoitolaitossiirroissa

Tuotannonohjausjärjestelmä (KAIKU) kiireettömien potilaiden hoitolaitossiirroissa POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tuotannonohjausjärjestelmä (KAIKU) kiireettömien potilaiden hoitolaitossiirroissa Terveydenhuollon atk-päivät Tampere 25.-26.5.2010 Helena Eronen Arkistotoimen johtaja

Lisätiedot

Kukoistava kotihoito hankkeen esittely

Kukoistava kotihoito hankkeen esittely 24.3.2017 Yksityisten palvelujentuottajat Kukoistava kotihoito hankkeen esittely Keski-Suomen ikäihmisten kotona pärjäämisen tuen uudistus VISIO ja PÄÄTAVOITE Visio Koko Keski-Suomen maakunnassa kotihoidolla

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous 27.1.2015 Ari Hirvensalo Talousjohtaja 27.1.2015 2 27.1.2015 3 27.1.2015 7 Reunaehtoja: Sote-laki hyväksytään maaliskuussa SHP:n toiminta lakkaa 31.12.2016

Lisätiedot

Kukoistava kotihoito hanke

Kukoistava kotihoito hanke Kukoistava kotihoito hanke Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen ANNE-MARI HAKALA: Palvelutarjonta ja sen kohdentuminen EIJA JANHUNEN: Kuntoutus ja ennaltaehkäisy Palveluntarjonta ja sen

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ nro 26/2014 KYSYMYKSET JA VASTAUKSET

TARJOUSPYYNTÖ nro 26/2014 KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 15.9.2014 1 AMBULANSSILLA SUORITETTAVAN ENSIHOITOPALVELUN HANKINTA KESKI- SUOMEN ALUEELLA SAARIKAN ALUEELLE/LUOTEISELLE SEKTORILLE Tarjouspyyntöä nro 26/2014 koskevat kysymykset ja niihin annetut vastaukset

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Kiitos veteraanit! palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus

Kiitos veteraanit! palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus palveluaktiviteetti 107-G piirin käytännön toteutus Kiitos veteraanit -toimikunta Piirikoordinaattori: Jaakko Harjumäki, jaakko.harjumäki@lions.fi, 040 164 9030 PDG: Toivo Lehtinen, toivo.lehtinen@pp.inet.fi,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Keskushallinto 3.6.2013 1(5)

Keskushallinto 3.6.2013 1(5) Keskushallinto 3.6.2013 1(5) Kolarin ja Lapin sairaanhoitopiirin välinen neuvottelu 2013 Aika ma 3.6.2013 klo 9.00-12.05 Paikka Kolari, Kunnantalo Osallistujat: Eija Koivuranta, Kolarin kunta Sakari Lipponen,

Lisätiedot

Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1.

Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1. Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1.2016 alkaen 1. TAVOITE JA MÄÄRITTELY Sosiaalihuoltolain (1301/2014 23) mukaista

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE 2020- hanke 3000 km on the road. Henkilöstötilaisuudet joulukuu 2014-maaliskuu 2015

Keski-Suomen SOTE 2020- hanke 3000 km on the road. Henkilöstötilaisuudet joulukuu 2014-maaliskuu 2015 Keski-Suomen SOTE 2020- hanke 3000 km on the road Henkilöstötilaisuudet joulukuu 2014-maaliskuu 2015 Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen henkilöstötyöpajat Kaikkiaan 24 tilaisuutta (jokaisessa hankekunnassa

Lisätiedot

REFERENSSILUETTELO SUUNNITTELUKOHTEISTA vv. 1997-2015

REFERENSSILUETTELO SUUNNITTELUKOHTEISTA vv. 1997-2015 Sivu 1 / 14 3.3.2015 REFERENSSILUETTELO SUUNNITTELUKOHTEISTA vv. 1997-2015 2014-2015 Ritasjärven vesiosuuskunta, Hyvinkää, rak.suunnittelu Palopuro-Kaukas Vesi- ja viemäriverkosto, 320 tal. / 35 km / 100

Lisätiedot

KOHTI PAREMPAA KUNTOUTUMISTA!

KOHTI PAREMPAA KUNTOUTUMISTA! KOHTI PAREMPAA KUNTOUTUMISTA! Moniammatillinen näkökulma kuntoutussuunnitelmassa Terveyssosiaalityön palvelut lakkautettu - Äänekoskelta - Äänekoski, Suolahti, Sumiainen - Jämsästä - Jämsä, Jämsänkoski,

Lisätiedot

SODANKYLÄN LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS

SODANKYLÄN LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS 28.5.2014 SODANKYLÄN LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS Ohjeet päivystyspalveluiden käyttämisestä äkillisissä sairaustapauksissa 1.Yöpäivystys klo 21.00 08.00 kaikkina päivinä toimii Lapin keskussairaalan päivystyspoliklinikalla

Lisätiedot

Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013

Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa. Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013 Vammaisten perhehoidon koordinointi Keski-Suomessa Sosiaali- ja terveysjohdon maakunnallinen työkokous 7.11. 2013 Miksi vammaisten perhehoitoa ja koordinointia tulee kehittää? Vammaisten ihmisoikeudet

Lisätiedot

Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 2013 käytettävissä olevista tiedoista

Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 2013 käytettävissä olevista tiedoista Tähän kalvosarjaan on koottuna elinkeinotilastoja keväällä 213 käytettävissä olevista tiedoista Laatija kunnanjohtaja elinkeino- ja työllisyyspoliittisen ohjelman laadinnan yhteydessä Kunnan väestön jakautuminen

Lisätiedot

Hankittavalle palvelulle asetetut vähimmäisvaatimukset ja laatukriteerit

Hankittavalle palvelulle asetetut vähimmäisvaatimukset ja laatukriteerit KIRKKONUMMEN KUNTA Perusturva LIITE 3, tarjouspyyntö ENSIHOITO- JA SAIRAANKULJETUSPALVELUT Hankittavalle palvelulle asetetut vähimmäisvaatimukset ja laatukriteerit Tämä dokumentti kuvaa hankittavalle ensihoito-

Lisätiedot