Alueellinen pelastustoimi seitsemän toimintavuoden jälkeen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alueellinen pelastustoimi seitsemän toimintavuoden jälkeen"

Transkriptio

1 Olavi Kallio, Reijo Tolppi Alueellinen pelastustoimi seitsemän toimintavuoden jälkeen

2 Olavi Kallio, Reijo Tolppi Alueellinen pelastustoimi seitsemän toimintavuoden jälkeen Muutoksia ja kokemuksia aluepelastuksesta Seurantatutkimuksen 3. vaiheen loppuraportti Suomen Kuntaliitto Helsinki 2012

3 KIRJOITTAJAT Olavi Kallio Reijo Tolppi KANNEN KUVA Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 1. painos ISBN (nid.) ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2012 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, Helsinki PL 200, Helsinki Puh Faksi

4 Alkusanat Pelastustoimen alueellistaminen on ollut merkittävä julkisen palvelutoiminnan uudelleenorganisointihanke. Uudistuksella pyritään vastaamaan niihin haasteisiin, jotka kohdistuvat julkiseen talouteen ja palveluihin voimavarojen niukentumisen seurauksena. Toimintojen uudelleenorganisoimisella on pyritty voimavarojen uudelleenkohdentamiseen ja tätä kautta entistä parempiin ja tehokkaammin toteutettuihin palveluihin. Organisatorisesti muutos on ollut merkittävä: pelastustoimi siirtyi kunnan tehtävästä alueelliseksi, mutta säilyi edelleen kunnallisen itsehallinnon vastuualueella. Seurantatutkimuksen ensimmäisen vaiheen raportti, jossa tarkasteltiin lähtökohtatilannetta ennen alueelliseen pelastuslaitokseen siirtymistä, valmistui vuonna Lähtökohtatilanteen kartoitus oli välttämätöntä, jotta uudistuksen vaikutuksien arvioinnille saatiin riittävä perusta. Seurantatutkimuksen toisen vaiheen raportti keskittyi vuonna 2004 toteutuneen uudistuksen jälkeen saatuihin ensimmäisten vuosien kokemuksiin alueiden, asukkaiden, pelastustoimen yhteistyötahojen ja ennen kaikkea kuntien näkökulmasta. Nyt valmistunut tutkimushankkeen uusin, kolmannen vaiheen raportti tarkastelee pelastustoimen alueellistamisesta saatuja kokemuksia 2000-luvun viimeisinä vuosina, kun alueellistamisen lähtölaukauksesta on kulunut kahdeksan vuotta. Kolmannen vaiheen tutkimuksen toteutuksesta ovat vastanneet Olavi Kallio Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta ja rehtori Reijo Tolppi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta. Seurantatutkimuksen kolmannen vaiheen raportin nyt valmistuessa esitämme kiitokset Sisäasiainministeriön pelastusosaston ja Suomen Kuntaliiton edustajille hyvästä yhteistyöstä. Kiitämme myös Palosuojelurahastoa taloudellisesta tuesta, joka on mahdollistanut tutkimuksen toteuttamisen. Tampereella 28. kesäkuuta 2012 Olavi Kallio HT, yliopistotutkija Reijo Tolppi HT, rehtori 3

5 Alueellinen pelastustoimi seitsemän toimintavuoden jälkeen 4

6 Sisältö Alkusanat Johdanto Tutkimustehtävä, -asetelma ja otosalueet Pelastustoimen muutokset vuoden 2006 jälkeen (vuoteen 2010 asti) Uusi pelastuslaki Pelastustoimen nykyrakenne Pelastustoimen organisointi otosalueilla vuonna Länsi-Uusimaa Keski-Suomi Pirkanmaa Kainuu Päijät-Häme Tiivistelmä otosalueiden pelastustoimia ja niiden toimintaympäristöä kuvaavista perustunnusluvuista Pelastustoimen palvelutason kehitys Lääninhallitusten ja aluehallintoviranomaisten suorittamat pelastustoimen arvioinnit Erityiskohteiden palotarkastukset Pelastussuunnitelmat Toimintavalmiusaika Johtopäätökset lääninhallitusten ja aluehallintoviranomaisten tekemistä arvioinneista Pelastustoiminnan palvelutaso otosalueilla Onnettomuuksien ehkäisy Pelastustoiminnan toimintavalmius Väestönsuojelun palvelutaso Tiivistelmä palvelutason mittareista Pelastustoimen talous ja kustannusten jakautuminen jäsenkuntien kesken Pelastustoimen osuus kuntien nettokustannuksista Palo- ja pelastustoimen nettokustannukset otosalueilla Pelastustoimen menojen (nettokustannusten) muutokset otosalueisiin kuuluvissa kunnissa Länsi-Uudenmaan kuntien maksuosuudet Päijät-Hämeen pelastusalueen kuntien maksuosuudet

7 Alueellinen pelastustoimi seitsemän toimintavuoden jälkeen Keski-Suomen kuntien maksuosuudet Pirkanmaan kuntien maksuosuudet Kainuun kuntien maksuosuudet Yhteenveto pelastustoimen taloudesta ja kunnille aiheutuneista menoista ja maksuosuuksista otosalueilla Otosalueiden kuntien arviot pelastustoimen palvelutasosta Havaintoaineisto Arviot pelastustoimen palvelutasosta Aluepelastuksesta kunnille aiheutuneet kustannukset (nettomenot) Kuntien vaikutusmahdollisuudet pelastustoimessa Sopimuspalokunnat ja niiden merkitys pelastustoimessa Tulevaisuuden haasteita; miten pelastustointa tulisi haasteiden valossa kehittää? Yhteenveto otosalueiden kuntaedustajien pelastustoimen palvelutasoa koskevista arvioista Pelastustoimi kansalaisten silmin ennen pelastustoimen alueellistamista ja sen jälkeen Suomalaisten käsitykset pelastustoimesta ennen alueellistamista ja sen jälkeen Pelastusjärjestelmän toimivuus Pelastustoimen toimintakyky eri onnettomuustilanteissa Kansalaisten luottamus eri viranomaisten ja muiden turvallisuuspalvelujen tarjoajien toimintaan Yhteistyöviranomaisten näkemykset alueellisesta pelastustoimesta Yhteistyö aluepelastuksen kanssa Pelastustoimen tehtäväaluetta koskevat tulevaisuudennäkymät Kuntien toimintaympäristön muutokset ja pelastustoimi Väestön määrä ja rakenne otosalueilla Kuntien talous otosalueilla Valtion kuntapolitiikka ja kuntarakenteen uudistamispaineet Johtopäätöksiä pelastustoimen alueellistamisesta Lähdeluettelo Liitteet Liite 1. Kysely otosalueiden kuntien edustajille Liite 2. Kysely yhteistyöviranomaisille

8 1 Johdanto Kunnille aikaisemmin kuuluneet pelastustoimen tehtävät siirtyivät vuoden 2004 alussa alueellisten pelastuslaitosten (22 aluetta) hoidettavaksi. Kunnille jäi edelleen eräitä pelastustoimeen liittyviä tehtäviä kuten velvollisuus järjestää sammutusvesihuolto, yleisten väestönsuojien rakentaminen sekä kunnan omien poikkeusolojen johtokeskusten rakentaminen ja ylläpito. Tuolloin voimassa olleen pelastuslain mukaan kuntien yhteistoimintaan perustuvan alueen pelastustoimen tulee: 1. ylläpitää pelastustoimen tehtäviä varten pelastustoimen järjestelmää; 2. huolehtia pelastustoimen alaan kuuluvasta valistuksesta ja neuvonnasta sekä toimia asiantuntijana pelastustointa koskevissa asioissa; 3. huolehtia pelastusviranomaisille kuuluvasta onnettomuuksien ehkäisystä ja vahinkojen rajoittamisesta sekä palotarkastuksista; 4. huolehtia pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä; 5. huolehtia osaltaan väestönsuojeluun kuuluvista tehtävistä ja ylläpitää niiden edellyttämää valmiutta; 6. yhteensovittaa eri viranomaisten ja pelastustoimeen osallistuvien muiden tahojen toimintaa pelastustoimessa; sekä 7. huolehtia osaltaan pelastustoimen henkilöstön kouluttamisesta. (Pelastuslaki 2003/468, 3 ) Uudistuksen valmisteluvaiheessa Tampereen yliopistossa tehtiin tutkimus, jossa kartoitettiin kunnallisen pelastustoimen tilaa ennen alueuudistusta. Tässä ensimmäisen vaiheen tutkimuksessa keskeisiä kysymyksiä olivat kuntien näkökulmasta: Miten uudistus tulee vaikuttamaan pelastustoimen palvelutasoon, kustannuksiin ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksiin? Tutkimus toteutettiin ajallisesti kahdessa vaiheessa siten, että ennen uudistusta ollutta tilannetta verrattiin uudistuksen toteutumisen jälkeiseen tilanteeseen. Ennen jälkeen -analyysien perusteella arvioitiin uudistuksen vaikutuksia kuntien ja niiden asukkaiden kannalta. Tutkimushankkeen ensimmäisen vaiheen raportti valmistui maaliskuussa 2003 (Kallio 2003) ja toisen vaiheen raportti huhtikuussa 2008 (Kallio & Tolppi 2008). Vuonna 2008 julkaistun 2. vaiheen tutkimuksen lopussa todetaan, että aluepelastus on vielä muutosvaiheessa. Muutokset verrattuna kunnalliseen pelastustoimeen ovat olleet eri alueilla suuria ja ne jatkuvat vielä tulevina vuosina. Lisäksi yhteiskunnassa on tapahtumassa suuria muutoksia, jotka väistämättä vaikuttavat pelastustoimeen. Näistä syistä johtuen on tarkoituksenmukaista seurata edelleen alueellisen pelastustoimen kehittymistä 7

9 Alueellinen pelastustoimi seitsemän toimintavuoden jälkeen ja toteuttaa vaikutustutkimuksen 3. vaihe alkavan uuden valtuustokauden loppupuolella. (Kallio & Tolppi 2008, ) Tuolloin vuonna 2008 oli näkyvissä merkkejä yhteiskunnallisista muutoksista, jotka tulevat vaikuttamaan kuntien ja samalla myös alueellisen pelastustoimen toimintaedellytyksiin. Näitä olivat mm.: Väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikentyminen: kuntien vastuulla olevien hyvinvointipalvelujen kysyntä kasvaa ja työikäisten vähentyessä palvelujen järjestämisen edellytykset muuttuvat entistä haasteellisemmiksi. Ikääntyminen vaikuttaa heikentävästi asukkaiden toimintakykyyn ja lisää erilaisten onnettomuuksien riskejä. Vuoden 2008 lopulla alkanut kansainvälinen talouden taantuma, jonka seurauksena myös kuntien menojen kasvua on pakko rajoittaa ikäsidonnaisten tarpeiden kasvusta huolimatta. Tämä on tuonut uusia paineita julkisen palvelutuotannon tehokkuuden ja tuloksellisuuden parantamiselle. Nämä paineet kohdistuvat myös pelastustoimeen. Vuonna 2007 käynnistyi lakisääteinen kunta- ja palvelurakenneuudistus, jossa mm. perusterveydenhoidon ja sosiaalitoimen tehtävät tulee toteuttaa vähintään asukkaan yhteistoiminta-alueiden tai kuntien toimesta (2007/169, 5 ). Kunta- ja palvelurakenneuudistus on saamassa jatkoa syksyllä 2012 mahdollisesti säädettävällä rakenneuudistuslailla, joka toteutuessaan vähentää vuosina voimakkaasti kuntien lukumäärää ja siten muuttaa kuntien välistä yhteistoimintaa eri tehtäväalueilla. Seurantatutkimuksen 2. vaiheen jälkeen on toteutettu pelastustointa koskevia lainsäädäntöuudistuksia, joista merkittävimpiä ovat 1. Pelastuslaki /379. Lain tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Uusi pelastuslaki tuli voimaan Kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa pelastustoimen alueilla (alueen pelastustoimi) siten kuin tässä laissa tarkemmin säädetään. Erityisesti tehtävissä korostuu tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja varautuminen. 2. Terveydenhuoltolaki /1326. Lain koskevat ensihoitopalvelujen järjestämistä, joissa vastuu siirtymäkauden jälkeen tulee sairaanhoitopiirille: Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu. Ensihoitopalvelu on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden kanssa siten, että nämä yhdessä muodostavat alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi järjestää ensihoitopalvelun alueellaan tai osassa sitä hoitamalla toiminnan itse, järjestämällä ensihoitopalvelun yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa taikka 8

10 hankkimalla palvelun muulta palvelun tuottajalta. Ensihoitopalvelu on järjestettävä 39 :n mukaisesti viimeistään 1. päivästä tammikuuta Seurantatutkimuksen 3. vaiheen toteutusta ohjaavat pitkälti aikaisemmissa hankkeen 1. ja 2. vaiheessa tehdyt valinnat. Edelleen tarkoituksena on saada mahdollisuuksien mukaan vertailukelpoista tietoa, joiden perusteella voidaan arvioida pelastustoimen alueellistamisen vaikutuksia 2000-luvulla. 9

11 Alueellinen pelastustoimi seitsemän toimintavuoden jälkeen 2 Tutkimustehtävä, -asetelma ja otosalueet Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa keskitytään samoihin asiakokonaisuuksiin kuin aikaisemmissa vaiheissa. Sen yhteydessä suoritetaan kuviossa 1 esitetyt analyysit ennen jälkeen -vertailujen avulla. Tämän lisäksi tarkastellaan kuntien toimintaympäristön muutoksia ja arvioidaan niiden merkitystä tapahtuneissa ja havaituissa muutoksissa. Kuvio 1. Pelastustoimen alueellistamisen tutkimusasetelma. Kuvio 1. Pelastustoimen alueellistamisen tutkimusasetelma. 10 Tutkimuksessa huomion kohteena ovat siis seuraavat asiakokonaisuudet: Tutkimuksessa huomion kohteena ovat siis seuraavat asiakokonaisuudet: 1) Henkilöstön ja muiden voimavarojen käyttö 2) Pelastustoimen palvelutaso (ml. onnettomuuksien ennaltaehkäisy) 3) Pelastustoimen talous erityisesti pelastustoimen alueeseen kuuluvien kuntien näkökulmasta 4) Kuntien luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdon käsitykset pelastustoimen palvelujen palvelutasosta. Pelastustoimen järjestämis- ja rahoitusvastuu on edelleen kunnilla. Ovatko kuntien menot ja toisaalta pelastustoimen palvelutaso muuttuneet siten, että kunnat kokevat saavansa riittävän vastikkeen pelastustoimeen käyttämilleen varoille? 5) Pelastustoimen alueellistaminen merkitsi kuntien näkökulmasta muutosta palvelujen tuottajasta niiden järjestäjäksi. Välitön, suora ohjaus muuttui sopimusperusteiseksi omistajaohjaukseksi, johon toisen vaiheen tutkimustulosten mukaan kuntien edustajat olivat varsin tyytymättömiä. Pelastustoimen organisoinnissa on mahdollisesti tapahtunut ohjaukseen ja päätöksentekoon vaikuttavia muutoksia. Missä määrin kunnat (muut kuin isäntäkunnat) voivat vaikuttaa pelastustoimeen, onko vaikutusmahdollisuuksissa tapahtunut muutoksia? 6) Kunnallishallinnossa ja kuntien toimintaympäristössä on tapahtunut (ja todennäköisesti edelleen tapahtumassa) suuria muutoksia. Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa arvioidaan toteutunutta pelastustoimen alueuudistusta ja sen vaikutuksia edellä mainittujen toimintaympäristön muutosten näkökulmasta. 1. Henkilöstön ja muiden voimavarojen käyttö 2. Pelastustoimen palvelutaso (ml. onnettomuuksien ennaltaehkäisy) 3. Pelastustoimen talous erityisesti pelastustoimen alueeseen kuuluvien kuntien näkökulmasta 4. Kuntien luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdon käsitykset pelastustoimen palvelujen palvelutasosta. Pelastustoimen järjestämis- ja rahoitusvastuu on edelleen kunnilla. Ovatko kuntien menot ja toisaalta pelastustoimen palvelutaso muuttuneet siten, että kunnat kokevat saavansa riittävän vastikkeen pelastustoimeen käyttämilleen varoille? 5. Pelastustoimen alueellistaminen merkitsi kuntien näkökulmasta muutosta palvelujen tuottajasta niiden järjestäjäksi. Välitön, suora ohjaus Seurantatutkimuksen 3. vaihe perustuu 1. ja 2. vaiheen tavoin alueelliseen otantaan, jossa ovat mukana viiden pelastusalueen kunnat. Empiirinen havaintoaineisto (tilastot, kyselyt ja haastattelut) kerätään seuraavista pelastusalueista ja kunnista.

12 muuttui sopimusperusteiseksi omistajaohjaukseksi, johon toisen vaiheen tutkimustulosten mukaan kuntien edustajat olivat varsin tyytymättömiä. Pelastustoimen organisoinnissa on mahdollisesti tapahtunut ohjaukseen ja päätöksentekoon vaikuttavia muutoksia. Missä määrin kunnat (muut kuin isäntäkunnat) voivat vaikuttaa pelastustoimeen, onko vaikutusmahdollisuuksissa tapahtunut muutoksia? 6. Kunnallishallinnossa ja kuntien toimintaympäristössä on tapahtunut (ja todennäköisesti edelleen tapahtumassa) suuria muutoksia. Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa arvioidaan toteutunutta pelastustoimen alueuudistusta ja sen vaikutuksia edellä mainittujen toimintaympäristön muutosten näkökulmasta. Seurantatutkimuksen 3. vaihe perustuu 1. ja 2. vaiheen tavoin alueelliseen otantaan, jossa ovat mukana viiden pelastusalueen kunnat. Empiirinen havaintoaineisto (tilastot, kyselyt ja haastattelut) kerätään seuraavista pelastusalueista ja kunnista. Vuoden 2006 kuntajakoon, jota käytettiin 2. vaiheen analyyseissä, on tullut toteutuneiden kuntaliitosten seurauksena isoja muutoksia. Otoskuntien määrä on vähentynyt suhteellisen voimakkaasti eniten Pirkanmaan alueella. Vuonna 2006 otokseen kuului 100 kuntaa ja neljä vuotta myöhemmin eli vuonna 2010 kuntia oli 80. Taulukko 1. Seurantatutkimuksen otosalueet ja niillä olevien kuntien lukumäärät2002, 2006 ja Pelastustoimen alue Kuntia 2002 Kuntia 2006 Kuntia 2010 Länsi Uusimaa Päijät-Häme Keski-Suomi Pirkanmaa Kainuu Otoskuntia yhteensä Tutkimuksessa otosalueiden kuntia tarkastellaan tilastollisissa analyyseissä vuoden 2010 kuntajaon mukaan. Kuntiin suunnatut kyselyt lähetettiin syyslokakuussa 2011, joten niiden osalta noudatetaan vuoden 2011 kuntajakoa (Artjärven, Kylmäkosken ja Kuhmalahden kuntia ei ole enää vuonna 2011). Vuonna 2011 viidellä otosalueella oli yhteensä 77 kuntaa. 11

13 Alueellinen pelastustoimi seitsemän toimintavuoden jälkeen 3 Pelastustoimen muutokset vuoden 2006 jälkeen (vuoteen 2010 asti) 3.1 Uusi pelastuslaki Seurantatutkimuksen toisessa osassa käsiteltiin pelastustoimen alueellistamisen taustoja sekä kuvattiin pelastustoimen perusrakennetta vuonna 2006 (Kallio & Tolppi 2008, luvut 3.1 ja 3.2). Tämän jälkeen selvästi merkittävin pelastustoimen rakenteeseen vaikuttanut tekijä on ollut pelastustoimen lainsäädännön uudistaminen, mikä käynnistyi Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman myötä. Hallitusohjelmassa toimeksianto muotoiltiin seuraavasti: Tarkistetaan pelastuslaki tavoitteena erityisesti onnettomuuksien ehkäisyn ja asumisturvallisuuden parantaminen. Arvioidaan nykyisten väestönsuojelumääräysten tarkoituksenmukaisuus. Palotarkastukset ja muut turvallisuutta edistävät toimet kohdistetaan nykyistä paremmin riskikohteisiin. Turvallisuutta parantavan tekniikan käyttöä lisätään. (Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma , luku 4.) Keväällä 2008 julkaistussa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa uudelle lainsäädännölle asetettiin useita tavoitteita. Erityisesti ohjelmassa nostettiin esille suuronnettomuusriskien ja ympäristötuhojen riskienhallinta paikallisen turvallisuussuunnittelun kehittäminen sopimuspalokuntien toimintaedellytysten parantaminen hoito- ja hoivalaitosten turvallisuus yleisen turvallisuuskulttuurin edistäminen ja turvallisuuden huomioiminen arkea koskevassa päätöksenteossa. (Turvallinen elämä jokaiselle sisäisen turvallisuuden ohjelma , luvut 5.5, 6.1 ja 6.5.) Nykyinen pelastuslaki (L 379 / 2011) eroaa rakenteellisesti edeltäjästään (L 468 / 2003) varsin paljon. Tavoitteena on ollut määritellä mahdollisimman selkeästi eri tahojen velvollisuudet ja vastuut turvallisuuden ylläpitämisessä. Sisällöllisesti merkittävä uudistus oli palotarkastuskohteiden määrittelystä luopuminen lain tasolla ja tarkastustoiminnan muuttaminen yleisemmäksi paikalliseen riskiarvioon perustuvaksi valvontatehtäväksi. Kun toiminta lähenee turvallisuuskonsultointia, laissa annetaan uutena mahdollisuutena periä siitä myös maksu. Toiseksi nykyinen laki sisältää entistä täsmällisemmät ohjeet hoitolaitos- 12

14 ten sekä palvelu- ja tukiasumisen turvallisuusvaatimuksiin. Erityistä painoa laissa on asetettu poistumisturvallisuudelle. Lisäksi viranomaiset velvoitetaan riskikohteiden osalta aikaisempaa tiiviimpään yhteistyöhön. Pelastuslaissa on ensimmäistä kertaa oma lukunsa vapaaehtoistoimintaa varten. Laissa pelastustoimen viranomaisia velvoitetaan ottamaan toiminnassaan huomioon vapaaehtoistoiminnan edistäminen, ja näin muodollisesti tunnustetaan vapaaehtoistoiminnan keskeinen merkitys pelastustoimen järjestelmän osana. Sopimuspalokuntalaiset itse katsoivat lain kuitenkin jääneen vakavasti puutteelliseksi, ja he ilmaisivat tyytymättömyytensä lain valmisteluun poikkeuksellisen vahvasti (Ks. esim. Suomen Sopimuspalokuntien liiton lausunto pelastuslakiluonnoksesta 2009 (Kättö 2010) ja (Hiltunen 2009)). Ehkä eniten huomiota lainsäädäntöprosessin aikana sai osakseen väestönsuojia koskevat säädökset (Kättö 2010). Entisessä laissa väestönsuoja säädettiin pakolliseksi kaikkiin yli 600 neliömetrin kokoisiin rakennuksiin. Nykyisessä laissa alaraja on nostettu 1200 neliömetriin, ja teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusten osalta 1500 neliömetriin. Karkeasti arvioiden väestönsuojien rakentaminen puolittuu lainsäädäntömuutoksen myötä. Pelastustoimen organisaatioon uudella lainsäädännöllä ei ollut suuria vaikutuksia. Kuitenkin pelastuslain säätämisen yhteydessä kumottiin laki pelastustoimen alueiden muodostamisesta (L 1214 / 2001) ja vastaavat säädökset sisällytettiin uuteen lakiin. Lisäyksenä aikaisempaan täsmennettiin pelastustoimen aluejaon muuttamista koskevaa sääntelyä. Aloitteen aluejaon muuttamisesta voivat tehdä joko valtioneuvosto tai kunnat. Päätöksen aluejaosta tekee edelleen valtioneuvosto, jonka aluejakoa muuttaessaan on annettava alueen kunnille mahdollisuus tehdä sopimus hallinnosta, kustannusten jaosta, virkajärjestelyistä ja muista yhteistoiminnan vaatimista asioista. Sopimuksen sisältöä laissa ei tarkemmin määritellä, mutta mikäli kunnat eivät pääse sopimuksesta yksimielisyyteen, valtioneuvostolla on oikeus lopullisesti ratkaista yhteistoiminnan periaatteet. 3.2 Pelastustoimen nykyrakenne Voimassa olevalla valtioneuvoston päätöksellä ( ) Manner-Suomi on jaettu 22 alueeseen, ja pelastustoimen tehtävät hoidetaan kuntien lakisääteisenä yhteistyönä. Pelastustoimen alueista 20 perustuu niin sanottuun isäntäkuntamalliin. Kahdella alueella (Päijät-Häme ja Lappi) pelastustoimi hoidetaan osana maakuntaliiton toimintaa. Ahvenanmaalla pelastustoimi on poikkeusolojen väestönsuojelua lukuun ottamatta järjestetty maakunnan omalla lainsäädännöllä. 13

15 Alueellinen pelastustoimi seitsemän toimintavuoden jälkeen Kuvio 2. Pelastustoimen alueet Kuvio 2. Pelastustoimen alueet 2010 Yhteistyössä toimivia kuntia on eniten Varsinais-Suomen pelastustoimen alueella (yhteensä 28 vuoden 2010 kuntajaon mukaan). Toista ääripäätä edustaa Helsinki, joka muodostaa yksinään pelastustoimen alueen. Asukasmäärät vaihtelevat Kainuun noin asukkaasta Helsingin noin asukkaaseen. Pinta-alaltaan suurin on Lapin alue ( km2) ja pienin Helsinki (686 km2) Pelastusyksiköt (Suomen pelastustoimi on hajautettu 2008, 7; PRONTO alueiden -tietokanta kuntien paloasemille, ) joita on yhteensä yli 700. (Suomen pelastustoimi 2008, 7; PRONTO-tietokanta ) Lain (379/2011) mukaan kunnat vastaavat pelastustoimesta. Jokaisella alueella toimii oma pelastuslaitos, jonka hallintomallista ja kustannustenjaosta alueen tehdaspalokunnat, yhdessä joiden päättävät. kanssa Laitoksen aluelaitokset henkilöstö ovat tehneet on yhteistyösopimukset. joko päätoimista tai sivutoimista. Lisäksi alueen pelastustoimen järjestelmään kuuluvat kiinteänä osana vapaaehtoiset palokunnat, laitospalokunnat ja tehdaspalokunnat, joiden kanssa aluelaitokset onnettomuuksien ovat ennaltaehkäisy tehneet yhteistyösopimukset. ja niiden seurausten rajoittaminen Pelastuslaitoksen - pelastustoimen lakisääteisenä valvontatehtävistä tehtävänä on varsinaisen pelastustoiminnan ohella huolehtia Yhteistyössä toimivia kuntia on eniten Varsinais-Suomen pelastustoimen alueella (yhteensä 28 vuoden 2010 kuntajaon mukaan). Toista ääripäätä edustaa Helsinki, joka muodostaa yksinään pelastustoimen alueen. Asukasmäärät vaihtelevat Kainuun noin asukkaasta Helsingin noin asukkaaseen. Pinta-alaltaan suurin on Lapin alue ( km2) ja pienin Helsinki (686 km2). Pelastusyksiköt on hajautettu alueiden kuntien paloasemille, joita on yhteensä yli Lain (379/2011) mukaan kunnat vastaavat pelastustoimesta. Jokaisella alueella toimii oma pelastuslaitos, jonka hallintomallista ja kustannustenjaosta alueen kunnat yhdessä päättävät. Laitoksen henkilöstö on joko päätoimista tai sivutoimista. Lisäksi alueen pelastustoimen järjestelmään kuuluvat kiinteänä osana vapaaehtoiset palokunnat, laitospalokunnat ja Pelastuslaitoksen lakisääteisenä tehtävänä on varsinaisen pelastustoiminnan ohella huolehtia - ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden - väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteissa sekä tarvittavasta hälytysjärjestelmästä. ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja niiden seurausten Edellä lueteltujen tehtävien lisäksi pelastuslaitos voi tuottaa sopimukseen perustuen ensihoitopalveluita sekä samoin tukea kuntien valmiussuunnittelua. Edelleen pelastustoimi 14

16 rajoittaminen pelastustoimen valvontatehtävistä väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteissa sekä tarvittavasta hälytysjärjestelmästä. Edellä lueteltujen tehtävien lisäksi pelastuslaitos voi tuottaa sopimukseen perustuen ensihoitopalveluita sekä samoin tukea kuntien valmiussuunnittelua. Edelleen pelastustoimi velvoitetaan huolehtimaan öljyntorjunnasta ja muistakin muussa laissa alueen pelastustoimelle säädetyistä tehtävistä. (379/2011, 27 ) velvoitetaan Kuvio 3. Pelastuslaitosten huolehtimaan öljyntorjunnasta operatiivinen ja henkilöstö muistakin muussa tehtäväryhmittäin laissa alueen pelastustoimelle säädetyistä (Kokki & tehtävistä. Heinonen (379/2011, 2008, 10) ja 27 PRONTO ) tietokanta vuosilta ) Miehistö Alipäällystö Päällystö Kuvio 3. Pelastuslaitosten operatiivinen henkilöstö tehtäväryhmittäin (Kokki & Välittömästi Heinonen 2008, alueellistamisen 10) ja PRONTO tietokanta jälkeisinä vuosilta vuosina 2008 pelastustoimen 2010.) 1 miehistön määrä nousi voimakkaasti, minkä jälkeen se on vakiintunut vajaaseen 3 Välittömästi 000:een. Alipäällystön alueellistamisen määrä jälkeisinä on vuosina viime vuosina pelastustoimen asteittain miehistön kasvanut määrä ja nousi päällystön viime vuosina määrä asteittain vaihdellut kasvanut 550 molemmin ja päällystön puolin. määrä vaihdellut Ennustettua 550 molemmin selkeää siirty- puolin. voimakkaasti, minkä jälkeen se on vakiintunut vajaaseen 3000:een. Alipäällystön määrä on mää Ennustettua päällystöviroista selkeää siirtymää alipäällystövirkoihin päällystöviroista alipäällystövirkoihin ei kuitenkaan ole ei tapahtunut, kuitenkaan ole eikä ainakaan tapahtunut, lähivuosina eikä ainakaan alipäällystön lähivuosina alipäällystön määrä tule määrä ylittämään tule ylittämään päällystön päällystön määrää määrää operatiivisissa tehtävissä. tehtävissä. Kuviossa 4 aluelaitosten pelastustoimintaan osallistuva henkilöstö on suhteutettu alueen 1 väestöön. Lapin Koko vuosien maan 2005 keskiarvo ja 2009, oli Varsinais-Suomen 7,33 henkilöä 10 vuoden 000 asukasta 2007, Keski-Suomen kohti, kuitenkin vuoden alueelliset erot ovat varsin suuria. Korkein arvo (8,99) löytyi Keski-Pohjanmaalta ja matalin (4,69) heti 2009 sekä Keski-Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan vuoden 2010 puuttuvat tiedot on naapurista Etelä-Pohjanmaalta. Erityisesti Etelä-Pohjanmaan henkilöstön ja asukasluvun suhde korvattu edellisen vuoden tiedoilla. on poikkeuksellinen muuhun Suomeen verrattuna. Mitään helposti havaittavaa selittävää tekijää alueellisille eroille ei ole löydettävissä. Sekä isoja että pieniä laitoksia on löydettävissä jatkumon molemmista päistä, samoin maantieteellisesti lähellä toisiaan olevat alueet eivät välttämättä asetu lähelle toisiaan, alueen väestökehitys tai 15 väestötiheys eivät selitä eroja.

17 Alueellinen pelastustoimi seitsemän toimintavuoden jälkeen Kuviossa 4 aluelaitosten pelastustoimintaan osallistuva henkilöstö on suhteutettu alueen väestöön. Koko maan keskiarvo oli 7,33 henkilöä asukasta kohti, kuitenkin alueelliset erot ovat varsin suuria. Korkein arvo (8,99) löytyi Keski-Pohjanmaalta ja matalin (4,69) heti naapurista Etelä-Pohjanmaalta. Erityisesti Etelä-Pohjanmaan henkilöstön ja asukasluvun suhde on poikkeuksellinen muuhun Suomeen verrattuna. Mitään helposti havaittavaa selittävää tekijää alueellisille eroille ei ole löydettävissä. Sekä isoja että pieniä laitoksia on löydettävissä jatkumon molemmista päistä, samoin maantieteellisesti lähellä toisiaan olevat alueet eivät välttämättä asetu lähelle toisiaan, alueen väestökehitys tai väestötiheys eivät selitä eroja. Kuvio 4. Pelastustoimintaan osallistuva henkilöstö väkilukuun suhteutettuna asukasta kohti vuonna Kuvio 4. Pelastustoimintaan osallistuva henkilöstö väkilukuun suhteutettuna asukasta kohti vuonna Pelastuslaitosten hälytysmäärät ovat vuosituhannen vaihteen ripeän nousun jälkeen vakiintuneet runsaaseen tehtävään vuodessa (kuvio 5). Pelastuslaitosten hälytysmäärät ovat vuosituhannen vaihteen ripeän nousun jälkeen vakiintuneet runsaaseen tehtävään vuodessa (kuvio 5) Pronto-tietokanta Keski-Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan puuttuvat henkilöstötiedot on korvattu edellisen vuoden tiedoilla. Prontoa täydentävinä väestötietoläh teinä on käytetty Etelä-Karjalan ja Lapin osalta Kunnat.net sivustoa, Keski-Uudenmaan osalta laitoksen omaa nettisivua ( ja Jokilaaksojen osalta Jokilaakson poliisilaitoksen toimintakertomusta vuodelta

18 Kuvio 4. Pelastustoimintaan osallistuva henkilöstö väkilukuun suhteutettuna asuka kohti vuonna Pelastuslaitosten hälytysmäärät ovat vuosituhannen vaihteen ripeän nousun jälkeen vakiin runsaaseen tehtävään vuodessa (kuvio 5). Kuvio 5. Pelastuslaitosten tehtävämäärät Vuonna Kuvio Pelastuslaitosten pelastuslaitoksilla tehtävämäärät oli yhteensä tehtävää. Kaikista tehtävistä rakennuspaloja oli noin 2800, liikenneonnettomuuksia noin , tarkastus- 1 Pronto tietokanta sekä varmistustehtäviä Keski-Uudenmaan noin ja Etelä-Pohjanmaan ensivastetehtäviä puuttuvat noin henkilöstötiedot on korva 27 edellisen 000. Tehtävien vuoden tiedoilla. määrää Prontoa lisää oleellisesti täydentävinä se, väestötietolähteinä että useimmat pelastuslaitokset on käytetty Etelä-Karjalan ja Lapin osal vastaavat Kunnat.net lakisääteisten sivustoa, Keski-Uudenmaan tehtäviensä ohella osalta myös laitoksen alueensa omaa nettisivua sairaankuljetustehtävistä, ( ja Jokilaaksoj osalta Jokilaakson joiden kokonaismäärä poliisilaitoksen (noin toimintakertomusta ) on vuodelta yli kaksinkertainen muihin hälytystehtäviin verrattuna. (Pronto-tietokanta , sairaankuljetuksen osalta Suomen pelastustoimi 2008, 21.) Perinteisesti pelastustoimen tehtävissä satunnaiset vuosittaiset vaihtelut ovat olleet varsin suuria. On kuitenkin kiistatta nähtävissä, että pelastustoimen tehtävämäärä on trendinomaisessa kasvussa. Nykyinen tehtävämäärä on yli kaksi kertaa suurempi vuoden 1996 tasoon verrattuna. Erityisen nopeaa tehtävien kasvu on ollut ensivastetehtävien osalta, jotka ovat lähes viisinkertaistuneet vuoden 1996 tasosta. Viime vuosina tehtävämäärien kasvuvauhti on kuitenkin taittunut, ja varsinkin automaattisten paloilmoittimien aiheettomista hälytyksistä (vuonna 2010 noin 20 % kaikista tehtävistä) jatkossa perittävät maksut tulevat todennäköisesti kääntämään hälytysmäärät laskuun. Vaalikauden lähetessä loppuaan valtioneuvoston kanslia on perinteisesti pyytänyt ministeriöiltä tulevaisuuskatsausta, joka sisältää virkamiesnäkemyksen tulevan hallituksen ohjelman valmistelussa huomioitavista asioista. Sisäasianministeriön viimeisessä tulevaisuuskatsauksessa tarkastelu on ulotettu vuoteen Sisäisen turvallisuuden osalta katsaus sisältää yhteensä 23 ehdotusta, joista yksi kohdistuu pelastustoimen organisointiin jatkossa; sisäasiainministeriön näkemyksen mukaan pelastuslaitoksista tulee kehittää turvallisuuden tavarataloja, joka painottavat onnettomuuksien ennaltaehkäisyä 17

19 Alueellinen pelastustoimi seitsemän toimintavuoden jälkeen nykyistä enemmän, ja suuntaisivat toimintaansa nykyistä voimakkaammin pelastuslaitoksesta ulospäin. Tämän lisäksi tulevaisuuskatsauksessa tuodaan esille pelastusalan koulutusta ja tutkimusta sekä pelastajien työuria koskevia toimenpide-ehdotuksia. Tavoitteiden asettelu on varsin suppea verrattuna poliisiin, jonka toimialaan suoranaisesti kuuluvia toimenpide-esityksiä katsauksessa oli sisäisen turvallisuuden osalta 13. (Turvallinen ja moniarvoinen Suomi sisäinen turvallisuus ja maahanmuutto 2020) Ehkä mielenkiintoisempaa onkin se, mitä sisäasianministeriön tulevaisuuskatsauksessa ei käsitellä. Siinä ei oteta kantaa pelastusalueiden määrään tulevaisuudessa, pelastustoimen omistajuuteen (kunta-valtio-yksityinen) eikä pelastustoimen ja sairaankuljetuksen väliseen suhteeseen. Tavalla tai toisella näiden teemojen voi silti olettaa nousevan esille ennen tämän vuosikymmenen päättymistä. 3.3 Pelastustoimen organisointi otosalueilla vuonna 2010 Tässä alaluvussa kuvataan yleisellä tasolla otosalueiden pelastustoimen järjestämisen ratkaisuja; toiminta-ajatusta, organisointia ja kustannusten jakamisen perusteita. Mainittakoon vielä, että vuoden 2010 jälkeen on tapahtunut eräitä organisoinnin muutoksia. Niitä ei ole tässä yhteydessä huomioitu Länsi-Uusimaa Toiminta-ajatus Pelastuslaitoksen toiminta-ajatus on määritelty mm. toimintakertomuksessa ja www-sivulla olevassa esityksessä, jossa määritellään Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen (LUP) arvot, visiot ja toiminta-ajatus ( ). Jälkimmäisen mukaan Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminta-ajatuksena on kaikissa olosuhteissa kehittää ja ylläpitää alueen turvallisuutta minimoimalla onnettomuusvahinkoja ja niiden seurauksia. Tähän tehtävään kuuluvat: onnettomuuksien ehkäiseminen, kuntien ja kuntalaisten onnettomuuksissa tarvittavien valmiuksien parantaminen, pelastustoimenpiteet ja ensihoitopalvelut sopimusten mukaan. Aikaan sidottu tulevaisuuden visio kiinnittyy vuoteen Sen mukaan Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan sekä ensihoitopalvelujen huippuosaaja. Se on arvostettu, avoimesti viestivä, yhteistyöhakuinen ja työpaikkana haluttu. ( Arvot, visiot ja toiminta-ajatus) 18

20 Toimintakertomuksessa 2010 pelastuslaitoksen toiminta-ajatus on esitetty seuraavasti: Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen tehtävänä on huolehtia kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen turvallisuudesta pelastustoimen alueella (Espoo, Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Nummi-Pusula, Raasepori, Siuntio ja Vihti). Tähän tehtävään kuuluvat onnettomuuksien ehkäiseminen, kuntien ja kuntalaisten onnettomuustilanteissa tarvittavien valmiuksien parantaminen sekä pelastustoimenpiteet. (Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimintakertomus 2010, 3.) Organisaatio Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen perustamisvaiheessa laitos rakennettiin osaksi Espoon kaupungin organisaatiota, ja alueen kuntien pelastustoimen henkilöstö siirtyi Espoon kaupungin palvelukseen. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on vuoden 2006 alusta lähtien toiminut Espoon kaupungin organisaatioon kuuluvana voittoa tavoittelemattomana kunnallisena liikelaitoksena. Pelastuslaitoksella on 12 vakinaista paloasemaa, joissa vuorossa oleva henkilöstö on välittömässä lähtövalmiudessa. Vuoden 2010 aikana laitos valmisteli uuden palokuntasopimusmallin, jonka allekirjoitti yhteensä 43 sopimuspalokuntaa. (Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimintakertomus 2010, 7 8.) Organisatorisesti Länsi-Uudenmaan alue on jaettu Raaseporin, Lohjan ja Espoon toimialueisiin, joille on nimetty aluepalopäälliköt. Tämän lisäksi laitos on nimennyt kaikilla alueilla pelastustoimen ja riskienhallinnan kehittämisestä vastaavat pelastus- ja riskienhallintapäälliköt (kuvio 6). Päätoimista henkilökuntaa laitoksessa oli vuoden 2010 lopussa yhteensä 409. (Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimintakertomus 2010, 54; Länsi- Uudenmaan pelastuslaitoksen toimintatilastot 2010, 39. Organisaatiosta yksityiskohtaisemmin ks. Länsi-Uudenmaan pelastustoimen palvelutasopäätös ) Länsi-Uudenmaan pelastustoimen yhteistoimintasopimus on vuodelta Näin ollen pelastuslaitoksen hallinto, toimitilat ja kalusto sekä taloudenhoito toimivat edelleen samoilla periaatteilla kuin vuoden 2008 raportissa esiteltiin (ks. Kallio & Tolppi 2008, 25 26) 19

21 Alueellinen pelastustoimi seitsemän toimintavuoden jälkeen Kuvio 6. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen organisaatio Pelastuslaitoksen johtokunta Pelastusjohtaja Pelastuslaitoksen johtoryhmä Hallintoyksikkö Aluepalopäällikkö Aluepalopäällikkö Aluepalopäällikkö Johtoryhmä Johtoryhmä Johtoryhmä Tammisaaren toimialue -palveluyksiköt (3 kpl) Pelastustoiminta, pelastuspäällikkö Lohjan toimialue -palveluyksiköt ( 3 kpl) Espoon toimialue -palveluyksiköt (3 + 4 kpl) Riskienhallinta, riskienhallintapäällikkö Hallinto, hallintopäällikkö Kehittämistyöryhmät Keski-Suomi Toiminta-ajatus Keski-Suomen pelastuslaitoksen toiminnan tavoitteena on tuottaa alueen ihmisille ja yrityksille korkeatasoiset pelastustoimen palvelut ehkäisemällä onnettomuuksia ja järjestämällä nopeata ja tuloksellista apua onnettomuustilanteissa kaikissa olosuhteissa. (Keski-Suomen pelastuslaitoksen palvelutasopäätös , 5). Organisaatio Keski-Suomen kuntien tekemän yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Keski-Suomen pelastuslaitos toimii hallinnollisesti Jyväskylän kaupungin alaisena liikelaitoksena. Päätoimista henkilöstöä laitoksessa oli vuoden 2010 lopussa yhteensä 209. Sivutoimisia pelastuslaitoksen palveluksessa oli vuonna 2010 yhteensä 598 ja sopimuspalokuntien henkilöstöä 511. (Keski-Suomen pelastuslaitoksen toimintakertomus 2010, 7; Keski-Suomen pelastustoimen yhteistoimintasopimus 2009, 1.) Keski-Suomen pelastuslaitoksen organisaatiota uudistettiin vuonna Toiminta on jaettu kolmeen prosessiin: kehitys-, hallinto- ja palvelupro- 20

22 sesseihin. Alueellisesti Keski-Suomi jaettiin seitsemään toiminta-alueeseen, joihin nimettiin vastuuvirkamiehet. Lisäksi johtokunnan apuna aloitti uutena epävirallisena elimenä pelastuslaitoksen kunnanjohtajaryhmä, joka koostuu toiminta-alueiden kuntien johtajista. Ryhmän avulla etsitään kiinteämpää yhteistyötä omistajakuntien kanssa. (Keski-Suomen pelastuslaitoksen toimintakertomus 2010, 2 3.) Kuvio 7. Keski-Suomen pelastuslaitoksen organisaatio Keski-Suomen Pelastuslaitos liikelaitos Jyväskylän kaupunginvaltuusto JOHTOKUNTA KEHITYSPROSESSI Riskienhallintapäällikkö Jarkko Jäntti Onnettomuuksien ehkäisy Nuohous Palotarkastus Varautuminen ja valmius Valistus ja neuvonta Kemikaaliasiat Pelastuspäällikkö Risto Helminen Pelastustoiminta Koulutus Kalusto Viestitoiminta Öljytorjunta Ensihoitopäällikkö Risto Ylönen Ensihoitopalvelut Ensivaste HALLINTOPROSESSI Hallinto- ja talouspäällikkö Ari Karsikas Toimistopalvelut PALVELUPROSESSI Jyväskylän toiminta-alue Mika Kuivalainen Jyväskylä, Muurame, Jyvässeudun toiminta-alue Pertti Loivamaa Hankasalmi, Joutsa, Laukaa, Luhanka, Toivakka Keuruun toiminta-alue Mika Huuskola Keuruu, Multia ja Petäjävesi Pelastusjohtaja Simo Tarvainen Aluepalopäällikkö Hannu Kouhia Henkilöstöpäällikkö Maarit Nurmijoki - Matilainen Jämsän toiminta-alue Pertti Rossi Jämsä, Kuhmoinen Saarijärven toiminta-alue Pertti Hänninen Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi Äänekosken toimintaalue Mikael Monthan Konnevesi, Uurainen ja Äänekoski Johtoryhmä Yhteistyöryhmä Kunnanjohtajaryhmä Osastopäällikkökokous Työturvallisuusryhmä Viitasaaren toiminta-alue Henri Vänni Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari Aluepelastuslaitoksen hallinto Pelastuslaitoksen hallintoa varten Jyväskylän kaupunginvaltuusto valitsee Keski-Suomen maakuntahallituksen esityksen mukaisesti Keski-Suomen pelastuslaitoksen johtokunnan. Johtokunnassa on kolmetoista jäsentä, ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Jäsenet valitaan siten, että Joutsan, Keuruun, Jämsän ja Äänekosken seutukunnilta valitaan kultakin yksi jäsen, Saarijärven- Viitasaaren seutukunnalta kaksi jäsentä ja Jyväskylän seutukunnalta seitsemän jäsentä. (Keski-Suomen pelastustoimen yhteistoimintasopimus 2009, 2.) Toimitilat ja kalusto Keski-Suomen pelastuslaitos ei omista kiinteistöjä, vaan vuokraa tarvitsemansa tilat alueen kunnilta. Ensimmäisen yhteistoimintasopimuksen astuessa voimaan paloasemat ja muut kiinteistöt jäivät kuntien omistukseen, 21

23 Alueellinen pelastustoimi seitsemän toimintavuoden jälkeen ja pelastuslaitoksen käyttöön myöhemmin tulevien tilojen rakennuttamisesta vastaa kukin sijaintikunta. Uusia paloasemia Keski-Suomeen on rakenteilla kaksi ja vuonna 2011 aloitettaneen kolmannen rakennustyöt. Sopijakuntien pelastustoimen kaluston aluelaitos osti käyttönsä tasearvoilla, ja uuden kaluston investoinnit tekee käyttöomaisuuteen Keski-Suomen pelastuslaitos. (Keski-Suomen pelastustoimen yhteistoimintasopimus 2002, 6 7 ; Keski-Suomen pelastuslaitoksen toimintakertomus 2010, 3.) Taloudenhoito ja kustannustenjaon periaate Taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain liikelaitoksia koskevia säädöksiä. Kustannukset jaetaan sopijakuntien asukaslukujen mukaisessa suhteessa kuitenkin siten, että sairaankuljetus muodostaa oman kirjanpidollisen yksikkönsä. (Keski-Suomen pelastustoimen yhteistoimintasopimus 2009, 8-9.) Pirkanmaa Toiminta-ajatus Tampereen aluepelastuslaitoksen toiminta-ajatuksena eli vastauksena kysymykseen mitä pelastuslaitos tekee, on esitetty seuraavaa (luettelo on memuodossa): estämme tulipaloja ja muita onnettomuuksia tapahtumasta valistuksen, koulutuksen, suunnittelun ja valvonnan keinoin. opetamme ihmisiä toimimaan oikein tulipaloissa ja muissa onnettomuustilanteissa. annamme nopeaa, tehokasta ja järjestäytynyttä apua tulipaloissa ja muissa onnettomuustilanteissa. autamme tulipalojen ja muiden onnettomuuksien jälkeisen jälleenrakennustyön nopeaa alkamista. opimme tapahtuneista tulipaloista ja muissa onnettomuustilanteista. varaudumme ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen normaaliajan häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. (Pirkanmaan pelastustoimen palvelutaso , 9). Organisaatio Pelastustoimen organisaatio on pysynyt kutakuinkin muuttumattomana vuodesta 2006 vuoteen Päätoimista henkilöstöä laitoksessa oli vuoden 2010 lopussa 546. Vakinaisen henkilöstön lisäksi Pirkanmaalla toimii 51 sopimuspalokuntaa, joiden hälytysosastojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä oli 723. Vuoden 2010 aikana laitoksella valmisteltiin organisaatiouudistusta, jonka seurauksen sisäisten osa-alueiden määrä väheni vuoden 2011 alusta lähtien kuudesta kolmeen (Tampereen aluepelastuslaitoksen toimintakertomus 2010, 4 ja ) 22

24 Kuvio 8. Tampereen aluepelastuslaitoksen organisaatio Tampereen aluepelastuslaitoksella on Tampereen, Pirkkalan, Nokian, Valkeakosken ja Ruoveden kuntien kanssa sopimus perustason sairaankuljetuksen ja ensihoitotoiminnan järjestämisestä, ja Nokian kanssa myös hoitotasoisesta ensihoidosta. Lisäksi laitos tuottaa pääsääntöisesti maakunnan ensivastepalvelut, joista päävastuun kantavat sopimuspalokunnat koko Pirkanmaan alueella. (Tampereen aluepelastuslaitoksen toimintakertomus 2010, 19; Pirkanmaan pelastustoimen palvelutasopäätös , 83.) Pirkanmaan pelastustoimen yhteistoimintasopimus on vuodelta 2004, eli pelastuslaitoksen hallintoon, toimitilojen ja kaluston käytön perusteisiin sekä taloudenhoitoon ei ole tullut muutoksia edellisen seurantaraportin julkistamisen jälkeen (ks. Kallio & Tolppi 2008, 30 31) Kainuu Toiminta-ajatus Kainuun pelastuslaitoksen toiminta-ajatuksena on lyhyesti onnettomuusriskien hallinta ja onnettomuuksien vähentäminen Kainuussa. Tätä täydentää vuoteen 2015 ulottuva visio, jonka mukaan pelastuslaitos on Vaarojen hallitsija, kainuulaisten arjen turvaaja. (Kainuun pelastuslaitoksen palvelutasopäätös ) 23

25 Alueellinen pelastustoimi seitsemän toimintavuoden jälkeen Organisaatio Alueen ainoa vakinainen palokunta toimii Kajaanin kaupungissa, muissa kunnissa pelastustoimi on rakennettu sopimuspalokuntien varaan. Toiminnallisesti laitos on jaettu pelastustoiminnan ja riskienhallinnan tulosalueisiin, joista pelastustoiminnan tulosalue on edelleen jaettu kolmeen alueelliseen tulosalueeseen ja riskienhallintayksikkö puolestaan onnettomuuksien ehkäisyn ja varautumisen tulosalueisiin. Yhteensä Kainuun aluepelastuslaitoksella työskenteli vuoden 2010 lopussa 71 työntekijää, minkä lisäksi alueella toimii 7 sopimuspalokuntaa, 2 VPK:a, yksi tehdaspalokunta ja yksi sotilaspalokunta. Paloasemia alueella oli yhteensä 13, ja sivutoimisen henkilöstön yhteismäärä 210. (Kainuun pelastuslaitoksen palvelutasopäätös ; Kainuun pelastuslaitoksen lopussa 71 työntekijää, toimintakertomus minkä lisäksi 2010, alueella liite toimii 1) 7 sopimuspalokuntaa, 2 VPK:a, yksi tehdaspalokunta ja yksi sotilaspalokunta. Paloasemia alueella oli yhteensä 13, ja sivutoimisen henkilöstön yhteismäärä 210. (Kainuun pelastuslaitoksen palvelutasopäätös ; Kainuun Kuvio 9. pelastuslaitoksen Kainuun aluepelastuslaitoksen toimintakertomus organisaatio 2010, liite 1) 24 Kuvio 9. Kajaanin aluepelastuslaitoksen organisaatio Aluepelastuslaitoksen hallinto Vuoden Aluepelastuslaitoksen 2009 alusta lähtien hallinto Kainuun pelastuslaitos on ollut osa Kajaanin kaupungin Vuoden 2009 organisaatiota, alusta lähtien jossa Kainuun aluepelastuslaitos on muodostanut ollut osa Kajaanin yhden kaupungin Kajaanin organisaatiota, kaupungin jossa aluepelastuslaitos tulosalueista. Hallinnosta on muodostanut vastaa Kajaanin yhden Kajaanin kaupunki, kaupungin tulosalueista. jonka Hallinnosta kaupunginvaltuusto vastaa Kajaanin asettaa kaupunki, pelastuslautakunnan. jonka kaupunginvaltuusto Lautakuntaan asettaa kuuluu pelastuslautakunnan. Lautakuntaan kuuluu puheenjohtajan lisäksi kymmenen jäsentä, joista Kajaanin kaupunki nimeää puheenjohtajan ja kaksi jäsentä, ja muut Kainuun kunnat yhden jäsenen. Myös pelastusjohtajan valitsee Kajaanin kaupunki, ja pelastusjohtaja on virkasuhteessa Kajaaniin. (Kainuun alueen pelastustoimen yhteistoimintasopimus 2009, 1 3.) Hallintomallin uudistaminen Kainuussa oli poikkeuksellisen monivaiheinen. Asiaa valmisteli

26 puheenjohtajan lisäksi kymmenen jäsentä, joista Kajaanin kaupunki nimeää puheenjohtajan ja kaksi jäsentä, ja muut Kainuun kunnat yhden jäsenen. Myös pelastusjohtajan valitsee Kajaanin kaupunki, ja pelastusjohtaja on virkasuhteessa Kajaaniin. (Kainuun alueen pelastustoimen yhteistoimintasopimus 2009, 1 3.) Hallintomallin uudistaminen Kainuussa oli poikkeuksellisen monivaiheinen. Asiaa valmisteli selvitysmiehen roolissa Markku Haiko Kuntaliitosta, ja ennen nykyiseen malliin siirtymistä ehdittiin jo varsin pitkälle valmistella mallia, jossa pelastuslaitoksen toiminnan ohjaus olisi siirretty Kainuun maakunta -kuntayhtymään (Kainuun pelastuslaitoksen toimintakertomus 2006). Siirrosta luovuttiin, koska Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminnan jatkuvuudesta ei ollut täyttä varmuutta. Toimitilat ja kalusto Kainuun pelastuslaitoksen alueella olevat paloasemat ja muut tilat ovat edelleen pääosin kuntien omistuksessa, ja pelastuslaitos vuokraa tarvitsemansa tilat ensisijaisesti kunnilta. Käytettävä kalusto on Kajaanin kaupungin omaisuutta. (Kainuun alueen pelastustoimen yhteistoimintasopimus 2009, 6 7.) Taloudenhoito ja kustannustenjaon periaate Aluepelastuslaitoksen taloutta hoitaa ja siitä vastaa Kajaanin kaupunki. Käytännössä pelastuslaitos on itsenäinen toimiala Kajaanin kaupungin kirjanpidossa, ja Kajaanin kaupunginvaltuusto hyväksyy sille nettomääräisesti sitovan talousarvion. Vuosittaisen käyttösuunnitelman hyväksyy pelastuslautakunta. Toimialan kirjanpito eriytetään kaupungin kirjanpidossa siten, että siitä voidaan laatia oma tuloslaskelma. Kajaanin kaupunki on sitoutunut raportoimaan muille kunnille aluepelastuslaitoksen taloudesta ja toiminnasta kolme kertaa vuodessa. (Kainuun alueen pelastustoimen yhteistoimintasopimus 2009, 8.) Päijät-Häme Toiminta-ajatus Päijät-Hämeen pelastuslaitos tuottaa alueellaan korkeatasoiset palvelutasopäätöksen huomioivat pelastustoimen ja ensihoidon palvelut tehokkaasti, innovatiivisesti ja taloudellisesti (Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen arvot, visio ja strategiset tavoitteet ). Organisaatio Poiketen useimmista muista aluepelastuslaitoksista Päijät-Hämeen pelastuslaitos on liikelaitos, joka toimii Päijät-Hämeen liiton alaisuudessa. Toimin- 25

27 Alueellinen pelastustoimi seitsemän toimintavuoden jälkeen nallisesti Päijät-Häme on jaettu Lahden ja Heinolan toiminta-alueisiin, ja pelastuslaitoksella on toimipaikka jokaisessa toiminta-alueen 12 kunnassa. Kaiken kaikkiaan laitoksella työskenteli vuoden 2010 lopussa 226 vakinaista työntekijää. Tämän lisäksi alueella toimii 22 sopimuspalokuntaa, joiden hälytysosastojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä vuonna 2010 oli 541. (Päijät- Hämeen pelastuslaitoksen palvelutasopäätös , 12 31; Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2010, 3, 5 ja 37.) Kuvio 10. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen organisaatio Kuvio 10. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen organisaatio Aluepelastuslaitoksen hallinto Pelastuslaitos Aluepelastuslaitoksen toimii hallinnollisesti hallinto Päijät-Hämeen liiton alaisuudessa, ja Pelastuslaitos toimii hallinnollisesti Päijät-Hämeen liiton alaisuudessa, ja ylimpänä päättävänä ylimpänä päättävänä elimenä toimii maakuntavaltuusto. Laitoksen toimintaa johtokunta johtaa pelastusjohtaja. ohjaa ja valvoo laitoksen Laitoksen toimintaa, johtokunta talouden ohjaa suunnittelua ja valvoo laitoksen ja toteutusta, laitoksen elimenä toimii maakuntavaltuusto. Laitoksen toimintaa johtaa pelastusjohtaja. Laitoksen toimintaa, kehittämistä talouden sekä seuraa suunnittelua toiminnan ja tuloksia. toteutusta, Maakuntavaltuusto laitoksen kehittämistä asettaa vuosittain sekä seuraa pelastuslaitokselle toiminnan tuloksia. toiminnalliset Maakuntavaltuusto ja taloudelliset tavoitteet, asettaa vuosittain ja johtokunta pelastuslai- valvoo laitoksen toimintaa ja tavoitteiden saavuttamista. (Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen vuosikertomus 2010, 2008, 3; Päijät-Hämeen pelastustoimen yhteistoimintasopimus 2006, 1.) 26 Toimitilat ja kalusto Jäsenkuntien pelastustoimen tarpeisiin osoittamat tilat on säilytetty kuntien omistuksessa, ja pelastuslaitos vuokraa kunnilta toimintansa järjestämisen kannalta tarpeelliset tilat. Kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen 4 :n mukaan kukin kunta tai useampi kunta yhteistyössä

KAINUUN PELASTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

KAINUUN PELASTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ KAINUUN PELASTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009. I YLEISET PERUSTEET 1 Tehtävä Pelastuslaitoksen tehtävänä on tarjota Kainuun pelastuslaitoksen alueen kunnille pelastuslaissa

Lisätiedot

KAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

KAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOPIJAOSAPUOLET Kajaanin ja Kuhmon kaupungit sekä Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Vaalan kunnat. SOPIMUKSEN

Lisätiedot

KAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS (LUONNOS )

KAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS (LUONNOS ) KAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS (LUONNOS 080808) SOPIJAOSAPUOLET Kajaanin ja Kuhmon kaupungit sekä Hyrynsalmen, Kuhmon, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen

Lisätiedot

Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus

Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus Keski-Suomen pelastuslaitos - SPPL / yritysturvallisuus 29.0.205 Simo Tarvainen pelastusjohtaja .Helsinki 2.Länsi-Uusimaa 3.Keski-Uusimaa 4.Itä-Uusimaa 5.Varsinais-Suomi 6.Kanta-Häme 7.Päijät-Häme 8.Kymenlaakso

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusalan neuvottelupäivät SN27 9. 11.12.2009, Silja Serenade Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Lisätiedot

Pelastustoimi ja pelastuslaitos

Pelastustoimi ja pelastuslaitos Pelastustoimi ja pelastuslaitos Päijät-Hämeen pelastuslaitos Marjo Oksanen marjo.oksanen@phpela.fi Pelastustoimen tehtävänjako Sisäasiainministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa ja sen palvelujen

Lisätiedot

Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon hälytysmäärät vuodelta 2016

Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon hälytysmäärät vuodelta 2016 Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon hälytysmäärät vuodelta 2016 Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan ja ensihoidon tehtävät lisääntyivät hieman edellisvuodesta. Keski-Suomen

Lisätiedot

KAINUUN PELASTUSLAITOS

KAINUUN PELASTUSLAITOS KAINUUN PELASTUSLAITOS MUUTOSINFOT ke 22.3. Suomussalmi ke 29.3. Ristijärvi ti 4.4. Paltamo ti 25.4. Puolanka ke 3.5. Sotkamo ke 10.5. Kajaani ke 17.5. Kuhmo to 18.5. Hyrynsalmi KAINUUN PELASTUSLAITOS

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Ensihoitopalvelujen tuottaminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Lohjan sairaanhoitoalueella

Espoon kaupunki Pöytäkirja Ensihoitopalvelujen tuottaminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Lohjan sairaanhoitoalueella 18.08.2016 Sivu 1 / 1 3362/2016 00.04.01.00 29 Ensihoitopalvelujen tuottaminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Lohjan sairaanhoitoalueella Valmistelijat / lisätiedot: Juha Karhu, puh. 09 816

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016. Taloussuunnitelma 2016-2018. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos

TALOUSARVIO 2016. Taloussuunnitelma 2016-2018. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos TALOUSARVIO 2016 Taloussuunnitelma 2016-2018 www.pkpelastuslaitos.fi Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos etunimi.sukunimi@pkpelastuslaitos.fi Noljakantie

Lisätiedot

Pohjanmaan pelastuslaitos tänään Österbottens räddningsverk i dag. Pelastusjohtaja Räddningsdirektör Tero Mäki

Pohjanmaan pelastuslaitos tänään Österbottens räddningsverk i dag. Pelastusjohtaja Räddningsdirektör Tero Mäki Pohjanmaan pelastuslaitos tänään Österbottens räddningsverk i dag Pelastusjohtaja Räddningsdirektör Tero Mäki Pelastuslaitokset (kunnat) Hätäkeskukset (Valtio) Valtion hallinnoimia Hätäkeskusalueita

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSLAITOKSEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS ETELÄ-POHJANMAAN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOPIJAPUOLET Alajärven, Alavuden, Kauhajoen, Kauhavan, Kurikan, Lapuan, Seinäjoen ja Ähtärin

Lisätiedot

Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy

Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy Anssi Kuhlman Taustaa Pelastuslaki 379/2011 27 Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävät Alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta,

Lisätiedot

Pelastustoimen alueellistamisen lähtölaukaus 2004 Ensimmäisten vuosien kokemuksia

Pelastustoimen alueellistamisen lähtölaukaus 2004 Ensimmäisten vuosien kokemuksia Pelastustoimen alueellistamisen lähtölaukaus 2004 Ensimmäisten vuosien kokemuksia 2004-2006 Tampereen yliopisto, erikoistutkija Olavi Kallio Palotutkimuksen päivät 2009 25-26.8.2009 Seurantatutkimuksen

Lisätiedot

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä 1.2.2017 Martti Soudunsaari Pelastusjohtaja Yksi maamme 22 pelastuslaitoksesta. Lapin liiton

Lisätiedot

Itä-Uudenmaan aluepelastuslautakunta ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN TALOUSARVIO- JA TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUS /13.

Itä-Uudenmaan aluepelastuslautakunta ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN TALOUSARVIO- JA TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUS /13. Itä-Uudenmaan aluepelastuslautakunta 8 17.10.2017 ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN TALOUSARVIO- JA TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUS 2018-2020 76/13.130/2017 IUALPEL 17.10.2017 8 Valmistelu: Olavi Liljemark Pelastuslaitoksen

Lisätiedot

KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Nro 1 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Nro 1 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KOKKOLAN KAUPUNKI I KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Nro 1 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kokkolan kaupunginvaltuuston hyväksymä 12.5.2003, vsto muuttanut 25.10.2010 77.

Lisätiedot

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia.

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. HE 321/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Esityksen mukaan

Lisätiedot

Visio: Varsinais-Suomen pelastuslaitos on valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja positiivinen esimerkki laadukkaasta ja tehokkaasta pelastuslaitoksesta.

Visio: Varsinais-Suomen pelastuslaitos on valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja positiivinen esimerkki laadukkaasta ja tehokkaasta pelastuslaitoksesta. Visio: Varsinais-Suomen pelastuslaitos on valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja positiivinen esimerkki laadukkaasta ja tehokkaasta pelastuslaitoksesta. V-S aluepelastuslaitos lyhyesti Toimintavalmiudessa

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous 27.1.2015 Ari Hirvensalo Talousjohtaja 27.1.2015 2 27.1.2015 3 27.1.2015 7 Reunaehtoja: Sote-laki hyväksytään maaliskuussa SHP:n toiminta lakkaa 31.12.2016

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on Sisäasiainministeriön toimintaohjelma kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi 23.9.2013 Pelastuslaki (379/2011) Tehtävät/velvoitteet Tehtävän poistaminen ei ole mahdollista perustelut Tehtävä

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAUTAKUNNAN JA PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAUTAKUNNAN JA PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAUTAKUNNAN JA PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAUTAKUNNAN JA PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Etelä-Karjalan pelastuslaitos vastaa kaikissa

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) 366 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen HEL 2012-013867 T 00 01 06 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistus. Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen

Pelastustoimen uudistus. Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen Pelastustoimen uudistus Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen Pelastustoimen uudistaminen Pelastustoimen uudistaminen tehdään, jotta edelleen tiukkenevassa taloudellisessa tilanteessa asiakkaan turvallisuustaso

Lisätiedot

Pelastuslaitosten strateginen pohja

Pelastuslaitosten strateginen pohja Strategia 2020 Pelastuslaitosten strateginen pohja Pelastuslaitoksen kehittymisvaatimus Johtamisen haaste Tuottavuushyöty Yhteiskunnan/ Kunnan tavoitetaso Miten osaaminen saadaan yhteiskunnan käyttöön?

Lisätiedot

Yhteenveto kuntien arvioiduista menoista

Yhteenveto kuntien arvioiduista menoista Yhteenveto kuntien arvioiduista menoista Hoitopalvelujen myyntitulot eli laskutus kunnilta sisältävät: Erikoissairaanhoidon palvelut, joihin kuuluvat omana toimintana tuotetut palvelut ja hoito muissa

Lisätiedot

Pelastustoimen tilinpäätös 2008 ja 2009 -hanke, tilinpäätös- ja kustannusanalyysin tuloksia Jaana Määttälä, KTM, tutkija 28.8.2012

Pelastustoimen tilinpäätös 2008 ja 2009 -hanke, tilinpäätös- ja kustannusanalyysin tuloksia Jaana Määttälä, KTM, tutkija 28.8.2012 Pelastustoimen tilinpäätös 2008 ja 2009 -hanke, tilinpäätös- ja kustannusanalyysin tuloksia Jaana Määttälä, KTM, tutkija 28.8.2012 Pelastustoimen kokonaiskustannusanalyysi vuosilta 2007 2010: pelastuslaitokset,

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2016

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2016 Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2016 ENSIHOITOPALVELUT TULOSALUE www.pkpelastuslaitos.fi Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos etunimi.sukunimi@pkpelastuslaitos.fi

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha)

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Porvoon sairaanhoitoalue (jäljempänä sha) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN JA ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN AIESOPIMUS ENSIHOIDON PALVELUTUOTANNOSTA JA ENSIVASTEPALVELUISTA 1. Sopijaosapuolet Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KOKKOLAN KAUPUNKI I KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Nro 1 - Esitys 9.5.2014 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kokkolan kaupunginvaltuuston hyväksymä X.X.2014 Voimaantulopäivä

Lisätiedot

Pohjois-Savon pelastuslaitos Pöytäkirja 8/ (1) Pohjois-Savon aluepelastuslautakunta Asianro 1163/00.01.

Pohjois-Savon pelastuslaitos Pöytäkirja 8/ (1) Pohjois-Savon aluepelastuslautakunta Asianro 1163/00.01. Pohjois-Savon pelastuslaitos Pöytäkirja 8/2015 1 (1) 58 Asianro 1163/00.01.00/2014 Pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen uusiminen historia 22.10.2014 56: Pelastustoimen perussopimuksen ja kuntien maksuosuuden

Lisätiedot

Pohjois-Savon pelastuslaitos Pöytäkirja 1/ (1) Pohjois-Savon aluepelastuslautakunta Asianro 9356/00.01.

Pohjois-Savon pelastuslaitos Pöytäkirja 1/ (1) Pohjois-Savon aluepelastuslautakunta Asianro 9356/00.01. Pohjois-Savon pelastuslaitos Pöytäkirja 1/2014 1 (1) 4 Asianro 9356/00.01.00/2013 Lausunto pelastustoimen aluejaosta ja pelastustoimen järjestelmän uudelleenorganisoinnista Pelastusjohtaja Jukka Koponen

Lisätiedot

VÄLIRAPORTTI PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN

VÄLIRAPORTTI PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN VÄLIRAPORTTI PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN www.ekarjala.fi 1 PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN TYÖRYHMÄN TYÖSKENTELY / Osallistujat: Pelastuslaitoksen yhteistyöryhmä täydennettynä Eksoten ensihoidon palvelupäälliköllä

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön

Lisätiedot

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto 942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45

Lisätiedot

Väkivalta / uhkatilanne

Väkivalta / uhkatilanne Pelastusalan uhkatilannekoulutus - kehittämistarpeet Juha Höök Paloesimies, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL työturvallisuusseminaari 15.4.2015, Espoo Väkivalta / uhkatilanne Väkivalta on helppo tunnistaa,

Lisätiedot

Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012

Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012 Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012 Strateginen kenttä Johdon forum Ministeriövalmistelu - läänit Yhteistoiminnallinen valmistelu Pelastusaluevalmistelu (pelastusjohtajien kokous) Palvalutasopäätökset Kuntastrategiat

Lisätiedot

Rahoitusperiaate erityisasiantuntija Hanna Talka Etunimi Sukunimi

Rahoitusperiaate erityisasiantuntija Hanna Talka Etunimi Sukunimi Rahoitusperiaate 16.11.2017 erityisasiantuntija Hanna Talka 1 Etunimi Sukunimi Sisältö Taloustieto siirtymisen yhteydessä Maakuntien taloustietojen ryhmittely Talous rahoitusperiaatteen toteutumisen osana

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistus. Hankejohtaja Taito Vainio

Pelastustoimen uudistus. Hankejohtaja Taito Vainio Pelastustoimen uudistus Hankejohtaja Taito Vainio SOTE- ja aluehallintouudistus 26.5.2016 2 Maakuntauudistuksen työryhmät 1. Maakuntahallinnon tehtäväsiirrot -valmisteluryhmä (Jäsen Mika Kättö) 2. Maakuntahallinnon

Lisätiedot

PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013

PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013 TIEDOTE 1 (6) 2/2013 31.5.2013 PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013 Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toinen tiedote Edessäsi on Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toinen tiedote.

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI 81 Taloussuunnitelma LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS

ESPOON KAUPUNKI 81 Taloussuunnitelma LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS ESPOON KAUPUNKI 81 LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 2019 ESPOON KAUPUNKI 82 LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS Pelastuslain 24 :n mukaisesti kunnat

Lisätiedot

Ohjausryhmä hyväksymä 13.3.2012. Neuvottelukunta 17.4.2012. Muutettu kohdat 11 ja 13 24.4.2012. Sisällysluettelo:

Ohjausryhmä hyväksymä 13.3.2012. Neuvottelukunta 17.4.2012. Muutettu kohdat 11 ja 13 24.4.2012. Sisällysluettelo: Sisällysluettelo: 1 SOPIJAPUOLET 2 TAVOITE 3 SOPIMUKSEN TARKOITUS 4 HALLINTO 5 PELASTUSLIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA 6 PELASTUSJOHTAJA 7 NEUVOTTELUKUNTA 8 HENKILÖSTÖ 9 PALVELUTASO 10 KALUSTO JA VARUSTEET 11

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS Espoon pelastuslautakunta 22.08.2002 5 kaupunginhallitus 03.09.2002 11 kaupunginvaltuusto 11.11.2002 11 LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOPIJAPUOLET Espoon, Karjaan, Karkkilan, Kauniaisten,

Lisätiedot

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 6. 6 Johtokunnan kuuleminen Espoon kaupungin hallintosääntöuudistusta koskevassa asiassa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 6. 6 Johtokunnan kuuleminen Espoon kaupungin hallintosääntöuudistusta koskevassa asiassa 09.03.2017 Sivu 1 / 1 983/2017 00.01.01.00 6 Johtokunnan kuuleminen Espoon kaupungin hallintosääntöuudistusta koskevassa asiassa Valmistelijat / lisätiedot: Katariina Kaukonen, puh. 040 527 0294 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistus

Pelastustoimen uudistus Pelastustoimen uudistus Länsi-Suomen Pelastusalan liitto, koulutusseminaari 29.-30.10.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi 29.10.2016 2 29.10.2016 3 29.10.2016 4 29.10.2016 5 29.10.2016 6 Pelastustoimen

Lisätiedot

Kirje Lausuntopyyntö HE luonnoksesta laiksi pelastustoimen järjestämisestä

Kirje Lausuntopyyntö HE luonnoksesta laiksi pelastustoimen järjestämisestä KIRKKONUMMI.,-YRKSLfrTI Liite PatuL 12 / 29.9.2016 ESPOO ESBO Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Kirje 0303.00 6.9.2016 lw 09. 09, 2016, O. ^1/6^ Kftsil. Buhanri. 1(2) 13746/2016 Jakelussa mainitut Lausuntopyyntö

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

PELASTUSTOIMEN ALUEJAKO

PELASTUSTOIMEN ALUEJAKO PELASTUSTOIMEN ALUEJAKO Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano, pelastustoimen järjestelmän uudelleenorganisointi Sisäasiainministeriön lausuntopyyntö 20.12.2013 Sisäasiainministeriön esitys

Lisätiedot

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän purkaminen, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Siun sote) perussopimuksen muuttaminen ja näihin liittyvät järjestelyt

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Kuntayhtymän kotipaikka on Ylivieskan kaupunki. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion PERUSSOPIMUS I YLEISTÄ Tällä sopimuksella Alavieskan kunta, Nivalan kaupunki, Sievin kunta ja Ylivieskan kaupunki sopivat kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen. Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200

Onnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen. Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200 Onnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200 Onnettomuuksien ehkäisyn työryhmäraportin lähtötiedot Pelastuslaitoksien näkemyksiä ja kehittämistarpeita kartoitettiin

Lisätiedot

Paikallinen ulottuvuus aluehallinto- ja soteuudistuksessa

Paikallinen ulottuvuus aluehallinto- ja soteuudistuksessa Paikallinen ulottuvuus aluehallinto- ja soteuudistuksessa Länsi-Suomen liittojen yhteistyöfoorumi Silja Ässämäki 22.10.2015 silja.assamaki@jkl.fi p. 050 5685831 Keski-Suomen kunnat ja SOTE-rakenteet 2015

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS TILASTOKIRJA 2014

LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS TILASTOKIRJA 2014 LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS TILASTOKIRJA 214 Sisällysluettelo Tehtävämäärien kehitys... 3 Henkilövahingot... 5 Onnettomuuksien ehkäisy... 7 Alkusammutuksen vaikutus... 8 Erheelliset paloilmoitukset

Lisätiedot

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI 1.10.2012 Paloriskit, omatoiminen varautuminen ja valvontasuunnitelmat Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos paavo.tiitta@kuopio.fi 044

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari 6.-7.2.2012 Rakennusvalvonnan ja pelastusviranomaisen roolit rakennusluvan vastaisen käyttötarkoituksen yhteydessä Hotelli Kuninkaantie 7.2.2012 Jussi Rahikainen

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen. Hankejohtaja Taito Vainio

Pelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen. Hankejohtaja Taito Vainio Pelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen Hankejohtaja Taito Vainio 1 Pelastustoimen kehittämistä ohjaavat linjaukset HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 1) Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista

Lisätiedot

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Jukka Koivuranta Helsingin pelastuslaitos Palotarkastaja/Sosiaali- ja terveysviraston yhteyshenkilö Lyhyesti Pelastuslaki 379/2011 Poistumisturvallisuusselvitys

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lausunto hallituksen esityksestä laiksi pelastustoimen järjestämisestä (SM SMDnro )

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lausunto hallituksen esityksestä laiksi pelastustoimen järjestämisestä (SM SMDnro ) 10.11.2016 Sivu 1 / 1 3746/2016 03.03.00 44 Lausunto hallituksen esityksestä laiksi pelastustoimen järjestämisestä (SM 1620744 SMDnro- 2015-2070) Valmistelijat / lisätiedot: Kimmo Markkanen, puh. 09 816

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Keski-Suomen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt MALLISÄÄNNÖT 1(6) Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt Päivitetty 28.5.2007 Vapaaehtoisen palokunnan säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on vapaaehtoinen palokunta. Yhdistystä nimitetään

Lisätiedot

Väliraportti. Työryhmä: Turvallisuus- ja varautuminen Turvallisuuden osio. Harri Setälä Pelastusjohtaja

Väliraportti. Työryhmä: Turvallisuus- ja varautuminen Turvallisuuden osio. Harri Setälä Pelastusjohtaja Väliraportti Työryhmä: Turvallisuus- ja varautuminen Turvallisuuden osio Harri Setälä Pelastusjohtaja Tehtäväkentän analysointi ja lähitulevaisuuden haasteet Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta:

Lisätiedot

Strateginen sopimus 2018, aluepelastuslaitos

Strateginen sopimus 2018, aluepelastuslaitos Strateginen sopimus 2018, aluepelastuslaitos 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lyhyt kuvaus toiminnasta (kh) Laadukkaat pelastustoiminta-, turvallisuus- ja ensihoitopalvelut tuotetaan Varsinais-Suomessa ammattitaitoisesti,

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisy 2013

Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Kimmo Markkanen riskienhallintapäällikkö Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk Länsi-Uusimaa Department for Rescue Services

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN

PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN 19.12. 2016 1 Teemaryhmän työsuunnitelma valmis Nykytilan kuvaus ja tilannekatsaus pelastuslaitoksen toiminnoista valmis Teema- ja sen alatyöryhmien esille nostamia asioita:

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 16

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 16 Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2011 Nro 16 KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOKSEN LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.11.2011, tulee voimaan 1.1.2012) 1 Toimiala Kymenlaakson pelastuslaitoksen

Lisätiedot

LUP toiminnasta 2013

LUP toiminnasta 2013 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ajankohtaisasioita Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueen nuohoojien opintopäivä 29.11.2012 Fiskars V-P Ihamäki

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Keski-Suomen liitto-kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Keski-Suomen liitto. Kotipaikka on Jyväskylän kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Keski-Suomen liitto-kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Keski-Suomen liitto. Kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. Allekirjoittaneet Keski-Suomen liiton jäsenkunnat ovat kunnanvaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä hyväksyneet kuntayhtymän perussopimuksen ja sopineet kuntayhtymän hallinnon ja toiminnan järjestämisestä

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue Dia 1 Alue 12 kuntaa (1.1.2004 18 kuntaa) Noin 280 000 asukasta (vrk 12/2013) Noin 23 160 km 2 260 km Dia 2 Alue Noin 250 000 asukasta (50 km säteellä Oulusta) Dia 3 Yhteistyö arjen turvallisuuden parantamisessa

Lisätiedot

Pelastuslaitoksen on laadittava päätös pelastustoimen palvelutasosta.

Pelastuslaitoksen on laadittava päätös pelastustoimen palvelutasosta. SISÄASIAINMINISTERIÖ Sopimusehdotus Liite 3 Pohjois-Karjala 19.2.2003 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS Sopijapuolet Enon, Ilomantsin, Joensuun, Juuan, Kesälahden, Kiihtelysvaaran,

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9:00 Työnhakijat Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Keski-Suomessa

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10.2012 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

:06. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto

:06. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto Raportti sisältää sairaanhoitopiirin laskutettujen hoitopalveluiden tuotemäärät jäsenkunnittain esitettyinä. Tiedot on esitetty sairaanhoitotoiminnan osalta summana sekä toimialueittain omilla sivuillaan.

Lisätiedot

:36. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto

:36. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto Raportti sisältää sairaanhoitopiirin laskutettujen hoitopalveluiden tuotemäärät jäsenkunnittain esitettyinä. Tiedot on esitetty sairaanhoitotoiminnan osalta summana sekä toimialueittain omilla sivuillaan.

Lisätiedot

:50. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto

:50. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto Raportti sisältää sairaanhoitopiirin laskutettujen hoitopalveluiden tuotemäärät jäsenkunnittain esitettyinä. Tiedot on esitetty sairaanhoitotoiminnan osalta summana sekä toimialueittain omilla sivuillaan.

Lisätiedot

Palonehkäisyn uudet tuulet

Palonehkäisyn uudet tuulet pelastuslain (ja rakentamismääräysten) muutokset esitys FinnSec-messuilla 13.10.2011 Rakentamisen ja paloturvallisuuden perussäädökset uusiutuivat tänä vuonna Rakentamismääräyskokoelman osa E1 - Rakennusten

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos. Toiminta Pelastusjohtaja Jaakko Pukkinen

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos. Toiminta Pelastusjohtaja Jaakko Pukkinen Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Toiminta 2015 Pelastusjohtaja Jaakko Pukkinen 1 PELASTUSTOIMEN ALUE 2 HALLINTO JA TALOUS Pelastusalue muodostuu 11 peruskunnasta Pelastuslaitoksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Pälviä, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Pälviä, puh 21.04.2016 Sivu 1 / 1 1667/2016 00.01.03 12 Toimintaympäristön tila Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Pälviä, puh. 09 816 26840 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio Pelastustoimen kehittäminen Pelastusylitarkastaja Taito Vainio 2.12.2015 2 Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta,

Lisätiedot

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Katsaus SOTE-valmisteluun Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän valmistelu kuntien yhteistyönä Kuntien päätöksenteko

Lisätiedot

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ HÄRKÄTIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2015 31.12.2016 1. Sopimuksen osapuolet Tämän yhteistoimintasopimuksen

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistamishanke

Pelastustoimen uudistamishanke STM valmiusseminaari 26.-27.5.2016, Haikon kartano Pelastustoimen uudistamishanke V-P Ihamäki Pelastusjohtaja, pelastusjohtajat pj. (Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos) PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO

Lisätiedot

PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT

PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT PIHLAVAN VPK RY Pihlavan VPK Ry:n säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Pihlavan VPK ry. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä palokunnaksi. Palokunnan toiminta-alueena

Lisätiedot

Palvelutasopäätös Palvelutasopäätösluonnoksen käsittelyn tueksi

Palvelutasopäätös Palvelutasopäätösluonnoksen käsittelyn tueksi Palvelutasopäätös 2014-2017 Palvelutasopäätösluonnoksen käsittelyn tueksi Palvelutasopäätös Pelastuslain mukaan pelastuslaitoksen johtokunta päättää pelastustoimen palvelutasosta kuntia kuultuaan. Päätöksessä

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Loviisan kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Lapinjärven kunnanvaltuusto xx.xx.2014 xx 2

Lisätiedot