Elävä kaupunkikeskusta

Transkriptio

1 Arja Sippola Elävä kaupunkikeskusta Arja Sippola

2 ELÄVÄ KAUPUNKIKESKUSTA Kokemusta keskustojen kehittämissuunnittelusta konseptitasolta ympäristön yksityiskohtiin, poikkitieteelliset työryhmät

3 KAUPUNGISTUMINEN GLOBAALISTI Kaupunkilaisten määrän on ennustettu nousevan vuonna 2030 jo viiteen miljardiin, jolloin kaupungeissa asuisi 70 prosenttia maailman ihmisistä (nyt yli 50 %). Nopea kaupungistuminen aiheuttaa slummiutumista, työttömyyttä, ilmansaasteita jne., mutta toisaalta suurkaupungit tuottavat usein asukkailleen paremman mahdollisuuden terveydenhoitoon, koulutukseen ja esim. urakehitykseen. Kaupungistumisen syitä ovat mm. maaseudun koneellistaminen, ilmastonmuutos ja kuivuus, suvaitsevaisempi ilmapiiri. KIINASSA jopa 1,3 miljoonaa ihmistä muuttaa kaupunkeihin joka ikinen kuukausi. Kaupunkien tiiveys ei ole modernin yhteiskunnan tuoma ilmiö vuotta EKR oli jo kaupunkeja, joiden tiiveys oli kaksi kertaa Shanghain kaupungin tehokkuutta. Vuoteen 2050 mennessä elintarviketeollisuuden on tuotettava ruokaa 3 miljardin kaupunkiasujan sijasta 7 miljardille asukkaalle. Löytyykö puhdasta vettä ja miten jätehuolto järjestetään?

4 TIIVISTYVÄ KAUPUNKI NYKYAJAN ILMIÖITÄ Kaupunkeja tiivistetään jättömaille, valtaväylien varteen (melu- ja hiukkaspäästöt), satama- ja teollisuusalueille (maaperän kunnostukset), ratapiha-alueille (vaarallisten aineiden kuljetukset), tulvaherkille alueille (tulvavallit) sekä muuten vaikeaan maastoon (topografia ja esteettömyys) Merta vallataan rakentamiselle, ullakkoja otetaan asuntokäyttöön, rakennuksia korotetaan ja kaupungeissa etsitään korkean rakentamiseen soveltuvia alueita Kaupunkeja voidaan brändätä! (Oslon uusi ooppera, Bilbaon Guggenheim ovat nostaneet kaupungit maailmanmaineeseen ja elvyttäneet kaupunkielämää)

5 SMART CITY Smart Cities wheel/ Boyd Cohen Tulokset osoittivat, että Euroopassa on maailman älykkäimmät kaupungit, ne ovat tiheimpiä, niissä on toimiva julkinen liikenne ja sitoutuminen pyöräilyyn ja kävelyyn kulkumuotoina, lisäksi keskitytään kestävyyteen ja vähähiiliseen politiikkaan. Kööpenhamina sijoittui ensimmäiseksi Euroopan kaupunkien joukossa ja sitä seuraa Amsterdam, Wien, Barcelona, Pariisi, Tukholma, Lontoo, Hampuri, Berliini ja Helsinki. Kööpenhamina on vakiinnuttanut maineensa maailman vihreimpänä kaupunkina Kaupunki on myös valittu Euroopan vihreäksi pääkaupungiksi 2014 Kööpenhamina on yksi alhaisimmista hiilijalanjäljen tuottajasta asukasta kohden maailmassa - alle kaksi tonnia asukasta kohti Kaupungin tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2025 mennessä. 40 prosenttia kaikista kaupunkiliikenteestä tehdään polkupyörällä. Köpiksen Ströget-kävelykatu tuomittiin säätilan vuoksi mahdottomana Nyt siellä kulkee kymmeniätuhansia ihmisiä päivittäin. Pyöräilyn terveyshyödyt ovat 1,7 miljardia Tanskan kruunua/vuosi.

6 Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer ELÄVÄ KAUPUNKIKESKUSTA Helsingin keskusta tarvitsee lisää viihtyisyyttä, HS Järvenpää haluaa koko Perhelän korttelin, HS Kaupungin täytyy ottaa riskejä, jotta saadaan sitä vetovoimaa ja sitä mukaa uusia yrityksiä, työpaikkoja ja veromarkkoja, Karhunen Mitä tehdään muualla Suomessa, taantuvien keskusta-alueiden kanssa? Miten moninapaisia kuntakeskuksia kehitetään tai ylläpidetään, miten kiinteistöjä hoidetaan tai toimintoja hallitusti alasajetaan? Monenlaista kaupunkikehittämistä: Barcelonassa pistemäistä kehitystyötä, Ruotsissa talvikaupunki, Uuden Seelannin Christchurchissa asukasvuorovaikutus, Australian Melbournessa keskustan asumisen lisääminen ja julkiset tilat sekä New Yorkin Times Squar-projekti!! (alkoi kokeilusta, nyt vakiintunut käytäntö. Liikenneonnettomuudet vähentyneet 63 %) Page 6

7 ELÄVÄ KAUPUNKIKESKUSTA Liikenteen vaatima tila

8 ELÄVÄ KAUPUNKIKESKUSTA Liikenteen vaatima tila

9 TIIVISTYVÄ KAUPUNKI Liikenteen vaatima tila a Colombian transportation planner in Bogotá, their math suggested that mobility by car takes 20 times more space per person within cities than tram-ways, & 90 times more space per person than subways/metros Of course if walking, biking and transit are space savers, that means they're also money savers, reducers of a city's carbon footprint, facilitators of more healthy, economically successful cities, and so on.

10 ELÄVÄ KAUPUNKIKESKUSTA Pysäköinti ja huolto katukuvassa Älykkään pysäköinnin uusia palveluja: mm. paikannuspalvelut, infotaulut vapaista pysäköintipaikoista, mobiilisovellukset kertovat lähimmän pysäköintipaikan, vuorottaispysäköinti

11 ELÄVÄ KAUPUNKIKESKUSTA Ylijäämämaiden ja -rakennusten parantava eheyttäminen, käytä hyväksesi vanhaa rakennetta ja vältä yliduunaamista - Herättävät henkiin uudenlaista kaupunkikulttuuria ja -tapahtumia

12 ELÄVÄ KAUPUNKIKESKUSTA Kaupunkia rakennetaan ullakoille ja tulevaisuuden kaupunkibulevardien ympärille

13 ELÄVÄ KAUPUNKIKESKUSTA Korkea rakentaminen, onko huomioarkkitehtuuria? Dubai, Oulu, Itäkeskus -korkea rakentaminen saattaa parhaimmillaan kehittää kaupunkikokemusta/ vrt. merirosvoarkkitehtuuri, todellinen tarve selvitettävä, paikasta lähtevät perustelut, vaikutusten arviointi, ihmismittakaava katukerroksiin

14 ELÄVÄ KAUPUNKIKESKUSTA Kaupunkitilan tehokkuus Wujin, ekologinen keskustakortteli, e = 6,8. Kortteliin saadaan monipuolisia palveluja ja toimintoja, asuminen elävöittää keskustaa, liikenne (metro) ja pysäköinti- ja huoltojärjestelmät tehostuvat.

15 ELÄVÄ KAUPUNKIKESKUSTA Kaupunkitilan elinvoimaisuus Keskustapuisto Kotkassa, moneen kertaan palkittu puisto

16 ELÄVÄ KAUPUNKIKESKUSTA Kaupunkitilan elinvoimaisuus Vuodenajan vaihtelut viherympäristössä, ympäristön yksityiskohdat, lähimittakaava Kaupungissa on oltava ihmisen mittaisia yksityiskohtia, jotka on havaittavissa kävellen ja pyöräillen/ vrt. ajoneuvoliikenteen nopeusmittakaava.

17 TIIVISTYVÄ KAUPUNKI Kaupunkitilan elinvoimaisuus Miten keskustaelämän painopiste muuttuu uuden kauppakeskuksen myötä?

18 TIIVISTYVÄ KAUPUNKI Kaupunkitilan elinvoimaisuus Shinozakin PPP-kortteleiden sparraus, Japani Kaupunkivihreää kattokerroksiin

19 TIIVISTYVÄ KAUPUNKI Keskustojen elävöittäminen tiivistämällä Oulun keskustan tiivistämistutkielmia

20 TIIVISTYVÄ KAUPUNKI Keskustojen elävöittäminen tiivistämällä Oulun Heinäpään tiivistämistutkielmia

21 TIIVISTYVÄ KAUPUNKI Mikkeli City 2020 ELÄMYSKESKUSTA Kuva 9. Konsepti kauppakatujen tavoitetilasta

22 Haaste 1 : Kuinka keskustaliikenne on hallittavissa ja keskusta helposti saavutettavissa? Jalankulkijan roolia korostetaan ydinkeskustassa, jolloin keskustan kehän sisäpuolisista ajoneuvoliikenteen kaduista pyritään muodostamaan pitkällä aikavälillä shared space tyyppisiä katutiloja. Kun keskustan kehän katutilat ovat näin johdonmukaisesti käsiteltyjä, liikenteessä liikkuvat tunnistavat kaupungin liikenteellisen ratkaisun selkeästi ja oppivat käyttäytymään oikein. pyöräilijän asemaa parannetaan pyöräilijöille järjestetään omat kaistat myös shared space tyyppisessä katutilassa esteettömyys kaikilla aisteilla koettavaksi/ kaupunki kaikille teema. Opastus ja infopisteet osa keskustan designia, nähtävissä hyvin ja korostettuina katutilassa: tärkeimmät keskustatoiminnot, pysäköintialueet, matkakeskukset ja pysäkit on muotoiltu, valaistu ja opastettu tunnistettavalla tavalla huoltoliikenteen ja lyhytaikaisen pysäköinnin sovittaminen osaksi keskustatoimintoja on keskustan palvelujen säilymisen ja elinvoimaisuuden kannalta tärkeää. Voisiko pitkällä aikavälillä toteutua maanalainen eri pysäköintilaitoksia yhdistävä huolto- ja pysäköintialueverkosto? Page 22

23 Haaste 2 : Kuinka keskusta saadaan viihtyisäksi ja vetovoimaiseksi kaikkina vuodenaikoina ja toteutuuko ekologia ja energiatehokkuus? Kaupunkitilan mittakaavaa voidaan säädellä eri tarvoin torilla, kaduilla ja kujanteilla. Mm. torin reunavyöhykkeitä voidaan käsitellä eri tavoin kuin torin keskeistä aukiotilaa. Tiloja jaetaan erilaisiin toiminnallisiin (myös katettuihin) vyöhykkeisiin, joissa eri-ikäiset käyttäjät ja eri liikkumismuodot on otettu huomioon Oma kaupunki -imago, omaleimaisuus muotoilukaupungin tunnistettava teema näkyy suurista kaupunkikuvallisista ratkaisuista aina pieniin yksityiskohtiin. Teemoina voivat olla mm. kaupunkitaide eri muodoissaan, vesi, lumi, jää, valo ja paikan historia. Kaupungin tunnistettavan suuren teeman lisäksi pyritään järjestämään jokaiselle kadulle ja kaupunkitilalle oma tunnistettava teema, joka helpottaa orientoitavuutta. Vesi tärkeänä kaupunkikuvallisena elementtinä (veden näkyminen, hulevedet, mielikuva vedestä). vihreys/ kasvillisuus viihtyisyys, hyvä ilman laatu, tuulisuuden vähentäminen, kaupunkiviljely (ravintolat, taloyhtiöt?) materiaalit (kestävä kehitys, läpäisevät pinnat) ja valaistusratkaisut/ energiatehokkuus Page 23

24 Haaste 3 : Onnistuuko keskustan kehittämisessä yhteistyö eri toimijoiden välillä? asukkaiden, yrittäjien ja päättäjien tavoitteet eivät aina kohtaa. Vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä ei voi olla koskaan liikaa. Projektin vuorovaikutussuunnitelmassa tähdätään avoimeen prosessityöskentelyyn: tiedottaminen, työpajat säännöllinen yhteydenpito, nettisivut ajantasalla Kaupungissa kulkeville järjestetään luontevia kohtaamispaikkoja (vrt. Stockan kello). Vuorovaikutustilainteisiin eri toimijoiden välillä järjestetään pysyvä kohtaamispaikka tila. Kohtaamispaikassa voidaan järjestää myös palaute- ja ideatilaisuuksia. Erikoistavarakaupan elinvoimaisuus, vilkas kaupunkielämä ja tapahtumat synnyttävät syyn tulla keskustaan. Eri toiminnoille ja yrittäjyydelle järjestetään otolliset olosuhteet: mahdollisuus laajentua katutilaan suotuisina vuodenaikoina, mahdollisuus lyhytaikaiseen huoltoja pysäköintiliikenteeseen (ennen maanalaista kokonaisvaltaista ratkaisua), korttelialueiden pihatilat mahdollisuus muuttaa katetuiksi myyntikäytäviksi ydinalueilla toimenpiteiden hyväksyttävyys täytyy testata eri käyttäjäryhmillä, jolloin rajapintoja voidaan häivyttää. Tällin voitaisiin perustaa ns. LahtiCity counsil? (Asukkaiden, yrittäjien tms. valitsema yhteinen toimielin?) Page 24

25 TIIVISTYVÄ KAUPUNKI Samferdsel, Norja sekä Skvallertorget Norrköping, Ruotsi Page 25

26 Arja Sippola Kiitos!