HATTULAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2012

Transkriptio

1 HATTULAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2012

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Kunnan toiminnan ja talouden kehitys Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä KUNNANHALLITUKSEN SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset KOKONAISTULOT JA -MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konsernirakenne Konsernin toiminnan ohjaus Kunnanhallituksen selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä TALOUSARVION TOTEUTUMINEN MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUSOSAN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET TULOSALUEITTAIN YLEISHALLINNON PÄÄVASTUUALUE...32 Toimielin: KESKUSVAALILAUTAKUNTA...32 Toimielin: KUNNANHALLITUS...33 Toimielin: TARKASTUSLAUTAKUNTA...44 Toimielin: MAASEUTULAUTAKUNTA...45 PERUSTURVAN PÄÄVASTUUALUE...46 Toimielin: PERUSTURVALAUTAKUNTA...46 Tulosalue: Sosiaalitoimi...49 Tulosyksikkö: Sosiaalityö...52 Tulosyksikkö: Koti- ja vanhuspalvelut...58 Tulosyksikkö: Varhaiskasvatus...60 Tulosalue: Terveydenhuolto...65 Tulosalue: Yleinen edunvalvonta...66 SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUE...67 Toimielin: SIVISTYSLAUTAKUNTA...67 Tulosyksikkö: Sivistystoimen hallinto...68 Tulosyksikkö: Peruskoulut...68 Tulosyksikkö: Lukiot...70 Tulosyksikkö: Kirjasto...72 Tulosyksikkö: Aamu- ja iltapäivätoiminta...74 Tulosyksikkö: Muut opetuspalvelut...74 Toimielin: VAPAA-AIKALAUTAKUNTA...77 TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUE...81 Toimielin: TEKNINEN LAUTAKUNTA...81 Tulosalue: Tekninen toimi...83 Tulosalue: Pelastustoimi...88 Tulosalue: Joukkoliikenne...88 Toimielin: RAKENNUSLAUTAKUNTA...89

3 2.2 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA, ULKOISET ERÄT TULOSLASKELMA, SISÄISET JA ULKOISET ERÄT RAHOITUSLASKELMA TASE KONSERNITULOSLASKELMA KONSERNIRAHOITUSLASKELMA KONSERNITASE TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA ALLEKIRJOITUKSET TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

4 1 JOHDANTO Kuntalain mukaan kunnat ja kuntayhtymät noudattavat vuoden 1997 alusta lukien kirjanpidossaan ja tilinpäätöksessään kirjanpitolakia soveltuvin osin. Kirjanpitolaissa keskeisenä tavoitteena on oikeiden ja riittävien tietojen antaminen kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Kunnan tilinpäätökseen sisältyvät tilinpäätöslaskelmat ovat tase ja tuloslaskelma sekä rahoituslaskelma. Rahoituslaskelma on rahan lähteitä ja rahan käyttöä kuvaava laskelma. Tuloslaskelmaa ja tasetta täydentävien liitetietojen antaminen on pakollista. Talousarvion toteutumisvertailu on itsenäinen, tilinpäätökseen sisältyvä laskelma, jonka tehtävänä on talousarviositovuuden noudattamisen seuranta. Tilinpäätösinformaatiota parantavat sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen seuranta, suunnitelman mukaisten poistojen esittäminen, vaatimus vastaisten menojen ja menetysten huomioon ottamisesta pakollisena varauksena sekä konsernitaseen ja sen liitetietojen sisällyttäminen tilinpäätökseen. Toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä kunnassa on selvittää valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Lisäksi kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Kuntalain 70 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Kirjanpitolain mukaan toimintakertomuksessa on annettava tiedot kirjanpitovelvollisen toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista. Kirjanpitoasetuksen mukaan toimintakertomuksessa tulee esittää tiedot olennaisista tapahtumista tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen, arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä ja selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta.

5 2 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Hattulan kunnan tilinpäätös vuodelta 2012 on ennakoitua huonompi. Alijäämää muodostui 1,8 milj. euroa, mikä käytännössä syö kunnan taloudellista liikkumavaraa. Puskuria on enää 1,2 milj. euron verran, mikä on kunnan kokoon nähden heikko pahan päivän puskuri. Suurimmat syyt negatiivisen tuloksenmuodostumisessa olivat verotulopohjan romahtaminen ja ylisuuret tuloarviot. Verotulojen alittuminen eurolla johtui oikaisuista ja maksuunpanotilityksistä aiemmilta verovuosilta. Positiivista tilinpäätöksessä oli se, että pystyimme pysymään henkilöstömenojen osalta talousarviossa sekä lisäämään toimintatuottoja euroa. Toimintavuonna 2012 on tehty myös merkittäviä edistysaskeleita kunnan strategisessa johtamisessa. Kiinteistöohjelman hyväksyminen ja päätös vuotuisesta määrärahoista kiinteistöjen ylläpitoon on merkittävä askel kohti parempaa tulevaisuutta. Omaisuudesta huolehtiminen on vastuullista toimintaa ja vahvistaa konkreettisesti kunnan toimintaedellytyksiä. Varhaiskasvatuksessa on myös ollut syytä iloon kuluneena vuonna. Kuntaan saatiin uusi Viiriäisen päiväkoti, joka modernina rakennuksena mahdollistaa paremmat toimintaedellytykset kunnan pienempien asukkaiden hoidossa. Kuntaorganisaatiossa on myös toimintavuonna 2012 tapahtunut johtajavaihdos. Syksyllä 2012 vietettiin edeltäjäni Martti Puran mieleenpainuva eläköitymisjuhla ja samaan aikaan otin itse ohjat Hattulan ruorissa. Organisaatio on antanut aikaansa minun perehdyttämiseen, josta haluan antaa kiitokset koko henkilökunnalle sekä luottamushenkilöjohdolle. Edellä mainitusta syistä johtuen on ollut ensiarvoisen tärkeää päästä kartalle kunnan taloudellisesta tilanteesta. Yhä tärkeämmäksi yhteiseksi tavoitteeksi on otettava talouden tasapainottaminen uudella valtuustokaudella Valtiovalta on viestittänyt selkeästi kuntiin kohdistuvista taloudellisista leikkauksista. Lisäksi kunnan oma taloudellinen liikkumavara on pieni vuoden 2012 tilinpäätöksen jälkeen. Talouden tervehdyttämistyöhön tarvitaan koko kuntaorganisaatio: henkilökunta sekä luottamushenkilöt. Toivon, että voimme edetä yhdessä ja hyvässä hengessä kohti parempaa huomista. Hattulassa Heidi Rämö kunnanjohtaja

6 Kunnan hallinto Yleistä Hattula on ollut itsenäisenä kuntana vuodesta Tyrvännön alue liitettiin Hattulaan Mälkiäisten, Tykölän ja Uskilan kylät siirrettiin Valkeakoskeen Kun Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kunnat liitettiin Hämeenlinnan kaupunkiin alkaen, Hattulan kunnan eteläosasta siirrettiin Hämeenlinnan kaupunkiin 27,60 km², josta maa-aluetta 24,01 km² ja vesialuetta 3,59 km². Siirrettävällä alueella asui 32 asukasta. Aluesiirto vaadittiin, jotta Kalvolan ja Hämeenlinnan välille saatiin maayhteys. Sijainti Hattulan kunta sijaitsee keskellä Kanta-Hämettä naapureinaan Hämeenlinnan ja Valkeakosken kaupungit sekä Tammelan ja Pälkäneen kunnat. Hattula kuuluu Kanta-Hämeen maakuntaan sekä Hämeenlinnan seutukuntaan ja työssäkäyntialueeseen. Hämeenlinnan seutukunta muodostuu Hämeenlinnan kaupungista sekä Janakkalan ja Hattulan kunnista (Kalvolan, Rengon, Hauhon, Tuuloksen ja Lammin kunnat liittyivät Hämeenlinnaan ). Kunnan perus- ja kaupalliset palvelut ovat keskittyneet kuntakeskus Parolaan. Tiiveimmin asuttuja alueita ovat Parolan ja siihen kiinni kasvaneen Mierolan ja Kalliolanmäen lisäksi Herniäisen-Hurttalan, Katinalan, Rahkoilan ja Koreilan-Pappilanniemen alueet. Kunnan kautta kulkevat tärkeimmät tieyhteydet ovat valtatie 3 (Helsinki Tampere-moottoritie) ja kantatie 57 (Pälkäneentie) sekä vähäisiltä osilta kunnan etelärajalla kulkeva valtatie 10 (Turku Hämeenlinna Lahti). Lisäksi kuntaa halkoo Parolan kuntakeskuksen kautta kulkeva Helsinki Tampere-päärata sekä Vanajaveden vesireitti. Kuntakeskuksesta on matkaa Hämeenlinnaan 12 km. Pääkaupunkiin Helsinkiin ja lähimpään merisatamaan on matkaa 112 km. Tampereelle, lähimmälle reittiliikenteen lentokentälle on matkaa 75 km. Turkuun on matkaa 155 km ja Lahteen 80 km. Hattulan kunta kuuluu Etelä-Suomen aluehallintovirastoon Etelä-Suomen maanmittaustoimistoon Hämeenlinnan hallinto-oikeuden tuomiopiiriin Hämeenlinnan kihlakuntaan Hämeen maistraatin Hämeenlinnan yksikköön Hämeenlinnan käräjäoikeuden tuomiopiiriin Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen Hämeen-Uudenmaan metsäkeskukseen Hämeen liittoon Kanta-Hämeen poliisilaitokseen Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriin KELA:n Kanta-Hämeen vakuutuspiiriin Länsi-Suomen sotilaslääniin Sisä-Suomen verovirastoon

7 Kunnan alue Hattulan kokonaispinta-ala on 427,39 km² josta maapinta-alaa on 357,84 km² ja vesipinta-alaa 69,55 km². Rantaviivaa on noin 300 km. Kunta omistaa maa-alueita 8,21 km² eli 2,3 %. Asemakaava-alueen pinta-ala on 9,63 km². Kunnan asukastiheys on 27 asukasta/km². Hattulan maisemalle ovat tyypillisiä harjut, järvet, viljelysaukeat, metsät ja suot. Loivasti kumpuilevasta maastosta erottuu viisi harjujonoa, jotka halkovat kuntaa sen poikkisuunnassa. Huomattavin näistä on Parolanharju-Tenholanharju-Ruskeenharju, joka on suoranainen jatke Hattelmalan harjujonolle. Hattulan järvistä ja joista suurin osa on Vanajaveden reittiä, johon kuuluvasta Vanajanselästä noin puolet on Hattulan kuntaa. Luottamushenkilöorganisaatio Kunnan luottamushenkilöorganisaation muodostavat valtuusto, kunnanhallitus ja seuraavat päävastuualueilla toimivat lauta- ja toimikunnat: Yleishallinnon päävastuualue - keskusvaalilautakunta; vaalilautakunnat ja vaalitoimikunta - tarkastuslautakunta - maaseutulautakunta - henkilöstöjaosto - maankäyttötoimikunta Perusturvan päävastuualue - perusturvalautakunta Sivistystoimen päävastuualue - sivistyslautakunta - vapaa-aikalautakunta Teknisen toimen päävastuualue - tekninen lautakunta - rakennuslautakunta Henkilöstöorganisaatio Kunnan henkilöstön päävastuualueisiin pohjautuva jako on seuraava: - hallintoyksikkö - perusturvayksikkö - sivistysyksikkö - tekninen yksikkö. Yksikköä johtaa yksikön päällikkö. Yhteensopivista tehtäväkokonaisuuksista voidaan muodostaa yksikköjaon puitteissa vastuualueita. Kunnanhallitus määrää yksikön päällikön. 4

8 5 Kunnan luottamushenkilöorganisaatio VALTUUSTO TARKASTUS- LAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS HENKILÖSTÖ- JAOSTO PERUSTURVA- LAUTAKUNTA SIVISTYS- LAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA tiejaosto RAKENNUS- LAUTAKUNTA VAPAA-AIKA- LAUTAKUNTA MAASEUTU- LAUTAKUNTA 7 jäsentä 7 jäsentä 7 jäsentä 7 jäsentä 7 jäsentä 7 jäsentä sosiaalihuolto terveydenhuolto yleinen edunvalvonta koulu kirjasto kotiseututyö kansalaisopisto tekninen pelastus tie joukkoliikenne rakennus nuoriso raittius liikunta matkailu kulttuuri maaseutu KESKUSVAALILAUTAKUNTA ÄÄNESTYSALUEIDEN VAALILAUTAKUNNAT / VAALITOIMIKUNTA

9 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Oheisessa taulukossa on esitetty kunnallistalouden kannalta olennaisten kokonaistaloudellisten muuttujien kehitystä vuosilta Vuosien tiedot perustuvat pääosin Tilastokeskuksen heinäkuussa 2012 julkaisemiin kansantalouden tilinpidon lukuihin, vuotta 2012 koskevat luvut ovat valtiovarainministeriön syyskuussa vuoden 2013 talousarvioesityksen liitteenä julkaistusta taloudellisesta katsauksesta (% -muutos) Tuotanto (määrä) 3,3 2,7 1,0 Palkkasumma 2,3 4,5 3,1 Inflaatio 1,2 3,4 2,6 (% -yksikköä) Työttömyysaste 8,4 7,8 7,6 Verot/BKT 42,4 43,3 43,2 Julkiset menot/bkt 55,8 54,8 55,0 Julkinen velka/bkt 48,6 49,1 53,0 Euribor 3 kk, % 0,8 1,4 0,6 10 vuoden korko, % 3,0 3,0 1,8 Suomen kansantalous hiipui vuoden loppuun mennessä kohti taantumaa. Vienti ja investoinnit vähenivät ja yksityisen kulutuksen kasvu hidastui, jolloin kansantuotteen kasvu jää vuositasolla mitattuna noin prosenttiin. Euroopan velkakriisi vaikutti edelleen Suomenkin talouteen. Inflaatio kiihtyi vuoden ,2 prosentista vuoden ,4 prosenttiin ja laski taas vuonna ,6 prosenttiin. Inflaatioon vaikuttivat eniten elintarvikkeiden ja palvelujen hintojen nousu. Tilastokeskuksen kokoamista kuntien viime vuoden tilinpäätösten ennakkotiedoista ilmenee, että kuntatalous on pelättyäkin huonommassa kunnossa. Peräti 63 kunnalla viime vuoden vuosikate oli negatiivinen. Määrä on lähes kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Manner-Suomen kuntien vuosikatteet heikkenivät 767 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna, eivätkä vuosikatteet riittäneet täysimääräisesti kattamaan poistoja. Vuosikatteiden alenemiseen vaikuttivat kuntien toimintakatteiden heikentyminen yhdessä verotulojen heikon kasvun kanssa. Yhä useammalla kunnalla vuosikate jäi negatiiviseksi. Toimintamenojen kasvu säilyi lähes edellisvuoden, noin 5 prosentin tasolla. Tähän vaikutti osaltaan vuosilomamääräysten ja lomapalkkakirjausten muutokset. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan noin 1,4 miljardilla eli 13 prosentilla.

10 Kunnan toiminnan ja talouden kehitys Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Väkiluku Hattulan kunnan asukasluvun kehitys (+127) (+ 54) (+ 32) (+ 23) (+ 37) Työllisyys Hattulan työttömyysaste % , , , , ,3 Kunta työllisti palkkatuella koko vuoden aikana 21 henkilöä (v henkilöä) Näistä oppisopimuskoulutuksessa oli 4. Nuorten työpajalla aktivoitiin sekä nuoria että kuntoutettavia. Henkilöstö Kunnan palveluksessa oli vakituisissa viroissa ja toimissa 408 henkilöä (v ) ja henkilöstön kokonaismäärä vuoden lopussa oli 523 (v ). Osa-aikatyössä oli kaikista työntekijöistä 57 henkilöä ja sivuvirassa/-toimessa 8. Tarkempia tietoja henkilöstöstä esitetään erillisessä henkilöstöraportissa. Toiminta ja talous Vuosikate oli ,08 euroa. Negatiivinen vuosikate osoittaa, että käyttötulot eivät riittäneet kattamaan käyttömenoja. Suunnitelman mukaisten poistojen jälkeen alijäämäksi muodostui ,13 euroa. Alijäämään vaikutti eniten verotulojen alittuminen eurolla. Tulopohjan pettämiseen vaikutti myös talousarviomuutoksena tehty euron tulovähennys käyttöomaisuuden myyntivoittojen osalta. Myönteiset poikkeamat muutettuun talousarvioon verrattuna olivat: - käyttötulojen ylittyminen eurolla - käyttömenojen alittuminen eurolla - valtionosuuksien ylittyminen eurolla. Käyttömenojen osalta ylitystä tapahtui eniten tiliryhmässä Aineet, tarvikkeet ja tavarat, euroa, pääosin elintarviketilillä. Myös lämmitykseen ja sähköön kului arvioitua enemmän. Henkilöstökuluissa määräraha-arvio alittui eurolla ja palvelujen ostoissa eurolla (suurin alitus tilillä Palvelujen ostot kuntayhtymiltä). Käyttötulojen muissa tuloissa käyttöomaisuuden myyntivoittojen tuloarviota jouduttiin alentamaan talousarviomuutoksella, koska Kotirinteen tonttikaupat eivät näyttäneet etenevän odotetusti. Talousarviota valmisteltaessa yleinen taloustilanne oli vielä niin hyvä, että oletettiin kaikkien tonttien menevän kaupaksi. Korkokulut kasvoivat enemmän kuin arvioitiin johtuen shekkitililimiitin käytöstä ja korkotason hienoisesta noususta. Verotuloarvio näytti vielä marraskuulle saakka toteutuvan. Kertymä jäi kuitenkin liki miljoona euroa vajaaksi, kun marraskuun maksuunpanotilityksessä ja oikaisussa verovuodelta 2011 sekä oikaisussa verovuodelta 2012 joulukuussa jouduttiin palauttamaan veroja. Aiempina vuosina tehdyissä oikaisuis-

11 8 sa kunta on saanut veroja takaisin merkittäviä summia. Kunnallisverojen lisäksi yhteisöverot ja kiinteistöverot eivät toteutuneet arvion mukaisesti. Kunnan maksuliikenteen hoito oli Danske Bankissa. Shekkitililimiittiä oli käytettävissä Danske Bankissa 3 milj. euroa, Hämeenlinnan Seudun Osuuspankissa 2 milj. euroa ja Nordeassa 1,68 milj. euroa eli yhteensä 6,68 milj. euroa. Nordea irtisanoi limiitin heinäkuun lopussa. Maksuvalmiutta tuettiin limiittiluotolla koko vuoden ja loppuvuonna lisäksi Kuntatodistuksilla. Pitkäaikaista lainaa otettiin syksyllä talousarvioon merkityn mukaisesti euroa. Valtuusto on tehnyt vuoden 2012 talousarvioon seuraavat muutokset: /6 : investointiosa/tekninen lautakunta/kunnallistekniikka euron lisämääräraha Parolan moottoritien rampin alueen kunnallistekniikan suunnitteluun /7 : investointiosa/tekninen lautakunta/talonrakennus euron lisämääräraha Pappilanniemen öljysäiliöiden poistokustannuksiin /38 : käyttötalousosa/kunnanhallitus, sivistyslautakunta, vapaa-aikalautakunta ja tekninen lautakunta/tulovähennyksiä yhteensä euroa ja menolisäyksiä yhteensä euroa. Investointiosan muutos/kiinteä omaisuus/käyttöomaisuus, tulovähennys euroa /18 : investointiosa/kunnanhallitus/osakkeet ja osuudet, menolisäys euroa Vanajavesisäätiön peruspääomaan. Koska kyse ei ollut kunnan käyttöomaisuuden lisäyksestä, summa kirjattiin lopulta käyttötalouspuolelle. Toiminnassa tapahtui seuraavia olennaisia muutoksia: Perusturva Sosiaalityö - sosiaalipäivystys muutettiin maakunnalliseksi ympärivuorokautiseksi palveluyksiköksi - maakunnallinen perhehoitoyksikkö Kanerva perustettiin - kasvatus- ja perheneuvontapalvelut järjestettiin Hattulassa 1.4. alkaen - työpaja siirtyi perusturvan alaisuuteen ja sen toiminnan laajentamiseksi sinne sijoitettiin yksi ohjaaja lisää - huostaan otetut lapset sijoitettiin pääsääntöisesti perhehoitoon - seudullinen Työn paikka hanke käynnistyi Vanhustenpalvelut - perustettiin Kuntonurkka Punojanportin palvelukeskukseen ja ikäihmisille järjestettiin liikunta- ja kuntosaliryhmätoimintaa Varhaiskasvatus - Päivähoito Mukana-palvelun käyttöönotto; mobiili kirjaus päiväkodeissa (pph.ssa käyttöönotettu jo 2011) - Tiitiäisen II vaihe; Viiriäisen ryhmät otettiin käyttöön elokuussa Myllytontun päiväkoti lakkautettiin kesäkuussa Sivistystoimi Hattulassa siirryttiin 1.8. alkaen toteuttamaan perusopetuslain 8a luvun mukaisesti koululaisten iltapäiväkerhotoimintaa sekä perusopetuslain muutoksen (642/2010) mukaista kouluohjaajatoimintaa kunnan omana toimintana. Aikaisemmin ohjaajia ei ollut kaikilla kouluilla ja iltapäivätoiminta ostettiin ulkopuoliselta toimijalta (4H).

12 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon Talouden kehittymisen suuntaa kuvataan mm. vertaamalla toimintakulujen kasvua verotulojen kasvuun. Toimintakulujen kasvu ei saisi ylittää verotulojen kasvua. Tilinpäätöksen mukaan käyttötalouden toimintakulut kasvoivat edellisvuodesta 4,6 prosenttia. Kokonaisverotulot kasvoivat vain 1,1 prosenttia. Toimintakulujen kasvu oli siis edelleen kunnan kokonaistalouden kehitystä ajatellen liian suuri. Kun verrataan vuoden 2013 talousarviota vuoden 2012 muutettuun talousarvioon, toimintakulujen kasvuksi muodostuu +2,2 % ja verotulojen kasvuksi +5,7 %. Jos vertailu suoritetaan vuoden 2012 tilinpäätökseen, niin toimintakulut kasvavat +3,3 prosenttia ja verotulot +9,0 prosenttia. Verotulojen kasvuprosentteihin vaikuttavat edellä mainituissa vertailuissa verotulojen huomattavan pieni kasvu vuodesta 2011 vuoteen 2012 sekä veroprosentin korotus 20,00 prosenttiin vuodelle Tilinpäätöksessä merkittävin vuoteen 2013 vaikuttava tekijä on verotulojen jääminen liki miljoona euroa alle arvioidun. Talousarviota laadittaessa tämä ei vielä ollut arvattavissa. Kuitenkin talousarvio pyrittiin laatimaan mahdollisimman pienellä toimintakulujen lisäyksellä. Vuoden 2013 tuloslaskelma päätyy euron ylijäämään. Suunnitelmavuosien 2014 ja 2015 tulokset ovat enemmän ylijäämäisiä. Kuntalain 65 :n 2 momentin mukaan talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus). Kunnan taseessa oli vuoden 2011 tilinpäätöksen mukaan ylijäämiä aikaisemmilta vuosilta ,09 euroa. Vuoden 2012 tilinpäätöksen jälkeen taseessa on ylijäämiä ,96 euroa. Arvio tulevasta kehityksestä Kuntarakenne-, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä keskiasteen koulutuksen rakenneuudistukset, kuntalain ja kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja niiden keskeneräisyys tekevät kuntien vuoden 2013 haasteelliseksi. Uudet valtuutetut joutuvat heti toimintakautensa alussa ottamaan kantaa rakennemuutoksiin ja huomioimaan työssään heikkenevät talousnäkymät. Terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja lasten päivähoidon menojen kasvun voidaan olettaa jatkuvan edelleen. Peruspalvelujen lisätarpeesta aiheutuvien menojen kattamista ei voida jättää pelkästään verotulojen ja valtionosuuksien lisääntymisen varaan. Myös talouteen vaikuttavia korjaavia toimenpiteitä on tehtävä. Valtionosuudet vähenevät edelleen maan hallituksen alkukesästä 2011 julkaistun hallitusohjelman mukaisesti. Kuntaliitossa tehtyjen kuntatalouden tasapainotustarpeen suuruutta koskevien laskelmien mukaan vuoden 2015 loppuun mennessä koko kuntatalouden tasapainotustarve on noin 1,1 1,3 miljardia euroa kun tasapaino arvioidaan niin, että vuosikate riittää nettoinvestointeihin. Talouden tasapaino voidaan saavuttaa mm. seuraavin keinoin: - toimintamenojen leikkaukset ja kasvun hidastaminen - tulopohjan laajentaminen - veroratkaisut - investointien vähentäminen tai - edellä mainittujen keinojen yhdisteleminen. Investointimenoja ei ole mahdollista lisätä ilman huomattavaa lainamäärän lisäystä. Kunnassa on valmisteltu kiinteistöohjelma, joka ulottuu vuoteen 2020 saakka. Ohjelma on laadittu huomioiden kunnan taloudellinen kantokyky. Lainamäärä asukasta kohti saadaan pidettyä vielä kohtuullisella tasolla.

13 Kunnanhallituksen selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että - kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, - päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, - lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että - omaisuus ja voimavarat turvataan. Hattulan kunnanhallitus on hyväksynyt yleisohjeet kunnan sisäisestä valvonnasta ja hallintosäännön taloutta koskevien määräysten täytäntöönpanosta ja saattanut ne ajan tasalle /113. Ohjeeseen sisältyy luku riskien arvioinnista ja hallinnasta. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Ohjeessa on määritelty kaikki tilivelvolliset, joille on annettu toimivaltaa kunnan varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina ja siten vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Kunnan vastuualueet ovat antaneet omalta osaltaan arviointinsa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuudesta ja riittävyydestä kunnanhallituksen selonteon pohjaksi. Kunnanhallitus esittää vastuualueiden arviointien perusteella ja omana arvionaan seuraavaa: Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Sisäisen valvonnan toimivuus säännösten, määräysten, päätösten ja hyvän hallintotavan noudattamisessa on pääsääntöisesti toteutunut. Lakisääteisten tehtävien toteuttamisessa on noudatettu hyvää hallintotapaa. Lakien ja kunnan toimielinten päätösten noudattamisessa ei ole havaittu puutteita Kunnan johtosääntöjen uudistaminen on siirtynyt johtuen suunnitteilla olevasta organisaatiouudistuksesta. Johtosäännöissä tullaan huomioimaan sisäisen valvonnan ohjeeseen sisältyvät vastuut ja toimet entistä tarkemmin. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Valtuustolle on raportoitu talousarvion toteutuminen 30.6 ja tilanteiden mukaan. Kunnanhallitukselle on toimitettu raportti myös tilanteesta. Hallintokunnat ovat seuranneet talousarvion toteutumista useammin ja tarkemmalla tasolla. Nykyiset talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmat mahdollistavat ajantasaisen seurannan. Talousarviomuutokset on esitetty hyvissä ajoin valtuustolle lukuun ottamatta kunnanhallituksen päätökseen /233 liittyvää lisämäärärahavarausta, joka käsiteltiin valtuuston tammikuun 2013 kokouksessa. Varojen käyttöä on valvottu, ongelmia ei ole havaittu. Riskienhallinnan järjestäminen Riskien arvioinnilla pyritään tunnistamaan ja analysoimaan mahdolliset riskit ja uhat. Riskien hallinnan avulla pyritään järjestelmällisesti vähentämään riskien toteutumisesta aiheutuvia kustannuksia ja muita haittavaikutuksia. Riskiä voi liittyä kunnan varsinaiseen toimintaan, investointeihin, rahoitukseen ja vahinkoihin ja ne vaikuttavat toteutuessaan kunnan asemaan, talouteen, palvelukykyyn, työvoiman saatavuuteen ja yleiseen kilpailukykyyn asukkaista ja yrityksistä. Sisäisen valvonnan ohjeistus käsittelee vahinko- ja atk- riskejä sekä toiminto- ja työketjuihin sisältyviä riskejä. Kunnan riskienhallinnan kartoituksen ajantasaistaminen on tarpeen. Uusina riskeinä on nähtävä henkilöstön eläköitymiseen liittyvät mahdolliset uuden työvoiman saantiongelmat ja sijaisuusjärjestelyjen puutteet erityisosaamista vaativien tehtävien hoidossa.

14 Riskienhallinta ja seuranta vastuutetaan selkeämmin osaksi johtamista ja päätöksentekoa ja mahdollistetaan siihen riittävä asiantuntemus. Vakuutukset koskien kunnan työntekijöitä, oppilaita, päivähoitolapsia, kuntalaisia kunnan järjestämissä tilaisuuksissa, kunnan omaisuutta ja kunnan toiminnassaan aiheuttamat vahinkoja ovat ajan tasalla. Suurempia korvausvastuuseen johtavia vahinkoja ei ole sattunut. ATK-riskien minimoimiseksi atk-vastuuhenkilö on jakanut henkilöstölle siihen liittyvää ohjeistusta. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Toimintaa on ohjeistettu, jotta varmistetaan tehokas ja lainmukainen toiminta hankintojen kilpailuttamisessa, omaisuuden myymisessä ja luovutuksessa. Omaisuusrekistereiden pidosta on ohjeistus sisäisen valvonnan ohjeessa. Sopimustoiminta Kunnan eri toimialoja koskevien sopimusten käsittely on ohjeistettu. Sopimukset luetteloidaan ja säilytetään ao. yksikössä. Sopimusehtojen noudattamisen ja vanhentumisaikojen seuraamisen tärkeyttä on korostettu. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Hattulassa ei ole sisäistä tarkastusta järjestetty omaksi tehtäväksi eikä näitä palveluja osteta tilintarkastus- ja muilta tarkastusyhteisöiltä. Kunnanhallituksen kannanotto sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan järjestämisestä Hallitus esittää kannanottonaan, että sisäinen valvonta tuottaa pääosin kohtuullisen varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain- ja hyvän hallintotavan mukaisuudesta, varojen turvaamisesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan informaation riittävyydestä. Sisäisen valvonnan tehostaminen edellyttää kuitenkin edelleen seuraavia toimenpiteitä: - sisäistä valvontaa koskevan ohjeen uusiminen - riskien hallinnan kartoituksen ajantasaistaminen - johtosääntöjen uusiminen - talousarvioon liittyen huomion kiinnittäminen mm. tavoitteiden asettamiseen ja määrärahojen riittävyyden seurantaan - valvonnan systemaattisuuden ja säännöllisyyden lisääminen. 11

15 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT ulkoiset tuotot ja kulut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut -6-4 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 10,5 10,4 Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista; tunnusluku kuvaa maksurahoituksen osuutta toimintamenoista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista; tunnusluku mittaa tulorahoituksen riittävyyttä. Kun tunnusluvun arvo on yli 100 %, oletetaan tulorahoitukse olevan riittävä. = 100 * Vuosikate / Poistot Vuosikate, / asukas; tunnusluku on yleisesti käytetty tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa ja kuntien keskinäisessä vertailussa Asukasmäärä Asukasmääränä käytetään asukaslukua tilikauden lopussa

16 Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan kassavarojen muutoksen tilikaudella. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT ulkoiset tuotot ja kulut Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos 72-3 Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % -11,1 19,5 Pääomamenojen tulorahoitus, % -7,3 26,4 Lainanhoitokate 0,0 0,9 Kassan riittävyys, pv 0,6 0,1 Asukasluku

17 14 Investoinnit Investointien tulorahoitus, % Investointien tulorahoitusprosentti kertoo miten suuri osa investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella ( 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno) Pääomamenojen tulorahoitus, % ( 100* Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanhoito Lainanhoitokate ( Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Maksuvalmius Kassavarat , 1000 ( Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset) Kassasta maksut, 1000 Koostuu seuraavista eristä: Tuloslaskelmasta Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoitus kulut Rahoituslaskelmasta Käyttöomaisuusinvestoinnit Antolainojen lisäys Kassan riittävyys (pv) ( 365 pv x Kassavarat / Kassasta maksut tilikaudella)

18 Rahoitusasema ja sen muutokset TASE JA SEN TUNNUSLUVUT 12/ / VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskener.hank Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 4 4 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

19 16 12/ / VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edell. tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 40,9 46,7 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 63,3 54,6 Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , Lainakanta , /asukas Lainasaamiset, Asukasmäärä

20 17 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, %; tunnusluvulla mitataan kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja se kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Rahoitusvarallisuus /asukas; tunnusluku kuvaa nopeasti rahaksi muutettavien erien riittävyyttä vieraan pääoman takaisinmaksuun. = ((Saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset)-(vieras pääoma - Saadut ennakot)) / Asukasmäärä Suhteellinen velkaantuneisuus-%; tunnusluku kertoo, kuinka suuri osuus kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisin maksuun. = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot (toimintatuotot + verotulot + käyttötalouden valtionosuudet) Lainakanta ; kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollisen vieraan pääoman kokonaismäärää = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainat, /asukas = Lainakanta / Asukasmäärä lainasaamisilla tarkoitetaan pysyvien vastaaviin merkittyjä = Sijoituksiin merkityt jkv-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Asukasmäärä Asukasmääränä käytetään kunnan asukaslukua tilikauden lopussa

21 Kokonaistulot ja -menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset ja muut taseyksiköt on yhdistetty rivi riviltä. TULOT 1000 MENOT 1000 TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet Korkokulut 405 Korkotuotot 206 Muut rahoituskulut 6 Muut rahoitustuotot 47 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Pakollisten varausten lis. (+), väh (-) Investoinnit - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappio Rahoitusosuudet investointimenoihin Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 435 Investointimenot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä

22 19 KUNNAN TULOT Verotulot Kunnan tuloveroprosentti oli 19,25. Verotulokohdan erittely (1 000 ) TP 2011 TA 2012 muutettu TP 2012 Poikkeama TA TP % Kunnan tulovero ,2 Osuus yhteisöveron tuotosta ,2 Kiinteistövero ,2 Verotulot yhteensä ,0 Kunnallisvero- ja yhteisöverokertymään vaikuttivat loppuvuonna tehdyt oikaisut. Kunnallisverotilityksiä oikaistiin Hattulan osalta marraskuussa vuodelta euroa ja joulukuussa vuodelta euroa. Yhteisöveron osalta marraskuun tilitykset olivat poikkeukselliset aiempiin vuosiin verrattuna. Verohallinto oikaisi oikaisulautakunnan päätöksen perusteella erään verovelvollisen verotusta verovuosilta niin, että tälle palautettiin huomattavat määrät kyseisiltä vuosilta maksettuja veroja. Kuntien saamia yhteisöveroja palautettiin tämän johdosta yli 105 miljoonaa euroa. Hattulan osalta tämä merkitsi yli euroa vähemmän yhteisöverotuloa marraskuussa verrattuna edellisvuoden vastaavaan aikaan. Verotilitysten vertailu edelliseen vuoteen (1 000 ) TP 2011 TP 2012 Muutos % Ennakot kunnallisverosta Ennakot yhteisötuloista Kiinteistövero Edellisen vuoden maksuunpanotilitys Verovuotta aik. vuosien tilitykset Tilitykset yhteensä ,4-26,8 + 31,7 + 7,4-5,1 + 1,1 Kiinteistöveroprosentit yleinen - vakituiset asuinrakennukset - muut asuinrakennukset - maapohja - yleishyödylliset yhteisöt - rakentamattomille tonteille ei ole määrätty erill. kiinteistöveroprosenttia 0,65 0,35 0,70 0, ,75 0,40 0,80 0,75 0,00 - Valtionosuudet Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Peruspalvelujen valtionosuus muodostuu seuraavista osista: - yleinen osa (entinen yleinen valtionosuus), - sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset, - esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset, - taiteen perusopetus ja yleinen kulttuuritoimi ja

23 - erityisen harvan asutuksen, saaristokuntien sekä saamelaisten kotiseutualueen kuntien lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteisiin. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus muodostuu seuraavista osista: - lukio - aamu- ja iltapäivätoiminta - liikunta - nuoriso - perusopetus, vaikeasti kehitysvammaiset - perusopetus, muut vammaiset. Järjestelmää täydentää talousvaikeuksissa oleville kunnille tarkoitettu harkinnanvaraisen valtionosuuden korotus, joka rahoitetaan järjestelmän sisältä. Kunkin kunnan valtionosuuksia tasataan verotulojen perusteella. Valtionosuusjärjestelmän ulkopuolisena osana toimii ns. ylläpitäjäjärjestelmä, jossa lukioiden, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun rahoitus menee suoraan opetuksen järjestäjälle oppilasmäärien mukaisena. Rahoitusta tarkistetaan joka vuosi toteutuneiden keskimääräisten kustannusten mukaisesti. Kuntien rahoitusvastuulle jää asukasta kohden laskettu rahoitusosuus (yhtä suuri kaikille kunnille), joka määräytyy kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon mukaan. Koska esi- ja perusopetuksen valtionosuudet maksetaan kunnille, on kuntien maksettava korvaus oppilaan käydessä toisen kunnan tai yksityisen opetuksen järjestäjän koulua. Kuntien on selvitettävä arviot ikäluokkansa oppilaiden lukumääristä, jotka käyvät koulua kuntansa ulkopuolella joko toisen kunnan tai yksityisen koulussa, samoin kuin omaan kuntaan vieraista kunnista tulevat, jotta on mahdollista arvioida korvausmenojen ja -tulojen määrää. Korvattavaksi tulee valtionosuusperusteen mukainen määrä riippuen siitä, millaisesta oppilaasta on kysymys. Hattulan kunta maksoi kotikuntakorvauksia euroa ja sai euroa. Nämä merkittiin sivistyslautakunnan menoksi ja tuloksi. Verotulotasausta maksetaan/peritään sen mukaan, kuinka paljon kunnan verotulot (euroa/asukas) poikkeavat tasausrajasta, joka on 90 prosenttia kaikkien kuntien laskennallisesta verotulosta (euroa/asukas). Verotulotasaus on kääntynyt Hattulassa negatiiviseksi ja vuonna 2012 se oli euroa. Perustamishankkeiden arvonlisäverottomiin kustannuksiin saadaan valtionosuutta 50 prosenttia. Käyttötalouden valtionosuudet sisältyvät tuloslaskelmaan. Investointeihin saatavat valtionosuudet ovat rahoituslaskelmaosassa. 20

24 21 Valtionosuuksien jakautuminen TP 2011 TP 2012 Peruspalvelujen valtionosuus Laskennalliset kustannukset: Sosiaali- ja terveyspalvelut Esi- ja perusopetus Kirjasto Yleinen kulttuuritoimi Taiteen perusopetus Laskennall. perusteet. yhteensä Omarahoitusosuus (v ,49 e/as) Yleinen valtionosuus Valtionosuuteen tehtävät lis./väh. Verotulotasaus Järjestelmämuutoksen tasaus Peruspalvelujen valtionosuus yhteensä Muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Laskennalliset kustannukset Lukio Esiopetus, 5-vuotiaat Aamu- ja iltapäivätoiminta Liikunta Nuorisotyö Perusopetus/vaik. kehitysvammaiset Perusopetus/muut vammaiset Laskennalliset perusteet yhteensä Omarahoitusosuus (v ,63 e/as) Muut opetus- ja kultt.toimen valt.os. yhteensä VALTIONOSUUDET YHTEENSÄ Investointitulot Investointiosan tuloksi kirjatut euroa, muodostuivat pelkästään maan myynneistä. Myyntihinnan mukaan kiinteän omaisuuden myynneistä saatiin euroa. Myynneistä kirjattiin tuloslaskelmaan myyntivoittoja muihin toimintatuottoihin euroa. Käyttöomaisuuden myyntivoitoksi tai -tappioksi kirjataan tasearvon ja myyntihinnan välinen erotus. Investointiosaan on käyttöomaisuuden myynti merkitty tasearvon ja rahoituslaskelmaan myyntihinnan mukaan. Rahoitustulot Rahoitustulot ovat korkotuloja, osinkoja ja muita rahoitustuloja kuten verotilitysten korot ja viivästyskorot. Suurin tulo oli euroa Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:lle myönnetyn lainan korkotulo. Em. lainan korkoprosentti oli 4,89 prosenttia (valtuusto / 30, nosto 2,7 prosentista). Osinkotuottoa kertyi Aina Group Oy:n osakkeista euroa.

25 22 Lainat TP 2010 TP 2011 TP 2012 Pitkäaikaiset lainat yhteensä Lisäykset Lyhennykset Pitkäaikaiset lainat yhteensä /asukas Shekkitililimiitti Kuntatodistukset Lainat yhteensä /asukas Koko maan lainakanta /asukas Kanta-Hämeen lainakanta /asukas

26 23 Seuraavassa taulukossa yhteenveto tuloista vertailuna edellisvuoteen. Kunnan tulot (Sisäiset + ulkoiset tulot) Muutos% Tuloslaskelman tulot ,3 % Toimintatuotot yhteensä ,5 % - myyntituotot ,8 % - maksutuotot ,0 % - tuet ja avustukset ,8 % - vuokratuotot ,7 % - muut tuotot ,4 % Rahoitustuotot yhteensä ,9 % - korkotuotot ,0 % - muut rahoitustuotot ,0 % Satunnaiset tuotot yhteensä Verotulot ,1 % Valtionosuudet ,8 % Investointiosan tulot ,5 % Kiinteä omaisuus ,8 % Osakkeet 14 0 Talonrakennus Kunnallistekniikka 0 0 Irtain omaisuus 0 0 Rahoitusosan tulot ,3 % Antolainasaamisten vähennykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,0 % Lyhytaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman lisäys 0 0 Tulot yhteensä ,7 % Sisäisten tulojen osuus ,3 %

27 24 KUNNAN MENOT Henkilöstökulut Henkilöstökulut olivat euroa. Erittely hallintokunnittain on liitetiedoissa. Palveluksessa olevan henkilöstön määrä 31.12: /- Vakituisissa viroissa/toimissa Määräaikaiset Sijaiset Työllistetyt/oppisopimuskoul Yhteensä Seuraavat uudet tai muutetut virat/toimet perustettiin: Perusturvayksikkö: - etuuskäsittelijän virka alkaen - kiertävän erityislastentarhanopettajan toimi alkaen - kaksi lastentarhanopettajan tointa alkaen - neljä päivähoitajan tointa alkaen - sosiaalityön palveluesimiehen viran muuttaminen sosiaalityön johtajan viraksi alkaen - kahden avoimen perhepäivähoitajan toimen muuttaminen päivähoitajan toimiksi alkaen - yhden kodinhoitajan toimen muuttaminen lähihoitajan toimeksi alkaen - yhden osastoapulaisen toimen muuttaminen lähihoitajan toimeksi alkaen - yhden kodinhoitajan toimen muuttaminen psykiatrisen sairaanhoitajan toimeksi alkaen. Sivistysyksikkö: - koulukuraattorin toimi alkaen - atk-tukihenkilön toimi alkaen. Tekninen yksikkö: - valvontainsinöörin virka alkaen - teknisen yksikön hallintosihteerin toimen muuttaminen toimistopäällikön toimeksi alkaen. Henkilöstöä koskevia asioita esitetään laajemmin erikseen laadittavassa henkilöstöraportissa. Investointimenot Varsinaisessa talousarviossa menot olivat euroa. Valtuusto teki keväällä talousarviomuutokset, joilla menoja lisättiin eurolla, euroa Parolan rampin alueen kunnallistekniikan suunnittelua varten ja euroa Pappilanniemen öljysäiliöiden poistosta aiheutuviin kustannuksiin. Investointimenojen toteutuma oli euroa. Osuus kokonaismenoista oli 6,6 % (vuonna ,2 %). Kiinteän omaisuuden ostoon käytettiin euroa. Suurimmat maakaupat kohdistuivat Merven teollisuusalueen laajentamisalueeseen. Hattulan Biolämpö Oy:lle maksettiin allekirjoitetun lämmöntuottosopimuksen perusteella Tuulia-kodin liittymismaksua euroa ja allekirjoitetun lämmöntuottosopimuksen perusteella Pappilanniemen ent. sairaalan liittymismaksua euroa. Kaukolämpöasiaa on käsitelty kunnanhallituksessa /69, /159 ja /175 sekä valtuustossa /44. Asiasta tehtiin valitus Hämeenlinnan hallinto-

28 25 oikeuteen, joka hylkäsi valituksen. Valitus etenee kuitenkin vielä Korkeimpaan hallintooikeuteen. Em. maksut maksettiin vuoden 2012 lopussa sen jälkeen kun Hämeenlinnan hallintooikeuden päätös oli saanut lainvoiman. Vuodelle 2012 kohdistui huomattavan paljon katualueiden lunastusmaksuja Maanmittauslaitoksen laskutuskäytännön johdosta. Suurimmat talonrakennushankkeet olivat - Tiitiäisen päiväkodin 2. vaiheen rakentaminen - Nuorisotalon ja Parolan koulun julkisivujen kunnostus - Pappilanniemen lämpöremontti. Kunnallistekniikan merkittävimpiä investointeja olivat - Merven Kotirinteen alueen kunnallistekniikan rakentaminen - Yllitty Katinala-kaavatien rakentaminen - Parolan rampin alue. Irtaimen omaisuuden suurimmat hankinnat olivat - Viiriäisen (Tiitiäisen laajennusosa) ensikertainen kalustaminen - perusterveydenhuollon laitehankinnat - Parolan lukion opetustekniikan ajantasaistaminen - Keskuskeittiön vanhan pakettiauton vaihto uuteen. Rahoitusmenot Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin eurolla. Lainojen korkokulut olivat euroa. Korkotaso pysyi edelleen alhaisena ja oli keskimäärin alle 2 prosentin. Kunnanhallitus on päättänyt korkosuojauksesta /131. Shekkitililimiittien käytöstä aiheutui korkokuluja euroa. Limiittejä oli käytössä koko vuoden ajan.

29 26 Seuraavassa taulukossa yhteenveto menoista vertailuna edellisvuoteen. Kunnan menot (Sisäiset + ulkoiset menot) Muutos% Tuloslaskelman menot ,7 % Toimintakulut yhteensä ,7 % - palkat ja palkkiot ,4 % - eläkekulut ,2 % - muut henkilösivukulut ,0 % - palvelujen ostot ,6 % - aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 % - avustukset ,1 % - vuokrat ,9 % - muut menot ,6 % Rahoitusmenot yhteensä ,6 % - korkomenot ,1 % - muut rahoitusmenot ,0 % Investointiosan menot ,1 % Kiinteä omaisuus ,6 % Osakkeet ,0 % Talonrakennus ,2 % Kunnallistekniikka ,1 % Irtain omaisuus ,3 % Rahoitusosan menot ,4 % Antolainasaamisten lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,9 % Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman vähennys 0 0 Menot yhteensä ,3 % Sisäisten menojen osuus ,2 %

30 Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernirakenne Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 1 Kuntayhtymät 6 Yhteensä 7 Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Erittely kuntakonsernista on tilinpäätöksen liitetiedoissa. Ei yhdistelty (kpl) Hattula-Kiinteistöt Oy Kunta omistaa Hattula-Kiinteistöt Oy:n 100-prosenttisesti. Yhtiön toiminta on pääasiassa asuntojen vuokraamista, talojen hoitoa, kehittämistä, ylläpitoa sekä korjaamista. Yhtiö myy Hattulan kunnalle ja jossain määrin myös ulkopuolelle erilaisia rakennuttamis- ja valvontatehtäviä. Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Risto Hast ja isännöintipalveluista on vastannut Hattulan Isännöitsijätoimisto Oy. Yhtiön hallitukseen ovat kuuluneet Erkki Kauppinen (pj), Hellevi Luopajärvi ja Timo Koskinen sekä Pentti Talikainen varajäsenenä ja asukkaiden edustajana. Yhtiöllä on 14 taloyhteisöä, joissa on yhteensä 215 asuntoa. Asukkaita oli 313. Yhtiön toiminta on ollut tilikaudella perinteistä ja vakiintunutta. Taloudellinen tulos on tyydyttävä ja asuntojen käyttöaste on pysynyt hyvänä. Kulukehitys on ollut arvioiden mukaista Konsernin toiminnan ohjaus Kunnanhallitus vastaa kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen ohjauksesta ja valvonnasta. Lautakunnat huolehtivat toimialaansa kuuluvan yhteisön toiminnan seurannasta. Käytännön toiminnan seurannasta vastaavat kunnanjohtaja ja yksiköiden päälliköt Kunnanhallituksen selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernivalvonnasta vastaa kunnanhallitus ja kunnanjohtaja sekä muut johtosäännössä määrätyt viranomaiset. Konsernivalvonta on järjestetty antamalla ohjeistusta kunnan edustajille tytäryhteisössä ja kuntayhtymissä. Tytäryhteisön ja kuntayhtymien johtoa on kuultu. Valtuusto on hyväksynyt kunnan konserniohjeet /2. Kunnanhallitus käsitteli ohjeita /284 ja totesi niiden olevan konsernirakenteeseen nähden hyväksyttävät, mutta että vuoden 2011 aikana ohjeita tarkistetaan Kuntaliiton suosituksen pohjalta. Kunnanhallitus käsitteli konserniohjeet / 303 ja antoi ohjeistusta. Kuntaliitolta ei ole vielä tullut uutta suositusta.