ODA Kuopio. Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut Kuopion kuntaprojekti. Projektisuunnitelma versio 1.7
|
|
- Jussi Mäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ODA Kuopio Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut Kuopion kuntaprojekti Projektisuunnitelma versio 1.7 Arja Kekoni Versio 1.7 Päiväys:
2 Sisällys 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO PROJEKTIN TAVOITTEET, KOHDERYHMÄ JA ODOTETUT TULOKSET KUOPION OSAHANKKEEN PÄÄTEHTÄVÄT PROJEKTEITTAIN OMA/ASIAKASKORTTI KONSEPTIA KOSKEVA PROJEKTI LAPSIPERHEPALVELUJEN ASIAKKUUKSISSA EPA-PROJEKTI ODAN SUHDE OLEMASSA OLEVAAN KEHITYSTYÖN JA SÄHKÖISEEN ASIOINTIIN PROJEKTIN TEHTÄVÄT JA AIKATAULU RESURSSIT JA ORGANISAATIO KUSTANNUSARVIO LAADUNVARMISTUS JA TULOSTEN HYVÄKSYMINEN RISKIEN ARVIOINTI
3 1 Tiivistelmä Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut hanke (ODA -hanke) on 9 kuntatoimijan ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n yhteistyöhanke, joka koostuu Espoon kaupungin hallinnoimasta koordinaatiohankkeesta sekä 9 kuntakohtaisesta osahankkeesta. Hankekokonaisuuden tavoitteena on kehittää digitaalinen eri päätelaitteilla toimiva palvelukokonaisuus (ODA- palvelukokonaisuus), joka sisältää sähköisen hyvinvointitarkastuksen ja valmennuksen, älykkäät oirearviot ja palvelutarpeenarviot / hyvinvoinnin arviot sekä sähköisen hyvinvointisuunnitelman. Keskiössä on toiminnallisen muutoksen aikaansaaminen ja se tehdään teknologisen innovaation tukemana. Eri osahankkeissa kehitetään ja pilotoidaan osia kokonaisuudesta, jotka koordinaatiohankkeen avulla yhdistetään kokonaisuudeksi. Kaikki osapuolet saavat hankkeen päättyessä käyttöönsä koko palvelukokonaisuuden. Teknisen järjestelmän kehittäminen ja yhteiset ostopalvelut sen kehittämiseksi on keskitetty koordinaatiohankkeeseen. Palvelukokonaisuus integroidaan asiakas- ja potilastietojärjestelmiin sekä muihin sähköisiin palveluihin (esim. ajanvaraus, turvallinen viestinvälitys ja laboratoriotulosten katselu). Palvelukokonaisuus mahdollistaa myös asiakkaan itse keräämien ja kirjaamien tietojen hyödyntämisen terveystaltion avulla. Järjestelmä on älykäs, eli se ohjaa asiakasta eri lähteistä saatuja tietoja yhdistämällä. Erillisten osien sijaan palvelut on integroitu kokonaisuudeksi. Kuntalaisen / asiakkaan näkökulmasta palvelukokonaisuus muodostaa sujuvia, pitkälle automatisoituja itse- ja omahoidon palveluketjuja ja ohjaa käyttäjää oikea-aikaisesti tarkoituksen mukaisen palvelun / toiminnon piiriin. Hankkeessa turvataan palvelukokonaisuuden ylläpito ja edelleen kehittäminen kansallisesti yhteisesti sovitun hallintamallin mukaan. Kehittämiskohderyhmänä ovat kuntalaiset ja hyvinvointipalveluja käyttävät asiakkaat, jotka ovat kiinnostuneita omasta hyvinvoinnista, tai joilla on yksittäinen terveyteen tai hyvinvointiin liittyvä ongelma tai jokin pitkäaikaissairaus tai pitkäaikaisen seurannan / palvelun tarve. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen osalta kohderyhmänä ovat hoidon tarpeen arviota tekevät ammattilaiset ja pitkäaikaissairaiden hoidon suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan terveysasemilla ja hyvinvointikeskuksissa osallistuvat ammattilaiset sekä sosiaalihuollon ammattilaiset, erityisesti ne, jotka työskentelevät palveluohjausyksikössä ja aikuissosiaalityössä. Kuopion osahanke muodostuu kahdesta projektista, jotka ovat epalvelu projekti (epa-projekti) ja Asiakaskortti konseptia koskeva projekti (AKO-projekti), joissa syntyneitä käytänteitä ja tuotoksia voidaan hyödyntää ristiin. Projektit tekevät myös tiivistä yhteistyötä. Yhteistyöllä varmistetaan tuotosten mahdollisimman yhtenäinen rakenne ja tiedonvälityskonseptit riippumatta siitä, mihin asiakassegmentteihin ne liittyvät. Sekä AKO -projektin että epa-projektin tehtävänä on kehittää ja pilotoida digitaalinen korttikokonaisuus asiakkaiden ja ammattilaisten käyttöön. AKO-projektin omistaa kaupungin lapsiperhepalveluyksikkö. Kohderyhmänä ovat vuotiaat avo- ja sijaishuollon lapset, joille on syntynyt asiakkuus kaupungin lastensuojelupalveluihin. Mukaan tarkasteluun otetaan myös kohderyhmän perhe, mikäli perheelle on syntynyt asiakkuus kaupungin lastensuojelupalveluiden kautta. Kumppaneina projektissa ovat kaupungin omat toimialat, erityisesti aikuissosiaalityö, oppilashuolto ja terveydenhuollosta kouluterveydenhuolto ja opiskeluterveydenhuolto. epa-projekti perustuu Kuopion kaupungin ja valtiovarainministeriön sopimaan hyvinvoinnin integroituun kuntakokeilu -toimintamalliin, jossa teemoina ovat palvelujen integraatio, 2
4 elämänhallinnan kehittäminen, vastuutyöntekijämalli ja monialainen asiakastyö. Kohderyhmänä ovat vuotiaat nuoret. Kumppaneina on yrityksiä, kolmannen sektorin toimijoita ja kaupungin eri toimialoja kuten esimerkiksi nuorisopalvelut ja oppilashuolto. Projektin keskeisimpinä tehtävinä on 1) parantaa nuoren ja ammattilaisten välistä kommunikaatiota, 2) luoda toimintamalli, jolla tuetaan nuoren pärjäämistä ja nuoren omaa elämänhallintaa, 3) luoda toimintamalli, jolla nuori osallistetaan palvelujen kehittämiseen, kuten esimerkiksi teknologiaratkaisujen kehittämiseen ja 4) kehittää nuoren itsearviointimittaristo, jonka avulla tunnistetaan paremmin nuoren omat voimavarat, nuoren riskitekijät, parhain mahdollinen palvelu tai tuki nuorelle. Projektin tehtävänä on myös kehittää nuoren itsearviointitetoihin perustuva sähköinen palveluohjaus sekä suunnitella ja pilotoida monialainen hyvinvointisuunnitelma. Digitaalisen korttikokonaisuuden käytöllä vahvistetaan asiakkaan ja hänen läheisverkostonsa omatoimisuutta sekä selkeytetään asiakkaan, läheisverkoston sekä muiden palveluntuottajien ja toimijoiden osuutta asiakkaan hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämisessä ja säilyttämisessä. Samalla vähennetään pitkällä tähtäimellä myös asiakkuuden siiloutumista tuotantokoneiston sisällä ja saadaan näin yhdistettyä palvelut asiakkaan näkökulmasta yhdeksi palvelukokonaisuudeksi. Korttikokonaisuudesta Omakortin avulla asiakas pääsee itse arvioimaan hyvinvointinsa tilaa ja mahdollisesti asettamaan myös omat tavoitteensa toimintakykyisyyden säilymiselle tai paranemiselle. epalvelujen (epa) -projektin tehtävänä on kehittää nuorten palvelukokonaisuuksia monialaisesti, jolloin kehittäminen tapahtuu yhteistyössä sekä kaupungin eri yksiköiden että myös kaupungin ulkopuolisten toimijoiden, kuten ostopalvelujen tuottajien ja järjestöjen kanssa. Osaprojekti kehittää sähköisiä epalveluja nuorten itse- ja omahoitoisuuden käyttöön, jolloin voidaan tukea nuorten elämänhallintaa ja ohjautuminen palveluiden ja toimintojen käyttöön oikea-aikaistuisi tarkoituksenmukaiseksi. Näillä kehittämiskohteilla uudistetaan vaativimpien ja suuren volyymin työvaltaisten asiakasryhmien palveluita sekä ennaltaehkäistään palveluiden käyttöä. Ei vain raskaimpien vaan joskus jopa kaikkien palvelujen. Kuopion osahankkeen tulosodotuksena on, että vuonna 2018 Kuopiossa on asiakas- ja työntekijäkäytössä toimiva ja tietoturvallinen sekä omahoitoisuutta vahvistava epalvelu, joka vahvistavaa asiakkaan ja asiakkaan läheisverkoston itsehoitoisuutta sekä selkeyttää eri toimijoiden rooleja asiakkaan toimintakyvyn edistämisessä ja säilyttämisessä. ODAssa kehitettävän sähköisen asioinnin alusta mahdollistaa myös muiden sähköisten palveluiden käytön, esimerkiksi ajanvaraus, tutkimustulosten saanti ja turvallinen viestintä. Palvelukokonaisuuden avulla kuntalaiset ja asiakkaat arvioivat itse omaa terveyden- ja hyvinvoinnin tilaansa, toimintakykyä ja saavat siihen liittyviä toimintasuosituksia, valmennusta ja palveluohjausta oikea-aikaisesti ja tarpeen mukaisesti. Työntekijöiden työprosessit uudistuvat ja ammattilaiset hyödyntävät ODA- palvelukokonaisuutta aktiivisesti omassa työssään moniammatillisesti ja monialaisesti sekä hyödyntävät kvantitatiivisesti mitattavissa olevaa dataa asiakkaiden toimintakyvyn, palvelutarpeen ja tuen määrän kehittymisestä. 2 Johdanto ODA -hanke on hankekokonaisuus, joka jakautuu Espoon kaupungin hallinnoimaan koordinaatiohankkeeseen sekä (9) kuntakohtaiseen osahankkeeseen. Hankekokonaisuus käynnistyi määrittelyhankkeella toukokuussa Tämä hankeen ensimmäinen vaihe päättyy toukokuussa Määrittelyvaiheen tavoitteena on ollut toiminnallisten ja teknisten määrittelyjen sekä vaatimusten lisäksi toimittajien valmiuksien selvittämisen. Hankkeessa luotiin edellytykset kehityshankkeelle, jossa kehitetään ja pilotoidaan ODA palvelukokonaisuus. Tämä suunnitelma on Kuopion kaupungin osahankkeen projektisuunnitelma. 3
5 Kehittäminen hankekokonaisuudessa tuo paljon etuja kuntakohtaiseen kehittämiseen verrattuna. Kuntakohtainen kehittäminen on todettu usein liian kalliiksi ja hitaaksi. Hankekokonaisuudessa tähdätään siihen, että asiakkaille suunnatut palvelut ovat kansallisia, joten hanke toteuttaa Sosiaalija terveysministeriön (STM) laatimaan Sote-tieto hyötykäyttöön strategiaa. Yhdessä kehittämällä voimme yhdistää voimavaroja, työmäärä yksittäisessä kunnassa vähenee ja saamme enemmän osaajia kehittämään palveluita. Kustannukset jakaantuvat useamman kunnan kesken ja neuvotteluvoima toimittajia kohtaan kasvaa. Osallistumalla kehittämistyöhön voimme vaikuttaa tuotettaviin sisältöihin ja meidän on mahdollista olla vaikuttamassa päätöksiin/tekemässä päätöksiä, jotka koskevat tulevaisuudessa käytössä olevia järjestelmiä. Hanke toteuttaa Kuopion kaupungin kaupunkistrategiaa 2020 vaikuttavat ja tehokkaat palvelut järjestetään asiakaslähtöisesti sekä palveluiden järjestämisohjelman asioinnin kehittämisen painopistettä. Hanke toteuttaa myös Ikäystävällinen Kuopio ohjelmaa vuosille ja Kunta verkoston toimintasuunnitelmaa vuodelle Hanke täydentää ja laajentaa hyvinvointietojen yhteiskäyttö (HYKE) hankkeen ja Kuntakokeilun asiakaslähtöisiä palveluja. HYKE on kansalaisten omahoidon, terveydenhuollon toimijoiden ja hyvinvointi-palvelujen tuottajien yhteinen toimintamalli, jossa eri palveluiden tuottajat voivat tarjota palveluita kansalaisille sähköisen asioinnin kautta. HYKEn PPP-malli (Public-Private-Partnership, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus) mahdollistaa uusien ratkaisujen ja toimintatapojen kehittämisen ja edistää kansalaisia omaehtoiseen toimintaan ja elintapojen muutoksiin. Samalla se luo myös edellytyksiä entistä yksilöllisempien ja kustannustehokkaampien palvelujen syntymiselle. Kuopio on mukana valtiovarainministeriön vv kuntakokeilussa, jonka yhteydessä kehitetään hyvinvoinnin integroitua toimintamallia nuorten vuotiaiden palveluissa. Kokeilu perustuu kuntakokeilulakiin ja sen yhteydessä tullaan edistämään monialaisen, vastuutyöntekijämallin perustuvan asiakastyön kehittämistä sekä pilotoimaan monialainen, myös nuoren itsensä käyttöön tarkoitettu hyvinvointisuunnitelma. Kuntakokeilun tavoitteena on nuoren asioiden hoitaminen kokonaisuutena, nuoren ja ammattilaisen välisen kommunikaation kehittäminen sekä nuoren oma motivaation ja sitoutumisen lisääminen. ODAssa kehitettävä alusta toimii jatkossa myös muiden sähköisten palveluiden alustana, esimerkiksi ajanvaraus, tutkimustulosten seuranta ja turvallinen viestintä. 4
6 3 Projektin tavoitteet, kohderyhmä ja odotetut tulokset Hankekokonaisuuden tavoitteena on kehittää digitaalinen, eri päätelaitteilla toimiva palvelukokonaisuus, joka sisältää sähköisen omakortin ja ohjaa sähköisiin ohjeisiin, omahoidollisiin vaihtoehtoisin, yhteisöllisyyden vahvistumiseen tai tarvittavien avopalveluiden kysyntään, esim. uuden sosiaalihuoltolain mukaisiin varhaisiin avopalveluihin. Keskiössä on toiminnallisen muutoksen aikaansaaminen ja se tehdään teknologisen innovaation tukemana. Palvelukokonaisuus voidaan asiakkaan luvalla integroida asiakas- ja potilastietojärjestelmiin sekä muihin sähköisiin palveluihin. Palvelukokonaisuus mahdollistaa myös asiakkaan itse keräämien tietojen hyödyntämisen. Järjestelmä on älykäs, eli se ohjaa asiakasta eri lähteistä saatuja tietoja yhdistämällä sekä integroitua kokonaisuutta erillisten osien sijaan. Kuntalaisen / asiakkaan näkökulmasta omahoitoisuus muodostaa sujuvia, pitkälle automatisoituja itse- ja omahoidon palveluketjuja, ohjaten käyttäjä sujuvasti hakemaan tietoa oman hyvinvoinnin edistämiseen, mutta myös tarkoituksenmukaisesti hakemaan avopalvelun / toiminnon piiriin oikea- aikaisesti. Hankkeessa turvataan palvelukokonaisuuden ylläpito ja edelleen kehittäminen kansallisesti yhteisesti sovitun hallintamallin mukaan.. 5
7 Uutuusarvona on omakortti, ammattimaisesta toiminnasta asiakaslähtöisyyteen suuntaava palveluja omahoidon vahvistamiseen, jolloin rakentuu omahoitoa, toimintakykyä ja hyvinvointia edistävä digitaalinen palvelu. Samoin uutuutena on pelilliset epalvelut, jolloin ohjelman houkuttavuus edistää omaehtoisen omahoidon ja hyvinvoinnin oppimista. Pelillisillä menetelmillä saadaan nuoria ohjautumaan palveluiden ja toimintojen käyttöön, niiden aktivoivien, innostavien ja sitouttavien ominaisuuksien kautta. Pelillisyys tarkoittaa nimensä mukaisesti peleistä tuttujen rakenteiden tuomista osaksi erilaisia sisältöjä ja palveluita. Pelillisillä menetelmillä saadaan nuoria ohjautumaan palveluiden ja toimintojen käyttöön, niiden aktivoivien, innostavien ja sitouttavien ominaisuuksien kautta. Pelillisyys tarkoittaa nimensä mukaisesti peleistä tuttujen rakenteiden tuomista osaksi erilaisia sisältöjä ja palveluita. Pelillistämisessä ei siis yleensä ole kyse suoranaisesti pelaamisesta, vaan peleistä lainattuja ominaisuuksia ja mekaniikkaa soveltamalla voidaan osallistaa, motivoida, innostaa ja sitouttaa ihmisiä toimimaan jotakin tavoitetta kohti. 4 Kuopion osahankkeen päätehtävät projekteittain 4.1 Oma/asiakaskortti konseptia koskeva projekti lapsiperhepalvelujen asiakkuuksissa Projektin perustelut Projekti toteutetaan osana ODA-teknologiakehittämistä Kuopion kaupungin lapsiperhepalveluyksikössä. Kohderyhmänä ovat lapsiperhepalveluyksikön avo- ja sijaishuollon palveluja saavat vuotiaat lapset sekä heidän perheensä. Projekti perustetaan, koska - nykyiset asiakasjärjestelmät on tarkoitettu vain ammatilliseen käyttöön - tarvitaan jatkuvaa tietoja lapsiasiakkaan ja tämän perheen sekä näistä muodostuvan kokonaisasiakkuuden hyvinvoinnin tilasta - tarvitaan nopeampia yhteydenottoväyliä akselilla ammattilaiset sekä lapsiasiakas ja tämän perhe - asiakasjärjestelmiin tehtävillä kirjaustavoilla ei voida kvantitatiivisesti seurata lapsiasiakkaiden ja näiden perheiden toimintakyvyn kehitystä sekä toimintakyvyn tukemiseen kohdistettujen henkilöstöresurssien käyttöä - nykyiset asiakasjärjestelmät eivät myöskään mahdollista asiakasohjaustietojen yhdenmukaista ja standardoitua kirjaamistapaa, mikä on vaikeuttanut ja tehnyt mahdottomaksi lapsiasiakkaiden ja näiden perheiden useammasta palvelusta koostuvien palvelupakettien sisällön seuraamisen, palveluohjaustietojen ja palvelujen kustannusvaikuttavuuden sekä lapsen läheisverkoston merkityksen arviointia Kehitettävä Asiakaskortti -konsepti - Omakortti (MyCard=MC) - Asiakaskortti (Customer Care Card=CCC) Lapsiasiakkaiden ja näiden perheiden käytössä olevasta kortista käytetään nimitystä Omakortti, joka on osa ammattilaisten käytössä olevaa laajempaa Asiakaskorttia. Omakortti sisältää tiedon lapsiasiakkaan ja tämän perheen toimintakyvystä sekä heille asetetuista tavoitteista. Ammattilaisten Asiakaskortille lisätään vielä tämän lisäksi tieto sekä lapsen että perheen käytössä olevista palvelupaketeista sekä siitä, mitkä tahot lapsiasiakkaalle ja tämän perheelle palveluja tuottavat tai 6
8 tukea antavat ja miten palvelun intensiteetti jaetaan eri tahojen kesken. Näiden tietojen perusteella muodostuu lapsiasiakkaan ja tämän perheen kokonaisasiakkuutta kuvaava palvelukokonaisuus. Eri palveluja tuottavilla tahoilla tarkoitetaan kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajayksiköitä ja muita julkishallinnon palveluntuottajayksiköitä, yritysmäisesti toimivia sosiaalija terveyspalvelujen tuottajia sekä kolmannen sektorin toimijoita sekä myös mm. lapsiasiakkaan sukulais- ja muuta läheisverkostoa Lähtökohtana kvantitatiivinen arviointi ja tavoiteasetanta: Jotta lapsiasiakasta ja tämän perhettä koskevista tiedoista on mahdollista muodostaa kvantitatiivisessa muodossa olevia tietopaketteja sekä itse lapsen, perheen että ammattilaisten käyttöön, toimintakyvyn arviointi sekä siihen liittyvä tavoiteasetanta tehdään sekä Omakortille että Asiakaskortille aina numeraalisesti kognitiivisesta, psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä näkökulmasta käsin. Näkökulma asiakkaan omahoitoisuuden tukemiseen: Lapsiasiakas ja tämän perhe arvioi oman toimintakykynsä tilaa Omakortille sitä mukaa kuin se on tarpeellista. Lapsiasiakkaan ja tämän perheen Omakortille päivittämä tieto päivittyy myös ammattilaisten käyttämälle Asiakaskortille. Näin ammattilaiset pystyvät seuraamaan toimintakyvyn kehittymistä esimerkiksi huostaan otettujen lasten osalta, arvioimaan lapsiasiakkaan ja tämän perheen palvelukokonaisuuden toimivuutta ja riittävyyttä sekä ottamaan lapsiasiakkaaseen tai tämän perheeseen tarvittaessa yhteyttä nopeallakin aikataululla. Omakortti laaditaan kohderyhmälleen sopivaksi, kuten kysymyspatteristoltaan lapsille ikäluokittain sopivaksi. Omakortti voi sisältää myös videoita, joissa lapsia ja perhettä ohjeistetaan Omakortin täyttämisessä. Se voi sisältää myös erilaisia tietopaketteja lapsuuteen ja perheen kriiseihin liittyvissä asioissa. Näkökulma ammattilaisten tarvitsemaan kokonaisasiakkuuteen: Ammattilaisten käytössä oleva Asiakaskortti muodostaa lapsen ja perheen tiedoista koostuvan palvelukokonaisuuden, joka sisältää toimintakykytietojen lisäksi lapsiasiakkaan ja tämän perheen palvelupaketteja koskevat tiedot sekä tiedon siitä, mille kaikille tahoille lapsiasiakas ja tämän perhe on ohjattu ja mikä on kunkin tahon intensiteetti palvelun tuottamisessa. Tästä näkökulmasta Asiakaskorttia voidaan käyttää myös henkilöstöresurssien suunnittelussa, minkä lisäksi voidaan seurata myös vaikuttavuuden huomioonottavan työn tuottavuuskehitystä. Ammattilaiset tallentavat käsin Asiakaskortille tiedot annettavista palveluista sekä niiden muodostamista palvelupaketeista ja palveluohjaustiedoista. Tallennus tapahtuu käyttäen valmiita valikoita. Asiakaskortille on mahdollista määritellä myös ehtoja, joiden perusteella Asiakaskortti ehdottaa sinne syötettyjen toimintakykytietojen perusteella vaihtoehtoisia palveluja, palvelupaketteja tai palveluohjausväyliä. Tästä näkökulmasta Asiakaskorttia voidaan käyttää myös työprosessien standardisoinnissa. Projektin vaiheet Projekti vaiheistetaan lyhyemmän ja pitemmän ajan kehittämistavoitteisiin. Lyhyen ajan kehittämistavoite ulottuu vuoteen 2017, johon mennessä Omakorttia ja Asiakaskorttia pilotoidaan kaupungin sisäisenä kehittämistyönä. Pilotointi kohdistuu vain lapsiasiakkaisiin ja näiden perheisiin. 7
9 Pilotista saatujen kokemusten perusteella, Omakortti laajennetaan epalveluksi lapsiasiakkaiden ja näiden perheiden käyttöön vuoteen 2018 mennessä. Lyhyen ajan kehittämistavoitteet 2017 mennessä: Alla mainitut tavoitteet a) f) ovat projektin lyhyen ajan tavoitteita, jotka luovat perustan ja siten mahdollistavat Omakortin laajentamisen asiakkaiden käyttöön epalveluna vuoteen 2018 mennessä. Tavoitteena on a) tuottaa kvantitatiivisesti mitattavissa olevaa tietoa lapsiasiakkaan ja tämän perheen toimintakyvyn nykytilasta ja muutoksesta sekä kognitiivisen, psyykkisen, sosiaalisen että fyysisen toimintakyvyn näkökulmasta. Tieto tuotetaan palveluittain, palvelupaketeittain ja palveluohjausprosesseittain. b) tuottaa tietoa siitä, mille palveluntuottajille lapsiasiakkaita ja näiden perheitä on ohjattu ja ketkä muut tahot, kuten esimerkiksi kolmannen sektorin toimijat tukea antavat c) tuottaa kvantitatiivisesti mitattavissa olevaa tietoa siitä, kuinka lapsiasiakkaan ja tämän perheen tarvitseman tuen määrä jakautuu suhteessa esimerkiksi lapsiperheyksikön, omaisten ja kolmannen sektorin kesken ja miten tuen määrä muuttuu. Tieto tuotetaan palveluittain, palvelupaketeittain ja palveluohjausprosesseittain. d) tuottaa kvantitatiivisesti mitattavissa olevaa tietoa lapsiasiakkaiden ja näiden perheiden palveluista ja palvelupaketeista koko palveluohjausprosessin osalta. Tämä tarkoittaa, että palvelut ja palvelupaketit voidaan raportoida sovitun koodiston avulla. e) tuottaa kvantitatiivisesti mitattavissa olevaa tietoa henkilöstöresurssien kohdentumisesta. Tieto tuotetaan palveluittain, palvelupaketeittain ja palveluohjausprosesseittain f) yhtenäistää ammattilaisten tapaa tehdä palvelutarpeen arviointeja sekä niihin liittyviä työprosesseja asiakkaan näkökulmasta Jokaisella lyhyen ajan tavoitteella on oma erityiskehittämistehtävänsä. Keskeisimpinä tehtävinä on kehittää - palveluohjaustietoihin, palveluihin, palvelupaketteihin ja eri palveluntuottamistapoihin liittyvää kustannustietoisuutta ja kustannuslaskentaa - vaikuttavuuden (toimintakyvyn) huomioonottavan työn tuottavuusmittausta 8
10 Kuva 1. Projektin viitekehys Vuoden 2018 jälkeen Omakortti on laajennettavissa myös muiden asiakasryhmien käyttöön ja Asiakaskortti myös muiden ammattiryhmien käyttöön. Tämä on mahdollista, koska Omakortin ja Asiakaskortin sisältö eli tietovaranto on muokattavissa palveluväyläkohtaisesti vaikka korttien rakenne ja toiminnallisuus pysyvät sellaisina kuin ne tässä projektissa luodaan. Sisällöllä eli tietovarannolla tarkoitetaan mm. - kysymyspatteristoa, jolla asiakkaan toimintakyky kartoitetaan - toimintakykyvastauksia kuvaavaa numeroavaruutta, jolla asiakkaan toimintakyky kuvataan - palveluohjaustietoja, johon voidaan lisätä ja josta voidaan poistaa palveluntuottajien yhteystietoja - palveluja ja palvelupaketteja, joiden sisältöjä voidaan muuttaa asiakassegmenttien palvelutarvetta vastaaviksi - palvelun intensiteettiä kuvaavaa numeroavaruutta palveluntuottajittain Projektilta odotettavat tulokset Odotettavat tulokset asiakkaan näkökulmasta (ulkoiset vaikutukset): 1. Lapsiasiakas ja tämän perhevoi itse päivittää Omakorttia 24/7 ja saada käyttöönsä Omakortin tuottamaa visuaalista tietoa toimintakyvyn muutoksesta 2. Lapsiasiakas ja tämän perhe voi Omakortin kautta lähettää viestejä ja kysymyksiä ammattilaisille ja varata myös aikoja 3. Lapsiasiakas ja tämän perhe saa ammattilaiselta viestejä liittyen toimintakyvyssä tapahtuneisiin muutoksiin 9
11 4. Omakortti sisältää videoita, ohjeistusta ja tietopaketteja lapsiasiakkaan ja tämän perheen käyttöön Odotettavat tulokset organisaation näkökulmasta (sisäiset vaikutukset): 5. Muodostuu toimintakykyä ja henkilöstöresursseja kuvaavia tunnuslukuja, jotka ovat kvantitatiivisesti raportoitavissa 6. Palveluohjauksen, palvelujen ja palvelupakettien kustannusvaikuttavuustietoisuus kasvaa 7. Yhteinen arviointi monipuolistuu ja helpottuu. Tämän seurauksena yhteisen asiakkuuden käsite vahvistuu ja yhtenäistyy moniammatillisessa yhteistyössä. 4.2 epa-projekti Ammattikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen sähköisten epalveluiden laajentamisella itse- ja omahoitoisuuden vahvistamiseen kaikilla ikäryhmillä, nuoret palveluiden edellä. Sähköiset palvelut kytkeytyvät osaksi kansallista terveystiliä sisältäen sähköisiä arvopalveluita, kuten virtuaalineuvonta. Pelillisyyden avulla herätetään asiakkaan tahto omahoitoa kohtaan sekä motivoidaan ja osallistetaan asiakkaita käyttämään omahoitopalveluja. PPP Public-Private- Partnership yhteistyö samoin kuin kuntapalveluissa palvelualueiden välisen yhteistyön vahvistuminen uusien innovaatioiden kautta. Kansalaisia aktivoiva palvelujärjestelmä edellyttää uusia toimintamalleja sekä moniammatillista yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä. Tarvitaan uudenlaisten moniammatillisten ja eri sektoreita yhdistävien toimintamallien kehittämistä uusien käytäntöjen toiminnallistamiseen ja vakiinnuttamiseen sekä etulinjajohtamisen vahvistamiseen. Toimintamallien myötä ammattilaiset pystyvät entistä enemmän innostamaan ja tukemaan kansalaisen omahoitoa. Kokeilukulttuuri tuodaan osaksi hyvinvointi- ja terveyspalveluiden kehittämistä, joka mahdollistaa uusien innovaatioiden kehittämisen jo varhaisessa vaiheessa yhdessä asiakkaiden, yritysten, opiskelijoiden, kolmannen sektorin ja ammattilaisten kanssa. Kokeilukulttuurin osana tuetaan uusien palvelujen ja tuotteiden nopeita kokeiluja, jolloin palvelua tai ei kehitetä liian valmiiksi vaan asiakkaat otetaan mukaan kehitystyöhön ja heiltä kerätään palautetta. Samalla tuetaan kansallisten palveluiden ja ODA-palvelukokonaisuuden muodostaman ekosysteemin innovaatioalustan/- portaalin etenemistä kehitystyön rinnalla. Nuorten vuotiaiden asiakkaiden palvelujen integraatio, nuoren elämänhallinnan arvioinnin kehittäminen ja vastuutyöntekijämalliin perustuva monialainen asiakastyö ovat kehitteillä Kuopion ja valtiovarainministeriön sopimukseen perustuvassa hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kuntakokeilussa. Toimintamallin kehittäminen ja kokeilu, asiakaspilotointi sekä kokeilun tulosten arviointi antaa hyvät valmiudet jatkaa nuoren omatoimisuutta, pärjäämistä ja elämänhallintaa lisäävää, nuoren ja ammattilaisen välistä kommunikaatiota edesauttavaa ja asiakkaan antaman tiedon merkitystä korostavaa kehittämistyötä ODA-hankkeen myötä eteenpäin. ODA-hankkeen yhteydessä nuorten palveluohjausta ja elämänhallinnan ratkaisuja kehitetään kuntakokeilussa toteutetun nuoren elämänhallinnan itsearviointimittaristoa hyödyntäen. Elämänhallinnan mittaristoa edelleen kehittämällä pyritään tunnistamaan riskitekijöitä sekä kehittämään erilaisiin elämäntilanteisiin sopivia ja nuoren itsensä käyttöön tarkoitettuja teknologiaratkaisuja sekä tunnistamaan tilanteet, joissa nuorta voidaan tukea parhaiten palvelujärjestelmän avulla. Sähköisin palveluohjauksen ja palvelujen keinoin tunnistetaan nuoren 10
12 omia voimavaroja, tuetaan pärjäämistä ja autetaan tuen tarpeessa olevan nuoren osallistumista, motivoitumista ja sitoutumista oman elämänsä hallintaan. Erillisten, eri ammattilaisten laatimien palvelusuunnitelmien (kuntakokeilulaissa mainittu 16 lain kohtaa, joissa viranomaisella on velvoite laatia suunnitelma) yhdistäminen on osa Kuopion kuntakokeilua. Kokeilun yhteydessä toteutetaan ja pilotoidaan nuoren ja ammattilaisen yhteiskäyttöön tarkoitettu, nuoren elämänhallinnan tavoitteet, keinot ja seurannan sisältävä monialaisen hyvinvointisuunnitelma rajatulle joukolle asiakkaita. Kokeilun yhteydessä tätä TerveKuopio-tilin hyvinvointisuunnitelmaa käyttävät ammattilaiset pääsevät suunnitelmaan asiakkaan suostumuksella erillisen integraatiorajapinnan kautta (Forsante). Hyvinvointisuunnitelman asiakas- ja ammattilaiskäytön laajentaminen edellyttää, että suunnitelmat saadaan näkymään osana ammattilaisten käytössä olevia asiakastietojärjestelmiä. Kuopion ODAhankkeen tavoitteena on rakentaa integraatio TerveKuopio-tilin ammattilaisrajapinnan sekä potilasja asiakastietojärjestelmien välille. Asiakastietojärjestelmiin integroiminen mahdollistaa myös asiakkaan itsensä TerveKuopio-tilillä ylläpitämien tietojen näkymisen ammattilaisille. Integraatio lisää asiakkaan ja ammattilaisen välistä tiedonvaihtoa ja korostaa asiakkaan itsensä ilmoittaman tiedon merkitystä. Asiakastietojärjestelmäintegraatio mahdollistaa myös asiakkailta eri palvelutilanteissa pyydettävien lomakkeiden sähköistämisen ja tietojen näkymisen osana ammattilaisen tietojärjestelmiä. Toteutuessaan ratkaisu vähentää asiakkailta pyydettyjen paperilomakkeiden arkistoinnin tarvetta. Tiedot myös säilyvät asiakkaan itsensä käytettävissä. Kuopion ODA-hankkeessa toteutetaan asiakkaiden itsensä käyttöön tarkoitetun TerveKuopio-tilin tietojen hyödyntämismahdollisuus rakentamalla ammattilaisille asiakastietojärjestelmistä suora näkymä asiakkaan TerveKuopio-tietoihin. Lisäksi kehitetään elämänhallinnan ja pärjäämisen itsearviointitietoihin perustuvaa sähköistä palveluohjausta ja pilotoidaan näiden pohjalta kehitettyjä pelillisyyteen ja virtuaalisuuteen perustuvia elämänhallinnan omahoitoratkaisuja. Kehittämisen kohderyhmänä ovat 1. kuntalaiset, jotka käyttävät sähköisiä hyvinvointipalveluita sekä ovat kiinnostuneita omasta hyvinvoinnista tai heillä on huoli omasta tai läheistensä hyvinvoinnista 2. sosiaali- ja terveyspalveluja tai tukea tarvitsevat asiakkaat, joilla on yksittäinen terveyteen tai hyvinvointiin liittyvä ongelma, toimintakykyisyyden alenema, pitkäaikaissairaus tai pitkäaikaisen seurannan / palvelun tarve. 3. terveyden- ja sosiaalihuollon sekä kasvatuksen ammattilaiset, jotka työskentelevät asiakkaiden palveluissa, palveluohjausyksikössä, kotihoidossa, vammaispalveluissa, lapsiperhepalveluissa, oppilashuollossa, nuorisopalveluissa, koulussa tai aikuissosiaalityössä. Projektin tuloksena syntyy toimiva, palveleva ja vaikuttava epalvelukokonaisuus, joka korvaa vaiheittain ja osittain nykyisen ohjantaan, neuvontaan ja manuaalisiin ohjeisiin perustuvan omahoitopalvelun. Palvelukokonaisuuden avulla asiakas itse arvioi omaa terveyden- ja hyvinvointinsa tilaa, toimintakykyä ja saa siihen liittyvää toimintasuositusta, valmennusta ja palveluohjausta. Ammattilaisten työprosessit on uudistettu ja ammattilaiset hyödyntävät ODApalvelukokonaisuutta aktiivisesti omassa työssä. Palvelukokonaisuuden tuottamat hyödyt voidaan jakaa välittömiin ja välillisiin hyötyihin. Välittömät hyödyt ovat realisoituvat nopeammin, muutaman vuoden kuluttua palvelukokonaisuuden kehittämisen ja pilotoinnin jälkeen. Välilliset hyödyt näkyvät pidemmällä aikavälillä. 11
13 Välittömät Kuntalainen ajan säästö, tiedon saannin helppous, nopeus, saatavuus, tuki valinnan vapauden toteuttamiseen (saatavuus, valikoima, laatu, hinta, vaikuttavuus, hinta ja palaute ), tarjotaan mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa, hoidon ja palvelun suunnitelmallisuus ja seuranta (oikeita asioita oikeaan aikaan, seuranta ) Ammattilainen resurssien säästäminen puhelintyöstä ja rutiineista, ajan säästö yksittäisessä asiakaskontaktissa, omahoitosuuden markkinointi lisääntyy, asiakkaan palvelu- ja hoitoseurannan laatu paranee, hoidon ja palvelun toteuttaminen suunnitelmaan pohjautuen (oikea toiminta oikea aikaisesti ), työn kohdentaminen asiakkaan itse esille tuomiin muutostarpeisiin - asiakkaan motivaatioon vastaaminen, asiakaslähtöisyys vahvistuu Välilliset hyvinvointiriskit vähenevät, oikea-aikainen palveluihin hakeutuminen, sairauksien hoitotasapaino, osallistuminen omien asioiden hoitamiseksi lisääntyy ja lisää aktiivisuutta, jolloin asetettujen tavoitteiden toteutuminen on todennäköisempää, ammattilaisten tuottama palvelu yhdenmukaistuu, kohdentuu oikea-aikaisesti, varhainen tuki lisääntyy, työn laatu paranee ja osaaminen kasvaa Johto Omakortin käytön seuranta, epalvelun käytön seuranta ja vaikutus palveluiden uudelleen järjestämiseen, varhainen tuki, tehostaminen, työnkulkujen ohjaus, toiminnanohjaus, palveluiden saatavuus ja laatu palveluiden kustannusvaikuttavuus ja ennakointi, väestön terveydentilassa tapahtuvat muutokset ja palveluiden tarpeen ennakointi, tieto Vaikutukset ihmisiin (päätösten sosiaaliset ja terveysvaikutukset eri ihmisryhmiin esim. sukupuolen, iän, asuinpaikan, kielen, kulttuuritaustan, tulojen, koulutuksen, tms. mukaan) Merkki Vaikutuksen kuvaus lyhyesti 1. Palvelujen saatavuuteen ja laatuun (esim. sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus-, kulttuuri- ja liikunta jne.) ++ Projektissa piloitoidaan omahoidon sähköisiä palveluja. Sähköiset palvelujen saatavuus on ajasta ja sijainnista 2. Sosiaaliseen elinympäristöön (esim. ihmissuhteisiin, yhteisöllisyyteen, kulttuuriseen tai hengelliseen osallistumiseen) 3. Elintapoihin (esim. ruokavalioon, päihteet, liikuntaan, riskikäyttäytymiseen) 4. Terveyteen (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen) 5. Osallistumiseen (osallistuminen päätöksiin ja vaikuttaminen, tiedonsaanti jne. ) 6. Väestöryhmien toimeentulo (työllisyys, riippumatonta. + epalveluihin liittyvät ryhmät vahvistavat yhteisöllisyyttä ja osallisuutta ++ Omahoitoisuus edistää hyvinvointia ++ Omanhoitoisuus vahvistaa terveyttä + Tiedonsaanti lisääntyy epalvelut ovat makuttomia talous, varallisuus jne.) Johtopäätös ja perustelut: Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut Kuopion kuntaprojekti tukee Kuopion Kaupungin strategian mukaisen toiminnan edistämistä 12
14 5 ODAN suhde olemassa olevaan kehitystyön ja sähköiseen asiointiin Olemassa oleva kehitystyö Tarkoitus ODAN suhde ODAssa kehityskohteena olevat palvelut ja asiat Kuntakokeilu hyvinvoinnin integroitu toimintamalli *käynnissä , syötteet toiminnallisuudelle ja lakimuutoksille Monialaisen toimintamallin edistäminen ja yksilöllisten palvelusuunnitelmien monialainen yhdistäminen Mahdollistaa asiakkaan osallistumisen suunnitelman laatimiseen ja katselemiseen Paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat Hyvinvointisuunnitelma, johon yhdistyy terveys, hoito ja palvelusuunnitelma sekä hyvinvointitarkastus ja asiakkaan itse kirjaamat tiedot Pelilliset palvelut nuorten omahoitoisuuden vahvistamiseen Hyvinvointitietojen yhteiskäytön edistäminen (HYKE) *Sitra HYKEn tavoitteena on kansalaisten omahoidon, terveydenhuollon toimijoiden ja hyvinvointipalvelujen tuottajien yhteinen toimintamalli, jossa eri palveluiden tuottajat voivat tarjota palveluita kansalaisille sähköisen asioinnin kautta. Sovelletaan nopeita kokeiluja ja kokeilukulttuuria osana palvelujen kehittämistä. Keskiössä Public- Private-Partnership, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, uusien ratkaisujen ja toimintatapojen kehittämisessä. Käytäntöjä kansalaisten omahoidon, terveydenhuollon toimijoiden ja hyvinvointipalvelujen tuottajien yhteiseen toimintamalliin, joita hyödynnetään hyödynnetään soveltuen ODAssa. Motivoivien, osallistavien ja esteettömien sähköisten palvelujen ympäristö hyödyntäen esim. pelillisyyttä. PPP Public-Private-Partnership), yhteistyö ja uudet innovaatiot. Kokeilukulttuuri osaksi hyvinvointi- ja terveyspalvelujen kehittämistä INKA- ohjelma tulevaisuuden teema *Tekes terveys Inka ohjelman kautta voidaan välittää kansalaisten, asiakkaiden ja ammattilaisten näkökulmasta tarpeita uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi. Luo mahdollisuuden ekosysteemin kehittymiselle. Inkan kv verkostoja hyödynnetään ODAn kansainvälistämisessä. Itsemittaukseen ja hyvinvointivalmennukseen liittyvät hyvinvointisovellukset Moluaarinen palvelukokonaisuus Avoimet rajapinnat TULETKO Teknologia-avusteiset turvapalvelut integroidaan osaksi ympärivuorokautista kotihoitoa. Palvelu rakentuu hyvinvointilainaamon ympärille, jossa ylläpidetään monipuolista teknologiatarjonamaa, sekä räätälöidään ja kehitetään teknologisia palvelukokonaisuuksia kuopiolaisille. Palvelu perustuu PPP-kehittämiskumppanuuteen. Toiminta alkaa vuoden 2016 alussa kilpailutusprosessin jälkeen. Hyvinvoinlainaamon asiakkaita voivat olla kuntalaiset tai kaupungin kotihoito. Hyvinvointilainaamo tarjoaa teknologiaavusteisia palveluja, joiden tarjoama voidaan integroida älykkäisiin palveluvalikoimiin ja palvelusuosituksiin. TULETKO hanke tarjoaa ODAlle aidon PPP-toimintamallin digitalisoimisen Teknologiapalvelutarjoaman näkyvyys ja saavutettavuus Yksityisten palvelujen (teknologia-avusteisten palvelujen) rooli osana palvelukokonaisuuksia.
15 Olemassa oleva kehitystyö Tarkoitus ODAN suhde ODAssa kehityskohteena olevat palvelut ja asiat Health Game Lab - innovatiivisten teknologioiden kehittämisen tukena terveysalalle *PS-Liitto/EAKR Health Game Lab tarjoaa jatkuvaa monialaista kokeilukulttuuria sekä uuden kehittämistä yhdessä oppi- ja tutkimuslaitosten, opiskelijoiden, yrittäjien ja muiden ammattilaisten kanssa terveyden, toimintakyvyn ja kuntoutuksen edistämiseen sekä sairauksien hoitoon. Health Game Lab tuo tehokkaampia tapoja hyödyntää nykyisiä testausympäristöjä peleille, teknologioille ja niiden esikaupallisille asteille. Kokeilukulttuuri osaksi ODA:n kehittämistä sekä pelillisten menetelmien mukaan tuominen. Health Game Lab kv-arvoverkkostoja hyödynnetään ODAn kv-yhteistyössä (myös terveydenhuollon ohjelmistojen viranomaisvaatimukset, standardointi). Oma/Asiakaskortti Kuopion kaupungissa Asiakaskortti-konseptilla on yhteisiä rajapintoja Kuopion kaupungin seuraavissa kehittämiskohteissa. POSOTE alue yhteistyö Pohjoisen Savon alueen valmistelu tietojärjestelmien ja toiminnan näkökulmasta 1)Omakortti, ml. ammattilaisten käytössä oleva Asiakaskortti tuottaa kvantitatiivisesti raportoitavissa olevaa toimintakykytietoa ylisektorirajojen, mikä tukee palvelurakenteen mukaista muutostyötä siirtyä yhä enemmän kaupunkitasoiseen ennaltaehkäisevään työhön sektorikohtaisen ennaltaehkäisevän työn sijaan 2)Omakortti tulee olemaan osa Kuopion kaupungin lapsiperhepalvelujen sisällöllistä kehittämishanketta mm. seuraavissa asioissa: - Omakortti sähköisenä sovelluksena mahdollistaa asiakkaan äänen kuulemisen 24/7 ja siten ketteröittää ja nopeuttaa vaihtoehtoisten palvelujen asiakaskohtaisessa suunnittelussa - Omakortti -malli tukee tehokkaammin ammattilaisia vaihtoehtoisten kustannuslaskelmien laatimisessa lapsilähtöisesti (vaikuttavuuden huomioonottava tuottavuusmittaus). 3) Kuopion kaupungin tuottavuusohjelma on asettanut kokonaistuottavuutta parantavaksi keinovalikoimaksi mm. sähköisten palvelujen kehittämisen sekä tuottavuusmittauksen ja tuotteistuksen uudelleenarvioinnin. Tästä näkökulmasta: - Omakortti tuottaa yhdessä ammattilaisten käytössä olevan Asiakaskortin kanssa tietoa asiakaskäyttäytymisestä, mikä mahdollistaa palvelujen muotoilun ja siten tuotteistuksen uudelleenarvioinnin - Omakortti parantaa työn tuottavuutta, koska konkreettinen asiointi siirtyy yhä enemmän sähköiseen muotoon asiakkaan ja ammattilaisten välillä. - Omakortti yhdessä ammattilaisten käytössä olevan Asiakaskortin kanssa mahdollistaa uudenlaisen, kvantitatiiviseen tuottavuus- ja tuloksellisuusmittauksen 14 sähköisen asioinnin verkosto kerää toiminnallisia tarpeita koko alueelta pelillisiä menetelmiä motivoimaan ja osallistamaan esteetömien epalvelujen käyttöä (Games for Health on myös yksi Kuopion teemoista INKA ohjelmassa) kokeilukulttuuri osaksi hyvinvointi- ja terveyspalvelujen kehittämistä Asiakasnäkökulma pitemmällä aikajänteellä: Omakortti toteutetaan epalveluna asiakkaan käyttöön Omakortilla ja ammattilaisten käytössä olevalla Asiakaskortilla yhdistetään asiakkaan ja ammattilaisen tuottama tieto. Toimintakyvyn arviointi ja raportointi toteutetaan molemmista kvantitatiivisessa muodossa kvantitatiivisesti tuottamien tietojen yhdistäminen Omakortti otetaan käyttöön asiakkaan ja asiakkaan läheisverkoston omatoimisuuden vahvistamisessa ja ylläpitämisessä lapsiperheiden kokonaisasiakkuuteen liittyvissä asioissa. Kokonaisasiakkuudella tarkoitetaan asiakkuutta, johon on yhdistetty useamman sektorin asiakkuus kaupungilla. Palveluntuottajan ja järjestäjän näkökulma lyhyellä aikajänteellä lähtökohtana opi tuntemaan asiakas ja asiakkaan läheisverkosto paremmin palveluohjauksen ja palvelupakettien kustannusvaikuttavuustietoisuuden lisääminen asiakkaiden toimintakykytietojen muutosta koskevan tietämyksen ja arvioinnin monipuolistaminen yhteisen asiakkuus-käsitteen vahvistaminen ja yhtenäistäminen moniammatillisessa yhteistyössä automaattinen päättelymoottori ja älykäs asiakasohjaus yhdenmukaistamaan ja standardisoimaan palveluohjaus- ja työkäytänteitä; pitkällä aikavälillä myös ylisektorirajojen yhteistyö POSOTE sote-alueen sähköisen asioinnin toimijoiden kanssa hyvät käytännöt ja toimintamallit koko alueelta kehityspolku ODA-kokonaisuuden levittämiseen koko alueella
16 6 Projektin tehtävät ja aikataulu Kaksi henkilöä, 1 kokoaikainen ja 1 henkilö 60 % työpanoksella = 32 htp / kk = 1,6 henkilöä. Lisäksi projektin eteneminen vaatii henkilöstön työpanosta yhtensä 670 htp koko hankkeen aikana. Kaikki tässä suunnitelmassa haettava työpanos on tarkoitettu palvelukokonaisuuden kehittämiseen ja pilotointiin seuraavien kohteiden osalta 1. Oma/Asiakaskortin jatkokehitys asiakkaan epalveluksi omahoitoisuuden vahvistamiseen, terveydenhoidon, aikuissosiaalityön ja lapsiperhepalveluiden asiakkaille 2. Ammattikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen ja monialaisuuteen sähköisten epalveluiden käyttö kaikille, etenkin nuorille 15
17 Tehtävä Lopputulos Tekijän nimi tai tarvittava rooli tai yritys, jos ulkopuolinen resurssi työmäärä (htp) Tehtävän kustannus ( ) aloitus P0 Projektiehdotuksen hyväksyminen - 1 htp 902, P1 Projektikuvauksen hyväksyminen - 1 htp 902, P2 Projektisuunnitelman hyväksyminen - 1 htp 902, Projektihallinto, alueiden yhteistyö, viestintä ja käyttäjäymmärrys - 3 htp 2708, Projektin suunnittelu ja valvonta Koordinaatioryhmän ja ohjausryhmän kokouksiin osallistuminen Paikallisen ohjausryhmä Rahoittajan ohjeistamien väli- ja loppuraporttien tekeminen koordinaatioprojektin tekemien pohjien perusteella Ostopalveluihin liittyvien asiakirjojen laatiminen: tarjouspyynnöt, sopimukset Raportointiin liittyvien aineistojen tuottaminen taloushallinnon järjestelmistä (tarvittavien raporttien ja aineistojen ajot, niihin liittyvät tarkennukset, mahdollisten korjausten tekeminen järjestelmiin) Projektihallinnon dokumentaatio Laskut, maksatushakemukset Projektisuunnittelija, projektisihteeri ja koordinoija Projektisihteeri, taloushallinto 45 htp 40630, htp 9029, lopetus
18 Tehtävä Osallistutaan käyttäjäymmärryksen suunniteluun liittyviin koordinaation pitämiin kokouksiin ja työpajoihin Kehitetään ja haetaan käyttäjäkokemuksia palvelumuotoilumenetelmin Kerätään palvelukokonaisuuteen liittyviä toiminnallisia tarpeita ammattilaisilta erilaisten työpajojen avulla Kerätään palvelukokonaisuuteen liittyviä toiminnallisia tarpeita kuntalaisilta ja asiakkailta eri palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntäen, esim. asiakasraadit Kootaan toiminnalliset tarpeet koordinaatiolle Osallistutaan yhteisen viestintäkonseptin suunnitteluun koordinaatiossa Osallistutaan viestintäsuunnitelman laatimiseen koordinaatiossa Testaan yhteisesti suunniteltua viestintäkonseptia alueellisessa ja paikallisessa viestinässä Lopputulos Käyttäjäymmärryksen ja palvelumuotoilun kokonaissuunnitelma ja materiaalit. Käyttäjien tarpeet ovat huomioitu palvelukokonaisuudessa ja palvelukokonaisuutta on helppo käyttää ja se on houkuttelevaa. On laadittu palvelukokonaisuuden viestintäkonsepti ja viestintäsuunnitelma. Viestintäkonsepti ja viestintäsuunnitelma on testattu alueellisesti ja paikallisesti. Palvelukokonaisuuden pilotointiin on saatu rekrytoitua kuntalaisia, asiakkaita ja ammattilaisia. Tekijän nimi tai tarvittava rooli tai yritys, jos ulkopuolinen resurssi Projektisuunnittelija Projektityöntekijä Asiantuntijat Ulkopuolinen konsultti Projektisuunnittelija Projektisihteeri Ulkopuolinen konsultti työmäärä (htp) 230 htp 10 htp Tehtävän kustannus ( ) , ,00 aloitus lopetus 17
19 Tehtävä Lopputulos Tekijän nimi tai tarvittava rooli tai yritys, jos ulkopuolinen resurssi 18 työmäärä (htp) Tehtävän kustannus ( ) aloitus Palvelukokonaisuuden tekninen kehittäminen ja pilotointi 420 htp , Osallistutaan koordinaatiohankkeen vetämään neuvottelumenettelyyn, jossa lopullinen kehitettävä ratkaisu määritellään Neuvotellaan valittujen toimittajien kanssa kehitettävästä ratkaisusta Kommentoidaan ja hyväksytään hankinta asiakirjat Tehdään tiivistä yhteistyötä koordinaatiohankkeen kanssa palvelukokonaisuuden kehittämiseksi Testataan kehitettävää järjestelmää kehityssyklien mukaisesti sekä toiminnallisesta että teknisestä näkökulmasta Määritellään ja testataan toimittajan testiympäristössä hyvinvointitarkastusta ja suunnitelmaa paljon hyvinvointipalveluita On laadittu yhdessä koordinaation kanssa palvelukokonaisuuden kilpailuttamiseen liittyvät asiakirjat. On neuvoteltu valittujen toimittajien kanssa ja neuvottelujen lopputuloksena on määritelty kehitettävän palvelukokonaisuus. Sitouduttu palvelukokonaisuuden kehittämiseen ja pilotiontiin On kehitetty yhdessä konsortion kanssa palvelukokonaisuus. Palvelukokonaisuus sisältää hyvinvointitarkastuksen- ja suunnitelman, hyvinvointi arviot ikäihmisille ja vammaisille sekä oireavion. Projektisuunnittelija Tietohallintoasiantuntija Ulkopuolinen asiantuntija Projektisuunnittelia Projektisihteeri Asiantuntijat 40 htp 36116, lopetus
20 Tehtävä tarvitsevien asiakkaiden näkökulmasta Määritellään ja testataan toimittajan testiympäristössä asiakaskorttia ja epalveluita ikäihmisten, aikuissosiaalityö, lapsiperhepalveluiden ja koulun näkökulmasta Määritellään ja testataan toimittajan testiympäristössä oirearviota Annetaan palautetta palvelukokonaisuuden kehittäjille aktiivisesti tekniseen kehittämiseen Lopputulos Tekijän nimi tai tarvittava rooli tai yritys, jos ulkopuolinen resurssi työmäärä (htp) Tehtävän kustannus ( ) aloitus lopetus Toimitetaan alueen tekniset kuvaukset Osallistutaan integraationeuvotteluihin Osallistutaan koordinaation arkkitehtuurityöhön Kehitetty palvelukokonaisuus integroituu osaksi käytössä olevia potilas- ja asiakastietojärjestelmiä ja sähköistä asiointikokonaisuutta Tietohallintoasiantuntija Ostopalvelu Kuopion /Istekin tietotekniikka Osallistutaan yhteisen pilotointiympäristön rakentamiseen Suunnitellaan palvelukokonaisuuden pilotointi Asiakaskortin omahoitoisuuskäyttö ja KYS soveltuvuus Pilotointisuunnitelma Asiakasprosessi- kuvaukset, nykytilassa ja palvelukokonaisuuden valmistuessa Projektisuunnittelija Projektisihteeri Asiantuntijat 60 htp 54174, htp 90290,
21 Tehtävä Osallistutaan kehittämistyöhön Laaditaan pilotointisuunnitelma Lopputulos Tekijän nimi tai tarvittava rooli tai yritys, jos ulkopuolinen resurssi työmäärä (htp) Tehtävän kustannus ( ) aloitus lopetus Pilotoidaan palvelukokonaisuutta erikseen esitetyn suunnitelman mukaan Palvelukokonaisuus on pilotoitu ja sen vaikuttavuus on analysoitu. Projektisuunnittelija Raportoidaan pilotoinnista Pilotoinnin arviointiraportti Projektisuunnittelija Kunnan oma työpanos 5 htp 4514, Osallistutaan konsortion hallintamalli työskentelyyn Suunnitellaan palvelukokonaisuuden alueellinen ja kansallinen levitettävyys Tuetaan palvelukokonaisuuden leviämistä Toiminnallisen muutoksen valmennuskonseptin kehittäminen ja pilotointi sekä vaikuttavuuden arviointi Osallistutaan yhteisen tietojohtamisen mallin rakentamiseen (mittariston rakentaminen, pohjatietojen määritys ja Hallintamallin kuvaus ja siihen liittyvät sopimukset sekä palvelukokonaisuuden levittämissuunnitelma Vaikuttavuuden arviointimittaristo, tietojohtamisen malli, vaikuttavuuden arviointiin tarvittava data Projektisihteeri 5 htp 4514, Projektisuunnittelija Tietohallintoasiantuntija 10 htp 9029, Projektisuunnittelija 40 htp 36116,
22 Tehtävä kerääminen) Lopputulos Tekijän nimi tai tarvittava rooli tai yritys, jos ulkopuolinen resurssi työmäärä (htp) Tehtävän kustannus ( ) aloitus lopetus Osallistutaan toiminnallisen muutoksen valmennuskonseptin kehittämiseen Laaditaan prosessien nykytilakuvaukset, arvovirta-analyysit, hukan tunnistaminen Määritellään ja kehitetään tavoiteprosessit Toiminnallisen muutoksen yhteinen valmennuskonsepti ja kansalliset materiaalit Projektisuunnittelija Projektisihteeri Testataan toiminnallinen muutosvalmennuskonsepti osana palvelukokonaisuuden pilotointia Laaditaan toiminnallisen muutoksen raportointi ja kuvaus Toiminnallisen muutoksen valmennuskonsepti on pilotoitu Ulkopuolinen konsultti Projektisuunnittelija 5 htp 4514,50 20 htp htp 4514, P3 Tuotosten hyväksyminen - 1 htp 902, P4 Projektin lopetus - 4 htp 3611, Yhteensä: 1000 htp ,00 21
23 7 Resurssit ja organisaatio Projektin koordinaattori: Projektisuunnittelija: Projektisihteeri: Ohjausryhmäryhmän jäsenet: Alihankkijat: Controller Arja Kekoni Haetaan määräaikaiseen tehtävään Haetaan osa-aikaisena määräaikaiseen tehtävää Palvelualuejohtajat, projektin koordinaattori, projektisuunnittelija, hallituksen valitsemat luottamushenkilöt (2), nuorisolautakunnan edustaja. Kuopio Innovation, kilpailutuksella toimija 8 Kustannusarvio Kustannuslaji kk kk kk kk Yhteensä Rahapalkka projektisuunnitelija projektisihteeri (60%) )osa-aikaiset (hankkeen koordinointi, asiantuntijat) yht. 670 htpv Henkilöstösivukulut Yleiskustannukset 18,1% henkilöstökuluista
24 puhelin * tietokone + it-palvelut * vuokrat siivous logistiikka ID:n asiantuntijapalvelut / kokous- ja neuvottelukulut muut toimistokulut Matkat Kuopio - Hki - Kuopio sisäiset matkat Ostetut palvelut Yritysyhteistyö, Public-Private-Partnership (PPP) -pelillisyyden mukaan tuominen motivoimaan ja osallistamaan epalveluiden käyttöön (Kuopio Innovation koordinoi kansallista Games for Health Finland -verkostoa) -kytkeytyminen kansalliseen yhteistyöhön (ml. terveydenhuollon tietotekniikan standardointi) -osallistuminen epalvelu -kokonaisuuden kehittämiseen (330 htpv) Omakortin ostopalvelu Yhteensä
25 9 Laadunvarmistus ja tulosten hyväksyminen Johtoryhmän tilanneraportit Asiantuntijoiden käyttö: Tulosten hyväksyminen: Raporttien laadinta päivämäärät Nimet Tarvittaessa määritellään tulosten hyväksymiskriteerit. 10 Riskien arviointi Projektin riskeiksi arvioidaan: Riski 1 Kuvaus: Vakavuus: Todennäköisyys (%): Hanke ei saa kustannusarvion mukaista rahoitusta Hanke budjetti pienenee suunnitellusta Varautuminen: Keskustellaan rahoittajan kanssa hankkeen tavoitteista, tehtävistä ja tulosodotuksista avoimesta Vaikutus: Osa tavoitteista voi jäädä saavuttamatta 24
26 Riski 2 Kuvaus: Vakavuus: Todennäköisyys (%): Varautuminen: Vaikutus: Kumppaneiden sitoutumattomuus hankkeeseen Joku kumppaneista ei toteuta omaa osuuttaan hankkeessa sovitusti Keskisuuri Tehdään sopimukset osapuolten välillä. Kumppanit tukevat toisiaan hankkeen aikana yhteisten päämäärien saavuttamisessa. Jokin hankkeen tavoitteista voi jäädä osittain / kokonaan toteutumatta. Riski 3 Kuvaus: Vakavuus: Todennäköisyys (%): Varautuminen: Rahoituksen / resurssien puute Joku kumppaneista ei kykene toteuttamaan hanketta resurssien puuttuessa. Suuri Tehdään tarkka hankesuunnitelma, joka sisältää tarvittavat resurssit ja vastuut. Riski 5 Kuvaus: Vakavuus: Todennäköisyys (%): Varautuminen: Riittävää osaamista ei saada hankkeeseen Hanke vaatii onnistuessa laajaa osaamista, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, teknistä osaamista, hankinta osaamista jokin näistä jää puutteelliseksi Osaajien rekrytointi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja 25
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 55 16.06.2015. 55 Asianro 4187/07.01.02/2015
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (1) 55 Asianro 4187/07.01.02/2015 Omahoidon sähköisten palveluiden valtakunnalliseen kehittämisyhteisöön osallistuminen ja näiden palveluiden hankinta osaksi kuopion
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 14/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 183 01.06.2015. 183 Asianro 4187/07.01.02/2015
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/2015 1 (1) 183 Asianro 4187/07.01.02/2015 Omahoidon sähköisten palveluiden valtakunnalliseen kehittämisyhteisöön osallistuminen ja näiden palveluiden hankinta osaksi Kuopion
LisätiedotODA Omat digiajan hyvinvointipalvelut
ODA Omat digiajan hyvinvointipalvelut Projekti pähkinänkuoressa Hallitusohjelman ja Sotetieto hyötykäyttöön strategian kärkihanke Sosiaali- ja terveyspalvelujen perinteisen toimintamallin uudelleen muotoilu
LisätiedotSote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020
Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sote-palvelujen vaikuttavuus Aktiivinen kansalainen ottaa vastuuta omasta
LisätiedotODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut
ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut Shp:en ja Sote-johdon tapaaminen 5.5.2015 Tuula Heinänen Uudet Omahoitopalvelut 2 Mitä uutta? Korvaa nyt käytössä olevia yksittäisiä kuntakohtaisia ratkaisuja
LisätiedotSähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016
Sähköinen asiointi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 SOTE- ja aluehallintouudistus Hallituksen SOTE-linjaukset 7.11.2015 / ICT-linjauksia Itsehallintoalueiden
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
LisätiedotOMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015
OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä
LisätiedotKohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies
Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.
LisätiedotMitä ODA antaa Oululaisille? Riikka Hirvasniemi sh, TtM /
Mitä ODA antaa Oululaisille? Riikka Hirvasniemi sh, TtM / kehittämiskoordinaattori riikka.hirvasniemi@ouka.fi @RiikaHI Sisältö Sähköisen asioinnin tilanne - Oulun Omahoitopalvelu Omahoito ja digitaaliset
LisätiedotTUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016
Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten
LisätiedotASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ
ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa
LisätiedotKotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013
Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen
LisätiedotKuopion kaupungin peruskouluikäisten huolen tunnistamisprosessi
Kuopion kaupungin peruskouluikäisten huolen tunnistamisprosessi Mikä ihmeen perhekeskus? Perhekeskustoimintamalli tutuksi työntekijöille Merja Jumpponen, terveydenhoitaja, pääkäyttäjä ODA-hanke OMAOLO
LisätiedotHelsingin sosiaali- ja terveysviraston ja Fiksu Kalasataman nopeat kokeilut Nopeiden kokeilujen kevään 2017 tarjouskierros
Helsingin sosiaali- ja terveysviraston ja Fiksu Kalasataman nopeat kokeilut Nopeiden kokeilujen kevään 2017 tarjouskierros 4.5.2017 Lars Rosengren Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sosiaali- ja terveyspalvelut
LisätiedotTerveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?
Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011
LisätiedotParempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella
Parempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella Ismo Rautiainen, toimialajohtaja Kuntamarkkinat, Mikä ihmeen sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio 12.9.2019 Asiakasohjauksen kehittämisen peruskuva!
LisätiedotKuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta
Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen
LisätiedotDigitaaliset sote-palvelut mitä uutta Espoossa? 13.5.2016
Digitaaliset sote-palvelut mitä uutta Espoossa? Pirjo Huttunen Tekn. lis, MBA Kehityspäällikkö, Kehittämisen tulosalue Ketterä Espoon Sosiaali- ja terveystoimi Käsiteltäviä asioita 1. Espoon sosiaali-
LisätiedotPELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON
PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON TIINA ARPOLA YRITYSKEHITYS, UUDET AVAUKSET KUOPIO INNOVATION OY 16.9.2016 Digitaaliset ratkaisut terveydenhuollossa Sairaala- ja kuluttajamaailma lähenevät toisiaan
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotIäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa
Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA
YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:
LisätiedotDigitaalinen palveluintegraatio ja henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma
Digitaalinen palveluintegraatio ja henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli Kuopio Anna-Mari Juutinen Kuntakokeilukoordinaattori 9.12.2015 Kuopion kaupunki Perusturva
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM
Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin
LisätiedotOulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP
17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP Vuonna 2020 Oulussa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä,
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
Lisätiedot1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...
Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto
LisätiedotTyöllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.
Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.2015 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) TYP-aluekierros
LisätiedotStrategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015
Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015 Lasten ja nuorten kärkihankkeen toimintamalli (Strategia 2013)-> Hyvinvointiasema sekä nuorten palvelukeskus (Siun)Soten ja kunnan rajapinnassa (Loppuraportti
LisätiedotPalveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi
Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
LisätiedotKotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,
LisätiedotHyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke
KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja
LisätiedotKASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015
KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
LisätiedotLähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli
Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa
LisätiedotPohjois-Karjalan sote-hanke
Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.
LisätiedotFuusio mahdollistajana sote-digitalisaation kehityksessä
Fuusio mahdollistajana sote-digitalisaation kehityksessä 19.9.2017 Johanna Andersson ja Jani Lavonen Kansallisten ja alueellisten palveluiden yhdistäminen Sähköinen asiointi Toimipaikan valinta Ajanvaraus
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo
Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten
LisätiedotTerveysasemien asiakasvastaava -toiminta
Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin
LisätiedotKuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.
Kuntoutus ja soteuudistus - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja
LisätiedotKoukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä
Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon
LisätiedotSosiaali- ja terveysryhmä
Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-
LisätiedotMihin tarpeeseen ASSI-hankkeella haetaan ratkaisua?
ASSI-hanke Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palveluiden ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa 1.10.2012 30.8.2014 Mihin tarpeeseen ASSI-hankkeella
LisätiedotLaki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen
LisätiedotValtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma?
Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Sähköiset palvelut tulevaisuuden haltuunotto, Rovaniemi 5.6.2013 Ohjelmakoordinaattori Ira Alanko Näkökulmia SADe-ohjelmaan Kuinka toimii valtakunnallinen
LisätiedotPÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali
PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi
LisätiedotEsitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014
Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, IVA) ESPOON SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA 1. Ennakkoarvioinnin tarve (tulosyksikkö
LisätiedotAsiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!
Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta
LisätiedotKuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1
Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM
LisätiedotSote-tieto hyötykäyttöön -strategia Uudet kansalaispalvelut Toimeenpano
Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020 Uudet kansalaispalvelut Toimeenpano 2 18.5.2015 Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sotepalvelujen vaikuttavuus Aktiivinen kansalainen ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnista
LisätiedotByströmin nuorten palvelut
Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista
LisätiedotKajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.
Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä
LisätiedotGreen Care nyt ja tulevaisuudessa
Green Care nyt ja tulevaisuudessa KATRIINA SOINI, ERIKOISTUTKIJA, MTT, TALOUSTUTKIMUS GREEN CARE PÄIVÄT KUORTANE 17.-18.9.2014 Outline Green Care Suomessa nyt: miten tähän on tultu? Green Care:n mahdollisuudet
LisätiedotToimintakyky ja arjen sujuvuus
Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja
LisätiedotKeskitetty palveluneuvonta ja palveluohjausyksikkö HELppi Seniori. Tavoitteet. Vanhusneuvosto Arviointitoiminnan johtaja Tuulikki Siltari
Keskitetty palveluneuvonta ja palveluohjausyksikkö HELppi Seniori Tavoitteet Vanhusneuvosto 15.3.2017 Arviointitoiminnan johtaja Tuulikki Siltari Yhteinen palveluneuvonta ja palveluohjaus miksi? Palveluneuvontaa
LisätiedotSOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty
SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän
LisätiedotARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta
ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden
LisätiedotRaahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä. 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg
Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg Paikallistasolla kuntakokeilu auttaa määrittelemään alueen vahvuuksia ja mahdollisia kehittämiskohteita
LisätiedotOulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä
Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-
LisätiedotAsiakaskokemuksen mittaamisen kehittäminen
Asiakaskokemuksen mittaamisen kehittäminen Avo- ja asumispalveluissa 2017 2018 29.11.2017 1 Asiakkaan osallistumisen ympäristöt 1. Asiakaslähtöiset arvot 2. Asiakkuuksien johtaminen 3. Asiakkuudenhallinta
Lisätiedotminunterveyteni.fi-palvelun toimintamalli ja kokemuksia palvelun toimivuudesta
minunterveyteni.fi-palvelun toimintamalli ja kokemuksia palvelun toimivuudesta Ilona Rönkkö Sairaanhoitaja (ylempi AMK), TtM Hämeenlinnan kaupunki, sähköiset terveyspalvelut Kysymys yleisölle Asiakkailla
LisätiedotTyöllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Vates-päivät 5.-6.5.2015 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Lakisääteistämisen tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden ja työttömyydestä aiheutuvien julkisten
LisätiedotSuurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO
Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100
LisätiedotElävä kaupunki, turvallinen koti
Kuva: Anne Saarenoja 2002 Kuva: A nne Saarenoja 2002 1 Elävä kaupunki, turvallinen koti WELLCOM - Sähköisen terveysasioinnin toimintamallien ja strategian kehittäminen I - Vaihe Esiselvitys 2001 II - Vaihe
LisätiedotItsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla
Itsehoidon ja omahoidon lisääminen sähköisillä palveluilla Kuntamarkkinat 11.9.2014 Maija Paukkala Kehittämispäällikkö HyvisSADe projektijohtaja Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Käsitteet Omahoito on potilaan
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) Sosiaali- ja terveysvirasto
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) 199 n osallistuminen valtakunnalliseen Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut hankkeeseen ja hankeorganisaation perustaminen HEL 2015-013633 T 00 01 06 Päätös Päätöksen
LisätiedotMiten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa?
Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa? Taina Mäntyranta, pääsihteeri STM ohjausosasto/terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto 1 Etunimi Sukunimi Ketjut ja
LisätiedotLaki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta
LisätiedotPALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI
PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ
LisätiedotPAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen
PAAVOSTA AUNEEN Jyväskylä 16.10.2015 Jari Karppinen PAAVO 2008-2015 Asuntoloista asumisyksiköitä, joissa asuminen perustuu vuokrasopimukseen ja AHVL:ään Noin 2 500 asuntoa tai asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille
LisätiedotOmahoito ja digitaaliset arvopalvelut 11.2.2015
Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut 11.2.2015 OMAHOITO JA DIGITAALISET ARVOPALVELUT -PROJEKTIN MÄÄRITTELYVAIHE Määrittelyvaiheen tavoitteet Määritellä yhteinen toiminnallinen ja tietotekninen tahtotila
LisätiedotTerveyden edistäminen Kainuussa
Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen
LisätiedotPohjanmaan palveluohjaus kuntoon pohdintoja ikäihmisten palvelukokonaisuudesta
Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon pohdintoja ikäihmisten palvelukokonaisuudesta, I&O muutosagentti Pohjanmaa 25.10.2018 KYSYMYKSIÄ Onko nykyiset toimet/suunnitellut toimet riittäviä ikäihmisten terveyden
LisätiedotHyvästä parempaan RAI muutoksen tukena
Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena RAI - seminaari 10.3.2010 Kirsi Kiviniemi, kehittämispäällikkö 11.3.2010 1 Hyvästä parempaan - missä olemme nyt? Muutoksella kohti parempaa Ikäihmisten palveluiden
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
LisätiedotOulun palvelumalli 2020:
Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen
Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen
LisätiedotKeskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi
Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi 1 13.10.2017 Johanna Ritvanen Laatusuositus: Asiakas ja palveluohjaus keskiöön SUOSITUS 1 Asiakas- ja
LisätiedotIkääntyneen asiakkaan suun terveyden ja suunterveyspalvelujen tarpeen arviointi osana moniammatillista palvelutarpeen arviota
Ikääntyneen asiakkaan suun terveyden ja suunterveyspalvelujen tarpeen arviointi osana moniammatillista palvelutarpeen arviota Julia Koskinen Helsingin Kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala Suun terveydenhuolto
LisätiedotKansallinen palveluarkkitehtuuri
Kansallinen palveluarkkitehtuuri 3.11.2015 Ohjelmapäällikkö Maria Nikkilä @VM_MariaNikkila Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide: Yhden luukun palvelumalli ja tiedonhallintalainsäädäntö
LisätiedotSosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset
Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus
LisätiedotTukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan
Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015
LisätiedotOMAOLO. ODA-projekti Eliisa Roine
OMAOLO ODA-projekti 7.5.2018 Eliisa Roine 21.11.2018 Projekti pähkinänkuoressa Hallitusohjelman ja Sotetieto hyötykäyttöön strategian kärkihanke Sosiaali- ja terveyspalvelujen perinteisen toimintamallin
LisätiedotLAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
LisätiedotTavoitteeksi tuottavuushyödyt yhteisen sähköisen asioinnin avulla
KUUMA-johtokunta 4.11.2015 LIITE 23 a Tavoitteeksi tuottavuushyödyt yhteisen sähköisen asioinnin avulla Tuuli Karjalainen, Niko Kinnunen, Markku Vehmas Sähköinen asiointi on pian arkipäivää julkisella
LisätiedotKomPAssi Varsinais-Suomen keskitetty asiakas- ja palveluohjaushanke
KomPAssi Varsinais-Suomen keskitetty asiakas- ja palveluohjaushanke Hankejohtaja Johanna Ritvanen Varsinais-Suomen keskitetyn asiakas- ja palveluohjaushankkeen esittely Messukeskus, Turku 8.11.2016 KomPAssi-
LisätiedotTieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM
Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM 24.3.2015 Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sote-palvelujen vaikuttavuus Aktiivinen
Lisätiedotterveyspalveluiden tarpeen arviointi
Ikääntyneen asiakkaan suun terveyspalveluiden tarpeen arviointi Helppiseniorissa osana moniammatillista palvelutarpeen arviointia Parasta aikaa tapahtuma Julia Koskinen, hammashoitaja, terveydenedistäjä
LisätiedotUusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut
Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten
LisätiedotVerkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen
Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön
LisätiedotVammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon. 1. Sosiaali- ja terveystoimi
Vammaisneuvoston esitykset kaupungin vuoden 2016 talousarvioon 1 Vammaisneuvosto pyytää ko. lautakunnilta vastaukset talousarvioesityksiin. Toimiala valmistelee oman toimialan esitykset. Sivistystoimen
LisätiedotLähipalvelut seminaari 6.9.2013
Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden
LisätiedotVarma olo omasta voinnista ja terveydestä, tietää minne hakeutua ja mitä tehdä jos ongelmia ilmenee
DIGILOIKKA-YÖRUKKASN HDOUS DIGILOIKKA-RYHMÄN YÖOHJLMAKSI 29.1.2016 yörukkanen on kokoontunut 4 kertaa. yöskentelyyn ovat osallistuneet: Kari Nuuttila (kokoonkutsuja), Paula Luoma, Maria-Liisa Nurmi ja
LisätiedotPK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014
Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
LisätiedotRISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn
RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-
Lisätiedot