LAUSUNTO Numero 1 (9)

Transkriptio

1 Lomituspalvelut Vanhamaantie Elimäki LAUSUNTO Numero 1 (9) Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto Kouvolan kaupungin lomituspalvelujen paikallisyksikön lausunto maatalouden lomitusjärjestelmien kehittämistyöryhmän muistiosta sekä hallituksen esitysluonnoksesta Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt lausuntoa Maatalouden lomitusjärjestelmien kehittämistyöryhmän muistiosta ja hallituksen esitysluonnoksesta maatalousyrittäjien lomituspalvelulain ja turkistuottajien lomituspalveluista annetun lain muuttamisesta, jonka päätavoitteena on lomituspalvelujärjestelmien mukauttaminen Euroopan unionin maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontuesta vuosina annettujen suuntaviivojen (214/C 204/01) mukaiseksi sekä pääministeri Sipilän hallitusohjelman mukaisten säästötavoitteiden toteuttaminen. Lausuntopyyntö on saapunut paikallisyksikölle Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää jakelussa mainittuja tahoja antamaan lausuntonsa ja erityisesti lausunnoissa ottamaan kantaa seuraaviin kysymyksiin: 1) työryhmäraportin osalta näkemyksiä siitä, miten lomituspalvelujen toimeenpano tulisi uudistaa, mikä raportissa esitetyistä vaihtoehdoista on toteuttamiskelpoisin ja onko muita vaihtoehtoisia toimeenpanomalleja 2) hallituksen esitysluonnoksen osalta näkemyksiä lomituspalvelujen arvonlisäveron osuuden korvaamisesta valtion varoista kunnille Lausunnot pyydetään toimittamaan klo mennessä ensisijaisesti osoitteeseen kirjaamo@stm.fi ja annika.parsons@stm.fi. Vaihtoehtoisesti lausunnon voi lähettää kirjallisesti osoitteeseen Sosiaali- ja terveysministeriö, Kirjaamo, PL 33, Valtioneuvosto. Kouvolan kaupungin lomituspalvelujen paikallisyksikön lausunto on valmisteltu Kouvolan lomituspalvelujen paikallisyksikön hallinnon viranhaltijatyönä kuullen lomituspalvelujen hallintohenkilöitä, yhteistoimintaryhmän jäseniä sekä maaseutupalvelujen päällikköä. Lausunto on menossa käsiteltäväksi Kouvolan maaseutulautakunnalle seuraavaan kokoukseen , jonka jälkeen maaseutulautakunnan pöytäkirjaote toimitetaan sosiaali- ja terveysministeriölle. Kouvolan kaupunki Vanhamaantie 17 Puhelin Y-tunnus Lomituspalvelut Elimäki etunimi.sukunimi@kouvola.fi

2 2 (9)

3 3 (9) Olemme käsitelleet maatalouden lomitusjärjestelmien kehittämistyöryhmän muistion sekä hallituksen esitysluonnoksen ja esitämme seuraavaa: 1) Maatalouden lomitusjärjestelmien kehittämistyöryhmän raportissa esitetyistä vaihtoehtoisista toimeenpanomalleista oma vahva näkemyksemme on, että ensisijaisesti tulisi ehdottomasti säilyttää nykyinen lomituspalveluiden hoitomalli ja sitä pitäisi kehittää parhaalla mahdollisella tavalla. Katsomme, että näin saataisiin parhaat säästöt aikaan toimintaan, kuitenkin niin, että lomituspalvelutoiminta jatkossakin palvelisi hyvin, tehokkaasti ja edullisesti maatalousyrittäjiä ja takaisi maatalousyrittäjille onnistuneet ja toimivat lomat ja maatalouslomittajille työpaikat ja toimeentulon. Lomahallinnolla on lomituspalveluyksiköissä jo pitkä kokemus asioiden ansiokkaasta hoitamisesta ja vahva ammattitaito niiden hoitamiseen, joka jo sinänsä tuo tehokkuuden lomahallinnon työhön. Lomahallinnossa on viety henkilöstö ja koko toiminta säästösyistä minimiin, joten säästöjen kohdentaminen sinne olisi hyvin harkitsematonta. Lomitusohjelma Lomitusnetti toimii paikallisyksiköissä ja se on hyvä työkalu lomahallinnolle sekä töiden järjestelyn ja tiedotuksen apuväline maatalouslomittajille ja maatalousyrittäjille. Miten tulevaisuudessa, jos tämä systeemi muutetaan tai hajotetaan? Lomatoimen toimipaikat ja yhteistyökuviot lomahallinnon hoidon osalta ovat järjestyksessä ja yleensä keskeisissä ja edullisissa toimipaikoissa valtakunnallisesti. Lomahallinto mm. järjestää maatalouslomittajien työt, suojavaatteet lomittajille, tiedotuksen tiloille ja lomittajille, hoitaa rengaskokoukset ja tiimikokoukset, työsuojelun lomittajille, työterveydenhuollon, mahdolliset uudelleen sijoittamiset, palvelussuhteen ehtoihin liittyvät asiat, työsopimukset, hyvin pitkälle eläkkeisiin liittyvät asiat, laskutukset tiloille, palkanmaksun, yhteistyökuviot yrittäjien, lomittajien ja muiden yhteistyökumppaneiden välillä, työhyvinvoinnin, koulutukset, määrärahojen seurannat ja selvitykset, markkinoinnin, tilastoinnit, tilastot, selvitykset, asiakaspalvelun (asiakaskäynnit ja puhelinpalvelu), lomituksen ja päivystyksen. Joten jos henkilöstöä supistetaan, niin tehtäviä on pakko supistaa ja myös palvelun laatu oleellisesti heikkenee tai loppuu kokonaan. Tulojen saanti laskutusten muodossa heikkenee ja hidastuu ja markkinointi lomituspalveluiden osalta on olematonta, muusta puhumattakaan. Entä vastuut ja valvonta mikä on niiden kohtalo? Luonnollisen poistuman kautta lähivuosina työntekijöiden määrä vähenee myös lomahallinnoista ympäri maan, koska osa lomahallinnon viran- ja toimenhaltijoista on ollut pitkään töissä. Sama väheneminen tapahtuu myös maatalouslomittajien osalta, koska osalla työntekijöistä eläkeikä lähenee. Kouvolan lomituspalvelujen paikallisyksikön toiminta-aikana vuodesta 2010 vuoteen 2015 maatalouden alasajo on näkynyt mm. siten, että lomitettavat yrittäjät ovat vähentyneet 32 %:a ja vastaavasti lomitetut päivät 34 %:a. Vastaava tilojen lopettamistrendi näyttää jatkuvan, kun taloudelliset edellytykset toiminnan jatkamiselle maatiloilla edelleen heikkenevät.

4 4 (9) Lomituspalvelutoiminta on supistunut samanaikaisesti maatalouslomittajien määrän osalta 35 %:a ja lomitushallinnon osalta henkilöstöä on vähennetty 44 %:a. Lomitustoimintaa on siis sopeutettu jatkuvasti kysyntää vastaavaksi, joka on osaltaan vähentänyt määrärahojen tarvetta ja tuonut säästöä. Tulevaisuudessa varmasti tapahtuu lisää eri paikallisyksiköiden yhdistymisiä, joten sitäkin kautta valtakunnan tilanne muuttuu lomituksen paikallisyksiköiden määrän osalta, koska tilat/ yrittäjät vähenevät. Eikö vielä voida vakavasti miettiä, mitä säästöjä lomahallinnot ja lomituksen paikallisyksiköt itse yhdessä hakisivat toiminnastaan ja toimintatavoistaan. Huomioitavaa on myös se, että lomahallinto on säästänyt jo tähänkin asti sovitusti. Rakennemuutos on tuottanut säästöjä ja tehdyt säästötoimet ovat purreet tehokkaasti, onko enää tarpeellista säästää näin rajusti. Parempi tulos saadaan hyvässä hengessä neuvotellen ja sopien yhteistyössä, harkiten ja järkevästi. Jatkossa esimerkiksi tiloilla tapahtuvien vahinkojen käsittely voitaisiin keskittää yhteen paikkaan päätöksenteon osalta. Tuloksena olisivat samanlaiset päätökset ja yhdenmukaisuus ja tasapuolisuus ratkaisuihin sekä rutiini ja nopeus tapausten käsittelyyn. On toki paljon muutakin. Lisäksi tulee huomioida, että on luotu kattava tietoverkko ja muut yhteydet, miten niiden luominen uudelleen toiseen paikkaan ja toisin tulee maksamaan? Muistettava on lisäksi, että kaikista maatalouslomittajista ei todellakaan ole yrittäjiksi tai jos on, niin suurimmalla osalla heistä ei ole hoitamaan esimerkiksi laskutuksia ja oman työnsä markkinointia. Pelkona on, että näissä tapauksissa he tekevät konkurssin hyvinkin nopealla aikavälillä. Miten heidän silloin käy ja paljonko se maksaa yhteiskunnalle? Entä yrittäjänä toimivien lomittajien oman ammattitaidon ylläpito ja sen kehittäminen, kattavien vakuutusten hankinta? Tilakoot suurenevat ja koneiden käsittelytaidot ja muut vaatimukset tiloilla kasvavat. Maatalouslomittajien ammattitaidolle on monia vaatimuksia myös jatkossa, miten yksityisyrittäjinä lomittajat näitä taitojaan päivittävät parhaalla mahdollisella tavalla? Huomioitavaa on sekin, miten työsuojelulliset näkökohdat tulevat huomioiduksi yksityisyrittäjänä. Ostopalvelu tulee toki jatkossakin säilyttää mahdollisena vaihtoehtona kunnallisen lomituspalvelun rinnalla, mutta olemme varmoja, että ostopalveluyrittäjiä ei tule juuri enempää kuin mitä heitä nyt jo valtakunnallisesti on. Nytkin heitä voisi olla enemmän, jos ostopalveluyrittäjyys innostaisi ja kannattaisi. Mietittäväksi jää, mitä valtio todellakaan säästäisi, jos nykyistä, hyvin toimivaa lomitusjärjestelmää lähdettäisiin kaatamaan ja perustamaan jotain uutta tilalle,

5 5 (9) eikö kannattaisi kehittää nykyistä järjestelmää hyvässä yhteishengessä, yhdessä lomahallintojen ja maatalouslomittajien ja muiden yhteistyökumppaneiden mm. MTK:n kanssa. Toissijaisesti, mikäli nykyinen malli ei ole enää mahdollinen, valintamme on vaihtoehto 7.5. Huomioitavaa on se, että tämäkin malli on vielä varsin yleisluontoisesti esitetty. Tälläkin mallilla on oltava riittävä siirtymäaika, koska ei tiedetä esimerkiksi uusia Sote -alueita ja hallinnollisia uudistuksia, kuten aluehallinnon uudistus. Kaikki esitetyt mallit merkitsevät luopumista nykyisistä sopimusperusteisista kunnissa toimivista paikallisyksiköistä. Luontevinta olisi, että maatalousyrittäjien lomituspalvelujen toimeenpanevana elimenä olisi jatkossakin ensisijaisesti Mela. Muina vaihtoehtoina saattaisi olla keskus- tai aluehallinnon organisaatio. Kuntien lomitustoiminnan yhtiöittämisen osalta, jos kunkin paikallisyksikön alueen kunta vastaisi hallintokustannuksista tietyllä % -osuudella, joka määriteltäisiin kunkin kunnan alueen karjatalousyrittäjien määrän mukaan, epäilemme ettei se ehkä enää onnistuisi, koska kunnat ovat toiminnasta luopuneet. Kun joku toinen kunta/ kaupunki toiminnan hoitaa, niin eivät muut kunnat enää tässä vaiheessa todennäköisesti lähde maksamaan hoitavalle kunnalle mitään, ei edes hallintokustannuksia. Tässä yhteydessä herää kysymys, miten maatalouslomittajien eläkeperusteiset maksut jatkossa hoituvat hallinnoivan kunnan ja paikallisyksikön alueen muiden kuntien osalta. Nykyinen hallintomalli on edullinen paikallisyksikköön kuuluville muille kunnille. Ne eivät maksa lomitushallinnosta mitään osuutta ja saavat laskuttaa eläkkeelle jääneiden maatalouslomittajiensa osalta eläkemenoperusteiset maksut lomitusta hallinnoivalta kunnalta, joka puolestaan on saanut liittää ne valtionkorvattaviin lomituskustannuksiin. Kuntien taloustilanteeseen tämä on vaikuttanut edullisesti. Miten näissä esitetyissä toimintamalleissa tämä asia on ajateltu ratkaista? Onko tätä ajatusta mahdollista jalostaa yllä esitetyn kuntien yhtiöittämisen porkkanaksi. Suunnitelluilla säästötoimilla sekä maatalouslomittajien, maatalousyrittäjien että lomahallinnon osalta heikennetään voimakkaasti työhyvinvointia. Nuoret maatalousyrittäjät ovat vasta viime vuosina oppineet käyttämään lomituspalveluita esim. äitiyslomien aikana, hoitovapaiden aikana, sairaustapauksissa ja tapaturmien aikana, joten on edesvastuutonta, jos palvelut heiltä heikennetään tai lopetetaan. Maatilat ovat investoineet, jatkuvasti koneellistaneet ja karjamäärät kasvaneet, joten vapaa (vuosiloma) on maatalousyrittäjille ensiarvoisen tärkeää jaksamisen ja jatkamisen kannalta. Sijaisapu puolestaan mahdollistaa sairaudesta tai tapaturmasta toipumisen. Maksulliset lomituspalvelut kattavat muut äkilliset lomatarpeet. Huomioitavaa on, että nykyisin on paljon ns. yhden yrittäjän tiloja, jolloin lomituspalveluiden tuoma lyhytaikainen helpotus työarkeen koetaan ensiarvoisen tärkeäksi. Tilat ovat etäällä toisistaan eikä tiloilla ole enää ns. lähiapua saatavissa, vaan ne ovat pitkälti vain lomituspalveluista saatavan avun ja henkilöstön varassa. Emme lomatoimessa toki unohda sitä, että tila on yrittäjän ja hänellä on siitä yrittäjän vastuu, mutta koemme olevamme kuitenkin ensiarvoisen tärkeitä

6 6 (9) monelle yrittäjälle heidän arjessaan ja jaksamisessaan. 2) Lomahallinnon rahoitus tulee varmistaa riittävällä hallinnon rahoituksella ja arvonlisäveron osuuden korvaaminen paikallishallintoa hoitavalle lomituspalvelujen paikallisyksikölle tulee säilyttää. Kyseisellä rahalla on voitu kompensoida hallintorahan riittävyyttä. Ilman toimivaa lomahallintoa ei lomitustoiminta pelaa. Kouvolan kaupunki edellyttää, että lomitustoiminta järjestetään 0-netto periaatteella. Kouvola ei käytä kaupungin omaa rahaa lomitushallinnon toimintaan. Tästä johtuen hallinnon henkilöstöä on sopeutettu ja supistettu hallintomäärärahaa vastaavaksi. Arvonlisäveron palautus on ollut noin euroa, mikä on mahdollistanut yhden henkilön palkkauksen lomitushallinnon töihin. Vuoden 2016 talousarvion valmistelussa on tehty määrärahojen ylityspyyntö johtuen rahoituspohjan mahdollisesta muuttumisesta. Mikäli Kouvolan kaupunki ei sitä hyväksy, joudumme yt-neuvotteluihin ja kahden hallinnon työntekijän lomauttamiseen tai irtisanomiseen. Lomitusjärjestelmien kehittämistyöryhmän muistiossa oli varoitettu lisääntyvästä työmäärästä vuonna Tätä taustaa vasten olemme mahdottomassa tilanteessa henkilöstöresurssien osalta. Tässä tilanteessa Kouvolan kaupunki harkinnee toimeksiantosopimuksen irtisanomista, mikäli lomituspalvelutoiminnan hallinnosta koituu kaupungille kustannusosuutta. Rikotaanko tässä rahoituspohjan osalta toimeksiantosopimuksen sisältöä ja henkeä? Valtiovalta vetää yksipuolisesti rahoitusta pois. Hallintorahan määrä vuodelle 2016 tuli vahvistaa mennessä. Ilmoitusta vuoden 2016 hallintorahan määrästä ei ole tullut. 3) Lakiesityksen muutoksiin palautetta Kustannuksissa tuskin suurta osaa näyttelee se, mikäli tiloille jatkossakin annetaan sijaisapua esimerkiksi lähiomaisen äkillisen kuolemantapauksen johdosta ja hautajaispäiväksi. Samoin on tilanne esimerkiksi tuottajajärjestön kokouksiin osallistumisten osalta, koska on paljon yhden yrittäjän tiloja, tällöin niihin osallistuminen olisi joko mahdotonta tai lähes mahdotonta. Edunvalvonta jäisi enemmän kasvinviljely-yrittäjien harteille. Samanaikaisen loman pitämiseen vaikuttaa tilan koneellistuneisuus, tilan karja ja sen määrä. Siihen vaikuttavat lisäksi tilan tuotantorakennuksen olosuhteet (ikä ja toimivuus). Lomahallinnossa on parhaimmat tiedot kunkin tilan olosuhteista ja siitä, milloin lomittaja pärjää tilalla yksin ja milloin on tarve kahteen lomittajaan tai lomittajan ja yrittäjän samanaikaiseen tilalla oloon lomituksen onnistumiseksi. Tilojen valvontakäyntien hinnoittelu askarruttaa, miten kaikilla yhden yrittäjän tiloilla on varaa ne maksaa, jos siihen on tarvetta.

7 7 (9) Yhtymien lomaoikeuksia voisi puolestaan miettiä, säästösyistä, mikäli tilalla on myös ulkopuolisia, palkattuja työntekijöitä. Näillä tiloilla ei ole sama loman tarve ja töistä irrottautumismahdollisuus kuin esimerkiksi yhden yrittäjän tiloilla. Lisäksi yrittäjät, jotka ovat tilan ulkopuolella töissä, heidän oikeutensa sijaisavun saamiseen on mielestämme kyseenalaista. Kasvinviljelijöiden sijaisavun saanti tapaturmien aikana, maatalouden työhuippuaikoina, on perusteltua, mutta sen saamiselle voisi luoda tarkemmat ohjeet ja hinnoittelun. Vuosilomien siirtäminen seuraavalle vuodelle tulee lopettaa, eli vuosilomat tulisi pitää mennessä tai ne on siltä vuodelta menetetty. Liian moni lomansaaja jättää edelleen loman pidon loppuvuoteen, vaikka olemme suositelleet loman jakamista siten, että puolet lomasta olisi käytetty kesäkuun loppuun mennessä. Siirtoa ei ole tehty kuin perustellusta syystä, jolloin osa lomasta on jäänyt käyttämättä. Mielestämme ei myöskään ole tarpeen saattaa enää yli 68- vuotiaita uudelleen lomituspalvelujärjestelmän käyttäjiksi. Lomahallinnolle voisi sisällyttää tarveharkinnan, eli jos tulee joku erittäin perusteltu sijaisaputapaus, niin lomituspalveluiden vastuuhenkilö voisi myöntää sijaisapua näissä tapauksissa tietyn määrän päiviä. Huomioitavaa esityksessä on myös, että kokonaistyöajan määrittelyssä ei voisi ottaa jatkossa enää huomioon lomittajan ammattitaitoa ja kykyä huolehtia työtehtävistä. Kuitenkaan työpaikan ulkopuolinen taho ei voi määrittää työsuoritukseen käytettävää aikaa riippumattomaksi työntekijän henkilökohtaisista ominaisuuksista(= työsuojelupiirin tulkinta). Mikäli esitys alle euron Myel-työtulosta, alle 4 tunnin työtehtäväosuudesta ja alle 8 kotieläinyksikön tilasta toteutuu, jää Kouvolan lomituspalvelujen paikallisyksiköstä 105 yrittäjää ilman lomaoikeutta (Melan tilasto v. 2014), mikä merkitsee 12 maatalouslomittaja-henkilötyövuotta. Kasvinviljelijöiden sijaisapuoikeutta on käyttänyt kuluneena vuonna noin kymmenen maatalousyrittäjää, joista pääosa on hankkinut itse itselleen sijaisapulomittajan. Samalla tilalla toimivien yrittäjien vuosilomien samanaikainen lomien pitäminen koskee 174 lomansaajaa alueellamme, mikä vastaa 30 %:a kaikista lomaan oikeutetuista. Arviomme mukaan näistä osa on niitä, joilla velvoite samanaikaiseen loman pitämiseen on ollut aiemminkin ja osa on sellaisia, joilla samanaikaisen loman pitäminen ei ole mahdollista yhden maatalouslomittajan työpanoksella, joten vähennys olisi noin 8 maatalouslomittaja-henkilötyövuotta. Kaiken kaikkiaan oheisista lakimuutoksista tulisi säästöä arviolta 20 henkilötyövuoden verran lomitustoiminnan osalta.

8 8 (9) Maksujen korotukset tulevat vähentämään lomituspalvelujen käyttöä. Jo nyt on ollut havaittavissa maksuvaikeuksia ja lomituspalvelulaskuihin on pyydetty maksulykkäyksiä tai tehty maksusuunnitelmia. Kouvolan kaupungin lomituspalvelujen yhteistoimintaryhmän edustajien antama palaute lausuntopyyntöön Maatalouden lomitusjärjestelmien kehittämistyöryhmän loppuraportista ja hallituksen esitysluonnoksesta. Ei käy on vastaus hallituksen esittämiin toimenpiteisiin leikkausten muodossa!!! Muilla palkansaajilla on omat syntymäpäivät palkallisia vapaapäiviä, mutta meiltä maatalousyrittäjiltä ollaan poistamassa oikeus käyttää maksullisia lomituspalveluita ja varsinkin jos ollaan poistamassa sunnuntait. Ei käy! Hautajaispäivät ja kuolemantapaukset on saatava pidettyä jatkossakin ehdottomasti sijaisavun piirissä. Varmaa on, että sairauslomapäivät tulevat lisääntymään tämän esitetyn lakimuutoksen myötä. Sijaisapupäivien määrän rajaaminen tulee poistaa tai aikaa ehdottomasti pidentää. Itse järjestettyä lomitusta ollaan tukemassa, mutta ei saa kuitenkaan olla oma perheenjäsen. Kuka voi sanoa lomahakemusta tehdessään, milloin on sopiva aika pitää lomaa, mikä merkitys on jatkossa lomitusrenkailla ja lomitustiimeillä, joissa on joustavasti voitu sopia pitkälle ajalle lomitukset. Paikallisyksikkö voi tietyissä tilanteissa järjestää valvontakäyntejä ja varallaoloa tähän ei olisi velvollisuutta? Valvontakäynneistä ja varallaolopalveluista perittäisiin maatalousyrittäjältä laissa säädetyt kiinteät hinnat. Ei käy järkeen! Esimerkiksi tilallamme käydään päivätarkastuksella ja iltatarkastuksella joka päivä. Se kuuluu hyvin olennaisena osana karjanhoitoon. Siemennykset ja eläintarkastuskäynnit ovat karjanhoitoa. Mikäli edellä olevat käynnit ja palvelut muutetaan maksullisiksi käynneiksi, moni jättää ne ottamatta/ sopimatta, mitä siitä puolestaan seuraa: eläinten hyvinvointi ja terveys tulee varmasti kärsimään ja taloudelliset tappiot tulevat lisääntymään. Maksullisten lomitusten määrä pienenee aivan varmasti hintojen noustessa, lisäksi sunnuntain aikaiset lomitukset vähenevät, seurauksena on lomittajien määrän väheneminen ja heidän tulojensa putoaminen (vertaa häly kätilöitten sunnuntailisistä). Työhyvinvointi heikkenee ja varmasti lomittajien sairaslomat lisääntyvät, kuten maatalousyrittäjienkin. Kyseessä on niin suuri asia, ettei kaikkea edes pysty hahmottamaan. Kyllä kyseessä on selvästi nyt ajatus maatalousyrittäjien ja -lomittajien aseman kurjistamisesta, eli näin ei saa tapahtua.

9 9 (9) 1.2. Kohdassa mallit huonoja, romuttaisivat hyvän ja toimivan lomitusjärjestelmän. 3).3. Kohtaan ehdottomasti ensisijaisesti paikallisyksikön lomittajat 7.1. Kohtaan setelit poronhoitoon ok Kohtaan pätevyys, kohtuuhinta - miten toteutuisi syrjäseuduilla? Säästöjä syntyy jo rakennekehityksen kautta. Tähän perusteena kotieläintiloille tehty kysely, jonka mukaan tilaluku putoaa huomattavasti tulevina vuosina. Päätoimisuus tulee olla lomaoikeuden kriteerinä. Rajattu päivittäinen työtuntimäärä (4 h/ vrk) on liian rajaava. Myel-työtulon euron raja on ok ja osoitus päätoimisuudesta. Eläinyksikkömärän nosto 4 -> 8 on ok, joka osoittaa päätoimisuutta. Huomioitavaa kuitenkin, että esimerkiksi kahdeksan (8) kotieläinyksikön vaatimus on liian korkea, jos tilalla esimerkiksi lampaita. Tulee huomioida tarkemmin millaisia eläimiä ja paljonko kotieläinyksikköön vaaditaan, ei kohtuuttomuuksia. Maksullista lomituspalvelua tulee saada käyttää myös sunnuntaina, vaikka korotetulla maksulla. Maksullisen lomituksen käyttö myös aikuiskoulutukseen on oltava mahdollista. Kouvolassa Mervi Taimisto, Tarja Vuorentausta-Helin, lomituspalvelukoordinaattori/henkilöstö lomituspalvelujohtaja puh puh mervi.taimisto@kouvola.fi tarja.vuorentausta-helin@kouvola.fi

10 10 (9)