Kunnallinen työmarkkinalaitos

Transkriptio

1 Kunnallinen työmarkkinalaitos 6/21/ (8) Lomitustoimen paikallisyksiköille Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus maatalouslomitusta koskevien sopimusehtojen osalta Yleistä Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) on voimassa kuitenkin niin, että sopimus voidaan irtisanoa viimeistään päättymään KVTES:n 2010 palkantarkistukset löytyvät sopimuksen allekirjoituspöytäkirjasta ja niitä on selostettu Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirjeessä 5/2010, joka löytyy myös nettisivuilta Samapalkkaisuuserässä on varattu 0,5 % paikallinen järjestelyerä hinnoittelemattomille. Lomitusyksiköistä erä voi täten koskea ainoastaan hinnoittelun ulkopuolella olevaa lomituspäällikköä tai vastaavalla nimikkeellä olevaa yksikön johtajaa. Paikallisyksiköiden on hyvä tehdä yhteistyötä isäntäkunnan kanssa koskien tuloksellisuuden edistämiseen varattua erää. Työnantajan on tarjottava mahdollisuus osallistua tuloksellisuushankkeisiin kaikille KVTES-sopimuksen piirissä oleville. Tämä paikallisyksikkökirje on yksimielinen sopijajärjestön kanssa. Maatalouslomitusta koskevat sopimusmuutokset (KVTES liite 13) Sopimusmuutokset ovat tulleet voimaan Täten palkanmaksussa, jota vastaavat työsuoritukset ovat 1.2. tai sen jälkeen, tulee huomioida muuttuneet sopimusmääräykset. Tarkistettujen palkkojen maksamisesta on määräys KVTES:n allekirjoituspöytäkirjan 9 :ssä. Sen mukaan tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran viimeistään kahden kuukauden kuluessa. Jos kyse on suuresta kunnasta, jossa laskentateknisestä syistä ole mahdollista noudattaa kyseistä määräaikaa, ensimmäiset tarkistuserät maksetaan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa.

2 KT 6/21/ (8) Turkistuottajien lomituspalvelut Työaikaa koskevat sopimusmuutokset ja tulkinnat Turkistuottajien lomituspalvelu on alkanut vuoden 2010 alussa. Hallituksen esitys 221/2009, jossa esitetään muutoksia myös mm. maatalousyrittäjien lomaoikeuteen ja poronhoitajien sijaisapukokeilusta tehty laki, on luettavissa osoitteessa Turkistuottajien lomituspalvelulaki on julkaistu Suomen säädöskokoelmassa numerolla 1264/2009. Lomituspalveluja järjestetään turkistuottajille, jotka harjoittavat ammattimaista turkiseläintaloutta ja ovat sidoksissa turkiseläinten päivittäiseen hoitotyöhön. STM vahvistaa maaliskuussa vuosilomapäivien ja lisävapaatuntien määrän. Siirtymäsäädöksellä säädetään vuonna 2010 järjestettävien vuosilomapäivien enimmäismääräksi 14 päivää. Lisävapaasta peritään palvelun käyttäjältä viisi euroa tunnilta. Lomituspalveluiden toimeksiantajana toimii Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela). Lomituspalvelun piirissä arvioidaan olevan noin tuhat tilaa, joista noin puolet järjestää palvelun kuntatyönantajien eli paikallisyksiköiden kautta. Tehtäväpiirin laajenemisen arvioidaan lisäävän paikallisyksiköissä lomittajatyövoiman tarvetta noin 26 henkilötyövuodella ja hallintotyövoiman tarvetta noin kolmella henkilötyövuodella. Kuntatyönantajille turkislomittajien ammattiryhmä on uusi. Maatalouslomitusliitteen soveltamisala laajennettiin KVTES koskemaan myös turkisyrittäjien tilalla työskenteleviä paikallisyksiköiden palveluksessa olevia työntekijöitä. Kyseisten lomittajien palvelussuhteen ehdot ovat samat kuin muilla maatalouslomittajilla. Yötyö Maatalouslomituksessa on tarpeen teettää työtä myös yöllä. Työaikalain 26 1 momentin säännöksen mukaan työ, jota tehdään kello 23:n ja 6:n välisenä aikana on yötyötä. Yötyötä saa lain mukaan teettää rajoitetusti. Säännöksen 1 momentin 11)-kohdan mukaan kuitenkin työntekijän suostumuksella kiireellisessä kylvö- ja sadonkorjuutyössä, välittömästi kotieläinten poikimiseen ja sairauden hoitoon liittyvässä työssä sekä muussa sellaisessa maataloustyössä, jonka tekemistä ei sen luonteen vuoksi voida siirtää myöhemmäksi. Tästä työaikalain määräyksestä voidaan kuitenkin valtakunnallisesti sopia toisin. KVTES sopimuksessa on nyt sovittu, että työaikalain 26 1 momentin säännösten estämättä, voidaan työnantajan ja työntekijän niin sopiessa teettää yötyötä, mikäli siihen on perusteltu syy. Tällä sopimuskirjauksella osapuolet ovat halunneet laajentaa työaikalain yötyötä koskevaa määrittelyä. Yötyötä voi olla

3 KT 6/21/ (8) tarve teettää esimerkiksi robottitiloilla laitteiden tai muun toiminnan ylläpitämiseksi. Myös esimerkiksi maitoauton kiertoreitistä johtuen saattaa olla tarve aloittaa työskentely ennen kello kuutta. Huomattavaa on kuitenkin se, että lomittajan työaika tulee liitteen 10 mukaan edelleen yleensä sijoittaa kello kuuden ja 18 välille, mikäli se on mahdollista. Yötyökorvaus Yötyökorvausta koskevaa määräystä on muutettu. Kaikille lomittajille, mukaan lukien ns. lähisukulaislomittajat, suoritetaan kello väliseltä ajalta yötyökorvauksena 30% suuruinen rahakorvaus tai annetaan vastaava vapaa-aika. On siis huomattava, että yötyökorvausta maksetaan/annetaan vapaa-aikaa myös työtunneilta, jotka ovat välillä ja 06 07, vaikka kyse ei olekaan työaikalain mukaisesta yötyöstä. Sunnuntaityökorvaus Aattokorvaus Liitteen 7 määräystä on muutettu niin, että sunnuntailta ja tietyiltä juhlapyhiltä maksettava korvaus alkaa jo lauantaina ja vastaavalta ajalta edellä lueteltujen juhlapyhien aattona kello 18. Toisin sanoen korotettu korvaus (varsinaisen palkan lisäksi korottamaton tuntipalkka kultakin työtunnilta tai vastaava vapaa-aika) alkaa sunnuntaita tai juhlapyhää edeltävänä päivänä kello 18. Esimerkiksi itsenäisyyspäivän aattona tehdystä työvuorosta maksetaan/annetaan vapaana aattokorvausta kello 18 saakka, jonka jälkeen maksetaan/annetaan vapaana sunnuntaikorvausta. Lisäksi työaika tulee korvattavaksi esimerkiksi ilta-/ tai yötyönä. Aattokorvausta koskeva määräys on palautettu liitteeseen KVTES:n työaikaluvusta. Asiallista muutosta määräykseen ei ole tehty. Työaikakorvaukset vapaa-aikana/sairastuminen Sopijaosapuolet soveltavat myös maatalouslomittajia koskien KVTES:n työaikaluvun 15 4 momenttia. Määräyksen mukaan mikäli työntekijän vahvistettuun työvuoroluetteloon on merkitty ylityötä korvattavaksi vapaana ja työntekijä sairastuu ennen vapaa-aikakorvauksen antamista, siirtyy sairausloman ajalle merkitty ylityön vapaa-aikakorvaus annettavaksi myöhemmin 25 5 momentin mukaisena ajankohtana tai siitä suoritetaan rahakorvaus. Mikäli työntekijä sairastuu vapaa-aikakorvauksen aikana, vapaa-aikakorvaus siirtyy sairastumista seuraavan päivän alusta lukien annettavaksi myöhemmin tai korvattavaksi rahana. Muut vapaa-aikakorvaukset kuin ylityö eivät siirry myöhemmin annettavaksi, vaan katsotaan annetuiksi, kuten työvuoroluetteloon oli merkitty.

4 KT 6/21/ (8) Maatalouslomittajan varallaolo Varallaololla tarkoitetaan KVTES:n mukaan sitä, että työntekijä on oltava tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Tilojen työkäytäntöjen muuttuessa maatalouslomittajan varallaoloa/ varallaolon korvaamista koskeva viiden tunnin rajoitus ei enää vastannut käytännön työn tarpeita. Sopimusta on nyt muutettu niin, että lomittajalle, joka on sopimuksen mukaan varalla, maksetaan varallaolokorvauksena 20 30% suuruinen varallaolokorvaus korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan vastaava vapaa-aika. Korvaus suoritetaan kaikilta varallaolon tunneilta. Varallaoloaika, joka täten voi olla yli viisi tuntia, on määriteltävä täsmällisin kellonajoin. Varallaolosta tulee sopia maatalouslomittajan kanssa. Sitoumus varallaoloon voidaan ottaa esimerkiksi työsopimuksessa tai sopia asiasta erikseen, mielellään kirjallisesti. Varallaolosta tulee työnantajan puolesta antaa sellaiset kirjalliset ohjeet, että työntekijä tietää varallaoloon liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Varallaolosta on ilmoitettava työntekijälle vähintään kolmea vuorokautta aikaisemmin paitsi ennalta arvaamattomissa kiireellisissä tapauksissa. Varallaolokorvausta määrättäessä otetaan huomioon varallaolon aiheuttamat rajoituksen työntekijälle, kuten esimerkiksi liikkumisalueen laajuus ja tilalle saapumisen enimmäisaika. Mitä kevyempää varallaolosta aiheutuva rasitus työntekijälle on, sitä pienempi tulee korvauksen olla, ja toisinpäin. Varallaolokorvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että työntekijä on ollut varalla esimerkiksi työnantajan laatiman työvuoroluettelon nojalla, tai muuhun kirjalliseen määräykseen perustuen. Mikäli työntekijä kutsutaan varallaolosta työhön, työntekoon käytetty aika luetaan työajaksi eikä tältä ajalta suoriteta varallaolokorvausta. Varallaolossa työpaikalle ja takaisin matkustamiseen kuluvaa aikaa ei lueta työajaksi. Varallaolonajan pituus ja varallaolon toistuvuus eivät saa haitata kohtuuttomasti työntekijän vapaa-ajan käyttöä. Mikäli maatalouslomittaja joutuu varallaolosta työvuoroon, suoritetaan tästä matkakustannusten korvaus. Mikäli työntekijä jää työvuoroon, ei paluumatkasta suoriteta korvausta, ellei kyse ole maatalouslomitusliitteen 12 mukaisesta työmatkasta. Hallinnon varallaolo määräytyy KVTES III luvun 5 mukaan.

5 KT 6/21/ (8) Työntekijän tilapäinen kutsuminen työhön vapaapäivänä Työaikaa koskevia uusia soveltamisohjeita Työajan tasoittuminen Uutena lomitusliitteeseen otettiin määräys siitä, että tilapäisesti työhön kutsuttaessa vapaapäivänä, kutsutaan ensisijaisesti työntekijä, joka on siihen suostunut. Lisäksi pyritään vuorottelemaan työhön kutsumisessa. Jollei hätätyöstä ole kysymys pyritään välttämään työhön kutsumista, jos siitä on työntekijälle kohtuuttomasti haittaa. Määräyksen tarkoituksena on mahdollisuuksien mukaan tasapuolistaa työntekijöiden kohtelua silloin, kun työntekijä on työstä vapautettu, jotta fyysisestä työstä palautumiseen jäisi tarvittavasti aikaa. Liitteen 2 :n (säännöllinen työaika) soveltamisohjeeseen otettiin muutama muistutus työajan suunnittelusta. Työvuoroluettelojen laatimisessa noudatetaan edelleen KVTES työaikaluvun :ien määräyksiä. Kun lomituksessa käytetään työajan tasoittumisjaksoa, työnantaja voi yksipuolisesti määrätä neljän viikon tasoittumisjakson (täyttä työaikaa tekevällä säännöllinen työaika 153 tuntia). Yli neljän viikon tasoittumisjaksosta tulee sopia KVTES:n III luvun 3 :n periaatteiden mukaan työntekijän kanssa tai mikäli järjestely koskee vähintään viittä, luottamusmiehen tai paikallisen ao. sopijajärjestön edustajan kanssa. Työajan on tasoituttava keskimääräiseen työaikaan käytettävissä olevan tasoittumisjakson aikana. Tämä koskee myös maatalouslomittajaa, joka tekee kaksiosaista työpäivää. Päivittäistä maksimityöaikaa säätelevät työaikalain vuorokautista lepoaikaa koskevat määräykset sekä liitteen 3 :n 3 momentti. Lomittajalle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika. Lepoajasta voidaan kuitenkin momentin mukaan sopia työntekijän (luottamusmiehen ym.) kanssa. Lepoajan tulee kuitenkin olla vähintään 7 tuntia. Näin ollen tällöin esimerkiksi kaksiosaisen työpäivän ensimmäisen työtunnin ja viimeisen työtunnin välillä on enintään 17 tuntia. Esimerkiksi iltavuoron ja aamuvuoron väliin on tällaisessakin tilanteessa jäätävä vähintään seitsemän tunnin lepoaika. Vuorokautinen ylityöraja lomitustyössä on kaksitoista tuntia. Vuorokausi vaihtuu ja päivittäinen ylityöraja nollaantuu kello 00. Mikäli työntekijän kanssa on sovittu liitteen 3 :n mukaisesti, että viikoittainen vapaa-aika annetaan viimeistään jakson päättymistä seuraavan kalenterikuukauden aikana, tämä on toki mahdollista, mutta ei vaikuta tasoittumisjaksossa olevan säännöllisen työajan

6 KT 6/21/ (8) Työvuoroluetteloa koskevat muutokset määrään. Näin ollen myös tällaisessa esimerkiksi 8 viikon tasoittumisjaksossa, missä vapaapäiviä siirretään seuraavaan jaksoon, teetettävän työajan tulee tasoittua 306 tuntiin tuon kahdeksan viikon aikana. Lomitustyössä tulee jonkun verran joko asiakaskunnasta tai toisista lomittajista (esimerkiksi sairastumiset) aiheutuvia vahvistetun työvuoroluetteloiden muutoksia. Määräys työvuoroluetteloiden muuttamisesta on KVTES:n työaikaluvun 30 :ssä. Liitteeseen on otettu muistutus siitä, että muutettu työvuoroluettelo on määräajassa (viikko ennen muutoksen voimaan astumista) annettava lomittajalle tiedoksi. Mikäli lomittaja suostuu sellaiseen työvuoroluettelon muutokseen, jota työnantaja ei yksipuolisesti voisi tehdä, voidaan toki työvuoroluettelon muutoskin antaa tiedoksi sopimalla määräajasta poiketen. Lomituspalveluita ja maatalousalaa koskeva palkkahinnoitteluliite, KVTES palkkahinnoitteluliite 7 Ns. lähisukulaislomittajia koskeva palkkahinnoittelu Palkkahinnoitteluliitteeseen on lisätty uusi hinnoittelukohta 07MAA060 (muu lomitustyö). Lisäksi hinnoittelukohtaan 07MAA050 (maatalouslomitus ja maatalouden perustyö) on lisätty pätevyysvaatimus. Liitteen mukaisia vähimmäisperuspalkkoja hinnoittelukohdissa 07MAA010 07MAA050 on tarkistettu. Muutosten tavoitteena on ollut selkeyttää lomituspalveluiden ja maatalousalan hinnoittelua. Tehtäväkohtaisia palkkoja määriteltäessä ensisijaisesti palkan suuruuteen vaikuttaa työn vaativuuden arviointi ja tehtävän vaativuustaso, kuten tähänkin saakka. Tehtäväkohtaisen palkan määrittelyä säätelee KVTES II luvun 5. Maatalouslomitusliitteen 11 :n mukaan lomittajan työskennellessä hänelle tai hänen aviopuolisolleen/rekisteröidylle parisuhteen osapuolelle suoraan takenevassa tai etenevässä polvessa sukua olevan henkilön tai ottolapsen, ottovanhempansa tai jonkun tässä mainitun puolison tilalla, hän on yrittäjän ns. lähisukulainen. Lähisukulaiselle lomitustyöstä maksettava palkka määritellään alkaen palkkahinnoitteluliitteen uuden hinnoittelukohdan muu lomitustyö perusteella. Peruspalkan tulee olla hinnoittelukohdan 07MAA060 alarajan euroa mukainen, ellei siihen edellytysten täyttyessä tehdä KVTES II luvun 4 mukaisia peruspalkan alennuksia mm. puuttuvan työkokemuksen vuoksi. Puuttuvan koke-

7 KT 6/21/ (8) muksen vuoksi voidaan maksaa enintään viisi prosenttia peruspalkkaa alempaa palkkaa. Lähisukulaislomittajan palkka maksetaan tuntipalkkana käyttäen jakajana maatalouslomitusliitteen 11 4 momentin mukaista jakajaa 163. Lähisukulaislomittajan tuntipalkan ei täten paikallisesti tarvitse olla kaikille lomittajille samansuuruinen, vaan siinä voi olla vaihtelua. Tuntipalkasta 9,20 euroa tunnilta voidaan tehdä viiden prosentin alennus, mikäli esimerkiksi lähisukulaislomittajalla ei ole lainkaan lomitustyötä koskevaa työkokemusta. Alennus voidaan myös harkinnan mukaan jättää tekemättä. Paikallisyksikön tulee kohdella keskenään samantyyppisiä lomituksia samalla tavoin. Maatalouslomitus ja maatalouden perustyö (07MAA050) Hinnoittelukohtaan maatalouslomitus ja maatalouden perustyö (07MAA050) on lisätty pätevyysvaatimus. Vaatimuksen mukaan työntekijältä edellytetään esimerkiksi karjatalouden ammattitutkintoa tai vastaavaa pätevyyttä. Palkkaryhmään voi kuulua uuden määrittelyn mukaan esimerkiksi maa- tai turkistaloutta lomittava maatalouslomittaja, maataloustyöntekijä ja karjanhoitaja. Kyse on tehtäväkohtaisen palkan määrittelyyn liittyvästä pätevyydestä. Palkkaa koskevaa pätevyysvaatimusta ei sovelleta ennen palvelukseen tulleeseen maatalouslomittajaan. Maa- tai turkistaloutta lomittavan maatalouslomittajan vähimmäisperuspalkka on alkaen euroa kuukaudessa. Näin ollen, mikäli paikallisyksiköissä maksetaan tätä peruspalkkaa alempaa peruspalkkaa täyttä työaikaa tekevälle maatalouslomittajalle, tällaisen lomittajan peruspalkka on nostettava euroon kuukaudessa alkaen. Lomituspalveluiden työnjohto ja maataloustyön ohjaus (07MAA040) Hinnoittelukohtaan, johon voivat kuulua esimerkiksi johtava maatalouslomittaja tai maataloustyönohjaaja vähimmäisperuspalkka on alkaen euroa kuukaudessa. Näin ollen, mikäli paikallisyksiköissä maksetaan tätä peruspalkkaa alempaa peruspalkkaa täyttä työaikaa tekevälle johtavalle maatalouslomittajalle, maataloustyönohjaajalle tai muulle vastaavalle työntekijälle, tällaisen työntekijän peruspalkka on nostettava euroon kuukaudessa alkaen. Maatalousoppilaitosten esimiestehtävät (07MAA010) ja välitön työnjohto (07MAA020) Myös kyseisten hinnoittelukohtien vähimmäisperuspalkkaa on tarkistettu. Tarkistukset käyvät ilmi KVTES palkkahinnoitteluliitteestä 7 (KT:n yleiskirje 5/2010).

8 KT 6/21/ (8) Palkkahinnoittelun ulkopuoliset Lomitusliitteen kehittämistyö Lomituspalvelun vastuuhenkilö eli esimerkiksi lomituspäällikkö on palkkahinnoittelun ulkopuolella. Vastuuhenkilön tehtäväkohtaista palkkaa määriteltäessä on huomioitava KVTES II luvun 5 :n 1 momentin kohta 5.3. Esimiehen palkan tulee olla oikeassa suhteessa alaisten palkkoihin nähden. Palkkahinnoittelun ulkopuolisille on KVTES:n allekirjoituspöytäkirjan 2 :n määräyksen mukaan lukien käytettävissä 0,5 %:n suuruinen paikallinen järjestelyerä, josta voidaan kohdentaa palkantarkistuksia niille koulutetuille naisvaltaisille ryhmille, joiden palkka ei vastaa työn vaativuutta. Sopimuskauden aikana osapuolet selvittävät maatalouslomittajien työaikamääräysten kokonaisvaltaista kehittämistä. Osapuolet huomioivat tässä työssä KVTES:n allekirjoituspöytäkirjassa asetetun työaikatyöryhmän työn tulokset, mikäli mahdollista. Samoin osapuolet selvittävät mennessä KVTES:n matkakustannuskorvausliitteen sovellettavuutta maatalouslomitukseen. Lisätietoja Maatalouslomitusta koskeviin kysymyksiin KT:ssä vastaa johtava työmarkkinalakimies Henrika Nybondas-Kangas (etunimi.sukunimi@kuntatyonantajat.fi) ja työmarkkina-asiain sihteeri Eija Pyykkinen (etunimi.sukunimi@kuntatyonantajat.fi). KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS Neuvottelupäällikkö Sari Ojanen Johtava työmarkkinalakimies Henrika Nybondas-Kangas