Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän opetussuunnitelma. Yhteisen osan painotukset MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALALLA

Transkriptio

1 LIITE 4: Yh asia 6 50 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän opetussuunnitelma Yhteisen osan painotukset MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALALLA Käsitelty Koulutusalatiimi Maakunnalliset ohjausryhmät

2 2 POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN KOULUTUSALAKOHTAISEN OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA SISÄLLYSLUETTELO 8 JOHDANTO 3 9 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 9.1 Toimialan tavoitteet ja visio Toimialat ja toimijat Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät Toimialan SWOT-analyysi Alan osaamisvaatimuksien kehittyminen TOIMINNAN PERIAATTEET 10.1 Koulutusalan toiminta-ajatus Koulutusvisio Yhteistyö KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN 11.1 Koulutusalan koulutustarjonnan nykytila Muu perustehtävää tukeva toiminta YHTEISTYÖ 12.1 Maakunnalliset ohjausryhmät Sidosryhmäyhteistyö Kansainvälisyys 21 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijamäärät tutkinnoittain Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan aloituspaikat rahoitusmuodoittain Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ohjausryhmät

3 3 8 JOHDANTO Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä palvelee maakunnan väestöä ja elinkeinoelämää tarjoamalla koulutusta ja erilaista kehittämisyhteistyötä matkailualan, hotelli- ja ravintola-alan, cateringalan, puhdistuspalvelualan sekä kotitalous- ja kuluttajapalvelualan tarpeisiin. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusalakohtainen opetussuunnitelma on pedagoginen johtamisen väline, jota toteuttamalla ja kehittämällä viemme Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjan linjaukset käytännön työksi ja tuloksiksi. Toiminta organisoidaan seitsemässä alueellisessa oppilaitoksessa. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutus organisoidaan seuraavissa oppilaitoksissa ja yksiköissä: Pohjois-Karjalan Ammattiopisto ILOMANTSI Pohjois-Karjalan Ammattiopisto JOENSUU Palvelut Pohjois-Karjalan Ammattiopisto KITEE Pohjois-Karjalan Ammattiopisto LIEKSA Pohjois-Karjalan Ammattiopisto NURMES Pohjois-Karjalan Ammattiopisto OUTOKUMPU Pohjois-Karjalan Aikuisopisto Koulutusalalla järjestetään toisen asteen perus- ja aikuiskoulutusta sekä siihen liittyvää palvelutoimintaa. Koulutusala osallistuu myös elinkeino- ja työelämää sekä koulutusta kehittäviin hankkeisiin. Ammatillisten perustutkintojen lisäksi koulutusalalla toteutetaan ammatti- ja erikoisammattitutkintoja sekä elinkeinoelämän tarpeista lähtevää ammatillista täydennyskoulutusta. Koulutusalalla toimii myös talouskoulu, joka tarjoaa koulutusta oman kotitalouden hoitamiseen. Työelämästä nousevia koulutusaloille yhteisiä haasteita ovat nopeasti muuttuvat määrälliset ja laadulliset osaamistarpeet sekä koulutuksen tasapuolinen saavutettavuus. Tulevaisuudessa osaamistarpeiden osalta tulevat korostumaan yhteistyökyky, tiimityötaidot, muutosvalmius ja kielitaito. Ammattitaitovaatimuksissa korostuvat laaja-alainen kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen, tutkintokohtainen ammattitaito ja tutkinnon sisältämä erityisosaaminen.

4 4 Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla on laaditun tilaston mukaan 543 opiskelijaa maakunnan eri ammattiopistoissa sekä 215 opiskelijaa aikuisopistossa (liite 1 ja 2). Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä henkilöstöä on TOIMINTAYMPÄRISTÖ Pohjois-Karjala maakuntana on asukkaan elinympäristö ( ). Väestöstä (69,3%) asuu Joensuun seudulla, (18,5%) Pielisen Karjalassa ja (12,2%) Keski- Karjalassa. Vuonna 2020 asukasluvun ennakoidaan olevan , josta (72,4%) Joensuun seudulla, (16,6%) Pielisen Karjalassa ja (11%) Keski-Karjalassa. Joensuun seutu kasvaa ja kehittyy ja tätä pidetään elinehtona ympäröivälle maakunnalle. (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto) 9.1 Toimialan tavoitteet ja visio Majoitus- ja ravitsemis- ja talousalan yritysverkostot tiivistyvät tulevaisuudessa. Kumppanuusjärjestelmät sekä alan sisällä että toimialojen yli yleistyvät. Toimintaa kehitetään monipuolisesti yhdessä. Rajapinnat joustavat toimialojen välillä kulloisenkin toiminnan vaatimusten mukaisesti. Isoimmat suomalaisketjut verkostoituvat kansainvälisesti. Majoitus ja ravitsemis- ja talousalalla verkostoista haetaan asiakaslähtöisyyttä. Toimijat luovat yhteisiä palvelukokonaisuuksia toisaalta keskenään ja toisaalta muiden toimialojen kanssa. Toiminnallaan ne pyrkivät täyttämään asiakkaiden odotuksia ja luomaan uusia tuotteita, palveluita ja jopa tarpeita. Esim. catering-alan yritykset lähentyvät kiinteistönhoito-, siivous- ja turvallisuuspalveluja tuottavia yrityksiä. Toimialalla tuotetaan kustannustehokkaasti, teknologian viimeisintä osaamista hyödyntäen sekä massaräätälöityjä palveluprosesseja että yksilöllisiä palveluja. Alan osaamistarpeissa korostuvat yhteistyökyky, tiimityötaidot ja muutosvalmius. (Elinkeinoelämän keskusliitto) 9.2 Toimialat ja toimijat (nykytila)

5 5 Suomessa toimi vuonna 2006 yhteensä hotelli-, ravintola, ja suurtalousalan keittiötä. Tästä määrästä oli hotelli-, ravintola-, kahvila- ja pitopalvelukeittiöitä (37% aterioista), henkilöstöravintoloita (8%aterioista), julkisten yhteisöjen ylläpitämiä keittiöitä (55%aterioista). Nämä keittiöt tuottivat 782 miljoonaa ateriaa vuonna Suomalaiset syövät keskimäärin 149 ateriaa vuodessa kodin ulkopuolella. Pohjois-Karjalassa toimii 680 hotelli-, ravintola- ja suurtalousalan keittiötä ja ne valmistivat 20,686 miljoonaa ateriaa vuonna Tämä tekee 123 ateriaa asukasta kohti vuodessa. (ACNielsen) Pohjois-Karjalassa puhdistuspalvelualalla toimii noin 80 yritystä. Matkailuala työllistää Suomessa noin henkilöä. (KTM Matkailun synnyttämiä työpaikkoja on vaikea arvioida oikein, koska tilastointia ei ole vielä kehitetty oikeansuuntaiseksi. Vasta tulevaisuudessa, kun tilastointi on kehitetty oikeansuuntaiseksi saadaan oikeat tarkat luvut). Alalla työskentelee paljon henkilöitä, joilla ei ole alan ammatillista koulutusta. He kuuluvat yleensä suuriin ikäluokkiin, joille ei ole ollut tarjolla koulutusvaihtoehtoja. Ala on kasvava, mutta poistumat ovat pieniä. Matkailualan työllisyyden ennustetaan olevan hyvä suurista koulutusmääristä huolimatta. (oph, MEK, Matkailun satelliittitilinpito) Matkailijat arvostavat Suomea turvallisena ja luonnoltaan puhtaana maana. Eri puolille Suomea on kehitetty luontoon, kulttuuriin, harrasteisiin ja elämyksiin perustuvia matkailun ohjelmapalvelutuotteita. Ohjelmapalveluja tuottavia yrityksiä on noin 1 760, joista suurin osa on alle 10 henkilöä työllistäviä ns. mikroyrityksiä. Ohjelmapalveluyritykset työllistävät n henkilöä (2004). Yritysten liikevaihto on 439 milj euroa. Ohjelmapalvelujen kysyntä on kasvanut viime vuosina n. 2,9 %. Maaseutumatkailuyrityksiä on koko maassa noin 3 607, näistä ohjelmapalveluja tarjoaa noin 1300 yritystä. (oph) Pohjois-Karjalassa on yhteensä 61 ohjelmapalveluyritystä. Käyntikohteita on 1 (TOL 9252), liikuntapalveluja tarjoavia kohteita 18 (TOL 9261) ja aktiviteetteja tarjoavia yrityksiä 42 (TOL ja 9272). Pohjois-Karjalassa matkailuala tarjoaa noin työpaikkaa, joista puolet on kokopäiväisiä ja puolet osa-aikaisia. Toimivia yrityksiä on noin 602. Näiden katsotaan kuuluvan suoraan matkailutoimintaan, jolle ne tuottavat majoitus-, ravitsemis-, ohjelma- tai liikennepalveluja. Noin 65 % niistä on pieniä perheyrityksiä. Näistä yrityksistä puolet saa pääasiallisen toimeentulonsa matkailutoiminnasta,

6 6 kolmannekselle matkailu on merkittävä sivutulolähde ja vajaa viidennes saa matkailusta vai vähäisiä sivutuloja. Matkailun kokonaiskulutus mukaan lukien matkailulle tyypilliset elinkeinot, on 258,8 milj. euroa (pokat, Pohjois-Karjalan matkailun tietokanta, MatkailuSampo, KTM). Maassamme on useita maakuntakohtaisia hankkeita, joiden tavoitteena on lisätä kokonaisvaltaista alueen kehittämistä matkailupalvelujen tuottajana. Erityisesti luonto- ja liikuntamatkojen merkitys kasvaa. Venäjän taloudellinen kehitys tulee olemaan merkittävä matkailuelinkeinon kasvuun vaikuttava tekijä Itä- ja Pohjois-Suomessa. (oph) Pohjois-Karjalan matkailustrategian tavoitteena on, että vuosituhannen vaihteessa maakunta on omilla markkinoillaan tunnettu karjalaisesta ilmeestä; ihmisläheisyydestä, lämminhenkisyydestä, luontevasta asiakkaankohtaamisesta, iloisuudesta ja vieraanvaraisuudesta. Tavoitteena on erityisesti ulkomaisten matkailijoiden määrän merkittävä kasvattaminen. Matkailustrategian toteuttamiseen on mahdollisuuksia ennen kaikkea Pielisen-Karjalan ja Ilomantsin seutukunnilla. Kärkihanke on Kolin kehittäminen kansainväliseksi ja kansalliseksi merkittäväksi ympärivuotiseksi matkailukohteeksi, mutta myös koko Pielisen altaan hyödyntäminen matkailullisesti. Ilomantsin seudun vahvuutena on karjalainen kulttuuri, ainutlaatuinen erämaaluonto, Euroopan itäisin piste ja historian matkailutuotteistaminen, esim. Möhkön ruukkimuseon alue. Puhtaus ja hiljaisuus ovat luonnon ja vesistön ohella pohjoiskarjalaisen maaseudun kilpailuetu matkailussa. Matkailun globaali ja kansallinen jatkuva kasvuennuste huomioiden matkailuelinkeino sisältää vahvan kasvupotentiaalin erityisesti harvaanasuttujen seutujen työllistäjänä ja toimeentulolähteenä. Matkailun megatrendeihin kytkeytyvät matkailukeskuksiin ja esim. hyvinvointimatkailuun liittyvät investoinnit parantavat edellytyksiä saada myös uutta kansainvälistä asiakaspotentiaalia alueelle. Venäläiset ovat olleet viimevuosina suurin ulkomaalainen asiakassegmentti (pokat). 9.3 Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät Hotelli-, ravintola- ja suurtalousalalla nuorten koulutustarjonta on pysynyt tämän vuosikymmenen alkuvuodet samansuuruisena. Vuosikymmenen loppupuoliskolle laskennallinen aloittajatarve on vain puolet vuosikymmenen alun tarpeesta. Vuosina hotelli-, ravintola- ja suurtalousalalla koulutuksen aloittaneiden keskiarvo oli 6860 opiskelijaa. Laskennallinen tavoitekehityksen mukainen aloittajatarve vuosille on 3160 opiskelijaa.

7 Pohjois-Karjalassa tavoitekehityksen mukainen aloittajatarve vuosille on 98 opiskelijaa vuodessa (vuonna 2001 aloituspaikkoja oli 269) 7 Tulevaisuudessa alan peruskoulutuksen saaneista 65%:n ennakoidaan työllistyvän ravintolapalvelutyöhön (sisältää myös catering-alan) ja vajaan 25%:n muihin palvelualojen tehtäviin. Niissä ammattiryhmissä, joihin peruskoulutuksella sijoitutaan, ennustetaan työllisyyden pysyvän vuoden 2000 tasolla (84 963). Työlliset ovat selvästi nuorempia kuin työvoima keskimäärin, tästä syystä myös poistuma jää selvästi keskimääräistä alhaisemmaksi ja pienentää aloittajatarvetta. Vuonna 2000 ravintolapalvelutyön ammattiryhmään kuuluneista työntekijöistä kolmannes oli vailla ammatillista peruskoulutusta. Ennakointilaskelmissa on asetettu tavoitteeksi, että alalle palkatuista uusista työntekijöistä vain 5% olisi ilman ammatillista tutkintoa. Hotelli-, ravintola- ja suurtalousalalla tavoitekehityksen mukainen työvoimatarve vuonna 2015 on henkilöä. Pohjois-Karjalassa ravintolapalvelutyössä vuonna 2000 oli 2241 henkilöä ja ennuste vuodelle 2015 on 2349 henkeä. (oph) Julkisen sektorin catering -alalla on tällä hetkellä pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Kuntasektorilla alalla työskentelevien keski-ikä on vuotta. Työvoiman tarve kasvaa merkittävästi 10 vuoden kuluessa, koska vain pieni osa työntekijöistä jatkaa työssä vanhuuseläkkeelle saakka. (oph) Henkilöstöravintola-alalla monipuolisen ammattitaidon omaavista kokeista sekä kassa-tarjoilijoista on pulaa koko maassa. Erityisesti niistä, jotka pystyvät hoitamaan eri tyyppisten edustustilaisuuksien tarjoilun. (oph) Catering -alalla työllisyyttä ei korjata lisäämällä koulutuksen aloituspaikkoja. Tällä hetkellä koko maassa osa aloituspaikoista jää täyttämättä. Alan vetovoimaisuutta on pystyttävä lisäämään, jotta saadaan tasokkaita opiskelijoita hakeutumaan alalle. Tärkeimpänä vaikutuskeinona nähdään oppilaitosten ja työelämän välinen, molemminpuolinen yhteistyö. Lisäksi on opiskelijoiden työssäoppiminen suunniteltava vastaamaan työelämän tulevaa työvoimatarvetta. Kolmanneksi tulisi elinikäinen oppiminen rakentaa osaksi koulutusjärjestelmää niin, että alalla työskentelevien olisi mahdollisuus päivittää tietojaan, täydentää opintojaan tai erikoistua johonkin osa-alueeseen vähintään 5-10 vuoden välein. (oph)

8 8 Catering -alalla tapahtuu jatkuvasti muutoksia organisaatiorakenteissa ja tuotantotavoissa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Peruspalveluita yhdistetään ja yhä enemmän siirrytään yritysmäiseen toimintamalliin myös julkisen sektorin alueella. Tämä edellyttää erityisesti pienissä yksiköissä moniosaamista ja vahvempaa talousasioiden hallintaa. Kunnat keskittävät ravitsemispalveluitaan entistä isompiin yksiköihin. Tästä seuraa erityisosaamisen tarve esim. tuotantotekniikan, logistiikan ja hygienian osa-alueilla. Yrityksissä käytössä olevien laatuohjelmien mukainen työskentely edellyttää entistä enemmän myös kurinalaisuutta, täsmällisyyttä ja tiimityöskentelyä. (oph) Catering-alalla Pohjois-Karjalassa toimii noin 80 yritystä ja näiden lisäksi julkisen sektorin oma catering-toiminta. Arvioitu työvoiman tarve vuosina sisältyy hotelli- ja ravintola-alan lukuihin. (tilastokeskus) Kotitalous- ja kuluttajapalvelujen ammattilaisten kysynnän oletetaan kasvavan sitä mukaa, kuin kotityöpalvelujen tarjonta kasvaa. Tämän seurauksena yhä useammat kotitaloudet oppivat käyttämään tarjottuja palveluja. Kotitalous- ja kuluttajapalvelualan suurimpia haasteita on oikean hintaisten, asiakaslähtöisten tuotteiden ja palvelukokonaisuuksien rakentaminen. Alan tavoitteina ovat olleet palvelukokonaisuudet, jotka soveltuvat erilaisten asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Alan ammattilaisilta vaaditaan joustavuutta, sopeutumiskykyä ja ongelmanratkaisutaitoja, koska työ tapahtuu jatkuvasti muuttuvissa toimintaympäristöissä esim. asiakkaiden kodeissa, Jatkuvasti kehittyvät tietotekniikka- ja verkkopalvelut lisäävät alan haasteita. Alalla tarvitaan sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden otetta, kustannustietoutta, markkinointiosaamista, organisointikykyä, oma-aloitteisuutta ja myös luovuutta, jotta päästään tulokselliseen toimintaan. Menestyminen vaatii yhteistyötä niin paikallisesti kuin alueellisesti ja verkostoitumista mm. hyvinvointipalveluja tuottavien yritysten kanssa. Kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkinnon suorittaneet ovat sijoittuneet varsin monipuolisesti eri toimialoille ja erilaisiin tehtäviin. Monissa tehtävissä tarvitaan moniosaajuutta, mikä on kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkinnon vahvuus. Työhön sijoittuneiden tehtävänimikkeitä ja toimenkuvia voisi käyttää valikoidusti apuna tutkinnon markkinoinnissa. Luetteloon voisi lisätä muitakin tehtävänimikkeitä. Millaista osaamista tutkinnon ammattialalla vaaditaan?

9 9 Työnantajilta kysyttiin työelämässä vaadittavia osaamisalueita. Työnantajien mielestä kotitalouspalvelujen koulutusohjelman suorittaneiden tärkeimmät osaamisalueet ovat (keskiarvo yli 3 asteikolla 1 5): puhtaanapidon tehtävät (ylläpito- ja perussiivous), ruoan jakelu ja tarjoileminen, tekstiilihuolto, asiakkaan kanssa seurustelu, ruokailussa avustaminen, ruoan suunnittelu tai ehdottaminen asiakkaille, palvelujen suunnittelu, ruoanvalmistus toisen kodissa ja kodinhoitotyö asiakkaan kanssa. Työelämässä vaadittava osaaminen vastaa pääsääntöisesti tutkinnon tavoitteista ja sisältöjä. Ehkä osaamisalueita tulisi koulutuksessa painottaa toisin ja joitakin osaamisalueita tulisi lisätä. Tutkinnon sisältöä voisi edelleen monipuolistaa. Kyselyn vastauksista tuli sellainen vaikutelma, että kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkintoa saatettiin pitää eräänlaisen valmistavana koulutuksena johonkin muuhun perustutkintoon, koska osa tutkinnon suorittaneista jatkoi toisen perustutkinnon (lähihoitaja, suurtalouskokki) opiskelua. Tutkinnon ammatillisuuden vakuuttaminen lienee helpompaa tulevaisuudessa, kun kotityöpalveluista on muodostumassa oma jatkuvasti kehittyvä ammattiala. (Opetushallitus 2006: Selvitys kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkinnon työelämävastaavuudesta ja osaamistarpeesta) Puhdistuspalvelualalla työskentelee Suomessa työvoimatutkimuksen mukaan noin henkilöä, mutta todellisuudessa työntekijämäärän arvellaan olevan huomattavasti suurempi, jopa kaksinkertainen. Alalla on tällä hetkellä työvoimapulaa erityisesti kasvukeskuksissa. Puhdistuspalvelualalla toimii noin 3800 yritystä ja näiden lisäksi julkisen sektorin ja elinkeinoelämän oma siivoustoiminta. (oph) Puhdistuspalvelualan työvoimatarpeen odotetaan kasvavan lähivuosina. Työvoiman ikääntymisestä johtuva työvoiman kysyntä lisääntyy merkittävästi pääkaupunkiseudulla 5 vuoden ja muualla maassa noin 10 vuoden kuluttua. Pohjois-Karjalassa puhdistuspalvelualalla toimii noin 80 yritystä, joista suurin osa on pieniä alle viisi henkilöä työllistäviä yrityksiä. Tämän lisäksi merkittävä työllistäjä on julkisen sektorin oma siivoustoiminta. (tilastokeskus) Puhdistuspalvelualalla Pohjois-Karjalassa työskentelee noin 1300 henkilöä ja määrän arvioidaan kasvavan 150 henkilöllä vuoteen 2010 mennessä. Vuosina työvoiman arvioitu tarve (eläkkeelle siirtyneet huomioitu) on noin 250 henkilöä/vuosi. (tilastokeskus)

10 10 Kotitalous- ja puhdistuspalvelualalla laskennallinen aloittajatarve on nykytilaan nähden yli kaksinkertainen. Vuosina opiskelun aloitti keskimäärin 690 opiskelijaa. Laskennallinen tavoitekehityksen mukainen aloittajatarve vuosille on 1740 opiskelijaa. Pohjois-Karjalassa tavoitekehityksen mukainen aloittajatarve vuosille on 74 opiskelijaa. Tutkinnon suorittaneista 65%.n ennakoidaan työllistyvän siivoustyön sekä sosiaali- ja vapaa-aikaalan ammattiryhmiin. Vuonna 2000 siivoustyön ammattiryhmässä 52%:lla työntekijöistä (83 856) ei ollut ammatillista tutkintoa. Ennakointilaskelmissa on oletettu, että siivoustyöhön palkattavista uusita työntekijöistä 28% olisi vailla ammatillista tutkintoa. Perustutkintoa edellyttävissä tehtävissä työllisten määrän ennakoidaan vähenevän, mutta työvoiman ikärakenteesta johtuen poistuma alalta on suurta (mediaani-ikä 45,7 vuotta 2000). On ilmeistä, että pelkästään nuorille suunnatun koulutustarjonnan lisäyksellä ei saada siivousalalle riittävästi koulutettua työvoimaa. Siivoustyössä tavoitekehityksen mukainen ennuste vuonna 2010 on henkilöä ja vuonna 2015 ennuste on henkilöä. Pohjois-Karjalassa vuonna 2000 siivoustyötä teki 2355 henkilöä ja ennuste vuodelle 2015 on 2045 henkilöä. (oph) Kotitalous- ja kuluttajapalvelujen työvoimatarpeen ennakoidaan kasvavan jonkin verran tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa suuret ikäluokat ovat poistumassa myös matkailualalta. Valtakunnallisella tasolla matkailualan työntekijöitä tarvitaan n vuodessa. Toisen asteen aloituspaikkatarve vuosittain on n opiskelijaa vuodessa. Matkailualan perustutkinnon opiskelijat sijoittuvat useammin kuin restonomit osa-aikaisiin työsuhteisiin, mutta siirtyvät vähitellen kokoaikaisiin tehtäviin. Toisen asteen opiskelijat sitoutuvat työtehtäviin pidemmäksi aikaa kuin restonomiopiskelijat. Valtakunnallisella tasolla matkailualan koulutuksessa on vähennettävä toisen asteen koulutuspaikkoja vuositasolla n %. Koulutuspaikkoja vähennettäessä on kuitenkin huomioitava, että matkailuopinnot antavat mahdollisuuden toimia myös muissa asiakaspalvelutehtävissä. Koulutuspaikkoja vähennettäessä on huomioitava, että matkailu toimialana on läpikulkuala ja matkailuun koulutettujen työntekijöiden määrät vähenevät ikäluokkien pienentyessä.

11 11 Ikäluokkien pienentyessä kilpailu osaavista työntekijöistä kiristyy. Matkailualan suoritustason työntekijöiltä vaaditaan monialaista osaamista ja kykyä siirtyä matkailuyrityksissä erilaisiin tehtäviin, esim. vastaanotto, puhtaanapito, ravitsemispalvelut, ohjelmapalvelut, liikennepalvelut, neuvonta- ja opastuspalvelut, projektit ja erilaiset tapahtumat. 9.4 Toimialan SWOT analyysi Matkailu-, ravitsemis- ja talousala catering-ala hotelli- ja ravintola-ala kotitalous- ja kuluttajapalveluala matkailuala puhdistuspalveluala Alan sisäiset VAHVUUDET monipuolinen yrityskanta ammattitaitoinen työvoima monipuolinen koulutustarjonta palvelujen kysyntä kasvaa koulutuksen ja työelämän yhteistyö ala on arvostettu Toimintaympäristön MAHDOLLISUUDET palvelujen kysyntä lisääntyy uutta, koulutettua työvoimaa tarvitaan kansainvälistyminen laadukas ja monipuolinen koulutus verkostoituminen jatko-opinnot kaksoistutkinnot Alan sisäiset HEIKKOUDET työväestön ikärakenne vähäinen yrityskanta nuorten poismuutto sitoutuminen alaan heikkoa ammattiin koulutetun työvoiman puute Toimintaympäristön UHAT työvoiman ikärakenne väestön ikärakenne kilpailu opiskelijoista pula osaavasta työvoimasta ilmaston muutos 9.5 Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan osaamisvaatimuksien kehittyminen Työprosessien hallinta Työprosessin hallinnalla tarkoitetaan opiskelija osoittamia työn suunnittelu-, toteuttamis-, arviointi- ja kehittämisvalmiuksia. Tämä tarkoittaa työn suunnitelmallista tekemistä ja työkokonaisuuden hallintaa esimerkiksi siten, että työn eri vaiheet tehdään oikeassa järjestyksessä

12 12 ja ajoitetaan työ niin, että se saadaan valmiiksi. Työtehtävän hallinta Työtehtävien hallinta sisältää työmenetelmien, -välineiden ja työmateriaalien hallinnan. Työn perustana olevan tiedon hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinnalla tarkoitetaan kuvatussa työssä tarvittavaa tietopohjaa. Opiskelijan on ositettava työssä tarvittava tietopohja ja hänen on pystyttävä soveltamaan tietoa työn suorittamisessa. Työturvallisuuden hallinta Työturvallisuuden hallinta sisältää työturvallisuuden huomioonottamisen omassa työssä sekä ympärillä työskentelevien näkökulmasta. Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen sisältää oppimaan oppimisen taidot, ongelmanratkaisutaidot, vuorovaikutus- ja viestintätaidot, yhteistyötaidot, eettiset ja esteettiset taidot. Edellä mainitut taidot on huomioitu jokaisessa perustutkintokohtaisessa opetussuunnitelmassa läpäisyaineina koko koulutuksen ajan. Yhteiset painotukset Yhteiset painotukset sisältävät kansainvälisyyden, kestävän kehityksen, teknologian ja tietotekniikan hyödyntämisen, yrittäjyyden, laadukkaan ja asiakaslähtöisen toiminnan, kuluttajaosaamisen sekä työsuojelusta ja terveydestä huolehtimisen. Edellä mainitut taidot on huomioitu jokaisessa perustutkintokohtaisessa opetussuunnitelmassa läpäisyaineina koko koulutuksen ajan. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla on erityisen tärkeää huomioida opetuksessa ja kaikessa toiminnassa seuraavat asiat ja asiakokonaisuudet. Kestävä kehitys

13 13 Kestävä kehitys on jatkuvaa ja ohjattua muutosta, jonka päämääränä ovat hyvät elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville. Sen edistämiseen oppilaitoksessa velvoittaa lainsäädäntö, opetussuunnitelmat ja yhteiskunnalliset arvot sekä elinkeinoelämän tarpeet, mutta myös laatu- ja tehokkuusajattelu. Oppilaitos on merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja, esimerkin näyttäjä ja kasvattaja myös ympäristöasioissa. Oppilaitoksen merkittävin rooli kestävän kehityksen edistäjänä on mahdollisuus vaikuttaa opiskelijoiden ympäristöasenteisiin 1. huomioimalla ympäristöasiat arkikäytänteissä 2. antamalla tietoa ihmisten toimintojen vaikutuksesta ympäristöön sekä 3. tarjoamalla vaikuttamisen mahdollisuuksia omaan ympäristöön. Ekologisen kestävyyden perusehtona on ymmärtää ihmiselon riippuvuus luonnosta. Se edellyttää ympäristöhaittojen ennaltaehkäisyä ja torjuntaa, tottumusten, arvostusten ja elämäntapojen muutosta, resurssi- ja energiatehokkuutta, kulutuksen vähentämistä, ympäristöystävällisen tekniikan ja raaka-aineiden käyttöä. Taloudellisesti kestävä kehitys on myös varojen mukaan elämistä, ei velkaan turvautumista. Tuotteiden hintaan sisältyy tuotteen elinkaaren aikaiset ympäristö ja terveysvaikutukset. Sosiaalisesti kestävän kehityksen perusehtona on hyvinvoinnin tasapuolinen jakautuminen ja mahdollisuus osallistumiseen sekä päätöksentekoon. Se edellyttää oman toiminnan merkityksen ymmärtämistä ja vastuunottoa, erilaisten sosiaali-, ikä-, sukupuoli- ja kulttuuriryhmien huomioimista sekä syrjäytymisen ennaltaehkäisyä. Kulttuurisesti kestävä kehitys tukee ihmisten vapaata henkistä toimintaa ja eettistä kasvua eri kulttuurit säilyttäen. Se edellyttää ihmisten globaalia vastuuta, eettistä tietoisuutta ja ihmisoikeuksien puolustamista. Kansainvälisyys Kansainvälisyyteen kasvun tavoitteena on, että opiskelija tulee toimeen monikulttuurisessa ympäristössä ja on suvaitsevainen ja kielitaitoinen voidakseen osallistua opiskelijavaihtoon ja sijoittua kansainvälisille työmarkkinoille. (ks kohta 12.3) Yrittäjyys

14 14 Yrittäjyysopinnoissa korostetaan mm. opiskelijan omien ominaisuuksien ja vahvuuksien antamia mahdollisuuksia, oman yritteliäisyyden merkitystä ja mahdollisuuksia työyhteisössä, oman alan toimintaympäristön nykytilan ja tulevaisuuden mahdollisuuksien ymmärtämisen tärkeyttä sekä asiakaslähtöisen liikeidean merkitystä menestymismahdollisuuksien perustana. Opetussuunnitelman perusteiden sisältämistä painotuksista on matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla erityisen tärkeää painottaa tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa ja niiden toteutuksessa seuraavat osa-alueet: - Laadukas ja asiakaslähtöinen toiminta - Vuorovaikutus- ja viestintätaidot - Yhteistyötaidot - Eettiset ja esteettiset taidot 10 TOIMINNAN PERIAATTEET 10.1 Koulutusalan toiminta-ajatus Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ylläpitää ja voimistaa koulutusalana opiskelijoidensa ja henkilöstönsä ammattitaidon monipuolista kehittymistä. Tätä varten rakennetaan ja ylläpidetään yhteistyöverkostoa sekä koulutuksen että elinkeinoelämän tarpeisiin alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Koulutusala toteuttaa ja kehittää matkailu- ravitsemis- ja talousalan perustutkintoja, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, ammatillista täydennyskoulutusta sekä muuta palvelutoimintaa. Lisäksi koulutusala osallistuu koulutusta ja työelämää kehittäviin projekteihin, hankkeisiin ja kilpailutoimintaan. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutuksellisen yhteistyöverkoston ylläpitäminen ja voimistaminen perustuu jokaisen toimijan ja hänen taustaoppilaitoksensa aktiiviseen yhteistyöhön ja kehittämishalukkuuteen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koulutusalana olemme toteuttamassa avointa tiedotusta, ennakointiin ja laatutyöhön perustuvaa toimintaa sekä näiden kaikkien aktiivista seurantaa koulutuskuntayhtymän luomien suuntaviivojen mukaisesti. Tämä on tärkeää kehittääksemme koulutusalana erityisesti matkailu-, ravitsemis- ja talousalan tarvitsemaa asiantuntijuutta sekä sen vaatimia oppimisympäristöjä ja toimintatapoja. Näin kehitymme myös

15 henkilöstönä perustehtävässämme, opetussuunnitelman monipuolisessa toteuttamisessa ja eteen tulevissa muissa haasteissa Koulutusvisio Matkailu- ravitsemis- ja talousala on laaja-alainen ammatillisesti toisiaan täydentävä ja tukeva koulutuskokonaisuus, jonka tarpeet nousevat monipuolisesta asiakaslähtöisestä ja taloudellisesti kannattavasta palvelutoiminnasta, kulttuurientuntemuksesta ja ekologisesta ajattelutavasta. Opiskelijoilleen koulutusala tarjoaa laadukkaita, elämyksiä tuottavia ja yksilöllisen etenemisen mahdollistavia koulutuspalveluja. Oppimisessa koulutusalalla korostetaan laaja-alaista ammattitaitoa, idearikkautta, yhteistyötä ja tiimitoimintaa, kansainvälisyyttä, kädentaitoja sekä karjalaista vieraanvaraisuutta ja kohteliasta käytöstä. Oppimisympäristö kasvattaa yrittäjyyteen aitojen oppimistilanteiden ja vahvan työelämäyhteistyön kautta. Ammatillisten aineiden sisältöjä pyritään enenevässä määrin toteuttamaan vieraalla kielellä. Erityisen tärkeää kaikille tutkinnoille ja niiden kehittämiselle on tiivis työelämäyhteistyö. Tavoitteena on jatkuva vuorovaikutus sekä työssäoppimis- ja näyttöpaikkojen että ohjausryhmien kanssa. Pyrimme olemaan haluttuja yhteistyökumppaneita alueen elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien kanssa Yhteistyö Koulutusalatiimit Koulutusalakohtaiset tiimit muodostavat Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän oppilaitosorganisaation rinnalla toimivan suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän. Nämä opetushenkilöstöstä edustuksellisesti muodostetut tiimit on sekä valtuutettu että vastuutettu koulutusalakohtaiseen ennakointi-, suunnittelu- ja kehittämistyöhön. Jokaisella koulutusalatiimillä on oppilaitosten rehtoreista valittu vastuurehtori, joka on koulutuskuntayhtymän työvaliokunnan jäsen. Matkailu- ravitsemis- ja talousalan tiimin vastuurehtori on Kyösti Timonen.

16 16 Koulutusalatiimin toimintaan osallistuvat kaikki alan opettajat ja projektihenkilöt. Tiimi tavoittelee toiminnassaan osallistuvaa, asiantuntijuutta jakavaa yhteistyötä tehtäväksi saatujen tai tiimissä yhdessä sovittujen tavoitteiden toteutumiseksi. Koulutusalan toimijat jakaantuvat tarvittaessa työryhmiin. Jokaisessa koulutusalaa toteuttavassa oppilaitoksessa toimii ns. maratan kotiryhmä ja yhdyshenkilö. Matkailu- ja ravitsemisalan tiimiä johtaa koulutusjohtaja Milja Halonen ja kotitalous- ja kuluttajapalveluiden sekä puhdistuspalvelualan tiimiä koulutuspäällikkö Kaisa Mutanen. Molemmilla tiimeillä on omat ohjausryhmänsä. Koulutusalakohtaisia työryhmiä ovat: Kansainvälisyystyöryhmä Opetussuunnitelmatyön perustutkintokohtaiset työryhmät 11 KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla tutkinnon voi suorittaa opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti perustutkintoina. Kaikki ammatilliset perustutkinnot ovat laajuudeltaan 120 opintoviikkoa ja opiskelija saa tutkintotodistuksen opintojensa päätteeksi Ammatilliset opinnot voi suorittaa myös näyttötutkintoina. Näitä ovat aikuisten perus-, ammattija erikoisammattitutkinnot. Näyttötutkinnot ovat ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia ja niitä edeltävän valmistavan koulutuksen kesto vaihtelee opiskelijan aiemmasta kokemuksesta riippuen. Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa työelämän asiantuntijoiden arvioimissa näytöissä ja saa tutkintotodistuksen alan tutkintotoimikunnalta. Ammatillisen perustutkinnon ohella opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa lukiossa laajat yleissivistävät opinnot tai koko lukion oppimäärä ja ylioppilastutkinto Koulutusalan koulutustarjonnan nykytila Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla järjestetään seuraaviin perus- ja ammattitutkintoihin johtavaa koulutusta: matkailualan perustutkinto

17 17 - matkailupalvelujen tuottaja - matkailuvirkailija hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto - ravintolakokki - tarjoilija, - hotellivirkailija cateringalan perustutkinto - palveluvastaava - suurtalouskokki kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkinto - kotitalousyrittäjä puhdistuspalvelujen perustutkinto - toimitilahuoltaja suurtalouskokin ammattitutkinto ravintolakokin ammattitutkinto tarjoilijan ammattitutkinto laitoshuoltajan ammattitutkinto dieettikokin erikoisammattitutkinto hotelli-, ravintola- ja suurtalousesimiehen erikoisammattitutkinto siivousteknikon erikoisammattitutkinto siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkinto kotityöpalvelujen ammattitutkinto maaseutumatkailun ammattitutkinto talouskoulu

18 18 Taulukossa 1 on esitetty matkailu-, ravitsemis- ja talousalan tutkinnot oppilaitoksittain. TUTKINNOT Pohjois-Karjalan aikuisopisto P-K:n ammattiopisto ILOMANTSI P-K:n ammattiopisto JOENSUU Palve- P-K:n ammattiopisto KITEE P-K:n ammattiopisto LIEKSA P-K:n ammattiopisto NURMES P-K:n ammattiopisto OUTOKUMPU Catering-alan perustutkinto - palveluvastaava x x - suurtalouskokki x x x x x Hotelli- ja ravintola-alan pt - ravintolakokki x x x - tarjoilija x x x - hotellivirkailija x Matkailualan pt - matkailupalvelujen tuottaja x - matkailuvirkailija x Kotitalous- ja kuluttajapalvelujen pt - kotitalousyrittäjä x Puhdistuspalvelualan pt - toimitilahuoltaja x x Suurtalouskokin ammattitutkinto x x Ravintolakokin ammattitutkinto x Tarjoilijan ammattitutkinto x Laitoshuoltajan ammattitutkinto x Dieettikokin erikoisammattitutkinto x Hotelli- ja ravintola- ja suurtalous-esimiehen x erikoisammattitut- kinto Siivousteknikon erikoisammattitutkinto x Siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkinto x Kotityöpalvelujen ammattitutkinto x Maaseutumatkailun ammattitutkinto x Talouskoulu x Taulukko 1. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan tutkinnot oppilaitoksittain

19 Muu perustehtävää tukeva toiminta Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla pyritään oppiminen toteuttamaan työelämäyhteistyön ohella mahdollisimman aidoissa asiakaspalvelutilanteissa sekä koulun sisällä että sen ulkopuolella. Pohjois-Karjalassa pyrimme enenevässä määrin suosimaan myös kouluissa lähiruokaa ja maakunnan pienyritysten tuotteita ja olemaan mukana näiden yritysten tuotekehittelyssä. 12 YHTEISTYÖ 12.1 Maakunnalliset ohjausryhmät Koulutuskuntayhtymään on perustettu 16 maakunnallista ammatillisen koulutuksen ohjausryhmää, jotka toimivat ammattiosaamisen näyttöjen toimielimenä. Ohjausryhmän/toimielimen tehtävät, vastuut ja kokoonpano määräytyvät ammatillisen koulutuksen lain (L601/2005) ja asetuksen (A 603/2005) ja koulutuskuntayhtymän ohjausryhmiä koskevan ohjeistuksen mukaan. Jokaisessa ohjausryhmässä toimii kolmikantaperiaatteella valittuja jäseniä. Kolmikantaperiaate jäsenvalinnassa tarkoittaa, että jäsenet edustavat työnantajia ja työntekijöitä sekä opetusalaa. Työelämää edustavien henkilöiden yhteen laskettu määrä on 2/3 ja loput 1/3 jäsenistä edustavat koulutuskuntayhtymän opetus- ja kehittämistoiminnan asiantuntijoita. Opiskelijat valitsevat oman edustajansa ohjausryhmään. Ohjausryhmien toiminta on edustuksellista. Kukin henkilö edustaa oman toimialansa yrityksen, työnantajan, työntekijän tai alan edunvalvontajärjestön roolin lisäksi laajemminkin ko. elinkeinoelämän toimialaa sekä oman (seutukuntansa) alueensa työelämää. Ohjausryhmät pyrkivät vaikuttamaan ja ratkaisemaan yhdessä koulutusalan kanssa osaamisen laadulliseen kehittämiseen, määrällisen tarpeen täyttymiseen ja alansa ammatillisen koulutuksen arvostuksen kohottamiseen, yhteistyöstä tiedottamiseen ja yhteistyöhön kannustamiseen liittyviä kysymyksiä ja haasteita. Ohjausryhmien konkreettisina tehtävinä on: 1. seurata ja välittää tietoa toimialansa työllisyystilanteesta, työvoiman tarpeesta, alan tulevaisuuden näkymistä, ns. megatrendeistä ja myös heikoista signaaleista 2. toimia siltana alan työelämän ja koulutuksen välisessä monipuolisessa yhteistyössä

20 20 3. edistää ja kehittää työssäoppimisen, nuorten näyttöjen ja näyttötutkintojen järjestämistä sekä elinikäistä oppimista työelämässä 4. toteuttaa toimialansa työelämän osaamistarpeiden ennakointia, välittää ennakointitietoa päätöksenteon pohjaksi koulutuskuntayhtymään ja maakunnan muille toimijoille (Te-keskus, lääninhallitus, P-Kliitto jne.) 5. seurata koulutuksen laatua ja tuloksellisuutta 6. vaikuttaa työelämän ja ammatillisen koulutuksen toimintaedellytyksiin yhdessä koulutusorganisaation kanssa. Ohjausryhmät toimivat oman alansa tutkintojen osalta ammattiosaamisen näyttöjen toimielimenä. Toimielimenä toimiessaan ohjausryhmät hyväksyvät oman alansa tutkintokohtaiset ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmat osana koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaa hyvksyvät oman alansa osalta ammattiosaamisen näyttöjen arvioitsijat hyväksyvät oman alansa osalta ammattiosaamisen näyttöjen suoritusympäristöt seuraavat ja kehitävät näyttötoiminnan laatua Toimielimen puheenjohtaja allekirjoittaa opetusuunnitelmaperusteisen koulutuksen tutkintotodistukseen sisältyvän näyttötodistuksen. Arvioinnin oikaisuun liittyvistä asioista vastaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä uudistettu kone-, metalli- ja muosialan ohjausryhmä. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan tukena toimii 1. maakunnallinen matkailu- ja ravitsemisalan ammatillisen koulutuksen ohjausryhmä sekä 2. kotitalous- ja kuluttajapalveluiden sekä puhdistuspalvelualan ammatillisen koulutuksen ohjausryhmä (liite 4). Ohjausryhmässä tehtävän työn lisäksi maakunnassa tarvitaan suunnittelu-, toteutus-, arviointi-, ennakointi- ja kehittämistyöhön oppilaitosten ja työpaikkojen tiivistä ja monipuolista yhteistyötä. Tämän yhteistyön organisointi on koulutusalakohtaisen tiimin tehtävä.

21 Sidosryhmäyhteistyö Matkailu-, ravitsemis- ja talousala on esimerkiksi osa viiden koulutuksen järjstäjän yhteistyöverkostoa, jossa seurataan tuloksellisuusmittareiden tuotoksia. Muita yhteistyöverkostoja ovat esimerkiksi aikuiskoulutusverkosto, virtuaaliverkosto ja erilaiset kehittämisprojektien yhteistyöverkostot. Opettajien työelämäjaksot vahvistavat yhteyksiä alan työelämään Kansainvälisyys Pohjois-Karjala ja Suomi tarvitsee itsetunnoltaan vahvoja, kielitaitoisia ja ammatillisesti päteviä osaajia kaikilla palvelualoilla. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan kansainvälistymisen tavoitteina on 1. kansainvälisyyden näkeminen osana matkailu- ravitsemis- ja talousalan toimintaa Pohjois- Karjalassa 2. näkökulmien avartuminen ja kulttuurien välisen ymmärryksen lisääminen 3. maakunnan omien vahvuuksien näkeminen suhteessa kansainväliseen ja eurooppalaiseen ympäristöön 4. nostaa palvelukulttuurin (sisäisen ja ulkoisen) ymmärtäminen ja arjessa näkyminen 5. ylläpitää ja laajentaa olemassa olevaa yhteistyöverkostoa oppilaitoksiin, yrityksiin ja muihin sidosryhmiin. Menetelminä ovat kansainväliset työssäoppimispaikat, opiskelijavaihdot, opettajien ja henkilöstön kansainväliset opinnot, kielikoulutukset sekä yhteistyö kansainvälisiin yrityksiin ja yhteisöihin. Kansainvälinen työssäoppiminen on jo ollut osa toimintaa, jonka tavoitteita laajennetaan ja syvennetään liittämällä niihin myös molemminpuolinen kulttuurien tuntemus. Työssäoppimispaikkoja on mm. Espanjassa, Iso-Britanniassa, Unkarissa ja Norjassa. Tulevien vuosien tavoitteisiin lukeutuu myös opintojen toteuttaminen vieraalla kielellä. Ulkomaiset palvelualan oppilaitosyhteydet tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia opettajien tietouden kehittämiseen ja antavat valmiuksia vieraskielisen opetuksen tehostamiseen ja opettajavaihdon aloittamiseen.

22 22 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Liite 1 Opiskelijamäärät tutkinnoittain ja oppilaitoksittain MARATA-ALAT P-K:n ammattiopisto ILOMANTSI P-K:n ammattiopisto JOENSUU Pal P-K:n ammattiopisto KITEE P-K:n ammattiopisto LIEKSA P-K:n ammattiopisto NURMES P-K:n ammattiopisto OUTOKUMPU Catering-alan perustutkinto Hotelli- ja ravintola-alan pt Kotitalous- ja kuluttajapalvelujen pt Matkailualan pt Puhdistuspalvelualan pt Talouskoulu Yhteensä YHTEENSÄ

23 Pohjois-Karjalan Aikuisopisto Liite 2 JOENSUU PALVELUT 23 Opiskelijamäärät tutkinnoittain ja rahoitusmuodoittain Syyskuussa 2006 MARATA-ALAT Työvoimakoulutus Ammatillinen lisäkoulutus Ammatillinen peruskoulu- Oppisopimuskoulutus Yrityskoulutus MARATA Catering-alan pt, palveluvastaava Catering-alan pt, suurtalouskokki Tarjoilijan at 8 8 Ravintolakokoin at Suurtalouskokin at Maaseutumatkailun at Hotelli- ja ravintola-alan pt, tarjoilija 1 1 Dieettikokin eat PUHDISTUSPALVELUT Kotityö- ja kuluttajapalv. pt 0 0 Kotityöpalvelun at Laitoshuoltajan at Siivoustyönohjaajan/siivousteknikon eat Puhdistuspalvelujen pt, toimitilahuoltaja Yhteensä Noste YHTEENSÄ

24 24 Kotitalous- ja puhdistuspalvelualan ohjausryhmä Liite 3 Nimi Organisaatio Tehtävä Edustus Virpi Järvinen Kaprakka opettaja Seija Ikonen Aiko kouluttaja Hanna Rantamäki AmoJp opiskelija Kirsi Mäki-Maukola Joensuun kaupunki pj ta Kyllikki Leinonen Lieksan kaupunki jäsen tt Tuula Malinen P-K:n sairaanhoitopiiri jäsen tt Annu Alava Liperin kunta jäsen tt Ari Elomäki Siivousalan tuotteet A. jäsen ta Elomäki Pirjo Heiskanen Joensuun kaupunki jäsen tt Ilona Tossavainen P-K:n Martat jäsen ta Aira Puustinen Ravintola-pitopalvelu Caroliina jäsen ta Katja Pantsu Päiväkoti Vekkula jäsen ta Anja Juvonen Hoitokoti Aukusti vpj ta Heli Tukiainen AmoJp opettaja Seija Vänskä AmoJp opettaja Kaisa Mutanen AmoJp sihteeri tiimin vetäjä Matkailu-, hotelli-, ravintola- ja suurtalousalan ohjausryhmä Nimi Organisaatio Tehtävä Edustus Kaija Huhdanpää Aiko kouluttaja Kari Rantanen Lomakeskus Huhmari pj ta Kirsi Kokkonen PKO jäsen ta Mervi Smolander Amica jäsen ta Markku Litja Bomba jäsen ta Hannele Heikkinen-Ritala Pyhäselän kunta kunnanvirasto jäsen ta Anne Näätänen Jns kaupunki Siilaisen terveysasema jäsen ta Raija Piironen Pkky, AmoL jäsen Mikko Korhonen Sodexho jäsen tt Juha Kortelainen Hotelli Kimmel jäsen tt Simo Hiltunen Lomakeskus Huhmari jäsen tt Kaikkonen Antero Ylä-Karjalan työvoimatoimisto Jaana Rajavuori AmoJp opettaja Paula Ahola AmoJp opettaja Milja Halonen AmoJp sihteeri tiimin vetäjä